Muslimisiirtolaisuuden dynamiikkaa Euroopassa

Katselija · 21.06.2009, 00:06:46

Muslimisiirtokuntien itsepintaisesta takertumisesta Eurooppaan luin Esther Ben-Davidin pikkututkielman http://www.meforum.org/2107/europe-shifting-immigration-dynamic .

Toisen maailmansodan jälkeisessä (muslimien) maahanmuutossa Länsi-Eurooppaan on ollut kaksi vaihetta: ensin työperäistä maahanmuttoa ja toiseksi epäonnistunutta yritystä pysäyttää maahanmuutto.

Sodan jälkeisessä pitkän nousun vaiheessa Ranska, Saksa, Belgia, Britannia ym. imivät työvoimaa ensin Euroopan köyhemmiltä alueilta - Italiasta, Espanjasta - , sitten koko Välimeren alueelta, Keski-Idästä ja entisistä siirtomaista kauempaakin (Ruotsikin Suomesta). Tulijat käsitettiin vierastyöläisiksi, jotka ovat aikansa ja sitten palaavat vaurastuneina kotimaahansa tai onnistuvat juurtumaan uuteen maahansa; näin tietysti paljon tapahtuikin. Tämä oli ensimmäinen vaihe.

Talouden taantuessa öljykriisin aikoihin 1973-1975 hallitukset koettivat pysäyttää siirtolaisuutta ja palauttaa siirtolaisia. Tämä yritys on jatkunut yli kolmekymmentä vuotta vailla minkäänlaista menestystä. Kirjoittajan esimerkkien mukaan Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Norjassa olevien pohjois-afrikkalaisten, turkkilaisten tai yleensä muslimien lukumäärä on 1970-luvun puolimaista vähintään nelinkertaistunut, Euroopan mittakaavassa miljoonista jo kymmeniin miljooniin. Ja näin siis vastoin hallitusten pyrkimystä edes padota siirtolaisuutta.

Miten tämä on mahdollista?

Totta kai siirtolainen, joka koetetaan palauttaa takaisin, pinnistää vastaan kaikin keinoin: suistamolainen sananlasku "enzin soan jalan djilan, sitten soan perzien djilan". Siirtolainen vetoaa oikeuksiinsa, ja kun yksi saa myönteisen päätöksen jollakin perusteella, muut vetoavat samaan perusteeseen ja noista perusteista tulee saavutettuja etuja, oikeuksia. On vedottu ihmisoikeuksiin, turvapaikkaan, perheisiin.

Niinpä ennen muuta muslimisiirtolaisten sosiaalinen koostumus onkin vuosikymmenien mittaan muuttunut. Aikanaan muslimisiirtolainenkin oli taloudellinen tekijä ja yksi ihminen: hän oli töissä, sopeutui ympäristöön ja toimitti rukouksensa yms. vähin äänin. Nyt ollaan perheinä, sukuina ja klaaneina. Perheet ja yhteisöllisyys on tuonut myös uskonnollisten ja kulttuuristen arvojen korostuksen. Ollaan tavallaan kotikylän etäispesäke: haetaan puoliso sieltä ja tuodaan tänne, autetaan toinen toisiaan Eurooppaan. Käydään myös kotipuolessa rehentelemässä kuinka hyvin menee. Tämä luo sikäläiseen takapajulaan valtavan sosiaalisen paineen päästä Eurooppaan: muutaman satasen sosiaalirahakin on sikäläisellä mittapuulla paljon suurempi raha kuin mitä se täällä todellisuudessa on. Ja nimenomaan takapajuloista tänne pyritään: jos ihmiset pystyisivät muuhunkin kuin tuollaiseen loismaisen etäispesäkkeen ylläpitoon, he tietysti tekisivätkin niin.

Jalansijoja ovat ennen muuta perheen yhdistäminen ja turvapaikka. Se, että perhettä yhdistämällä ja puolisoita hakemalla tänne haalitaan alati uusia ihmisiä, pitää täällä oleviakin tavallaan ensi polven siirtolaisina kun he sopeutuvat perheen yhdistämisen ja kulttuurin ylläpitämisen pelisääntöihin. Toinen ryhmä on turvapaikanhakijat: hävitetään paperit ja henkilöllisyys, kerrotaan koskettava elämänhistoria, tosi tai keksitty. Jos ei myönnetä turvapaikkaa, jäädään kuitenkin piileskelemään ja yritetään maasta toiseen.

