Yleinen väestötiedeketju

[kriittinen_ajattelija]

Aika vaikuttavaa tuo Kiinan kommareiden mielivaltaisuus. Tuo Shenzhen on hyvä esimerkki, vielä vuonna 1985 siellä asui 175 000 ja nyt siellä asuu 10 miljoonaa, kasvua 6000%. Kiina on todellinen Vartiaisen paratiisi. Kommarit pakkosiirtäneet väestöä mielivaltaisesti vaan maaseudulta ja pikkukylistä 10 miljoonan mega-kaupunkeihin, mikäs siinä...

Päinvastoin, kommaripuolue on viime vuosiin asti yrittänyt mielivaltaisesti estää väestön siirtymistä kaupunkeihin. Keisariajalta periytyvän 户口 hùkǒu -systeemin vuoksi kansalaisilla on oikeus palveluihin vain omalla paikkakunnallaan, ja rekisteröity kotipaikka peritään vanhemmilta. Siksi kaupunki-hukoun omaavat ovat haluttuja avioliittomarkkinoilla jopa tilapäisiksi kumppaneiksi, joiden kautta saa itsensä kaupungin väestörekisteriin. Maaltamuuttaneet joutuivat pitkään lähettämään lapsensa maalle isovanhempien hoivaan, koska kaupungissa lapset eivät päässeet kouluun eivätkä käyttämään subventoituja terveys- ja päivähoitopalveluja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hukou_system

Kommarit ovat vähitellen löysänneet käytännössä kastijärjestelmänä toimivaa hukouta. Ennen hukou periytyi aina isältä, nykyään lapsi voidaan rekisteröidä myös äidin paikkakunnalle. Siirtotyöläisten tilapäiset oleskeluluvat ovat 2000-luvulla jatkuvasti tulleet halvemmiksi ja byrokratia keventynyt. Pikkukaupunkeihin saa jo muuttaa vapaasti. Suurkaupunkeihin on 2016 alkaen saanut pysyvän oleskeluluvan 6 kk tilapäisen oleskelun ja työpaikan jälkeen, ja alle 15v. lapset, myös rekisteröimättömät, pääsevät kouluun. Täydellistä kotipaikan muuttamista vapaavalintaiseksi ilmoitusasiaksi ei vielä uskalleta tehdä koska pelätään että se johtaisi kaupunkien hallitsemattomaan kasvuun ja slummiutumiseen.

Juu, on kommari-systeemi siinä mielessä ihan hyvä, koska ilman sitä Peking ja pari muuta miljoonakaupunkia slummiutuisi nopeasti ja sinne muuttaisi kymmeniä miljoonia ihmisiä, kommari-systeemin avulla maan väestöä saadaan tasaisemmin sijoitettua ympäri maata. Mutta kyllähän Kiinan hallitus pyrkii urbanisoimaan maan hyvinkin nopealla aikataululla - vaikkakin hallitusti. Vaikka tuossa systeemissä on hyviäkin puolia, niin itse kannatan enemmän USA tyylistä luontaisempaa urbanisoitumista - keskusjohtoisen sijaan. Kiina tulee kokemaan paljon sosiaalisia ongelmia vaan tuon keskusjohteisen urbanisaation takia. Kustannustehokkuus arvatenkin menee viihtyvyyden edelle kaupunkisuunnittelussa.

[Hamsteri]

Kiina oli vielä melkoinen läjä savusumua, kun viimeksi kävin. Joku yritti ottaa hengiltä pikkutikarilla, kun kävelin väärään lähiöön Shanghaissa. Menin sen jälkeen rauhassa tupakoimaan kolonialismi eran kortteliin. Paikallinen triadipomo tuli jututtamaan. Kaikki oli ok, kun selvisi, että olen Suomesta. Naiset pyöri kokoajan ympärillä, koska blondilänkkäri.

South-east china airlinesissa vedettiin vielä kessua koneen vessassa. Kulttuurievoluutio vissiin 90-luvulla. Keksiiköhän ne 20v päästä multikultin indoneesialaisista.

[kriittinen_ajattelija]

Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä
Yksi vähemmän tunnettu kaupunkielämän seuraus on lisääntynyt riski sairastua skitsofreniaan ja psykoosiin.

Vähemmän tunnettu kaupunkielämän seuraus on lisääntynyt riski sairastua skitsofreniaan ja psykoosiin, joissa ihmisen todellisuudentaju horjuu. Tutkijat ovat koettaneet selvittää, mikä urbaanissa elämänmenossa psyykeä oikein piinaa.

Kaupunkien yhteys skitsofrenia- ja psykoosiriskiin havaittiin ensimmäisen kerran 1930-luvulla Yhdysvalloissa. Psykiatrit panivat tuolloin merkille, että mielisairaaloihin tuli potilaita enemmän kaupungeista kuin maaseudulta.

Yksi niistä on valtava tanskalaistutkimus vuodelta 2001. Sen aineisto käsitti yli miljoona ihmistä. Analyysi osoitti, että kaupungistuminen kasvatti skitsofrenian riskiä vähän, mutta ennustettavasti. Mitä tiiviimmin asuttu ja mitä vanhempi asuinalue oli, sitä suurempi riski asukkailla oli sairastua skitsofreniaan. Väestö jaettiin ryhmiin sen perusteella, millaisella asuinalueella he elivät. Psykoottisiin häiriöihin sairastuneet poimittiin terveystiedoista. Jälleen kävi ilmi, että sairastumisriski oli suurin tiheimmin asutuilla alueilla.


Yksi selitys voisi olla luonto – tai pikemmin sen puute. Viime vuosina on julkaistu paljon tutkimuksia luonnon hoitavasta vaikutuksesta. Luonto ja viheralueet vähentävät stressiä ja lisäävät psyykkistä hyvinvointia. Siksi on luontevaa ajatella, että luonnon hupeneminen ja rakennetun maiseman lisääntyminen horjuttavat ihmisten mielenterveyttä.

Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Jos kaupunki kuormittaisi päätä yleisesti, kaikenlaisten mielenterveysongelmien, myös masennuksen, pitäisi lisääntyä kaupunkiympäristössä. Näin ei kuitenkaan käy. Yhteys on selvä vain psykoottisten häiriöiden kohdalla.

Skitsofreniaa ei esiinny tasaisesti ympäri kaupunkia, vaan tapaukset kasautuvat tietyille asuinalueille. Ne ovat useimmiten köyhiä ja moniongelmaisia kaupunginosia, joissa on paljon yksineläjiä. Moni myös asuu niissä vain tilapäisesti, joten väki vaihtuu tiuhaan.

Sairastumisriski näyttää siis liittyvän sosiaaliseen pirstoutumiseen: yhteisöihin, joissa side asuinpaikkaan on löyhä ja ihmisten keskinäinen luottamus vähäistä.

Lontoon University Collegen tutkija James Kirkbride keksi mainion keinon testata, pitääkö tämä teoria paikkansa. Hän tarkasteli psykoottisten häiriöiden yhteyttä äänestysaktiivisuuteen paikallisvaaleissa. Ajatuksena oli, että äänestysvilkkaus kielii sosiaalisesta yhtenäisyydestä: mitä innokkaammin ihmiset äänestävät oman paikkakuntansa asioista, sitä enemmän he siitä välittävät.

Tulokset noudattivat oletusta. Jokainen prosentin lisäys äänestysaktiivisuudessa vähensi psykoottisten häiriöiden riskiä viisi prosenttia.

Sosiaalinen pirstoutuminen käy ilmi myös tutkimuksista, joissa on tarkasteltu asuinalueiden etnistä kokoonpanoa. Etnisesti yhdenmukaiset alueet ovat sosiaalisesti yhtenäisempiä kuin etniset mosaiikit.

Tulosten mukaan skitsofreniariski myötäilee näitä rajalinjoja. Brittitutkimuksissa skitsofreniaa on esiintynyt vähiten valkoisen kantaväestön asuinalueilla ja eniten niillä, joita täplittävät useat pienet etniset ryhmät. Näiden väliin sijoittuvat asuinalueet, joilla etniset ryhmät ovat suuria ja alueet siksi sosiaalisesti yhtenäisempiä.

Sirpaloituneita alueita yhdistävät tietyt ominaisuudet: niillä esiintyy normaalia enemmän rikollisuutta, alkoholismia, huumeita ja väkivaltaa. Tämä voi altistaa lapset traumaattisille kokemuksille, mikä taas vaikuttaa kielteisesti kehitykseen ja kasvattaa sairastumisriskiä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005146370.html
Suurin osa suomalaisista politiikoista haluaa rakentaa tiiviimpiä kaupunkeja ja jakaa pakolaiset/mamut eri puolille kaupunkia - käytännössä he ovat idiootteja ja vaarallisia sellaisia. Asiassa pitäisi toimia ihan päinvastoin, rakentaa omakotitalo/rivitalo painotteisia naapurustoja jotka on etnisesti/kulttuurillisesti/taloudellisesti homogeenisiä - niin paljon kuin mahdollista.

A recent meta-analysis showed that urban dwellers have a 20 per cent higher risk of developing anxiety disorders, and a 40 per cent higher risk of developing mood disorders. For schizophrenia, double the risk has been shown, with a 'dose-response' relationship for urban exposure and disease risk. Longitudinal studies on patients with schizophrenia indicate that it is urban living and upbringing per se, rather than other epidemiological variables, that increase the risk for mental disorders.

Our brains do not seem to be optimally designed for living under our generation's urban conditions, in the large, densely-populated metropolises of our world. However, there might be large inter-individual differences of stress vulnerability in an urban environment

https://lsecities.net/media/objects/articles/urban-stress-and-mental-health/en-gb/
https://www.theguardian.com/cities/2014/feb/25/city-stress-mental-health-rural-kind

[kriittinen_ajattelija]

Kiinan hukou systeemi voisi olla ihan hyödyllinen Suomeenkin - ainakin mitä tulee nuorten naisten massa-kaupunkimuuton estämiseen. Pikkukylien autioituminen on pohjimmiltaan naisten syy, miehet kyllä mielellään jäisi pikkukyliin - ainakin osa, mutta kun kaikki naiset muuttaa jonnekin isoihin kaupunkeihin niin miesten on pakko seurata perässä tai jäädä yksin.

Sonkajärven raitilla ei nuoret naiset tungeksi.

Tunnelma paikallisen huoltoaseman baarissa on pysähtynyt. Jostain syystä mieleen tulee, jotta Vileenin Sulo on muuttanut Sonkajärvelle huoltoasemayrittäjäksi ja Kaurismäen Aki on tullut baariin tekemään uutta leffaansa.

Koska ilmiselvästi baarista ei ketään alle 35-vuotiasta sinkkumiestä löydy, niin on jalkauduttava. Täällä Ylä-Savon ja Kainuun rajamailla pitäisi olla 16–35-vuotiaita miehiä nelinkertainen määrä naisiin verrattuna.

Yksi miehistä löytyykin läheiseltä grilliltä.

– Kaikki hyvät naiset on lähteneet jonnekin muualle. Ei täältä kyllä mitään kunnon suhdetta löydä, Vesa Balk, 28, tunnustaa suoraan.

Kun omalta paikkakunnalta ei oman ikäistä seuraa löydä, niin on pakko lähteä muualle.

