Tilanne kuumenee Ukrainassa (Katso ohjeet alusta!)

[Lahti-Saloranta]

Mikä on tilanne Ukrainan parlamentissa? Se on varmaan Ukrainassa se joka viime kädessä päättää.

Törmäsin jossain vertaukseen "Itä-Euroopan Israel". Itse käytin vertausta "Itä-Euroopan Etelä-Korea". Tarkoitan noilla sitä mikä Ukraina voisi parhaassa tapauksessa olla sodan jälkeen, kun se on saanut uudelleenrakennettua puolustuksen. Kummallakin on asevelvollisuus. Näillä on omaa aseteollisuutta sekä ne saavat aseita ja muita sotatarvikkeita USA:sta joko ilmaiseksi tai kaverihintaan.

Ne telatykit mitä Puola ja Suomi ovat hankkineet ovat Etelä-Koreasta.

Veikkaisin että siihen Trumpin rauhansuunnitelmaan kuuluu ettei Ukraina saa järjestää minkäänlaista puolustusta ettei toista kertaa alottaisi puolustussotaa kun ryssä kinuaa lisää alueita. Kaipa hänellä von mielessä myös kansanäänestys Venäjään liittymisestä.

[Vesa Heimo]

Olen ymmärtänyt tapahtuneen jotenkin näin: Biden antoi Zelenskyn ymmärtää, että Zelensky saa tapattaa omaa väkeään huoletta, ja länsimedia tulee kyllä pitämään huolen siitä, että Zelensky tullaan aina näyttämään hyvien puolella olevana ja positiivisessa valossa. Sitten Zelensky tapatti omaa väkeään

Siis hitto, oikeasti, se on 100% ryssä joka siellä tappaa porukkaa joka muuten ois rauhassa ihan omassa maapläntissään. Paljonko Mannerheim tai Ryti tapatti suomalaisia, vai oliko se Ryssä joka halus tänne tulla tappamaan niitä suomalaisia.

Pieni positiivinen vivahde tässä on, että Suomessakin näkee ketkä ovat suomalaisia ja ketkä oikeasti ryssiä.

[Lahti-Saloranta]

Sellainen kauhea ajatus kun tuppaa mieleen että fanittaako Trump ihan oikeasti Putinia. Nuo sen puheet Gröönlannin ja Panaman kanavan ottamisesta vähän viittaisi siihen suuntaan. Taisi muuten houria jotain Canadastakin. Putinhan toimii juuri noin, rosvoaa silloin kun siltä tuntuu joten ei kaukana ole ajatus että ihaileeko se tosiaan Putinia ja sen tekemisiä.

[MinäVuan]

Olen ymmärtänyt tapahtuneen jotenkin näin: Biden antoi Zelenskyn ymmärtää, että Zelensky saa tapattaa omaa väkeään huoletta, ja länsimedia tulee kyllä pitämään huolen siitä, että Zelensky tullaan aina näyttämään hyvien puolella olevana ja positiivisessa valossa. Sitten Zelensky tapatti omaa väkeään

Siis hitto, oikeasti, se on 100% ryssä joka siellä tappaa porukkaa joka muuten ois rauhassa ihan omassa maapläntissään. Paljonko Mannerheim tai Ryti tapatti suomalaisia, vai oliko se Ryssä joka halus tänne tulla tappamaan niitä suomalaisia.

Pieni positiivinen vivahde tässä on, että Suomessakin näkee ketkä ovat suomalaisia ja ketkä oikeasti ryssiä.

Se on muuten juurikin näin.

Jenkeissä on jotenkin huvittavaa, kuinka Venäjään on suhtauduttu vihollisena vuosikymmeniä. Nyt yhtäkkiä ollaan muuttamassa suuntaan täysillä. Eikö trump-uskovaisten pienessä mielessä ole edes pienen hetken käynyt edes pienenpieni ajatus, että miksi suunta yhtäkkiä muuttuu ja mitä tästä seuraa.

[Valli]

Olen ymmärtänyt tapahtuneen jotenkin näin: Biden antoi Zelenskyn ymmärtää, että Zelensky saa tapattaa omaa väkeään huoletta, ja länsimedia tulee kyllä pitämään huolen siitä, että Zelensky tullaan aina näyttämään hyvien puolella olevana ja positiivisessa valossa. Sitten Zelensky tapatti omaa väkeään

Siis hitto, oikeasti, se on 100% ryssä joka siellä tappaa porukkaa joka muuten ois rauhassa ihan omassa maapläntissään. Paljonko Mannerheim tai Ryti tapatti suomalaisia, vai oliko se Ryssä joka halus tänne tulla tappamaan niitä suomalaisia.

Pieni positiivinen vivahde tässä on, että Suomessakin näkee ketkä ovat suomalaisia ja ketkä oikeasti ryssiä.

Se on muuten juurikin näin.

Omasta mielestäni on hienoa huomata että Suomesta löytyy paljon ihmisiä jotka ovat valmiita taistelemaan viimeiseen ukrainalaiseen kotisohvalta käsin.

Netissä räksytetään miten asiat pitäisi hoitaa koska tiedetään itse kaikki paremmin mutta siihen se sitten jääkin.

Tässä seuraillessa on tullut mieleen että tajuaakohan nämä räksyttäjät ja sodan fanittajat että siellä rintamalla kuolee päivittäin ihan oikeasti ihmisiä. Ei ole kyse mistään pelistä.

[P]

Omasta mielestäni on hienoa huomata että Suomesta löytyy paljon ihmisiä jotka ovat valmiita taistelemaan viimeiseen ukrainalaiseen kotisohvalta käsin.

Taas tämä klassikko! 😅

Eiköhän anneta ukrainalaisten itse päättää taistelevatko vai eivät? Ei siellä kevyesti miehitetyllä rintamalla aseistetut miehet pakolla pysy.

[Vesa Heimo]

siellä rintamalla kuolee päivittäin ihan oikeasti ihmisiä. Ei ole kyse mistään pelistä.

Niin kuolee, koska ryssät haluaa tappaa ihmisiä siellä. Ei mistään muusta, ei pelistä, vaan siitä että ryssä ja ryssänmieliset haluaa tappaa ja raiskata. Jos ryssä poistuu Ukrainasta, ihan kun taikaiskusta, se tappaminen loppuu.

Jos ryssän annetaan jatkaa tappamistaan, ryssä jatkaa tappamistaan joko Ukrainassa tai seuraavaksi jossain muualla. Ryssän tappaminen loppuu siihen kun muut lopettavat ryssän mahdollisuuden tappaa ja raiskata, ja sen fanittamisen. Ei ryssä sitä tappamista ja raiskaamista lopeta niin kauan kun sen annetaan sitä tehdä ja ymmärretään.

[Lahti-Saloranta]

...
Tässä seuraillessa on tullut mieleen että tajuaakohan nämä räksyttäjät ja sodan fanittajat että siellä rintamalla kuolee päivittäin ihan oikeasti ihmisiä. Ei ole kyse mistään pelistä.

Mitäs luulet, fanittiko Kyösti Kallio, Mannerhein, Kajander ja kumppanit 30.11.1939 sotaa kun lähettivät miehiä rintamalle. Varmasti tajusivat että siellä rintamalla kuolisi päivittäin ihmisiä jos alkaa sotimaan. Mitäs arvelet, miksi he läksivät sotimaan, olivatko sotahulluja vai mitä, eivätkö halunneetkaan rauhaa. Oliskohan niin että siellä Ukrainassa on sama tilanne kuin aikanaan Suomessa.

[Valli]

...
Tässä seuraillessa on tullut mieleen että tajuaakohan nämä räksyttäjät ja sodan fanittajat että siellä rintamalla kuolee päivittäin ihan oikeasti ihmisiä. Ei ole kyse mistään pelistä.

