Lepomäki: Demokratiasta vapauteen (HS kolumni)

[cassius ali]

Otetaanpa nyt järki käteen ja tarkastellaan tilannetta kaikessa rauhassa.

Nykyään olemme jo globaalikehityksen sellaisessa vaiheessa, että eri maiden välillä kyteään jo laatimaan jokseenkin kattavia luotettavia vertailututkimuksia aivan maailmanlaajuisesti.

Vertailututkimuksia on laadittu esim. koulujärjestelmän ja terveydenhuollon tehokkuuden suhteen, yleisen onnellisuuden, taloudellisen vaurauden jakautumisen, kansalaisvapauksien ja -oikeuksien,  tasa-arvoisuuden, turvallisuuden, korruptiovapauden, ympäristön tilan ja monen muun kansalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavan tekijän suhteen.

Ja kas kummaa kun lähes kaikkien noiden vertailututkimusten kärjessä keikkuvat lähes säännöllisesti kaikki Pohjoismaat eikä Suloinen Suomemmekaan ole niissä mitenkään huonsti menestynyt, päinvastoin.

Näytäisi siltä, että tämä Pohjoismainen järjestelmä on siis aivan noin maailmanlaajuisestikin täysin vertailukelpoinen ja jopa erittäin hyvin menestynyt kaikkien erilaisten maailman maiden järjestelmien joukossa noissa tavan kansalaisten kannalta tärkeimmissä asioissa.

Kärjessä eivät siis ole sellaiset järjestelmät, jotka ovat satsanneet suuria osuuksia kansantuotteestaan mahtipontiseen sotilaalliseen iskuvoimaan, sulkeneet valtavia määriä omia kansalaisiaan vankiloihin, järjestäneet valtavia tuloeroja omien kansalaistensa välille, jättänet suuren osan kansalaistaan vaille minkäänlaista perusturvaa,  taikka julistaneet suureen ääneen omaa ideologiaansa, omaa  "rauhantahtoisuuttansa" taikka omaa "demokratiaansa" ja omaa "vapauttansa" taikka muuta omatekoista itsekeskeistä demagogiaansa.

Ei, vaan kärjessä kaikissa vertailuissa ovat sellaiset järjestelmä, jotka kaikessa hiljaisuudessa ovat pisimmälle kyenneet toteuttamaan nuo monet ihmiskunnan ikiaikaiset kauniit haaveet ja pyrkimykset. Ja mikä tärkeintä kaikki nuo saavutukset on saatu aikaan demokraatisella päätöksenteolla ja  toteutettu sellaisella tavalla, että se ei ole loukannut toisten järjestelmien etuja eikä oikeuksia.

Että siis minkälaiseen "vapauteen" meidän tässä olisi oikeen syytä lähteä ryntäämään ??

Ei sillä, etteikö meilläkin kehittämisen varaa olisi. Kyllä sitä on ja paljonkin, varsinkin kaikkien korvien välissä. Mutta suhteellisuudentajun kannalta on aina hyvä katsella ympärileen ja ajatella, missä toimintaympäristössä ja minkälaisessa tilanteessa me kulloinkin olemme.

[Ilkka Partanen]

No korjataans sitten tästä virheet:

Suomalainen päätöksenteko on lamaannustilassa. Hallitus sopi budjettiriihessä kasvua ja työtä tukevista toimista, mutta vuoden 2014 talousarvioesitys jätettiin pääosin ennalleen. Hallituksen laatiman rakenneuudistusohjelman vaikutukset alkavat näkyä vasta muutaman vuoden päästä, vaikka kriisi edellyttäisi nopeita toimia. Velkaantumisen taittamiseen tähtäävät leikkaukset siirrettiin ensi kevään kehysriiheen.

Heti alkuun paha virhe. Lepomäki väittää, että kriisi edellyttäisi nopeita toimia, mutta ei perustele mitenkään. Hallitus perusteli lykkäämistä sillä, ettei hallitus halua pahentaa lamaa juuri nyt. Tämä on hyvä perustelu. Jos siitä on eri mieltä, niin tulisi ainakin perustella.

Päätöksenteon lamaannus on myöskin täyttä paskaa. Hallitus pystyi tekemään päätökset ja eduskunta ne hyväksyi. Lepomäki muuttaa oman harminsa päätösten _sisällöstä_ väitteeksi, että kyse on lamaannuksesta. Infantiili virhe.

Lykkääminen ei ole sen suurempi osoitus päätöksentekokyvystä kuin sen myöntäminen ettei päätöstä voitu tehdä. Ilmeisesti totuus taustalla on, ettei sopua hallituksen sisällä saatu aikaan ja asia pistettiin pöydälle.

Päätöksiä on mainostettu rakenteellisiksi, vaikka pääasiassa toimet ovat säilyttäviä: valtiolle jää suuri osa sen nykyisistä tehtävistä. Kokonaisveroaste nousee. Valtion kunnille säätämiä pakollisia tehtäviä on tarkoitus supistaa, mutta listan sisältö ei ole vielä selvillä.

Jälleen Lepomäki tekee saman virheen. Hänen mielestään "rakenteelliset" muutokset automaattisesti laskisi julkisen sektorin BKT-osuutta. Mitään pakkoa tähän ei ole kuin Lepomäen putkiaivoissa. Julkisen sektorin sisäinen resurssien siirtely voi olla hyvin rakenteisiin menevää.

Voihan se olla, mutta voi olla olemattai. Ei kyse ole mistään "putkiaivoista" vaan siitä että koko hallitus on sote-uudistuksessaan lähtenyt rakenteita uudistamaan. Tuo uudistus ei vaan ole edennyt kovin hyvin. Kannattaisi sinunkin edes kerran viikossa lukea päivän lehti ja katsoa uutiset.

Näiden virheiden jälkeen lopettaisin lukemasta kyseisen henkilön tekstejä kokonaan, mutta koska tässä nyt on enemmän juttua, niin jatkan:

Suuri osa hallituksen paketista nojaa työmarkkinaosapuolten kykyyn tehdä päätöksiä. Ammattiliittojen, työnantajien järjestöjen ja hallituksen välinen kolmikanta on 2010-luvulla yhä voimissaan.

Edustuksellisessa demokratiassa kansan tahto tiivistyy julkisen vallan tekemiksi päätöksiksi monen vaiheen kautta ja etujärjestöjen ristipaineessa. Toisaalta merkittävä osa päätöksistä, kuten työmarkkinoita ja työeläkkeitä koskevat ratkaisut, tehdään lähes kokonaan parlamentaarisen koneiston ulkopuolella.