– Iisalmeen tai Kuopioon täytyy lähteä, jos aikoo naisen löytää. Aika moni ikäkaveri onkin muuttanut. Itsekin olen suunnitellut Kuopioon muuttoa, Vesa aprikoi.

Kun yksin asuvia poikamiehiä on tolkuton määrä naisiin verrattuna, niin paikkakunnalle saapuvat vapaat sinkkunaiset huomataan nopeasti.

– Riittää kun kerran kylällä pyörähtää. Kyllä se nuori vapaa nainen tällä kylällä äkkiä huomataan, Balk naurahtaa.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005147637.html?utm_source=pages+manager&utm_campaign=pages+manager-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi

[kriittinen_ajattelija]

Miksi valkoiset köyhät eivät keppostele?

Kentuckyn Beattyville ("Amerikan köyhin valkoinen kaupunki") kumoaa vasemmiston yleisimmän valheen; "köyhyys syynä korkeaan rikollisuuteen". Beattyvillellä on yhdyvaltojen alhaisimmat rikostilastot, viimeisen (yli) vuosikymmenen aikana siellä ei ole ilmoitettu yhtäkään murhaa.

"Puolueeton" valtamedia on puolueellisia "tutkijoita", "sosiologeja" ja "asiantuntijoita" käyttäen luonut mielikuvaa, että etnisten vähemmistöjen korkeat määrät rikollisuudessa (Euroopassa ja Yhdysvalloissa) johtuisi vain ja ainoastaan "köyhyydestä", "syrjinnästä", "mahdollisuuksien puutteesta" ja tietenkin "kantaväestön rasismista".

Kuitenkin, CNN paljastaa artikkelissaan "Trump – America's 'poorest white town's hope" (6. Helmikuuta 2017) että, Trump voitti 81% äänistä Beattyvillessä. Kaupunki joka on (liika)nimitetty Yhdysvaltojen köyhimmäksi 2008-2012.

"Riipumatta siitä millä mittauksilla katsotaan, on Beattyville yksi Yhdysvaltojen köyhimmistä kaupungeista." CNN:n lisäsi.

Yhdysvaltojen väestönlaskenta viraston mukaan Beattyville on 99,7%:sti valkoisten asuttama.

CNN raportoi, että valtaosa asukkaista elää jonkinlaisella valtiontuella, 57% talouksista joutuu turvautumaan ruokakuponkeihin ja 58% talouksissa saadaan jonkintasoista vammaistukea sosiaalihuollolta.

Beattyville ei ollut aina köyhä. Vielä pari vuosikymmentä takaperin kaupunki oli loistossaan, mutta hiiliteollisuuden alasajon jälkeen työttömyys nousi huippuunsa, tilanne paheni Obaman kaudella. Ainoa iso tehdas joutui lopettamaan toimintansa.

"Jäljellä on enää muutama ruokakauppa, huoltoasema ja pari pienyritystä. Ja huumeita." Julistaa CNN raportti, voidaan siis todeta, että Beattyvillessä on täysin identtinen tilanne/lähtökohta, kuin Detroitissa ja monissa muissa "ei-valkoisissa" (enemmistö väestö) kaupungeissa.

Tässä kohtaa yhtäläisyydet tosin loppuvatkin.

"Ei-valkoisissa" kaupungeissa väkivaltarikokset on huipussaan, kun taas Beattyvillessä väkivalta on lähes olematonta.

City Datan mukaan (Käyttää valtion virallisia statistiikkoja, alkaen vuodesta 2004) Beattyvillessä on ollut 0 (NOLLA) murhaa tähän päivään mennessä. 2004-2017 vakavat rikokset Beattyvillessä: Yksi (1) raiskaus ja kolme (3) ryöstöä.

Tilastollisesti katsottuna City-Data raportoi, että virallinen väkivaltaistenrikosten määrä Beattyvillessä on nolla(0) per 100,000 asukasta.

Vastaan Yhdysvaltojen keskiarvoa: 207,7 per 100,000 ihmistä

Vertauskohta ei voisi olla parempi: Enemmistöltään valkoinen kaupunki, jolla on täysin samat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, kuin millä tahansa enemmistöltään "Ei-valkoisella" kaupungilla Yhdysvalloissa. Valkoinen kaupunki jossa on käytännössä nollarikollisuus.

Toisaalla meillä on kaupunkeja samassa tilanteessa, joissa "ei-valkoiset" ovat enemmistönä, kuten St. Louis (Missouri), Baltimore (Maryland), Detroit (Michigan), New Orleans (Louisiana), and Newark (New Jersey)—jotka yhdessä muodostavat Yhdysvaltojen top 5 vaarallisinta kaupunkia – väkivaltarikollisuus näissä on äärettömän korkeaa.

Vasemmiston väite; "mahdollisuuksien puute" on siis aivan tuulesta temmottua, kun verrataan köyhää valkoista kaupunkia ja köyhiä "ei-valkoisia alueita.

Rotu on nähtävästi ainoa tilastollisesti korreloiva tekijä, kun vertaillaan ei-valkoisia alueita ja valkoisia alueita. Puolueellinen valtamedia, vasemmisto ja kantaväestölle vihamielinen hallinto siis valehtelee aina, kun se väittää muuta.

LÄHTEET:
1.)

http://money.cnn.com/2017/02/06/news/economy/donald-trump-beattyville-kentucky
2.)

https://factfinder.census.gov/faces/nav/jsf/pages/community_facts.xhtml?src=bkmk

3.)
http://www.city-data.com/crime/crime-Beattyville-Kentucky.html

http://blogit.mvlehti.net/ajansuunta/2017/02/12/miksi-valkoiset-koyhat-eivat-keppostele/

Trump gives America's 'poorest white town' hope

Donald Trump is already a hero to many in eastern Kentucky.

"I voted for Trump 100%," says Barbara Puckett, a 55-year-old mom, who lives in the small and friendly town of Beattyville. "It's the most hopeful I've been in a long time now that he's in there."

Trump won 81% of the vote in Beattyville. People here love that Trump doesn't "sugarcoat" anything. They feel he understands them, even though he's a billionaire.

"Donald Trump's got all the money he'll ever need," says Steve Mays, judge-executive for the county and life-long Beattyville resident. The 49-year-old says he's never been more excited about a president than he is now. "Trump will be a president for the common man."

What Trump will do for the little guy is on everyone's minds in Beattyville. The town earned the unfortunate distinction of being the "poorest white town in America" from 2008 to 2012. Depending on which metric you look at, it still ranks among the most impoverished in the country.


"This whole area's been neglected," laments Mays, who hopes Trump will visit the region. He wouldn't be the first president to stop by. Beattyville isn't far from the dilapidated cabin where President Lyndon Johnson declared a war on poverty in 1964. Locals feel the area has been in a "slow decay" ever since.

Beattyville residents want jobs, especially ones that pay more than the minimum wage of $7.25 an hour. They think if anyone can bring jobs back, it's Trump.


Hope Trump will bring the jobs


"If you got a job here in Beattyville, you're lucky," says Amber Hayes, a bubbly 25-year-old mom of two, who also voted for Trump. She works at the county courthouse, but is paid by the Kentucky Transitional Assistance Program (K-TAP), a form of welfare.

Coal, oil and tobacco made Beattyville a boom town in the 1800s and much of the 1900s. Locals like to bring up the fact that Lee County -- where Beattyville is located -- was the No. 1 oil-producing county east of the Mississippi at one time.

"Growing up in the '70s? Yeah, this was the place to be," says Chuck Caudhill, the general manager of the local paper, The Beattyville Enterprise. He calls the town the "gem of eastern Kentucky."

Today, the town is a ghost of its former self. The vast majority of Beattyville residents get some form of government aid -- 57% of households receive food stamps and 58% get disability payments from Social Security.

"I hope [Trump] don't take the benefits away, but at the same time, I think that once more jobs come in a lot of people won't need the benefits," says Hayes, who currently receives about $500 a month from government assistance. She's also on Obamacare.

But today it's also easy to come by heroin and cocaine in Kentucky's hills. Almost every family CNNMoney met in Beattyville had been impacted by drugs.

Puckett and her husband are currently raising a great niece and nephew because their biological parents are drug addicts. The situation is so common in Beattyville that the local elementary school runs a support group for grandparents raising grandkids.

Caudhill estimates that 40% of kids in the area don't live with their birth parents because of drugs.

"We need help. Eastern Kentucky is beautiful, but it needs help," says Patricia "Trish" Cole. Her son died of an overdose when he was 27. Pictures of him are all around her living room. She's normally quick to smile, but she gets choked up when his named is mentioned. She has a tattoo on her chest that reads: "Can't keep your arms around a memory."

http://money.cnn.com/2017/02/06/news/economy/donald-trump-beattyville-kentucky

[Mangustin]

^ Beattyvillessä on noin 1200 asukasta. Ei voi verrata Detroitiin.

Sinänsä hyvä että syrjäytyneet/syrjäytetyt asuvat pikkukaupungissa, missä voi pitää kasvimaata ja vaikka kasvatella hamppuakin aikansa kuluksi. Sääli että kovat huumeet pilaavat yhteisön.

[kriittinen_ajattelija]

When it's too crowded to have kids

Density can have profound effects on fertility. Population biologists call this phenomenon density dependence, and they've witnessed it in everything from single-celled organisms to elephants. It can influence fertility positively—individuals are more likely to meet mates in dense populations—or negatively—increased stress or lower food availability may drive fertility rates down. But despite evidence of the phenomenon in the natural world, little has been said about the its role in declining human fertility rates.

The relative paucity of studies examining density dependence in humans may be due in part to our persisting belief (conscious or unconscious) that in the course of developing culture, we have isolated ourselves from natural forces. Many previous studies of fertility rates tended to overlook what biologists see in the wild.

One study did, though. A demographic survey of around 150 countries, it uncovered strong evidence that population density is driving down human fertility rates. The authors accounted for all the usual variables found in fertility studies—infant mortality, gross domestic product per capita, percentage of women in the workforce, female literacy, and degree of urbanization. While those oft studied factors all still play a role, population density stood out as a new addition.

The researchers found that people throughout the world tend to have fewer kids when population densities are high, a pattern that repeated itself over the course of forty years. There were a few outliers—Australia has low population densities and low fertility while the Maldives has the opposite—but population density remained significant even when variables like infant mortality and GDP per capita included.

Density dependence was apparent even in the number of children people wanted, hinting that the cause may be more than just environmental. The authors used the Eurobarometer survey to see if people's desires were aligned with population density. By and large, they were. People in sparsely populated Scandinavian countries desired more children, while people in the Netherlands wanted fewer. There were outliers, of course. The Irish continue to want larger families than average, the Germans fewer.

The exact mechanisms at work are still unknown. Density could be making food scarcer, or stress could be reducing fertility biochemically. Pollution may also be to blame. The psychological effects of crowding might be lowering libidos. Economics could be another driver. After all, many things are more expensive in higher density areas, whether that be food, shelter, child care, and so on. The truth is, we just don't know at this point. But what should be clear is that culture and society have not insulated us from the forces of nature.

