Johdon palkat/palkitseminen

[VladTepes]

Tuossa Ailusketjun yhteydessä tuli mieleen, että voisi olla kiinnostavaa keskustella johdon palkitsemisesta yleisesti.

Monet tuntuivat olevan sitä mieltä, että yksityisissä yhtiöissä voidaan maksaa mitä halutaan, mutta valtionyhtiöt eivät voisi maksaa samaa määrää.

Ovatko johtajien palkat liian korkeita ja jos ovat, niin miksi? Olisiko palkkioihin syytä puuttua?

[kekkeruusi]

Yksityisten yritysten omistajat pelaavat omilla rahoillaan, valtionyhtiöt pelaavat kansalaisten rahoilla. Siinä on merkittävä ero.

[VladTepes]

Yksityisten yritysten omistajat pelaavat omilla rahoillaan, valtionyhtiöt pelaavat kansalaisten rahoilla. Siinä on merkittävä ero.

On.

Mutta yleensä kuuluu perusteluna "ei ole kohtuullista" tms. Siihen omistajataho ei vaikuta?

Onko merkitystä onko yhtiö pörssiyhtiö?

[Janix]

En ymmärrä miksi joillekin maksetaan 300 000 euroa kun saa potkut. Kyllä tasapuolisuuden nimissä kaikille, siivoojillekin, pitäisi sitten maksaa 300 000 euron eroraha tai sitten ei erorahaa kenellekään. Niillä joilla olisi varaa on kaikenlaista asunto- ja auto- ym etua. Kyllä sen hyvän palkan pitäisi riittää, kun huonommallakin palkalla pitää pärjätä.

[VladTepes]

En ymmärrä miksi joillekin maksetaan 300 000 euroa kun saa potkut. Kyllä tasapuolisuuden nimissä kaikille, siivoojillekin, pitäisi sitten maksaa 300 000 euron eroraha tai sitten ei erorahaa kenellekään. Niillä joilla olisi varaa on kaikenlaista asunto- ja auto- ym etua. Kyllä sen hyvän palkan pitäisi riittää, kun huonommallakin palkalla pitää pärjätä.

Vastaan, miksi.

Erorahaa maksetaan, koska toimitusjohtajalla ei ole mitään irtisanomissuojaa. Työntekijällä on. Lisäksi erorahan ajatellaan kannustavan toimitusjohtajaa ottamaan enemmän riskiä ja lähentävän näin riskineutraalin omistajatahon ja koko ajan isoa henkilökohtaista riskiä kantavan toimitusjohtajan intressejä.

[L. Brander]

Vastaan, miksi.

Erorahaa maksetaan, koska toimitusjohtajalla ei ole mitään irtisanomissuojaa. Työntekijällä on. Lisäksi erorahan ajatellaan kannustavan toimitusjohtajaa ottamaan enemmän riskiä ja lähentävän näin riskineutraalin omistajatahon ja koko ajan isoa henkilökohtaista riskiä kantavan toimitusjohtajan intressejä.

Juurikin näin. Toimitusjohtajan suhde yritykseen ei ole juridisesti samanlainen kuin työntekijän. Toimitusjohtajan riski on tosin käytännössä aika pieni. Poikkeuksen tekee yrittäjätoimitusjohtajat, joilla on usein muutakin omaa perc:ttä liossa. Tuotteen osuessa tuulettimeen katsotaan paperit ja takaukset. Siihen lyödään kaupan päälle sitten tj:n vastuuta.

Sinähän puhut järkeviä toisessa ketjussa ja toisaalla...

[Soromnoo]

En ymmärrä miksi joillekin maksetaan 300 000 euroa kun saa potkut. Kyllä tasapuolisuuden nimissä kaikille, siivoojillekin, pitäisi sitten maksaa 300 000 euron eroraha tai sitten ei erorahaa kenellekään. Niillä joilla olisi varaa on kaikenlaista asunto- ja auto- ym etua. Kyllä sen hyvän palkan pitäisi riittää, kun huonommallakin palkalla pitää pärjätä.

Vastaan, miksi.

Erorahaa maksetaan, koska toimitusjohtajalla ei ole mitään irtisanomissuojaa. Työntekijällä on. Lisäksi erorahan ajatellaan kannustavan toimitusjohtajaa ottamaan enemmän riskiä ja lähentävän näin riskineutraalin omistajatahon ja koko ajan isoa henkilökohtaista riskiä kantavan toimitusjohtajan intressejä.

Ainakin Keva jutun yhteydessä lehdissä luki että Ailukselle ei voitu antaa potkuja koska ei ollut tehnyt mitään virkavirhettä. Sitä en tiedä pitääkö paikkaansa.

