Professori: Suomen tilanne vakava – eläkkeet, palkat ja tuet jäädytettävä heti

[starsailor]

Julkisen sektorin valta on politiikassa älyttömän suuri. Tämä näkyy parhaiten kunnallisvaaleista valituissa henkilöissä mm. Tampereella on aidosti huolestuttu, että miten tälläinen valtuusto voi tehdä viisasta säästöpolitiikkaa, kun useilla edustajilla on takanaan, joku kaupungin virka. Eiväthän he pystykään, vaan ajavat omiensa etua. Järki kyllä ehkä joskus sanoo, että mahdetaanko ylivelkaantua, mutta kukaan ei tee mitään. Eniten vituttaa ne loisvirkoja perustavat vasemmistovihreät humanistiämmät, joiden panos yhteiskunnan kehittämiseen on nolla tai usein negatiivinen. Heillä on usein sairaasti jopa poliittista vaikutusvaltaa, kun päätä ei logiikan kiroukset ahdista. Ennenkuin heidät laitetaan kadulle ikiviroista mikään ei tule muuttumaan.

[AuggieWren]

Professorit viittasivat kaikkiin palkkoihin.

Proffat puhuvat julkisen sektorin liiallisesta paisumisesta eivät yksityissektorin kilpailukyvystä. Minun johtopäätökseni on, että he tarkoittavat vain julkisen sektorin palkkoja. Ellen sitten lukenut liian hätäisesti.

Kyllä nämä EK:n lauluja laulavat mulkut puhuvat ihan kaikista palkoista.

–Kaikki tulonsiirrot pitäisi jäädyttää. Piste, Virén sanoo lisäten, että myös työmarkkinaosapuolten sopu 20 euron palkankorotuksista oli "liikaa, tietenkin".

–Ei meillä ole varaa nostaa palkkoja penniäkään.

Kun puhutaan julkisen sektorin paisumisesta, ei luulisi yksityisen sektorin palkkojen liittyvän asiaan mitenkään. Mitä yksityisen sektorin palkkojen jäädytys auttaisi julkisen sektorin ongelmiin?

[sr]

jos insinööri tienaa 70 000 ja talous sukeltaa niinkuin se sukelsi v 2008 eli 8,9% niin hänen palkasta vedettäisi pois 7000 €. Voi olla että kovin moni ei lähtisi töihin sellaisella politiikalla

Kamalaa. Hänen elintasonsa romahtaa, jos palkka onkin 8,4 %:n leikkauksen jälkeen "vain" 64 120 € vuodessa. Valitsisiko hän siis mieluummin työttömyyden?

Miten oikein ajattelit tämän systeemin toimivan käytännössä?

Sanotaan, että tulee lama. Firma A menee konkurssiin. Sen työntekijöiden palkka putoaa siis 100%. Firma B jatkaa toimintaansa. Onko nyt sinun ajatuksesi, että firman B työntekijöiden palkkoja pudotetaan 8,4%? Jos on, niin silloinhan koko palkkapotti laskee enemmän kuin mitä koko talouden volyymi on laskenut. Se 8,4% BKT:n laskuhan sisältää kaikki ne firmat, jotka ovat panneet laput luukulle.

Todennäköisesti työntekijöille kelpaisi se, että palkkojen osuus koko BKT:n volyymistä lyötäisiin pitkällä tähtäimellä kiinni ja sitten palkkoja korotettaisiin ja laskettaisiin niin, että tuo osuus pysyisi vakiona. Ei tarvitsisi duunarien koko ajan olla uhkailemassa työnantajia lakoilla yms., vaan osuus talouden kasvusta tupsahtaisi heille automaattisesti. Veikkaan vastustuksen tulevan ennemminkin sieltä työnantajapuolelta.

[Kni]

Sanokaa, viisaammat: Eikös se pitäisi olla helppo selvittää mikä julkisen sektorin momentti on paisunut, jos tilannetta vertaa joskus vallinneeseen tasapainotilaan?
Onko julkisen sektorin palkat nousseet suhteessa enemmän kuin valtion keräämät verotulot? Vai onko julkiselle sektorille keksitty uusia hommia, ilman että jostakin muusta on luovuttu? Vai onko tuottavuus heikentynyt? Itse arvelisin kahta jälkimmäistä.

[Soromnoo]

"Mikä siinä saksalaisessa mallissa on sitten niin hirveän huonosti, että Suomen pitää käyttää yli kymmenen prosenttiayksikköä enemmän kokonaistuotannosta julkiseen sektoriin?"