Source:

Lutz, W., Testa, M., & Penn, D. (2007). Population Density is a Key Factor in Declining Human Fertility Population and Environment, 28 (2), 69-81 DOI: 10.1007/s11111-007-0037-6

https://persquaremile.com/2011/08/11/when-its-too-crowded-to-have-kids/
https://jaymans.wordpress.com/2012/08/23/another-tale-of-two-maps/

Varmin tapa saada maan väestö jyrkkään laskukierteeseen on rakentaa isoja ja tiheitä kaupunkeja kuten Japanissa tai E-Koreassa, mutta myös tietenkin länsimaissa.

Mutta,mutta kustannustehokkuus ja taloudelliset voitot.....  Ja vähenevän väestönhän voi aina korvata vaikka kokonaan maahanmuuttajilla, kokoomuksen oppikirjan mukaisesti.
http://www.verkkouutiset.me/jarkeva-kaupunkipolitiikka-hyodyttaa-koko-maata/
Tärkeintä on hetkelliset taloudelliset voitot, se että suomalaiset korvataan 100% somaleille on 200v sisällä on tietenkin merkityksetön asia hetkellisiin hyötyihin nähden.

[-PPT-]

Suomen ennakkoväkiluku helmikuun lopussa 5 503 879

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli helmikuun lopussa 5 503 879. Maamme väkiluku kasvoi tammi-helmikuun aikana 582 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 2 404 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 1 822 vähemmän kuin kuolleita.(lähde: tilastokeskus)

Mitenkä tätä analysoisi? Ilmeisesti nyt jo 10v etuajassa olemme siirtyneet aikaan jolloin syntyneitä on jatkuvasti vähemmän kuin kuolleita. Siis tuonhan piti olla todellisuutta vasta joskus 2020-l lopulla kun suuret ikäluokat alkavat kuukahtelemaan. Tuo tammi-helmikuun tilastohan indikoi tasaisen vauhdin taulukoklla jopa 11000 kuolemaa enemmän kuin syntymää tämän vuoden aikana.

[kriittinen_ajattelija]

Urban vs. Rural Drug Use

A report based on the Treatment Episode Data Set (TEDS) took a look at how drug use and treatment compares between city and rural settings.

The TEDS used guidelines established by the National Center for Health Statistics in order to determine what constituted an urban versus a rural environment.

The TEDS report noted some similarities but far more differences between the two in terms of what substances are abused and under what circumstances patients decide to enter a drug treatment program.

In many ways, things appear bleaker for those living in the countryside.

Where you live matters

Even what circumstances lead a person to enter treatment differed between city and country.  Based on 2009 figures, rural admissions into drug programs often came through criminal justice referrals. In other words, people decided to get treatment after they experienced a brush with the law related to their substance abuse. Urban dwellers were more likely to enter these programs voluntarily or due to family pressure.

Folks in the city and in the country are not abusing the same substances. Rural treatment programs saw the greatest number of entrants seeking help for the first time due to alcohol abuse.  Rural residents were also more likely to seek help for abuse of non-heroin opioids (prescriptions painkillers) and stimulants.

Urbanites, on the other hand, appeared more prone to abuse cocaine and heroin. Rural users reportedly used their substances intermittently rather than daily which is somewhat good news, but on the down side they also started using drugs at a younger age, often between 15 and 17 years.

There was an age and racial gap between urban and rural drug treatment admissions. Rural admissions tended to be younger (not surprising since they also start using at a younger age) than their urban counterparts. However, rural entrants also had more education and were more likely than urban ones to be employed at least part-time. Those entering treatment in the country were generally non-Hispanic and white (over 77%) compared to urban admissions (38%).

The report did note some similarities. Both city and country programs were similar in terms of gender distribution for example. In both cases more than two-thirds of those who enter programs are male. There was also a similar prevalence of concurrent mental health conditions which accompanied the substance abuse.

Essentially, the TEDS report said that rural residents were more likely to abuse marijuana, alcohol or prescription drugs. Rural-dwelling citizens often start using substances younger and seem to generally only seek out help once they have broken the law. Education and intervention programs in rural areas could become more targeted with this information in hand.

By contrast, urban drug users come from an ethnically diverse background, have low education and employment and tend to use harder drugs like cocaine and heroin. Prevention programs targeted toward these clients might do well to partner with other programs which address social plight issues that may be contributing to drug use.

https://www.addiction.com/3441/urban-vs-rural-drug-use/

Rural areas are seeing a surge in heroin use, The Wall Street Journal reports. The rise comes as Mexican heroin production has increased in recent years. Officials seized 1,989 kilograms of heroin at the Southwest border, from Texas to California, in 2012, up from 487 kilograms in 2008, the article notes.

Many people who were addicted to prescription painkillers switched to heroin after drug companies made their products more difficult to crush and snort. Heroin is also much less expensive than pills such as oxycodone.

http://drugfree.org/learn/drug-and-alcohol-news/heroin-use-soars-in-rural-areas/

Rural Drug Abuse Statistics

According to statistics reported on substance users seeking treatment, people living in rural areas are more likely to abuse alcohol. 50% of rehab clients in rural areas were seeking alcohol treatment, compared to only 36% of urban clients seeking treatment.

Rural regions also saw a greater number of male clients seeking treatment: 68% of rehab clients were male, while only 32% were female.

Rural residents were also more likely to have been sent to a treatment center as a result of a criminal justice hearing. 52% of treatment clients were referred by the justice system in rural areas but only 28% of urban clients were sent to treatment via the criminal justice system.

Another interesting fact to note about rural residents: Rehab clients in rural areas are more likely to be young adults. 26% of rural treatment clients were between the ages of 18 and 25 years old.

Urban Drug Abuse Statistics

But rural residents are not the only ones with substance use issues.

Urban residents seeking substance abuse treatment were more likely than rural residents to abuse heroin. 22% of urban treatment clients abused heroin but only 3% of rural clients did so.

Furthermore, 12% of urban residents abused cocaine, a statistic that drops to 6% in rural areas.

Mature adults are also more likely to seek rehab in urban areas than in rural areas, with 61% of urban rehab clients being between the ages of 26 and 49 years old.

One similarity that rural and urban drug abuse demographics have in common is that urban areas also have a higher percentage of male clients in their rehab centers. 70% of urban treatment clients are male and 30% are female.

Regardless of whether you live in a rural or urban area, drug abuse is a serious issue. If you or someone you know is abusing alcohol or illicit drugs, contact 12 Keys Rehab today.

http://www.12keysrehab.com/blog/rural-urban-drug-abuse-video/

Teoriani mukaan, maaseudun väki käyttää alkoholia enemmän johtuu siitä, että maaseudulla on vaan niin tylsää ja yksinäistä, eikä siten sitä samaa peltomaisemaa jaksa enää katsella selvinpäin. Maaseudulla elämä on niin verkkaista, että kokaiinipäissään siellä hyppely on täysin järjetöntä, myöskään heroiinia ei tarvita yhtä paljon koska maaseudun ympäristö ei aiheuta 24/7 stressiä samalla tavalla kuin urbaani viidakko.

Kaupungissa taas käytetään enemmän kokaiinia koska sitähän kaupunkielämä on, hektistä ja kokaiini sopii hyvin yökerhokulttuuriin.

[kriittinen_ajattelija]

Vuoteen 2020 mennessä rukoushetkiin ja moskeijoihin osallistuvien muslimien määrä nousee laskelmien mukaan vähintään 683 000, kun taas messuihin osallistuvien kristittyjen määräksi jää 679 000.

Cari Peach Oxfordin yliopistosta arvioi, että Englannin kaupunkien uusi kulttuurimaisema on jo saapunut; valtion uskonnon kristillinen maisema on perääntynyt.

Vuodesta 2001 laskien 500 lontoolaista kirkkoa on muuttunut yksityiskodeiksi. Samana aikana Britanniassa moskeijoiden määrä on kasvanut. Vuosien 2012-2014 väillä anglikaaniksi tunnustautuvien brittien määrä laski 21 %:sta 17 %:iin, mikä tarkoittaa 1,7 miljoonan laskua. Muslimien määrä kasvoi lähes miljoonalla. Vuonna 2015 yleisin henkilönimi oli Englannissa jo Mohammed-sanan muunnelmat, kuten Muhammed ja Mohammad.

Manchesterissä muslimeita on 15,8 %:a, Birminghamissa 21,8 %:a ja Bradfordissa 24,7 %:a väestöstä. Lontoossa on virallisesti 100 sharia-tuomioistuinta, joka on rinnakkainen oikeusjärjestelmä Britannian välimiesmenettelyn antaman mahdollisuuden ansiosta.

kristinuskosta on tulossa jäänne Englannissa, mutta islam on tulevaisuuden uskonto.

http://mvlehti.net/2017/04/02/lontoossa-423-uutta-moskeijaa-500-kirkkoa-suljettu-tai-myyty-moskeijoiksi/

[kriittinen_ajattelija]

Juhana Vartiainen: Kaupungistumisen riemut ja häpeät

Suomelle valittiin muutama kuukausi sitten kansallisruoka. Lopullisen valinnan teki asiantuntijaraati, mutta ehdokkaita saivat ehdottaa kansalaiset. Ehdotukset olivat perinnehengessä Karjalan paistia ja hernekeittoa ja sen tapaisia. Ruisleipä voitti.

Hupaisa kontrasti oli samoihin aikoihin julkistettu ruokapalvelu Foodoran suosituimpien annosten lista. Kärjessä komeili sellaisia perinneruokia kuin Halloumi Pita, bataattiranskalaiset, Butter Chicken ja Chicken Korma.

Toki perinneruokia syödään oikeasti, mutta ruokapalvelun lista kertoo luotettavasti siitä mitä raha puhuu ja mitä oikeasti halutaan.

Kun haetaan suomalaisten romanttisia ideaaleja, ajatukset kiertävät menneisyyteen ja maaseudulle. Vaalikoneet kertovat toiveesta pitää "koko maa asuttuna". Kyselyjen mukaan moni suomalainen asuisi mieluusti omassa mökissä ja maaseutukylässä, kaukana epäilyttävistä suurkaupungeista. Eduskunnan puheita hallitsee maalaisromantiikka ja huoli hassuilla kielikuvilla luonnehdittujen maalaismökkien mummojen oloista.

Nykyajan taloudellinen todellisuus kertoo ihan muusta, kansainvälisyydestä ja kaupungeista. Kaupungit kasvavat, ja onneksi niin. Talouskasvu on tällä hetkellä kaupunkien kasvua, niihin syntyvät uudet työtilaisuudet ja niissä tuottavuus nousee. Alueellinen keskittyminen ja kaupunkien kasvu on parasta mitä Suomelle voi tapahtua. Jotkut keskustelevat siitä, voiko kaupungistumisen pysäyttää. Olisi parempi keskustella siitä, miten kaupungistumista edistetään.

