Lepomäki: Demokratiasta vapauteen (HS kolumni)

[Ilkka Partanen]

Teistä en tiedä, mutta minä olen ylpeä että meillä on puolueessa tällaisia henkilöitä. Kykypuolue kun ollaan.

Demokratiasta vapauteen


Kansanvaltaa kehitettäessä pitää huolehtia siitä, ettei päätöksenteko sorra vähemmistöjä eikä enemmistöjä, kirjoittaa ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.
29.9.2013 2:00 1
Elina Lepomäki

Suomalainen päätöksenteko on lamaannustilassa. Hallitus sopi budjettiriihessä kasvua ja työtä tukevista toimista, mutta vuoden 2014 talousarvioesitys jätettiin pääosin ennalleen. Hallituksen laatiman rakenneuudistusohjelman vaikutukset alkavat näkyä vasta muutaman vuoden päästä, vaikka kriisi edellyttäisi nopeita toimia. Velkaantumisen taittamiseen tähtäävät leikkaukset siirrettiin ensi kevään kehysriiheen.

Päätöksiä on mainostettu rakenteellisiksi, vaikka pääasiassa toimet ovat säilyttäviä: valtiolle jää suuri osa sen nykyisistä tehtävistä. Kokonaisveroaste nousee. Valtion kunnille säätämiä pakollisia tehtäviä on tarkoitus supistaa, mutta listan sisältö ei ole vielä selvillä.

Suuri osa hallituksen paketista nojaa työmarkkinaosapuolten kykyyn tehdä päätöksiä. Ammattiliittojen, työnantajien järjestöjen ja hallituksen välinen kolmikanta on 2010-luvulla yhä voimissaan.

Edustuksellisessa demokratiassa kansan tahto tiivistyy julkisen vallan tekemiksi päätöksiksi monen vaiheen kautta ja etujärjestöjen ristipaineessa. Toisaalta merkittävä osa päätöksistä, kuten työmarkkinoita ja työeläkkeitä koskevat ratkaisut, tehdään lähes kokonaan parlamentaarisen koneiston ulkopuolella.

Virkamiesten valmistelulla on merkittävä rooli päätöksenteossa: päätöksiin vaikuttaa jo se, mitä valitaan asialistalle. Ministerit vaihtuvat, virkamiehet eivät.

Vaaleissa haetaan tasapainoa äänestäjien vastakkaisten arvojen ja halujen välillä. Äänestäjien arvot eivät kuitenkaan välttämättä näy tehdyissä päätöksissä.

Jo vaaleissa äänestyspäätökseen saattaa liittyä laskelmia, joissa äänestäjä tinkii omista arvoistaan. Ehdokkaan valintaan vaikuttavat arvojen ja poliittisten näkemysten ohella myös taktiset näkökohdat.

Vaikka Suomessa äänestäjällä on mahdollisuus äänestää suoraan haluamaansa ehdokasta, ääni menee ensisijaisesti puolueelle tai vaaliliitolle. Valituksi tulleet ehdokkaat voivat joutua ryhmäkurin vuoksi toimimaan vastoin omaa tahtoaan tai äänestäjiensä näkemystä.

Erilaisten etujen välisessä kamppailussa pienillä yhteen asiaan keskittyvillä ryhmillä, kuten ympäristöliikkeellä tai eri teollisuudenalojen lobbareilla, on päätöksenteossa enemmän vaikutusvaltaa kuin suurilla ja hajanaisilla ryhmillä, kuten kuluttajilla ja veronmaksajilla. Eturyhmien vaikutusvalta kasvaa, kun äänestäjät suhtautuvat poliittiseen keskusteluun rationaalisen välinpitämättömästi. Moni suomalainen jättää jopa äänestämättä tietäen, että yhden äänen vaikutusvalta on häviävän pieni.

Suomessa ei ole tapana sopia hallituskoalitioita ennen vaaleja. Monipuoluejärjestelmässä äänestäjän vaikutusmahdollisuus hallituksen kokoonpanoon onkin varsin rajallinen.

Usein hallitus kykenee sopimaan asioista vain lehmänkauppojen turvin eli paketoimalla eri hallituspuolueita miellyttäviä päätöksiä yhteen. Tämä on sixpack-hallituksen toiminnassakin ilmeistä. Joko ei tehdä mitään, tai sitten tehdään paketti, jossa on "jokaiselle jotain".

Edustuksellisissa demokratioissa pienillä äänestäjäryhmillä voi olla huomattavan paljon vaikutusvaltaa. Hajanaisessa hallituskoalitiossa pienen ryhmän äänenpaino saattaa olla poikkeuksellisen voimakas vaa'ankieliaseman tai veto-oikeuden turvin. Esimerkiksi nykyisestä hallitusohjelmasta on jätetty kristillisdemokraattien – joiden kannatus viime eduskuntavaaleissa oli vain neljä prosenttia – vaatimuksesta sukupuolineutraali avioliittolaki pois, vaikka muut hallituspuolueet olivat sille myötämielisiä.

Nobel-palkitun taloustieteilijän Kenneth Arrow'n mahdottomuusteorian mukaan demokratia ei voi koskaan täysin edustaa äänestäjien tahtoa. Tämä ei ole peruste hylätä demokraattista päätöksentekoa, vaan pikemminkin kehotus jalostaa sitä.

Pitää huolehtia siitä, ettei päätöksenteko sorra vähemmistöjä eikä enemmistöjä. Mitä vähemmän ihmisten elämään puututaan verotuksen tai sääntelyn keinoin, sitä paremmin kansanvalta toteutuu arjessa ja henkilökohtaisessa päätöksenteossa.

Sveitsissä suora demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat tuottaneet rauhaa ja hyvinvointia vuosikymmenten ajan. Sveitsin julkinen sektori on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin 20 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Suomessa. Sveitsin kantonit ja kunnat harrastavat keskenään vilkasta kilpailua. Kilpailu lisää julkisen sektorin tehokkuutta ja palveluiden laatua.

Säännölliset vaalit ovat yksi demokratian keino pitää vallanpitäjät "kurissa", mutta se ei poista äänestysprosessin tehottomuutta eikä karsi virkamiesvaltaa.

Perustuslain muuttaminen antaisi enemmän mahdollisuuksia julkisen vallan ja julkisen sektorin suitsimiseen. Perustuslain avulla voitaisiin määrittää katto julkisen sektorin koolle ja kokonaisvelalle. Uuden veron voimaansaattamiseksi voitaisiin vaatia kahden kolmasosan enemmistö. Sveitsissä on käytössä julkista sektoria sitova velkajarru.

