HS: Helsinki aikoo amputoida moottoritiet Kehä I:n sisäpuolella

[Anonyymi]

Eli työpaikat Helsingin alueella eivät ole lisääntyneet yhtään vuoden 2001 jälkeen.

Aika karun näköistä tilastoa on kyllä.

Niin, Helsingin työpaikkaomavaraisuus on enää 133% eikä 136%. Vaikea nähdä sitä huonona asiana, että useampi Helsingissä töissä käyvä nyt myös asuu Helsingissä ja Espoossa/Vantaalla tai kehyskunnissa töissä käyvä myös asuu samassa kunnassa kun tekee töitä. Massiivinen pendelöinti aiheuttaa yhteiskunnalle valtavia liikenneinfrakustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa ihmisillä olisi mahdollisuus asua lähempänä työpaikkojaan. Tässä mielessä myös toivotan säteittäiset pääkadut tervetulleeksi. Helsingissä on asuntopula kantakaupungin asunnoista, minkä vuoksi ne ovat ihan helvetisti liian kalliita keskiluokkaisellekin työssäkäyvälle. Kantakaupungin laajentaminen tuo lisää sellaista asumista, josta on pula.

On myös mielestäni aika selvää, että autoilun sujuvuus koko alueella kärsii todennäköisesti vieläkin enemmän ja tulee koko yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi, jos Helsingin kasvu ohjataan kantakaupungin laajentaminen kieltämällä pitkin Uudenmaan peltoja ja metsiä yhä kauempana ja kauempana oleviin kerrostalolähiöihin, joihin ei ole mitenkään taloudellisesti realistista järjestää toimivaa joukkoliikennettä verrattuna tiiviiseen kaupunkiin. Nykyiselläänkin joukkoliikenteen subventiot uppoavat lähinnä niihin tuhansiin ympäri lähiöitä puolityhjänä körötteleviin busseihin - joita ilman tosin tiet olisivat vielä pahemmin tukossa, jos nämäkin ihmiset ajaisivat omalla autollaan.

1) Miljardi on pikkuraha jos tuollainen halutaan toteuttaa, vrt oopperatalo aikanaan -93 n800m mk
2) Tunnelin keskustan alueen yläpuolinen liikenne vähenee joten katuja voidaan kaventaa ja lisätä joko pyöräteitä tai julkisten kaistoja tai laajentaa pintaraitioteiden kattavuutta.
3) Itä-länsi läpiajo vähenisi kaupunkialueella ja esim Vuosaaresta länteen menevä rekkaliikenne siirtyisi kokonaan kehiltä tunneliin.
    Lisäksi tasaisempi liikenne lyhempää reittiä = vähemmän saastuttamista. Pisararadan syöttöliikenteen integrointi tunneliin.
4) Mihin nämä uudet ruuhkat syntyisivät ? Itä-länsi julkinen liikenne parantui metron myötä ja kehien liikenne vähenee

Vastaan, vaikka tämä olikin junakohtaukselle suunnattu ja hän jo vastasikin.
1) Ei ole. Eikä ollut oopperatalokaan mitään pikkurahoja, joskin nykyrahassa toi 800 miljoonaa markkaa on lähellä 0,1 miljardia euroa, mikä on kyllä vähän eri suuruusluokkaa kuin miljardi. Miljardi euroa on ihan helvetisti rahaa sellaiseen, mistä kaupunki ei saa konkreettisesti mitään tuloja, vaan ainoastaan ylläpitokuluja. Käsi ylös, joka kuvittelee joka päivä 50000 autoilijan olevan valmis maksamaan karkeasti kymmenen euron maksun/laaki tunnelin läpiajosta. Jos läpikulkijoita olisi (esim. maksun vuoksi) vähemmän kuin 50000/päivä, niin maksun pitäisi olla vastaavasti korkeampi, että projekti kannattaisi. Jolloin läpikulkijoita olisi edelleen vähemmän. Vaikea nähdä tässä mitään mieltä.
2) Sama voidaan tehdä aivan ilman koko tunnelia. Liikennettä on keskustassa tasan sen verran kuin kapasiteetti sallii. Automäärät on keskustaan kulkevilla teillä pysyneet pari vuosikymmentä samana, koska kapasiteettia ei ole tänä aikana lisätty.
3) Läpiajoa voidaan niin halutessa vähentää vähentämällä kapasiteettia, esim. pistämällä Kaivokatu poikki. Tällöin osa autoilijoista siirtyy pohjoisimmille poikittaisväylille, osa vaihtaa kulkumuotoa ja ne, jotka arvioivat koko matkan olevan tarpeeton, jättävät sen tekemättä.
4) Jos kehien autoista osa siirtyy tunneliin, niin sitten sinne kehille tulee uusia autoja ajelemaan sujuvuuden houkuttelemana, kunnes se on taas ihan yhtä tukkoinen kuin ennenkin. Kaupunkialueella autoliikenteen määrän määrittelee lähinnä sille rakennetun kapasiteetin määrä. Jos kapasiteettia kasvatetaan, kasvavat liikennemäärät. Toisin sanottuna liikenteen kokonaiskysyntä ei ole kiinteä. Kts. esim. http://www.vtpi.org/gentraf.pdf (Generated Traffic and Induced Travel Implications for Transport Planning, Todd Litterman, Victoria Transport Policy Institute, Kanada, 2013.)

