2014-02-08 Lieksa: Tunnelma kiristyi Halla-ahon vaalitilaisuudessa

[Saippuakupla]

Tuikun johtaja Franz Schnider puhelimessa:
"Tuikku on nyt täynnä. Yksi on alaikäinen, 17v, muut ovat täyttäneet 18. He, jotka ovat 18, ovat Tuikussa jälkihuollossa. Heitä on lähdössä pois ja mahdollisesti uusia tulossa kesällä."

Se on sillä lailla, että lastensuojelulaissa on määritetty jälkihuoltovelvoite, joka koskee täysi-ikäisiä nuoria 21 ikävuoteen saakka, vaikka nuo muuttavat laitoksesta oletettavasti kunnan järjestämään tuki- tai vuokra-asuntoon. Jos kunta ei kykene esim. henkilöresurssien puutteen vuoksi huolehtimaan velvoitteen täyttämisestä, niin monenlaisia palveluja voidaan ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Nuorukaisen asiosta vastannut sosiaalityöntekijä tekee jälkihuollon piirissä olevalla nuorukaiselle jälkihuoltosuunnitelman, jossa määritellään mitä palveluja tarvitaan. Riittävän toimeentulo ja asumisen järjestäminen ovat selviytymisen perusedellytyksiä. Ne onkin järjestettävä aina, kun nuoren kuntoutuminen sitä vaatii.

Jälkihuollon palveluja ovat esimerkiksi

- Nuoren tulevaisuuden toiveita ja tarpeita mietitään yhdessä
- Psykososiaalisen tuen antaminen; henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista
- Apua omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun
- Apua asunnon hankkimiseksi
- Tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen
- Tukea työllistymiseen ja harjoitteluun
- Tukea harrastuksiin
- Loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen
- Mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään
- Taloudellista tukea nuoren asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin, sekä ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön
- Mahdollista saada aikuisen säännöllistä tukea sijoituksen jälkeen

Lisätietoja löytyy esim. täältä:
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto/

Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P75

Sosiaaliportti tosin opastaa jälkihuollon päättymiseen liittyen:

Itsenäistyvää nuorta ei kuitenkaan saa jättää ilman tukea tämän jälkeenkään vaan sosiaalityöntekijän tulee ohjata ja saattaa hänet tarvittaessa käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja, tukitoimia ja etuusjärjestelmiä.

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto/

[hakare]

Aiemmin keväällä kerrottiin, että Tuikku on välittömässä lopetusvaarassa, jos ei uusia oikeaikäisiä lapsukaisia saada ja 13 työntekijää joutuu kilometritehtaalle. Eipä hätää, otetaan käyttöön käsite "jälkihuolto" ja katso 13 työntekijää jatkaa hommia kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Miksi sitten niin kovasti piti saada niitä syyrialaisia, joista oli mamubisnesmarkkinoilla valtava ylikysyntä, kun kerran seuraavat kolme vuotta ( 21v ikään saakka) hoituu vain nimikettä vaihtamalla.

Tuolla Tuikun kuvauksessa kerrotaan vähän maantieteestä, jonka luulisi olevan 18v täyttäneelle reippaille nuorukaisille lievästi sanoen aika syrjäinen paikka ( 15 km  Lieksa citystä). Ei välky diskovalot ei. Mutta mitäs siitä, pääasia on, että Tuikun palvelulaskutus rullaa ilman häiriöitä. Kai siihen jälkihuoltoon kuuluu myös ajokortin hankinnassa avustaminen, koska varsinkin talvikelissä polkupyörämatka cityyn saattaa olla liian haastava ja taksisetelitkin taitavat tulla hintoihinsa kolmessa vuodessa.

[Saippuakupla]

Aiemmin keväällä kerrottiin, että Tuikku on välittömässä lopetusvaarassa, jos ei uusia oikeaikäisiä lapsukaisia saada ja 13 työntekijää joutuu kilometritehtaalle. Eipä hätää, otetaan käyttöön käsite "jälkihuolto" ja katso 13 työntekijää jatkaa hommia kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Miksi sitten niin kovasti piti saada niitä syyrialaisia, joista oli mamubisnesmarkkinoilla valtava ylikysyntä, kun kerran seuraavat kolme vuotta ( 21v ikään saakka) hoituu vain nimikettä vaihtamalla.