Perustuslaissa voitaisiin myös säätää, että uudet säädökset olisivat voimassa vain määräajan. Laki raukeaisi määräajan päättyessä, ellei sitä uusittaisi. Säädösviidakko seuraisi aikaansa paremmin.

Kansanvallan nimissä tulisi myös yleistä ja suoraa valtaa rajata pois sellaisilta osapuolilta, jotka eivät edusta koko kansaa tai joiden valtaapitäviä ei valita vaaleilla.

Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen sopimuspöydässä kukaan ei edusta työttömiä tai pientä kasvuyritystä. Järjestäytymättömällä osapuolella ei ole edes teoreettista mahdollisuutta vaikuttaa työehtosopimusten sisältöön, mutta laajan – muissa Pohjoismaissa tuntemattoman – yleissitovuuden mukaan työehtosopimuksia joudutaan kuitenkin noudattamaan.

Yksi keino kansanvallan tehostamiseksi on päätöksenteon tuonti paikallistasolle. Suurempi autonomia esimerkiksi kunnille takaisi, että ihmiset voisivat muuttaa mielestään huonojen päätösten vaikutuspiiristä pois. Nykyisin valtio määrää pitkälti kuntien tehtäväkentän, ja yhteisvastuu valtionosuuksien sekä kuntien takauskeskuksen kautta turvaa kuntien talouden.

Kaikki kunnat saavat lainaa käytännössä samaan hintaan. Se voi johtaa ylivelkaantumiseen eikä kannusta heikkoja kuntia korjaamaan toimintaansa – ilmiön ja sen seuraukset tunnemme euroalueelta. Hallituksen päätös supistaa kunnille säädettyjä tehtäviä on askel parempaan suuntaan, mutta taloudellinen itsehallinto edellyttäisi myös laajempaa omavastuuta alijäämistä.

Tämän lisäksi tulisi myös paikallisen päätöksenteon rakenteita uudistaa läpinäkyvämmiksi ja tasapuolisemmiksi. Ilmeisiä eturistiriitoja pitäisi rajoittaa – kuten sitä, että kunnan työntekijät istuvat kunnanvaltuustossa ja päättävät omien työpaikkojensa kohtalosta veronmaksajien kustannuksella.

Elina Lepomäki
Kirjoittaja on ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja.

Ei lisättävää siis.

[AstaTTT]

Ansiokas kirjoitus Elina Lepomäeltä. Minulle jäi kuitenkin hieman epäselväksi se, ehdottiko hän suoraa demokratiaa edustuksellisen rinnalle. Oma vastaus kyselyyn on se, että nykyinen edustuksellinen demokratia ei ole riittävää, vaan sen rinnalle tarvitaan suora demokratia, joka ulottuu paikalliselta tasolta yleiseen lainsäädäntöön saakka.

[guest8788]

Jo edustuksellinen demokratia näyttää, kuinka katastrofaalisia valintoja ns. kansa tekee. Suora demokratia sementoisi kollektiivisen typeryyden, kun jokainen pitäisi kynsin ja hampain kiinni omista henkilökohtaisista eduistaan ymmärtämättä millaiseen kokonaisuuteen ne kuuluvat. Ei kiitos.

[AstaTTT]

Ei kiitos.

Ja ehdotuksesi paremmasta poliittisesta järjestelmästä on?

[Uuno Nuivanen]

Niih. Voit äänestää Lepomäkeä, mutta ääni menee Käteisen oligarkeille.

[Ilkka Partanen]

Niih. Voit äänestää Lepomäkeä, mutta ääni menee Käteisen oligarkeille.

Tietysti voit äänestää jotain muuta ja olla varma ettei kokoomuksessa linjaa muuttavia henkilöitä pääse mihinkään. Perussuomalaisilta ei tällaisia tekstejä ole paljon näkynyt ja puolue onkin keskittyneempi lähinnä näpertelemään erilaisten kieltojen parissa sekä Soinin suulla kertomaan mitä mieltä homoliitoista tulee olla. Tuleekohan persuille rahaa Vatikaanista kun Soini on noin ehdoton?

[Sibis]

Niih. Voit äänestää Lepomäkeä, mutta ääni menee Käteisen oligarkeille.

Tietysti voit äänestää jotain muuta ja olla varma ettei kokoomuksessa linjaa muuttavia henkilöitä pääse mihinkään. Perussuomalaisilta ei tällaisia tekstejä ole paljon näkynyt ja puolue onkin keskittyneempi lähinnä näpertelemään erilaisten kieltojen parissa sekä Soinin suulla kertomaan mitä mieltä homoliitoista tulee olla. Tuleekohan persuille rahaa Vatikaanista kun Soini on noin ehdoton?

Minua EI homokortti kiinnosta pätkääkään! Ruutia ei pidä hukata.

Teen valintani esim.Nuivan manifestin mukaan.

[Dharma]

Kirjoittaja ei ymmärrä perusasioita Suomen yhteiskunnasta. Hän ei ymmärrä, että yritysten veroaste on Suomessa negatiivinen, koska yritykset saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Kirjoittaja ei myöskään ymmärrä, että Suomen julkinen sektori on suuri juuri tulonsiirtojen takia, ei sen takia, että julkinen sektori tuottaisi merkittävästi, kuten sosialismissa. Julkisten menojen ilman tulonsiirtoja on muistaakseni n. 17 % BKT:sta vs. julkisen sektorin osuus BKT:sta 50+ %. Tyypillinen putkiaivo, joka pilaa liberaalin aatteen julkisella ymmärtämättömyydellään.

[guest8788]

Ei kiitos.

Ja ehdotuksesi paremmasta poliittisesta järjestelmästä on?

Ihannemaailmassa(ni) järjestelmä olisi meritokraattisempi, eli edustajat toimisivat osaamisensa valtuuttamina asiantuntijuuden pohjalta - ei opettajaa valtiovarainministerinä, ei "läskien representaasioista televisiosarjoissa" kirjoittanutta yhteiskuntatieteilijää ilmastopoliittisena asiantuntijana, ei ruohonleikkaajaa... ad infintum - mutta sellaisen järjestäminen kaatuu etusijassa kollektiiviseen typeryyteen.