Tämä kaikki tapahtuu surkeassa tietämättömyydessä: sokeasti pyritään Eurooppaan käsittämättä, mitä elämä täällä on ja mitä se vaatii. Monet ovat pettyneetkin mutta eivät kehtaa sitä sanoa ja jos sanovatkin, heitä ei kotipuolessa uskota koska heidän epäillään estelevän muita pyrkimästä apajille. Täällä Euroopassa on jaloja ajatuksia ihmisoikeuksista ja mm. avioliiton kautta saatavista kansalaisoikeuksista, käsitteitä joiden merkitys ei ole lainkaan sama muissa kulttuureissa mutta joilla eurooppalaisia voi melkeinpä kiristää.

Tähän tapaan siis Esther Ben-David. Kehittelen vielä itse jatkoa. Minusta näyttää, että me eurooppalaiset pidämme yllä islamilaisen elämäntavan ja kulttuurin ulkomuseoita. Ihmiset, jotka eivät kykene tulemaan toimeen maassaan, tunkeutuvat erilaisia "oikeuksia" hyväksikäyttäen tänne. Jos he kykenisivät tekemään työtä täällä, he tekisivät ja sopeutuisivat. Sen sijaan he tekevät olemassaolonsa oikeutukseksi kulttuurisen erilaisuutensa. Meillä Suomessa tuollaista "erilaisuutta" pyyhittiin varsin raa'asti pois suuren muuton vuosina, esim. perinteinen maalainen elämäntapa. Mutta maalaiset kykenivätkin kaupungin töihin tehtaissa, kaupoissa ja sairaaloissa; heidän ei tarvinnut turvautua "kulttuuriseen erilaisuuteensa" elinkeinonaan. Mutta meillä siis säilyy takapajuisen islamilaisen elämäntavan saarekkeita ei tietenkään siksi, että ne sinällään olisivat täällä elinkelpoisia, vaan siksi että ne ovat täällä erityisessä suojelussa kuin ansarikasvit.

Suojeltava erilaisuus on tietysti elinkeino monille. Jussi Halla-aho aivan oikein sanoi, että kun jotkin turvapaikanhakijaryhmät maksavat jopa 57 tuhatta per henkilö, niin valtaosa summasta menee suomalaisille auttajille. Muslimimaahanmuuttajat luovat työpaikkoja ja vaurautta, eivät kenties itselleen mutta tukijoilleen, kotouttajilleen, auttajilleen, miksei vähän poliisillekin: suomalaisille kelpo veronmaksajille. Totta kai tällaiset auttajat taistelevat elinkeinonsa puolesta. Ja heillä on vakuuttavia argumentteja: emmekö me välitä Ihmisoikeuksista, eikö Perheiden yhdistäminen ja Lasten Tulevaisuus merkitse mitään; emmekö hyväksy Erilaisuutta jne. Joutuu olemaan joko heidän hyvän asiansa puolella tai sydämetön rasisti.

Hyväksyn toki, että käytämme jonkin verran kehitysapuun ja hädässä olevien ihmisten auttamiseen. Olisiko nykyinen käytäntö vallan sopiva? Pidämme yllä takapajuisen islamilaisen kulttuurin ulkomuseota. Jos se kasvaa suureksi, niin ghettoutetaan kuten Malmössa; tällöin se muhii omissa oloissaan eikä pahemmin haittaa muita. Jokin määrä ongelmia on ihan hyvä, silloin auttajakoneisto osoittaa tarpeellisuutensa. Varsinainen päämäärä nimittäin on maksaa tuo raha suomalaisille auttajatyöntekijöille täällä Suomessa. Saadaan hyvä omatunto ja rahat suomalaisille. Ja vastaavasti tehdään koko Euroopassa.