Tuo "käsite" on laissa ja sitä sovelletaan ihan normaalisti. Veikkaisin, että tässä tapauksessa syypää on sosiaalivirasto ja sen työntekijät, jotka eivät ilmeisesti itse pysty tuottamaan tarvittavia palveluita ja siksi ne ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta?

Tuolla Tuikun kuvauksessa kerrotaan vähän maantieteestä, jonka luulisi olevan 18v täyttäneelle reippaille nuorukaisille lievästi sanoen aika syrjäinen paikka ( 15 km  Lieksa citystä). Ei välky diskovalot ei. Mutta mitäs siitä, pääasia on, että Tuikun palvelulaskutus rullaa ilman häiriöitä. Kai siihen jälkihuoltoon kuuluu myös ajokortin hankinnassa avustaminen, koska varsinkin talvikelissä polkupyörämatka cityyn saattaa olla liian haastava ja taksisetelitkin taitavat tulla hintoihinsa kolmessa vuodessa.

Voihan sossu hankkia vuokrakämpät keskustasta ja ostaa silti jälkihuollon ohjauspalvelut Tuikusta tai jostain muusta ohjauspalveluja tarjoavasta puljusta.

Lisäys: Jos nuo täysi-ikäiset asuvat vielä perheryhmäkodissa, niin voitte olla aika varmoja siitä, että siellä järjestetyistä jälkihuollon tukitoimista laskutetaan; asuminen, ruoka, ohjauspalvelut, jne, jne, jne.

[ElinaElina]

Kuka maksaa jos mamunuori ollut yli 3 vuotta maassa? Entä kun mamunuori jälkihuollon aikana siirtyy kuntaan B, maksaako kunta B jälkihuollot vai Lieksa? Itselle on tullut yllätyksenä moniin lakeihin sisältyvä alkuperäisen kunnan maksamisvelvoite, tästä en tiedä.
Mielestäni Tuikun henkilökuntaa voisi lomauttaa, ei ainakaan yökköä tarvita.

[maisteri]

3 vuoden jälkeen maksut siirtyvät kunnalle, mutta kunnat toivovat mamujen muuttavan Helsinkiin , jottei kunnille tulisi ylimääräisiä rasitteita mamuista.

[Mikko pa]

Tuikun ja Lieksan sopimus koskee alaikäisiä lapsia.

[hakare]

Voihan sossu hankkia vuokrakämpät keskustasta ja ostaa silti jälkihuollon ohjauspalvelut Tuikusta tai jostain muusta ohjauspalveluja tarjoavasta puljusta.

Siis haloo, kyllä varmaan voisi, mutta Tuikku on 15 kilometrin päässä, keskellä metsää. Kyllä siinä kilometrirahamittari mukavasti raksuttaisi muista mittareista puhumattakaan.

En yhtään epäile, etteikö vähintään lain kirjainta tässäkin noudateta, mutta ihmetyttää vain äkillinen hiljaisuus Tuikun tilanteesta, kun hetkeä aikaisenmmin erilaista lähetystöä oli tunkemassa vaikka minne Tuikun ja koko Lieksan kurjuutta esittelemään. Tietysti mieleen hiipii vielä epäilys mitä "laki" sanoo jälkihuollon henkilömitoituksesta.

Totean tässä kaiken varalta, että olen ihan persoonakohtaisesti ajanut Lieksa citystä Kylänlahdelle ja olen näkemäni perusteella varma, että Tuikkuun sidotut kaverit pitävät paikkaa jonkin asteen keskitysleirinä. Jälkihuollon päätarkoitus lienee varmistaa kasvatin pääseminen aidoksi yhteiskunnan jäseneksi. Miten se onnistuu, jos pakotetaan asumaan sumpussa, jossa häärii yhteensä yli 20 henkilöa erittäin ahtaassa tilassa, eikä esim. kauppapuotia ole mailla lähimaillakaan. Talvikauden viihdykkeenä toimii tosin aito sudenulvonta, jota harvassa paikassa kuulee.

Tietysti joku minuakin kyynisempi voisi ajatella, että eikö ole hiton hyvä asuttaa tuo porukka mahd. kauas keskustasta. Sen verran humaani ihminen kuitenkin olen, että ajattelen noiden korpeen sidottujen kavereiden haluavan korvesta pois, mutta se Tuikun kassabudjetti ei sitä kestä. Onkohan noilta asukeilta koskaan kysytty heidän omaa mielipidettä asumisesta.