Mitäs luulet, fanittiko Kyösti Kallio, Mannerhein, Kajander ja kumppanit 30.11.1939 sotaa kun lähettivät miehiä rintamalle. Varmasti tajusivat että siellä rintamalla kuolisi päivittäin ihmisiä jos alkaa sotimaan. Mitäs arvelet, miksi he läksivät sotimaan, olivatko sotahulluja vai mitä, eivätkö halunneetkaan rauhaa. Oliskohan niin että siellä Ukrainassa on sama tilanne kuin aikanaan Suomessa.

Niin ja heistä löytyi sitten tarvittaessa kykyä arvioida koska on sodittu tarpeeksi ja piti neuvotella rauhasta. Se vaati varmasti paljon ja piti tehdä kipeitä päätöksiä mutta on osoitus heidän suuruudestaan.

Ukrainasta tällaiset suurmiehet tuntuu uupuvan.

[JoKaGO]

Niin ja heistä löytyi sitten tarvittaessa kykyä arvioida koska on sodittu tarpeeksi ja piti neuvotella rauhasta. Se vaati varmasti paljon ja piti tehdä kipeitä päätöksiä mutta on osoitus heidän suuruudestaan.

Ukrainasta tällaiset suurmiehet tuntuu uupuvan.

Niin, Ukraina pistää hanttiin niin kauan kuin vastassa on vain ryssän aseet. Kuten Suomikin pisti.

Mutta sitten se mulkku Roosevelt antoi aseet ryssälle, niin Suomea vietiin    Niin kauan kun ryssä ei saa amerikkalaisia aseita, Ukraina pystyy laittamaan hanttiin ja sen kannattaa laittaa hanttiin.

Tulisipa maailmaan joskus niin paljon järkeä, että tuollainen vesikauhuinen rakkikoira otettaisiin lopullisesti päiviltä, niin maailma olisi vähän parempi paikka!

Kukaan ei ikävöisi enää ryssää sen jälkeen!

[Augustus]

siellä rintamalla kuolee päivittäin ihan oikeasti ihmisiä. Ei ole kyse mistään pelistä.

Niin kuolee, koska ryssät haluaa tappaa ihmisiä siellä. Ei mistään muusta, ei pelistä, vaan siitä että ryssä ja ryssänmieliset haluaa tappaa ja raiskata. Jos ryssä poistuu Ukrainasta, ihan kun taikaiskusta, se tappaminen loppuu.

Jos ryssän annetaan jatkaa tappamistaan, ryssä jatkaa tappamistaan joko Ukrainassa tai seuraavaksi jossain muualla. Ryssän tappaminen loppuu siihen kun muut lopettavat ryssän mahdollisuuden tappaa ja raiskata, ja sen fanittamisen. Ei ryssä sitä tappamista ja raiskaamista lopeta niin kauan kun sen annetaan sitä tehdä ja ymmärretään.

Epäilemättä näin... Et ole ainoa fanaatikko.  Suomessa, Ukrainassa, Venäjällä ja Lännessä runsaasti samanlaisen ajatusmaailman omaavia. Kaikki haluaa vain tappaa vihollisia. Ryssän fanaatikko näkee entisen pyhän venäjänmaan hajoamisen katastrofina, ja hänenkin ajatusmaailma on ihan yhtä oikeutettu kuin tuo sun ryssäviha.

Eli samaa sakkia olette kaikki, fanaattisuuden kohde vain on eri.

[Lalli IsoTalo]

Siis hitto, oikeasti, se on 100% ryssä joka siellä tappaa porukkaa joka muuten ois rauhassa ihan omassa maapläntissään.

Jeps.

Vaikka olen hyvinkin kiinnostunut teorioista, joissa sotia yritetään saada syttymään milloin mitenkin, niin kyllähän se on niin, että se joka aloittaa kuuman sodan, on se aggressori. Nyt se on Putin. Tästä EI luulisi aitosuomalaisilla olevan mitään erimielisyyttä.

^^^

Ajassamme on mielenkiintoista ihmisten kyky muuttaa mielipidettään hyvinkin nopeasti, jos se on tarpeen. Koko Suomen NATO-kanta kääntyi yhdessä yössä, tai siltä se ainakin vaikutti.

Ja vielä kuukauisi näytti siltä, että Trumpin vaalivoitto oli suuri voitto suurimmalle osalle Homman vakiokirjoittajille.

Nyt kuitenkin, alle kuukaudessa, Trumpin levottomat puheet näyttävät kääntäneet suurehkon osan vakiohommalaisista hyvinkin nopeasti sille kannalle, että Trump on Putinin talutushihnassa. Ja onhan tietenkin melko outoa, että koko Trumpin tiimistä ei kai kukaan ole arvostellut Putinia, mutta ovat kylläkin arvostelleet Zelenskiä, jatkuvasti.

Tilanne Ukrainassa on kuitenkin vielä monin osin auki. Ja siellä on paljon muutakain arvokasta, kuin vaikeasti maasta kaivettavia mineraaleja: öljyä, maakaasua ja uraania, vilja-aittaa, öljy- ja kaasuputkistoa. Ja strategista sijaintia.

Voisin kuvitella ja epävarmasti spekuloida, että koska Trump on

- ennenkaikkea diilintekijä ja
- vasta toiseksi kansallismielinen,

niin että tässä vääntämisessä on enemmän kyse

- kansainvälisten korporaatioiden eduista ja jo tehtyjen sijoitusten turvaamisesta Ukrainassa, kuin
- siitä että Putin pystyy kiristämään Trumpia ties millä.

Mutta vielä kun peli on kesken, niin monien mielipiteet Trumpista ovat vaihtuneet
- kansallismielisestä sankarista
- Putinin huoraksi.

Älkää minulta kysykö miten asia on. Totean vain, että tilanteet ja mielipiteet vaihtuvat exponentiaalisen nopeasti.

Mutta voisin kyllä ennustaa, että kun sota on loppunut, että ukrainalaiset hyötyvät vähemmän maansa luonnonvaroista kuin kansainväliset korporaatiot. 

[Hohtis]

Niin ja heistä löytyi sitten tarvittaessa kykyä arvioida koska on sodittu tarpeeksi ja piti neuvotella rauhasta. Se vaati varmasti paljon ja piti tehdä kipeitä päätöksiä mutta on osoitus heidän suuruudestaan.

Ukrainasta tällaiset suurmiehet tuntuu uupuvan.

Sitä sanotaan myös antautumiseksi.

Olet yöllä kävelemässä kotiin leffasta puolisosi kanssa. Pari persenaamaa tulee sivukujalla vastaan ja vaatii lompakkoasi ja uhkailee puolisoasi. Homma etenee tönimiseksi. Tiedät, että mahdollisuutesi pärjätä täydessä nyrkki/puukkotappelussa on epävarmaa. Vammoja voi tulla, pahimmassa tapauksessa voi päätyä teholle. Pakoon ei pääse.

No, on tönitty jo tarpeeksi. Neuvotellaan ja annetaan rahat sekä puoliso raiskattavaksi. Sehän on vain osoitus "suuruudesta".

Mikä SuurMies. 

[Timo Rainela]

Miksi Ukraina on häviämässä sodan?

