Vs: 2014-01-19 Antti Pesonen: EU muistuttaa monessa suhteessa Neuvostoliittoa

[Mietiskeliä]

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158742-eu-muistuttaa-neuvostoliittoa-monessa-suhteessa

"Euroopan unionia ja v.1991 hajonnutta Neuvostoliittoa verrataan joskus keskenään. Esiintyy myös mielipiteitä, joissa paheksutaan voimakkaasti EU:n ja NL:n vertaamista.

Euroopan unioni ei ole diktatuuri samassa merkityksessä kuin Neuvostoliitto oli. Yleisesti tunnustetaan, että EU:ssa kuitenkin on "demokratiavaje". Jotta voidaan keskustella käsitteistä, kuten demokratiasta, ne pitää määritellä. Kun demokratia, kansanvalta, määritellään siten, että demokratiassa kansalaisten enemmistön tahto muovautuu poliittisiksi päätöksiksi ja tuo tahto saadaan esille laajan, reilun ja tasapuolisen kansalaiskeskustelun kautta, Euroopan unioni ei ole demokratia. Se on demokratian vastainen harvainvalta, jota ohjaavat suurten jäsenmaiden hallitukset ja suuryritysten lobbarit.

500 miljoonan ihmisen yhteisössä kansanvalta tuskin voi kunnolla toimia, vaikka niin haluttaisiinkin. EU:n rakenne ja toiminta osoittavat, että tällaista pyrkimystäkään ei unionissa ole.

EU koostuu erilaisten valtioiden, kulttuurien ja historioiden kirjosta. Näin oli Neuvostoliitossakin. EU:n kansalainen on yhtä keinotekoinen kuin oli neuvostokansalainen. Eurooppalaista kansaa ei ole olemassa sen enempää kuin neuvostoliittolaista kansaa koskaan oli.

Selkeä esimerkki EU:n epädemokraattisuudesta oli sen oman perustuslain käsittely. Kun ranskalaiset, hollantilaiset ja irlantilaiset kansanäänestyksissään torjuivat EU:n perustuslain, muutettiin perustuslain nimeksi Lissabonin sopimus ja se ajettiin läpi antamatta ranskalaisille ja hollantilaisille uutta mahdollisuutta kansanäänestyksiin. Suomessa ja useimmissa muissa EU-maissa asiasta ei järjestetty yhtään kansanäänestystä. Kansalaisten tietämys koko asiasta jäi olemattomaksi.

Jatkokeskusteluja varten lienee syytä esittää joitakin näkökohtia, jotka osoittavat Neuvostoliiton ja Euroopan unionin, siis menneen ja nykyisen eurooppalaisen suurvallan yhtäläisyyksiä.

Propaganda, siis mielipiteenmuokkaukseen tähtäävä ajatusten levittäminen, oli avainasemassa Neuvostoliitossa ja niin se on Euroopan unionissakin. EU:n menetelmät myös propagandan alalla ovat Neuvostoliittoa pehmeämpiä ja myös tehokkaampia.

"Neuvostoliiton perustuslain luonteenomaisena piirteenä on sen johdonmukainen demokratia." Tämä ja tekstissä myöhemmin olevat Neuvostoliittoa koskevat lainaukset ovat teoksesta "Neuvostoliitto - vastauksia suomalaisten kysymyksiin, Suomi-Neuvostoliitto-seura 1973".

Neuvosto-Viro sai lähettää edustajansa Neuvostoliiton päättäviin elimiin Moskovaan. Pienen neuvostotasavallan edustajilla ei toki ollut mitään todellista vaikutusta suurvallan päätöksentekoon.
Suomesta valitaan toistaiseksi yksi komissaari EU:n komissioon, joka on eräänlainen EU:n virkamieshallitus.

Komissaarit joutuvat vannomaan uskollisuudenvalan EU:lle ja vakuuttamaan etteivät aja minkään jäsenmaan etua vaan unionin etua. Suomalaiset ministerit voivat osallistua EU:n päätöksentekoon ja heillä, siis Suomella on ministerineuvostossa noin yhden prosentin äänivalta. Europarlamenttiin valitaan n. 750 joukkoon 13 edustajaa Suomesta. Europarlamentin edustajilla ei ole oikeutta tehdä lakialoitteita EU:n lainsäädäntöön.

Suomen osuutta EU:n päätöksentekoon voi verrata neuvosto-Viron osuuteen Neuvostoliiton päätöksenteosta. Suurvallan lait olivat ja ovat kummassakin ylimpinä. Kaikesta uudesta Suomessa toimeenpantavasta lainsäädännöstä suuri valtaosa tulee EU:sta.