Mutta niin, ne nykyisten moottoriteiden päätepisteet? No, tässä oma vastaukseni:

• Länsiväylä ja Itäväylä kiinni toisiinsa. Niiden väliin Keskustatunneli.
• Turunväylä ja Lahdenväylä kiinni toisiinsa. Niiden väliin Pasilanväylä.
• Hämeenlinnanväylän päätepisteeksi eritasoliittymä Pasilanväylän kanssa. Siitä etelään nykyisenkaltainen Mannerheimintie.
• Tuusulanväylän päätepisteeksi eritasoliittymä Pasilanväylän kanssa. Siitä etelään nykyisenkaltainen Mäkelänkatu.

Oami: millä maksaisit nämä? Puhutaan miljardeista.

Entä jos kantakaupungin laajentaminen näiden kanssa estetään, niin mihin asunnot?

Moottoritiet ovat kaupunkien väliseen liikenteeseen erinomainen keksintö, mutta ei niiden sisäiseen. Tämä siksi, että kaupunkien sisäinen liikenne on Helsingin kokoisilla kaupunkiseuduilla mittakaavaltaan niin suurta, että autoiluun perustuessaan se on vaan yksinkertaisesti ihan helvetin kallista rakentaa eikä siitä saa silti mitenkään sujuvaa. Matkoista tulee pitkiä yhteiskuntarakenteen hajautuessa sinne minne motareilta mahtuu ja jo pelkästään ylläpitokustannukset ovat valtavat, erityisesti jos aletaan rakennella jotain tunneleita.

[guest3656]

Kaupunkisuunnittelija:
Koko syksyn on aktiivisesti ollut menossa 2050-vision keskustelu ja näkemysten hakeminen. On keskustelutilaisuuksia, kansalaiskativisteja mukana, nettisivuilla haetaan palautetta, ideaoita ja ehdotuksia. Ei vaan voi väittää etteikö olisi haettu näkökulmaa yhteisöltä, tai että olisi vain eliitin tekemää tai piilotellen valmisteltua. Toki lähtökohtana on alueen väestön kasvu eikä rajoittaminen. Kun sitä perinteistä "kaavoitetetusta asuntopulasta määräävät rikkaat vuokratalojen omistajat"-huutelua ei voi käyttää, minkä myyttisen eliitin etua nyt sitten ajetaan? Olen kaavojen suhteen varovaisen optimistinen koska uudet kaupunkimaiset kaavat näyttävät koko ajan paremmilta - esim. Kalasatamasta näyttää tulevan Arabianrantaa parempaa, lukuunottamatta sitä toiminnot sisäänsä nielevää ostoskeskusta.

Tuo nyt on hölynpölyä, että kaupunkilaiset voisivat mitenkään vaikuttaa yleiskaavoitukseen ja siten  kokonaisuuteen.  Koska vihervassarit ja kokoomus, jotka siis päättävät Helsingin asioista, vannovat jatkuvan väestönkasvun ja monikulttuurisuuden nimiin, niin päämääränä on rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja. Tämä luonnollisesti sopii hyvin maanomistajille, rakennusliikkeille ja muulle väestön kasvusta hyötyvälle toiminnalle. Ainoa joka ei hyödy tästä kehityksestä mitään, on helsinkiläinen veronmaksaja.

Jos helsinkiläisille esitettäisiin erilaisia visioita kaupungin kasvusta ja joista he saisivat myös päättää, veikkaan että suuri enemmistö olisi valmis asettamaan rajat kaupungin kasvulle ja maahanmuuttajien määrälle.

Arabianrannat ja Kalasatamat ovat yhtä tyhjän kanssa. Myös jo lähes täyteen rakennetun Arabianrannan asemakaava on tylsä ja mielikuvitukseton.  Sosiaalinen sekoittaminen näyttää paitsi sekoittavan kehitysmaalaiset ja kantasuomalaiset keskenään, myös sekoittavat niiden ihmisten päät, jotka suostuvat ostamaan uuden huippukalliin omistusasunnon talosta, jossa samaan pihapiiriin asutetaan kehitysmaalaisia haittamamuja kaupungin vuokra-asuntoihin kuten Kalasatamassa. 