Ensinnäkin koska työehdoissa kyse on työnantajien ja työntekijöiden edustajien välisestä sopimuksesta, niin kyse on todellakin parlamentaarisen työskentelyn ulkopuolinen asia. Valtio on mukana kolmikannassa vain edesauttamassa sovun syntymistä, koska sovun puute johtaa lakkoihin ja ylisuuriin vaatimuksiin, joilla on kansantaloudellista haittaa. Lepomäki osoittaa tässä, ettei tunne suomalaista työmarkkinamekanismia.

Kylläpä vaan tuntee ja juuri sitä hän kritisoi. Yleine TES on ongelmallinen siksikin että se sitoo tahoja jotka eivät ole saaneet siihen vaikuttaa ja jotka eivät sitä halua. Tämä on pelkkä ammattiliittojen vallannäyttö, vailla sen isompia etuja mihinkään suuntaan. Toisekseen EK ei edusta pk-yrityksiä, joiden osuus työllistäjinä on ollut irtisanomisten keskelläkin vahvassa kasvussa. Tosin niinhän se on että kun pk-yrityksiin syntyy kymmenessä vuodessa 11-kertaisesti enemmän työpaikkoja kuin suuryrityksiin vastaavalla aikavälillä, niin ei se ole uutinen. Jos joku suuryritys irtisanoo, niin se tietenkin on.

Toisekseen ei ole mitenkään parlamentarismin kanssa ristiriitaista, että parlamentti valtuuttaa hallituksen tekemään päätöksiä puolestaan tai jopa ulkopuolisen instanssin. Kyse on tällöinkin parlamentaarisesta hallintotavasta, mutta delegoinnista.

Parlamentti ei ole valinnut hallitusta tekemään päätöksiä "puolestaan" vaan kyseessä on hieman monimutkaisempi prosessi. Siihen voit tutustua lukemalla vapaavalintaisesti mitä tahansa peruskouluille tarkoitettua yhteiskuntaopin kirjaa. Siitä pääset alkuun. Jatkopohdinnat voisit esittää hieman varovaisemmin, ylimielisyyteen ei tietopohjallasi ole todellakaan varaa. Jos olisi, niin ei olisi epävarmuutta ylimielisyydellä peiteltäväksi ja asia ratkeaisi siinä samalla. Usein myöskään muiden nimittely ei kuulu asialliseen keskusteluun, mutta mitäpäs sinä siitä tietäisit.

Virkamiesten valmistelulla on merkittävä rooli päätöksenteossa: päätöksiin vaikuttaa jo se, mitä valitaan asialistalle. Ministerit vaihtuvat, virkamiehet eivät.

Vaaleissa haetaan tasapainoa äänestäjien vastakkaisten arvojen ja halujen välillä. Äänestäjien arvot eivät kuitenkaan välttämättä näy tehdyissä päätöksissä.

Jo vaaleissa äänestyspäätökseen saattaa liittyä laskelmia, joissa äänestäjä tinkii omista arvoistaan. Ehdokkaan valintaan vaikuttavat arvojen ja poliittisten näkemysten ohella myös taktiset näkökohdat.

Vaikka Suomessa äänestäjällä on mahdollisuus äänestää suoraan haluamaansa ehdokasta, ääni menee ensisijaisesti puolueelle tai vaaliliitolle. Valituksi tulleet ehdokkaat voivat joutua ryhmäkurin vuoksi toimimaan vastoin omaa tahtoaan tai äänestäjiensä näkemystä.

Edustuksellisen demokratian ikiaikainen perusongelma. Turhaa lässytystä. Ei sisällä mitään asiaa.

Kuten on monesti nähty, monetkaan edes Hesaria lukevat ja valveutuneina itseään pitävät ihmiset eivät tiedä noita asioita. Tule ulos tynnyristäsi ja huomaa etteivät kaikki ole tietoisia "edustuksellisen demokratian ikiaikaisesta ongelmasta".

Erilaisten etujen välisessä kamppailussa pienillä yhteen asiaan keskittyvillä ryhmillä, kuten ympäristöliikkeellä tai eri teollisuudenalojen lobbareilla, on päätöksenteossa enemmän vaikutusvaltaa kuin suurilla ja hajanaisilla ryhmillä, kuten kuluttajilla ja veronmaksajilla. Eturyhmien vaikutusvalta kasvaa, kun äänestäjät suhtautuvat poliittiseen keskusteluun rationaalisen välinpitämättömästi. Moni suomalainen jättää jopa äänestämättä tietäen, että yhden äänen vaikutusvalta on häviävän pieni.

Taas vahva väite vailla yhtään perustelua. Ja putkiavoista tulkintaa omien mielipiteittensä tueksi. Äänestäjät voivat hyvinkin jättää välittämättä silloin, kun asiat menevät heidän mielestään oikeansuuntaisesti. Tässä taas Lepomäki sotkee oman mielipiteensä ja olettaa, että jos asiat eivät mene sen mukaisesti, niin äänestäjät ovat väärässä.

Vahvoja väitteitä tulee sinultakin ja putkiaivoksi nimittely sen kun jatkuu. Suurin osa ihmisistä yllättyy saadessaan tiedon että jättäessään äänestämättä he tukeva vaalien voittajaa, olipa se kuka tahansa. Suhteellinen vaalitapa aiheuttaa juuri tämän, että se kenellä on uskollisimmat kannattajat äänestäjien määrän pudotessa on sitten se voittaja, vaikka ääniä annettaisiin kuinka vähän.

Suomessa ei ole tapana sopia hallituskoalitioita ennen vaaleja. Monipuoluejärjestelmässä äänestäjän vaikutusmahdollisuus hallituksen kokoonpanoon onkin varsin rajallinen.

Usein hallitus kykenee sopimaan asioista vain lehmänkauppojen turvin eli paketoimalla eri hallituspuolueita miellyttäviä päätöksiä yhteen. Tämä on sixpack-hallituksen toiminnassakin ilmeistä. Joko ei tehdä mitään, tai sitten tehdään paketti, jossa on "jokaiselle jotain".

Erilaiset käsitykset vaativat kompromisseja, jotta päätöksiä syntyy. Lepomäki väitti, että vallalla on lamaannus. Nyt hän väitätä, että päätökset ostetaan lehmänkaupoilla. Jälleen ongelma on se, että päätökset eivät ole Lepomäen mieleen. USA:ssa on vain kaksi puoluetta, eivätkä he saa päätettyä edes liittovaltion budjettia. Suomessa sentään saadaan kuudella puolueella isojakin päätöksiä tehtyä ja aikataulussa.