–Saksassa luku on noin 45 prosenttia. Se on yli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin meillä, Virén sanoo.

En ota kantaa siihen, mikä julkisen sektorin koon pitäisi olla, mutta kommentoin vain sitä, että Saksaan vertaaminen on täysin tarkoitushakuista. Saksassa on koko kansan kattava terveydenhuoltojärjestelmä (siis kaikki köyhätkin hoidetaan), mutta toisin kuin Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa, jne. se on rahoitettu pakollisten vakuutusten kautta sen sijaan, että raha kerättäisiin veroina. No, tällä hienolla kikalla saadaan sitten näyttämään, että Saksassa julkinen sektori on pienempi. Rehellinen tiedemies laskisi tuollaiset "pakolliset vakuutukset" julkisen sektorin tiliin ihan siinä, missä verotkin ja tämä nostaisi Saksan lähemmäs Suomen tasoa. Saksassa käytetään muistaakseni suurempi osuus BKT:stä terveydenhoitoon kuin Suomessa.

Mutta mitäpä rehellisyydellä on väliä, kun pitää oma poliittinen agenda saada näyttämään mahdollisimman oikealta. Tällaisen kikkailun hyväksyn poliitikoille (koska heidän sanomiin lukuihin jokainen suhtautuu epäilyksellä joka tapauksessa), mutta "asiantuntijana" esiintyvältä professorilta tällainen on jo aika härskiä.

Pientä pyöristelyä

Se myös pisti silmään että verrataan vaan prosentteja ilman että otetaan kokonaistuottavuutta huomioon. Samoilla prosenttimäärillä voi olla hyvin eri summat kyseessä eri maissa.

[sr]

Sanokaa, viisaammat: Eikös se pitäisi olla helppo selvittää mikä julkisen sektorin momentti on paisunut, jos tilannetta vertaa joskus vallinneeseen tasapainotilaan?

Milloin on "vallinnut tasapainotila" ja ennen kaikkea, miksi sen ajan budjetin sisällön pitäisi olla sama kuin mitä se on nykyisin? Emmekö me valitse vaaleissa päättäjät ennen kaikkea niin, että he tekevät meidän tahtomme mukaisia fiksuja päätöksiä, eivätkä vain sokeasti jatka samalla mallilla, millä on aiemmin menty? Tuo fiksu päättäminen ainakin minusta tarkoittaa sitä, että joidenkin momenttien osuus valtion kulutuksesta kasvaa ja joidenkin pienenee. Ääriesimerkkinä vaikkapa sota-aika. On erittäin fiksua lisätä sota-aikana puolustusvoimien momenttia kaikkien muiden kustannuksella.

Onko julkisen sektorin palkat nousseet suhteessa enemmän kuin valtion keräämät verotulot? Vai onko julkiselle sektorille keksitty uusia hommia, ilman että jostakin muusta on luovuttu? Vai onko tuottavuus heikentynyt? Itse arvelisin kahta jälkimmäistä.

Tuottavuus ei hyvin todennäköisesti ole heikentynyt. Se, onko se noussut samaa tahtia palkkojen kanssa, on sitten toinen kysymys. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen on aina hyvin vaikea kysymys.

Miten määrittelet vaikkapa lääkärin tuottavuuden? Lasketaanko montako suoritetta hän tekee tunnissa? Mitäpä, jos hän järkeistää työnsä niin, että onnistuu parantamaan väestönsä terveyttä, vaikka tekee suoritteita (vastaanottoja, operaatioita yms.) vähemmän? Entä sitten väestön terveyden kautta? Tämäkin on huono mittari, koska siihen vaikuttaa moni sellainen asia, johon lääkärillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa (ikärakenne, elintavat, jne.) Ja lääkäri on sentään suorittavan tason työntekijä. Vielä vaikeampaa tuottavuuden määrittely on "suunnittelijoille" tai "koordinaattoreille".

[Kni]

Tuo fiksu päättäminen ainakin minusta tarkoittaa sitä, että joidenkin momenttien osuus valtion kulutuksesta kasvaa ja joidenkin pienenee. Ääriesimerkkinä vaikkapa sota-aika. On erittäin fiksua lisätä sota-aikana puolustusvoimien momenttia kaikkien muiden kustannuksella.