Black Bird Groupin OSINT-analyytikko Pasi Paroinen [mm. Emil Kastehelmi, John Helin, Pasi Paroinen, Eerik Matero, and Tuukka Fält] on 4.3.2025 julkaissut X:ssä esseen "Miksi Ukraina on häviämässä sodan" - julkaisu on luettavissa FB:ssa.
https://www.facebook.com/taktiikkajermut/posts/pfbid0k4ioLYAeYTabDgNVPWctecxbMVdb9uFSiZwU28ZHjWxnaD8pKa7A6CY9AG7WDc5Xl

Miksi nyt puhutaan neuvotteluista, tulitauosta ja turvatakuista? Koska Ukraina on häviämässä sodan.
Ukraina on häviämässä sodan Venäjää vastaan, sillä se ei näillä näkymin tule saamaan menettämiään maa-alueitaan takaisin. Se että Venäjä ei välttämättä saavuta kaikkia tavoitteitaan, tai että ne tulevat järkyttävän kalliilla hinnalla, ei muuta sitä tosiasiaa, että yleensä alueluovutuksiin pakotetun valtion katsotaan hävinneen. Ukraina on häviämässä sodan ja kyse on enää siitä, kuinka pahasti annamme Ukrainan hävitä. Eli toisin sanoen säilyykö Ukraina itsenäisenä valtiona vai joutuuko se lopulta antautumaan täysin, jolloin Venäjä käytännössä sanelisi rauhanehdot. Siksi neuvottelut sekä puheet tulitauoista ja turvatakuista. Koska Ukraina lähestyy pistettä, jossa se ei voi enää yksinkertaisesti jatkaa.
Tuon pisteen lähestyminen nopeutui juuri huomattavasti USA:n pysäyttäessä aseapunsa, mutta sitä pistettä kohti on oltu matkalla jo pitkään. Olemme luvanneet tukea Ukrainaa "mitä tahansa se vaatiikin" ja pyrkiä oikeudenmukaiseen rauhaan, joka kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Kukaan ei ole kuitenkaan esittänyt konkreettista strategiaa siitä, kuinka näihin yleviin tavoitteisiin tosiasiassa päästäisiin. Ei ole ollut edes suunnitelmaa sen varalle, että Trump valitaan uudelleen ja päättää kiskoa "piuhat irti".
Ukraina on häviämässä sodan syistä, jotka ovat niin sen itsensä kuin sen liittolaistenkin aiheuttamia. On selvää, että USA ei toimi nyt liittolaisen tai ystävällismielisen valtion tavoin.
Valkoisessa talossa istuu nyt ihmisiä, joiden tavoitteena ei ole Ukrainan tai Euroopan etu. Mutta syitä nykyiseen tilanteeseen löytyy myös niin aiemmasta USA:n presidentistä, muista Ukrainan liittolaisista ja tukijoista, Venäjästä, sekä tietenkin Ukrainasta itsestään. 1/
.
.
Ukraina on häviämässä sodan koska sen liittolaisten tuki oli aluksi hidasta, sitten rajattua ja takertui todennäköisesti kohtuuttoman paljon eskalaationhallintaan ja ydinsodan pelkoon. Ukrainaa tukevilla valtioilla ei ollut realistista tilannekuvaa sodasta ja Venäjän kestokyvystä. Pelättiin Venäjän romahtamista, hajoamista ja ydineskalaatiota hetkillä, jolloin Ukrainalla olisi vielä ollut parhaimmat mahdollisuudet työntää venäläiset joukot alueeltaan (syksy ja talvi 2022-2023).
Samaan uskoon Venäjän heikkoudesta on sittemmin ripustauduttu tänne asti. On toivottu ja odotettu, että vuotavat pakotteet alkavat purra ja Venäjän talous sakkaisi totaalisesti. On odotettu ja toivottu että Venäjältä loppuisivat miehet, aseet, ammukset, ajoneuvot ja tahto. On selvää, että Venäjänkin resurssit ovat rajalliset, mutta päätöksen tekoa on hallinnut virheellinen tilannekuva, jossa ei ole otettu realistisesti huomioon Ukrainan kestävyyttä ja kyvykkyyksiä.
Kolme vuotta Ukraina on projisoinut muulle maailmalle voimaa, rohkeutta, itsevarmuutta, sisukkuutta ja päättäväisyyttä. Se on korostanut propagandassaan venäläisille aiheutettuja tappioita, korostanut omia vahvuuksiaan ja Venäjän heikkouksia. Sodan ensimmäisinä kuukausina propagandalle oli selvä tarve: vakuuttaa maailma siitä, että Ukraina kykenee puolustautumaan ja sille annettu apu voi tuottaa tuloksia.
Valitettavasti propaganda on myös estänyt länttä ja sekä Ukrainan poliittista eliittiä että kotirintamaa näkemästä tilannetta realistisesti. On keskitytty Venäjään, sen epäonnistumisiin, haasteisiin ja karmeisiin tappioihin, mutta samalla ei ole hahmotettu kuinka laajoja ja vakavia Ukrainan omat ongelmat ovat. Ja nyt nuo realiteetit tulevat ryminällä vastaan ja heräämme epämiellyttävään todellisuuteen. 2/
.
.
Missä Ukraina on tehnyt virheitä ja mitkä ovat olleet sen heikkoudet: Ukraina päätti käydä kulutussotaan Venäjää vastaan. Ukrainalla ei ole ollut muuta voiton teoriaa tai strategiaa. On uskottu siihen, että Venäjä uhraa miehiä ja materiaalia sietämättömissä suhteissa ja kuviteltu, että ukrainalaiset joukot eivät kärsisi vastaavia tappioita. Näin ei kuitenkaan ole ollut.
Ukrainan viime aikoina julkaisemat tappioluvut kertovat tappiosuhteiden olevat todennäköisesti jossain noin 1:2 tai 1:3 välillä, kun esimerkiksi Bakhmutin katkerien taisteluiden aikoihin laaja yleisö uskoi melko kritiikittä väitteet 1:6 tai jopa 1:10 tappiosuhteista. Ja nuo epärealistiset mielikuvat ovat eläneet voimakkaasti näihin päiviin asti. On mahdollista, että myös päättäjien ja ylempien sotilasjohtajien keskuudessa on tehty päätöksiä vääristyneiden mielikuvien pohjalta.
Ukraina ei ole kyennyt korvaamaan tappioitaan riittävästi. Ukrainan täydennysjärjestelmää ja joukkotuotantoa ovat vaivanneet lukuisat ongelmat. Maan poliittinen johto on viivytellyt katastrofaalisen pitkään liikekannallepanon suhteen. Sodan alkupuolella Ukraina kykeni vielä nojaamaan hyvin vahvasti vapaaehtoisiin, mutta käytännössä syksyllä 2022 alkaen Ukrainan olisi pitänyt päättäväisesti ja tehokkaasti alkaa määräämään suurempia määriä ihmisiä asepalvelukseen ja etenkin jalkaväkeen.
Kesän 2023 vastahyökkäysten epäonnistuttua ensimmäisten viikkojen aikana, ne olisi pitänyt ymmärtää lopettaa aiemmin, eikä uhrata tuhansia sotilaita tuloksettomien hyökkäysten jatkamiseen usean kuukauden ajan. Samanaikaisesti olisi tarvittu nopeita päätöksiä tappioiden korvaamisesta ja tätä ehdotti tuolloin muun muassa asevoimien ylipäällikkö Zaluzhnyi.
Zaluzhnyi sai kuitenkin lähteä ja hänen tilalleen nostettiin Syrskyi joka lupasi poliitikoille kykenevänsä jatkamaan taistelua etsimällä tarvittavat täydennykset asevoimien sisältä. Toisin sanoen ottamalla henkilöstöä esimerkiksi ilmavoimista, ilmantorjunnasta, lääkintähuollosta ja muista aselajeista ja siirtämällä nämä jalkaväen täydennyksiksi, usein käytännössä ilman asianmukaista uudelleenkoulutusta. Kun keväällä / alkukesästä 2024 vihdoin päätettiin liikekannallepanon laajentamisesta, oli jo aivan liian myöhäistä. 3/
.
.