Onhan niitä päätöksiä saatu, ongelma vain että oikeastaan yksikään puolue, eikä yhdenkään puolueen kannattajat ole niihin tyytyväisiä. Amerikkalaisten ongelmat juontuvat paikallisesta valtapelistä jolla yritetään kammeta Obaman ja sitä tietä demokraattien uskottavuutta nurin. Sitähän sinä et tiennyt, kun Lepomäkeä arvostellessasi joko tietoisesti sivuutit tämän tai sitten et ihan oikeasti sitä tiennyt. Näyttää siltä minun on turha käyttää sinuun aikaani tätä viestiä kauempaa kun kuulut siihen porukkaan joka luulee tietävänsä ihan pirusti kaikesta, mutta unohtaa ettei se että on joku käsitys asiasta ole sama kuin faktojen hallinta.

Edustuksellisissa demokratioissa pienillä äänestäjäryhmillä voi olla huomattavan paljon vaikutusvaltaa. Hajanaisessa hallituskoalitiossa pienen ryhmän äänenpaino saattaa olla poikkeuksellisen voimakas vaa'ankieliaseman tai veto-oikeuden turvin. Esimerkiksi nykyisestä hallitusohjelmasta on jätetty kristillisdemokraattien – joiden kannatus viime eduskuntavaaleissa oli vain neljä prosenttia – vaatimuksesta sukupuolineutraali avioliittolaki pois, vaikka muut hallituspuolueet olivat sille myötämielisiä.

Ja sitten Lepomäki palaa lässyttämään samasta asiasta kuin aiemmin. Jälleen ongelma oli se, että KD sai läpi jotain, mitä Lepomäki ei kannata, eikä esimerkiksi se, että Kok sai läpi yhteisöveron alennuksen. Puolueellista ja infantiilia paskaa.

Ohhoh, Dharma käy kierroksilla. Tottahan tuo on ja moni ei ole välttämättä asiaa ajatellut. Onhan se hieman erikoista että eduskunnan pienin puolue pääsee kävelemään viiden muun mielipiteen yli. Tilanne on niin päin että muut eivät saaneet ehdotustaan läpi yhdestä pikkuporukasta johtuen, joten et taaskaan ymmärtänyt mistä oli kyse. Lisäksi se yhteisöveron alennushan jouduttiin sittemmin muuttamaan kun Vasemmistoliitto alkoi riehumaan. Tätäkään sinä et tiennyt, mikä ei ole iso ihme sekään.

Nobel-palkitun taloustieteilijän Kenneth Arrow'n mahdottomuusteorian mukaan demokratia ei voi koskaan täysin edustaa äänestäjien tahtoa. Tämä ei ole peruste hylätä demokraattista päätöksentekoa, vaan pikemminkin kehotus jalostaa sitä.

Ja vuosisatainen lässytys jatkuu.

Ollaanpas sitä nyt kiukkuisia. Mistä lienee tuollainen määrä santaa mennyt taikaluolaan kun kaikki lauseet ovat "lässytystä" 

Pitää huolehtia siitä, ettei päätöksenteko sorra vähemmistöjä eikä enemmistöjä. Mitä vähemmän ihmisten elämään puututaan verotuksen tai sääntelyn keinoin, sitä paremmin kansanvalta toteutuu arjessa ja henkilökohtaisessa päätöksenteossa.

Erittäin vahva väite taas vailla mitään perusteluja. USA:ssa julkisen sektorin osuus BKT:sta on Suomeen verrattuna pieni, mutta tuloerot valtavat ja kasvavat koko ajan, terveydenhoitoon on varaa vain osalla väestöstä ja kokonaisuutena se maksaa paljon enemmän kuin Suomessa. Kenties kansanvaltaisempaa mutta toivottavampaa? Se on mielipidekysymys ja Suomen kansa on sata vuotta äänestänyt melko samalla tavalla nykyisen kaltaisen järjestelmän puolesta ja sekös Lepomäkeä harmittaa. Ja tämän harmin hän pukee demokratiakritiikiksi. Lol.

Amerikan terveydenhoitojärjestelmä on aikatavalla erilainen kuin mitä yleisesti luullaan, lisäksi siellä meni läpi tämä Obamacare-nimellä kulkenut ehdotus, joka takaa terveydenhuollon myös ihmisille joilla ei ole vakuutusta. Sikäläinen terveydenhuolto toimii vakuutusten puolella yksityisten yhtiöiden kautta, joista monella muutakin liiketoimintaa niin on hankala arvioida paljonko se sitten kokonaisuutena maksaa. Yhdysvalloissa on myös julkisena palveluna terveydenhuoltoa sekä ilmaisia klinikoita, joiden osuus julkisesta rahoituksesta on uudistuksesta huolimatta vielä varsin pieni. Kuitenkin se että tarjonta saadaan lain edellyttämälle tasolle kestää ja osuus nousee. Tätähän sinä et ymmärtänyt, kuten et näemmä paljon muutakaan.

Sveitsissä suora demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat tuottaneet rauhaa ja hyvinvointia vuosikymmenten ajan. Sveitsin julkinen sektori on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin 20 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Suomessa. Sveitsin kantonit ja kunnat harrastavat keskenään vilkasta kilpailua. Kilpailu lisää julkisen sektorin tehokkuutta ja palveluiden laatua.

Säännölliset vaalit ovat yksi demokratian keino pitää vallanpitäjät "kurissa", mutta se ei poista äänestysprosessin tehottomuutta eikä karsi virkamiesvaltaa.

Perustuslain muuttaminen antaisi enemmän mahdollisuuksia julkisen vallan ja julkisen sektorin suitsimiseen. Perustuslain avulla voitaisiin määrittää katto julkisen sektorin koolle ja kokonaisvelalle. Uuden veron voimaansaattamiseksi voitaisiin vaatia kahden kolmasosan enemmistö. Sveitsissä on käytössä julkista sektoria sitova velkajarru.

Perustuslaissa voitaisiin myös säätää, että uudet säädökset olisivat voimassa vain määräajan. Laki raukeaisi määräajan päättyessä, ellei sitä uusittaisi. Säädösviidakko seuraisi aikaansa paremmin.

USA:ssa tällaiset katot ovat käytössä ja aiheuttavat valtavia ongelmia. Miksi ne pitäisi määritellä laissa? Tai perustuslaissa? Sehän veisi äänestäjiltä valtaa muuttaa edeltävien päättäjien päätöksiä.