Noin se minunkin mielestäni pitää olla. Tarpeen mukaan kohdennetaan. Mutta ellei verokertymä kasva, menoja ei voi lisätä joka puolelle ilman että toisaalta karsitaan.
Suomen tilanne on vähän sama kuin pikavippikierteeseen joutuneilla: Otetaan koko ajan uusia vippejä, joilla maksetaan edelliset pois. Ja kun aina ottaa vähän isomman lainan niin kulutukseenkin jää vähän. Joskus tämä himmeli vaan hajoaa omaan mahdottumuuteensa.

Miten määrittelet vaikkapa lääkärin tuottavuuden?

Vaikeaahan se on. Lähinnä ajoin takaa sitä, että otetaan löysät pois. Siis vaihdetaan se kunnan lapioon nojaileva työmies.

[Sour-One]

Ajatusleikki: Mitä tapahtuisi jos kaikkia palkkoja laskettaisiin vaikkapa 5 %?

[Kni]

Ajatusleikki: Mitä tapahtuisi jos kaikkia palkkoja laskettaisiin vaikkapa 5 %?

Vähän harmittaa kun en aikoinaan opiskellut näitä juttuja. Nyt pitää vain yrittää päätellä mitä mistäkin seuraa.

Jos yksityisen puolen palkkoja lasketaan tes-neuvotteluissa, niin ostovoima heikkenee. Kansalaisten kulutus todennäköisesti vähenee ja arvonlisäverokertymä alenee. Myös palkkaverokertymä alenee. Talous supistuu. Toisaalta tällä olisi palkan maksajien eli yritysten taloutta parantava vaikutus, mikä puolestaan lisää yhteisöveron tuottoa. Pidemmällä aikavälillä yritysten talouden parantuminen mahdollistaa investointeja mikä taas luo lisää työpaikkoja, varsinkin jos investoinnit kohdistuvat kotimaahan. Pitää kuitenkin muistaa, että yritykset eivät investoi siksi että saataisiin työpaikkoja, vaan siksi että omistajat saisivat enemmän voittoa. Monesti investoinnista seuraa se, että omistajat saavat voittoa, mikä sitten johtaa myös työpaikkojen lisääntymiseen. Mutta tässä järjestyksessä siis.

Jos julkisen puolen palkkoja leikataan, niin siitä seuraa sama kulutus- ja palkkaverojen kertymän aleneminen. Jos julkinen talous on alijäämäistä niin muuta hyvää siitä ei sitten kai seuraakaan kuin alijäämän kaventuminen. Investointeja ei synny koska kyseessä on lähinnä pakkotoimenpide.

[sr]

Suomen tilanne on vähän sama kuin pikavippikierteeseen joutuneilla: Otetaan koko ajan uusia vippejä, joilla maksetaan edelliset pois. Ja kun aina ottaa vähän isomman lainan niin kulutukseenkin jää vähän. Joskus tämä himmeli vaan hajoaa omaan mahdottumuuteensa.

Ei ole. Suomi teki noin joskus 1990-luvun laman aikaan. Silloin veroja ei korotettu sitä mukaa, kun menot nousivat. Sen jälkeen velan osuus BKT:stä on laskenut. Vuonna 1996 valtionvelka oli 66.7% BKT:stä. Nyt se on 43.6%. On se tietenkin nytkin 14%-yksikköä korkeampi kuin oli matalimmillaan 2008, mutta verrattuna siis 1990-luvun lamaan, jolloin velan BKT osuus pomppasi n. 10%:sta vuonna 1990 tuonne 66.7%:in 1996, on tuo nousu ollut aika pientä.

Joka tapauksessa Keynesin teorioiden mukaan valtion velan pitääkin nousta laskusuhdanteiden aikana (ja laskea noususuhdanteiden). Vaihtoehdothan valtion velan kasvulle lama-aikana ovat se, että valtio leikkaa kulutustaan (kuten tekee yksityinenkin puoli), mikä aiheuttaa entistä rajumman laskun kokonaiskysynnässä tai valtio nostaa veroja, mikä leikkaa siivet siltäkin vähältä yksityisen puolen taloudelliselta toiminnalta, joka koittaa laman oloissa sinnitellä. Kumpikin näistä on minusta huonompi vaihtoehto valtion velkaantumisen kasvulle. Näin siis silloin, kun ollaan suht hyvässä lähtökohdassa laman iskiessä. Siis niin kuin Suomi oli 1990 ja myös nyt 2008. Jos on hyvinä aikoina eletty kuin pullasorsat, kuten Kreikka teki, niin sitten tietenkin laman iskiessä ei ole mitään vaihtoehtoja ja seurauksena on IMF, valtiontalouden pakkoleikkaus ilman juuri minkäänlaista järjenkäyttöä ja tietenkin kaiken päälle vielä laman syveneminen.

