2013-11-22 Australia: McDonald's karkottaa luuhaajia soittamalla oopperaa

[Ink Visitor]

Australialaisessa McDonald's-ravintolassa soi yöaikaan taustamusiikkina ooppera ja klassinen.

Sydneyn ulkopuolella sijaitsevan McDonald'sin ratkaisu nuorten lorvijoiden karkottamiseksi on herättänyt huomiota Australiassa.

Telegraph-lehden mukaan hampurilaispaikan epävirallinen nuorisoklubi saatiin merkittävästi pienenemään, kun paikalla ruvettiin muutama viikko sitten soittamaan oopperaa. Lehden mukaan vastaavaa on aiemmin yritetty parkkipaikalla, jossa soitettiin Barry Manilowin musiikkia.

"Soitamme valikoimaa klassista musiikkia ja oopperamusiikkia, ja se näyttää toimivan", Mt. Annanin McDonalds'in päällikkö toteaa.

Sosiaalisessa mediassa on valitettu musiikin soivan öisin liian lujaa. Musiikkia laitetaan kovemmalle, kun nuoria ilmestyy paikalle hengailemaan.

Toisten mukaan musiikki tuo alueelle tasoa ja on häpeä, että klassisella musiikilla on tällainen vaikutus.

Suomessa muun muassa Lahden kauppakeskus Trio kokeili korkeataajuista ääntä lähettävää teinikarkotinta. Käyttö lopetettiin muiden asiakkaiden valitusten ja tutkintapyynnön jälkeen.

Ainakin Tampereella ja Lohjalla on nuorten "iloksi" soitettu kauppakeskuksissa klassista musiikkia.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/mcdonalds%20ooppera-12007

[Siili]

Australialaisessa McDonald's-ravintolassa soi yöaikaan taustamusiikkina ooppera ja klassinen.

Sydneyn ulkopuolella sijaitsevan McDonald'sin ratkaisu nuorten lorvijoiden karkottamiseksi on herättänyt huomiota Australiassa.

Telegraph-lehden mukaan hampurilaispaikan epävirallinen nuorisoklubi saatiin merkittävästi pienenemään, kun paikalla ruvettiin muutama viikko sitten soittamaan oopperaa. Lehden mukaan vastaavaa on aiemmin yritetty parkkipaikalla, jossa soitettiin Barry Manilowin musiikkia.

"Soitamme valikoimaa klassista musiikkia ja oopperamusiikkia, ja se näyttää toimivan", Mt. Annanin McDonalds'in päällikkö toteaa.

Sosiaalisessa mediassa on valitettu musiikin soivan öisin liian lujaa. Musiikkia laitetaan kovemmalle, kun nuoria ilmestyy paikalle hengailemaan.

Toisten mukaan musiikki tuo alueelle tasoa ja on häpeä, että klassisella musiikilla on tällainen vaikutus.

Suomessa muun muassa Lahden kauppakeskus Trio kokeili korkeataajuista ääntä lähettävää teinikarkotinta. Käyttö lopetettiin muiden asiakkaiden valitusten ja tutkintapyynnön jälkeen.

Ainakin Tampereella ja Lohjalla on nuorten "iloksi" soitettu kauppakeskuksissa klassista musiikkia.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/mcdonalds%20ooppera-12007

Jos karkoittaminen on ensisijainen tarkoitus, niin miksi ei soiteta virsiä?

[törö]

Ehkä kannattaisi myös panna syrjemmälle, vaikka kaatopaikan viereen, iso kaiutin houkuttelemaan hengailijoita. Siitä kuuluisi tuttua ja turvallista laatumusiikkia eli jou jou beibi ööööööh jumps jumps jumps.

Näin ei voitaisi väittää, ettei nuorille tarjota vaihtoehtoja.

[kekkeruusi]

Jos karkoittaminen on ensisijainen tarkoitus, niin miksi ei soiteta virsiä?

Se varmaankin karkoittaisi maksavat asiakkaatkin. Ei liene tarkoitus karkoittaa kaikkia.

[Ernst]

Voi olla, että allekirjoittanut tulee paikalle hengailemaan, jos soitetaan vaikkapa Sibeliuksen Karelia-sarjaa tai Rachmaninoffia.

[Faidros.]

Minä kannatan oopperan velvoite-esiintymisiä ongelmapaikkoihin. Olisivat hyödyksi Helsingin eliitille tuhlattuja verovaroja vastaan.
Ooppera on hieno taidemuoto, saisi vain olla jotain tulosvastuullisuutta myös.