Onhan EU:n osalta katto jo nykyisellään olemassa velkaantumiselle, mutta yhtenä harvoista maista Suomi on siinä pitäytynyt. Ranska, Saksa ja Englanti seilaavat kehysten ulkopuolella ties monettako vuotta. Kattotason rikkomisesta pitäisi myös seurata jotain, muuten niillä ei ole mitään virkaa.

Otat piiitkästä lainauksesta yksittäisen asian jota repostelet, vieläpä erittäin huonosti perustellen. Laissa kattotasojen määrittely saa seurakseen myös lainvoimaiset sanktiot - mitä voidaan ja mitä ei voida tehdä ja millä aikataululla, ennen kuin asia on kunnossa. Valtion keskeisille toimialueille tällainen määritelmä olisi hyvästä, koska esim. sote-puoli on herkkä paisumaan ja sen se on tehnytkin koko sinä aikana kun asiaa on ratkottu pelkästään sijoittamalla sinne lisää rahaa. Olli-Pekka Ryynänen näytti meille jo 2008 kunnallisvaaleissa kaavion jossa näkyi että rahallinen panostus ei ole edistänyt terveydenhuollon tasoa enää 70-luvun jälkeen mitenkään merkittävästi. Silti se on poliitikoilla ensisijainen ratkaisu, koska se näyttää äänestäjille kivalta ja moni poliitikko etenkään vasemmistossa ei muuta ratkaisua keksi mihinkään kuin rahan syytämisen. 

Kansanvallan nimissä tulisi myös yleistä ja suoraa valtaa rajata pois sellaisilta osapuolilta, jotka eivät edusta koko kansaa tai joiden valtaapitäviä ei valita vaaleilla

Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen sopimuspöydässä kukaan ei edusta työttömiä tai pientä kasvuyritystä. Järjestäytymättömällä osapuolella ei ole edes teoreettista mahdollisuutta vaikuttaa työehtosopimusten sisältöön, mutta laajan – muissa Pohjoismaissa tuntemattoman – yleissitovuuden mukaan työehtosopimuksia joudutaan kuitenkin noudattamaan.

Lepomäki ei sanallakaan mainitse, miksi hän pitää yleissitovuutta ongelmana. Ei mitään perusteluja. Vain tuo demokratiavaje, joka sekin on melko kaukaa haettu. Infantiili oikeistolaismantra on dissata ay:ta ja vieläpä ainuttakaan perustetta.

Myös ay:tä pitää dissata silloin kun se antaa siihen toiminnallaan aihetta. Yleissitovuus aiheuttaa ongelmia ja eniten se aiheuttaa ongelmia siellä missä työllistyminen on muutenkin jo hankalaa. Koko Suomi kun ei ole yhtä Helsinkiä jossa on enemmän työpaikkoja kuin halukkaita tekijöitä.

Yksi keino kansanvallan tehostamiseksi on päätöksenteon tuonti paikallistasolle. Suurempi autonomia esimerkiksi kunnille takaisi, että ihmiset voisivat muuttaa mielestään huonojen päätösten vaikutuspiiristä pois. Nykyisin valtio määrää pitkälti kuntien tehtäväkentän, ja yhteisvastuu valtionosuuksien sekä kuntien takauskeskuksen kautta turvaa kuntien talouden.

Kuntien autonomiasta tässähän on erittäin huonot kokemukset kaavoituksessa, sotepalveluissa, NIMBY-asioissa yms.

Sellainen joka syyttää muita nimbyilystä on yleensä poikkeuksetta henkilö jonka asuinalueelle ei ole tulossa vastaavaa muutosta. Kyse on vain ja ainoastaan hurskastelusta. Saa ihminen olla sitä mieltä että jotain toimipistettä x touhulle ei aseteta hänen naapurustoonsa ja kun tarpeeksi moni on sitä mieltä, niin se on silloin ihan normaalia demokratiaa ettei sitä sinne tule. Sen voi sitten sijoittaa vaikka näiden nimby-päivittelijöiden naapuriin.

Sote-palvelujen osalta on kuitenkin ministeriövetoinen malli siitä ongelmallinen että he eivät tiedä alueellisia olosuhteita niin hyvin kuin paikalliset toimijat. Kartta ei ole sama kuin alue.

Kaikki kunnat saavat lainaa käytännössä samaan hintaan. Se voi johtaa ylivelkaantumiseen eikä kannusta heikkoja kuntia korjaamaan toimintaansa – ilmiön ja sen seuraukset tunnemme euroalueelta. Hallituksen päätös supistaa kunnille säädettyjä tehtäviä on askel parempaan suuntaan, mutta taloudellinen itsehallinto edellyttäisi myös laajempaa omavastuuta alijäämistä.

Tämän lisäksi tulisi myös paikallisen päätöksenteon rakenteita uudistaa läpinäkyvämmiksi ja tasapuolisemmiksi. Ilmeisiä eturistiriitoja pitäisi rajoittaa – kuten sitä, että kunnan työntekijät istuvat kunnanvaltuustossa ja päättävät omien työpaikkojensa kohtalosta veronmaksajien kustannuksella.

Elina Lepomäki
Kirjoittaja on ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja.

Suomessa on todella erilaisia kuntia, mutta vain samanlaisia suomalaisia. Tämä on äänestäjien valitsema arvo. Siksi kunnilla on velvollisuutensa ja tähän tarkoitukseen varansa. Toki se on tehotonta, mutta sen taustalla on tasa-arvoajatus. Sitähän vastaan Lepomäki on vahvasti.

Paitsi ettei Lepomäki vastusta tasa-arvoa, vaan juuri sitä että se ei pääse toteutumaan liian laajojen hallintovastuiden vuoksi. Sitähän sinä et suostu näkemään, koska asenteesi Lepomäen henkilöä kohtaan pakottaa sinut tekemään järjettömiä tulkintoja hänen sanomisistaan, jotta pääset kauhistelemaan ja aukomaan päätäsi. Siksi tämä keskustelu on kokolailla ajanhukkaa, suosittelen sinulle että otat ensi kerralla hieman avoimemman asenteen, opit puhumaan nimittelemättä toisia, rauhoitut ja hankit edes perustiedot niistä asioista mitä kommentoit. Todella moni vasemmistolainen on tuon toimenpidesuosituksen piirissä.

Ketjun aloittajalle ei voi sanoa kuin, että otan osaa, kun tämä on sinulle jotenkin esimerkillinen ihminen.

Otan osaa että tietosi asioista, asenteesi Lepomäkeen ja tapasi keskustella on mikä se on. Myönteisesti ajatellen saat pienilläkin askeleilla aikaan paljon, että kehityspotentiaalia todella riittää 

Suosittelen tilaamaan vaikka Economistin, niin näet argumentaatiosta ja mielipiteistä hyviä esimerkkejä.