Tilastokeskuksen mukaan 2012 oli Suomelle negatiivisen kasvun vuosi. Olisi siis ollut hulluutta (ainakin siis jos uskoo Keynesiin), että valtio olisi tässä vaiheessa ryhtynyt velan lyhentämiseen. Jos euroalue ja Suomi siinä mukana saa kasvun käyntiin, niin sitten on oikea aika alkaa pienentämään valtionvelan BKT-osuutta, kuten tehtiin 1996-2008.

Yksityisen ihmisen tai firman taloudesta vertauskuvien hakeminen kansantalouteen ei toimi siksi, että kun yksityinen ihminen säästää omissa menoissaan tai vähentää velkaantumistaan, niin hän ei suoranaisesti vaikuta juuri lainkaan ympäröivään talouteen. Kun valtio tekee samaa, niin se vaikuttaa. Ja kun valtion tulot ovat suoraan riippuvaisia sen muun talouden toiminnasta, niin toimintamallit, jotka puhtaasti valtiota irrallisesti tarkasteltuna voivat vaikuttaa fiksuilta, eivät enää olekaan sellaisia, kun katsotaan kokonaisvaikutusta.

Tämä on yksi syy, miksi IMF:n ym. opit ovat ajaneet Kreikan vain entistä pahempaan kurimukseen. Valtioiden syöksykierre ei ole tuo pikavippikierre, vaan se on laman aikana se, että nostetaan veroja tai vähennetään kulutusta, minkä seurauksena lama entisestään syvenee, työttömyys pahenee ja työttömyyden hoidon kulut nousevat. Samalla sitten valtion tulot laskevat. Laskeneiden tulojen ja nousseiden sosiaaliturvamenojen vuoksi veroja nostetaan entistä enemmän ja muuta julkista kulutusta leikataan vielä enemmän. Ja kierre jatkuu.

Nykytilanteessa valtiolla ei ole edes inflaatiota (=rahan painamista) keinona helpottaa tilannetta, vaan verotus ja kulujen leikkaus ovat ne ainoat työkalut. Jos inflaatio olisi keinona, olisi mahdollista sitä kautta toisaalta helpottaa painetta valtiolle ja toisaalta leikata palkkojen reaalikasvua ja sitä kautta vähentää työttömyyttä. EKP on nyt vihdoin alkanut tajuta tilanteen ja painanut koron alas pidettyään sitä ihan liian pitkään liian korkealla (toisin kuin USA ja Britannia) ja siten pahentaen työttömyyttä.

Miten määrittelet vaikkapa lääkärin tuottavuuden?

Vaikeaahan se on. Lähinnä ajoin takaa sitä, että otetaan löysät pois. Siis vaihdetaan se kunnan lapioon nojaileva työmies.

Miksi kunta olisi edes nousukaudella palkannut työmiehen nojailemaan lapioon?

[sr]

Ajatusleikki: Mitä tapahtuisi jos kaikkia palkkoja laskettaisiin vaikkapa 5 %?

Työväki olisi varsin vittuuntunut sinuun (koska ehdotit tuollaista)   

Jos ehdottaisit tuollaista tehtävän inflaatiota ylös pumppaamalla ja maltillisilla palkankorotuksilla, niin se voisi jopa mennä läpi kenenkään huomaamatta.

Miten tuollainen oikein toteutettaisiin? Monellakin ihmisellä on ns. markkinapalkka, eli hänen palkkansa ei ole minkään kollektiivin neuvottelema, vaan hänen työnantajansa tietää, että jollei maksa hänelle kunnon palkkaa, hän lähtee jonnekin muualle. Miten tällaisen ihmisen palkkaa laskettaisiin 5%? Jos hänen työnantajansa yksipuolisesti laskee sitä, niin hän todellakin lähtee ja se kilpailijafirma palkkaa hänet sillä vanhalla palkalla (koska se on todellakin hänen arvonsa työmarkkinoilla). Vanhan firman ainoaksi vaihtoehdoksi jää palkata joku markkina-arvoltaan alempi (ja siten tuottavuudeltaan huonompi) työntekijä sen vanhan tilalle. Firma ei tässä voittaisi yhtään mitään.

[Ernst]

Professorit viittasivat kaikkiin palkkoihin.

Proffat puhuvat julkisen sektorin liiallisesta paisumisesta eivät yksityissektorin kilpailukyvystä. Minun johtopäätökseni on, että he tarkoittavat vain julkisen sektorin palkkoja. Ellen sitten lukenut liian hätäisesti.