[petebe]

Eli olisiko jo aika nimetä Helsingin rautatieasema uudelleen ja alkaa käyttää siitäkin nimeä Oopperatalo.

[Faidros.]

On ollut myös aika jolloin nuoriso raiskasidiggasi klassista musiikkia!
http://www.youtube.com/watch?v=y7WeP-Aa5EI
Joskus kun olen oikein kännissä, kuuntelen näitä napit kaakossa! ELP:ssä kaikki oli klassisen musiikin koututuksen saaneita ja pistivät rahoiksi aikanaan. Oli stadionkeikkaa toisensa jälkeen... Mussorsgkyn Näyttelykuvia, eiks oo hianoo!!!

[Jäniksenkäpälä]

Voi olla, että allekirjoittanut tulee paikalle hengailemaan, jos soitetaan vaikkapa Sibeliuksen Karelia-sarjaa tai Rachmaninoffia.

Nugetit, appelsiinimehu ja Musorgskin Näyttelykuvia, kiitos. Syön täällä.

[Ernst]

Voi olla, että allekirjoittanut tulee paikalle hengailemaan, jos soitetaan vaikkapa Sibeliuksen Karelia-sarjaa tai Rachmaninoffia.

Nugetit, appelsiinimehu ja Musorgskin Näyttelykuvia, kiitos. Syön täällä.

John Dowland, luuttumusiikkia, mutta varjopuolena on, että kauppa ei käy...

[Eino P. Keravalta]

Voi olla, että allekirjoittanut tulee paikalle hengailemaan, jos soitetaan vaikkapa Sibeliuksen Karelia-sarjaa tai Rachmaninoffia.

Toki, mutta Juha Tapio, Haloo Helsinki, Cheek ja Mikko Alatalo karkoittavat varmasti kaikki musiikin ystävät!

[Ari-Lee]

Erkki Junkkarista ja Mattia & Teppoa niin asiakkaat tekisivät itsemurhan. Syyte tulisi.
Klassiset revitykset ovat maailman parhaita taideteoksia.

[Micke90]

Tuollainen oopperaksi naamioitu mökä saattaa toimia myös erittäin tehokkaana maksavien asiakkaiden karkottimena... 

Toisaalta, jos joku keksisi mamukarkottimen, saattaisin jopa rahoittaa sitä. 

[Sylvia borin]

Uskon, että temppu oikeasti voi jossain määrin toimiakin.

Omakohtaista kokemusta on hurjilta nuoruusvuosilta, kun asuin silloisen poikakaverini (nykyisen ukkoni) kanssa eräänlaisessa kommuunissa vanhassa omakotitalossa, missä asujilla oli kuitenkin omat huoneet. Muutakin porukkaa ramppasi talossa aika vapaasti ja erään kerran, kun palasimme reissuiltamme kotiin, punkkaripariskunta oli tiirikoinut huoneemme oven lukon auki ja simahtanut vaatteet päällä sänkyymme.

Mitkään herättely-yritykset ja tönimiset eivät saaneet väsyneitä töyhtötukkia luopumaan asemistaan; he vain kaivautuivat mutisten syvemmälle petivaatteisiin. Lopulta Mies selasi levykokoelmaansa ja laittoi nupit kaakossa soimaan tämän: http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o . Melkein samantien punkkarit ponkaisivat ylös silmät harittaen: "Mitä h******ä tämä on?" ja hoippuivat sitten kiltisti tiehensä musiikin saattamina. (Naapurikin oli kyllä alkanut jo jyskyttää seinää...)  Mutta jos joskus itse tarvitsette  punkkarin karkoitusmusaa, suosittelen siis Bachin Toccata ja fuuga D-mollia. Testattu on ja toimii.

[vilach]

Lopulta Mies selasi levykokoelmaansa ja laittoi nupit kaakossa soimaan tämän: http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o . Melkein samantien punkkarit ponkaisivat ylös silmät harittaen: "Mitä h******ä tämä on?"

En ymmärrä, miten tavallinen musiikki voi olla niin inhottava, inhottavaa musiikkia on hyvin vähän, yli 99% musiikista ei ole inhottava, sen sijaan inhottavia lauluja on paljon.

[ike60]

Seuraava artikkeli on hieman asenteellinen, mutta sisältää mielenkiintoista tietoa musiikin ja äänten käytöstä joukkojenhallinnassa ja psykologisessa sodankäynnissä. Käännös ei ole tarkka vaan olen yrittänyt kääntää tekstin tarkoitteet ja merkitykset mahdollisimman selvästi. Olen lisäillyt pari linkkiä kohtiin, jotka olen arvioinut selvennystä mahdollisesti kaipaaviksi, ja hieman lyhentänyt kirjoitusta.