BB-kansaa ei kiinnosta yhtään kuinka tehtäviinsä nähden epäpäteviä henkilöitä hallituksessa istuu vuodesta toiseen. Aiheesta on tuskin koskaan käyty kunnollista julkista keskustelua. Tämä vain yhtenä esimerkkinä kansan löysästä intressistä yhteisiin asioihin.

Suorasta demokratiasta on varmaan väännetty tekstiä kilometritolkulla Muutos-aiheisissa ketjuissa. Tuskin mikään saa minua kuitenkaan uskomaan kollektiivin viisauteen erikoistietämystä vaativissa asioissa. Kansaa on mahdotonta valistaa kypsäksi tekemään rationaalisia päätöksiä suurimmasta osasta yhteisiä asioita. Kansalla ei myöskään ole aikaa tutustua näihin asioihin tarpeeksi syvällisesti. Harvoilla on edes siihen henkistä kapasiteettia.

Ihminen on myös hierarkinen eläin, minkä johdosta valtaosa ihmisistä ei todellisuudessa edes halua päättää yhteisistä asioista, vaan sysää vastuun mieluusti jollekin ylemmälle taholle, "herroille". Täkäläinen alamaismentaliteetti pitää huolen, ettei kansaa jatkossakaan kiinnosta suora demokratia muuten kuin korkeintaan harvoissa poikkeustapauksissa, joissa kiehumispiste on saavutettu, tai sitten täysin triviaaleissa asioissa, kuten vähemmistöjen (etu)oikeuksissa.

Ihmiskäsitykseni pohjalta totean kuitenkin Churchillin hengessä, että (edustuksellinen) demokratia on paska järjestelmä, mutta parempaakaan ei ole näköpiirissä, koska ihminen.

[Ilkka Partanen]

Kirjoittaja ei ymmärrä perusasioita Suomen yhteiskunnasta. Hän ei ymmärrä, että yritysten veroaste on Suomessa negatiivinen, koska yritykset saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.

Lähde?

Kirjoittaja ei myöskään ymmärrä, että Suomen julkinen sektori on suuri juuri tulonsiirtojen takia, ei sen takia, että julkinen sektori tuottaisi merkittävästi, kuten sosialismissa. Julkisten menojen ilman tulonsiirtoja on muistaakseni n. 17 % BKT:sta vs. julkisen sektorin osuus BKT:sta 50+ %.

Lähde?

Tyypillinen putkiaivo, joka pilaa liberaalin aatteen julkisella ymmärtämättömyydellään.

Ylimielisyytesi on nykyisessä katteettomuudessaan lähinnä hellyttävää.

[mietinen]

Teistä en tiedä, mutta minä olen ylpeä että meillä on puolueessa tällaisia henkilöitä. Kykypuolue kun ollaan.

Demokratiasta vapauteen
Mitä vähemmän ihmisten elämään puututaan verotuksen tai sääntelyn keinoin, sitä paremmin kansanvalta toteutuu arjessa ja henkilökohtaisessa päätöksenteossa.

Mistä palveluista olet kokoomuslaisena valmis tinkimään, jotta "ihmisten elämään puututtaisiin vähemmän verotuksella"?

"Verottamalla puuttumisen" vastapainona on "puuttuminen toisiin ihmisiin" esimerkiksi tarjoamalla peruskoulutusta. Jos ihmisille ei tarjota peruskoulutusta, niin heidän vapautensa vähenee merkittävästi. Eli kokonaisuutena tarkasteltuna peruskoulutuksen tarjoamien lisää vapautta enemmän kuin sen verottaminen vie sitä.

Keskeistä on nähdä, että ihmiset kokevat "puuttumisen" sitä voimakkaampana mitä epäoikeudenmukaisemmalta se tuntuu. Eli jos ihmisten arvot ovat samankaltaiset on mahdollista muodostaa lainsäädäntö, joka koetaan oikeudenmukaiseksi ja joka ei "puutu ihmisten elämään". Jos taas yhteiskunnassa ihmiset ovat arvoiltaan tai elämän tilanteeltaan (esim. varallisuudeltaan) hyvin erilaisessa asemassa, oikeudenmukaiseksi koettua lainsäädäntöä on vaikea luoda.

http://en.wikipedia.org/wiki/Libertarianism

Libertarianism (Latin: liber, "free")[1] is a set of related political philosophies that uphold liberty as the highest political end.[2][3] This includes emphasis on the primacy of individual liberty,[4][5] political freedom, and voluntary association. It is the antonym to authoritarianism.[6] Different schools of libertarianism disagree over whether the state should exist and, if so, to what extent.[7] While minarchists propose a state limited in scope to preventing aggression, theft, breach of contract and fraud, anarchists advocate its complete elimination as a political system.[8][9][10][11][7][12][13] While certain libertarian currents are supportive of laissez-faire capitalism and private property rights, such as in land and natural resources (see right-libertarianism), others reject capitalism and private ownership of the means of production, instead advocating their common or cooperative ownership and management[14][15][16][17] (see libertarian socialism).

[Ilkka Partanen]

Ihmiskäsitykseni pohjalta totean kuitenkin Churchillin hengessä, että (edustuksellinen) demokratia on paska järjestelmä, mutta parempaakaan ei ole näköpiirissä, koska ihminen.

Kommunistitkin perustelevat usein että sosialismi olisi täydellinen järjestelmä, mutta ihmiset "eivät ole valmiita" tai sitten "pilasivat" sen. Ajattelisin pikemminkin niin, että mikähän mahtaa olla sellainen järjestelmä todelliselta moraaliltaan joka on olevinaan olemassa ihmistä varten, mutta joka kaatuu juuri siihen osaan joka on sille tärkein? Nämä selitykset ovat vajavaisia, henkilökohtaisesti uskon että edustuksellinen demokratia on paras lähtökohta. Suoran demokratian ongelma on asettaa ihmisten päätettäväksi asioita, joihin mielipiteen muodostaminen kattavin tiedoin on vaikeaa kokopäiväiselle poliitikollekin. On hyvin romanttinen ajatus toki että olipas kivaa kun kaikki saisivat päättää asioista jotka koskevat kaikkia. Tosin lopulta yhteiskunnassa on hyvin vähän asioita jotka joko konkreettisesti koskevat kaikkia tai sitten toiseen suuntaan veivatessa aika vähän asioita joihin ei voisi vedota että kyseessä on "yhteiskunnallinen" kysymys ja asia koskee "kaikkia".

