2013-12-29 Maahanmuuton vaikutus näkyy: Helsingin seudun tulokehitys hidastui

[jka]

Maahanmuuton vaikutus näkyy: Helsingin seudun tulokehitys hidastui

Vanha mielikuva siitä, että Helsingin seudulla tienataan selvästi keskimääräistä paremmin, pitää entistä huonommin paikkansa.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaisten ansiot ovat nousseet tasaisesti, mutta Helsingin seudulla nousu on jäänyt muuta maata hitaammaksi.

Muuttoliikkeisiin erikoistuneen tutkijan Seppo Laakson laskelmista käy ilmi, että Helsingin seudun asukaskohtaiset tulot suhteessa koko maahan ovat alentuneet merkittävästi.

Vuonna 2000 seudun keskimääräiset tulot olivat vielä 32 prosenttia korkeammat kuin suomalaisten tulot keskimäärin. Vuonna 2009 ero oli pienentynyt 21 prosenttiin.

Tasaisen vauhdin taulukolla kun mennään niin Helsingissä asuu 20 vuoden kuluttua koko Suomen köyhin väestö mutta eiköhän asunnot ole edelleen koko Suomen kalleimpia. Tämä onnistuu vain todellisessa Hölmölässä.

Tämä tutkimus on muuten todella tehokkaasti vaiettu mediassa. Tämä oli niitä harvoja viittauksia jonka google ylipäätään löytää. HS:ssä tästä tuskin tulee koskaan mainintaa.

[Faidros.]

Vaikka Helsinkiin virtaa lähes kaikki maamme rikkaudet ja voimavarat, pystytte silti ryssimään kaiken. Mikä teitä Tsadilaisia oikein vaivaa?

[Rusinapulla]

Vaikka Helsinkiin virtaa lähes kaikki maamme rikkaudet ja voimavarat, pystytte silti ryssimään kaiken. Mikä teitä Tsadilaisia oikein vaivaa?

Punatauti ja viherkaihi.

[junakohtaus]

Näin vähällä aineistolla on paha sanoa mitään, mutta tietysti sitä toivoo selityksen olevan siinä, että loppu Suomi on lopultakin saanut peffan irti penkistä ja ryhtynyt tekemään asioilleen jotain.

[guest3656]

Tasaisen vauhdin taulukolla kun mennään niin Helsingissä asuu 20 vuoden kuluttua koko Suomen köyhin väestö mutta eiköhän asunnot ole edelleen koko Suomen kalleimpia.

Segregaatio on pääkaupunkiseudulla koko alueen kattava ilmiö, eikä sitä ole mielekästä tarkastella vain yhden hallinnollisen kaupungin näkökulmasta. Helsingin kantakaupungin eteläisten kaupunginosien vetovoimaisuus on myös seurausta tästä samasta ilmiöstä. Erot pääkaupunkiseudun hyvien ja huonojen asuinalueiden kesken tulevat vain kasvamaan, samoin kuin väestön sosioekonomiset erot. Nykyisinkin sekä surkeimmat perslävet, että viihtyisimmät urbaanit asuinalueet koko maan mittakaavassa löytyvät pääkaupunkiseudulta.

[Ari-Lee]

Tässähän on koko politiikan kritiikin kupletin juoni.

Nykyhallitus eli Eliitti rp.:

- ajaa palkanalennuksia maahanmuutolla
- ajaa asumisen kallistumista maahanmuutolla

"Helsinki - Suomen talousveturi".

[chacha2]

Maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin erikoistunut Aalto-ylipiston tutkija Matti Sarvimäki sanoo, että maahanmuuton merkitystä on luvuista vaikea arvioida. Sikäli kuin se lukuja selittää, on syynä nimenomaan tulijoiden tulotaso.

Maahanmuuton vaikutukset kantaväestön tuloihin ovat sen sijaan todennäköisesti erittäin pieniä.

Tutkija Timo Aro on samoilla linjoilla:

– Maahanmuutto on tärkeä muttei ainoa tekijä. Helsingissä se on ehkä jopa keskeisin, Aro arvioi.

Yhtä mieltä tutkijat ovat siitä, että ongelmana Helsingin seudulla ei ole tulotason lasku, vaan epätasaisesti jakautuvat kulut.

Erityisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen ja syrjäytymiseen liittyvät kustannukset kasautuvat isoille kaupungeille.