Klassisen musiikin käyttö aseena: luokkasodankäyntiä kaupunkiemme katujen alla

Klassisesta musiikista pohjois-Lontoon metroasemilla israelilaisten hävittäjäkoneiden äänivallin rikkomiseen Gazan yllä keskellä yötä, Theo Kindynis tarkastelee äänen ja musiikin moninaista käyttöä sosiaalisen, fyysisen ja psykologisen kontrolliin.

Noustessani liukuportaita etelä-Tottenhamin Seven Sisters-metroasemalle eräänä iltana viime viikolla vastaani tuli jossain määrin omituinen ääni: klassista musiikkia aseman kaiutinjärjestelmän kautta. Asema sijaitsee keskisen etelä-Tottenhamin pääkadun Tottenham High Roadin alla, seudun asujaimisto on nuorta, etnisesti monimuotoista ja pitkälti työväenluokkaista, ja keskisen etelä-Tottenhamin äänimaisema tyypillisesti käsittää sekoituksen kiljuvia koululaisia, monentyyppistä puhetapaa, raskasta liikennettä ja hälytysajoneuvojen sireenien ulvontaa.

Minusta tuntui oudolta etten ollut kohdannut sinfonisia ääniä noustessani esimerkiksi Knightsbridgen tai South Kensingtonin asemilta, joilla klassinen musiikki tuntuisi olevan sopusointuisempaa huomioiden alueiden yläluokkaisen väestörakenteen ja ylelliset tavaratalot. Oliko uhmakas, musiikkia rakastava asemanvalvoja, innoittuneena Andy Dufresnen suorittamasta Mozartin Figaron häiden duettinon kaiuttamisesta Shawshank Redemption-elokuvassa, teljennyt itsensä valvomohuoneeseen ja kytkenyt iPodinsa kuulutusjärjestelmään? Vai oliko tämä hiipivän sosiaalisen kontrollin ääni?

Sotilas- ja poliisivoimat ovat hyödyntäneet ääntä ja musiikkia sosiaalisen, fyysisen ja psykologisen kontrollin tapana vuosikymmeniä. Vietnamin sodan aikaan Yhdysvaltain asevoimat kävi äänihäirintään pohjautuvaa psykologisen sodankäynnin nk. urbaanin funkin kampanjaa (joka myöhemmin pääsi kuvitteellisena valkokankaalle eversti Kilgoren Wagnerin musiikin säestämässä helikopterihyökkäyksessä elokuvassa Ilmestyskirja. Nyt). Loppuvuonna 2005 useat kansainväliset sanomalehdet raportoivat Israelin asevoimien tahallisesta ja silmittömästä hävittäjäkoneiden käytöstä kuurouttavien pamausten luomisessa Gazan kaistalla rikkomalla äänivalli matalalla lentäessä, usein pimeän aikana.

Nyttemmin Yhdysvaltain asevoimat ovat käyttäneet musiikkia - vaihdellen death metal-yhtye Deicidestä Sesame Street- ja Barney-animaatiosarjojen tunnusmusiikkiin - kidutuksen ja kuulustelun välineinä, altistaen Guantanamon ja Irakin vankeja saman sävelmän toistoon korvia särkevällä äänenvoimakkuudella joskus tunti- tai jopa päiväkausia.

Lontoon olympialaisten 2012 aikana Britannian puolustusministeriön on raportoitu hyödyntäneen nk. Long Range Acoustic Device (LRAD) (pitkän kantaman akustinen väline) -joukkojenhallintajärjestelmää, joka kykenee tuottamaan tarkasti suunnattuja, kipua tuottavia "pelotteena toimivia ääniä" yli 150 desibelin voimakkuudella.

Tällaisten poikkeuksellisten ja avoimen sotaisten sovellusten lisäksi musiikki on valjastettu hienovaraisemmiksi ja salakavalammiksi sosiaalisen kontrollin ja lajittelun keinoiksi. 1980-luvun puolivälissä kanadalaiset 7-Eleven-ketjun myymälät alkoivat soittaa easy listening- ja klassista musiikkia teini-ikäisten karkottamiseen myymälöiden ulkopuolelta vastauksena "maleksimisongelmaan". Tämän kummallisen uuden joukkojen hallinnan muodon paljon kehutun menestyksen jälkeen yritykset ja valtiot ympäri maailmaa ovat alkaneet käyttää musiikkia paljolti samalla tavoin.