Et lukenut hätäisesti. Päättelit hätäisesti. Ei tuon jutun lausetta voi muuten ymmärtää.

[Adolf Stege]

Kossulle hintaa 25e pullo. Punanen Marlboro 13e aski. Tietullit ja moottoritiemaksut.

[Ari-Lee]

Kossulle hintaa 25e pullo. Punanen Marlboro 13e aski. Tietullit ja moottoritiemaksut.

Toisinsanoen alkoholin ja tupakin salakuljetus/luvaton kauppa sivuteille ja pitkin metsiä. 

[Vörå]

Tuota, ihan noin uteliaisuudesta niin jos olisi taloudellemme hyväksi tämä jäädytys niin mitä mieltä täällä ollaan siitä, että mitä tapahtuisi Suomen taloudelle, jos palkkoja, eläkkeitä ja tukia leikattaisiin 25 prosenttia? Seuraisiko tästä supervoimakas talouskasvu vai kokonaiskysynnän madaltuminen jotakuinkin samassa suhteessa?

[Eugen235]

Eikö vanhukset, sairaat ja lapset voitaisi jättää hoitamatta kokonaan? Yli 75-vuotiaat voitaisiin vaikka viedä zyklon b - suihkuun, säästyisi ihan vitusti rahaa. Ja sairaimmat myös. Lapset voitaisiin säästää ja pistää pois  kouluista "töihin". Ja sitten Kataisen toive 1,7 miljoonasta maahanmuuttajasta voitaisiin toteuttaa. Ja verot ylös, kaksinkertaisiksi - maksaisimme velkaa etelä-Eurooppaan.

[Ari-Lee]

Tuota, ihan noin uteliaisuudesta niin jos olisi taloudellemme hyväksi tämä jäädytys niin mitä mieltä täällä ollaan siitä, että mitä tapahtuisi Suomen taloudelle, jos palkkoja, eläkkeitä ja tukia leikattaisiin 25 prosenttia? Seuraisiko tästä supervoimakas talouskasvu vai kokonaiskysynnän madaltuminen jotakuinkin samassa suhteessa?

Mikä tämä kysymys on ja mikä sen tarkoitus? Trollhättan? Eihän sitten enää eläisi. Se olisi elämän loppu, the end, kuolema vatsa tyhjänä mökki kylmänä ellei alkaisi ryöstelemään...

[Vörå]

Tuota, ihan noin uteliaisuudesta niin jos olisi taloudellemme hyväksi tämä jäädytys niin mitä mieltä täällä ollaan siitä, että mitä tapahtuisi Suomen taloudelle, jos palkkoja, eläkkeitä ja tukia leikattaisiin 25 prosenttia? Seuraisiko tästä supervoimakas talouskasvu vai kokonaiskysynnän madaltuminen jotakuinkin samassa suhteessa?

Mikä tämä kysymys on ja mikä sen tarkoitus? Trollhättan? Eihän sitten enää eläisi. Se olisi elämän loppu, the end, kuolema vatsa tyhjänä mökki kylmänä ellei alkaisi ryöstelemään...

Siis sen tarkoitus on saada vastaus. Mitäs nää itse ajattelet, mitä tapahtuisi tuossa skenaariossa?

[latrom]

Markka euron rinnalle ja kehityspankki infrastruktuuriin & kaivosbisnekseen. Hyödyt tietenkin Suomeen. Niin ja velkahimmeleiden maksuista kieltäydyttävä, vedotaan vaikka niiden laittomuuteen. Tuossa alku.

[Ari-Lee]

Tuota, ihan noin uteliaisuudesta niin jos olisi taloudellemme hyväksi tämä jäädytys niin mitä mieltä täällä ollaan siitä, että mitä tapahtuisi Suomen taloudelle, jos palkkoja, eläkkeitä ja tukia leikattaisiin 25 prosenttia? Seuraisiko tästä supervoimakas talouskasvu vai kokonaiskysynnän madaltuminen jotakuinkin samassa suhteessa?

Mikä tämä kysymys on ja mikä sen tarkoitus? Trollhättan? Eihän sitten enää eläisi. Se olisi elämän loppu, the end, kuolema vatsa tyhjänä mökki kylmänä ellei alkaisi ryöstelemään...

Siis sen tarkoitus on saada vastaus. Mitäs nää itse ajattelet, mitä tapahtuisi tuossa skenaariossa?