Suosittelen ennemmin että sinäkin lukisit edes sitä Economistiä sen sijaan että ainoastaan suosittelet sitä. 

[sivullinen.]

Ja kas kummaa kun lähes kaikkien noiden vertailututkimusten kärjessä keikkuvat lähes säännöllisesti kaikki Pohjoismaat eikä Suloinen Suomemmekaan ole niissä mitenkään huonsti menestynyt, päinvastoin.

Kukapa ei osaisi itseään ylistävää tutkimusta tehdä? Pohjois-Korea on useiden tutkimusten mukaan maailman paras maa. Tutkimukset ovat kansainvälisiä. Suomessa niiden kansainvälistä imagoa ylläpitää kommunistien lehdet. Vähän niitä silti tosina pidetään. Yhtä vähän ulkomailla pidetään tosina Suomen loistoa kuvaavia tutkimuksia.

[Kimmo Pirkkala]

Tutkimukset ovat teoriaa ja talous todellisuutta. Sanotaan, että kun teoria ja käytäntö ovat ristiriidassa, sen pahempi käytännölle. Ja niinhän se onkin että kun teoreettiset tutkimukset näyttävät meidän kilpailukyvyn olevan kunnossa, niin mitään ei tarvitse korjata ja käytännön talous sakkaa entistä lujempaa.

[cassius ali]

Ja kas kummaa kun lähes kaikkien noiden vertailututkimusten kärjessä keikkuvat lähes säännöllisesti kaikki Pohjoismaat eikä Suloinen Suomemmekaan ole niissä mitenkään huonsti menestynyt, päinvastoin.

Kukapa ei osaisi itseään ylistävää tutkimusta tehdä? Pohjois-Korea on useiden tutkimusten mukaan maailman paras maa. Tutkimukset ovat kansainvälisiä. Suomessa niiden kansainvälistä imagoa ylläpitää kommunistien lehdet. Vähän niitä silti tosina pidetään. Yhtä vähän ulkomailla pidetään tosina Suomen loistoa kuvaavia tutkimuksia.

Koska näyttää siltä, että nimim. "sivullinen" ei ole ollut tilaisuudessa perehtyä muutaman viime vuoden aikana kansainvälisessä vapaassa puolueettomassa lehdistössä (siis länsimaisissa arvolehdistössä) hyvinkin näyttävän julkisuuden saavuttaneisiin, yleensä yhdysvaltalaisten arvolehtien ja tutkimuslaitosten tekemiin vertailututkimuksiin, joissa Pohjoismainen ja suomalainen yhteiskuntajärjestelmä ovat lähes poikkeuksetta saavuttaneet erinomaisia tuloksia, niin eipä tässä voi muuta kuin pahoitella nimimerkin heikkoa tietotasoa.

Taas mitä tulee noihin hänen Pohjois-Korean loistavaa imagoa ylläpitävien kommunistilehtien artikkeleihin, niin en ole kyseisiä propagandalehtiä itse koskaan seurannut enkä myöskään ole koskaan missään länsimaisessa lehdessä esitetyssä artikkelissa nähnyt mitään lainauksia noiden propagandalehtien kommenteista koskien kyseisiä kansainvälisisiä vertailututkimuksia.

Joten ainoana johtopäätöksenä on, että nimim. "sivullisen"  viitaukset kertonevat lähinnä siitä, minkätasoiseen  ja mistä ilmansuunnasta oleviin lähteisiin hänen henkilökohtainen tiedontasonsa ja kansainvälisen journalismin tuntemuksensa perustuu.   

[sivullinen.]

Taas mitä tulee noihin hänen Pohjois-Korean loistavaa imagoa ylläpitävien kommunistilehtien artikkeleihin, niin en ole kyseisiä propagandalehtiä itse koskaan seurannut [...]

Tiedetään. Et lue kuin Aku Ankkaa. Tuota Karl Barxin loistavaa taloustieteellistä eeposta. Kirjastoista voit lukea myös kommunistien lehtiä. Maailmankuva saattaa laajentua. Alat ymmärtää miten propagandaa tehdään. Uskomaton fiilis. Ole silti kriittinen. Jopa Pohjois-Korealaisissa uutisissa saatetaan esittää vain osa totuus.

"kansainvälisessä vapaassa puolueettomassa lehdistössä (siis länsimaisissa arvolehdistössä)"

Jos lehti ansaitsee noin hohdokkaat esittelyt, sen täytyy olla hyvä. Annan suoralta kädeltä 5/5 pravda-tähteä agendan edistämisestä. Kriittisestä asenteesta tulee nolla tähteä.

[cassius ali]

Taas mitä tulee noihin hänen Pohjois-Korean loistavaa imagoa ylläpitävien kommunistilehtien artikkeleihin, niin en ole kyseisiä propagandalehtiä itse koskaan seurannut [...]

Tiedetään. Et lue kuin Aku Ankkaa. Tuota Karl Barxin loistavaa taloustieteellistä eeposta. Kirjastoista voit lukea myös kommunistien lehtiä. Maailmankuva saattaa laajentua. Alat ymmärtää miten propagandaa tehdään. Uskomaton fiilis. Ole silti kriittinen. Jopa Pohjois-Korealaisissa uutisissa saatetaan esittää vain osa totuus.

"kansainvälisessä vapaassa puolueettomassa lehdistössä (siis länsimaisissa arvolehdistössä)"
Jos lehti ansaitsee noin hohdokkaat esittelyt, sen täytyy olla hyvä. Annan suoralta kädeltä 5/5 pravda-tähteä agendan edistämisestä. Kriittisestä asenteesta tulee nolla tähteä.

Jätän suosiolla nimim. "sivullisen" syventymään Pohjois-Korealaisen ym. itäperäisen ja kommunistisen propagandalehdistön viisauksiin, se on hänen kiistämätön länsimainen oikeutensa.  Idän kommunismissa niitä oikeuksia ei tietenkään ole. Tuo kommunistinen lehdistöhän on iänkaiken tuominnut niin Suomen kuin muutkin länsimaat taantumuksellisiksi, epäonnistuneiksi, rappeutuneiksi ja kansalaisiaan orjuuttaviksi pakkovaltioiksi.

Myönnän samalla vilpittömästi, että itse pidän huomattavasti suuremmassa arvossa vapaan ja puolueettoman länsimaisen lehdistön tarjoamia artikkeleita ja tutkimuksia. 