Nyt Viro ei ole enää osa Neuvostoliittoa, vaan osa EU:ta. Virolaiset saatiin liittymään EU:hun samanlaisilla lupauksilla ja pelotteluilla kuin suomalaiset: "EU:n ulkopuolella jäämme yksin", "Olemme osa Eurooppaa", "Vain EU-jäsenyys takaa hyvinvoinnin".

EU on suuri valuutta-alue kuten oli Neuvostoliitto. Tosin kaikki EU-maat eivät kuulu euroon, eivätkä ilmeisesti tule kuulumaankaan.

"Millainen on Neuvostoliiton ulkopoliittinen peruslinja? Rauhan ja rauhanomaisten olojen turvaaminen..., julistettiin neuvostovallan ensimmäisessä ulkopoliittisessa asiakirjassa - 'Asetuksessa rauhasta'."
EU on oman julistuksensa mukaan rauhan projekti, kuten oli Neuvostoliittokin. Muinoin Rooman valtakunnan aikana puhuttiin Rooman rauhasta, "Pax Romana". Suurvaltojen kokoaminen on usein ollut ruutitynnyrin rakentamista. Toki rauhan ja hyvinvoinnin nimissä.   

"Vuonna 1940 Liettua, Latvia ja Eesti pystytettyään uudelleen alueilleen neuvostovallan, liittyivät Neuvostoliiton suureen kansojen perheeseen."

EU:hun liittyvät sen jäsenvaltiot vapaaehtoisesti. Mutta kuinka vapaaehtoista päättäminen on, kun ihmisille saadaan syötettyä jokin mielikuva, joka ei vastaa todellisuutta? EU-jäsenyys on myyty hyvinvoinnin turvaajana. Nyt Kreikassa  mielenosoitukset kielletään siksi aikaa, kun EU-johtajat käyvät pääkaupungissa.

"Kullakin neuvostotasavallalla on itsenäisenä valtiona Neuvostoliiton puitteissa omat kansalaisensa. Neuvostoliitossa on yhtenäinen kansalaisuus, sillä jokainen neuvostotasavallan kansalainen on myös koko Neuvostoliiton kansalainen."

Neuvostoliiton osavaltioita siis väitettiin itsenäisiksi valtioiksi. Samoin EU:n jäsenvaltiota väitetään itsenäisiksi. Kun itsenäisyys määritellään siten, että itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta, omaan lainsäädäntöön nojaava itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oma ulkopolitiikka, eivät EU:n jäsenvaltiot ole itsenäisiä. Eivätkä sitä liioin olleet neuvostotasavallat.

Neuvostoliitossa oli neuvostokansalaisia ja EU:ssa on EU:n kansalaisia.

"Liittotasavallan kansalaiset nauttivat minkä tahansa toisen liittotasavallan alueella yhtäläisiä oikeuksia kuin sen kansalaiset. Neuvostokansalaisella on täysi oikeus valita asuinpaikkansa maan rajojen sisällä. Ei ole olemassa minkäänlaisia esteitä väestön siirtymiselle yhdestä tasavallasta toiseen.."

"Perustuslaki myöntää Neuvostoliiton jokaiselle kansalaiselle oikeuden mielipiteensä ilmaisuun yhteiskunnallisen elämän ongelmista. Laki kieltää kuitenkin sota-, rotu- tai kansallisuusvihan propagandan sekä yhteiskuntajärjestelmää vastaan suunnatut parjaavat kirjoitukset."

EU:n sisäasiainkomissaari Cecilia Malström  on nähnyt tarpeelliseksi ilmaista huolenaiheensa: Euroopan (siis EU:n) täytyy turvata ennalta ehkäisevään toimintaan radikalismilta suojautumiseksi. Komissaari niputtaa samaan radikaaliryhmien nippuun nationalistit (kansallismieliset ja eu-kriittiset), al-Qaidan, äärioikeiston ja äärivasemmiston.

Suomen suurimman sanomalehden pääkirjoituksessa 4.1.2014 todetaan: "Yleisen pettymyksen on ennustettu lisäävän eurovaaleissa erilaisten ääriryhmien houkuttelevuutta. Lähes jokaisessa jäsenmaassa on jo puolue, joka ratsastaa EU- tai maahanmuuttokielteisillä kannanotoilla". EU-kielteisyys on siis ääriryhmän merkki. Itsenäisyyden ja kansanvallan kannattajat, jotka haluavat, että Suomen asioista päätetään kotimaassa eikä Brysselissä kuuluvat siis 'ääriryhmään'. EU-komissaari ja Suomen valtamedia ehkä haluavat pian kieltää  'yhteiskuntajärjestelmää vastaan suunnatut parjaavat kirjoitukset' Neuvostoliiton malliin. Nyt vielä v. 2014 alussa niitä ei ole kielletty, mutta erittäin vaikeaa on saada Suomen valtamediassa esille puheenvuoroja, joissa esitetään vaihtoehtoa EU-jäsenyydelle.