[ElinaElina]

Mielipide olisi pitänyt kysyä ainakin siltä pariskunnalta, joka on Tuikun asukkaita, hehän ovat nyt, ainakin toinen, täysi-ikäisiä. Johtaja Schniderhän kertoi keväällä julkisesti että kaksi asukasta on naimisissa. En osaa kuvitella että nuoripari haluaisi asua kommuunissa.

[Saippuakupla]

Voihan sossu hankkia vuokrakämpät keskustasta ja ostaa silti jälkihuollon ohjauspalvelut Tuikusta tai jostain muusta ohjauspalveluja tarjoavasta puljusta.

Siis haloo, kyllä varmaan voisi, mutta Tuikku on 15 kilometrin päässä, keskellä metsää. Kyllä siinä kilometrirahamittari mukavasti raksuttaisi muista mittareista puhumattakaan.

En yhtään epäile, etteikö vähintään lain kirjainta tässäkin noudateta, mutta ihmetyttää vain äkillinen hiljaisuus Tuikun tilanteesta, kun hetkeä aikaisenmmin erilaista lähetystöä oli tunkemassa vaikka minne Tuikun ja koko Lieksan kurjuutta esittelemään. Tietysti mieleen hiipii vielä epäilys mitä "laki" sanoo jälkihuollon henkilömitoituksesta.

Jälkihuollossa hankitaan asiakkaalle tarpeelliset palvelut. Ei siinä paljon paina 15 kilometrin ajomatkat. Tietysti noita kustannuksia ja niihin liittyviä sopimuksia katsotaan nykyään tarkemmin (tai ainakin pitäisi katsoa!). Ei ole mitään jälkihuollon henkilömitoitusta. Tällä hetkellä käydään yleensäkin valtakunnallista keskustelua yhden lastensuojelun sosiaalityöntekijän tolkullisesta asiakasmäärästä, mutta toistaiseksi on todettu, että sen tarkka määrittäminen on hankalaa. Sossujen asiakasmäärissä on huomattavaa vaihtelua, kuten yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevien ohjaajien asiakasmäärissä. Asiakkaalle hankitaan tarpeelliset palvelut, jotka rakennetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tietysti asiaan vaikuttaa myös sosiaalityöntekijän näkökulma ja alueella yleensäkin olevat palveluntuottajat. Ei sille asiakkaalle osteta 13 ohjaajan palveluita tai tapaamisia. Sille ostetaan esim. kaksi kertaa viikossa asiakkaan kodissa tapahtuva tukiasumiseen ja elämänhallinnan tukemiseen liittyvä ohjaustapaaminen, jonka sisällöt ja tavoitteet pitäisi olla määritetty. Jos ja kun nuo täysi-ikäiset asuvat nyt perheryhmäkodissa, niin oletettavasti heille on ostettu jonkinlainen huomattavasti laajempi palvelupaketti, joka kattaa kaiken mahdollisen. Voisin myös heittää arvauksen siitä, että nuorukaisten siirtyessä jossain välissä keskustassa olevaan vuokra-asuntoon, hankitaan asumiseen ja elämänhallintaan liittyvät tukipalvelut asiakkaalle tutusta paikasta, joka on perheryhmäkoti ja sen ohjaajat.

Mielipide olisi pitänyt kysyä ainakin siltä pariskunnalta, joka on Tuikun asukkaita, hehän ovat nyt, ainakin toinen, täysi-ikäisiä. Johtaja Schniderhän kertoi keväällä julkisesti että kaksi asukasta on naimisissa. En osaa kuvitella että nuoripari haluaisi asua kommuunissa.

Ja teillä on varma tieto siitä, että asiakassuunnitelmissa ja jälkihuoltosuunnitelmissa ei ole mainittu asiakkaiden mielipidettä asumiseen liittyen?

[hakare]

Ja teillä on varma tieto siitä, että asiakassuunnitelmissa ja jälkihuoltosuunnitelmissa ei ole mainittu asiakkaiden mielipidettä asumiseen liittyen?

Ei minulla ole varmaa tai muutakaan tietoa, mutta itse paikalla käyneenä en voi uskoa kenenkään täysi-ikäisen haluavan asua moisessa paikassa vapaaehtoisesti päivääkään. 18v täyttänyt voi muuten valita vapaasti asuinpaikan koko EU:n alueelta (jos hänelle se kerrotaan)

Kovasti suosittelen muillekin silmiä avaavaa automatkaa välille lieksa city - Kylänlahti (Tuikku).