Myöskin niitä artikkeleita, joissa Pohjoismaat ja Suomi sijoittuvat kansalaisten jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita koskevissa tutkimuksissa säännöllisesti aivan kärkipäähän

[Arvoton]

Vallankumoukset tulevat ja menevät, mutta kuka tappaisi byrokraatit?

[Ilkka Partanen]

Ja kas kummaa kun lähes kaikkien noiden vertailututkimusten kärjessä keikkuvat lähes säännöllisesti kaikki Pohjoismaat eikä Suloinen Suomemmekaan ole niissä mitenkään huonsti menestynyt, päinvastoin.

Kukapa ei osaisi itseään ylistävää tutkimusta tehdä? Pohjois-Korea on useiden tutkimusten mukaan maailman paras maa. Tutkimukset ovat kansainvälisiä. Suomessa niiden kansainvälistä imagoa ylläpitää kommunistien lehdet. Vähän niitä silti tosina pidetään. Yhtä vähän ulkomailla pidetään tosina Suomen loistoa kuvaavia tutkimuksia.

Kärjessä viimeksikin oli Sveitsi ja puolen pisteen päässä Suomi. Suurin osa eurooppalaisista saati sen ulkopuolisista ihmisistä ei tiedä Suomesta juuri mitään. Tosin se nimi jää heidän mielestään erilaisten uutisten yhteydessä. Kärkisijoitus maailman parhaana maana Sveitsin jälkeen todellakin jää mieleen. 

[cassius ali]

Ja kas kummaa kun lähes kaikkien noiden vertailututkimusten kärjessä keikkuvat lähes säännöllisesti kaikki Pohjoismaat eikä Suloinen Suomemmekaan ole niissä mitenkään huonsti menestynyt, päinvastoin.

Kukapa ei osaisi itseään ylistävää tutkimusta tehdä? Pohjois-Korea on useiden tutkimusten mukaan maailman paras maa. Tutkimukset ovat kansainvälisiä. Suomessa niiden kansainvälistä imagoa ylläpitää kommunistien lehdet. Vähän niitä silti tosina pidetään. Yhtä vähän ulkomailla pidetään tosina Suomen loistoa kuvaavia tutkimuksia.

Jälleen loistava voitto suomalaiselle ja pohjoismaiselle järjestelmälle.

Yhdysvaltalainen talouselämään suuntautunut puolueeton arvolehti World Economic Forum on tehnyt tutkimuksen inhimillisten voiomavarojen käytöstä 122 eri maassa ja hiljattain julkaisut sen otsikolla Human Capital Index.


Tutkimuksessa selvitettiin työvoiman ja inhimillisen pääoman huoltoa ja kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, koulutusta ja kyvykkyyden huomioonottamista 122 ei maassa.

Ja kuinkas ollakkaan;  ykkösenä oli Sveitsi ja hyvänä kakkosena jälleen pieni mutta sinnikäs Suomi.

"Sivullisen" mielestä tässä tietenkin on jälleen kysymys kommunististen maiden omissa propagandalehdissään harjoittamasta propagandakampanjasta. No normaalijärjellää varustettu ihminen harvemmin liittää Sveitsiä taikka Yhdysvaltalaisia talouslehtiä kommunistipropagandaan, mutta sivullinen se vain pystyy siihenkin.

Omasta mielestäni tämä tutkimus on jällen yksi osoitus siitä, että noin maailmanmitassa katseltuna armas Suomenmaamme ei ole ihmiselle eikä yrittäjällekään laisinkaan hullumpi paikka asustella, vaan maa ja järjestelmä ovat kyllä hyvinkin kehittämisen ja puolustamisen arvoisia A'la Aatu Ernrooth.

[Kimmo Pirkkala]

Yhdysvaltalainen talouselämään suuntautunut puolueeton arvolehti World Economic Forum on tehnyt tutkimuksen inhimillisten voiomavarojen käytöstä 122 eri maassa...

...hyvänä kakkosena jälleen pieni mutta sinnikäs Suomi.

Valtava ja tehoton julkinen sektori, suuri työttömyys ja lähes yhtä suuri höpötyöllistettyjen armeija. Ilmeisesti tutkittiin sitä, mikä maa pysyy pystyssä (vielä toistaiseksi) mahdollisimman vähillä inhimillisillä voimavaroilla.

[cassius ali]

Yhdysvaltalainen talouselämään suuntautunut puolueeton arvolehti World Economic Forum on tehnyt tutkimuksen inhimillisten voiomavarojen käytöstä 122 eri maassa...

...hyvänä kakkosena jälleen pieni mutta sinnikäs Suomi.

Valtava ja tehoton julkinen sektori, suuri työttömyys ja lähes yhtä suuri höpötyöllistettyjen armeija. Ilmeisesti tutkittiin sitä, mikä maa pysyy pystyssä (vielä toistaiseksi) mahdollisimman vähillä inhimillisillä voimavaroilla.

Siitähän se Yhdysvallat on ollut iänkaiken syytteessä, ihme, etä näinkinkauan on kyennyt sinnittelemään ja aika hännillä  on tässäkin tutkimuksessa.

Toista se on ykkösessä ja kakkosessa; Sveitsissä ja Suomessa täällä sentään pyyhkii vähän paremmin.

Ne muut ihannevaltiot on sitten erikseen. Niitä ei ole olemassa muualla kuin "sivullisen" ja "ääridemokraatin" äärimmäisen haihattelevissa utopioissa.

[sivullinen.]

Jälleen loistava voitto suomalaiselle ja pohjoismaiselle järjestelmälle.

Yhdysvaltalainen talouselämään suuntautunut puolueeton arvolehti World Economic Forum on tehnyt tutkimuksen inhimillisten voiomavarojen käytöstä 122 eri maassa ja hiljattain julkaisut sen otsikolla Human Capital Index.

Tutkimuksessa selvitettiin työvoiman ja inhimillisen pääoman huoltoa ja kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, koulutusta ja kyvykkyyden huomioonottamista 122 ei maassa.

Ja kuinkas ollakkaan;  ykkösenä oli Sveitsi ja hyvänä kakkosena jälleen pieni mutta sinnikäs Suomi.

"Sivullisen" mielestä tässä tietenkin on jälleen kysymys kommunististen maiden omissa propagandalehdissään harjoittamasta propagandakampanjasta. [...]

Hieno tulos on. Myönnetään. Mutta tuossa tutkimuksessa ei vertailtu järjestelmiä vaan kansaa eli ihmisiä, kuten jo nimestä Human Capital - "inhimillinen pääoma" - voi päätellä. Siis ihmisten koulutusta ja terveyttä. Suomessa oli tämän tutkimuksen mukaan maailman koulutetuin kansa. Hyvä. Nyt vaan se koulutus pitäisi saada käyttöön. Sitä varten pitäisi vertailla eri järjestelmien kyvykkyyttä hyödyntää "inhimillistä pääomaa".