Teoriassa palkkoihin yksityisellä puolella ei pitäisi puuttua mutta valitettavasti meidän nykypäivän kapitalismi on niin kieroutunutta että johtoportaan palkitseminen ei korreloi mitenkään sen kanssa mitä he tekevät. Tai kyllähän hyvästä voi saada ekstraa mutta teki hommansa kuinka huonosti tahansa niin yleensä tulee vielä bonuksia liksan päälle.

Myös se että valtiot ovat tukeneet talouttaa aivan järkyttävillä rahasummilla pistää kyseinalastamaan palkkiot ja bonukset. Tuleeko johtajan tienata bonukset kun talous on pelastettu veronmaksajien rahoilla?

Omistajapohja vähänkään isommassa yrityksessä onyleensä eläkerahastot/pankkien rahastot. Ei siellä paljon niiden perimmäisten omistajien ääni kuulu.

[VladTepes]

Vastaan, miksi.

Erorahaa maksetaan, koska toimitusjohtajalla ei ole mitään irtisanomissuojaa. Työntekijällä on. Lisäksi erorahan ajatellaan kannustavan toimitusjohtajaa ottamaan enemmän riskiä ja lähentävän näin riskineutraalin omistajatahon ja koko ajan isoa henkilökohtaista riskiä kantavan toimitusjohtajan intressejä.

Juurikin näin. Toimitusjohtajan suhde yritykseen ei ole juridisesti samanlainen kuin työntekijän. Toimitusjohtajan riski on tosin käytännössä aika pieni. Poikkeuksen tekee yrittäjätoimitusjohtajat, joilla on usein muutakin omaa perc:ttä liossa. Tuotteen osuessa tuulettimeen katsotaan paperit ja takaukset. Siihen lyödään kaupan päälle sitten tj:n vastuuta.

Sinähän puhut järkeviä toisessa ketjussa ja toisaalla...

On se riski aika iso. Ensinnäkin toimitusjohtajalla on usein varallisuutta kiinni johtamansa firman osakkeissa ja pelissä on johtajan työpaikka ja maine. Erotetun toimitusjohtajan maine ei ole kovin korkealla tasolla. Toimitusjohtajan riski on siis todella paljon suurempi kuin riskineutraalin omistajan.

[VladTepes]

En ymmärrä miksi joillekin maksetaan 300 000 euroa kun saa potkut. Kyllä tasapuolisuuden nimissä kaikille, siivoojillekin, pitäisi sitten maksaa 300 000 euron eroraha tai sitten ei erorahaa kenellekään. Niillä joilla olisi varaa on kaikenlaista asunto- ja auto- ym etua. Kyllä sen hyvän palkan pitäisi riittää, kun huonommallakin palkalla pitää pärjätä.

Vastaan, miksi.

Erorahaa maksetaan, koska toimitusjohtajalla ei ole mitään irtisanomissuojaa. Työntekijällä on. Lisäksi erorahan ajatellaan kannustavan toimitusjohtajaa ottamaan enemmän riskiä ja lähentävän näin riskineutraalin omistajatahon ja koko ajan isoa henkilökohtaista riskiä kantavan toimitusjohtajan intressejä.

Ainakin Keva jutun yhteydessä lehdissä luki että Ailukselle ei voitu antaa potkuja koska ei ollut tehnyt mitään virkavirhettä. Sitä en tiedä pitääkö paikkaansa.

Teoriassa palkkoihin yksityisellä puolella ei pitäisi puuttua mutta valitettavasti meidän nykypäivän kapitalismi on niin kieroutunutta että johtoportaan palkitseminen ei korreloi mitenkään sen kanssa mitä he tekevät. Tai kyllähän hyvästä voi saada ekstraa mutta teki hommansa kuinka huonosti tahansa niin yleensä tulee vielä bonuksia liksan päälle.

Myös se että valtiot ovat tukeneet talouttaa aivan järkyttävillä rahasummilla pistää kyseinalastamaan palkkiot ja bonukset. Tuleeko johtajan tienata bonukset kun talous on pelastettu veronmaksajien rahoilla?

Omistajapohja vähänkään isommassa yrityksessä onyleensä eläkerahastot/pankkien rahastot. Ei siellä paljon niiden perimmäisten omistajien ääni kuulu.

Mistä sinulle on tullut käsitys, että tulee bonuksia, vaikka tekee hommansa huonosti?

Mitä tarkoitat perimmäisellä omistajalla?