[Olli_Johannes]

Ehkä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalla on laajempi käsitys tulevaisuuden pendelöintitavoista...

Eihän nyt noin nättiä visiota ja kauniita ideoita täynnä olevaa suunnitelmaa kannata pilata reaalimaailman huolilla tai worst case scenarioilla. Esityksen kuvissakin on lähes poikkeuksetta kesä ja aurinko paistaa. 

Yksi kuva visiosta liitteenä. Kuvassa myös tulevaisuuden liikkumisvälineitä ja robotti. Vai olisiko tieto Suomen tähtitieteellisestä työvoimapulasta saanut paikkaajia jo viereisistä galakseista saakka?

Varsikin tuo "kartta" oli oikein hieno. Paljonkohan tuokin visio maksoi helsinkiläisille veronmaksajille?

On kyllä, ihan Guggenheimmaiseksi jo voisi sanoa.

Infrastruktuurin heikentäminen teitä pienentämällä sopii hyvin nykypolitiikkaan. Vähentämällä liikkumista saadaan supistettua taloutta - kuten myös ylettömällä velanotolla ja liikaverotuksella joista rahat tuhlataan kaikkeen tarpeettomaan.

Jeps. En tunne kovinkaan hyvin Helsingin tilannetta, mutta toimivan jo rakennetun infran purkaminen ja sen päälle uudelleen rakentaminen ei kuulosta kovin taloudelliselta. 

[junakohtaus]

Rakennusoikeuden arvolla rahoittaa homman kirkkaasti ja menee senkin jälkeen plussalle.

[Dharma]

Tästä ilmakuvasta saa hyvän käsityksen siitä, miksi pk-seudulla on tonttipula, miksi hinnat ovat pilvissä ja miksi on strategisesti viisasta rakentaa meren ja teiden päälle, kun muuta tilaa ei enää löydy lähimailta:

(http://i.imgur.com/9JYn78S.jpg)

[junakohtaus]

1) Pulaa ei ole maasta vaan tonteista, mikä on radikaalisti eri asia
2) Maan konvertoimisessa tonteiksi tarvittavassa laajuudessa ratkaisevat liikenneyhteydet ja se onkin monimutkainen juttu, kun sitä rupeaa vähänkään enempää käpistelemään
3) Muutamat meistä kannattavat nimenomaan kaupungin kasvattamista, tiedättehän, sellaisen, minkä silmällä tunnistaa kaupungiksi, ja siihen ei Nuuksio auta.

[kauhistuttaja]

Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan lähes yhtä suuri kuin joku Lontoo vaikka asukasmäärä on kymmenen kertaa pienempi... Eli tällainen kaupunkirakenteen tiivistäminen on hyvin perusteltua. Nykyään etäisyydet pääkaupunkiseudulla on aivan järjettömät. Eikös sellainen tutkimuskin ole tehty, että autolla liikkuminen on ylivoimaisesti kätevin tapa liikkua pk-seudulla, johtuen juuri pitkistä etäisyyksistä ja hajautuneesta kaupunkirakenteesta.

[Dharma]

1) Pulaa ei ole maasta vaan tonteista, mikä on radikaalisti eri asia

Täysin hallinnollinen asia.

2) Maan konvertoimisessa tonteiksi tarvittavassa laajuudessa ratkaisevat liikenneyhteydet ja se onkin monimutkainen juttu, kun sitä rupeaa vähänkään enempää käpistelemään

Suuruusluokkana jokaista henkilöautoon menevää euroa verotetaan toisella mokomalla. Suuruusluokkana, jokaista joukkoliikennelippua tuetaan 50 % verovaroista. Ihmisiä ei riitä tehokkaaseen joukkoliikenteenseen, joten sen yksikkökustannukset ovat jo nyt valtavat, saati sitten jos yllä olevaa tyhjää tilaa asutettaisiin (harvakseltaan). Siten kuvaamasi ongelma on puhtaasti verotuksellinen ja siten korjattavissa yhdessä yössä: pois kaikki joukkoliikenteen tuki ja kaikki autoilun verotus. Tällöin mainitsemasi liikenneongelma ratkeaa ajan kanssa, kun asutus sopeutuu tonttihintojen ja etäisyyksien mukaisesti luonnollisesti.

Siis: liikenteen verotus tekee kannattamattomaksi asuttaa etäisempiä seutuja, mistä seuraa tonttipula ja liikenneongelmat.

3) Muutamat meistä kannattavat nimenomaan kaupungin kasvattamista, tiedättehän, sellaisen, minkä silmällä tunnistaa kaupungiksi, ja siihen ei Nuuksio auta.