Maahanmuuton vaikutuksia julkisen sektorin tuloihin ja menoihin on tutkittu tarkemmin maissa, jossa muutolla on pidemmät perinteet. Ruotsin tulokset kertovat, että vaikutus on todennäköisimmin plus-miinus-nolla.

Arviointi on Matti Sarvimäen mukaan kuitenkin hankalaa, koska tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka moni palaa vanhaan kotimaahansa ja kuinka moni jää eläkepäiviksi kohdemaahan.

Humanitaarinen Maahanmuutto kohdistuu jatkossa entistä voimallisemmin Helsingin seudulle.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/272082-maahanmuuton-vaikutus-nakyy-helsingin-seudun-tulokehitys-hidastui Boldasin pari kohtaa

Taitaa olla kyse humanitaarisesta maahanmuutosta, kun kotouttamistarve ja syjäytymisvaara mainitaan.

Hassu muuten tämä kohta:

Maahanmuuton vaikutuksia julkisen sektorin tuloihin ja menoihin on tutkittu tarkemmin maissa, jossa muutolla on pidemmät perinteet. Ruotsin tulokset kertovat, että vaikutus on todennäköisimmin plus-miinus-nolla.

Maahanmuuton vaikutukset ovat todennäköisimmin plus-miinus-nolla koska Ruotsissa ollaan tultu siihen tulokseen ?
Siis mitä? Onhan muuallakin tätä asiaa tutkittu.
Esimerkiksi Tanskassa on näihin tuloksiin tultu:

Tanska

– Tanskassa on tehty viimeisen 15 vuoden aikana usean eri tahon toimesta tutkimuksia, joissa länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia on tutkittu yhtenä maahanmuuttajaryhmänä. Näitä tutkimuksia ja niiden tuloksia esittelee Tanskan hallituksen asettaman työryhmän laatima maahanmuuton vaikutuksia käsittelevä raportti (2011). Seuraavat tulokset löytyvät joko raportista tai raportista löytyy tutkimuslaitoksen vanhempi tutkimus aiheesta.

– Länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2004 keskimäärin noin 59 000 DKK eli noin 7 900 euroa vuodessa. Luku on pysynyt samassa suuruusluokassa, eli yli 54 000 kruunussa, vuodesta 1995 vuoteen 2004. (Gerdes et al. 2011, s. 22)

– Kehitysmaasta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2010 keskimäärin noin 20 000 DKK eli noin 2 650 euro vuodessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajalle ja noin 119 00 DKK eli noin 16 000 euroa toisen sukupolven maahanmuuttajalle (lapsia). (DREAM 2011)

– Länsimaiden ulkopuolelta tulevan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2001 keskimäärin noin 58 000 DKK eli noin 7 800 euroa vuodessa ja noin 4 500 DKK eli noin 600 euroa toisen sukupolven maahanmuuttajalle. (Matthiessen 2009)

http://www.suomenperusta.fi/ajatus/maahanmuuton-kustannukset/

Edit, boldaus

Hurja luku. Ja.
Mainitsemisen arvoinen juttu, sanoisin.

[Roope]

Maahanmuuton vaikutuksia julkisen sektorin tuloihin ja menoihin on tutkittu tarkemmin maissa, jossa muutolla on pidemmät perinteet. Ruotsin tulokset kertovat, että vaikutus on todennäköisimmin plus-miinus-nolla.

Tuohan on roskaa. Kuka tuollaista väittää, Laakso, Sarvimäki, Aro vai toimittaja?

[Kimmo Pirkkala]

Näin vähällä aineistolla on paha sanoa mitään, mutta tietysti sitä toivoo selityksen olevan siinä, että loppu Suomi on lopultakin saanut peffan irti penkistä ja ryhtynyt tekemään asioilleen jotain.

...ja lakannut elättämästä Helsinkiä?

Helsingissä menee taloudellisesti lujaa, koska se on pääkaupunki (=kerää verotuloja isolla kädellä koko maasta since 1812). Ilman tätä muun Suomen subventiovaikutusta se tuskin olisi Porvoota kummempi rannikkokaupunki.

Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina niin kustannusväestössä, matalapalkka-aloilla kuin Helsingissäkin. Joten ei tässä nyt Sherlockia apuun tarvita.