H. C. Andersen on kirjoittanut sadun keisarin uusista vaatteista.

Fogeli · 21.06.2009, 01:02:09

Näinhän se on, hyvän artikkelin olet kirjoittanut. Se ikävä asia joka liittyy tähän ilmiöön on että me kansalaiset euroopalaisissa maissa emme koskaan ole saaneet ottaa kantaa haluammeko me että meidän maamme tulee ajan mittaan enemmän tai vähemmän islamilaisiksi maiksi.
Joku sosiologi on sanonut että määrä määrittää laadun. Tämä pitää paikkansa etenkin tässä asianyhteydessä.
Minun silmissäni muslimit ja islam joka kuitenkin on heidän kulttuurin pohjana ja johon he turvautuvat jos heidän periaatteensa kyseenalaistetaan, edustavat yhtä vastenmielistä arvomaailmaa kuin kommunistit ja ennen vanhaan nazistit. Erona on vain että kun nämä kaksi ideologiaa ovat käytännössä hävinneet poliittiselta kartalta, niin maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä joiden vapauksia islamilainen ideologia ja siten muslimisuus rajoittaa. Heillä on mukanaan sama pakkopaita kun he tulevat euroopaan tai pohjoisamerikkaan kuin mikä heillä on ollut kotimaassaan ja joka on ajanut heidät muuttamaan maihin jotka ovat joka suhteessa kehittyneempiä.
Tämä on mielestäni selvää ja olisi korkea aika että tiedotusvälineet välittävät tämän asian. Nyt on muuten sama tilanne kun ennen toista maailmansotaa, kun Chamberlain nousi Englannissa lentokeneesta ja heilutti kädessään sopimusta jonka oli kirjoittanut Hitlerin kanssa.
Tälle on saatava loppu, on yhdestoista hetki ja sen yli. Kriittinen massa lienee ja ylitetty suomessakin. Muslimit ryhmanä, heidän määränsä vain kasvaa kun heidän osuutensa väestöstä on saanuttanut tietyn suhteen. Tämän kehityksen pysäyttämnen meillä edellyttää että poliitikoilla sekä virkamiehillä on selkärankaa. Ei vaikuta siltä että heitä riittää nykyajan Suomessa. Jos ei, tulevat suomalaiset sukupolvet tulevat maksamaan korkean hinnan.

Advancedisto · 21.06.2009, 02:31:10

Oletteko nähneet Poikkeustila elokuvan? Siinä elokuvassa muslimit hieman tekevät terroristi-iskuja ja sitten armeija saartaa lähiöt ja muslimit joutuvat vankileireille. Neuvostoliitossa kokonaisia etnisiä ryhmiä siirrettiin Siperiaan.

Jostain syystä länsimainen yhteiskunta ei kykene enää "kovuuteen." Yksinkertaisesti kaikki maahanmuuttoon liittyvät ongelmat häviäisivät kokonaan, mikäli armeija saartaa kaikki "pahat" korttelit ja kaikki vääränväriset ja väärää uskontokuntaa edustavat lähetettäisiin lentokoneilla takaisin hiekkalaatikkomaahan. Operaatio tuskin veisi edes paria kuukautta.

Antiikin Rooman valtakunnassa, mikäli siellä jotkut hiekkalaatikkolaiset rupeaisivat valtaamaan kortteleita ja vainomaan Rooman vapaita kansalaisia. Yksinkertaisesti pari legioonaa hyökkäisi kortteleihin ja ristiinaulitsisi Via Novan varrelle kyseiset hiekkalaatikkolaiset.

(http://img35.imageshack.us/img35/7771/romej.jpg)

Miksi länsimainen yhteiskunta ei kykene selviytymään enää? Missä on tietty kovuus?

Lasikenkä 45 · 21.06.2009, 03:25:29

Quote from: Advancedisto on 21.06.2009, 02:31:10

http://img35.imageshack.us/img35/7771/romej.jpg

Miksi länsimainen yhteiskunta ei kykene selviytymään enää? Missä on tietty kovuus?

Pikkusen perspektiiviä total war peleihin:
http://www.youtube.com/watch?v=WZEJ4OJTgg8

ASSIMILATE!

Katselija · 21.06.2009, 15:30:05

Tästä piti tulla pikku kommentti pariin puheenvuoroon, mutta asian selvittely itsellenikin vähän venähti.