Ja juuri teidän takianne, joita olen seurannut koko ikäni (35 vuotta) Helsingissä on niin täysin epäonnistunut asuntotilanne, että sinne muuttaa enäää mamut ja keskiluokka pois. Parin sukupolven kuluttua Helsinki on aikamoinen läävä, kiitos sinun ja vihreittein kavereittesi plus sossukumppaneittenne, jotka ovat käyttäneet Helsingin tontit sosiaaliseen asumiseen.

Itse en helvetissäkään enää koskaan asuisi Helsingissä sinun ja kaltaistesi takia, vaikka sinne synnyin ja kasvoin.

[junakohtaus]

Epäilemättä kaavoitus on hallintoa ja politiikkaa, mutta kaavoituksesta silti on kyse enkä minä ainakaan puhu Aletaan että -ratkaisuista vaan siitä, minkä voi oikeasti tehdä.

Joukkoliikenteen subvention maksavat ne samat ihmiset jotka sitä käyttävät. Puolet kyydistä maksan lippuna, toisen puolen veroina.

Nimenomaan et ole minun kaltaisteni tekemisiä seurannut viimeisiä 35 vuotta, koska eihän täällä mitään kaupunkia ole tehty. Asuntotilanne on niin fundamentaalin perseellään juuri siksi, että on tehty väljää ja harvaa, mitä ei ole edes teoriassa mahdollista tehdä niin paljon, että markkinamekanismi pääsisi hintojen kimppuun. Minä ajan nimenomaan sitä, että päästetään kilpailu irti. Kohteliaisuuksiin en viitsi vastata kuin  toteamalla, että onhan se kiva mellastaa kun faktat ovat katollaan.

[guest3656]

Asuntotilanne on niin fundamentaalin perseellään juuri siksi, että on tehty väljää ja harvaa, mitä ei ole edes teoriassa mahdollista tehdä niin paljon, että markkinamekanismi pääsisi hintojen kimppuun. Minä ajan nimenomaan sitä, että päästetään kilpailu irti. Kohteliaisuuksiin en viitsi vastata kuin  toteamalla, että onhan se kiva mellastaa kun faktat ovat katollaan.

Helsingin katastrofaaliseen asuntopulaan ovat syynä sosiaaliperäiset maahanmuuttajat. Tästä kärsivät erikoisesti nuoret. Maahanmuuttajat ovat luoneet kohtuuttoman paineen myös yksityisille vuokra-asuntomarkkinoille Helsingin linjausten takia.

Toivottavasti viitsit vastata edes tähän väittämään.

[Oami]

Sitä ei ole piirretty sen mukaan, että se pitäisi autot maan alla vaan se on piirretty sen mukaan, että autolla pääsee mahdollisimman kätevästi pisteestä pisteeseen, ergo se lisää liikennettä maan päällä.

Liikennettä voidaan vähentää maan päällä sillä välillä, jonka tunneli korvaa. Keskustan läpiajon maan päällä voi vaikka kieltää. Keskustaan lisää tilaa kävelijöille - eikö tämä ole se mitä tässä koko ajan on haettu?

Oami: millä maksaisit nämä? Puhutaan miljardeista.

Rahalla. Rahaa saa kun asukkaita tulee lisää... ai niin mut sepä riippuu niistä asukkaista.

Vai onko se kaupungin kasvu jokin itsetarkoitus riippumatta siitä, millä tavalla se kasvaa?

Entä jos kantakaupungin laajentaminen näiden kanssa estetään, niin mihin asunnot?

En ymmärrä kysymystä. En minä ole kieltänyt kantakaupungin laajentamista.

Moottoritiet ovat kaupunkien väliseen liikenteeseen erinomainen keksintö, mutta ei niiden sisäiseen. Tämä siksi, että kaupunkien sisäinen liikenne on Helsingin kokoisilla kaupunkiseuduilla mittakaavaltaan niin suurta, että autoiluun perustuessaan se on vaan yksinkertaisesti ihan helvetin kallista rakentaa eikä siitä saa silti mitenkään sujuvaa.

Siksi liikennejärjestelmän pitääkin tukea monia erilaisia kulkutapoja.

[Olli_Johannes]

Rakennusoikeuden arvolla rahoittaa homman kirkkaasti ja menee senkin jälkeen plussalle.

Entä jos Helsingin kaupunki rakennuttaa alueelle sosiaalisia asuntoja?

Jos Suomessa koittaa tunkea maksimimäärän ihmisiä yhteen kaupunkiin tulee aina meri, järvi, mäki suo tai muu rakentamista vaikeuttava maasto vastaan. Niin on käynyt muuallakin kuin Helsingissä. Metropolihössötys nyt ei vain sovi täkäläiseen maastoon.