On hyvä että järjestäydytään ja jokainen voi äänestää ehdokasta joka on puolueessaan ajamassa hänelle tärkeitä asioita. Eräänlainen politiikan "näkymätön käsi" pitää huolen että aiheet hajautuvat puolueiden kesken ja osa painottuu kokonaan vastustamaan jotain. Siinä kysymykset ovat pitkälti pragmaattisia, joskin niille täytyy tietenkin löytää ideologinen tulkinta. Se on surullista, mutta nykyisin me elämme melkolailla aatteettomassa yhteiskunnassa noin laajemmin katsottuna. Meilkin kaikki "aatteellisuus" on median kautta näyttäytynyt lähinnä fanatismina jonkin marginaalisen ja populisoidun aiheen ympärillä, olipa kyse homoliitoista, turkistarhauksesta, karkotuspäätöksen saaneista laittomista siirtolaisista, kerjäläisromaneista tai thaimaalaisista marjanpoimijoista.

[Ilkka Partanen]

Teistä en tiedä, mutta minä olen ylpeä että meillä on puolueessa tällaisia henkilöitä. Kykypuolue kun ollaan.

Demokratiasta vapauteen
Mitä vähemmän ihmisten elämään puututaan verotuksen tai sääntelyn keinoin, sitä paremmin kansanvalta toteutuu arjessa ja henkilökohtaisessa päätöksenteossa.

Mistä palveluista olet kokoomuslaisena valmis tinkimään, jotta "ihmisten elämään puututtaisiin vähemmän verotuksella"?

"Verottamalla puuttumisen" vastapainona on "puuttuminen toisiin ihmisiin" esimerkiksi tarjoamalla peruskoulutusta. Jos ihmisille ei tarjota peruskoulutusta, niin minusta heidän vapautensa vähenee merkittävästi. Eli minusta kokonaisuutena tarkasteltuna peruskoulutuksen tarjoamien lisää vapautta enemmän kuin sen verottaminen vie sitä.

Peruskoulu se vasta olikin todella nerokas esimerkki. Sitä ei ole kukaan vastustanut, mutta olkinukke on toki valmis kun ajattelet että olisi. Sitä kelpaa vastustaa.

Keskeistä on nähdä, että ihmiset kokevat "puuttumisen" sitä voimakkaampana mitä epäoikeudenmukaisemmalta se tuntuu. Eli jos ihmisten arvot ovat samankaltaiset on mahdollista muodostaa lainsäädäntö, joka koetaan oikeudenmukaiseksi ja joka ei "puutu ihmisten elämään". Jos taas yhteiskunnassa ihmiset ovat arvoiltaan tai elämän tilanteeltaan (esim. varallisuudeltaan) hyvin erilaisessa asemassa, oikeudenmukaiseksi koettua lainsäädäntöä on vaikea luoda.

Ihmiset ovat aina väistämättä jossain vaiheessa eriarvoisessa asemassa varallisuutensa, tms. seikkojen vuoksi. Ihmiset ovat kaikesta tasapäistämisestä huolimatta elämänsä aikana kokonaisuutena aina eriarvoisessa asemassa eri asioiden suhteen. Kysymys on siitä miten menee sillä jolla menee kaikista huonoimmin ja onko hänellä kanavia, avunsaanti mukaanlukien, että hänellä on edellytyksiä vaikuttaa tilanteeseensa.

[mietinen]

Mistä palveluista olet kokoomuslaisena valmis tinkimään, jotta "ihmisten elämään puututtaisiin vähemmän verotuksella"?

"Verottamalla puuttumisen" vastapainona on "puuttuminen toisiin ihmisiin" esimerkiksi tarjoamalla peruskoulutusta. Jos ihmisille ei tarjota peruskoulutusta, niin minusta heidän vapautensa vähenee merkittävästi. Eli minusta kokonaisuutena tarkasteltuna peruskoulutuksen tarjoamien lisää vapautta enemmän kuin sen verottaminen vie sitä.

Peruskoulu se vasta olikin todella nerokas esimerkki. Sitä ei ole kukaan vastustanut, mutta olkinukke on toki valmis kun ajattelet että olisi. Sitä kelpaa vastustaa.

Peruskoululla halusin havainnollistaa, että väite "Mitä vähemmän ihmisten elämään puututaan verotuksen tai sääntelyn keinoin, sitä paremmin kansanvalta toteutuu arjessa ja henkilökohtaisessa päätöksenteossa." ei pidä paikkaansa useimpien mielestä, vaan kysymys oikeaksi koetun tasapainon löytämisestä. Sinun mielestäsi siis Elina ei ole sitä mieltä mitä hän kirjoittaa? Elinan mielestä siis verottamalla tulee puuttua ihmisten elämään?

Vapaus on kaunis asia ja sitä on hyvä kannattaa, mutta käytännön ratkaisut paljastavat ideologian todellisen olemuksen.

[Dharma]

Kirjoittaja ei ymmärrä perusasioita Suomen yhteiskunnasta. Hän ei ymmärrä, että yritysten veroaste on Suomessa negatiivinen, koska yritykset saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.

Lähde?

Kirjoittaja ei myöskään ymmärrä, että Suomen julkinen sektori on suuri juuri tulonsiirtojen takia, ei sen takia, että julkinen sektori tuottaisi merkittävästi, kuten sosialismissa. Julkisten menojen ilman tulonsiirtoja on muistaakseni n. 17 % BKT:sta vs. julkisen sektorin osuus BKT:sta 50+ %.

Lähde?

Tyypillinen putkiaivo, joka pilaa liberaalin aatteen julkisella ymmärtämättömyydellään.

Ylimielisyytesi on nykyisessä katteettomuudessaan lähinnä hellyttävää.

Kaiva itse, jos kiinnostaa. Tai maksa minulle, niin teen sen puolestasi.

[Ilkka Partanen]

Mistä palveluista olet kokoomuslaisena valmis tinkimään, jotta "ihmisten elämään puututtaisiin vähemmän verotuksella"?

"Verottamalla puuttumisen" vastapainona on "puuttuminen toisiin ihmisiin" esimerkiksi tarjoamalla peruskoulutusta. Jos ihmisille ei tarjota peruskoulutusta, niin minusta heidän vapautensa vähenee merkittävästi. Eli minusta kokonaisuutena tarkasteltuna peruskoulutuksen tarjoamien lisää vapautta enemmän kuin sen verottaminen vie sitä.

Peruskoulu se vasta olikin todella nerokas esimerkki. Sitä ei ole kukaan vastustanut, mutta olkinukke on toki valmis kun ajattelet että olisi. Sitä kelpaa vastustaa.