Yhdistyneissä Kuningaskunnissa klassista musiikkia käytettiin pidäkkeenä "antisosiaalista" käyttäytymistä vastaan Tyne and Wearin metrossa 1997. Metron tiedottaja sanoi että että järjestelmä otettiin käyttöön, ei vastauksena mihinkään rikolliseen toimintaan, vaan nuoriin jotka harrastivat "alhaista antisosiaalista käyttäytymistä, kuten kiroilua ja tupakointia" [..]. "Vaikka heillä ei ollut väkivaltaista tarkoitusta, he näyttivät siltä kuin heillä olisi voinut olla." Vuodesta 2003 alkaen Transport for London on laajentanut samanlaista toimintaa yli 65 asemalle ympäri pääkaupunkia.

Satunnainen lehdistökirjoittelu tästä ohjelmasta, ryyditettynä tavanomaisella retoriikalla "antisosiaalisesta käyttäytymisestä" ja "nuorisolevottomuuksista" sekä omahyväisillä demografisilla kiertoilmauksilla  "hoodies" (huppupäät), "yobs" (rentut), "huligaanit" and "jengit" - on yleensä juhlinut sen väitettyä menestystä; Beethovenin ja Bachin kappaleiden ollessa näennäisesti syynä 33 % laskuun TfL:n henkilökuntaan kohdistuneissa fyysisissä hyökkäyksissä ja solvauksissa.

Tällaiset kuvaukset usein jättävät mainitsematta että tämä on "osa toimenpidepakettia" joka sisältää lisätyn poliisitoiminnan, suuremman henkilökunnan näkyvyyden sekä fyysisiä muutoksia asemille kuten paremman valaistuksen ja turvakamerat. Itse asiassa ainoa kritiikki on yleensä tullut valikoimalta kulttuuritaantumuksellisia jotka valittavat suurenmoisten klassisten teosten alentamista vain hieman enemmäksi kuin sosiaalisesti suunnitelluksi taustamusiikiksi. Nämä snobit narisevat että klassisen musiikin soittaminen järjestyksen ylläpitämiseksi metrossa on "kulttuurisesti holtitonta", että se on "halventavaa yhdelle sivilisaation suuremmista saavutuksista" ja että se "totuttaa meidät voimaansa".

Paljon vähemmän huomiota on kuitenkin kiinnitetty tapaan jolla tällainen klassisen musiikin käyttö edustaa holhoavaa uutta syrjivän sosiaalisen lajittelun tapaa - yhdenlaista matalan intensiteetin luokkasotaa jota käydään kaupunkiemme katujen alla, jossa eliitti on ottanut klassisen musiikin aseekseen "epätoivottujen" sosiaalisten ryhmien karkottamiseksi julkisilta paikoilta.

Valtavirtalehdistön kirjoitukset ovat luoneet mielikuvan klassisesta musiikista jotenkin "sivistävänä" ja "moralisoivana" voimana; ajatus joka periytyy ainakin niin kaukaa kuin Platonin Valtio-kirjasta. Tämä monia hyvin edustava BBC:n artikkeli antaa ymmärtää että Mozartin ja Pavarottin "rauhoittava vaikutus" on avain "rajulle pudotukselle jengien ja nuorten antisosiaalisessa käytöksessä". Tämän vilpittömän naurettavan ajatuksen jatkuvasta suosiosta huolimatta on selvää että nuoret ihmiset eivät "uudistu" klassisen musiikin maagisen voiman vaikutuksesta: he yksinkertaisesti siirtävät aktiviteettinsa muualle.

Transport for Londonin ja erinäisten muiden liikeyritysten ja yhteiskunnan johtajat ovat siis kaapanneet klassisen musiikin, ei positiiviseksi moraalia kasvattavaksi voimaksi, vaan tilan merkkaajaksi: eräänlaiseksi "kuuloaidaksi" tai ääniseinäksi, viestittäen "joidenkin mukaanottoa ja toisten poissulkemista" kulttuurisesti ehdollistetuilla assosiaatioillaan: valkoinen, vanha, rikas, eliitin jäsen.

Tämä on käytännössä koordinoitu kampanja siitä, mitä ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu kutsuu "symboliseksi väkivallaksi": kulttuurin muotojen käyttämistä valtaa omaavien yrityksessä valta-asemansa vaatimisessa ja oikeuttamisessa. Kuten eräs kommentaattori toteaa, tämä lähettää nuorille ihmisille vaarallisen viestin: "1. olette roskaa; 2. klassinen musiikki ei ole ihmiskunnan ihme vaan antisosiaalisen käyttäytymisen karkote".