[junakohtaus]

Asuntotilanne on niin fundamentaalin perseellään juuri siksi, että on tehty väljää ja harvaa, mitä ei ole edes teoriassa mahdollista tehdä niin paljon, että markkinamekanismi pääsisi hintojen kimppuun. Minä ajan nimenomaan sitä, että päästetään kilpailu irti. Kohteliaisuuksiin en viitsi vastata kuin  toteamalla, että onhan se kiva mellastaa kun faktat ovat katollaan.

Helsingin katastrofaaliseen asuntopulaan ovat syynä sosiaaliperäiset maahanmuuttajat. Tästä kärsivät erikoisesti nuoret. Maahanmuuttajat ovat luoneet kohtuuttoman paineen myös yksityisille vuokra-asuntomarkkinoille Helsingin linjausten takia.

Toivottavasti viitsit vastata edes tähän väittämään.

Kyllä ja ei. En minäkään hei sosiaalista maahanmuuttoa kannata, itse asiassa jopa vastustan sitä. En mä täällä muuten moderaattori olisi.

Helsingin kasvupaine on kuitenkin juttu, joka on ollut olemassa jo kauan ennen sosiaalista maahanmuuttoa. Jos sitä ei olisi, paine olisi kotimaista.

[junakohtaus]

Oami,

ei, se ei ole se mitä on haettu. Jossain vaihtoehtounversumissa voisi varmaankin noinkin tehdä, mutta keskustatunnelin suunnitelmat, kuten ne ovat, on tarkoitettu helpottamaan autolla pääsyä sinne, tänne ja tonne. Ehkä voisi olla kivakin juttu saada autot maan alle pois tieltä, mutta mitään sellaista ei ole suunniteltu.

Ollli_Johannes,

minäkin olen sitä mieltä, että sen sosiaalisen sekoittamisen voisi antaa olla, mutta silti: rakennusoikeuden arvo kattaa kirkkaasti projektin ja homma jää plussalle.

[guest3656]

Kyllä ja ei. En minäkään hei sosiaalista maahanmuuttoa kannata, itse asiassa jopa vastustan sitä. En mä täällä muuten moderaattori olisi.

Helsingin kasvupaine on kuitenkin juttu, joka on ollut olemassa jo kauan ennen sosiaalista maahanmuuttoa. Jos sitä ei olisi, paine olisi kotimaista.

On totta, että Helsingissä on aina ollut asuntopula. Asunnot ovat myös usein olleet nuorille itsenäistyville aikuisille ja lapsiperheille liian kalliita. Mekin muutimme toisen lapsen synnyttyä aikoinaan 1980-luvun alkupuolella Vantaalle, jossa uudehkon asunnon sai puoleen hintaan.

Helsingin asuntopula on kuitenkin aina ollut hallinnassa ennen 1990-luvulla alkanutta maahanmuuttoa. Myös vuokra-asuntomarkkina on toiminut tyydyttävästi ja kaupungin vuokra-asuntoihin ovat päässeet myös kantasuomalaiset. Kaupungin vuokra-asuntoja myös jonotettiin ja niitä jaettiin vain helsinkiläisille.

Nykyisin kaupungin vuokra-asunnot jaetaan "asuntotarpeen" mukaisesti ilman mitään rajoituksia. Nykyisin näistä asunnoista kilpailevat kaikki muuttohalukkaat  Samalla pyritään tietoisesti asuttamaan maahanmuuttajia vuokra-taloihin, joissa ei vielä ole paljoa maahanmuuttajia. Nykyisin maahanmuuttajien hallussa on jo puolet Helsingin kaupungin vuokra-asuntokannasta. Maahanmuuttajia asutetaan lisäksi yhteiskunnan kustannuksella vapaa-rahoitteisiin vuokra-asuntoihin, "yleishyödyllisten" säätiöiden omistamiin asuntoihin, asumisoikeusasuntoihin ym.

Helsingin vihervasemmisto ja kokoomus kantavat siis poliittisen vastuun Helsingin nykyisestä asuntokatastrofista, jota nyt kiireen vilkkaan yritetään ratkoa massiivisella asuntorakentamisella. Kuten lähihistoriakin osoittaa, rakentamisaikana kovasti hehkutetut asuntoalueet, kuten esim. Malminkartano ja Pikku-Huopalahti, muuttuvat suhteellisen nopeasti epämiellyttäviksi asuinpaikoiksi maahanmuuttajien kansoittaessa alueen vuokra-asunnot.

On täydellistä pään työntämistä pensaaseen jos ei tunnusta näitä tosiasoita. Ei ole mahdollista rakentaa laadukasta kaupunkirakennetta jos päämääränä on samalla asuttaa 200 000 uutta kehitysmaalaista Helsinkiin. Asuinalue on slummi, vaikka talot rakennettaisiin kullasta, jos katukuvaa hallitsevat kehitysmaiden vuohipaimenet ja mustat afrikkalaiset.

