Kirjaesittely: Khosravi, S.: ”Laiton” matkaaja, paperittomuus ja rajojen valta

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajan elämä on rajoja täynnä

Shahram Khosravi: "Laiton" matkaaja, paperittomuus ja rajojen valta. Gaudeamus, 2013. Alkuteos "Illegal" Traveller. Suomentanut Antti Sadinmaa. 185 s.

"Laiton" matkaaja on iranilaissyntyisen Shahram Khosravin autoetnografinen teos pitkästä ja vaiherikkaasta pakomatkasta Iranista Ruotsiin. Kirja pureutuu paperittomuuden ja laittoman siirtolaisuuden polttavimpiin kysymyksiin kirjoittajan omien ja hänen matkallaan tapaamiensa muiden siirtolaisten näkökulmasta.
...

Teoksen mielenkiintoisimmat kohdat käsittelevät laittomien siirtolaisten ympärillä pyörivää bisnestä ja sen toimintatapoja. Teoksessa kerrotaan käytännössä miten ja mitä reittejä pitkin laittomia siirtolaisia siirretään maasta toiseen ja miten esimerkiksi asiakirjojen väärentäminen toimii. Maailma näyttäytyy paperittoman silmissä täysin toiselta ja riskejä otetaan pakon edessä ja vaikeissa paikoissa.
...

Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille aiheesta kiinnostuneille, erityisesti heille, jotka haluavat tietää, millaista on laittoman siirtolaisen arki ja ovat kiinnostuneita maahanmuuttajien elämäntarinoista. Teos on nopealukuinen, mielenkiintoinen ja saa lukijan pohtimaan nykyisiä siirtolaisuuslakeja sekä sitä, miten maailmasta voitaisiin tämän asian osalta saada oikeudenmukaisempi paikka. Kirja täyttänee hyvin sille asetetut odotukset.

Minna Mayer

Afrikansarvi.fi

[akez]

Maahanmuuttajan elämä on rajoja täynnä

Shahram Khosravi: "Laiton" matkaaja, paperittomuus ja rajojen valta. Gaudeamus, 2013. Alkuteos "Illegal" Traveller. Suomentanut Antti Sadinmaa. 185 s.

"Laiton" matkaaja on iranilaissyntyisen Shahram Khosravin autoetnografinen teos pitkästä ja vaiherikkaasta pakomatkasta Iranista Ruotsiin. ... Teos on nopealukuinen, mielenkiintoinen ja saa lukijan pohtimaan nykyisiä siirtolaisuuslakeja sekä sitä, miten maailmasta voitaisiin tämän asian osalta saada oikeudenmukaisempi paikka. Kirja täyttänee hyvin sille asetetut odotukset.

Shahramin pakomatka - jos siinä nyt ihan oikeasti vainoa paettiin - loppui ensimmäisessä vainon kannalta turvallisessa maassa, joka saattoi olla jo siinä ihan naapurissa. Shahram "pakeni" kuitenkin Ruotsiin asti. Miksi? Hätä lie loppui jo kauan ennen Ruotsiin tuloa?

Kirjan arvioitsijalla pakolainen muuttui siirtolaiseksi jo puolikkaan A-nelosen tekstitaipaleella. Ja nyt pitäisi alkaa miettimään siirtolaisuuslakeja ja miten tämän asian (siis minkä asian?) osalta maailmasta voitaisiin saada oikeudenmukaisempi paikka. Tarkoittaako arvioija, että Ruotsiin "pakeneminen" on ihmisoikeus, vai että minne tahansa pitäisi saada lähteä siirtolaiseksi omalla subjektiivisella päätöksellä ilman, että (pahat?) siirtolaislait ovat esteenä?

Muuten teos varmastikin saattaa olla hyvä kuvaus laittoman maahanmuuton ja siirtolaisuuden vaiheista ja menetelmistä.

EDIT typo

[Toadie]

Rajoista tuli "ongelma" vasta kun edistyneemmät kulttuurit kehittyivät vaiheeseen jossa kenenkään ei tarvitse raataa itseään hautaan leipäpalan vuoksi. Ennen sosiaaliturvaa ei olisi iranilaisen hyödyttänyt siirtolaistua Ruotsiin, kun elämä olisi ollut samaa vittumaista aherrusta mutta lisänä vieras kieli, kylmä ja pimeä ja ilman suvun tukea ja turvaa.

Kaikki siirtolaisuus/turvapaikanhaku/pakolaisuus rikkaaseen Pohjolaan on onnenongintaa. Sitä ei pidä hyväksyä, koska sen lopputulema on että kohta köyhä on taas joka paikassa köyhä ja turvaton ja elämänsä kurja ja lyhyt. Eliitillähän ei nytkään ole hätää missään.