En tiedä, mitä mieltä lopulta olen maahanmuuttokysymyksistä. Olen toki suomalainen, mutta myös eurooppalainen ja maailmankansalainenkin. Kokonaisuus on monimutkainen, epäselvä ja ristiriitainen, ja yleisiä kantoja on vaikea ottaa. Tietysti suomalaisena tunnen vastuuta ennen muuta Suomesta, mutta silloinkin asennoituminen pitäisi sovittaa isompaan kokonaisuuteen, mikä ei ole helppoa.

Yrittäessäni ymmärtää olen kiinnittänyt huomiota siihen, että järkevä keskustelu nimenomaan humanitaarisesta ja islamilaisen väestön maahanmuutosta tuntuu lähes mahdottomalta. Tuollainen maahanmuutto on tosiasia niin Suomen kuin Euroopan mitoissa; se itsepäisesti jatkuu ja ehkä laajeneekin. Sitä vastaanottajamaissa nähtävästi halutaan tai ei pystytä estämään, mutta kun yrittää selvittää ilmiön syitä tai toivottavuutta, ei saa järkeviä vastauksia, enintään epämääräistä moralisointia.

Homma-forumilla keskustellaan asiallisesti ja reilusti, mutta perspektiivinä on humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen. En löydä vastaavaa keskustelua, jossa perspektiivinä olisi humanitaarisen maahanmuuton edistäminen. Miksi en löydä? Jokunen viikko sitten yritinkin ottaa yhteyttä blogiin Ajattelun pensaita ja puistoja, jossa oli mielestäni järkevä mamu-myönteinen kirjoitus. Lähetimme ainakin nimimerkit TH, Roope ja minä kohteliaat ja keskustelulle avoimet kommentit, joita ei kuitenkaan julkaistu. Yksittäistapaus mutta saattaa viitata siihen, että mamu-puolustajien keskustelueväät loppuvat äkkiä.

Myös Jussi Halla-ahoon kohdistettu aggressiivinen ja täysin tasoton, jopa oikeustajua loukkaava kampanja kiinnittää huomiota. Luulisi, että jos mamu-puolustajilla on hyvä asia, he kykenisivät sitä paremmillakin keinoilla ajamaan.

Minusta tuntuu, että Ben-Davidin kirjoituksen ja ylläolevien pohdintojeni avulla olen tavoittanut ainakin häivähdyksen totuutta. Humanitaarisesta maahanmuutosta ei ole helppo järkevästi keskustella, koska siinä ei ole järkeä. Tai voi olla järkensä, mutta se ei ole sitä mitä siitä julkisesti puhutaan ja mitä mamu-puolustelijat itselleenkin uskottelevat.

Ajatellaan lemmikkieläintä: koiraa, kissaa, ratsuhevosta. Se antaa omistajalleen ja hoitajalleen elämänsisältöä, tarkoitusta; hän tukee ja "kotouttaa" eläintään, käy ahkerasti töissä ja etenee ammatissaan voidakseen rahoittaa eläinharrastuksensa, ja tämä kaikki pitää myös yllä lukuisia elinkeinoja: kenneleitä, talleja, ravinnon ja tarvikkeiden tuottajia, alan lehtiä ja koulutustoimintaa, eläinlääkäreitä jne. Melkoinen bisnes. Kaikella kunnioituksella niin maahanmuuttajia kuin eläimiä kohtaan olisiko mamu-bisneksessä jotakin samaa.

Tuntemattoman sotilaan Hietanen pohdiskeli nälissään vatsastapuhumisen mahdollisuutta: kun herrat kulkisivat ohitse, niin "vatast kuuluu Leippa!" Olen usein ottanut opiksi Hietasen ideasta: kun joku paasaa hyvää asiaansa, niin koetan tavoittaa oheisviestin "vatast kuuluu Leippa!"

Jos maahanmuuttoauttaja sanoisi, että tarvitaan lisää maahanmuuttajia jotta hänellä riittäisi töitä, niin se olisi järkipuhetta. Ja luullakseni juuri tästä onkin kysymys: humanitaarinen maahanmuutto on sitkeähenkinen ilmiö siksi, että on taitavia ja vakuuttamiskykyisiä auttajia, joiden vatast kuuluu Leippa.

