2013-11-13 Yle: EU-parlamentin populistipuolueet hajanainen joukko

[Micke90]

PSlta menee Brysselin koneeseen 3 ehdokasta, joista ykkösenä tietty JHa. Loput kaksi jää arvailtavaksi.

Äläs vähättele kansan protestimielialaa.

[Kalevi Aronen]

PSlta menee Brysselin koneeseen 3 ehdokasta, joista ykkösenä tietty JHa. Loput kaksi jää arvailtavaksi.

Jos me JH-a:n kannattajat tehdään vaalityötä joka kunnassa, niin Jussi saa äänivyöryn ja vetää mukanaan enemmän kuin kaksi muuta. Minusta se 5 edustajaa on hyvin realistinen vaihtoehto. Mutta se ei toteudu, jos porukka on tumput suorana. Sukulaiset, kaverit, Facebook ja keskusteluja eri paikoissa. Kyllä se silloin toteutuu.

[Micke90]

Jos me JH-a:n kannattajat tehdään vaalityötä joka kunnassa, niin Jussi saa äänivyöryn ja vetää mukanaan enemmän kuin kaksi muuta. Minusta se 5 edustajaa on hyvin realistinen vaihtoehto. Mutta se ei toteudu, jos porukka on tumput suorana. Sukulaiset, kaverit, Facebook ja keskusteluja eri paikoissa. Kyllä se silloin toteutuu.

Tässä on ainakin hyvä sauma mitata Halliksen valtakunnallinen kannatus sekä se, pystyykö Halla-aho puhumaan muustakin kuin maahanmuutosta.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ehkä tämä uutinen sopii tänne. Hollannin Geert Wilders on päättänyt selvittää EU:sta eroamisen hinnan.

Tuesday 12 November 2013

PVV leader Geert Wilders has commissioned a British bureau to carry out new research into how much it would cost the Netherlands to leave the EU, the NRC reports on Tuesday.

The paper bases its claim on confidential correspondence between the PVV and London-based Capital Economics.

The correspondence shows that Capital Economics said before starting work it is 'almost convinced' the research will show 'leaving the EU would benefit the Netherlands', the NRC reported.

Funding

The correspondence also shows Wilders approved the project in June and that the expected cost is €270,000.

The party then made informal inquiries to find out if this could be paid for out of the subsidies the PVV gets to run its parliamentary operations. Parliament agreed, on the condition the PVV did not use the results of the research in political campaigning, the NRC said.

The research is likely to be completed by the end of the year.

Last year Wilders paid a British research group to look into the cost of bringing back the guilder. That report was drawn up by British research group Lombard Street Research, which is known for its euro-sceptic position.

http://www.dutchnews.nl/news/archives/2013/11/wilders_commissions_report_int.php

[Reich]

PSlta menee Brysselin koneeseen 3 ehdokasta, joista ykkösenä tietty JHa. Loput kaksi jää arvailtavaksi.

Äläs vähättele kansan protestimielialaa.

2-3 paikkaa on realismia. Kahteen paikkaan vaadittava noin 12 % kannatus tulee varmasti. Kolmeen paikkaan pitäisi päästä noin 19-20 % kannatukseen ja tämä edellyttää jo onnistumista vaaleissa. Neljä paikkaa vaatii jo 25-28 % kannatusta, mikä lienee lähes utopiaa ottaen huomioon sen, että EU-tyytymättömyyden pääpurkautumiskeino on EU-vaalien boikotoiminen.

[Kim Evil-666]

^ Olen samoilla linjoilla ja arviot prosenteista tuntuvat myös melko realistisilta . Eli 2-3 paikkaa olisi tulossa . 3 paikkaa olisi jo hyvä saavutus , 2 vähimmäistavoite . Toki niin kuin aiemmin olen todennut , toivottavasti veikkaukseni on alakanttiin .

[Paasikivi]

EU-vaaleissa matematiikka menee karkeasti ottaen niin, että 6 % kannatus tuo aina 1 lisäpaikan. Eli 6 % äänistä = 1 paikka, 12 % = 2 paikkaa, 18 % = 3 paikkaa, jne.

Nykyisillä kannatustasoilla paikkamäärät jakautuvat todennäköisimmin seuraavanlaisessa haarukassa:

Keskusta 3 paikkaa todennäköisesti. 4 edellyttäisi jo todella suurta kannatuksen lisäystä, vielä suurempaa kuin mitä kepun kovasti noussut gallup-suosio antaa ymmärtää.

Kokoomus 2-3 paikkaa, todennäköisemmin 3 koska kokoomuslaiset tapaavat äänestää aktiivisesti EU-vaaleissa.