Sinä teit peruskoulusta olkinuken, kun et esittänyt avoimeen kysymykseen vastausta.

Eli peruskoulun esimerkiksi vetäissyttä ei voi syyttää olkinukesta vaikka kukaan ei ollut peruskoulusta mitään maininnutkaan. Onko se mielestäsi paras esimerkki "sääntelystä" ja "puuttumisena toisten ihmisten asioihin"? Vaikkapa taksilupien tai ravintoloiden määrän rajoittaminen kaupungeissa on eräs hyvä esimerkki sääntelystä, samoin RAY:n, Alkon ja Veikkauksen monopolit. Radiolupien jemmaaminen ministeriön päätettäväksi (joista usein tuppaa menemään luvat yhdelle ja samalle yhtiölle) sekä liikenteen monopolit (VR, Matkahuolto) ovat toimivia esimerkkejä sääntelystä.

Puuttumista toisten ihmisten elämään ovat esim. ylhäältä sanellut pakot kuten kasvisruokapäivä, tupakointikielto kaikissa ravintoloissa sen sijaan että olisi savuttomia ja savullisia (tietyin lisävarustein), niin sanottu "kansankirkko" jonka rahoittamiseen kaikki osallistuvat ja sen yleiseksi tuomat juhlapyhät kaikille, pakkoruotsi, monikultturismi, jne.

Peruskoululla halusin havainnollistaa, että väite "Mitä vähemmän ihmisten elämään puututaan verotuksen tai sääntelyn keinoin, sitä paremmin kansanvalta toteutuu arjessa ja henkilökohtaisessa päätöksenteossa." ei pidä paikkaansa useimpien mielestä, vaan kysymys oikeaksi koetun tasapainon löytämisestä.

Sikäli kun puhutaan peruskoulusta, niin se oli kyllä surkein esimerkki minkä pystyit keksimään. Lisäksi kyseessä on tasapainoon nojaava näkemys silloinkin kun sanotaan että vähäisemmän verotuksen ja sääntelyn tie johtaa parempaan yhteiskuntaan. Tietysti arvostelijalta jää ymmärtämättä että suuri osa verorahoja käytetään tuon sääntelyn valvomiseen, verohallinnon budjetti on suuri johtuen järjestelmän monimutkaisuudesta.

Vapaus on kaunis asia ja sitä on hyvä kannattaa, mutta käytännön ratkaisut paljastavat ideologian todellisen olemuksen.

Niin paljastavat ja sinun uljas panoksesi on lähinnä yrittää rampojen esimerkkien avulla kertoa että taas on väärin sammutettu.

[Ilkka Partanen]

Kirjoittaja ei ymmärrä perusasioita Suomen yhteiskunnasta. Hän ei ymmärrä, että yritysten veroaste on Suomessa negatiivinen, koska yritykset saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.

Lähde?

Kirjoittaja ei myöskään ymmärrä, että Suomen julkinen sektori on suuri juuri tulonsiirtojen takia, ei sen takia, että julkinen sektori tuottaisi merkittävästi, kuten sosialismissa. Julkisten menojen ilman tulonsiirtoja on muistaakseni n. 17 % BKT:sta vs. julkisen sektorin osuus BKT:sta 50+ %.

Lähde?

Tyypillinen putkiaivo, joka pilaa liberaalin aatteen julkisella ymmärtämättömyydellään.

Ylimielisyytesi on nykyisessä katteettomuudessaan lähinnä hellyttävää.

Kaiva itse, jos kiinnostaa. Tai maksa minulle, niin teen sen puolestasi.

Eli puhut paskaa. Sinun tehtäväsi on todistaa väitteesi, jos et siihen kykene niin miksi sitten edes väität?

[Tragedian synty]

Se on hyvä, että puolueilla on sisäisiä kriitikoita. Kokoomuksella ovat Lepomäki, Rydman, Koski ja muut, Keskustalla Väyrynen, Perussuomalaisilla ainakin talousasioissa Terho. Demareilla ei ole sisäisiä kriitikoita, ja se näkyy kaakkoon osoittavassa kannatuskäyrässä.

Olisi kuitenkin hyvä, jos näitä kriitikoita oikeasti kuultaisiin. Keskusta kuuli Väyrystä presidentinvaalin aikaan, ja puolue on nyt mittauksissa ykkönen. Kokoomusjohtajat järkyttyvät säännöllisesti KNL:n linjauksista, mutta eivät ymmärrä sellaisen äänten pelastelun saldon olevan silti negatiivinen. Perussuomalaiset ovat nähdäkseni kaikessa hiljaisuudessa lipuneet merkittävästi oikealle viimeisinä vuosina. Sitä trendiä on mahdollista vauhdittaa taas ensi toukokuussa.

[Dharma]

Kirjoittaja ei ymmärrä perusasioita Suomen yhteiskunnasta. Hän ei ymmärrä, että yritysten veroaste on Suomessa negatiivinen, koska yritykset saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.

Lähde?

Kirjoittaja ei myöskään ymmärrä, että Suomen julkinen sektori on suuri juuri tulonsiirtojen takia, ei sen takia, että julkinen sektori tuottaisi merkittävästi, kuten sosialismissa. Julkisten menojen ilman tulonsiirtoja on muistaakseni n. 17 % BKT:sta vs. julkisen sektorin osuus BKT:sta 50+ %.

Lähde?

Tyypillinen putkiaivo, joka pilaa liberaalin aatteen julkisella ymmärtämättömyydellään.

Ylimielisyytesi on nykyisessä katteettomuudessaan lähinnä hellyttävää.

Kaiva itse, jos kiinnostaa. Tai maksa minulle, niin teen sen puolestasi.

Eli puhut paskaa. Sinun tehtäväsi on todistaa väitteesi, jos et siihen kykene niin miksi sitten edes väität?

Höpsis. En vain aio todistaa asiaa sinulle, koska vaikutat epämiellyttävältä. Olisit näet voinut itse katsoa luvut siinä ajassa, kun kävit kimppuuni.

[Ilkka Partanen]

Kirjoittaja ei ymmärrä perusasioita Suomen yhteiskunnasta. Hän ei ymmärrä, että yritysten veroaste on Suomessa negatiivinen, koska yritykset saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja.

Lähde?