[Saippuakupla]

Kuka maksaa jos mamunuori ollut yli 3 vuotta maassa? Entä kun mamunuori jälkihuollon aikana siirtyy kuntaan B, maksaako kunta B jälkihuollot vai Lieksa? Itselle on tullut yllätyksenä moniin lakeihin sisältyvä alkuperäisen kunnan maksamisvelvoite, tästä en tiedä.
Mielestäni Tuikun henkilökuntaa voisi lomauttaa, ei ainakaan yökköä tarvita.

Jälkihuollon kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista.

Lapsen sijaishuollon kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Jälkihuollon kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista. Jos jälkihuolto järjestetään 75 §:n 1 momentissa tarkoitetun yli puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen perusteella, vastaa jälkihuollon kustannuksista se kunta, joka on lapsen kotikunta sijoituksen päättyessä. Jos jälkihuolto järjestetään harkinnanvaraisesti 75 §:n 2 momentin mukaisesti, vastaa kustannuksista se kunta, jossa jälkihuoltopäätös tehdään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P75

[ElinaElina]

Kiitoksia, Kupla!
Onko se maksava kunta sitten Vantaa? Jos ankkurilapsi on laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle? Siellähän se huostaanoton tarve on heti syntynyt. Tai Pirkkala, jos hän on tullut Ryan-airilla?

[Mikko pa]

"Kaupunki saa ns. ennakkoa Tukikodista vuositasolla noin 625 000 euroa." eli kallista lystiä jos siellä ei sopimuksen mukaisia alaikäisiä enää juurikaan ole?
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20131415-3-3.PDF

tuossa on se Tuikun sopimus, siinä muuten on takaportti,  että vaikka asukki täyttää 18v ja jos löytyy perusteltu syy asumisen jatkamiselle se ilmeisesti onnistuu...se onko työpaikkojen turvaaminen perusteltu syy en osaa sanoa?
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20121322-13-1.PDF

kesäkuun ennakko maksetaan ennen seitsemättä päivää...noin 50-60 000€

[Saippuakupla]

Kiitoksia, Kupla!
Onko se maksava kunta sitten Vantaa? Jos ankkurilapsi on laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle? Siellähän se huostaanoton tarve on heti syntynyt. Tai Pirkkala, jos hän on tullut Ryan-airilla?

Veikkaan Lieksaa, johon nuorukainen on siirtynyt asumaan ja elämään. Sijaishuollon tarve on syntynyt siellä.

[Mikko pa]

eikös se ely-keskus ohjaa yksin tulleet alaikäiset näihin paikkoihin, ja kun esim syyrialaiset ala-ikäiset olivat loppuneet valikoimasta sinne ei tule ketään.

[Saippuakupla]

tuossa on se Tuikun sopimus, siinä muuten on takaportti,  että vaikka asukki täyttää 18v ja jos löytyy perusteltu syy asumisen jatkamiselle se ilmeisesti onnistuu...se onko työpaikkojen turvaaminen perusteltu syy en osaa sanoa?
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20121322-13-1.PDF

Sopimuksessa lukee: "Jälkihuoltojärjestelyistä neuvotellaan tapauskohtaisesti." Tuolta osin asia on aika selvä homma eli mahdollisuus on olemassa ja nyt sitten on ilmeisesti neuvoteltu.

[Mikko pa]

"Itse asiassa kaupungissa käyty julkinen keskustelu Ely-sopimuksen irtisanomisesta ja sen
perusteista ovat mahdollisesti jo nyt vaikuttaneet ylempien tahojen tekemiin sijoituspäätöksiin tukikoti
Tuikkuun. Tällä hetkellä monissa kunnissa on tyhjiä paikkoja alaikäisille oleskeluvan saaneille. Päättävät
maahanmuutttoviranomaiset ovat luonnollisesti täysin tietoisia Lieksassa käytävän tosiasioihin perustumattoman
ja Lieksalle haitallisen keskustelun tasosta."

Eli julkinen keskustelu ajaa  tuikun ahdinkoon 

Eli Lieksassa on merkittävän paljon vammaisia ja sairaita mamuja? Heistäkö on kaavailtu paikkaajia työvoimapulaan?
Eikö tuossa ole jo rahastuksen makua?