[Teaparty]

Näihin sosialisminhuuruisiin harhaisiin visioihin kuuluu aina keskeisenä osana nettomaksajien elämän kurjistaminen. Helsingin kaupunkisuunnittelun kulmakivi on 70-luvulta lähtien ollut työssäkäyvien perheenisien ja -äitien arjen vaikeuttaminen.

Tämäkin hanke jatkaa vihervassareiden vakaalla peruslinjalla rakentaa lisää kurjistuvia lähiöitä entisten jatkoksi. Lapset lähiötarhaan aivopestäviksi ja vanhemmat bussilla töihin terästehtaaseen. Suunnitelmakuvissa esitellään tietenkin kivoja buievardeja ja ravintoloiden neonvaloja. Todellisuudessa jalkakäytävät ovat Pekka Saurin organisoimina puolet vuodesta lumikasojen peitossa, ja vapiseva jono odottaa aamuisin lähiöräkälän edessä ovien aukeamista.

[siviilitarkkailija]

Helsingin erikoisasemassa kaupunki käyttää mm Tallinnaa omana työvoima- ja tuotantoreservaattinaan. Harva ihminen ymmärtää miten paljon virolaisia työntekijöitä ja huolto- sekä tavaraliikennettä kaupunkiin saapuu joka päivä. Kaupunki aikoo korjata talouden tappioitaan ulkomaalaistyövoiman laajalla hyväksikäytöllä. Tarkoituksena ei edes ole työntekijöiden asuttaminen Suomessa vaan sama kusetus kuin Ruotsissa. Mutta toisin kuin Ruotsissa, Helsingin korporaatikommunistit aikovat välttää maahanmuuttovirheet ja gettoutumisen. Uskokoon ken voi.

[junakohtaus]

Teaparty,

olen nettomaksaja. Kannatan, koska uskon, että tällä tulee parempi Helsinki.

Lisäksi erikseen tässä nimenomaan ei jatketa samaa vanhaa vaan ruvetaan tekemään kaupunkia toisin kuin koko sodanjälkeinen aika on tehty.

[no future]

Näihin sosialisminhuuruisiin harhaisiin visioihin kuuluu aina keskeisenä osana nettomaksajien elämän kurjistaminen. Helsingin kaupunkisuunnittelun kulmakivi on 70-luvulta lähtien ollut työssäkäyvien perheenisien ja -äitien arjen vaikeuttaminen.

Tämäkin hanke jatkaa vihervassareiden vakaalla peruslinjalla rakentaa lisää kurjistuvia lähiöitä entisten jatkoksi. Lapset lähiötarhaan aivopestäviksi ja vanhemmat bussilla töihin terästehtaaseen. Suunnitelmakuvissa esitellään tietenkin kivoja buievardeja ja ravintoloiden neonvaloja. Todellisuudessa jalkakäytävät ovat Pekka Saurin organisoimina puolet vuodesta lumikasojen peitossa, ja vapiseva jono odottaa aamuisin lähiöräkälän edessä ovien aukeamista.

Tiivis kaupunkirakenne ja kurjistuvat lähiöt eivät ole synonyymeja. Eivät taka-Töölö, Ruskeasuo, Kumpula, Arabia, Viikki, Käpylä, Etelä-Haaga, Munkkivuori, Lauttasaari tai edes Ruoholahti ja Pikku-Huopalahti ole mitään slummeja. Yhteistä näille kaikille on, että ne sijaitsevat suurten sisääntuloväylien varrella, ja pääosin moottoritievyöhykkeen sisäpuolella. En ymmärrä kenen Helsinkiläisen elämä kurjistuu sillä, että ajoaika omalla autolla vaikkapa Kannelmäen ja Pasilan välillä pitenee minuutin tai kaksi.

Moottoritiehän sitä reaalisosialismia edustaa, tuottamaton harmaa yhteiskunnan omistama ja kustantama kolossi, 70-lukulaisen edistyksen muistomerkki.

[Teaparty]

Miksi Helsingin väkiluvun kasvua ylipäänsä pitää edistää? Täysin absurdi tavoite.
Puretaan kaupungin sisäänajoväylät, että saadaan rakennettua tilalle kerrostaloja. 

[no future]

Miksi Helsingin väkiluvun kasvua ylipäänsä pitää edistää? Täysin absurdi tavoite.
Puretaan kaupungin sisäänajoväylät, että saadaan rakennettua tilalle kerrostaloja. 