Persut 2-3 paikkaa. Voi heilahtaa kumpaan suuntaan tahansa. Neljän paikan veikkaaminen on poliittisesti asiantuntemattomien tahojen toiveajattelua (viidestä puhumattakaan).

SDP 2 paikkaa hyvin todennäköisesti. Pudotus yhteen on kaukana, ja nousu kolmeen vielä kauempana.

Vihreät 1-2 paikkaa. Nykyisten kahden paikan pitäminen on mahdollista mutta vaikeaa.

RKP 0-1 paikkaa. Tapaavat äänestää EU-vaaleissa ahkerasti eikä kannatus paljon heilahtele, mutta aika hilkulla oli viimeksi sen yhden paikan saaminen.

Vasemmistoliitto 0-1 paikkaa. Kannatus yleensä EU-vaaleissa pienempi kuin muissa vaaleissa. Yksi paikka mahdollinen mutta vaatii venymistä.

Läpimenijöiden nimiä en ala veikkaamaan. Maakuntien Suomessa on tapana yrittää äänten keskittämistä omille ehdokkaille jopa yli puoluerajojen, ja toisinaan se onnistuukin. Ennakkoveikkailuissa tapaa korostua nimekkäiden helsinkiläispoliitikkojen osuus, mutta tositilanteessa takaa tulee "yllättäviä" nimiä maakunnista (siis media- ja nimekkyysvetoisia ennakkoja tekeville yllättäviä). Esim. viime vaaleissa Riikka Manner.

Persujen osalta esimerkiksi voi sanoa, että helsinkiläinen Halla-aho, helsinkiläinen Terho ja helsinkiläinen Väätäinen syövät ääniä toisiltaan eivätkä aluepoliittisista syistä kiehdo kaikkia kehäkolmosen ulkopuolisia SMP:läisiä, joita on sentään suurin osa puolueen äänestäjistä.

[guest3656]

Päivän maksu-hesarin artikkeli sopii hyvin tähän ketjuun:

http://www.hs.fi/paivanlehti/15112013/ulkomaat/Vapaus+ja+veljeys+vaarassa/a1384414529011

HS-analyysi

Vapaus ja veljeys vaarassa


Ranskalaista yhteiskuntaa koettelee paha kriisi. Epäluottamus johtavia poliitikkoja kohtaan on syvä.

Tum­ma­ihoi­sen oi­keus­mi­nis­te­rin ver­taa­mi­nen api­naan on nos­ta­nut Rans­kas­sa kes­kus­te­lun su­vait­se­mat­to­muu­den ja ra­sis­min nou­sus­ta.

Tum­ma­ihois­ta oi­keus­mi­nis­te­riä hau­ku­taan api­nak­si.

Mie­len­osoit­ta­jat buuaa­vat pre­si­den­til­le en­sim­mäi­sen maail­man­so­dan muis­to­ti­lai­suu­des­sa.

Rans­ka­lais­ta yh­teis­kun­taa koet­te­lee pa­hin krii­si mies­muis­tiin. Krii­si ei ole pel­käs­tään ta­lou­del­li­nen ja po­liit­ti­nen.

Rans­kas­sa käy­dään ko­vaa kes­kus­te­lua sii­tä, ovat­ko myös ylei­nen mo­raa­li ja käyt­täy­ty­mis­nor­mit ra­pau­tu­mas­sa vai­kei­den ai­ko­jen kes­kel­lä.

Epä­luot­ta­mus joh­ta­via po­lii­tik­ko­ja koh­taan on sy­vä. Va­sem­mis­to­pre­si­dent­ti François Hollanden kan­na­tus pu­to­si tors­tai­na Huf­fing­ton Post -leh­den jul­kai­se­mas­sa mie­li­pi­de­mit­tauk­ses­sa en­nä­tyk­sel­li­sen alas.

Mo­nen rans­ka­lai­sen mie­les­tä yh­teis­kun­nan pa­hoin­voin­ti ki­tey­tyy su­vait­se­mat­to­muu­den ja ra­sis­min nou­suun.

Kes­ki­viik­ko­na Rans­kan hal­li­tus haas­toi lai­ta­oi­keis­to­lai­sen Mi­nu­te-viik­ko­leh­den oi­keu­teen sen jäl­keen, kun leh­ti oli ver­ran­nut va­sem­mis­to­hal­li­tuk­sen tum­ma­ihois­ta oi­keus­mi­nis­te­riä Christiane Taubiraa api­naan.