[L. Brander]

On se riski aika iso. Ensinnäkin toimitusjohtajalla on usein varallisuutta kiinni johtamansa firman osakkeissa ja pelissä on johtajan työpaikka ja maine. Erotetun toimitusjohtajan maine ei ole kovin korkealla tasolla. Toimitusjohtajan riski on siis todella paljon suurempi kuin riskineutraalin omistajan.

Juu, siksi viittasin "yrittäjätoimitusjohtajiin".

Aika vähän Suomessa on haettu toimareita vastuuseen. Siis pois lukien ne joilla on muutenkin jotain liossa.

[VladTepes]

On se riski aika iso. Ensinnäkin toimitusjohtajalla on usein varallisuutta kiinni johtamansa firman osakkeissa ja pelissä on johtajan työpaikka ja maine. Erotetun toimitusjohtajan maine ei ole kovin korkealla tasolla. Toimitusjohtajan riski on siis todella paljon suurempi kuin riskineutraalin omistajan.

Juu, siksi viittasin "yrittäjätoimitusjohtajiin".

Aika vähän Suomessa on haettu toimareita vastuuseen. Siis pois lukien ne joilla on muutenkin jotain liossa.

Viittaat nyt talaudelliseen vastuuseen esimerkiksi konkurssissa?

[L. Brander]

Viittaat nyt talaudelliseen vastuuseen esimerkiksi konkurssissa?

Juu siellä se riski tapaa realisoitua. Aika harvoin toimareita haetaan Suomessa korvausvastuuseen noin muuten. Toki monoa voi tulla tyyliin: kerää kamas, aikaa minuutti.

[VladTepes]

Viittaat nyt talaudelliseen vastuuseen esimerkiksi konkurssissa?

Juu siellä se riski tapaa realisoitua. Aika harvoin toimareita haetaan Suomessa korvausvastuuseen noin muuten. Toki monoa voi tulla tyyliin: kerää kamas, aikaa minuutti.

Ei toimitusjohtaja noista tosiaan vastaa, mutta ei omistajakaan.

[kekkeruusi]

Ei mua häiritse se, että maksetaan johtajalle kilpailukykyistä palkkaa, mutta sitten pitäisi olla oikeasti kilpailukykyinen johtajakin valittuna. Tässä Ailuksen tapauksessahan oli tehty poliittinen valinta, eikä pätevyysvalintaa. Siksi palkkakin oli kohtuuton.

[VladTepes]

Ei mua häiritse se, että maksetaan johtajalle kilpailukykyistä palkkaa, mutta sitten pitäisi olla oikeasti kilpailukykyinen johtajakin valittuna. Tässä Ailuksen tapauksessahan oli tehty poliittinen valinta, eikä pätevyysvalintaa. Siksi palkkakin oli kohtuuton.

Luitko Kauppilan kirjoituksen SK:ssa? Se oli aika hyvä. Sen mukaan Ailuksen palkassa oli otettu huomioon tuo väitetty poliittinen valinta.

[kekkeruusi]

Ei mua häiritse se, että maksetaan johtajalle kilpailukykyistä palkkaa, mutta sitten pitäisi olla oikeasti kilpailukykyinen johtajakin valittuna. Tässä Ailuksen tapauksessahan oli tehty poliittinen valinta, eikä pätevyysvalintaa. Siksi palkkakin oli kohtuuton.

Luitko Kauppilan kirjoituksen SK:ssa? Se oli aika hyvä. Sen mukaan Ailuksen palkassa oli otettu huomioon tuo väitetty poliittinen valinta.

Poliittisia valintoja ei pitäisi edes tehdä, joten tuo lienee aika yhdentekevää. Olisivat palkanneet jonkun oikean rahoitusalan ammattilaisen ja maksaneet oikeaa palkkaa hänelle.

[VladTepes]

Ei mua häiritse se, että maksetaan johtajalle kilpailukykyistä palkkaa, mutta sitten pitäisi olla oikeasti kilpailukykyinen johtajakin valittuna. Tässä Ailuksen tapauksessahan oli tehty poliittinen valinta, eikä pätevyysvalintaa. Siksi palkkakin oli kohtuuton.

Luitko Kauppilan kirjoituksen SK:ssa? Se oli aika hyvä. Sen mukaan Ailuksen palkassa oli otettu huomioon tuo väitetty poliittinen valinta.

Poliittisia valintoja ei pitäisi edes tehdä, joten tuo lienee aika yhdentekevää. Olisivat palkanneet jonkun oikean rahoitusalan ammattilaisen ja maksaneet oikeaa palkkaa hänelle.

Olen oikeastaan samaa mieltä. Mutta hassusti täällä vaadit-aan/tiin Ailuksen verenvuodatusta, vaikka eivät palkanneet eivätkä maksaneet.