Ukrainalaisten jalkaväkisotilaiden kouluttaminen on monin paikoin nopeutettu vain kuukausien, joskus jopa vain viikkojenkin mittaiseksi. On selvää, että jalkaväen yleinen osaamistaso on romahtanut. Romahtanut on myös alempien upseerien osaamistaso. Uusista osaavista joukkueenjohtajista on huutava pula ja pikakurssitetut johtajat eivät käytännössä kykene toteuttamaan tehtäviään. Tällä on entisestään murskaava vaikutus jalkaväkitäydennysten taistelutahtoon.
Keskiverto ukrainalainen aseisiin määrätty sotilas voi olla hyvinkin motivoitunut taistelemaan, mutta ei kuolemaan typerästi vain siksi että pikakoulutettu joukkueen johtaja ei osaa lukea karttaa tai ymmärrä kompassia. Puhumattakaan jalkaväen perustaistelutekniikoista ja taktiikoista, joiden opiskeluun ei varmasti jää aikaa muutaman kuukauden pikakursseilla.
Pulaa on myös osaavista ja kokeneista esikuntaupseereista. Ukrainan asevoimat ovat laajentuneet voimakkaasti sodan edetessä ja organisaation moninkertaistaessa kokonsa, on luonnollista, ettei osaavia ja päteviä esikuntaupseereita yksinkertaisesti riitä kattamaan kasvanutta tarvetta.
Ylentämällä nopeutetusti upseereita alemmilta johtoportailta johtamaan komppanioita, pataljoonia ja yhtymiä taas entisestään pahennetaan edellä mainittua pulaa kyvykkäistä joukkueenjohtajista. Ukraina on joutunut nojaamaan paljon vanhempiin 80-, 90- ja 2000 lukujen aikana koulunsa käyneisiin reservistä kutsuttuihin upseereihin, joiden johtamistyyliä on usein kuvailtu "neuvostotyyliseksi".
Ukrainan johtamiskulttuurissa ja johtamisjärjestelmässä onkin huomattavia ongelmia. Ukrainalaiset yksiköt ovat valittaneet toistuvasti kuluneiden vuosien aikana seuraavista ongelmista: Tieto ei kulje horisontaalisesti rintamalla olevien yksiköiden välillä. Ne eivät usein tiedä, missä heidän naapurinsa ovat tai mikä niiden tehtävä tai tilanne on. Tieto ei kulje tehokkaasti myöskään vertikaalisesti alajohtoportailta ylemmille.
Vallalla on syyllisiä etsivä ja rankaiseva ilmapiiri, jossa joukkueen, komppanian ja pataljoonien johtajat voivat kohdata syytteitä asemien luovuttamisesta ilman käskyjä, mutta samanaikaisesti oikeiden tahojen suojauksessa olevia ylempiä upseereja ei saada vastaamaan ilmiselvistä laiminlyönneistään. Ja on nähty myös räikeää mikromanagerointia jossa esimerkiksi asevoimien ylipäällikkö Syrskyi ylpeänä kertoo käskyttäneensä henkilökohtaisesti rintamalla olevia yksittäisiä pataljoonia.
Joukkoja käsketään jatkuvasti toteuttamaan tehtäviä, johon niillä ei tosiasiallisesti ole kykyä tai resursseja. Tilannekuva ei välity todenmukaisesti läpi johtamisorganisaation ja paikalliset kriisit saavat yleensä kehittyä ja laajentua äärimmäisen vakaviksi, ennen kuin niihin herätään reagoimaan ylemmillä johtoportailla. 4/
.
.
Ukrainalaisten operaatiotaidossa ja kyvyssä on huomattavia puutteita. Ukraina puolustaa alueitaan jääräpäisesti tarrautuen jokaiseen maaperänsä metriin. Alueiden luovuttamiseen ja vetäytymiskäskyihin ei yleensä saada lupaa ennen kuin on jo liian myöhäistä. Kuluneen puolen vuoden aikana nähtiin useita tilanteita, joissa ukrainalaisia joukkoja jäi motteihin, jossa ne joko tuhottiin tai josta ne murtautuivat ulos raskaita tappioita kärsien (Vuhledar, Hannivka, Velyka Novosilka, Ulakly).
Ukrainalaiset päätyvät myös jatkuvasti taistelemaan erittäin epäedullisissa kielekkeissä tai pullistumissa, joissa Venäjä etenee hitaasti mutta tasaisesti pullistuman sivuistoilla kiristäen sen suuta hitaasti kiinni samalla kun Ukraina käyttää yhä enemmän ja enemmän rajallisia joukkojaan epäedullisesta asemasta kiinni pitääkseen (Bakhmut, Avdiivka, Kurakhove, Kursk).
Ukrainalaisten joukkojen kyky hyökätä on heikompi kuin venäläisten. Ukrainalaiset eivät ole kykene taistelemaan muutamaa komppaniaa suuremmissa kokonaisuuksissa, kuten nähtiin kesällä 2023 jolloin kesäoffensiivin varatut joukot käytännössä syötettiin kuukausien aikana tipoittain venäjän puolustuksen hampaisiin komppania ja joukkue kerrallaan.
Kesän 2024 Kurskin offensiivin avaushetkillä kyettiin jo muutaman vuorokauden ajan käymään useiden pataljoonien yhteistä kaikkien aselajien taistelua, mutta tämänkin hyökkäyksen tehokas vaihe luhistui varsin pian yksittäisten joukkueiden ja komppanioiden kahakoinniksi, kun ensimmäisten vuorokausien suunnitelmat alkoivat luisua raiteiltaan. Ukrainalaiset yksiköt eivät kyenneet reagoimaan Venäjän sitkeimpien vastarintapesäkkeiden aiheuttamiin ongelmiin riittävän nopeasti, vaan koko offensiivi kuivui lopulta kasaan muutamissa päivissä.
Kykenemättömyys tehokkaisiin paikallisiin vastahyökkäyksiin on näkynyt rintamatilanteen kehityksessä jo vuosia. Toki ukrainalaiset myös toisinaan onnistuvat ja esimerkiksi viime viikkoina on nähty muutamia onnistuneita vastahyökkäyksiä Pokrovskin ja Toretskin suunnilla.
Mutta aivan liian usein Ukrainan vastahyökkäykset tuntuvat kohdistuvan suoraan etenevän venäläisen kärjen päätä kohti, eikä esimerkiksi pienempiä motteja joko kyetä luomaan, tai niihin ei edes pyritä. Esimerkiksi Oskil joelle Pishchanesta Senkoven suuntaan työntynyttä kapeaa venäläisten kielekettä ei missään vaiheessa kyetty vakavasti uhkaamaan saarrostamisella ja kärjen tuhoamisella. 5/
.
.
Kesällä 2023 rajalliset hyökkäyskykyiset joukot hajautettiin kolmelle erilliselle operaatiosuunnalle, jossa ne eivät kyenneet tukemaan toisiaan. Myös päätös käyttää hyökkäykseen tuoreita, kokemattomia joukkoja kokeneiden prikaatien sijaan oli todennäköisesti osatekijä hyökkäysten epäonnistumiseen. Päätös kohdistaa päähyökkäyssuunta Venäjän vahvimmin linnoitettua rintamalohkoa vastaan ei sekään osoittautunut erityisen järkeväksi.
Vuonna 2024 Ukraina sitoi kohtuuttoman paljon reservejään torjumaan Harkovan suunnalla Venäjän toukokuista hyökkäystä. Hyökkäys saatiin toki pysähtymään aivan rajan pintaan ja sille aiheutettiin valtavia tappioita, mutta saman aikaisesti reservien puute alkoi vaikuttamaan koko itärintaman tilanteeseen vakavasti. Kurskin elokuun offensiiviin vedettiin joukkoja itärintamalta jopa kesken aktiivisten taisteluiden ja muodostuneen pullistuman pitäminen on vaatinut Ukrainalta koko ajan enemmän ja enemmän joukkoja. Reservejä ei käytännössä ole juuri jäljellä.
Ukraina on paikannut reservien puutetta irrottamalla prikaateistaan erillisiä komppanian tai pataljoonantaisteluosastoja, joita on lähetetty paikkaamaan tilannetta pahimmilla kriisisuunnilla. Tämä on vuosien varrella johtanut tilanteeseen, jossa hyvin harva ukrainalainen prikaati tai rykmentti kykenee käymään taistelua yhtenäisenä kokonaisuutena. Ukraina on pyrkinyt luomaan kymmeniä uusia prikaateja samalla kun sen täydennysjärjestelmä ei ole kyennyt pitämään rintamalla jo olevia joukkoja määrävahvuisina.