Kirjoittaja ei myöskään ymmärrä, että Suomen julkinen sektori on suuri juuri tulonsiirtojen takia, ei sen takia, että julkinen sektori tuottaisi merkittävästi, kuten sosialismissa. Julkisten menojen ilman tulonsiirtoja on muistaakseni n. 17 % BKT:sta vs. julkisen sektorin osuus BKT:sta 50+ %.

Lähde?

Tyypillinen putkiaivo, joka pilaa liberaalin aatteen julkisella ymmärtämättömyydellään.

Ylimielisyytesi on nykyisessä katteettomuudessaan lähinnä hellyttävää.

Kaiva itse, jos kiinnostaa. Tai maksa minulle, niin teen sen puolestasi.

Eli puhut paskaa. Sinun tehtäväsi on todistaa väitteesi, jos et siihen kykene niin miksi sitten edes väität?

Höpsis. En vain aio todistaa asiaa sinulle, koska vaikutat epämiellyttävältä. Olisit näet voinut itse katsoa luvut siinä ajassa, kun kävit kimppuuni.

Surkea selitys. Perustele väitteesi tai mene johonkin toiseen ketjuun. Turha tätä on tällä asialla enää sotkea. Laita ne lähteet tai mene muualle inttämään.

[Dharma]

Mutta muille, ettei jäisi vaikutelmaa, että puhun paskaa:

Nettoveroaste supistui 18,3 prosenttiin edellisvuoden 18,8 prosentista. Nettoveroaste lasketaan vähentämällä veroasteesta julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojen osuus.

http://www.stat.fi/til/vermak/2012/vermak_2012_2013-07-11_tie_001_fi.html

Tämä on siis se summa, jonka julkinen sektori itse käyttää eli osuus tuotannosta. Lepomäki kuitenkin luulee, että se on tämä:

Sulautetut kokonaismenot tehtävittäin, julkisyhteisöt yhteensä 2010–2011

Tehtävä   Vuosi   Miljoonaa euroa   Suhde BKT:hen, %
G0 Tehtävät yhteensä   
2011   104 259   55,0

http://www.stat.fi/til/vermak/2012/vermak_2012_2013-07-11_tie_001_fi.html

Esimerkiksi tässä:

Suomen hallitus ajaa kokoomuksen johdolla vasemmistolaista politiikkaa, ja maa on lähes suunnitelmatalous, arvostelee ajatushautomo Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.

"Lähellä suunnitelmataloutta", sanoo ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki Suomesta.

Lepomäki perustelee väitettään julkisen sektorin osuudella bruttokansantuotteesta. Suomessa julkisten menojen osuus oli viime vuonna noin 56 prosenttia. Se on Tanskan ja Ranskan jälkeen kolmanneksi eniten EU:ssa.

http://www.hs.fi/talous/Ajatushautomon+tutkimusjohtaja+Hallitus+ajaa+kokoomuksen+johdolla+vasemmistopolitiikkaa/a1368242428528

Yritykset taasen maksavat Suomessa vain yhteisöveroa, jonka kokonaismäärä oli vuonna 2012 n. 4,1 mrd e. Tästä suoraan yritystukina palautui yrityksille reilut kymmenesosa jättäen yrityksien nettoveromääräksi tässä vaiheessa n. 3,6 mrd. No  nyt Suomessa on n. 2,7 miljoonaa palkansaajaa, joiden kouluttamisesta ja terveydenhuollosta vastaa julkinen sektori. Lisäksi julkinen sektori rakentaa tiet ja vastaa turvallisuudesta. Tuskin on liioittelua sanoa, että Suomen valtio panostaisi yritysten kannalta olennaisiin työntekijän työn tuottavuutta nostaviin tekijöihin vähempää kuin tuon 3,6 mrd e vuosittain? Se olisi 111 euroa kuussa per työntekijä.


Summa summarum: Suomen julkinen sektori käyttää BKT:sta alle viidenneksen omilla tuotantopäätöksillään. Loppuosa rahankäytöstä on tulonsiirtoja. Yritykset maksavat erittäin vähän veroja, vain 5 % verokertymästä ja saavat tämän mitä todennäköisimmin moninkertaisesti takaisin. Tarkkaa summaa ei voi sanoa, koska kaikkia hyötyjä ei voida mitata, mutta suuruusluokka on kuvaamani.

[Dharma]

Lepomäki unohtaa iloisesti sen, että tuosta "pahasta" julkisesta sektorista 80+ % kuluu sosiaaliturvaan ja koulutukseen. Suomessa nämä järjestää julkinen sektori, monissa muissa maissa yksityinen enemmän tai vähemmän. No nyt sitten Lepomäen pitäisi miettiä, miksi se on hänestä niin paha asia, että julkinen sektori järjestää em. toimet? Hänhän vastustaa julkisen sektorin brutto- ei netto-osuutta. Jos Lepomäki huomaisi katsoa asiaa tältä olennaiselta kantilta, huomaisi hän, että Suomen koulutus- ja terveydenhoitomenot suhteessa BKT:hen ovat hyvin alhaiset suhteessa saatuihin tuloksiin. Esimerkiksi USA:ssa rahaa käytetään paljon enemmän vailla lisähyötyjä.

Niin että Lepomäki on täyttä paskaa ja julkisella olemassaolollaan syö tilaa asian todelliselta ongelmallisuudelta ja sen käsittelyltä.

[Ilkka Partanen]

Mutta muille, ettei jäisi vaikutelmaa, että puhun paskaa:

Nettoveroaste supistui 18,3 prosenttiin edellisvuoden 18,8 prosentista. Nettoveroaste lasketaan vähentämällä veroasteesta julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojen osuus.

http://www.stat.fi/til/vermak/2012/vermak_2012_2013-07-11_tie_001_fi.html

Tämä on siis se summa, jonka julkinen sektori itse käyttää eli osuus tuotannosta. Lepomäki kuitenkin luulee, että se on tämä:

Sulautetut kokonaismenot tehtävittäin, julkisyhteisöt yhteensä 2010–2011

Tehtävä   Vuosi   Miljoonaa euroa   Suhde BKT:hen, %
G0 Tehtävät yhteensä   
2011   104 259   55,0

http://www.stat.fi/til/vermak/2012/vermak_2012_2013-07-11_tie_001_fi.html

Se että tulonsiirrot kuuluvat leimallisena osana tuohon kuvioon on jotenkin eri asia kuin se mikä niiden osuus on tuotannosta? Kokonaisuudesta tässä on kysymys ja tulonsiirtoja on kritisoitu kyllä ihan avoimesti, mm. Lepomäen toimesta. 