Yleisemmin, aatus joka on tämän aloitteen ja muiden samankaltaisten taustalla on, että rikollisuus ja antisosiaalinen käyttäytyminen voidaan vain "suunnitella pois" - mitä kriminologiassa ja sen lähialoissa kutsutaan tilanteelliseksi rikoksen estämiseksi (Situational Crime Prevention) - on itsessään syvän ongelmallinen. Perustuen "rationaalisen valinnan" logiikkaan ja yksinkertaistettuun ymmärrykseen rikollisuudesta rutiininomaisena, "utilitaarisena" ja väistämättömänä, tämä lähestymistapa yrittää vähentää mahdollisten rikollisten päätöksiä tai kykyä tehdä rikoksia annetuissa paikoissa ja annettuina aikoina tekemällä fyysisiä muutoksia välittömään ympäristöön.

Kuten yllä on huomautettu, tällaiset toimet harvoin estävät sellaista käytöstä jota ne pyrkivät estämän, usein vain siirtäen sen muualle. Edelleen, rikollisuuden sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset syyt jäävät täten huomioimatta tai niitä pidetään epäoleellisina.

Lopulta sentyyppiset kysymykset ja keskustelut jotka johtavat pitkäaikaisratkaisuihin - miksi nuorilla ei ole parempaa tekemistä kuin maleksia metroasemien lipunmyyntihalleissa ja supermarkettien parkkipaikoilla? Miksi vanhemmat ihmiset pelkäävät heitä niin paljon? Ja miksi heidän pelkkää läsnäoloaan pidetään niin suurena ongelmana? - hukkuvat.

http://ceasefiremagazine.co.uk/weaponising-classical-music-class-warfare-waged-beneath-cities-streets/

Oikeasti, Kindynis: luultavasti aniharva Britanniassakaan kuvittelee että klassisella musiikilla olisi jalostava vaikutus jenginuoriin. Pointti on juuri se, että se karkottaa jenginuoria johonkin muualle. Päämääränä on siistimpi, häiriöttömämpi ja vähemmän rikoksen uhriksi joutumisen riskiä sisältävä joukkoliikenne, ravintolapalvelut yms., ei sielujen jalostuminen. Jengit ovat kaapanneet nuo julkiset tilat niiden tarkoitetuilta käyttäjiltä - joukkoliikenteen, ravintolapalveluiden jne. käyttäjät - joten on oikeutettua kaapata nuo tilat tällaisella väkivallattomalla ja humaanilla tavalla takaisin. Jengien jäsenet voivat edelleen käyttää noita julkisia tiloja samalla tavalla kuin muutkin: olemalla ihmisiksi ja oleskelemalla asiallisesti. Kindynisin ajatukset tällaisen julkisen tilan kontrollin taustalla muka olevista "syvemmistä" ajatuksista ovat kaukaa haettuja ja perustelemattomia, joten en niitä viitsi enempää kommentoida. Myöskin väite että klassisen musiikin soittaminen ei vähentäisikään häiriöitä on huonosti perusteltu; enin mitä Kindynisin artikkelista selviää on että joissakin tapauksissa häiriöiden vähenemiseen on muitakin syitä (poliisien lisääntynyt läsnäolo ym.).

MUOKS: stilisointia

[Sylvia borin]

Lopulta Mies selasi levykokoelmaansa ja laittoi nupit kaakossa soimaan tämän: http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o . Melkein samantien punkkarit ponkaisivat ylös silmät harittaen: "Mitä h******ä tämä on?"

En ymmärrä, miten tavallinen musiikki voi olla niin inhottava, inhottavaa musiikkia on hyvin vähän, yli 99% musiikista ei ole inhottava, sen sijaan inhottavia lauluja on paljon.

En minäkään käsitä, miksi ihminen ei siedä klassista, mutta musiikilla karkoittamisen periaatteen ymmärrän hyvin myös omissa luissani, sillä minut itsenikin pystyy karkottamaan muutamassa minuutissa räpillä, sanoista viis.

Kysymys ei ole siitä, että olisin musiikillisesti(kaan) jotenkin kauhea rasisti, sillä esim. regeetä kuuntelin ja arvostin aikoinaan todella paljon ja vieläkin höristän korviani, jos sitä sattumalta soi jossain julkisissa tiloissa. Mutta jostain tuntemattomasta, minuun koodatusta syystä, en koskaan ole pystynyt sietämään räppiä, vaan nautin siitä yhtä paljon kuin keuhkosyöpäpotilas tupakkahuoneen atmosfääristä. Haluan vain pois.