"Em. lisäksi tulee huomioida myös erilliskorvauksia koskevat sopimukset, joita kaupunki solmii jatkuvasti Ely-
keskuksen kanssa oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan sairauden, vamman, ym. perusteella. Näiden
sopimusten perusteella mm. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon merkittävät kulut voidaan
kaupungille korvata täysimääräisesti. Korvauksia voidaan saada takautuvasti kaksi vuotta ja sopimusten kesto on
10 vuotta. Luonnollisesti nämäkin sopimukset päättyisivät Ely-sopimuksen mahdollisen purkautumisen vuoksi.
Tällä hetkelä erillissopimusten määrä on merkittävä.
Lieksassa 3.5.2013
Soile Syrjäläinen

[ElinaElina]

Yhteiskunnalle olisi halvempaa, jos nämä Tuikun asukit kipattaisiin heti viereiseen taloon, Kristillisen opiston asuntolaan. Siellä on varmasti tilaa, nyt kun lukuvuosi on päättynyt.
http://www.lkro.fi/palvelut

[hakare]

Pari lainausta jäsen Saippuakuplalta:

Jälkihuollon palveluja ovat esimerkiksi

- Nuoren tulevaisuuden toiveita ja tarpeita mietitään yhdessä
- Psykososiaalisen tuen antaminen; henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista
- Apua omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun
- Apua asunnon hankkimiseksi
- Tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen
- Tukea työllistymiseen ja harjoitteluun
- Tukea harrastuksiin
- Loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen
- Mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään
- Taloudellista tukea nuoren asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin, sekä ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön
- Mahdollista saada aikuisen säännöllistä tukea sijoituksen jälkeen

Sopimuksessa lukee: "Jälkihuoltojärjestelyistä neuvotellaan tapauskohtaisesti." Tuolta osin asia on aika selvä homma eli mahdollisuus on olemassa ja nyt sitten on ilmeisesti neuvoteltu.

Kuvitellaan, että jollakin mamubisneksen toimijalla onkin yhtäkkiä käsissään valtava ylikapasiteetti, kun uutta toimituserää oikeanikäisiä kohdelapsia ei ole kaikista ponnisteluista huolimatta saatu palveluja käyttämään. Tuossa ensimmäisessä lainauksessa on äärimmäisen tulkinnanvarainen luettelo asioista, joista voi valdea/kuntaa (?) laskuttaa.

Yleinen elämänkokemus sanoo, että 18 -vuotias voi olla täysin itsenäinen eikä halua olla missään tekemisissä paapojien kanssa. 18 -vuotias voi olla myös ns. toivoton tapaus, jolle mikään tuki ja apu ei riitä. Tapahtuuko tuen tarpeen arviointi objektiivisesti nuoren todellisen tarpeen mukaan vai vaikuttaako annettavien tukipalveluiden laatuun ja määrään nuorta hallitsevan organisaation laskutustarve ? Siinäpä kysymys mietittäväksi.

Toinen lainaus: "Jälkihuoltojärjestelyistä neuvotellaan tapauskohtaisesti". Hyvä, mutta entä kilpailutus, eikö se kuulu tässä tapauksessa kuvaan. Ovatko neuvottelun osapuolet samalla puolella vai vastakkaisilla puolilla neuvottelupöytää ja mikä on neuvottelun nettonettotulos lopullisen maksajan (=veronmaksajan) kannalta ? ?

[Saippuakupla]

Kuvitellaan, että jollakin mamubisneksen toimijalla onkin yhtäkkiä käsissään valtava ylikapasiteetti, kun uutta toimituserää oikeanikäisiä kohdelapsia ei ole kaikista ponnisteluista huolimatta saatu palveluja käyttämään. Tuossa ensimmäisessä lainauksessa on äärimmäisen tulkinnanvarainen luettelo asioista, joista voi valdea/kuntaa (?) laskuttaa.

Yleinen elämänkokemus sanoo, että 18 -vuotias voi olla täysin itsenäinen eikä halua olla missään tekemisissä paapojien kanssa. 18 -vuotias voi olla myös ns. toivoton tapaus, jolle mikään tuki ja apu ei riitä. Tapahtuuko tuen tarpeen arviointi objektiivisesti nuoren todellisen tarpeen mukaan vai vaikuttaako annettavien tukipalveluiden laatuun ja määrään nuorta hallitsevan organisaation laskutustarve? Siinäpä kysymys mietittäväksi.