Kiinteistöjen ja asuntojen hinnat ja muuttoliike puhuvat omaa rehellistä kieltään siitä, mitä suomalaiset haluavat. Asuntojen hinnat nousevat kaupungeissa, koska ihmiset haluavat muuttaa kaupunkeihin. Muuttotappioalueiden asunnot ja kiinteistöt menettävät arvonsa. Niistä ei paljoa makseta, eikä lainaa heru peruskorjaukseen. Kuulin hiljan kiinteistökaupasta, jonka kauppahinta vastasi suunnilleen vuotuista kiinteistöveroa. Rahoitusmarkkinoilla myydään vanhuudenturvaksi käänteisiä asuntolainoja, mutta vain kasvavien alueiden asunnot kelpaavat näihin liiketoimiin. Rahoitusmarkkinat siirtävät rehelliseen tapaansa tulevaisuutta koskevat odotukset tämän päivän hintoihin.

Suomi on tähän mennessä koettanut jarruttaa kaupungistumista. Jarrutuksesta maksetaan nyt hintaa, ja eniten maksavat ne joiden omaisuus menettää arvonsa.

Monet kaupungit, kunnat ja maakunnat suunnittelevat kehitystään kasvun ja työllisyyden kasvun varaan. Kukaan ei suunnittele supistuvansa. Mutta työikäinen väestömme pienenee eikä työllisyys tule parhaassakaan tapauksessa kasvamaan kuin nimeksi.

Niinpä, jos työllisyys missään kasvaa, sen on vähennyttävä muualla. Tätä aritmetiikan lakia ei mikään poliittinen tahto voi murtaa. Osa Suomesta kuihtuu jos missään mikään kasvaa.

Tähän suhtaudutaan häveliäästi. Mikään poliittinen puolue ei oikein uskalla katsoa totuutta silmiin ja kertoa sitä äänestäjille.

Asiantuntijoiden ennusteissa alueellinen rakennemuutos jatkuu reippaana. Työllisyys kasvaa lähinnä muutamassa suuressa kaupungissa ja niiden lähiympäristössä - esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Pohjanmaa, Kuopio ja Turku sinnittelevät.

Kaupungistuminen on oikeasti Suomen toivo, ja talouskasvun ainoa mahdollisuus. Iloitkaamme siitä, mutta unohtamatta, että osassa Suomea tätä iloa ei jaeta.

http://www.city.fi/blogit/vartiainen/kaupungistumisen+riemut+ja+hapeat/132964#.WOInt1ap3Lw.twitter

Ole kaupunkinationalisti, anteeksipyytelemättä!
06.04.2017 : JUHANA VARTIAINEN 2 KOMMENTTIA

Tulevaisuus on kaupunkinationalismissa.

Vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa huomasin, miten koko muu Suomi vertaa itseään pääkaupunkiin ja muut yliopistot vertaavat itseään Helsingin yliopistoon. Tältä pohjalta voidaan tehdä pikkusieluista aluepolitiikkaa. Suomessa on nationalismia. Suomessa on myös paikallishenkeä – mutta muualla kuin Helsingissä.

Tämä asenne ei riitä Helsingille. Globaali talouskasvu luo kasvavien metropolien verkoston, ja Helsingin vertaisryhmää ovat Tukholma, Kööpenhamina, Oslo, Pietari ja Berliini. Helsingin on oltava vetovoimaisen Pohjolan hubi, jonka yliopistoihin ja korkeakouluihin nuoret kaikkialta maailmasta haluavat tulla. Keskus, jonne tullaan töihin, opiskelemaan, turisteina, taiteilijoina.

Internet on luonut digimaailman, jossa ollaan yht'aikaa globaaleja ja lokaaleja. Uusien yritysten markkinapaikka on koko maailma, samalla kun huomataan — niin yrityksissä kuin tutkijoiden analyyseissä — että tuottavuus ja luovuus kasvavat parhaiten kun ollaan ihan nokakkain.

Eli ollaan lähekkäin ja samalla kaikkialla maapallolla.

Eli ollaan kaupungissa.

Tämä maailma vyöryy päälle, optimistisena ja innostavana. Kun vierailin alkuviikosta Tukholmassa Pohjoismaiden neuvostossa, sain hyperloopin kehittäjäyhtiöltä Tukholma-Helsinki-lipun, jolla matka taittuu puolessa tunnissa. Reittiaikataulua ei vielä ole, mutta 2020-luvulla on määrä matkaa tehdä. Rahoittajia ilmoittautuu paraikaa mukaan.

Maailmanpolitiikan kipuilut juontuvat globalisaation ja kansakuntien ristiriidasta, sanotaan. Jos globalisaatio ei hyödytä kaikkia samalla tavalla, jotkut kääntyvät kohti kansallismielisyyttä. Kuvitellen että kansakunta menestyisi paremmin, jos ihmisten, ideoiden, tavaroiden, palvelusten, investointien ja rahan liikkeitä kahlitaan. Tämä on umpikuja, jonne Trumpin ja Le Penin kannattajia johdetaan.

Mutta on myös positiivista "nationalismia", joka on paikallista mutta avaa silmänsä maailmalle. Nimittäin kaupunkinationalismia.

Se on kaupunkihenkeä, meille Helsinki-henkeä, stadilaisuutta.. Kaupunkinationalismi ei ole koskaan ahdasta, rasistista, ihmisten alkuperän nojalla rajoittavaa. Vain avoimet kaupungit kukoistavat.

Britannia äänesti itsensä ulos EU:sta, mutta Britannian ja Euroopan merkittävin kaupunki Lontoo oli ylivoimaisella enemmistöllä toista mieltä. Viime vuosisadan alun korkein hengenelämä kehkeytyi täysin kosmopoliittisessa Wienissä.

Kaupungit ovat sopusoinnussa globalisaation kanssa, ne hyödyttävät sitä ja hyötyvät siitä. Kaupunkinationalisti voi olla nationalisti ja internationalisti yhtä aikaa!

Nostetaan Helsinki kukoistukseen. Tehkäämme tänne tuleminen mahdollisimman helpoksi yrittäjille ja osaajille. Investoidaan väyliin rohkeasti. Mutta pidetään samalla kaupungin talouden tasapainosta tiukasti huolta, kuten mielelläni kaikessa julkistalouden päätöksenteossa korostan.

Puolustetaan Helsingin kasvua valtakunnan päättäjille, tarvittaessa vaikka kovinkin nyrkein. Raivataan ne kasvun esteet, jotka löytyvät omista valtuustoista. Riidellään vähemmän siitä, mihin nimenomaiseen paikkaan rakennetaan. Rakennetaan enemmän, tiheämmin ja korkeammalle.

Me helsinkiläiset. Olkaamme siis Helsinki-nationalisteja. Anteeksipyytelemättä. Jos joku valittaa, että muualla maassa ei ole yhtä hyvä olla kuin täällä, sanokaamme 1960-luvun poliitikkojen tapaan: muuta tänne. Täällä on työtä, opiskelua ja tulevaisuutta. Helsingin tehtävä on olla parempi kuin muu Suomi eikä sitä tehdä häveliäästi.

http://juhanavartiainen.fi/2017/ole-kaupunkinationalisti-anteeksipyytelematta/

[kriittinen_ajattelija]

Kuva 1 - hyvä taulukko muslimimaiden asenteista:
http://www.unz.com/akarlin/sharia-nexus/

Kuva 2-3 - USA:ssa vastasyntyneiden etnisyys osavaltioittan. (ruskeat osavaltiot missä ei-valkoiset syntyneet on enemmistönä)
http://anepigone.blogspot.fi/2017/04/majority-of-us-births-are-white.html
Linkin takana kaikki USA:n osavaltiot listattuna syntyvien etnisyyden mukaan.

Kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haahtelan ja hänen kollegojensa tutkimukset puolestaan viittaavat siihen, että luontokosketuksen väheneminen on monien sairauksien lisääntymisen taustalla.

– Meidän tulisi todella nyt tajuta, että kytkeydymme luontoon paitsi kuulo- ja näköaistin kautta, myös sen kautta, mitä me syömme, juomme, hengitämme ja kosketamme, Tari Haahtela sanoo.

Nopea kaupungistuminen on voinut köyhdyttää ihmisten mikrobistoa. Tämä on Haahtelan mukaan yhteydessä allergioiden, astman, diabeteksen, tulehduksellisten suolistosairauksien ja jopa Alzheimerin taudin lisääntymiseen. Ihmisen puolustusjärjestelmä voi tuottaa tulehdusreaktioita väärissä tilanteissa.

– Nyt näyttää siltä, että nyky-ympäristössä tulehduksen heittäminen peliin tapahtuu liian herkästi ja tilanteessa, jossa se ei ole tarkoituksenmukainen, Tari Haahtela sanoo.

Haahtelan mielestä luontoa pitäisi nyt tuoda lisää kaupunkiympäristöön. Jokaisen kannattaisi lisätä omaa kosketustaan luontoon. Hän antaa esimerkkejä.

Jos lähimaastossasi on metsää, sinne kannattaa suunnata. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selkeimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista.

http://yle.fi/uutiset/3-9548399

[kriittinen_ajattelija]

Kaupunkilainen hidastaa

Väenpaljous pakottaa satsaamaan laatuun

Metropolien väenpaljous suosii tuoreen tutkimuksen mukaan hidasta tempoa. Eläinten käyttäytymisen tutkijat ovat erotelleet hitaan ja nopean elämänstategian. Ajatus on, että harvaan asutussa ympäristössä eläimet elävät nopeasti, eli ne lisääntyvät vauhdilla ja saavat runsaasti jälkeläisiä panostamatta kuitenkaan paljonkaan näiden hoitoon. Vähäisen kilpailun takia ympäristössä riittää tilaa ja ravintoa, ja nopea lisääntyminen takaa niiden tehokkaan hyödyntämisen. Hidas tyyli sopii sitä vastoin tiheästi asuttuihin ympäristöihin, joissa kilpailu on kovaa. Tälläisessä tilanteessa yksilöiden kannattaa keskittyä vahvistamaan omaa kykyjään, hankkia vähän jälkeläisiä ja omistautua tukemaan heitä elämän kisassa. Hidastajat panostavat määrän sijasta laatuun. Näin näyttävät toimivan myös ihmiset, raportoivat Michiganin yliopiston tutkijat Journal of Personality lehdessä.

Kilpailu suosii suunnittelua
Hidasta elämänstrategiaa ja siihen liittyviä psykologisia taipumuksia löytyi tavallista enemmän tiheän asutuksen alueilta ympäri maailmaa ja erikseen vielä Yhdysvaltain eri osavaltioista. Yhteys piti, vaikka tutkijat huomioivat erot maiden ja osavaltioiden talouskehityksessä ja kaupungistumisen asteessa. Siellä, missä eletään tiiviisti, ihmiset suunnittelevat enemmän tulevaisuutta, hakeutuvat pitkiin parisuhteisiin, menevät myöhemmin naimisiin ja saavat vähemmän lapsia. He myös hankkivat innokkaammin koulutusta niin itselleen kuin lapsilleen. Nämä kaikki ovat hitaan elämän merkkejä. Maavertailuja täydensi psykologiset kokeet, joissa tutkijat virittivät ihmiset ajattelemaan ihmisjoukkoja. Yhdessä kokeessa nuorten opiskelijoiden ja kolmikymppisten annettiin lukea lehtiartikkeli joko Yhdysvaltain kasvavasta väestöstä tai oravien lisääntymisestä. Kun heiltä seuraavaksi kysyttiin parisuhde ja perhetoiveita, väestönkasvusta lukeneet nuoret kertoivat suosivansa pitkiä suhteita useiden lyhyiden sijaan. Vanhempi väki taas halusi vähemmän lapsia ja oli valmis panostamaan niihin enemmän. Toisissa kokeissa väestönkasvusta kertova artikkeli ja jopa pelkkä väkijoukon äänien kuuntelu sai koehenkilöt pelaamaan pitkäjänteisemmin talouspeliä.