Kuolema vatsa tyhjänä mökki kylmänä ellei alkaisi ryöstelemään. Se kävisi Kainuussa aika monelle. Vaihtoehtoisesti olisi pakattava reppu ja mentävä selkoseen kalastelemaan ja metsästelemään. Luvattomasti tietenkin. Varmasti ymmärrät että se on perkeleen kylmää täällä talvisaikaan jos ei ole millä maksella mitään lämpöjä eikä ruokia.

[Dharma]

Kossulle hintaa 25e pullo. Punanen Marlboro 13e aski. Tietullit ja moottoritiemaksut.

Ostin just Sparista 4,99 eurolla 0,7 litran 37,5 % vodkapullon. Kallis kauppa. Maa Itävalta. Poraa muuten öljyä miljardibusineksessa Suomen pohjoispuolella. 

[guest3656]

mitä tapahtuisi Suomen taloudelle, jos palkkoja, eläkkeitä ja tukia leikattaisiin 25 prosenttia?

Noin suuri palkkojen leikkaus kertarysäyksellä ilman omaa valuuttaa ajaisi luonnollisesti suuren määrän kotitalouksia konkurssiin, osan jopa ruoka-avun piiriin. Asuntolainat jäisivät maksamatta, asuntoja otettaisiin pankkien haltuun ja omaisuutta jouduttaisiin myymään laskevin hinnoin. Kotimaisesta kulutuskysynnästä riippuvaiset yritykset vähentäisivät työvoimaa ja työttömyys lisääntyisi. Valtion ja kuntien verotulot romahtaisivat ja julkisten palveluiden rahoittamiselta putoaisi pohja. Työttömyys kohoaisi yli 25 %:n.

Sitten Juhana Vartiaiselle annettaisiin diktaattorin valtuudet.

Yhtäkkiä rahat riittäisivätkin maahanmuuton tuntuvaan lisäämiseen. Kehitysmaista saapuisi päivittäin Itämeren yli laivalastillisia mustia ukkoja paikkaamaan työvoimapulaa. Myös Ruotsista rekrytoitaisiin kaikki mamut, jotka jollain konstilla saataisiin tänne houkuteltua.

Lopulta moniosaajat nostaisivat Suomen talouden infernaaliseen nousuun ja Juhana Vartiaisen arvostus olisi ennenkuulumatonta.

[kelloseppä]

... mitä tapahtuisi Suomen taloudelle, jos palkkoja, eläkkeitä ja tukia leikattaisiin 25 prosenttia? ...

...Eihän sitten enää eläisi. Se olisi elämän loppu, the end, kuolema vatsa tyhjänä mökki kylmänä ellei alkaisi ryöstelemään...

Yksityistaloudelleni lyhyellä tähtäimellä ei ehkä suurempaa muutosta, pidemmällä tähtäimellä euromääräisenä mitattavissa oleva materiaalinen olotilani muuhun Suomen väestöön ja omaisuuseriin nähden mitä luultavimmin kohenisi.

Suomen taloudelle katastrofi, koska Festung Finnland ei pystyisi olemaan omavarainen, emmekä myöskään ikävä kyllä enää pääsääntöisesti kykene nostamaan tuotteiden A-Ö jalostusastetta riittävästi, jotta nykyisessä globaalisssa markkinatilanteessa voisimme yhtäaikaa sekä kustantaa kallistuneet tuontiraaka-aineet energia mukaanlukien että kohentaa omia olosuhteitamme.

Kysymys sinänsä on enemmän kuin järjellinen ja itsekin toivoisin kuulevani talousasioista perillä olevien tahojen vastauksia tuollaiseen skenaarioon, oli se sitten mahdollisesti väitetysti kuinka mahdoton ja/tai järjetön tahansa.

[Kirjolohikäärme]

Ajatusleikki: Mitä tapahtuisi jos kaikkia palkkoja laskettaisiin vaikkapa 5 %?

Saamani palkkashekki pienenisi 5%.

Mutta toisaalta: ostan palkallani leipää, hiustenleikkuun ja maksan naapurin mukulalle että hän leikkaa nurmikkoni. Koska leipurin (ja myllärin ja viljelijän) palkat laskivat 5%, leipä maksaa 5% vähemmän. Samoin parturi ja naapurin mukula laskuttavat 5% vähemmän. Saan samat tavarat ja palvelut kuin ennenkin.

Kaikkien palkankorotus on sama asia kuin ei kenenkään palkankorotus.