Ajattelitko, että jälkihuoltosuunnitelmaan laitetaan yksipuolisesti palveluntarjoajan toimesta lisää laskutettavaa ja ostaja vain hymistelee asialle? Ei se noin mene. Uusia tukitarpeita voidaan tunnistaa ja uusista tukipalveluista voidaan neuvotella, mutta palveluntarjoaja ei päätä niiden hankinnasta.

Asiakashan voi kieltäytyä tarjotusta jälkihuollosta. Jos asiakas kieltäytyy jälkihuollosta, mutta muuttaa myöhemmin mielensä, hänellä säilyy kieltäytymisesta huolimatta oikeus jälkihuoltoon. Oikeus jälkihuoltoon säilyy siihen saakka kun henkilö täyttää 21 vuotta.

Toinen lainaus: "Jälkihuoltojärjestelyistä neuvotellaan tapauskohtaisesti". Hyvä, mutta entä kilpailutus, eikö se kuulu tässä tapauksessa kuvaan. Ovatko neuvottelun osapuolet samalla puolella[/b] vai vastakkaisilla puolilla neuvottelupöytää ja mikä on neuvottelun nettonettotulos lopullisen maksajan (=veronmaksajan) kannalta ? ?

Normaalisti kilpailutetaan isommat kokonaisuudet, esim. keltä ostetaan tietyt palvelut seuraava kolmen vuoden ajan. Näin Helsingissä. Lieksan kilpailutuksia ja hankintoja pitäisi tiedustella sieltä suunnasta.

Muutenhan sosiaalialalla voidaan käyttää yksittäisissä asiakastapauksissa ns. suorahankintaa, kuten tässä Lieksankin tapauksessa on luultavasti tehty, koska hoito- ja asiakkassuhde on ollut jo olemassa. Tuolloin palveluntarjoajan vaihtaminen ei ole asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaista.

[hakare]

Ajattelitko, että jälkihuoltosuunnitelmaan laitetaan yksipuolisesti palveluntarjoajan toimesta lisää laskutettavaa ja ostaja vain hymistelee asialle? Ei se noin mene.

Kuka tässä onkaan asiakas ja kuka maksaja? Jos asiakas on juuri 18 v täyttänyt nuori henkilö, niin hän ei varmasti ole maksaja. Maksaja lienee kunnan sossu tai Ely (valde). Varmasti maksaja katsoo ehdotetun toimenpidelistan järkevyyttä, ainakin pitäisi. Pikkusen epäilen 18 v:n kykyä vastustaa palveluntarjoajan ylimitoitettua palvelupakettia. Kuka tässä kuviossa katsoo lopullisen maksajan (=veronmaksajan) etua. Pahinta on, jos todetaan, että eihän nämä rahat ole keltään pois.

Ehkä jostakin löytyy kuvaus, miten sopimus "jälkihuollosta" tehdään ja ketkä ovat jäävittömät sopimusosapuolet.

Mielenkiinnolla seuraan Tuikun henkilökuntamäärää tästä eteenpäin. Työllistääkö jälkihuolto ja yksi alle 18v todella 13 ihmistä. Yt -neuvotteluista ei löydy mitään mainintaa.

[Saippuakupla]

Ajattelitko, että jälkihuoltosuunnitelmaan laitetaan yksipuolisesti palveluntarjoajan toimesta lisää laskutettavaa ja ostaja vain hymistelee asialle? Ei se noin mene.

Kuka tässä onkaan asiakas ja kuka maksaja? Jos asiakas on juuri 18 v täyttänyt nuori henkilö, niin hän ei varmasti ole maksaja. Maksaja lienee kunnan sossu tai Ely (valde).

Siksipä siellä oli erikseen mainittu ostaja (joka tietysti tarkoittaa palvelun ostavaa tahoa) ja asiakas (joka tietysti tarkoittaa hänelle ostetun palvelun käyttäjää). 

[hakare]

Siksipä siellä oli erikseen mainittu ostaja (joka tietysti tarkoittaa palvelun ostavaa tahoa) ja asiakas (joka tietysti tarkoittaa hänelle ostetun palvelun käyttäjää). 