Vähän lapset saavat huomiota
Arizononan yliopiston Steven Neuberg selittää ryhmän havaintoja evoluutiopsykologialla: "Kun on tungosta, yksilöiden pitää kisata muiden kanssa voimavaroista. Menestyäkseen kilpailussa heidän täytyy vahvistaa omia kykyjään, minkä vuoksi lasten hankkiminen lykkääntyy. Lapset kohtaavat saman sosiaalisen kilpailun, mikä kannustaa vanhempia panostamaan heidän menestyksensä eväisiin. Näin hidas stragedia parantaa lopulta lisääntymismenestystä kansoitetuissa ympäristöissä.

Tutkijat myöntävät, että runsasväkisyys ei aina johda hitaaseen elämään. Jos tälläisessä ympäristössä eletään hengenvaarassa tautien tai väkivallan takia, nopealla elämänstragedialla voi menestyä paremmin.

Tiheä kaupunkiasuminen vaikuttaa syntyvyyteen negatiivisesti. Tiheitä kerrostalo-alueita ei pitäisi rakentaa ollenkaan, koko Suomen väestö pitäisi asuttaa joko omakoti tai rivitaloihin - muuten se johtaa eläkepommiin, ja maahanmuuton tarpeeseen ja sitä myötä väestönvaihtoon. Koko Suomen väestö ihan hyvin mahtuisi asumaan omakotalotaloissa vaikka Turun ja Helsingin väliselle ranta-kaistaleelle, ei tarvi pitää koko Suomea asuttuna.

Ennustan, että asiassa kuitenkin toimitaan täysin päinvastoin, jopa persujen toimesta.

[kriittinen_ajattelija]

Vauvoja syntyy nyt Suomessa historiallisen vähän - Pohjanmaalla toiset otteet
Syntyneiden määrä on nyt pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin.

Eläkeyhtiöden edunvalvojan, Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes tuskaili tänään Helsingin Sanomien kolumnissaan, kuinka Suomeen saataisiin lisää lapsia. Huoli on mitä ajankohtaisin.
Tilastokeskus kertoi tänään, että syntyneiden määrän lasku oli viime vuonna suhteellisesti suurinta 1970-luvun alun jälkeen. Viime vuonna Suomessa syntyi 52814 lasta. Syntyneitä oli 2658 eli 4,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Tämä vuosittainen lasku on suhteellisesti mitattuna suurin 1970-luvun alun jälkeen. Syntyneiden määrä on nyt pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin.

Myös syntyvyys laskussa

Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä. Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua. Tilastokeskuksen mukaan se kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskentavuoden tasolla.

Syntyneiden määrän lisäksi syntyvyys laski edelleen vuonna 2016. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,57 lasta. Edellisen vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,65 lasta naista kohti. Viimeksi syntyvyys on ollut 1,57 lasta pienempi vuonna 1973, jolloin se oli 1,50, mikä on kaikkien aikojen matalin luku. Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden.

Edelliseen vuoteen verrattuna syntyvyys aleni lähinnä alle 38-vuotiailla naisilla, selvimmin 30-vuotiailla. Vuonna 2016 esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,1 vuoden ikäisiä. Keski-ikä nousi 0,3 vuodella edellisvuodesta ja 10 vuodessa se on noussut 1,0 vuodella.

Vastaavasti kaikkien synnyttäneiden keski-ikä nousi edellisestä vuodesta 0,2 vuotta, 30,8:een, mutta 10 viime vuoden aikana se on noussut 0,8 vuotta.

Syntyvyys nousi vain kolmessa maakunnassa

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys oli 13 maakunnassa koko maan syntyvyyttä korkeampi. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan eniten lapsia syntyisi Pohjanmaan maakunnissa: Keski-Pohjanmaalla keskimäärin 2,13 lasta naista kohden ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla 1,91.

Vähiten lapsia syntyisi Uudenmaan maakunnassa, keskimäärin 1,45 lasta naista kohden. Ainoa maakunta, jossa syntyvyys oli vuonna 2016 väestön uusiutumistason yläpuolella, oli Keski-Pohjanmaa.

Vaikka syntyvyys aleni koko maan tasolla, kolmessa maakunnassa se nousi. Kainuun maakunnassa syntyvyys nousi 1,68 lapsesta 1,79 lapseen eli 6,2 prosenttia. Ahvenanmaalla syntyvyys nousi 6,1 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 5,8 prosenttia. Muutos selittyy osaksi sillä, että varsinkin Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa syntyvyys oli laskenut edellisenä vuonna jyrkästi ja nyt nousi hieman.

Etelä-Karjalan maakunnassa syntyvyys aleni 1,68 lapsesta 1,52 lapseen naista kohden kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten. Luku pieneni 9,6 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli suurin suhteellinen väheneminen maakunnittain. Pohjois-Savon maakunnassa syntyvyys aleni suhteellisesti toiseksi eniten, 8 prosenttia. Pohjois-Savossa syntyvyys aleni 1,68 lapsesta 1,54 lapseen naista kohden.

Syntyvyys korkein Seinäjoella ja matalin Helsingissä

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 viisivuotisjaksolla 2012-2016. Seuraavaksi korkein se oli Oulussa, 1,84, kolmanneksi korkein Porvoossa, 1,82, ja neljänneksi korkein Espoossa 1,80. Koko maan luku viisivuotisjaksolla oli 1,69.

Vastaavasti matalin syntyvyys oli jaksolla 2012-2016 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Turussa luku oli 1,32 ja Tampereella 1,40. Myös kaikkien kuntien vertailussa viimeksi mainittujen kaupunkien syntyvyys oli matalimpien joukossa.

http://www.iltalehti.fi/perhe/201704112200100812_pr.shtml

Surullinen kartta vauvoista - katso kuinka monta lasta kunnassasi syntyi:
http://www.iltalehti.fi/perhe/201704112200100880_pr.shtml

[kriittinen_ajattelija]

Infants show racial bias toward members of own race and against those of other races

Two studies by researchers at the Ontario Institute for Studies in Education (OISE) at the University of Toronto and their collaborators from the US, UK, France and China, show that six- to nine-month-old infants demonstrate racial bias in favour of members of their own race and racial bias against those of other races.
In the first study, "Older but not younger infants associate own-race faces with happy music and other-race faces with sad music", published in Developmental Science, results showed that after six months of age, infants begin to associate own-race faces with happy music and other-race faces with sad music.

In the second study, "Infants rely more on gaze cues from own-race than other-race adults for learning under uncertainty", published in Child Development, researchers found that six- to eight-month-old infants were more inclined to learn information from an adult of his or her own race than from an adult of a different race.
(In both studies, infants less than six months of age were not found to show such biases).

Racial bias begins at younger age, without experience with other-race individuals
"The findings of these studies are significant for many reasons," said Dr. Kang Lee, professor at OISE's Jackman Institute of Child Study, a Tier 1 Canada Research Chair and lead author of the studies. "The results show that race-based bias already exists around the second half of a child's first year. This challenges the popular view that race-based bias first emerges only during the preschool years." Hear Dr. Lee discuss the research results.
Researchers say these findings are also important because they offer a new perspective on the cause of race-based bias.
"When we consider why someone has a racial bias, we often think of negative experiences he or she may have had with other-race individuals. But, these findings suggest that a race-based bias emerges without experience with other-race individuals," said Dr. Naiqi (Gabriel) Xiao, first author of the two papers and postdoctoral fellow at Princeton University.
This can be inferred because prior studies from other labs have indicated that many infants typically experience over 90 per cent own-race faces. Following this pattern, the current studies involved babies who had little to no prior experience with other-race individuals.


"These findings thus point to the possibility that aspects of racial bias later in life may arise from our lack of exposure to other-race individuals in infancy," Dr. Lee said.
Study results could be significant in prevention of racial bias
He continued to explain that overall, the results of these studies are critically important given the issues of wide-spread racial bias and racism around the world.
"If we can pinpoint the starting point of racial bias, which we may have done here, we can start to find ways to prevent racial biases from happening," he said.
"An important finding is that infants will learn from people they are most exposed to," added Dr. Xiao, indicating that parents can help prevent racial bias by, for example, introducing their children to people from a variety of races.
As conveyed in the second study's title, the bias was only observed in an uncertain context in which adults provided partially reliable information. As explained by Dr. Paul Quinn, an additional co-author, and Francis Alison Professor at the University of Delaware, "It's as if the infants trust the own-race adult more than the other-race adult when both adults are unreliable."

First study: Face-race and music
In the first study, infants from 3 to 10 months of age watched a sequence of videos depicting female adults with a neutral facial expression. Before viewing each face, infants heard a music clip. Babies participated in one of the four music-face combinations: happy music followed by own-race faces, sad music followed by own-race faces, happy music followed by other-race faces, and sad music followed by other-race faces. The study found that infants at six to nine months of age looked longer at own-race faces when paired with happy music as opposed to with sad music. By contrast, six- to nine-month-olds looked longer at other-race faces when paired with sad music compared to with happy music.

Second study: Face-race and learning
The second study examined whether infants were biased to learn from own-race adults versus other-race adults. Six to eight-month-old infants saw a series of videos. In each video, a female adult looked at any one of the four corners of the screen. Following the look, in some videos, an animal image appeared in the looked-at location (a reliable gaze). In other videos, an animal image appeared at a non-looked-at location (an unreliable gaze). The results showed that six to eight-month-old infants followed the gaze of members of their own race more than they followed the gaze of other-race individuals. This occurred when the faces were slightly unreliable, as they are in the natural environment. This result suggests that, under uncertainty, infants are biased to learn information from own-race adults as opposed to other-race adults.

Racial bias can 'permeate almost all of our social interactions'
Dr. Lee said it's important to be mindful of the impact that racial bias has on our everyday lives, stressing that not only is explicit bias a concern, but so too are implicit forms.
"Implicit racial biases tend to be subconscious, pernicious, and insidious. It permeates almost all of our social interactions, from health care to commerce, employment, politics, and dating. Because of that, it's very important to study where these kinds of biases come from and use that information to try and prevent racial biases from developing," he said.

https://phys.org/news/2017-04-infants-racial-bias-members.html

[kriittinen_ajattelija]

Argentina: A Mirror of Your Future

How demographic change can destroy a country.
Argentina is a distant mirror that reflects what may be North America's future. My country is a small-scale laboratory of the effects of migration: A suitable migration policy can transform a nation for the good; a wrong one spoils it.

----------------->

https://www.amren.com/features/2017/04/argentina-a-mirror-of-your-future-buenos-aires-latin-america/

Aika kiinnostava juttu.

[kriittinen_ajattelija]

Why have four children when you could have seven? Family planning in Niger


With the world's highest birthrate, Niger's population is set to double in 17 years. NGOs are providing contraception, but what if women want more babies?