Ei, vaan laajennetaan kaupunkia muutama kilometri pohjoiseen. Kaupungit kasvavat jos enemmän ihmisiä muuttaa niihin kuin pois. Joskus muinoin nykyisen Kallion alueella oli metsänvartija ja sudet vaelsivat lähimetsissä. Niin ne ajat muuttuvat.
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-hyvastelemassa.html

[Oami]

Oami,

ei, se ei ole se mitä on haettu. Jossain vaihtoehtounversumissa voisi varmaankin noinkin tehdä, mutta keskustatunnelin suunnitelmat, kuten ne ovat, on tarkoitettu helpottamaan autolla pääsyä sinne, tänne ja tonne. Ehkä voisi olla kivakin juttu saada autot maan alle pois tieltä, mutta mitään sellaista ei ole suunniteltu.

Saan sinusta tässä nyt sen kuvan, että autojen pääsyn helpottaminen pääväylillä olisi sinusta itseisarvoisesti jotenkin paha asia.

Tosin tässä nyt on kaksi keskustelunhaaraa vähän rinnakkain, siis Keskustatunneli ja Pasilanväylä. Niillä olisi vähän erilaiset roolit. Keskustatunneli tukisi nimenomaan keskustan läpikulkevaa liikennettä sekä pääsyä keskustan pysäköintilaitoksiin. Pasilanväylän funktiona näkisin yhtäältä palvella Munkkivuori-Haaga-Pasila-Viikki-akselia itsessään ja toiseksi jaotella jo valmiiksi niemen pohjoispuolelta saapuvaa liikennettä keskustan sisäänajoväylille.

En minä ole kieltänyt kantakaupungin laajentamista, päinvastoin, voisin pitää sitä hyvinkin kivana asiana. En vain näe syytä sille, miksi sen takia pitäisi purkaa olemassaolevia väyliä.

[Eino P. Keravalta]

Ei Helsinkiin tarvitse rakentaa uusia asuntoja. Riittää, että kaupungista kipataan kotimaihinsa 50 000 sosiaalimamua. Näin vapautuu tarpeeksi asuntoja.

[guest3656]

Teaparty,

olen nettomaksaja. Kannatan, koska uskon, että tällä tulee parempi Helsinki.

Lisäksi erikseen tässä nimenomaan ei jatketa samaa vanhaa vaan ruvetaan tekemään kaupunkia toisin kuin koko sodanjälkeinen aika on tehty.

Mitä tämä sinun kaupunkisi pitää sisällään? Nyt siis yleiskaavassa varataan alueita massiiviselle asuntotuotannolle, koska Helsinkiin halutaan 250 000  asukasta lisää. Kantasuomalaisia näistä on korkeintaan 50 000, jota lukua pidän vahvasti liioiteltuna.

Helsingin asuntopolitiikan kulmakivi, sosiaalinen sekoittaminen on vanha keksintö, joka siis sisältyy myös Howardin puutarhakaupunkimalliin. Käytäntöön sitä alettiin kuitenkin soveltaa varsinaisesti vasta II maailmansodan jälkeisessä Englannissa. 

Sosiaalinen sekoittaminen on kehitetty hyväksyttäväksi kaupunkisuunnittelun malliksi aikana, jolloin yhteiskunnissa vallitsi yhtenäiskulttuuri. Suomessa malli ei ole koskaan saanut osakseen kritiikkiä, koska Suomessa on vallinnut yhteinäiskulttuuri aivan viime vuosikymmeniin asti. Sen lisäksi tuloerot ovat Suomessa olleet varsin maltilliset. Suomalaiset ovat siten pääsääntöisesti hyväksyneet naapureikseen vähävaraisempia suuremmin protestoimatta.

Nykyisin sosiaalisesta sekoittamisesta on tullut monikulttuuriuskovaisten tärkein työkalu jalkautettaessa teoriaa käytäntöön. Vaikka etnisyydestä ei ole poliittisesti korrektia puhua ääneen eliitin keskuudessa, etnisyys näyttäisi olevan tärkein valintakriteeri vuokra-asuntojen jakamisessa.

Jos siis kannatat sosiaalisen sekoittamisen mallia kuten vihervasemmisto ja kokoomus, kannatat samaan hengenvetoon ajatusta Helsingin kasvusta pääosin maahanmuuton seurauksena. Ajatus toimii myös toisin päin.

On naurettavaa keskustella muutamasta kadun pätkästä tai pyörätiestä kaupunkisuunnittelun kontekstissa samalla sivuuttaen tärkeimmät kysymykset koko pääkaupunkiseudun kehityksessä.

[Oami]

Maahanmuuttokysymykset on joka tapauksessa ratkaistava erikseen.