Rintamalla vuosia taistelleet kokeneet yksiköt on vuodatettu kuiviin ja niiden pataljoonien jalkaväkivahvuudet alkavat monin paikon lähennellä olematonta: joukkue tai kaksi per pataljoona. Uusien prikaatien luontia on perusteltu sillä, että niitä tarvittaisiin rintamalla olevin joukkojen kierrättämiseen, mutta herää kysymys olisiko kuitenkin ollut järkevämpää syöttää olemassa oleviin prikaateihin riittäviä täydennyksiä, jotta prikaatien sisällä voitaisiin kierrättää joukkoja levon ja rintaman välillä. Tällöin joukko välttäisi loppuun kulumisen ja säilyttäisi suuremman osan kertyneestä taistelukokemuksesta.
Perustamalla uusia prikaateja valtaosa rekrytoidusta miesvoimasta on mennyt uusien prikaatien tukevien osien perustamiseen (tykistö, huolto, lennokit, esikunnat jne.) jolloin rajallisten miesvoimaresurssien käyttö on epätehokasta. Ja kun jalkaväestä sitten kuitenkin on ollut kriittinen pula, on tätä uusien prikaatien tukevien aselajien henkilöstöä kuitenkin päädytty lähettämään jalkaväeksi rintamalle.
Ukrainan asevoimien yleinen rakenne on sekin itsessään ongelmallinen. Toisin kuin useimmissa valtioissa tai kuten esimerkiksi Suomessa, Ukrainan asevoimat eivät koostu vain maavoimista, ilmavoimista ja merivoimista, vaan itsenäisiä sekä keskenään resursseista kilpailevia puolustushaaroja ovat myös ilmarynnäkköjoukot, merijalkaväki, kansalliskaarti, paikallispuolustusjoukot, erikoisjoukot ja miehittämättömien järjestelmien joukot. Näiden puolustushaarojen joukot toteuttavat kuitenkin taistelukentällä käytännössä samanlaisia tehtäviä ja rooleja eivätkä esimerkiksi ilmarynnäkköjoukot kykene tosiasiallisesti toteuttamaan nimensä mukaisia tehtäviä. 6/
.
.
Venäjällä on ollut Ukrainaan nähden huomattavia rakenteellisia ja järjestelmällisiä etuja. Toisin sanoen se on kyennyt luomaan kulutussodankäynnin tarpeisiin riittävän tehokkaan liukuhihnan, jolla uusia sopimuksen kirjoittaneita 40-60 vuotiaita "peräkylän poikia" saadaan työnnettyä nopeasti ja riittävän tasaisesti rintamalle kattamaan rynnäkköjoukkojen kärsimät tappiot samalla kun asevoimien muut osat säästyvät kulutussodankäynnin pahimmilta tuhoilta.
Venäjän asevoimien tehtävänjako rynnäkköjoukkojen ja linjajoukkojen välillä on melko selvä. Rynnäkköjoukoilla tiedustellaan, kulutetaan ja luodaan jatkuvaa painetta, kun asevoimien loput osat eli niin sanotut linjajoukot vastaavasti keskittyvät vallattujen alueiden puhdistamiseen, varmistamiseen, pitämiseen ja rynnäkköjoukkojen tukemiseen.
Samanaikaisesti Venäjän asevoimat ovat koko ajan kehittyneet rinta rinnan Ukrainalaisten joukkojen kanssa muun muassa droonisodankäynnissä ja epäsuoran tulen käytössä. Venäläiset eivät enää pääsääntöisesti ammu summittaisia tykistökeskityksiä, vaan tulta johdetaan kaikilla tasoilla tehokkaasti ja tarkasti lennokeilla sekä tiedustelu ja tulenjohto osastoilla.
Kumpikaan osapuoli ei ole monin tavoin kyennyt ratkaisemaan lennokkien tuottamia haasteita: Venäläisten FPV tai pommittaja droonit saalistavat ja tappavat aivan yhtä säälimättömästi ukrainalaisia sotilaita siinä missä ukrainalaisten lennokit tekevät samaa venäläisille.
Mekanisoitujen hyökkäyksien taktiikat ovat pelkistyneet molemmin puolin lähinnä siihen, että miinojen kyllästämän taistelutantereen läpi ajetaan nopeasti ajoneuvojen letkalla toivoen, että kärkiajoneuvo pääsee raivaamaan tien läpi miinoitteista ja jalkaväki pääsee jalkautumaan käytännössä aivan vihollisen asemien vieressä.
Nopeudesta ja suoraviivaisuudesta haetaan suojaa lennokkeja, panssarintorjuntaohjuksia ja tykistöä vastaan, mutta hyökkäyksiin ei yleensä saada liitettyä oikea-aikaista tulenkäyttöä (tulta ja liikettä), jolla vastustaja saataisiin lamautettua. Yleensä kummankin osapuolen mekanisoidut hyökkäykset kärsivätkin nopeasti raskaista tappioista. Tappioista joihin Ukrainalla on vähemmän varaa kuin Venäjällä. 7/
.
.
Venäjä on toki kuluttanut valtavan osan kalustovarastoistaan ja on selvää, että nykyisellä tahdilla Venäjä joutuu ennen pitkään säännöstelemään kaluston kulutusta. Mutta se kykenee kuitenkin jatkuvasti ylläpitämään kahta päällekkäistä uhkaa: rynnäkköjalkaväen pienillä iskuosastoilla pyritään jatkuvasti soluttautumaan Ukrainan tähystyksen ja valvonnan ohi ukrainalaisten ryhmityksiin tai niiden sivustoille. Saman aikaisesti ukrainalaisten joukkojen on jatkuvasti oltava valmiina vastaanottamaan ja torjumaan keskittyjä, pataljoonankin kokoisia mekanisoituja hyökkäyksiä.
Voimia, kykyä tai halua syviin, ratkaiseviin läpimurtoihin ei Venäjällä ole ollut viimeiseen kahteen vuoteen. Keskimääräisen ukrainalaisen jalkaväkipataljoonan huvetessa muutaman joukkueen vahvuiseksi, tulee ennen pitkään vastaan piste, jossa rintama voi yksinkertaisesti murtua kuten nähtiin esimerkiksi viime syksynä Vuhledarin kaatumisen jälkimainingeissa, vaikka
Venäjä ei edes varsinaisesti pyrkisi työntymään suoraan syvälle vastustajan syvyyteen. Koska venäjä kuitenkin käytännössä varaa jatkuvasti huomattavan osan asevoimistaan lähinnä tukemaan rynnäkköjoukkojen taistelua, on sillä kuitenkin käyttämättömiä voimia sitä hetkeä varten, kun ukrainalaisia joukkoja kohtaa laajempi romahdus. 8/
.
.
Romahdus, joka voi nyt saapua nopeammin USA:n lopetettua aseapunsa. Ukraina on monin tavoin tekemättömässä paikassa. Yhtäällä taistelua ei voida jatkaa näin enää kovin pitkään. On melko varmaa, että Ukrainan jalkaväkeen ei tulla saamaan riittävästi, riittävän laadukkaita täydennyksiä riittävän nopeasti, jotta sillä olisi enää ratkaisevaa vaikutusta tulevan kevään ja kesän taisteluihin. Joko ukrainalaiset vielä heräävät ymmärtämään, että valtion, kansan ja kulttuurin kohtalon hetket ovat käsillä ja koko valtion itsenäisyys sekä tulevaisuus ovat hiuskarvan varassa, tai jossain pisteessä ukrainalaiset yksiköt alkavat taas luhistumaan.
Rintamalinja liikkui kuluneen kuukauden aikana vain noin 230 neliö kilometriä, mikä oli vähiten sitten viime heinäkuun. Kun kelit alkavat kesää kohden kuivumaan on käytännössä täysin varmaa, että Venäjä tulee käynnistämään uudelleen hyökkäyksensä ja hakemaan Ukrainan täydellistä romahdusta tai antautumista. 9/9