Birth rates as high as Niger's contribute to rapid population growth. The country's population exploded from 3.5 million people in 1960 to nearly 20 million today, with half of the current population under the age of 15. The overwhelming majority – 80% of Nigeriens – live in poverty. The landlocked nation is largely desert, less than 20% of the land is arable, and that number is shrinking due to climate change. At current growth rates, the population is set to double in 17 years. This, experts say, drives poverty, famine, political instability, and violence.

"When you have a huge number of young people who are jobless, they have no choice but to emigrate," says Hassane Atamo, the division chief for family planning at the Niger ministry of health, noting that large numbers of young men go to nearby Ghana, Nigeria or Ivory Coast seeking work. "They may also fall into crime, or integrate into terrorism. The country is facing this problem as well, with the Boko Haram issue – they are recruiting jobless young people."

To combat the health issues that come with high birth rates as well as the burden many young and out-of-work people place on a fragile economy and vulnerable security situation, the Nigerien government has turned to the solution: modern contraception. What they haven't figured out, though, is how to get women to use it.

"This is a time bomb, because all the Sahel is in this situation, and especially with climate change, the food supply will be less abundant than before," says John May, a visiting scholar at the Population Reference Bureau. "It's a huge crisis."

Some women feel that having more babies gives them a break in their difficult lives. In the villages the days are an endless cycle of hard physical labour from the time you're an adolescent (or younger) until you become too old to work.

"I really don't have time for amusement," says Hamsatou Issaka, a pretty 15-year-old who lives in a village several hours from the nearest city of Dosso. "I just work all day. Then you sleep." She nurses her one-year-old son, Habibou. "The thing I like in motherhood," she says, a big smile breaking across her face, "is giving my baby his bath and playing with him." A new baby also means a 40-day break from the usual demanding physical labour – and another few years of baby baths and giggles breaking up the monotony of tilling the earth and pounding the millet.

Issaka met her husband, a lanky young man with a wide smile and easy laugh, when she was 12 and he was 15; they got married soon thereafter. All of her friends are married with children and she can't imagine going into her 20s without a husband and children. Having lots of children is the norm because they bring wealth ("they come with two hands to work but only one mouth to feed"). So why have four when you could have seven? Seven, one of Issaka's neighbours says pointedly, is a bigger number than four.

"A large family size is a cultural ideal in Niger in a similar way that in the US or UK, a romantic relationship is a cultural ideal," says Hope Neighbor, a partner at consulting firm the Camber Collective, which has researched increasing contraceptive use in the country. "We need to be more thoughtful in how we communicate family size and desires," she says. "This doesn't mean you tell people they need to have smaller families. It means reframing how they think about families, because it creates tremendous risk to the mother, and tremendous risk to the fragile environment in Niger."

Her hopes for her own life are different. "In my lifetime, I want to have what God decides for me," she says. What does that mean in terms of children? She smiles and laughs. "I hope God gives me 12."

https://www.theguardian.com/global-development-professionals-network/2017/mar/15/why-have-four-children-when-you-could-have-seven-contraception-niger
Meanwhile in Africa.

En kyllä aio antaa yhtään senttiä rahaa noille, vaikka kuinka ne näkisi nälkää.

[kriittinen_ajattelija]

[tweet]856108361359781888[/tweet]
[tweet]856107351413280768[/tweet]
Kristittyjen ja muslimien ero Euroopassa.

[tweet]842530401113559040[/tweet]
Pakolaisten hinta Euroopassa vrt. Lähi-Itä

[Lady Deadpool]

Daily Record uutsioi Skotlannin väkiluvun nousseen 5.4 miljoonaan kiitos maahanmuuton.

http://www.dailyrecord.co.uk/news/scottish-news/scotlands-population-hits-new-peak-10309862 (28.4.2017)

Scotland's population hits new peak of 5.4m due to increased migration

The Edinburgh area saw the highest level of growth at 1.7 per cent with Glasgow and Midlothian both up 1.4 per cent.

Scotland's population has climbed to more than 5.4 million, with migrants making their home in the country driving the increase.

Statistics published by the National Records of ­Scotland yesterday showed the estimated population reached 5,404,700 on June 30 last year – the highest level recorded.

The figures revealed immigration exceeded emigration by 31,700 – or 0.6 per cent – compared with June 30, 2015.

The numbers included a net increase of 22,900 people from overseas and 8800 from the rest of the UK.

NRS said migration was behind the jump over the year, which was otherwise marked by more deaths than births.

Among people living in Scotland, 800 more died than were born than in 2015-16.

Other changes, such as the size of the prison ­population and number of Armed Forces personnel at Scots bases, resulted in an increase of 800.

The figures also showed that while Scotland's ­population grew 0.6 per cent in the 12 months to June 2016, there was a degree of regional variation.

The city of Edinburgh area saw growth of 1.7 per cent, with Glasgow city and Midlothian both up 1.4 per cent.

However, the population in the Western Isles fell by 0.6 per cent and the number of people living in Inverclyde went down by 0.4 per cent.

External Affairs Secretary Fiona Hyslop said the data underlined the "key role migration has to play in our work to grow Scotland's population".

She added: "It is welcome that people are living longer but we need to ensure we can grow our working-age population to support our economy and society now and in the future."

[kriittinen_ajattelija]

https://www.bloomberg.com/view/articles/2017-04-17/why-big-cities-will-ultimately-prevail

Why Big Cities Will Ultimately Prevail

The growing divide between urbanites and rural residents is shaping politics everywhere, from Brexit to the rise of Donald Trump. On Sunday, Turkish President Recep Tayyip Erdogan received a mandate for more personalized rule from most of his country, but not from its big cities.

Istanbul, Ankara and Izmir are responsible for about 46 percent of Turkey's economic output and just 23 percent of its population. All three cities voted against the perpetuation of Erdogan's emergency powers, which made Turkey a strong presidential republic. Like U.S. presidents, Erdogan will be able to form cabinets and nominate top judges while remaining a member of a political party.

The powerless anger at being outvoted by provincials is familiar to people in U.S. big cities. After voting overwhelmingly against Trump last November, they took to the streets to protest -- just as many residents of Istanbul, Ankara and Izmir did late on Sunday night. The same story is unfolding in Warsaw (which voted against the nationalist PiS party in 2015) and London (which voted against Brexit). If Marine Le Pen loses the upcoming French presidential election, France will join the club of countries where big cities' choices prevail. That happened in the Austrian presidential election in 2016 and in the Dutch parliamentary one last month: Liberal candidates preferred by urbanites defeated nationalists with stronger provincial support bases.

Even in countries with authoritarian regimes firmly in place, big cities are relatively unhappy with them. Moscow has consistently delivered some of Vladimir Putin's worst electoral results. Viktor Orban's Fidesz party won everywhere in 2014, but it barely eked out a plurality in Budapest.

The urban-rural divide is often attributed to globalization's winners living in cities while its losers decline outside of them. That's somewhat simplistic. Erdogan, the former mayor of Istanbul, had never lost an election there, but Turkey's business capital rejected his constitutional changes by 51.4 percent of the vote. Brexiteers aren't opposed to globalization or free trade; otherwise they wouldn't be so enamored with Singapore's example. Putin, Orban and PiS ideologue Jaroslaw Kaczynski aren't isolationists, either. The gap between the big cities and the heartland, which exists in most countries, isn't just about globalization and its spoils. It's also about two different kinds of communal identity that are increasingly difficult to reconcile within polities.

One is the traditional nation-state patriotism. A political language exists in every country to appeal to it, and those politicians who speak it more convincingly win the rural vote, be it in the U.S. or in Turkey. It's the language of military strength, adherence to tradition, often the yearning for a past golden age.

The energy behind strong city identities, on the other hand, is not really globalist or cosmopolitan. Harvard sociologist Daniel Bell and Hebrew University of Jerusalem political philosopher Avner de-Shalit, authors of a 2011 book about city identities, have named it "civicism":


We want to suggest that cities have been increasingly the mechanism by which people oppose globalization and its tendency to flatten cultures into sameness. Many cities invest thought, time, and money in protecting their unique ethos and preserving it through policies of design and architecture and through the way people use the cities and interact with them.

I am more of a Muscovite than a Russian; now that I live in Berlin, I feel like much more of a Berliner than a German. A poll revealed several years ago that more people in London are attached to the city than to the U.K. I've met people who consider themselves New Yorkers first and Americans a distant second -- a feeling amplified by its mayor's defiant stance against Trump's anti-immigrant policies.

Istanbul is an ancient metropolis where a local identity is often stronger than the national one. One could call it more cosmopolitan, but it's also a city with a distinct soul unlike that of all the places that have influenced it going back a couple of thousand years. That urban soul requires a more decentralized and chaotic government system than the one Erdogan has pushed through with the referendum. So, many of those Istanbul residents who backed Erdogan in previous elections have drawn the line at backing his most recent reform.

"Civicism" doesn't have a defined political language except that of liberalism. A candidate who stresses openness, tolerance, even permissiveness, usually does better with big city dwellers. In a metropolis, a live-and-let-live attitude is the basis of survival. Strict religious rules and local customs are often relaxed to accommodate diversity and reduce tension among neighbors. Besides, the competitiveness of coexisting with millions of others at close quarters makes big city dwellers likely to question authority and tradition.

The problem with appealing to the city dwellers is that many electoral systems are tilted against them. The U.S. electoral college, which gives a disproportionate voice to smaller states, is a vivid example. And politicians who win with rural audiences do their best to strengthen their geographic advantage. The PiS now seeks to expand Warsaw's electoral boundaries, adding 32 surrounding communities to the city so it could seize control of the capital's city council in the next election. Erdogan, too, has been repeatedly accused of gerrymandering as his party has sought to build an electoral geography that would help it retain power.

These barriers to the political power of cities, however, aren't likely to help in the long run. Urbanization has been an unstoppable trend throughout the world. The rural population has stopped growing, but the United Nations predicts that the cities will add 1.5 billion residents in the next 15 years. Turkey's population was only 25 percent urban in 1950; 75 percent of Turks are city dwellers today. And the bigger the city, the less appetite there is for the rural variety of nationalism and for strong-hand rule.

Erdogan's loss in the biggest cities is a sign that there are limits to his project, aimed at strengthening his personal power and the ascendancy of his AK party. Pushing for a more authoritarian system, with fewer checks and balances, could set off riots in the major cities, something Erdogan will probably be careful to avoid: He needs to calm the country down after all the harshness of its post-coup state of emergency and a highly contentious referendum campaign. Ignoring the will of the cities means swimming against the demographic tide; it would be a short-sighted strategy that might allow Erdogan a few more years of dominance but would eventually lead to violent change.

Lukemisen arvoinen juttu. Oli muuten aika kiintoisaa kuinka Pariisissa ensimmäisellä kierroksella Le Peniä äänesti alle 5%, ja nimenomaan vielä alueilla missä asui lähinnä valkoisia vaan. Mielestäni miljoonakaupungeista on kehittynyt kuin valtiota valtioitten sisällä, ja kaupunkilaisilla on enemmän yhteistä keskenään maasta riippumatta kuin oman maansa maaseudun tai pienempien kaupunkien asukkailla.