Huomioiden:

Nettoveroaste lasketaan vähentämällä veroasteesta julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojenosuus.

Esimerkiksi tässä:

Suomen hallitus ajaa kokoomuksen johdolla vasemmistolaista politiikkaa, ja maa on lähes suunnitelmatalous, arvostelee ajatushautomo Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki.

"Lähellä suunnitelmataloutta", sanoo ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki Suomesta.

Lepomäki perustelee väitettään julkisen sektorin osuudella bruttokansantuotteesta. Suomessa julkisten menojen osuus oli viime vuonna noin 56 prosenttia. Se on Tanskan ja Ranskan jälkeen kolmanneksi eniten EU:ssa.

http://www.hs.fi/talous/Ajatushautomon+tutkimusjohtaja+Hallitus+ajaa+kokoomuksen+johdolla+vasemmistopolitiikkaa/a1368242428528

Yritykset taasen maksavat Suomessa vain yhteisöveroa, jonka kokonaismäärä oli vuonna 2012 n. 4,1 mrd e. Tästä suoraan yritystukina palautui yrityksille reilut kymmenesosa jättäen yrityksien nettoveromääräksi tässä vaiheessa n. 3,6 mrd. No  nyt Suomessa on n. 2,7 miljoonaa palkansaajaa, joiden kouluttamisesta ja terveydenhuollosta vastaa julkinen sektori. Lisäksi julkinen sektori rakentaa tiet ja vastaa turvallisuudesta. Tuskin on liioittelua sanoa, että Suomen valtio panostaisi yritysten kannalta olennaisiin työntekijän työn tuottavuutta nostaviin tekijöihin vähempää kuin tuon 3,6 mrd e vuosittain? Se olisi 111 euroa kuussa per työntekijä.

Unohdat autuaasti että yhteisöveroa maksavat osakeyhtiöt. Avointa ja kommandiittiyhtiötä, toiminimeä tai ns. freelancerin verokortilla toimivia yhteisöverokertymä ei kosketa, he maksavat henkilökohtaisena tulona ansionsa.

Summa summarum: Suomen julkinen sektori käyttää BKT:sta alle viidenneksen omilla tuotantopäätöksillään. Loppuosa rahankäytöstä on tulonsiirtoja. Yritykset maksavat erittäin vähän veroja, vain 5 % verokertymästä ja saavat tämän mitä todennäköisimmin moninkertaisesti takaisin. Tarkkaa summaa ei voi sanoa, koska kaikkia hyötyjä ei voida mitata, mutta suuruusluokka on kuvaamani.

Summa summarum, sinun käsityksesi edes siitä mikä on "yritys" on todella rajallinen. Huomioi lisäksi että yritys maksaa veroja, samaten yrittäjä maksaa veroa ja jokainen jonka yritys palkkaa maksaa veroa. Julkinen sektori taas "tulonsiirroillaan" eli sisältäen myös osaomistuksensa kuntayhtymissä sekä ostamansa palvelut on kylläkin ihan niin laaja kuin kokonaisuus antaa ymmärtää.

[Ilkka Partanen]

Lepomäki unohtaa iloisesti sen, että tuosta "pahasta" julkisesta sektorista 80+ % kuluu sosiaaliturvaan ja koulutukseen. Suomessa nämä järjestää julkinen sektori, monissa muissa maissa yksityinen enemmän tai vähemmän. No nyt sitten Lepomäen pitäisi miettiä, miksi se on hänestä niin paha asia, että julkinen sektori järjestää em. toimet? Hänhän vastustaa julkisen sektorin brutto- ei netto-osuutta. Jos Lepomäki huomaisi katsoa asiaa tältä olennaiselta kantilta, huomaisi hän, että Suomen koulutus- ja terveydenhoitomenot suhteessa BKT:hen ovat hyvin alhaiset suhteessa saatuihin tuloksiin. Esimerkiksi USA:ssa rahaa käytetään paljon enemmän vailla lisähyötyjä.

Tarkalleen ottaen julkisen sektorin käyttö on juurikin sote-palveluissa ja koulutuksessa, siihen vaadittavaan kertymään vain sisältyy näitä erilaisia sääntelyn tuomia maksuja sekä niihin liittyvää valvontaa. Ravintola-ala on esimerkiksi täysin ongelmissa alaan liittyvän byrokratian vuoksi ja kannattavuus on laskenut koko ajan. Ongelma on tosin se, että ne missä on muita ihmisiä ja juominen voi ainakin periaatteessa olla sosiaalista, näitä jatkuvasti hankaloitetaan, samalla kun tehdään Virosta suurten erien kiikuttaminen kannattavaksi.

http://www.mara.fi/mara-matkailu-ja-ravintola-ala-ahtaalla-myynt/

Niin että Lepomäki on täyttä paskaa ja julkisella olemassaolollaan syö tilaa asian todelliselta ongelmallisuudelta ja sen käsittelyltä.

Kannattaa olla aika varma asiastaan ennen tuollaisia väitteitä. Aiempaa jo selvisi että sinulla on kivasti mennyt termit sekaisin, ilmeisesti antipatioista Lepomäen henkilöä kohtaan johtuen. Siinä voisi vähän skarpata jatkossa.

[Pöllämystynyt]

Ketjun alussa kysytään teknisesti aivan asiallinen kysymys, mutta siihen sisältyy retorinen ansa.

Eli jos kannattaa suoraa demokratiaa, niin pitää vastata olevansa edustuksellista demokratiaa vastaan, joka taas yleisesti ja huolimattomasti voidaan ymmärtää yksinkertaisesti demokratian vastaisuudeksi.  Eli näin saadaan väärennettyä tulos, että suurempi osa porukasta olisi "demokratiaa vastaan". Ja kaikenhan voi repiä asiayhteydestään, kun on tarkoitus leimata toisinajattelijat.

Kysymyksen olisi voinut muotoilla esimerkiksi "miten demokratia pitäisi toteuttaa?" Sitten vaihtoehtoina edustuksellinen, suora jne.

[Dharma]

Puhut samassa yhteydessä asioista, joiden suuruusluokkaero on satakertainen. Aivan kuten Lepomäkikin. Suomessa veroaste on korkea, koska Suomessa julkinen sektori järjestää koulutuksen ja sosiaaliturvan ja koska näissä on korkea taso. Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutus ja terveydenhoito on hyvin kustannustehokasta. Toisin sanoen Suomessa kokonaistuotannon käyttö on hyvin tehokasta päin vastoin, mitä Lepomäki väittää.