Tähän poikkeuksena yhteisvaluutassa olo: metsurin palkkaa lasketaan 5%, jolloin on helpompaa myydä motti puuta vaikkapa Japaniin. Toisaalta japanilaisen taulutelevisio on metsurille 5% kalliimpi ostos, eli jos metsuri haluaa taulutelevision tai ulkomailla kasvatetun banaanin, hänen pitää tehdä enemmän työtä saadakseen saman vastineen työlleen. Ilman yhteisvaluuttaa tämä korjaantuisi luonnollisesti valuuttakurssien muuttuessa.

[DuPont]

Kokoomus johtavana oikeistopuolueena on ollut viimeisinä 20 vuotena varsin paljon hallitusvastuussa. Miten on mahdollista, että julkinen sektori lähentelee jo 60%:a bkt:sta. Suomi lienee Euroopan sosialistisimpia valtioita.

[Sour-One]

Ajatusleikki: Mitä tapahtuisi jos kaikkia palkkoja laskettaisiin vaikkapa 5 %?

Saamani palkkashekki pienenisi 5%.

Mutta toisaalta: ostan palkallani leipää, hiustenleikkuun ja maksan naapurin mukulalle että hän leikkaa nurmikkoni. Koska leipurin (ja myllärin ja viljelijän) palkat laskivat 5%, leipä maksaa 5% vähemmän. Samoin parturi ja naapurin mukula laskuttavat 5% vähemmän. Saan samat tavarat ja palvelut kuin ennenkin.

Kaikkien palkankorotus on sama asia kuin ei kenenkään palkankorotus.

Tähän poikkeuksena yhteisvaluutassa olo: metsurin palkkaa lasketaan 5%, jolloin on helpompaa myydä motti puuta vaikkapa Japaniin. Toisaalta japanilaisen taulutelevisio on metsurille 5% kalliimpi ostos, eli jos metsuri haluaa taulutelevision tai ulkomailla kasvatetun banaanin, hänen pitää tehdä enemmän työtä saadakseen saman vastineen työlleen. Ilman yhteisvaluuttaa tämä korjaantuisi luonnollisesti valuuttakurssien muuttuessa.

No palkka ei ihan pienenisi 5 prosenttia, koska verosikin pienenisi.

Toisaalta se leivän hintakaan ei laske 5 %, koska leivän hinta ei koostu pelkästään työstä. Aivan kuten muutkin tuotteet.

[asaura]

Kokoomus johtavana oikeistopuolueena on ollut viimeisinä 20 vuotena varsin paljon hallitusvastuussa. Miten on mahdollista, että julkinen sektori lähentelee jo 60%:a bkt:sta. Suomi lienee Euroopan sosialistisimpia valtioita.

Se on mahdollista siten, ettei kokoomus todellisuudessa ole oikeistopuolue. Minusta hyvä muotoilu on "EK:n, OAJ:n ja TEHYn poliittinen siipi."

[Micke90]

Miten oikein ajattelit tämän systeemin toimivan käytännössä?

Sanotaan, että tulee lama. Firma A menee konkurssiin. Sen työntekijöiden palkka putoaa siis 100%. Firma B jatkaa toimintaansa. Onko nyt sinun ajatuksesi, että firman B työntekijöiden palkkoja pudotetaan 8,4%? Jos on, niin silloinhan koko palkkapotti laskee enemmän kuin mitä koko talouden volyymi on laskenut. Se 8,4% BKT:n laskuhan sisältää kaikki ne firmat, jotka ovat panneet laput luukulle.

Todennäköisesti työntekijöille kelpaisi se, että palkkojen osuus koko BKT:n volyymistä lyötäisiin pitkällä tähtäimellä kiinni ja sitten palkkoja korotettaisiin ja laskettaisiin niin, että tuo osuus pysyisi vakiona. Ei tarvitsisi duunarien koko ajan olla uhkailemassa työnantajia lakoilla yms., vaan osuus talouden kasvusta tupsahtaisi heille automaattisesti. Veikkaan vastustuksen tulevan ennemminkin sieltä työnantajapuolelta.

Ei niitä palkkoja ole pakko alentaa. Palkkojen sitominen kansantalouden tuotantolukuihin tarkoittaisi sitä, että jos kansantalous nousisi, työnantajien olisi pakko korottaa työntekijöiden palkkoja samassa suhteessa. Sen sijaan alentaminen ei olisi pakollista, vaan työnantaja olisi halutessaan saanut alentaa työntekijöiden palkkoja 8,4 %. Tänä päivänäkin työnantajat saavat halutessaan maksaa TES:iä parempaa palkkaa, mutta eivät huonompaa.