[kriittinen_ajattelija]

It's Official: Europeans (Such As Macron's Voters In France) Have a Genetic Death Wish

If there is one country in the world which can boast of a truly distinctive culture, it is France. Yet the man apparently likely to become the next President of the Republic, Emmanuel Macron, has gone so far as to claim "French culture does not exist" and complacently announce that terrorism will be a part of "daily life for years to come" . [French elections: Emmanuel Macron, A Disaster, by Guy Milliere, Gatestone Institute, May 1, 2017] He wants to be in charge of a nation-state from which, for all intents and purposes, he wants to drown the ethnic nation. And most other European leaders clearly feel the same way. Why?

Why are Europeans going along with the destruction of their civilization? Why can't they see what is happening? A new study suggests it may just be in our nature. Europeans really are less ethnocentric than other races.

There are two types of ethnocentrism. "Positive ethnocentrism" means you take pride in your own people and make sacrifices for them. "Negative ethnocentrism" means you don't especially like other peoples. Computer modelling experiments show once you control for other factors, ethnocentric groups will dominate and displace less ethnocentric groups.

European-Americans, and Europeans in general, are not very ethnocentric. It's only Europeans–specifically northern Europeans–admitting hundreds of thousands of young, fit, male, Syrian fake refugees.

In contrast, Northeast Asian countries aren't letting them in. They don't want their country deconstructed. Arab countries and Israel feel the same.

A recently published paper in the leading psychology journal Personality and Individual Differences confirms white people are the least ethnocentric, both in both the positive and negative sense, of all major races. Drawing upon the World Values Survey, a team of three scholars – Edward Dutton (Finland), Guy Madison (Sweden) and Prof. Richard Lynn (well-known to VDARE com readers because of his studies of race and IQ) show that whites are the least ethnocentric, then blacks, then North Asians, and finally South Asians and Arabs, who are the most ethnocentric of these races.

As metrics, the authors use surveys on the willingness to fight for one's country and level of national pride for positive ethnocentrism. Not wanting a neighbor of a different race or ethnic group determines "negative ethnocentrism."

They found the two respective measures of positive ethnocentrism strongly correlate, as do the two measures of negative ethnocentrism. However, there is no relationship at all between positive and negative ethnocentrism. They are quite separate constructs.

The review of other research in the paper notes northern Europe is low in "racism" (meaning: not wanting foreigners) and high in generalized trust. In southern Europe this is completely reversed. In Greece, nobody trusts anybody and nobody likes foreigners.

Not only do Dutton and his research team prove that these differences exist and are statistically significant at the level of race, they look into why. This is intriguing because it raises the possibility ethnocentrism can be changed with environmental intervention.

One of the team's most important discoveries is the prevalence of particular forms of genes in the population has a significant effect on ethnocentrism. Race differences in ethnocentrism are almost certainly (partly) a matter of historical evolution to a different kind of environment.

Population prevalence of a particular form of the DRD4 gene–which is associated with sensitivity to context–is negatively associated at -0.7 with negative ethnocentrism. So, populations with a different form of it are likely to be very ethnocentric.

In terms of a broader model for what might be going on, the authors present us with something called Life History Theory. In essence, you either adopt a fast LH strategy – known as an r-strategy; or a slow LH strategy, known as a K-strategy.

We all sit somewhere on this spectrum, relatively closer to r or K, and this is true of nations and races. In a highly unstable but plentiful environment, such as pathogen-rich Africa, more people adopt an r-strategy. They must live fast because they will die young and unpredictably. As such, they are evolved to invest their resources in sex and have as much sex with as many people as possible. They create weak social bonds, only develop small and unstable social groups, and are highly aggressive and impulsive. All of this is designed to be able to deal with sudden, violent problems.

As the environment becomes more stable, it reaches its carrying capacity for the species. This makes it harsher and more competitive. This results in a move towards a K-strategy. You live slowly because you can better predict the future, making investments in it worthwhile.

Negative ethnocentrism is associated with measures of r-strategy, while positive ethnocentrism is weakly negatively associated with r-strategy. National testosterone prevalence is a proxy for strategy, as testosterone makes you aggressive. A fast LH strategy, an r-strategy, generally leads to more negative ethnocentrism at the national level.

A K-strategy means less investment in sex (quantity) and more in growth (quality). K-strategists will have fewer partners and children but bond more strongly and invest more in them. This makes them more likely to adapt the environment and develop larger social groups. Being "cast out" in a harsh environment means certain death, so they evolve to be cooperative and loving. In short, the more cooperative group will win the battle of group selection.

But national differences in ethnocentrism levels are also related to environmental variables–to things we can actually change. Here, Dutton's team found–via some complicated statistical analysis that this writer can't really comment on–that high levels of negative ethnocentrism were mainly predicted by prevalence of the form of the DRD4 gene as well as high levels of cousin marriage.

The authors argue that ethnic groups are basically extended families and we only invest in families because it helps to indirectly pass on our own genes. The more sure we are that someone's our genetic kin. the more we will invest. So, Northeast Asian dads will invest in their kids because everybody is trustworthy and so they can trust that the kids really are theirs.

Of course, in a society like South Asia – less K – people are much less trustworthy so people are less inclined to invest in their kids, let alone in the broader society. But you can get round this if you marry your cousin. Then, even if the child isn't yours, he is still strongly related to you. Indeed, so is the whole of the society, so it makes sense to take risks for it and be proud of it and attack foreigners because it really is your genes. Cousin marriage is also associated, though not as strongly, with positive ethnocentrism for similar reasons.

Positive Ethnocentrism in mainly associated with a young average population but there are number of factors that underpin this. Basically, these young countries have low IQ and are very poor. This means the people are stressed, highly instinctive, and so highly ethnocentric. Religious countries are more positively ethnocentric according to Dutton and his colleagues. The authors argue that religion is an evolutionary strategy which means, in part, that you believe your group is blessed by God so you will make sacrifices for it. The authors argue that religious groups are basically proxies for genetic ones, so if you believe the other group is damned by God, you'll be all the more inclined to destroy it. Religion has evolved because it makes us more ethnocentric.

It may well be that the reason why Muslim influence is so much lower in the USA than in Europe is that we're more religious and this has been passed on as a genetic legacy.

So, what's the take home message from this paper? What can non-academics do with it?

Firstly, there are race differences in ethnocentrism and that Europeans are uniquely low in it, something which has probably helped them to trade and develop better.
Secondly, this onetime advantage will be catastrophic in the modern world of easy transportation and mass migration. So unless non-European numbers are kept small, we will be overwhelmed because they will always be more ethnocentric than us,
Finally, if we are to reverse the situation–the death of European America–we need to become more stressed and more religious.
If mass immigration continues, that may be just what happens. The European-Americans who survive will be far more ethnocentric than their ancestors. Those who continue the traditional European pattern of low ethnocentrism will pass into history.

Macron (who famously married a much older woman and has no children of his own) may get control of France, for now. But he and his spiritual heirs will leave nothing behind.

http://www.vdare.com/articles/its-official-europeans-such-as-macrons-voters-in-france-have-a-genetic-death-wish

Vähän raskaampaa lukemista päivään.

[kriittinen_ajattelija]

KSML: Suomalaisten haaveena yhä useammin vain yhden lapsen perhe – syynä työelämän paineet

Kasvatustieteiden tutkijat arvioivat Keskisuomalaisessa, että tulevaisuudessa Suomessa voi olla nykyistä enemmän yhden lapsen perheitä, sillä jako työ- ja perhe-elämän välillä muodostuu liian jyrkäksi.

Väestöliiton erikoistutkijan Anneli Miettisen mukaan yhden lapsen mallin yleistyminen olisi Suomen oloissa mullistavan poikkeuksellista. Miettinen kertoo lehdessä, että parikymmentä vuotta sitten yhdestä lapsesta haaveili vain viisi prosenttia lapsettomista naisista, nyt sama toive on jo 11 prosentilla.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ksml-suomalaisten-haaveena-yha-useammin-vain-yhden-lapsen-perhe-syyna-tyoelaman-paineet/6413674

Suomi maailman kärjessä
Suomi on maailmassa pieni maa. Väkiluvultaan Suomi on noin 115. suurin valtio, pinta-alaltaan 64:s. Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä ja pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on tehnyt: kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä keräsimme listan näitä asioita, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa.

Turvallisuus ja yhteiskunta
Suomi on maailman vakain valtio.
The Fund for Peace, Fragile States Index 2016

Suomi on maailman turvallisin maa.
World Economic Forum, The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017

Suomessa on maailman paras hallinto.
Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2016: Finland

Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016–2017: Organized crime

Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016–2017: Judicial independence

Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.
University of Sydney ja Harvard University, The Electoral Integrity Project, The year in elections 2015

Suomi on Norjan ja Ruotsin ohella maailman vapain maa.
Freedom House, Freedom in the World 2017

Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat.
The International Police Science Association, World Internal Security and Police Index

Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten korruptiota.
Transparency International, Corruption Perceptions Index 2016

Suomessa on maailman vakaimmat pankit.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Soundness of banks

Suomessa on maailman kolmanneksi paras lehdistönvapaus.
Reporters Without Borders, 2017 World Press Freedom Index: Ranking

Suomi on maailman paras sosiaalisen kehityksen maa.
The Social Progress Imperative, Social Progress Index: Finland

Suomi on Ruotsin jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa.
D. Schraad-Tischler & C. Schiller: Social Justice in the EU – Index Report 2016 (Bertelsmann Stiftung 2016)

Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa.
Sustainable Society Index, Main results 2016

Suomi on maailman kolmanneksi paras maa laillisuusperiaatteen noudattamisessa.
The World Justice Project, Rule of Law Index 2016

Suomi on Tanskan ohella maailman paras maa ihmisten perusoikeuksien suojelemisessa.
The World Justice Project, Rule of Law Index 2016

Tyytyväisyys ja luottamus
Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.
World Economic Forum, The world's happiest countries in 2016

Suomalaiset ovat eurooppalaisista toisiksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low

Suomalaisten luottamus poliisiin on suurinta ja luottamus poliittiseen järjestelmään sekä oikeusjärjestelmään toiseksi suurinta Euroopassa.
Eurostat, Average rating of trust

Suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on toiseksi suurinta Euroopassa.
Eurostat, Average rating of trust

Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan vahvinta.
Euroopan komissio, Business and consumer surveys

Tasa-arvo
Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
World Economic Forum, Global Gender Gap Index 2016

Suomessa on EU-maiden pienin ero naisten ja miesten työllisyysasteessa.
Eurofound, The gender employment gap: Challenges and solutions

Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras.
The Economist, The Glass-Ceiling Index 2017

Suomessa on OECD-maiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste.
OECD, Society at a Glance 2016: Poverty

Suomessa on OECD-maiden viidenneksi pienimmät tuloerot.
OECD, Society at a Glance 2016: Income inequality

Ympäristö
Suomi pärjää maailman parhaiten ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa.
Yale University, Environmental performance index

Suomi on maailman vesirikkain maa.
Keele University, The Water Poverty Index: an International Comparison

Suomalaisten veden kulutus suhteessa uusiutuviin vesivaroihin on maailman viidenneksi pienintä.
C. Kroll: Sustainable Development Goals: Are the rich countries ready? (Bertelmann Stiftung 2015)