YK julkaisee muuten tunnetumpaa samoista asioista eri painotuksilla koottua Human Development Indexiä. Siinä Suomi on sijalla 21. Ei sekään ole huonosti. Infrastruktuurissa ja ihmisten laadussa Suomi on erittäin korkealla. Huonommille sijoille tiputaan kun huomioidaan valtion osuus yhtälössä.

Tuolta lehdestä löytyy juttu tästä "arvolehti" Maailman Talousfoorumin tutkimuksesta.
http://www.huffingtonpost.com/2013/10/01/human-capital-index_n_4023285.html

[Kimmo Pirkkala]

Ne muut ihannevaltiot on sitten erikseen. Niitä ei ole olemassa muualla kuin "sivullisen" ja "ääridemokraatin" äärimmäisen haihattelevissa utopioissa.

Määritelmällisesti ihanne tarkoittaa optimaalista asiaa, jota harvoin on olemassa ja jota kohti kuitenkin pyritään. Tämä ei ole mitään uutta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihanne

Äärimmäinen haihattelevuus on kuitenkin katsojan silmässä. Minulle kelpaisi kyllä Sveitsin poliittinen päätäntämalli suoralla demokratialla. Kaikki mitä siitä seuraisi pitäisi sitten vain hyväksyä, vaikka enemmistö suomalaisista haluaisikin rakentaa tai ylläpitää rakenteita, joista en pidä.

[cassius ali]

Jälleen loistava voitto suomalaiselle ja pohjoismaiselle järjestelmälle.

Yhdysvaltalainen talouselämään suuntautunut puolueeton arvolehti World Economic Forum on tehnyt tutkimuksen inhimillisten voiomavarojen käytöstä 122 eri maassa ja hiljattain julkaisut sen otsikolla Human Capital Index.
Tutkimuksessa selvitettiin työvoiman ja inhimillisen pääoman huoltoa ja kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, koulutusta ja kyvykkyyden huomioonottamista 122 ei maassa.
Ja kuinkas ollakkaan;  ykkösenä oli Sveitsi ja hyvänä kakkosena jälleen pieni mutta sinnikäs Suomi.
"Sivullisen" mielestä tässä tietenkin on jälleen kysymys kommunististen maiden omissa propagandalehdissään harjoittamasta propagandakampanjasta. [...]

Hieno tulos on. Myönnetään. Mutta tuossa tutkimuksessa ei vertailtu järjestelmiä vaan kansaa eli ihmisiä, kuten jo nimestä Human Capital - "inhimillinen pääoma" - voi päätellä. Siis ihmisten koulutusta ja terveyttä. Suomessa oli tämän tutkimuksen mukaan maailman koulutetuin kansa. Hyvä. Nyt vaan se koulutus pitäisi saada käyttöön. Sitä varten pitäisi vertailla eri järjestelmien kyvykkyyttä hyödyntää "inhimillistä pääomaa".
YK julkaisee muuten tunnetumpaa samoista asioista eri painotuksilla koottua Human Development Indexiä. Siinä Suomi on sijalla 21. Ei sekään ole huonosti. Infrastruktuurissa ja ihmisten laadussa Suomi on erittäin korkealla. Huonommille sijoille tiputaan kun huomioidaan valtion osuus yhtälössä.
Tuolta lehdestä löytyy juttu tästä "arvolehti" Maailman Talousfoorumin tutkimuksesta.
http://www.huffingtonpost.com/2013/10/01/human-capital-index_n_4023285.html

Näinhänson näinhänson.

Mutta jälleen ja vieläpä samalla viikolla jo toinen loistava voitto suomalaiselle ja pohjoismaiselle hyvinvointivaltioiden järjestelmälle tuossa OECD:n 24 maan aikuisten perustaitovertailussa, jota aikuisten PISA:ksikin on sanottu.

Tutkimuksessa mitattiin aikuisten, 18 - 65 vuotiaiden perusosaamista lukutaidoissa, numerotaidoissa ja ATK:n hallinnassa. Noiden 24 maa joukossa Suomea edellä olivat vain Japani ja Ruotsi. Ei laisinkaan hullumpi viiteryhmä noin golbaaliajattelussa.

Perinteiseen tapaansa Pohjoimaisen ja Suomalaisen Hyvinvointivaltion väheksyjät epäilemättä leimaavat OECD:n jälkijättöiseksi kommunistimaiden propagandajärjestöksi ja Japanin ja Ruotsin piiilokommunistisiksi pakkovaltioiksi.

Normisuomalaisen mielikuvissa sensijaan OECD on läntisten markkinatalousmaiden muodostama Taloudellisen Yhteistyön ja Kehityksen Järjestö, jonka tarkoituksena on kehittää jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa. Ja Japani ja Ruotsi länsimaisia vapaata markkinataloutta harjoittavia monipuoluejärjestelmiä.

[cassius ali]

Ja Suomi rules jälleen kerran !

Juuri kun saimme isänmaallisen innostuksen häpnadilta vedettyä henkeä, kun suurimmat luottoluokittelijat Standart & Poors ja Moodyy's muiden arvostetuimpien luottoluokittelijoiden mukana luokittelivat Suomen edelleenkin kuuluvaksi parhaaseen AAA+ ryhmään, niin eiköhän vaan taas puukkaa uutta kultamitalia, kun kansainvälisessä vertailussa suomalaiset on todettu maailman parhaiksi työntekijöiksi, japanilaisetkin jäivät kakkoseksi ! 

Tämäkään saavutus ei tietenkään "sivullista"eikä "ääridemokrtaattia" eikä muita Suomea ja Pohjoismaista hyvinvointijärjestelmää väheksyviä defaitisteja paljoa ilahduta, sillä heidän omaperäisissä käsityksissään Japani epäilemättä luetaan epäilyttäviin piilokommunistisiin valtioihin ja luottoluokittelijat Standart & Poors ja Moody's jälkikommunistisiin propagandajärjestöihin. 

[sivullinen.]

Tämäkään saavutus ei tietenkään "sivullista"eikä "ääridemokrtaattia" eikä muita Suomea ja Pohjoismaista hyvinvointijärjestelmää väheksyviä defaitisteja paljoa ilahduta [...]

Muistaakseni nimenomaan natsit kutsuivat vihollisiaan defaitisteiksi. Olisit haukkunut edes kulakiksi tai tsaristiksi.