Tästä perusvirheestä johtuen Lepomäkeä ei kuuntele kukaan asian kanssa tekemisissä oleva ja ne muut, aiheelliset kritiikit, jäävät vaille huomiota. Juuri tämän takia Lepomäki on edustamalleen asialle vahingoksi. Sitä enemmän, mitä enemmän esiintyy julkisuudessa.

Tuossa avauspostissasi lainaamassi Lepomäen kirjoituksessa on vastaavalla tavalla valtava määrä väärinymmärryksiä, mutta en jaksa käyttää omaa aikaani tämän enempää. Näitä tällaisia riittäisi muuten koko elämälle.

[Ilkka Partanen]

Puhut samassa yhteydessä asioista, joiden suuruusluokkaero on satakertainen. Aivan kuten Lepomäkikin. Suomessa veroaste on korkea, koska Suomessa julkinen sektori järjestää koulutuksen ja sosiaaliturvan ja koska näissä on korkea taso. Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutus ja terveydenhoito on hyvin kustannustehokasta. Toisin sanoen Suomessa kokonaistuotannon käyttö on hyvin tehokasta päin vastoin, mitä Lepomäki väittää.

Tästä perusvirheestä johtuen Lepomäkeä ei kuuntele kukaan asian kanssa tekemisissä oleva ja ne muut, aiheelliset kritiikit, jäävät vaille huomiota. Juuri tämän takia Lepomäki on edustamalleen asialle vahingoksi. Sitä enemmän, mitä enemmän esiintyy julkisuudessa.

Tuossa avauspostissasi lainaamassi Lepomäen kirjoituksessa on vastaavalla tavalla valtava määrä väärinymmärryksiä, mutta en jaksa käyttää omaa aikaani tämän enempää. Näitä tällaisia riittäisi muuten koko elämälle.

Taaskaan ei perusteluja, etkä kerro mikä ajattelussani oli väärää ("suuruusluokka" ei ole vastaus, koska olit ymmärtänyt omat esittämäsi luvut väärin että mistä ne syntyvät), sitten vain ylimielisesti kerrot kuinka vetäydyt keskustelusta. Ei tämä nyt osaltasi kovin tyylikäs esitys ollut.

[nollatoleranssi]

Pitää huolehtia siitä, ettei päätöksenteko sorra vähemmistöjä eikä enemmistöjä. Mitä vähemmän ihmisten elämään puututaan verotuksen tai sääntelyn keinoin, sitä paremmin kansanvalta toteutuu arjessa ja henkilökohtaisessa päätöksenteossa.

Verotuksen lähtökohta on myös luoda sitä tasa-arvoa Suomeen. Progressiivisella verotusmallilla tämä yhtälö toteutuu parhaiten.

Tuosta lainauksesta, että vähemmistöjä ja enemmistöjä ei pitäisi "sortaa" niin olen samaa mieltä. Mutta verotus ei liene siitä paras esimerkki.

Sveitsissä suora demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat tuottaneet rauhaa ja hyvinvointia vuosikymmenten ajan. Sveitsin julkinen sektori on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin 20 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Suomessa.

Muistelen että Ruotsissa taas julkinen sektori oli paljon isompi kuin Suomessa. Epäilenkin että onko Sveitsi paras mahdollinen esimerkki, kun katsotaan Suomen tilannetta.

Perustuslaissa voitaisiin myös säätää, että uudet säädökset olisivat voimassa vain määräajan. Laki raukeaisi määräajan päättyessä, ellei sitä uusittaisi. Säädösviidakko seuraisi aikaansa paremmin.

En pidä kovin järkevänä sitä ajatusta, että perustuslakia jouduttaisiin rukkaamaan jokaisen määräajan takia ilman erikoisempaa tarkoitusta.

---

Yksi keino kansanvallan tehostamiseksi on päätöksenteon tuonti paikallistasolle. Suurempi autonomia esimerkiksi kunnille takaisi, että ihmiset voisivat muuttaa mielestään huonojen päätösten vaikutuspiiristä pois. Nykyisin valtio määrää pitkälti kuntien tehtäväkentän, ja yhteisvastuu valtionosuuksien sekä kuntien takauskeskuksen kautta turvaa kuntien talouden.

Tämä on mielenkiintoinen huomio. Mutta tässä asiassa pitäisi kiinnittää huomiota myös muihin maihin kuten vaikkapa niihin Ruotsiin ja Sveitsiin yms. Että miten näissä maissa kyseinen asia on järjestetty.

Tuo kuullostaa hieman samalta kuin "osavaltiot"-Yhdysvalloissa (jos en tee aivan väärää tulkintaa).

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ansiokas kirjoitus Elina Lepomäeltä. Minulle jäi kuitenkin hieman epäselväksi se, ehdottiko hän suoraa demokratiaa edustuksellisen rinnalle. Oma vastaus kyselyyn on se, että nykyinen edustuksellinen demokratia ei ole riittävää, vaan sen rinnalle tarvitaan suora demokratia, joka ulottuu paikalliselta tasolta yleiseen lainsäädäntöön saakka.

Kannatatko maailmanlaajuista suoraa demokratiaa?

[nollatoleranssi]

Mitä tulee myös tuohon alkuperäiseen kysymykseen:

"Onko edustuksellinen demokratia mielestäsi paras vaihtoehto järjestää yhteinen päätöksenteko?"

Pakko todeta että "On" isommassa mittakaavassa.

Kansalaisten on enemmistönä todella vaikeaa ottaa kantaa sellaisiin asioihin, joista ei ole tarpeeksi tietoa. Kansanedustajilla on nykyisin ainakin periaatteen tasolla parhaimmat asiantuntijat ja tiedot käytössään kaikkien päätösten tueksi. Ongelmana on toki "lobbaajat", jotka ajavat omaa etuaan.

Siltikin ihmisten perehdyttäminen joka pikkuasiaan ei ole kustannustehokasta ja kansalaisaloitteista läpi menevät vain sellaiset kyllä/ei-kysymykset, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti suurimman huomion arvoisia.

Kansalaisaloitteen tehtävä voikin olla korjata lähinnä edustuksellisen demokratian yksittäisiä puutteita (ettei lobbaustyöllä olisi vaikutusta). Mutta todelliseen päätöksentekoon kansan äänestyksistä ei ole.