Miksi saavutettu suhteellinen hyvinvointi pitäisi haaskata paperittomien ja alati kasvavien väkimassojen hyväksi? Eurooppa tarvitsee rajojen avaamista kuin reikää päähän. Lisää meritutkia, piikkilankaa, panssariaitoja, schäfereitä ja konekiväärejä. Siinä Euroopalle menestyksen eväät 2000-luvulle.

[akez]

Kaikki siirtolaisuus/turvapaikanhaku/pakolaisuus rikkaaseen Pohjolaan on onnenongintaa. Sitä ei pidä hyväksyä, koska sen lopputulema on että kohta köyhä on taas joka paikassa köyhä ja turvaton ja elämänsä kurja ja lyhyt.

Köyhyydestä ja kurjuudesta ollaan joillakin maailman kolkilla onnistuttu pääsemään eroon paikallisesti. Kulttuurilla on ollut usein huomattava merkitys tässä, vaikka myös raaka-ainevarojen avulla on ollut mahdollista vaurastua.

Kysymys tosiaan on pohjimmiltaan siitä, miksi sille massalle, joka ei ole onnistunut omassa maassaan poistamaan köyhyyttä ja kurjuutta pitäisi antaa mahdollisuus siirtyä vapaasti levittämään köyhyyttään ja kurjuuttaan ympäri maailmaa. Kehitysmaista tuleva massamaahanmuutto vain lisää köyhien määrää kohdemaissa.

Jeesus ruokki viidellä kalalla ja kahdella leivällä viisi tuhatta henkeä, sanotaan - mutta se on satua, eikä jeesuksia enää ole. Eikä edes taikaseinä voi elättää tämän maailman köyhien ja kurjien massoja. Ei heillä ole tuoda mukanaan kulttuuria, jolla menestyttäisiin, koska muuten olisivat menestyneet sen avulla jo kotimaassaan. Ei persaukisilla eläteillä ole niitä rahoja, joita sinne seinään mättää.

Köyhien ja kurjien massa voidaan nostaa köyhyydestä vain paikallisilla toimenpiteillä, jotka paikalliset itse keksivät. Kiina on viimeksi tässä edistynyt. Sama on mahdollista myös muualla, kun tuhoa aiheuttava "kehitysaputeollisuus" on ensin ajettu paikallisten toimesta ulos maasta.

[Iloveallpeople]

Khosravi, Shahram: "Laiton" matkaaja. Paperittomuus ja rajojen valta.

Sosiaaliantropologi Shahram Khosravin tarkkanäköinen teos käsittelee modernia siirtolaisuutta, jonka ympärille on kietoutunut fyysisiä ja symbolisia järjestelmiä. Polttavan ajankohtaisena se valottaa Eurooppaan muista maanosista saapuvien siirtolaisten kokemuksia ja rajanylityksiä.

Kymmenet tuhannet ihmiset lähtevät vuosittain Afganistanista, Irakista ja Iranista etsimään parempia elinolosuhteita. Ilmiö on sukupolvia vanha näillä sekasortoisilla alueilla. Suuri osa ihmisistä suuntaa lähialueille, kuten rikkaimpiin arabimaihin työllistyäkseen esimerkiksi rakennus- tai kodinhoitoalalle. Osa taas on päätynyt taittamaan usein vaativan, vaarallisen ja pitkän matkan Eurooppaan.
...

Pohjoismaisen vastaanottojärjestelmän nurjalla puolella

Khosravin salakuljettajan valitsema lento saapui lopulta Arlandan lentokentälle helmikuussa 1988. Ruotsalaisen yhteiskunnan tapaa vastaanottaa turvapaikanhakija Khosravi kuvaa kynäänsä puristaen. Osansa kritiikistä saavat rajavalvojat, Migrationsverketin työntekijät, ruotsalaiset toimittajat ja tavalliset ruotsalaiset. Khosravi katsoo vastaanottojärjestelmän uhriuttavan, laitostavan sekä vievän arvokkuuden ja toimijuuden turvapaikanhakijoilta.

Khosravi avaa haastattelemiensa henkilöiden kertomusten kautta sitä, kuinka turvapaikanhakijat kohtaavat odotuksia heidän menneisyyttään ja siitä johtuvaa käyttäytymistään kohtaan. Kieroutuneeseen järjestelmään on ikään kuin rakennettu sisälle valheiden hyväksyttävyys. Turvapaikanhakijat tähtäävät oikeanlaiseen selostukseen kohtaamistaan hirveyksistä kotimaassaan. Mikäli kertomus täyttää maahanmuuttoviranomaisten odotukset, sitä uskotaan tai pidetään todennäköisenä ja oleskelulupa saattaa hellitä.
...

koko arvostelu: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3527

[Roope]

Tutkija kritisoi siirtolaisten karkoituksia: "Järjestelmä kannustaa siirtolaisuuteen ja samaan aikaan tekee siitä rangaistavaa"

IRAKILAISIA käännytetään, afganistanilaisia käännytetään, somalialaisia ja monia muita käännytetään. Sitä tapahtuu päivittäin nyt Suomessa, Ruotsissa ja muissa EU-maissa, kun turvapaikanhakijoita lähetetään kiristetyn linjan mukaisesti takaisin kotiin.