[Titus]

Helsingissä menee taloudellisesti lujaa, koska se on pääkaupunki (=kerää verotuloja isolla kädellä koko maasta since 1812).

Vai miten se meni ?

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen tiivistelmä:

Valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen muutos pysyy ennallaan vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013.
Kaupunki joutuu maksamaan verotulotasausta alustavan laskelman mukaisesti noin 312 miljoonaa euroa.

http://www.hel.fi/hel2/taske/julkaisut/talousarvio2014/talousarvio/tiivistelma/tiivistelma_04.asp

[Kimmo Pirkkala]

^Kuinkas moni helsinkiläinen työskentelee julkisin varoin rahoitetuissa laitoksissa, joiden rahoitus hoidetaan koko Suomesta kerätyin varoin? Kuinka monta laitosta ja rakennusta Helsinkiin on rakennettu valtion budjetista tai muuten koko Suomen varoin? Paljonko muu Suomi on kahdensadan vuoden aikana investoinut Helsinkiin ja hyödyt kerää pk-seudun paikallinen talous?

Ootas nyt. Käytännössä ihan kaiken. Ei Helsingissä ole mitään luonnollista, logistista tai muutakaan syytä, miksi se olisi kasvanut suurkaupungiksi ilman muun Suomen tukea. Maantieteellisesti Helsingissä ei ole mitään, miksi se olisi edes Porvoota isompi kaupunki. Ei Helsinkiä ole rakennettu helsinkiläisten toimesta, vaan kaikkien suomalaisten työllä.

Helsinki on aluepolitiikkaa. Samalla kun jokaikinen maakuntiin sijoitettu investointi, rakennus tai laitos on "kepulaisten kuppaus", pekkarointia ja siltarumpupolitiikkaa, on vastaavia laitoksia tehty Helsinkiin sadoittain tai jopa tuhansittain. Mutta helsinkiläinen unohtaa saman tien, että ihan samanlaista aluepolitiikkaa ne ovat olleet jo 200 vuotta ja Helsingin on kiittäminen muuta Suomea vahvasta taloudestaan.

Maaseutu ei ainoastaan elätä Helsinkiä, Helsinkiä ei olisi käytännössä edes olemassa ilman muuta Suomea.

[JR]

Montako paperitehdasta on Helsingissä ollut? pelkät pääkonttorit, virastot ja muut kuppauskonttorit. Lypsetään koko Suomi kuiviin ja sitten valitetaan, kun pitäisi jotain antaa takaisinpäin. Pitäkää neekerinne.

[jmk]

pelkät pääkonttorit, virastot ja muut kuppauskonttorit.

Eikö firmojen pääkonttoreissa tehdä mitään tarpeellista työtä? Kumma kun viitsivät semmoisia pitää, yksityiset voittoa tavoittelevat firmat. Huvikseen polttavat rahaa turhuuksiin.

[Kimmo Pirkkala]

Tottahan siellä tehdään tarpeellista työtä ja jossain sen pääkonttorin on sijaittava, ei siinä mitään. Mutta on tosi hönöä, että paikkakunnalla, jota julkishallinnollisin päätöksin suositaan ja joka julkishallinnollisten päätösten seurauksena on imenyt Suomen suuripalkkaisimmat työpaikat (niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla) valitetaan sitä, miten he muka elättävät Suomea.

Se on ihan yhtä tyhmää kuin jonkun ison firman pääjehu valittaisi, että pääkonttori elättää muuta firmaa, kun palkkaa pitää maksaa pääkonttorin ulkopuolelle.

Jos Helsingin pääkaupunkiasema purettaisiin ja alettaisiin sijoittaa valtakunnallisia laitoksia tasaisesti ympäri maata, niin kukahan elättäisi pian ja ketä? Ei tarvis murehtia enää ruuhkista ja kalliista maksuista Helsingissä.

[repa]

Montako paperitehdasta on Helsingissä ollut? pelkät pääkonttorit, virastot ja muut kuppauskonttorit. Lypsetään koko Suomi kuiviin ja sitten valitetaan, kun pitäisi jotain antaa takaisinpäin. Pitäkää neekerinne.

Onhan siellä paljon Suomeen haalittuja afrikan sarvessa hyvin koulutettuja VIP-kansalaisia, jotka paikkaavat jatkuvasti pahentuvaa työvoimapulaa