Mielenkiintoasi lisätäksesi tarkastin myös Kiinan luottoluokittajan Dagongin näkymät Suomen tilanteesta. Sieltäkin tuli erittäin hyvä arvio eli AAA/negatiivinen outlook. Suomen tärkeimmäksi vahvuudeksi mainittiin hallituspuolueiden kyky konsensukseen. Talouskasvuksi ennustettiin ensi vuodelle -1,0% ja sitä seuraavalle -0,8%. Suomalaiset ennustuslaitokset taas ennustavat kaikki vuoden 2014 olevan jo selvästi plussalla. Sellaista. Dagong muuten laski amerikan luottoluokitusta pari kuukautta sitten. Suomi on lähes yksin Dagongin korkeimmassa luottoluokassa. Hyvinhän siis meillä menee - jos verrataan maahan, jonka hallinto oli kuunalussa useamman viikon suljettuna valtion varojen loputtua ja uhkaa sulkeutua taas helmikuussa. Länsimaiden talouslama koskee kaikkia länsimaita eli kaikkia luokiteltuja maita. Siksi vertailu ei anna täysin oikeaa kuvaa. Jos menet sairaalaan valittamaan nuhaa, olet yksi terveimmistä paikallaolijoista, vaikka olet sairas.

[Kimmo Pirkkala]

suurimmat luottoluokittelijat Standart & Poors ja Moodyy's muiden arvostetuimpien luottoluokittelijoiden mukana luokittelivat Suomen edelleenkin kuuluvaksi parhaaseen AAA+ ryhmään

Ei tuo "edelleenkin"-sana sinultakaan vahingossa tullut, vaan kertoo vankasta uskosta siihen, että tulevaisuus on synkkä. Olemme siitä yhtä mieltä, ainut mikä meidät tuntuu erottavan on siitä iloitseminen, että toisilla menee vielä huonommin. Minua se ei juuri lohduta.

[Soromnoo]

Hieman pisti silmään että Lepomäki otti esiin työmarkkinajärjestöt muttei lobbareita. Kumpaa pidätte suurempana ongelmana kansanvallalle?

[Kimmo Pirkkala]

^Hyvä kysymys. Minä näen työmarkkinajärjestöt yhtenä lobbaajaosapuolena silloin kun ne pyrkivät vaikuttamaan muihinkin asioihin kuin pelkästään omaan hiekkalaatikkoonsa eli alansa työehtoihin. Ja tuo lobbaaminen muuttuu "väkivaltaiseksi" silloin, kun sitä tehostetaan työtaistelu-uhkauksin tai varsinaisin työtaisteluin.

Edustuksellisen demokratian sisäänrakennettu heikkous on juuri se, että lobbausta syntyy ja ei sitä oikein voi kieltääkään, etteikö omia etujaan saisi ajaa. Tämä rakennelma syntyy juuri siitä, että meillä on päätäntävaltaa käyttävien ihmisten ryhmä. Olisi paljon parempi, jos ei olisi sellaista erillistä, pientä ja valikoitua päättäjien "kastia", vaan suora demokratia, jossa kaikki saavat osallistua asioista päättämiseen.

Muita suurempaa päätäntävaltaa käyttävien päättäjien ryhmän olemassaolo johtaa aina korruptioon riippumatta siitä, minkälaisen prosessin tuloksena päätäntävaltaa käyttävät ovat päättäjiksi valikoituneet.

[Katulamppu]

Edustuksellisen demokratian sisäänrakennettu heikkous on juuri se, että lobbausta syntyy ja ei sitä oikein voi kieltääkään, etteikö omia etujaan saisi ajaa. Tämä rakennelma syntyy juuri siitä, että meillä on päätäntävaltaa käyttävien ihmisten ryhmä. Olisi paljon parempi, jos ei olisi sellaista erillistä, pientä ja valikoitua päättäjien "kastia", vaan suora demokratia, jossa kaikki saavat osallistua asioista päättämiseen.

Muitten maitten tilannetta hankalaa on kommentoida ilman syvempää tuntemusta mutta täällähän se edustuksellinen "demokratia" on johtanut avoimeen kleptokratiaan joten aika yksinkertaisia pitää olla niiden jotka sitä puolustavat ilman miljoonahyötyä itselle. Ne jotka hyödyt saavat, tietty puolustavat kun eivät itsekkyyden takia välitä muista. Edes omista sukulaisistaan.

[Kimmo Pirkkala]

Näin se juuri on. Muutamien hyötyminen on valtavalta enemmistöltä pois. Kun asia avautuu, on käsittämätöntä, ettei suoraa demokratiaa vaadita Suomessa jo todella valtavalla tahdolla. Ainut selitys on, ettei asia ole kovinkaan monelle "avautunut".

[sologdin]

Mitä sellainen "suora demokratia" on?  Että kaikki kokoontuvat Limingan soille tai muulle riittävän suurelle aukealle huutoäänestämään?  Vai että kaikki alkavat paiskimaan ikkunoita rikki sellaisilta naapureilta joista ei tykätä?  Vaikuttaa anarkialta.

[Make M]

En pysty vastaamaan äänestykseen, koska paras olisi edustuksellisen demokratian ja suoran demokratian yhdistelmä.

Isommat kaikkia koskevat kysymykset ratkaistaisiin suoraan ja pienemmät sitten edustuksellisesti.

Isommat päätettävät asiat ovat usein selkeästi sellaisia arvovalintoja, joita ei pitäisi jättää virkamiesten ja poliitikkojen päätettäväksi (homoliitot ja homojen adoptio-oikeus, ydinvoima, turkistarhaus, pakollinen ruotsi, maahanmuuttopolitiikka, uskontojen asema jne.). Jos "oma" poliitikko olisikin monessa asiassa samaa mieltä kuin häntä äänestänyt kansalainen, niin yhtä monessa asiassa tämä edustaja voikin olla ihan eri mieltä. Edustus toimii tällöin heikosti.

[Soromnoo]

^Hyvä kysymys. Minä näen työmarkkinajärjestöt yhtenä lobbaajaosapuolena silloin kun ne pyrkivät vaikuttamaan muihinkin asioihin kuin pelkästään omaan hiekkalaatikkoonsa eli alansa työehtoihin. Ja tuo lobbaaminen muuttuu "väkivaltaiseksi" silloin, kun sitä tehostetaan työtaistelu-uhkauksin tai varsinaisin työtaisteluin.

Totta, mutta tämä toiminta on huomattavasti läpinäkyvämpää kuin lobbaus yleensä.