Suomessa on maailman pienin riski altistua luonnononnettomuuksille.
Inter-Agency Standing Committee (IASC) and the European Commission, INFORM Index for Risk Management Results 2017

Suomessa on eniten metsiä Euroopassa.
FAO, Global Forest Resources Assessment

Henkinen pääoma
Suomessa on eniten maailmassa inhimillistä pääomaa.
World Economic Forum, The Human Capital Report: Human Capital Index 2016

Suomen peruskoulutus on maailman parasta.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Primary Education

Suomi on OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa.
OECD, Better Life Index: Education

Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
J. W. Miller ja M. C. McKenna, World's Most Literate Nations: Rank Breakdown

Suomalaiset ovat Euroopan toiseksi ahkerimpia kirjaston käyttäjiä.
The European Bureau of Library, Public Libraries – Statistics

Tietoyhteiskunta ja kilpailukyky
Suomi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi toiseksi parhaiten maailmassa.
World Economic Forum, Networked Readiness Index

Suomessa julkisten palvelujen tarjonta verkossa on toiseksi parasta Euroopassa.
Euroopan komissio, The Digital Economy and Society Index 2017: Suomi

Suomessa työskentelee asukaslukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten ammattilaisia tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Bloomberg, Bloomberg 2017 Innovation Index

Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma.
Euroopan komissio, The Digital Economy and Society Index 2017: Suomi

Suomi on innovaatiovertailussa maailman kolmas.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Innovation

Suomessa on OECD-maista eniten langattomia laajakaistaliittymiä sataa henkeä kohti.
OECD, Wireless mobile broadband subscriptions

Suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa liittymää kohti. (Vertailussa 32 maata).
Tefficient, Industry analysis 5/2016

Suomessa on maailman kolmanneksi paras talousympäristö liiketoiminnan kasvulle.
Grant Thornton, Global Dynamism Index 2015

Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa.
SolAbility, The Global Sustainable Competitiveness Index 2016

Lasten hyvinvointi ja koulunkäynti
Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille.
Unicef, UNICEFin tutkimus: Tanska oikeudenmukaisin maa lapsille

Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö.
Save the Children, Every last girl: Girl's opportunity index

Suomalaiset nuoret (11-15-vuotiaat) ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Unicef, Child Well-being in Rich Countries: A comparative overview

Suomalaisten neljäsluokkalaisten luonnontieteiden osaaminen on OECD-maiden toiseksi parasta.
M. O. Mullis, I. V. S. Mullis, P. Foy and M. Hooper, TIMSS 2015 International Results in Science

Suomalaiset 15-vuotiaat ovat OECD-maiden joukossa toiseksi parhaita lukutaidossa ja kolmanneksi parhaita luonnontieteissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta

Terveys
Suomessa on maailman 20 kärkimaan joukossa vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Erot kärjen joukossa ovat pieniä.
WHO, Life expectancy

Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta.
Save the Children, State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report

Suomessa on maailman kolmanneksi pienin imeväiskuolleisuus (alle vuoden ikäisenä kuolleet).
UN, SDG Indicators, Infant mortality rate

Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi alhaisin kokonaiskuolleisuusluku syöpään.
OECD, Health at a Glance 2015. Mortality from cancer

Pääkaupunki
Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki asua ja elää. (Vertailussa 65 kaupunkia.)
Metropolis, The Best Cities to Live in (2016)

Helsinkiläiset ovat tukholmalaisten ohella EU:n pääkaupunkien asukkaista tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa.
Euroopan komissio, Quality of Life in European Cities 2015

Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki osaavan työvoiman hankkimisessa.
INSEAD, Global Cities Talent Competitiveness Index 2017 Rankings: Top Ten

Helsinki on kolmanneksi paras kaupunki teknologian, innovaation ja yritystoiminnan suhteen. (Vertailussa 40 kaupunkia.)
J. Gibson, M. Robinson & S. Cain, CITIE – City Initiatives for Technology, Innovation and Entrepreneurship (Nesta, Accenture & Catapult 2015)

Helsinki tukee eurooppalaisista kaupungeista neljänneksi parhaiten digitaalisia yrityksiä ja yrittäjiä.
Nesta, European Digital City Index

Helsinkiläiset ovat EU:n pääkaupunkien asukkaista toiseksi tyytyväisimpiä kulttuuripalveluihin.
Eurostat, Satisfaction with cultural facilities in EU capital cities

Helsinki on maailman rehellisin kaupunki.
Valitut Palat, Most Honest Cities

Helsinki-Vantaan lentokenttä on maailman paras.
Travellink, Helsinki-Vantaan lentoasema on maailman paras

Ja näissäkin me olemme maailman kärkeä
Suomessa on kolmanneksi eniten tilaa ihmistä kohden Euroopassa.
Eurostat, Population density, persons per km²

Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten kahvia maailmassa.
International Coffee Organization, Coffee Trade Statistics

Suomalaisten aikuisten englannin kielen taito on 72 maan vertailussa viidenneksi paras.
Education First (EF), The world's largest ranking of countries by English skills

Suomen passi on maailman kolmanneksi vaikutusvaltaisin. Sillä pääsee matkustamaan ilman viisumia 175 maahan.
Henley & Partners, Visa Restriction Index

Suomi on maailman kolmanneksi paras matkakohde vuonna 2017.
Lonely Planet, Best in Travel 2017: Top Countries

http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html

[Dredex]

Artikkelissa selitetään, että ongelma siihen, että ei tee lapsia, olisi taloudessa. Kun tulevaisuus on epävarma, ei muka sen takia tee lapsia. Lisäksi ajatellaan, että kaikki eivät vain halua.
Artikkeli

Toisaalta, jos ei ole vaimoakaan, niin milläs teet lapsia. Ensimmäiset asiat ensin, jne...

[AJIH]

Artikkelissa selitetään, että ongelma siihen, että ei tee lapsia, olisi taloudessa. Kun tulevaisuus on epävarma, ei muka sen takia tee lapsia. Lisäksi ajatellaan, että kaikki eivät vain halua.
Artikkeli

Toisaalta, jos ei ole vaimoakaan, niin milläs teet lapsia. Ensimmäiset asiat ensin, jne...

Artikkelissa ollaan tietysti väärässä. Jos viihde ja taide tarjoaisivat tarinoita jaloista miehistä, rakastetuista äideistä, iloisista lapsista ja onnellisista isovanhemmista olisi tilanne täysin toisenlainen. Sen sijaan kanavoiden johtajat lähettävät ihmisille subversiivista ja degeneratiivista roskaa. Mallit opitaan tarinoista.

[Noottikriisi]

Kansalainen: Euroopan lapsettomat johtajat.

Euroopan merkittävillä poliittisilla johtajilla ei ole lapsia, joten heillä ei ole syytä kantaa huolta maanosan tulevaisuudesta. He saattaisivat jopa toimia niin kuin he olisivat lajinsa viimeisiä.

Ja niin he toimivatkin.

[kriittinen_ajattelija]

Kiinan nais-mies tilanne ei ole yhtä huono kuin media antaa ilmi välillä. Ruotsissa ja monissa länsimaissa tilanne on varmaankin jo paljon pahempi mitä tulee nuorten miesten ylimääräisyyteen suhteessa naisiin.

[kriittinen_ajattelija]

Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi lapsia – en vain halua lapsia tällaiseen maailmaan
Tuntuu kuin sukupolveni ja tulevien sukupolvien ihmisiltä olisi riistetty mahdollisuus onnelliseen tulevaisuuteen: vakaaseen työelämään ja turvalliseen perhe-elämään.

OLEN 24-vuotias nainen enkä aio tehdä lapsia.

Viime aikoina on keskusteltu paljon syntyvyyden vähenemisestä Suomessa. Sunnuntaisivuilla (HS 7.5.) Annamari Sipilä kirjoitti, että on aika tunnustaa, etteivät ihmiset vain halua lapsia. Suvi-Anne Siimes taas pohti (HS Kolumni 11.4.), mitä voisi tehdä, kun perhe-elämä kiinnostaa ja houkuttaa niin harvoja.

Meidän asianosaisten näkemyksiä ei kuitenkaan ole juuri kuultu. Minun syyni olla tekemättä lapsia eivät liity pelkästään taloudelliseen tilanteeseen tai siihen, ettei perhe-elämä kiinnostaisi. Syyni liittyvät maapallon tulevaisuuteen eli ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen vähenemiseen, väestönkasvuun ja näiden sosiaalisiin seurauksiin.

Tulevaisuus ei näytä hyvältä. Lämpötilat nousevat, jäätiköt sulavat ja meret happamoituvat. Ravinnon ja veden saanti heikkenee muun muassa kuivuuden ja kalakantojen romahduksien seurauksena. Infrastruktuuri kärsii.

Elinkeinon ja toimeentulon saanti käy epävarmaksi niin luonnonvarojen vähenemisen kuin työelämän muuttumisenkin seurauksena. Miljoonat ihmiset lähtevät ilmastopakolaisiksi. Kilpailu resursseista ja sen seurauksena aseelliset konfliktit ja sodat lisääntyvät. Ihmiset radikalisoituvat. Globaali epäoikeudenmukaisuus kasvaa ja tuloerot suurenevat.

Kaiken tämän tietäen vain kolme valtiota on saavuttamassa Pariisin ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet. Suomi ei ole yksi niistä. Suomessa haikaillaan talouskasvun perään ja siksi leikataan koulutuksesta, tutkimuksesta ja ympäristönsuojelusta. Maa- ja metsätaloustuottajat uudesta ministeristä lähtien vähättelevät suomalaisen maataloustuotannon ympäristövaikutuksia.

Monien poliitikkojen puheet ovat usein kauniita, mutta konkreettisia ratkaisuja ei silti tehdä. Tutkijoita ei kuunnella eikä varoituksia huomioida. Samalla on unohdettu, keitä varten yhteiskunta on olemassa. Tuntuu kuin sukupolveni ja tulevien sukupolvien ihmisiltä olisi riistetty mahdollisuus onnelliseen tulevaisuuteen: vakaaseen työelämään ja turvalliseen perhe-elämään.

Osa henkilökohtaista ratkaisuani on elää mahdollisimman ympäristöystävällisesti nauttien nykyhetkestä ja luonnosta. Toinen ratkaisuni on olla tekemättä lapsia. Lapsettomuuspäätöksessäni ei siis ole kyse siitä, etten haluaisi lapsia. En vain halua lapsia tällaiseen maailmaan. Omatuntoni ei salli sitä tietäen, mitä on edessä ja miten huonosti me ongelmia ehkäisemme.

"Vapaaehtoisesti" lapseton

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005200718.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=3&utm_source=tf-other&share=dffbf4fd84c316a54b615fce78be412a

Tekosyitä ja tekopyhyyttä ilmassa.

[AJIH]

"Meidän jälkeemme vedenpaisumus." Propaganda on omaksuttu.

Kirjoittajan vanhempiin polviin kohdistuva kritiikki on tietenkin oikeaan osuvaa. Täälläkin, täälläkin vanhukset levittävät tappiomielialaa.

[Hamsteri]

^

Silloin adoptoidaan kansainvaeltaja tai käydään Malawilla.

[kriittinen_ajattelija]

Mitä sitä nyt lapsia tekemään, kun voidaan ottaa somaliastakin.