Aika erikoinen asiakkaan määritelmä. Tämä "asiakas" vain käyttää hänelle ostettua palvelua, eikä häneltä oikeasti kysytä mitään. Tämä määritelmä ei taitaisi saada hyväksyntää oikeassa yrityselämässä.

Mutta mennään nyt varsinaiseen asiaan eli Tuikun kohtaloon. Tuosta aiemmin esitetystä "jälkihuollon" ilmavasta tehtävälistasta ja huollon kohteena olevasta noin 8 - 10 nuoren henkilön joukosta voi laskeskella tarvittavan miehityksen.

Oletetaan vielä (varmasti hyvin perustein), että nuoret henkilöt ovat normaaliälyisiä, perusterveitä eivätkä myöskään mitään nuorisokriminaaleja. Lieksan kr.opiston kurseilla ovat lisäksi oppineet lukemaan ja kirjuttamaan sekä puhuvat auttavasti suomen kieltä.

Kukaan ei saa minua uskomaan, että tämä jälkihuolto olisi edes kokopäivätoiminen tehtäva. Kun nuoret on istutettu vuokrakämppiinsä ja heille opastettu pankkiautomaatin käyttö, niin koko katraan hoito vaatii vuositasolle jaettuna korkeintaan puolipäivätoimisen virkailijan. Se ainoa Tuikun alaikäinen vaatinee toistaiseksi noin 3,5 henkilön työpanoksen (24/7). Suorittavan henkilöstön kokonaistarve on siis max. 4 henkilöä. Tietysti nämä neljä tarvitsevat johtajan Herr Schniderin ohjaavaa otetta. Siis viisi (5) kolmentoista (13) sijasta, loput lomalle tai oikeisiin töihin.

[ElinaElina]

Kaikki viittaa siihen, että palveluja ostetaan Kr.opiston Liekiltä:

Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry on tehnyt
ilmoituksen Perheryhmäkoti Liekin nimen muutoksesta. Uusi nimi
on lastensuojeluyksikkö Liekki. Samalla opisto ilmoittaa toiminnan
laajentamisesta. Uusia työmuotoja ovat tukihenkilötoiminta,
tukiperhetoiminta ja neuropsykiatrinen valmennus.

sos.ltk 25.2.2014 § 21
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20141520-9.PDF

Opiston johtokunnassa tai kannatusyhdistyksessä on psykiatri Heikki Ylönen. Hän ei tietenkään anna minkään taloudellisen näkökohdan vaikuttaa, kun hän tutkii Tuikun asukkaita.

Vuokrakämpät voisi olla aluksi soluasuntoja, se olisi edullista ja oiva siirtymävaihe, joko poismuuttoon paikkakunnalta tai vapautuvaan yksiöön.

[Taffu]

"Kaupunki saa ns. ennakkoa Tukikodista vuositasolla noin 625 000 euroa." eli kallista lystiä jos siellä ei sopimuksen mukaisia alaikäisiä enää juurikaan ole?
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20131415-3-3.PDF

Käsittämättömiä summia. 635000e/10 lapsukaista. Tolla rahalla tekis jo ihan ihmeitä, pitäis Lieksalaisilta kysyä, että ottaisivatko mieluummin vaikka 5 lääkäriä lisää terkkariin, vai 10 lapsukaista rikastuttamaan kuntaa. Valtion budjetista toki, mutta mitäpä merkitystä sillä on.

[ElinaElina]

Tuikun asukkaathan ovat alaikäisinä yksin tulleita mamulapsosia, eli ankkureita. Heidän perheensä on varmaan jo tullut perheenyhdistämisen avulla. Muuttakoon nyt kiireesti perheensä pariin.

[hakare]

Halla-aho analysoi € -vaalitulostaan:

http://www.halla-aho.com/scripta/elamaa_eurovaalien_jalkeen.html

Poimin tekstistä pari kohtaa:

Hauskana kuriositeettina voidaan mainita, että ainoa kunta, jossa sain yli 10% annetuista äänistä, on Lieksa.