Minulla on sille yksinkertainen ratkaisu: lopetetaan kaikki sosiaaliset tulonsiirrot ulkomaalaisten kansalaisille, ja otetaan johdonmukainen karkotuspolitiikka niille jotka rötöstelevät. Ja sen jälkeen turvapaikkaturismi loppuu ihan itsestään. Ja sen jälkeen voidaan vielä katsoa uusiksi, että millaiselle kaupunkirakenteelle oikeasti on tarve, ja sitten tehdä niitä liikenneratkaisuja.

[junakohtaus]

Komppaan Oamia siinä, että maahanmuuttokysymykset pitää joka tapauksessa ratkaista erikseen. Kaikkein paskin idea ever on tehdä huonoa kaupunkia, koska maahanmuutto, koska silloin ne ongelmat realisoituvat oikein satasen kovaa ja varmasti. Mitä ikinä käy maahanmuutolle, toteuma on joka tapauksessa parempi, kun tehdään hyvää kaupunkia eikä huonoa.

Oami, en mä ole vaikeuttamassa kaupunkiin ajamista pääväylillä. Mä olen kasvattamassa kaupunkia vähän ulommas. Kaupungin rajalle saa tulevaisuudessakin huristella satasta.

[jka]

Kaikkein paskin idea ever on tehdä huonoa kaupunkia, koska maahanmuutto, koska silloin ne ongelmat realisoituvat oikein satasen kovaa ja varmasti. Mitä ikinä käy maahanmuutolle, toteuma on joka tapauksessa parempi, kun tehdään hyvää kaupunkia eikä huonoa.

Epäselväksi on pahasti jäänyt että mikä tuossa visiossa on sitä "hyvää kaupunkia"? Jos katselee noita kaikkia havainnekuvia joiden siis pitäisi varmaankin olla se kaikista paras mainos koko projektille niin suoraan sanottuna nuo näyttävät todella paskalta kaupungilta. Asunnot laitetaan sata metriä leveän "bulevardin" vireen jossa keskellä kulkee 6-kaistaa autoja, 2-kaistaa ratikoita, 3-kaistaa puuistutuksia ja 2-kaistaa jalkakäytäviä. Ainakin omasta mielestäni vastenmielisemmän näköinen paikka asumiseen kuin Mannerheimintie nykyisellään.

Ja kun otetaan huomioon että todellinen toteuma näissä projekteissa on aina paljon huonompi kuin nuo visioiden havainnekuvat niin todella paskaa kaupunkia tuosta tulee kun jo visio on näin paskaa.

[junakohtaus]

Jos minulta kysytään, hyvä kaupunki on sekoittunutta, käveltävää, tiivistä.

Sekoittuneella tarkoitetaan tässä toimintoja, ei väestöä.

[jka]

Jos minulta kysytään, hyvä kaupunki on sekoittunutta, käveltävää, tiivistä.

Sekoittuneella tarkoitetaan tässä toimintoja, ei väestöä.

Tuo ei ole mitään noista.

Sekoittunutta: Yhden hemmetin bulevardin reunoilla asuintaloja rivissä
Käveltävää: Oikeasti käveltävää on korttelit, joissa etäisyydet on minimoitu kahdessa ulottuvuudessa. Yksi pitkä bulevardi päinvastoin maksimoi kävelyetäisyydet bulevardin yhteen dimensioon.
Tiivistä: Sata metriä leveä bulevardi joka halkoo koko alueen on tiiviyden irvikuva

[Dharma]

On naurettavaa keskustella muutamasta kadun pätkästä tai pyörätiestä kaupunkisuunnittelun kontekstissa samalla sivuuttaen tärkeimmät kysymykset koko pääkaupunkiseudun kehityksessä.

Olet ytimessä. Helsingin asuntotuotantomalli yhdistettynä empiiriseen faktaan, jonka mukaan valtakunnan sosiaaliset mamut valuvat suurella prosentilla Helsinkiin tarkoittaa sitä, että Helsinkiä rakennetaan käytännössä mamuille. 2001-2011 Helsingin nettoväestölisäyksestä (33 000) mamuja oli yli 97 %. Samaan aikaan vuodessa tosiasiallisten työttömien määrä Suomessa (työikäisten määrä, jotka eivät enää ole töissä) on kasvanut 51 000:lla. Molemmissa suunta jatkuu samana näillä näkymin. Siis: koto- ja ulkoperäiset sosiaaliset ongelmat vain lisääntyvät ja valuvat Helsinkiin.

Ehkä parasta mitä voisi tapahtua, olisi lopettaa Helsingin asuntotuotanto kokonaan ennen kuin em. ongelmat saadaan ratkaistua, mutta näinhän ei tiestyti käy, vaan Suomen mittakaavassa valtavia uusia lähiöitä rakennetaan vauhdilla ja käytön voi lukea luvuista. Jos tämä ei 10-20 vuodessa johda keskiluokan pakoon Helsingistä, niin olen hyvin yllättynyt.