[nollatoleranssi]

Olen sitä mieltä, että johdon palkat ovat liian korkeita. Suomessa ollaan onneksi sentään yleisesti ottaen maltillisempia kuin muualla, jossa palkkojen merkitys on aivan järjetön.

Mielenkiintoisimman näkökannan näihin palkkoihin tarjoaa kuitenkin Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti HS:ssä.

Taloustieteen tutkijat kysyvät, mihin suomalaisjohtajien palkkataso perustuu.

Suomalaisten huippujohtajien palkkatason korkeutta on turha perustella sillä, että johtajat lähtisivät muuten ulkomaille, sanoo johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti.

"Olisi hienoa, jos suomalaiselle johtamiselle olisi kysyntää ulkomailla, mutta ei sellaista kauheasti ole. Epäilen, ettei tällaista aivovuotoa tule tapahtumaan, vaikka palkat olisivat matalampia", Juuti sanoo.

"Ei suomalainen johtaminen niin kauhean hyvää ole, että suomalaiset saisivat ulkomailta valtavia tarjouksia ja pitäisi pelätä, että tänne jäisi vain huonoa esimieskuntaa. Myös kielimuuri vaikuttaa."

Juutin mielestä johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.

HS

Jutussa mainitaan myös:

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen totesi puolestaan Ylen haastattelussa lauantaina pienten piirien johtavan liian korkeisiin johtajapalkkoihin Suomessa.

"Ikään kuin tässä jaettaisiin vuoron perään etuja toisille", Kanniainen sanoi Ylellä.

"Jos Suomen johtajat yleisemminkin ottaen olisivat erittäin päteviä, he sijoittuisivat ulkomaisiin yhtiöihin myöskin johtotehtäviin, mutta näin ei ole tapahtunut."

[VladTepes]

Olen sitä mieltä, että johdon palkat ovat liian korkeita. Suomessa ollaan onneksi sentään yleisesti ottaen maltillisempia kuin muualla, jossa palkkojen merkitys on aivan järjetön.

Mielenkiintoisimman näkökannan näihin palkkoihin tarjoaa kuitenkin Johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti HS:ssä.

Taloustieteen tutkijat kysyvät, mihin suomalaisjohtajien palkkataso perustuu.

Suomalaisten huippujohtajien palkkatason korkeutta on turha perustella sillä, että johtajat lähtisivät muuten ulkomaille, sanoo johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juuti.

"Olisi hienoa, jos suomalaiselle johtamiselle olisi kysyntää ulkomailla, mutta ei sellaista kauheasti ole. Epäilen, ettei tällaista aivovuotoa tule tapahtumaan, vaikka palkat olisivat matalampia", Juuti sanoo.

"Ei suomalainen johtaminen niin kauhean hyvää ole, että suomalaiset saisivat ulkomailta valtavia tarjouksia ja pitäisi pelätä, että tänne jäisi vain huonoa esimieskuntaa. Myös kielimuuri vaikuttaa."

Juutin mielestä johtajien huippupalkkoja pitäisi perustella rehellisesti: ne ovat ennen kaikkea symbolisia eleitä, eivät muuta.

HS

Jutussa mainitaan myös:

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen totesi puolestaan Ylen haastattelussa lauantaina pienten piirien johtavan liian korkeisiin johtajapalkkoihin Suomessa.

"Ikään kuin tässä jaettaisiin vuoron perään etuja toisille", Kanniainen sanoi Ylellä.

"Jos Suomen johtajat yleisemminkin ottaen olisivat erittäin päteviä, he sijoittuisivat ulkomaisiin yhtiöihin myöskin johtotehtäviin, mutta näin ei ole tapahtunut."

Ihan fiksuja ajatuksia tuossa. Kanniainen erityisesti on varsin älykäs tyyppi.

Ehkä Elopia ei voida pitää kovin onnistuneena valintana Nokia johtoon, mutta noissa jutuissa unohdetaan kokonaan tämä toinen puoli. Periaatteessa palkitsemisen tason pitäisi olla sellainen, että joku ulkomaalainenkin haluaisi tulla luotsaamaan yhtiötä.

Vaikka hallitukset periaatteessa päättävätkin johtajien palkat, on valta viime kädessä omistajilla. Useimmiten omistajana on valtio, pankki tai muu vastaava rahoituslaitos. Nämä pyrkivät tietysti tekemään päätöksiä, joilla maksimoisivat omistuksensa arvon. Johdon palkat ovat osa näitä päätöksiä. Voidaan sanoa, että useimmiten markkinat ovat asioissa yllättävänkin oikeassa.