[Valli]

Niin ja heistä löytyi sitten tarvittaessa kykyä arvioida koska on sodittu tarpeeksi ja piti neuvotella rauhasta. Se vaati varmasti paljon ja piti tehdä kipeitä päätöksiä mutta on osoitus heidän suuruudestaan.

Ukrainasta tällaiset suurmiehet tuntuu uupuvan.

Sitä sanotaan myös antautumiseksi.

Sinun raiskausfantasiasi ei muuta sitä tosiasiaa että Ukraina ei menettämiään alueita kykene valtaamaan takaisin.

Jos se yrittää sitä niin taitaa sotilaat loppua hyvin nopeasti kesken. Haihattelu on melko vaarallista kun puhutaan elämästä ja kuolemasta.

Sitä täällä kyllä harrastetaan kovasti kun ei kyetä tunnustamaan tosiasioita.

[l'uomo normale]

Niin ja heistä löytyi sitten tarvittaessa kykyä arvioida koska on sodittu tarpeeksi ja piti neuvotella rauhasta. Se vaati varmasti paljon ja piti tehdä kipeitä päätöksiä mutta on osoitus heidän suuruudestaan.

Ukrainasta tällaiset suurmiehet tuntuu uupuvan.

Sitä sanotaan myös antautumiseksi.

Sinun raiskausfantasiasi ei muuta sitä tosiasiaa että Ukraina ei menettämiään alueita kykene valtaamaan takaisin.

Jos se yrittää sitä niin taitaa sotilaat loppua hyvin nopeasti kesken. Haihattelu on melko vaarallista kun puhutaan elämästä ja kuolemasta.

Sitä täällä kyllä harrastetaan kovasti kun ei kyetä tunnustamaan tosiasioita.

Eiköhän käytännössä ole jo pitemmän aikaa ole ollut kysymys siitä, vaatiiko Venäjä rauhan ehtona Ukrainan armeijan vahvuuden rajoittamista niin pieneksi, että se ei pystyisi tulevaisuudessa estämään Venäjän erikoisoperaatioita, ja siitä että vaatiiko Venäjä mahdollisuutta hoitaa homman loppuun joskus tulevaisuudessa muiden maiden estämättä.

[P]

Ajassamme on mielenkiintoista ihmisten kyky muuttaa mielipidettään hyvinkin nopeasti, jos se on tarpeen. Koko Suomen NATO-kanta kääntyi yhdessä, tai siltä se ainakin vaikutti.

Ja vielä kuukauisi näytti siltä, että Trumpin vaalivoitto oli suuri voitto suurimmalle osalle Homman vakiokirjoittajille.

Nyt kuitenkin, alle kuukaudessa, Trumpin levottomat puheet näyttävät kääntäneet suurehkon osan vakiohommalaisista hyvinkin nopeasti sille kannalle, että Trump on Putinin talutushihnassa. Ja onhan tietenkin melko outoa, että koko Trumpin tiimistä ei kai kukaan ole arvostellut Putinia, mutta ovat kylläkin arvostelleet Zelenskiä, jatkuvasti.

Ei tuossa ole mitään outoa. 23.8.1939 ja varsinkin 30.11.1939 jälkeen monet vasemmistolaiset muuttivat realiteettien edessä kantojaan.

Ja varsinkin täällä, jossa hallitsemattoman sosiaalisperusteisen maahanmuuton vastustus - johon päätyy ihan reaalitodellisuuteen pohjautuvin havainnoin, vaikka se on sosiaalisesti ei hyväksyttyä, on ollut pohja tämänkin keskustelupalstan syntymiseen...

Olisi ihme, jos samat vastavirtaan todellisuuden valossa ajattelevat, eivät havaintojensa perusteella - mikä vaakkuu ja kaakkuu kuin ankka, on ankka - tekisi ajatustyötä ja muuttaisi näkemystään Trumpista, joka on ulkopoliittisesti putinin mies ja selkeä imperialisti.

Ei se, että jakaa saman näkemyksen hallitsemattoman maahanmuuton vaikutuksista, sananvapauden rajoitusyrityksistä, ja tuputetusta yhteiskuntaa keinotekoisesti kaavasta ja hajoittavasta DEI- ja woke-politiikasta, muuta reaalitodellisuuteen perustuvia havaintoja Trumpin ulkopolitiikasta.

Minä en ole amerikkalainen ja siksi en ole maga. Tehköön amerikkalaiset sisäpolitiikassaan, kuten haluavat. Se on heidän oikeutensa. Samoin tehköön kuten haluavat ulkopolitiikassaan, mutta kun se alkaa haitata Suomea ja Eurooppaa, joka on ympäristömme, tulen kyllä sellaista ulkopolitiikkaa arvostelemaan ja vastustamaan.

Trumpin ulkopolitiikka Suomea, Ukrainaa ja Euroopan turvallisuutta ja ylipäätään entisiä liittolaismaita kohtaan on vaarallista ja haitallista. Ei siitä pääse yli reaalitodellisuuden valossa. Minulle tärkein on oma ,  Suomen ja Euroopan, koska asumme Euroopassa, etu ja turvallisuus.

Siksi pidän miestä vaarallisena. Hän myös valehtelee ja pyrkii nöyryyttämään muita häntä heikompaan (pois lukien putin...) ulkopolitiikassaan. Joka on epämiellyttävä luonteenpiirre. Hän vaikuttaa myös ailahtelevalta ja epävakaalta?

Ei tämä ole joko tai. Suomelle Trump on vaarallinen siitä huolimatta, että jaan osan hänen ilmoittamistaan arvoista.

Valitsen Suomen edun. En USA:n tai Venäjän etua. Joka näyttää olevan nyt molemmilla etupiiri-imperialismi..Eikö se ole aika itsestään selvää?

Jos ympäröivä todellisuus muuttuu, faktaperusteisesti päättelen mikä on Suomen etu.

Toki täällä on porukkaa, josta Venäjä on ihana. Itse olen asunut siellä. Se maa on mamutettu täyteen muslimeja Putinin aikana. Koraanin poltosta pääsee GULAGiin 3,5 vuodeksi. Maa on täysin korruptoitunut diktatuuri, jolla oikeasti ei ole mitään arvoja. Hyvin tekopyhä viritelmä. Sen vallan kasvu on Suomelle haitallista kaikin tavoin.

USA:n ulkopolitiikka Trumpin aikana on Suomelle haitallista myös lähes kaikin tavoin.

Siis siinäpä se. Jos en muuttaisi kantojani tämän hetken todellisuuden perusteella olisin idiootti.

Talvisodan aikana poliittisesti lähes kaikesta muusta eri mieltä olevat suomalaiset pystyivät sopeuttamaan asenteitaan ja toimimaan siinä tilanteessa yhteisen edun puolesta, yhdessä. Vastaavaa näkyy Ukrainassakin. Ja olen valmis toimimaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta vaikka muusta ihan täysin eri mieltä olevien kanssa Trumpin ulkopolitiikkaa vastaan siltä osin, kuin se aiheuttaa Suomelle vaaraa. Tämä on ihan perinteistä tervettä järkeä.

[Johannes Suomalainen]

Niin ja heistä löytyi sitten tarvittaessa kykyä arvioida koska on sodittu tarpeeksi ja piti neuvotella rauhasta. Se vaati varmasti paljon ja piti tehdä kipeitä päätöksiä mutta on osoitus heidän suuruudestaan.

Ukrainasta tällaiset suurmiehet tuntuu uupuvan.

Sitä sanotaan myös antautumiseksi.

Sinun raiskausfantasiasi ei muuta sitä tosiasiaa että Ukraina ei menettämiään alueita kykene valtaamaan takaisin.

Jos se yrittää sitä niin taitaa sotilaat loppua hyvin nopeasti kesken. Haihattelu on melko vaarallista kun puhutaan elämästä ja kuolemasta.

Sitä täällä kyllä harrastetaan kovasti kun ei kyetä tunnustamaan tosiasioita.