Annetuista äänistä 12% hesalaiselle kansanedustajalle (n. 400 ääntä) on todella paljon ja osoittaa, että erittäin moni lieksalainen jakaa Halla-ahon Lieksan vaalitilaisuudessa ja sen jälkimainingeissa kuvatun huolen maahanmuuttobisneksen kuntatalouteen saamasta kuristusotteesta. Tämä kuristusote on tullut mahdolliseksi, koska niiden (kyläpäällikkö, sos.johtaja, sankaripoliisi, etc.), joiden olisi pitänyt puolustaa kantaväestön oikeuksia, ovat puolueellisilla tulkinnoillaan tuottaneet ylimääräisiä kustannuksia kuntatalouteen ja monenlaisia haittoja arkipäivän elämään. Pahinta on se, että olemme nyt nähneet vasta aavistuksen ongelmista, jotka väistämättä kaatuvat päälle seuraavien neljänsadan (400) vuoden aikana.

Kansallismieliselle, maahanmuuttokriittiselle, perinteisen oikeisto-vasemmisto-akselin ulkopuolella olevalle veronmaksajien puolueelle on paljon perussuomalaisten viimeaikaisia vaalituloksia laajempaa kysyntää niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Synkkä tosiasia on, että kaikki ylimääräisiä kustannuksia aiheuttaneet järjettömyydet kaatuvat lopulta lieksalaisten ja kaikkien suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi. Hyödyn korjaavat taikaseinäkortin omistajat, muutamat mamuhyysäykseen työllistyneet ja ennenkaikkea enemmän tai vähemmän moraalittomat mamubisneksessä toimijat (kristillisiä piirejä unohtamatta). Tähänkin taitaisi sopia sanonta: tilaisuus tekee varkaan.

Tämän ketjun joissakin viimeaikaisissa postauksissa on kovasti vedottu säädettyihin lakeihin koskien epäilyttävin perustein tapahtuvaa rahanjakoa. On äärimmäistä röyhkeyttä veronmaksajia kohtaan, jos toiminnan olennainen keventyminen ei vaikuta rahanjakoon. Suomeen on parin vuosikymmenen aikana säädetty lakeja, joiden perimmäisiä tarkoitusperiä eivät lakeja säätäneet kansanedustajatkaan ole ymmärtäneet. Tästä lakitehtailusta taitaa olla paras esimerkki eräälle henkilölle mätkäisty KO:n tuomio parin sanan vaihtamisesta aiemmin täysin "hyväksyttyyn" tekstiin.

[ElinaElina]

Jahas, mamu-avustukselta näyttäisi taas.

Avustusta on haettu tekniikka-/mopokerhon ja tanssituntien (5)
kuluihin, 7-18v lapsukaisille.

Ja myöntäjänä Itä-Suomen AVI.
Valtionavustuspäätöstä ei netissä eikä pöytäkirjoissa, nähtävänä vain virastossa.

Lieksan Kulttuuri- ja vapaa-ajanltk 12.6.2014 § 8.

[Harri2]

Naisten kannattaa suunnistaa tähän pikkukaupunkiin kesällä - Suomen akattomin kaupunki!
Lieksassa, Pohjois-Karjalassa on suhteellisesti eniten yksinäisiä työikäisiä miehiä koko Suomessa. Kaiken kaikkiaan heitä oli Tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan miltei 33 prosenttia Lieksan kaikista työikäisistä miehistä.

Hymy lähti katsastamaan miltä moinen meno maistuu.

Haastattelemme Timo Ryynästä, akatonta miestä, joka toteaa, että etsimällä ei löydä mutta kyllä tässä on jo odoteltukin.

-Tie on auki, talvellakin.

Miksi naiset eivät halua rauhaa ja hiljaisuutta. Miksi niin moni mies jää yksin syrjäkylillä. Tähän kysymykseen etsitään vastausta Hymyn painetun lehden jutussa.

Ryynänen ei voi sietää Maajussille morsian -ohjelmaa, jota hän kutsuu karjamarkkinoiksi. Hän ei myöskään innostu siitä, että hakisi vaimon Venäjältä tai Thaimaasta. Hänen mielestään se antaa epätoivoisen kuvan miehestä, eikä Timo halua sellaista kuvaa itsestään.

http://www.hymy.fi/uutiset/naisten-kannattaa-suunnistaa-tahan-pikkukaupunkiin-kesalla-suomen-akattomin-kaupunki

[ElinaElina]

Lieksan kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 käsitellään tarkastuslautakunnan lausuntoa.
Asia numero 7, sen liitteenä tämä lausunto.
Soile ja Tarja ovat taas törsänneet!
(http://3.bp.blogspot.com/-dKNGFFu9ta0/U5rDaOXeq7I/AAAAAAAAAQY/VRTszbruRpA/s1600/tarkastusltk.jpg)