Tau­bi­ra ei jou­tu­nut ra­sis­tis­ten sol­vaus­ten koh­teek­si en­sim­mäis­tä ker­taa. Lo­ka­kuun lo­pus­sa lai­ta­oi­keis­to­lai­sen Kan­sal­li­nen rin­ta­ma -puo­lueen pai­kal­lis­vaa­li­eh­do­kas Anne-Sophie Leclère ero­tet­tiin puo­luees­ta sen jäl­keen, kun hän oli Fa­ce­boo­kis­sa kir­joit­ta­nut, et­tä nä­ki­si Tau­bi­ran roik­ku­van mie­luum­min pui­den ok­sil­la kuin is­tu­van hal­li­tuk­ses­sa.

Täl­lä vii­kol­la Mi­nu­te-leh­den api­na­ver­taus on tuo­mit­tu Rans­kas­sa laa­jal­ti.

Va­sem­mis­to­lai­nen Le Mon­de -leh­ti kir­joit­taa, et­tä Tau­bi­ran ta­paus osoit­taa, kuin­ka ta­sa­val­taa yh­dis­tä­vät pe­ri­aat­teet va­pau­des­ta, vel­jey­des­tä ja ta­sa-ar­vos­ta ovat vaa­ras­sa. Le Mon­den mu­kaan sa­mas­ta yh­te­näi­syy­den mur­tu­mi­ses­ta ker­too käy­tös pre­si­dent­tiä koh­taan, kun tä­mä osal­lis­tui en­sim­mäi­sen maail­man­so­dan muis­to­juh­lal­li­suuk­siin Pa­rii­sis­sa pa­ri päi­vää sit­ten. Ää­ri­oi­keis­to­lai­set mie­len­osoit­ta­jat huu­si­vat lop­pua Hol­lan­den "dik­ta­tuu­ril­le".

Rans­ka­lai­seen yh­teis­kun­taan on syn­ty­nyt sy­viä ja­ko­lin­jo­ja.

Yh­tääl­lä on ai­na­kin kon­ser­va­tii­vi­nen Rans­ka, jo­ka suh­tau­tuu epä­luu­loi­ses­ti eri­lai­suu­teen ja ha­luai­si kä­per­tyä it­seen­sä. Toi­saal­la on va­paa­mie­li­nen Rans­ka, jo­ka ha­luaa su­vai­ta eri­lai­suut­ta ja ol­la kan­sain­vä­li­nen.

Ra­sis­mi­kes­kus­te­lun li­säk­si Tau­bi­raan hen­ki­löi­tyy kiis­ta sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien avio­liit­to-oi­keu­des­ta. Rans­kan par­la­men­tin ke­vääl­lä hy­väk­sy­mä ta­sa-ar­voi­nen avio­liit­to­la­ki oli Tau­bi­ran aja­ma han­ke.

Rans­ka­lais­ten niuk­ka enem­mis­tö hy­väk­syy ho­mo­lii­tot, mut­ta kon­ser­va­tii­vi­nen ja us­kon­nol­li­nen kan­san­osa on hyö­kän­nyt nii­tä vas­taan.

Kun Tau­bi­ra vie­rai­li lo­ka­kuun lo­pus­sa An­gers'n kau­pun­gis­sa Län­si-Rans­kas­sa, ho­mo­liit­to­ja vas­tus­ta­vien mie­len­osoit­ta­jien jou­kos­sa ol­lut lap­si vaa­ti oi­keus­mi­nis­te­riä syö­mään ba­naa­nin­sa.

Po­liit­ti­ses­ti krii­sin ja vas­tak­kain­aset­te­lun suu­rin voit­ta­ja on ol­lut Kan­sal­li­nen rin­ta­ma, jo­ka on nous­sut mar­gi­naa­lis­ta suur­ten kan­san­jouk­ko­jen suo­sioon. Puo­lueen kan­nat­ta­jiin kuu­luu nii­tä, jot­ka vas­tus­ta­vat Tau­bi­raa ja si­tä, mi­tä hän edus­taa.

Puo­lueen suo­sio ei enää pe­rus­tu pel­käs­tään van­haan maa­han­muut­to­vas­tai­suu­teen ja ka­to­li­sen us­kon sä­vyt­tä­mään ar­vo­kon­ser­va­tis­miin.

Marine Le Penin joh­dol­la Kan­sal­li­sen rin­ta­man on on­nis­tu­nut va­kuut­taa ta­val­li­nen pal­kan­saa­ja sii­tä, et­tä se huo­leh­ti­si työ­läi­ses­tä va­sem­mis­to­hal­li­tus­ta pa­rem­min.

Kan­sal­li­sen rin­ta­man vies­ti ve­toaa ää­nes­tä­jiin ti­lan­tees­sa, jos­sa teol­li­set työ­pai­kat ka­toa­vat niil­tä Rans­kan sy­dän­mail­ta, jois­sa va­sem­mis­to on nii­tä pe­rin­tei­ses­ti puo­lus­ta­nut.