Samaa haihattelua harrastavat myös korkeimmat EU-päättäjät, ainakin virallisissa puheissa. Ja Suomessa ihan viimeiseen (typeryyteen) asti. Se on yleensä narratiivi-uskovaisten ja federalisti-wokettajien perisyntejä - elätellä täysin utopistisia toiveita esim. vaikkapa: "Kyllä me islamisteista saamme todella hyvää työvoimaa ja kansalaisia" ja "Venäjä kyllä kukistuu, kun kylvämme rahamme Ukrainaan ja pidätämme hengitystämme täällä kotona".

Jos ei pysty lähtemään päättelyssä ja keskustelussa tosiasioista, vaan väkisin alkaa vänkäämään "mutkupitäisollanäin", niin on vähän turhake ja sellaiselle haaveilulle voisi olla ihan oma ketjukin. Täällä keskustellaan siitä, että mitä siellä Ukrainassa aikuisten oikeasti tapahtuu, ei siitä mitä "Rusrusrus on tehnyt 1000 vuotta sitten"..

[Miniluv]

^Hienoa! 10 pinnaa ja papukaijamerkki !

Kolme vuotta Ukraina on projisoinut muulle maailmalle voimaa, rohkeutta, itsevarmuutta, sisukkuutta ja päättäväisyyttä. Se on korostanut propagandassaan venäläisille aiheutettuja tappioita, korostanut omia vahvuuksiaan ja Venäjän heikkouksia. Sodan ensimmäisinä kuukausina propagandalle oli selvä tarve: vakuuttaa maailma siitä, että Ukraina kykenee puolustautumaan ja sille annettu apu voi tuottaa tuloksia.
Valitettavasti propaganda on myös estänyt länttä ja sekä Ukrainan poliittista eliittiä että kotirintamaa näkemästä tilannetta realistisesti. On keskitytty Venäjään, sen epäonnistumisiin, haasteisiin ja karmeisiin tappioihin, mutta samalla ei ole hahmotettu kuinka laajoja ja vakavia Ukrainan omat ongelmat ovat. Ja nyt nuo realiteetit tulevat ryminällä vastaan ja heräämme epämiellyttävään todellisuuteen. 2/

Riittäiskö tällekin pisteitä?

Vai koliseeko liian lähelle omaa napaa?

[Pallopääkissa]

Kiina tiesi etukäteen että Venäjä aikoo hyökätä Ukrainaan. Kiina antoi luvan hyökätä sen jälkeen kun Pekingin talviolympialaiset olisivat ohitse.

Kiinaa ei ole vastuutettu mitenkään tästä.

Ilman Kiinan lupaa Venäjä ei todennäköisesti olisi hyökännyt. Etenkään jos Kiina olisi kieltämällä kieltänyt.

Nyt jotkin neropatit kuten suomalaiset demarit, luulevat että Kiinan kanssa liittoutumalla tai muutoin Kiinaa lähestymällä pidetään Venäjä loitolla. Suomen demareissa on näköjään sekä venäjämielisiä kuten Kimmo Kiljunen, että kiinamielisiä kuten Tytti Tuppurainen.

Kylmän sodan aikana kommunistien eräs jakolinja oli siinä onko neuvostomielinen vai kiinamielinen.

[P]

EU:n romahdus alkaa näkyä ulospäin jo epätoivoisina tekoina. Ensin Turkki - maa, joka vuosikymmenen teki kaikkensa päästäkseen EU:hun - lopetti neuvottelut ja totesi: ei kiitos.

No eipä tuossa ainakaan näy EU:n romahdus. Turkki talousongelmineen liittyisi vihellellen EU:n suurimmaksi brutto saajaksi. Se hän siitä tulisi. Ja väkiluvun perusteella saisi vaikutusta EU:ssa kuin Saksa...

Turkki lopetti hakemisen, kun EU löysi sen verran järkeä, että ymmärsi, että islamistisen autoritäärisen valtion päästäminen valtaan EU:ssa vetämään tulonsiirtoja olisi EU:n loppu.  Ja Turkki ymmärsi yskän, ettei pääse sisään Erdoganin johdolla nykymuodossaan.

EDIT...  Näköjään pirun vanha viesti, jota komlentoin. 😅 Tosin tilanne oli kyllä sama jo silloin.

[Johannes Suomalainen]

Ei juma... nyt vasta tajusin, mikä uskomaton vaikutusvalta noilla isoimmilla mailla ja niiden johtajille onkaan! 

Vuonna 2022, kun kuuluisa "bunkkerirotta" määräsi joukkionsa hyökimään rajan taa, vapauttamaan puhtaita ja uljaita demokratioita korruptoituneista johtajistaan, niin siinä samalla kuin taikaiskusta - SIMSALABIM! Hiisiörkeistä tulikin Suurhaltioita!!   

...

Ja sitten rapakon takana muuta vuosi myöhemmin, vasta kun edellinen erä oli päässyt ylös asfaltilta polviltaan huutamasta, Oranssi Irtotukka vol. 2 kaiffareineen kaappasi vallan (taas), ja päättikin canceloida koko Woken kertaheitolla... siinä samalla todeten, ettei aio juurikaan lähteä uhkailemaan tai painostamaan Venäjää... ja mitäs kävikään? 

Vannoutuneista Kansallismielisistä tuli Suvaitsevaisia EU-Federalisteja kuin yhdessä yössä! 

[L. Brander]

Miksi Ukraina on häviämässä sodan?

Black Bird Groupin OSINT-analyytikko Pasi Paroinen [mm. Emil Kastehelmi, John Helin, Pasi Paroinen, Eerik Matero, and Tuukka Fält] on 4.3.2025 julkaissut X:ssä esseen "Miksi Ukraina on häviämässä sodan" - julkaisu on luettavissa FB:ssa.
https://www.facebook.com/taktiikkajermut/posts/pfbid0k4ioLYAeYTabDgNVPWctecxbMVdb9uFSiZwU28ZHjWxnaD8pKa7A6CY9AG7WDc5Xl

Paikoin hyvää pohdintaa Paroiselta. Tällä foorumilla ei tietenkään moista ryssäilyä ja vatnikismia katsota hyvällä, mutta se tuskin julkiseen esiintymiseen tottunutta Paroista haittaa.

Jos tilannekuva on ollut hallussa jo pitkään, kuten kaikilla täysijärkisillä, niin olisiko voinut kirjoittaa aiemmin? Eihän Black Bird Group ole syyllistynyt mihinkään, mistä tekstissä puhutaan?

e:typo

[Johannes Suomalainen]

Miksi Ukraina on häviämässä sodan?

Black Bird Groupin OSINT-analyytikko Pasi Paroinen [mm. Emil Kastehelmi, John Helin, Pasi Paroinen, Eerik Matero, and Tuukka Fält] on 4.3.2025 julkaissut X:ssä esseen "Miksi Ukraina on häviämässä sodan" - julkaisu on luettavissa FB:ssa.
https://www.facebook.com/taktiikkajermut/posts/pfbid0k4ioLYAeYTabDgNVPWctecxbMVdb9uFSiZwU28ZHjWxnaD8pKa7A6CY9AG7WDc5Xl

Paikoin hyvää pohdintaa Paroiselta. Tällä foorumilla ei tietenkään moista ryssäilyä ja vatnikismia katsota hyvällä, mutta se tuskin julkiseen esiintymiseen tottunutta Paroista haittaa.

Jos tilannekuva on ollut hallussa jo pitkään, kuten kaikilla täysijärkisillä, niin olisiko voinut kirjoittaa aiemmin? Eihän Black Bird Group ole syyllistynyt mihinkään, mistä tekstissä puhutaan?

e:typo

Kyllä. Yhdestä pienestä seikasta olen eri mieltä hänen kanssaan.

Nimittäin siitä, ettäkö sota olisi hävitty odotteluun, ja ydinsodan pelkoon.

Ei - se hävittiin siihen, että alettiin vaan lällättelemään Venäjälle ja sen asevoimille, koska ne eivät päässeet niihin tavoitteihin, mitkä ME asetimme niille (peloissamme) heti sodan alkumetreiltä. Oli nimittäin tosi lähellä, ettei Kiovassa olisi paskottu housuun, ja homma olisi ollut siinä.