"Voiko neuvostohallituksen jäseniä arvostella? Neuvostoliiton tai liittotasavaltojen korkeimpien neuvostojen lähes jokaisessa istunnossa esitetään asiallista, avointa ja puolueetonta arvostelua ministeriöistä ja niiden johtajista, jotka eivät täytä valtiosuunnitelman edellyttämiä tehtäviä..."

Kritiikki on vallan osa. Se kuuluu siihen kuin tiili muuriin. Noin kirjoitti Erno Paasilinna. EU:kin tarvitsee kritiikkiä, kuten Neuvostoliitto. Mutta todellisia vaihtoehtoja ei suvaita. Neuvostovastaisuus oli rikollista. EU-vastaisuus ei ainakaan vielä ole rikollista, mutta vaientamisen arvoista se on.

"Miten taistellaan ilman saastumista vastaan, kun kaupungeissa rakennetaan uusia tuotantolaitoksia, autokanta kasvaa jne? Neuvostoliitossa on annettu useita asetuksia, tehty suunnitelmia ja toteutettu rakenne- sekä teknologisia toimenpiteitä ilman saastumisen estämiseksi." "Ilmastonmuutosta vastaan - EU näyttää tietä", näin julistaa EU:n komission julkaisu. Molemmat osasivat tehdä välttämättömyydestä hyveen.

EU:n keskuspankin tärkein tehtävä on turvata 'vakaus', erityisesti hintatason vakaus. Kuinka olikaan Neuvostoliitossa: "On muistettava, että hintataso Neuvostoliitossa on vakaa ja sen kehityksen suunta aleneva."

"Sen sijaan EU ei kykene kilpailemaan Neuvostoliiton lupausten kanssa työn suhteen. "Oikeus työhön on vahvistettu Neuvostoliiton perustuslain 118. pykälässä. Se tarkoittaa 'oikeutta turvatun työpaikan saamiseen sekä työn määrän ja laadun mukaiseen palkkaan." "Neuvostoliiton perustuslaki takaa kaikille kansalaisille oikeuden aineelliseen turvaan sairaustapauksissa tai työkyvyttömyyden kohdatessa. Tämän oikeuden takaa laajaulotteinen kehittynyt sosiaalivakuutus, ilmainen lääkintäpalvelu ja kylpyläpaikkojen myöntäminen." Tässä tavoitetta niille, jotka haluavat kehittää "sosiaalisempaa Eurooppaa".

Neuvostoliiton ja Euroopan unionin yhtäläisyyksiin kuuluu se, että näiden suurvaltojen kiihkeistä kannattajista suuri osa uskoi esitetyn propagandan olevan totta.  Näin erityinen yhtäläisyys Euroopan unionissa ja Neuvostoliitossa liittyy kysymykseen "Mitä hyvää niissä oli?". Propaganda oli ja on hyvää"

[Mietiskeliä]

Taas ei voi muuta sanoa kun että on se hieno mies toi Antti! Harmi ettei ole eduskunnassa..

Ongelmana on että nämä puolueet joutuvat antamaan järkyttävästi tasoitusta. Kaikki eduskuntapuolueet saavat vaalitukea 38 miljoonaa euroa, eli jos tätä verrataan urheilukilpailuihin, niin se vastaa saamaa, jos niille jotka ovat menestyneet edellisissä kilpailuissa hyvin annetaan sadametrin juoksussa 50 metriä etumatkaa.

Pienemmissä puoluessa Antti Pesosen kaltaisilla viisailla miehillä ole juuri mahdollisuuksia päästä edeskuntaan, sen sijaan siellä pyörii kaikenmailman kylähulluja ja puliukkoja. Antti Pesosta olisi kannattanut kuunnella jo ennen Suomen tuhoisaa liittymistä Euroon https://www.youtube.com/watch?v=k6ritNu7DaI

[Juffe]

Kirjoituksessa lienee joitakin osuvia näkökohtia. Kuitenkin on hankala nähdä, missä määrin vertailut ovat oikeasti merkityksellisiä (tosin osittain johtuen omasta yhteiskuntajärjestelmiä koskevasta tiedon puuttestani). Epäilen, että jos samaan tyyliin tehtäisii vertailu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä, samankaltaisuuksia löytyisi.

[Mietiskeliä]

Kirjoituksessa lienee joitakin osuvia näkökohtia. Kuitenkin on hankala nähdä, missä määrin vertailut ovat oikeasti merkityksellisiä (tosin osittain johtuen omasta yhteiskuntajärjestelmiä koskevasta tiedon puuttestani). Epäilen, että jos samaan tyyliin tehtäisii vertailu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä, samankaltaisuuksia löytyisi.

Entäs sitten? Eipä Yhdysvalloillakaan nykyisin niin hyvin mene, joten kannattaako sieltäkään ottaa mallia?