Syy­tök­set ra­sis­min ruok­ki­mi­ses­ta ovat Kan­sal­li­sel­le rin­ta­mal­le vai­keam­pi pa­la. Vas­tus­ta­jien mu­kaan puo­lue on teh­nyt su­vait­se­mat­to­muu­des­ta ja sen ag­gres­sii­vi­sis­ta­kin il­mauk­sis­ta sal­lit­tu­ja.

Le Pe­nin mu­kaan ra­sis­mi­kes­kus­te­lul­la syyl­lis­te­tään rans­ka­lai­sia. Hän sa­noi hil­jat­tain Fran­ce 24 -ka­na­van haas­tat­te­lus­sa, et­tä mis­sään muus­sa maail­man maas­sa ei ole yh­tä vä­hän ra­sis­mia kuin Rans­kas­sa.

Ant­ti Äm­mä­lä
[email protected]
Kir­joit­ta­ja on HS:n ul­ko­maan­toi­mit­ta­ja.
Twit­ter: @ant­tiam­ma­la

Ranskassa syyt kansallismielisyyden nousuun ovat hyvin samankaltaiset kuin Suomessakin. Myös reaktiot Kansallisen rintaman menestyksen johdosta ovat yhteneväiset.

Kansallinen rintama suosio perustuu Ranskassa juuri samoihin asioihin kuin perussuomalaistenkin. Kantis-ranskalaiset haluavat Ranskassa samoja asioita kuin kanta-suomalaiset Suomessa. Millä perusteella perussuomalaisilla (Soinilla ja Terholla) on otsaa tyrmätä etukäteen yhteistyö puolueen kanssa, jonka tavoitteet ovat yhteneväiset perussuomalaisten kanssa.

Soinilta ja Terholta ala-arvoinen tilannearvio. Terhon uskottavuus katosi kertaheitolla vessanpöntöstä alas. Soinin uskottavuus on mennyt jo aikaisemmin.

[Micke90]

2-3 paikkaa on realismia. Kahteen paikkaan vaadittava noin 12 % kannatus tulee varmasti. Kolmeen paikkaan pitäisi päästä noin 19-20 % kannatukseen ja tämä edellyttää jo onnistumista vaaleissa. Neljä paikkaa vaatii jo 25-28 % kannatusta, mikä lienee lähes utopiaa ottaen huomioon sen, että EU-tyytymättömyyden pääpurkautumiskeino on EU-vaalien boikotoiminen.

Nämä ovatkin prostestivaalit EU:n tukipolitiikkaa vastaan vielä enemmän kuin eduskuntavaalit. Näissä vaaleissa kansa on saatava LIIKKEELLE!

[Micke90]

Le Mon­den mu­kaan sa­mas­ta yh­te­näi­syy­den mur­tu­mi­ses­ta ker­too käy­tös pre­si­dent­tiä koh­taan, kun tä­mä osal­lis­tui en­sim­mäi­sen maail­man­so­dan muis­to­juh­lal­li­suuk­siin Pa­rii­sis­sa pa­ri päi­vää sit­ten. Ää­ri­oi­keis­to­lai­set mie­len­osoit­ta­jat huu­si­vat lop­pua Hol­lan­den "dik­ta­tuu­ril­le".

Ai "äärioikeistolaiset" osoittivat mieltä kyseistä stalinistia vastaan? Ymmärtääkseni siellä olivat ihan tavalliset ranskalaiset osoittamassa mieltä Hollanden järjetöntä talous- ja veropolitiikkaa vastaan. Kutsumalla tavallisia ranskalaisia "äärioikeistolaiseksi" kyseinen vasurilehti vain lisää oikeiston kannatusta. Stallareilla on muutenkin epäilyttävä tapa kutsua kaikkia heidän vastustajiaan "äärioikeistolaisiksi" ja fasisteiksi.

Yh­tääl­lä on ai­na­kin kon­ser­va­tii­vi­nen Rans­ka, jo­ka suh­tau­tuu epä­luu­loi­ses­ti eri­lai­suu­teen ja ha­luai­si kä­per­tyä it­seen­sä. Toi­saal­la on va­paa­mie­li­nen Rans­ka, jo­ka ha­luaa su­vai­ta eri­lai­suut­ta ja ol­la kan­sain­vä­li­nen.

Harmi vain, että se erilaisuus ei suvaitse ranskalaisuutta, vaan haluaa tuhota sen eivätkä muslimimaat ole kovin kansainvälisiä eikä niissä ole kovin korkea elintasokaan.