"Usein sitä kotia ei ole", sanoo siirtolaisuuden tutkija Shahram Khosravi. "Karkotetut palaavat yleensä pahempiin oloihin kuin, mistä lähtivät".

Konfliktialueelle jäänyt asunto on saatettu tuhota tai vallata. Palaajaa vaanivat samat vanhat vaarat. Usein omaisuus on myyty tai niskassa painavat velat, joita on otettu pakomatkaan Eurooppaan.

Tämä selittää Khosravin mukaan tutkimusta, jonka mukaan suuri osa Afganistaniin palautetusta lähtee pian siirtolaiseksi uudelleen. Ei välttämättä Eurooppaan, mutta jonnekin.

"Karkotukset eivät lopeta siirtolaisuutta", Khosravi sanoo.

[...]

Hän vieraili Helsingissä puhumassa seminaarissa, joka liittyi juuri julkaistuun Karkotetut-kirjaan ja -valokuvanäyttelyyn.

Khosravin mielestä keskustelussa siirtolaisuudesta kuuluu historian unohtaminen. Kansainvaellukset ovat yhtä vanhoja kuin ihminen. Sen sijaan kansallisvaltio on nuori ajatus. Euroopassa ajattelu vahvistui vasta 1800-luvun jälkipuolella.

Nyt nationalismi ja rajojen taakse linnoittauminen nostavat taas päätään. Se tapahtuu samaan aikaan, kun maailmaa muokkaa talouden globalisaatio, joka tarkoittaa rahan, tavaroiden, palveluiden ja ihmisten kiihtyvää liikkumista yli rajojen.

"Se on aikamme paradoksi. Meillä on järjestelmä, joka kannustaa siirtolaisuuteen ja samaan aikaan tekee siitä rangaistavaa", Khosravi sanoo.

SIIRTOLAISUUDESTA vain osa on pakolaisuutta. Kansainvälistynyt maailma tuottaa ihmisiä, joiden arkielämä ei rajoitu yhteen valtioon. Ihmiset hakevat muualta parempaa elämää, uusia työ- tai opiskelumahdollisia.

Internetin tuoma lisääntynyt tieto mahdollisuuksista muualla ajaa ihmisiä köyhemmistä maista Eurooppaan. Suomesta muutti ulkomaille yli 16 000 ihmistä viime vuonna. Vain toinen näistä ilmiöistä nähdään yleensä ongelmaksi.

Suomi yrittää nyt olla mahdollisimman houkutteleva ulkomaisten firmojen liikemiehille. Ja yrittää olla mahdollisimman vähän houkutteleva sotaa pakeneville ihmisille.

[...]

Yrittäessään asettua uuteen maahaan tulija kuulee itsestään puhuttavan päivittäin, yleensä osana maahanmuutto-ongelmaa.

"Miten voi odottaa kotoutumista, jos yhteiskunta panee sinut näkemään itsesi ongelmana?"

KHOSRAVI huomauttaa, ettei siitä ole kauan, kun rajattomuus oli haave. Vielä runsaat 25 vuotta sitten Euroopan itäblokin maissa, esimerkiksi Unkarissa, unelmoitiin, että tulisi päivä, jolloin rajan yli pääsisi länteen. Nyt Unkari rakentaa muuria.

Khosravin mukaan kyvyttömyys samastua pakolaisten tilanteisiin juontaa ajatuksesta, että näiden kokemukset, eivät kuulu meidän maailmaamme.

"Olemme unohtaneet historiamme, Euroopan omat sodat. Olemme unohtaneet, että sama voi käydä meille."

Helsingin Sanomat 12.9.2016

[Chew Bacca]

Onpa monimutkaisesti selitetty tämä siirtolaiskuvio. Yksinkertaistettuna se menee niin että asuinkelvottomat maat tuottavat liikaväestöä joka tunkeutuu paremmin pärjääviin maihin, vittuilevat systeemille joka oli rakennettu kantaväestön tarpeisiin eikä osaamattomien, tarpeettomien joutomiesten ruokkimiseksi, ja lopulta vetävät koko maan alas omalle tasolleen. Siihen se peli loppuukin koska uusia vihreitä oksia ei enää synny.

Pysykää omissa .aissanne, tehkää niistä parempia painkoja, ja lakatkaa lisääntymästä kuin kaniinit. Teidän onnenne ja elämänne on meille täysin yhdentekevä, kunnes pystytte toimimaan samalla tasolla kuin me, yhdenvertaisina, eikä aina käsi ojossa.