Kun kyseinen gambiitti meni itänaapurilla puihin, tuudittauduimme valheelliseen ylemmyydentuntoon, ja alkoi nämä harhaiset kuvitelmat Kiovan aaveesta, lännen ihmeaseista (HIMARS yms), suuresta vastahyökkäyksestä, Wagnerin vallankumouksesta, Venäjän talouden romahtamisesta, Putinin syövästä, Mad Max -armeijoista ... siis näitä tsemppi-journalismin helmiä a.k.a valheellista itsensäsokaisemis-paskaa oli tarjolla lähes viikottain - kunnes itse kukin alkoi uskomaan siihen ihan huomaamattaan. Ja jäipä sen myötä näkemättä se todellinen tilanne, ja että mihin se johtaa.

Sitä ei varmastikkaan auttanut Ukrainan raportit, jotka olivat niiiin liioiteltuja, kuin olla ja voi, mutta ymmärrän heitä - saadakseen apua ja tukea, on vähän kaunisteltava numeroita, jotta toivo pärjäämisestä säilyy. Mutta sentään noin kovaa "kaunistelua" ... huh huh!! 

[Analyysi7]

[tweet]1897367007575859211[/tweet]
[tweet]1897367220935913476[/tweet]
[tweet]1897366518071222381[/tweet]
Sota on rauhaa?
Orwelin ennusteet on käymässä toteen.

[Lasse]

Vannoutuneista Kansallismielisistä tuli Suvaitsevaisia EU-Federalisteja kuin yhdessä yössä! 

Seuraavan videon kohdassa 42 min 40 sek. alkaen, Martin Armstrong kertoo (yhden monista syistä), miksi Eu -projekti tulee romahtamaan. Helmut Kohl vei Saksan euroon diktaatilla, ilman äänestyksiä tai referendumeita, koska tiesi, ettei temppu muuten onnistuisi. (Aivan samoin, kuten Suomessa Sale ja Kaasuputkidemari).

Homma vaan jätettiin kesken coituksen, kerta kantti kestänyt ei mennä yhteiseen velkaan, eli eri euromailla on eri korkotasot, toisin kuin joelassa. (Toisaalla Martin on kritisoinut EU:n baabelin sekoitusta, eli kyvyttömyyttä ottaa yhtä virallista kieltä, joka olisi helpottanut interoperabiliteettia ratkaisevasti.)

Eli viteon herrat ennustelevat EU:n sekundafederaation perikatoa. Saa nähdä.

Ai niin, Bosch kuulemma irtisanoi eilen 10000 turhaketta.

Kyseinen video:

The UK and Europe on the BRINK of COLLAPSE! | Alex Krainer | Martin Armstrong | Tom Luongo
https://www.youtube.com/watch?v=JcnsgbFxAKY

Jälleen kerran, ylähyllyn kultamitalimatskua...

Armstrong kertoilee Ristorytinskyin hallitsemalta alueelta karanneen jo kahdeksan miljoonaa sielua (elävänä), eikä suurempaa kiinnostusta ole paluuhommeleihin.

[Lasse]

Scott Ritter ennustaa talousperusteista rauhanomaista ratkaisua kriisiin, jossa USA-UKR-RUS -kolmikanta sopii yhteisestä mineraali- ja energiaratkaisusta, jälleenrakennustarkoituksissa, kunhan Ukraina on denatsifioitu ja demilitarisoitu.

Kaikki voittavat, paitsi EU ja UK.

Scott on aika liekeissä tässä kompaktissa pätkässä:

EU & Ukraine: Crushed by Relentless Pressure | Scott Ritter
https://www.youtube.com/watch?v=k23FjK8q-jw

Saksa voi kieltäytyä NS2:n jälleenavauksesta, mutta hei, ukit voivat kääntää omat vensansa taas aukiasentoon, ja saada transitomassia niiltä mailta, joille putkimetaani alkaa taas maistumaan...

Ranskanrapeat renaultit returneevat ehkä ryssiin rapido, sillä sellaisia antautuja-apinat ovat...

[L. Brander]

...
Macronin tweetit
...
Sota on rauhaa?
Orwelin ennusteet on käymässä toteen.

Tämä äitinsä kanssa usein esiintyvä yritteliäs nuori mies tekee mitä tahansa päästäkseen televisioon. Vähän samaa intoa päästä parketeille loistamaan kuin meidän vastaavalla tapauksella. Annettavaa neuvotteluille tai Euroopalle ei kummallakaan ole.

[Golimar]

[tweet]1897372530026885235[/tweet]

https://x.com/Thorkill65/status/1897372530026885235

Huhuja venäläisissä sähkeissä F-16-koneiden ja venäläisten koneiden välisistä kaksintaisteluista, osa II.
Mielenkiintoinen postaus ukrainalaisen F-16AM Block 15MLU:n taktiikoista julkaistiin venäläisellä kanavalla tg fighter_bomber:

"Ukrainalaisten F-16-koneiden erityiset yritykset hyökätä iskuryhmiimme ovat tulleet säännöllisiksi viime päivien aikana. Ne hyökkäävät äärimmäisillä nopeuksilla etupuoliskolla 6-8 kilometrin korkeudelta ja lähestyvät noin sadan kilometrin etäisyyttä. Pitkän kantaman ilmataistelu. Edullisella rintaman osuudella. Jossain tältä pisteeltä ne alkavat olla tiiviisti mukana hävittäjien ja lentokoneidemme kanssa.

En ole henkilökohtaisesti kuullut vahvistetuista B-B-ohjusten laukaisuista F-16:sta. Ehkä kattavuus on riittämätön, ehkä he vain etsivät heikkouksia ja tutkivat taktiikkaamme. Vielä ei tiedetä, mistä on kysymys, koska kantama on liian suuri häiritsemään pommikoneidemme hyökkäystä, mutta nämä ovat viime vuosina ensimmäiset tapaukset, joissa Chochołów-hävittäjät ovat alkaneet osoittaa aloitetta.

Tilanne on mielenkiintoinen ennen kaikkea siksi, että tekniikka on saavuttanut niin korkeita, että sekä rakettien laukaisut heidän kyljestään että meiltä ovat hyvin näkyvissä. Tämä on siis vitun brussteam-peli.
Päivitys: Hävittäjät vahvistivat yhden hyökkäyksen yhdellä AIM-120:lla."

Ukr F16AM nähty Sumyn alueen raja-alueella Sudzhan alueella.

[Aallokko]

Ote Pasi Paroisen analyysista (alla) herättää mielleyhtymän: Ukrainan sodanjohto toimii kuin Hitler. Joukkojen annetaan mieluummin tuhoutua kuin tehdään järkeviä vetäytymisiä. Ei ihme että niillä on vaikeuksia saada miehiä armeijaansa tapatettavaksi.

Ukrainalaisten operaatiotaidossa ja kyvyssä on huomattavia puutteita. Ukraina puolustaa alueitaan jääräpäisesti tarrautuen jokaiseen maaperänsä metriin. Alueiden luovuttamiseen ja vetäytymiskäskyihin ei yleensä saada lupaa ennen kuin on jo liian myöhäistä. Kuluneen puolen vuoden aikana nähtiin useita tilanteita, joissa ukrainalaisia joukkoja jäi motteihin, jossa ne joko tuhottiin tai josta ne murtautuivat ulos raskaita tappioita kärsien (Vuhledar, Hannivka, Velyka Novosilka, Ulakly).

Ukrainalaiset päätyvät myös jatkuvasti taistelemaan erittäin epäedullisissa kielekkeissä tai pullistumissa, joissa Venäjä etenee hitaasti mutta tasaisesti pullistuman sivuistoilla kiristäen sen suuta hitaasti kiinni samalla kun Ukraina käyttää yhä enemmän ja enemmän rajallisia joukkojaan epäedullisesta asemasta kiinni pitääkseen (Bakhmut, Avdiivka, Kurakhove, Kursk).