Palkan alennukset olisvat saattaneet pelastaa kymmenien tuhansien suomalaisten työpaikkoja. 90-luvun lamassa olisi samalla keinolla voitu pelastaa jopa satojen tuhansien suomalaisten työpaikat.

Etuudet puolestaan olisi sidottu 50 %:sesti kansantalouden kasvuun siten, että vuonna 2009 niitä olisi leikattu 4,2 %.

[Kirjolohikäärme]

No palkka ei ihan pienenisi 5 prosenttia, koska verosikin pienenisi.

Minun veroistani maksetaan valtion työntekijöiden palkkoja. Kun kaikkien, myös valtion työntekijöiden, palkkoja lasketaan 5%, tuloistani pitää periä se sama 60% vero kuin ennenkin. Rahasummana vero pienenee 5% mutta 60% osuutena ei. Ei siinä ole mitään eroa maksanko 5% vähemmän leipurille tai 5% vähemmän päiväkotihoitajalle vaikka jälkimmäinen raha meneekin valtion byrokratian kautta. Molemmat rahasummat päätyvät ihmisten taskuihin, ja molempia leikattiin saman verran.

Toisaalta se leivän hintakaan ei laske 5 %, koska leivän hinta ei koostu pelkästään työstä. Aivan kuten muutkin tuotteet.

Leipä koostuu pelkästään työstä! Joku rakentaa uunin, toinen hakkaa puut, kolmas seisoo leipurin tiskin takana palvelemassa asiakkaita. Kun maksan leivästä, joka ikinen sentti päätyy jonkun ihmisen taskuun. Huomaa tämä tarkasti: leivästä maksettua rahaa ei heitetä kaivoon, polteta uunissa tai syötetä lehmille. Jokainen sentti menee jonkun ihmisen taskuun. Ja jos jokaisen taskuun menevästä rahasta leikataan 5%, leivän hinta putoaa 5%.

Poikkeuksena yksi asia: velka. Jos leipuri on velkaa muurarille uunin rakentamisesta, ja summa on kiinteä kuukausimaksu, se maksu ei pienene 5%. Tämäkin raha menee ihmisen (muurarin) taskuun, mutta se ei laske palkkojen pienentyessä. Velkojat voittavat, velalliset ja säästöttömät menettävät.

[Sour-One]

No palkka ei ihan pienenisi 5 prosenttia, koska verosikin pienenisi.

Minun veroistani maksetaan valtion työntekijöiden palkkoja. Kun kaikkien, myös valtion työntekijöiden, palkkoja lasketaan 5%, tuloistani pitää periä se sama 60% vero kuin ennenkin. Rahasummana vero pienenee 5% mutta 60% osuutena ei. Ei siinä ole mitään eroa maksanko 5% vähemmän leipurille tai 5% vähemmän päiväkotihoitajalle vaikka jälkimmäinen raha meneekin valtion byrokratian kautta. Molemmat rahasummat päätyvät ihmisten taskuihin, ja molempia leikattiin saman verran.

Toisaalta se leivän hintakaan ei laske 5 %, koska leivän hinta ei koostu pelkästään työstä. Aivan kuten muutkin tuotteet.

Leipä koostuu pelkästään työstä! Joku rakentaa uunin, toinen hakkaa puut, kolmas seisoo leipurin tiskin takana palvelemassa asiakkaita. Kun maksan leivästä, joka ikinen sentti päätyy jonkun ihmisen taskuun. Huomaa tämä tarkasti: leivästä maksettua rahaa ei heitetä kaivoon, polteta uunissa tai syötetä lehmille. Jokainen sentti menee jonkun ihmisen taskuun. Ja jos jokaisen taskuun menevästä rahasta leikataan 5%, leivän hinta putoaa 5%.

Poikkeuksena yksi asia: velka. Jos leipuri on velkaa muurarille uunin rakentamisesta, ja summa on kiinteä kuukausimaksu, se maksu ei pienene 5%. Tämäkin raha menee ihmisen (muurarin) taskuun, mutta se ei laske palkkojen pienentyessä. Velkojat voittavat, velalliset ja säästöttömät menettävät.

Aivan varmasti raha päättyy jonkun taskuun. Toki jos työn hinta laskee 5 %, ei se leivän hinta laske 5 %. Leipurin vuokra ei pienene 5 %, leipurin pääomakulut ei pienene 5 %, leipurin ostaman viljan hintakaan ei pienene 5 %. Puhumattakaan mahdollisista tuotteista, jotka joutuu ostamaan ulkomailta.