Olkoon pimeä työvoima, prostituutio, huumeiden salakuljetus. Ne ovat sitkeähenkisiä ilmiöitä pidimmepä niistä tai emme. Niille nimittäin on kysyntää. Humanitaarinen maahanmuutto on myös sitkeähenkinen ilmiö ei niinkään muuttajien oman sitkeyden ansiosta, vaan koska sille on mamu-auttajien ylläpitämää kysyntää.

Lemmikkieläimen omistaja, pimeän työvoiman, prostituution tai huumeiden käyttäjä maksaa omalla rahallaan. Maahanmuuttoauttaja ei maksa omalla rahallaan. Hän onkin rinnastettavissa eläinhoitobisneksen tai noiden muiden bisneksien työntekijään tai oikeammin yrittäjään. Hän ei tietenkään voi paljastaa, että hän haluaa maahanmuuttoa omien tienestiensä takia: hänen vain kehotettaisiin hakemaan järkihommia. Hänen täytyy ryhtyä markkinointiin ja markkinointipuheeseen: esittää monikulttuurisuus rikkautena, yhdistää asiansa ihmisarvoon, kehitykseen ja yhteistyöhön; pyhäinhäväistystä epäilläkin pyrkimysten jaloutta.

Näin olen mielestäni saanut paljastettua, miksi mamu-asiassa ei pääse järkikeskusteluun. Asia on siitä taloudellisesti hyötyvän mamu-bisneksen käsissä, joka hallitsee keskustelua ja peittää itsekkäät motiivinsa.

Voin tietysti muuttaa mieleni saadessani lisää tietoja, mutta nyt asia vaikuttaa minusta aika surkealta. Ihmispolot pyrkivät Eurooppaan loisimaan: se on ihmisarvoa alentavaa ja estää heitä rakentavammasta toiminnasta. Ollakseen autettavia he ylläpitävät tänne sopimatonta uskontoaan ja kulttuuriaan, jolloin he eristyvät eivätkä lähde kehittymään. Heidän siivellään elää mamu-auttajien monituhantinen joukko. Ja me kaikki, suomalainen yhteiskunta, uskottelemme että pitämällä yllä tätä kokonaisuutta me teemme jotakin hyödyllistä ja toteutamme kansainvälistä auttamisvelvollisuuttamme.

Lopulta pari kommenttia. Olen Fogelin kanssa samaa mieltä, että islamissa ja erityisesti natsismissa on samankaltaisuutta. Hän kuten moni muukin hommalainen arvioi, että muslimi-invaasion edetessä on jo vaaran paikka. Itse en yllä olevien arviointien nojalla pitäisi tilannetta vaarallisena, monella tapaa surkeana ja ongelmallisena, pysyvästikin ongelmallisena kyllä. En arvioi takapajuisten ja takapajuisina pysyttelevien ja avusta riippuvaisten maahanmuuttajien kykenevän vallankumoukseen. Olettaisin, että heistä pikkuhiljaa kiusaannutaan yhä enemmän, ja yhä useammat huomaavat, että maahanmuuton rikkaudella ei olekaan vaatteita; oireita otteen kiristymisestä antaa jo uusi lainsäädäntö. Toki voin näin arvioidessani olla vastuuttoman hyväuskoinen; sopii väittää vastaan.

Advancediston mainitsemasta kovuusongelmasta olen samaa mieltä. Presidentti Teddy Roosevelt sata vuotta sitten otti afrikkalaisen sanonnnan "kävele pehmeästi ja pidä isoa keppiä niin pääset pitkälle" ja muunsi sen muotoon "puhu pehmeästi ja pidä isoa keppiä niin pääset pitkälle". Meillä ei nyt ole kuin pehmeä puhe, keppi puuttuu. Amerikkalaisetkin ovat karskimpia, paljon enemmän vankilassa jne. En nyt jaksa kehitellä aihetta pitempään.

Roope · 22.06.2009, 15:30:35

Julkisen sektorin toimintaa ollaan muuttamassa leimallisesti monikultturistiseksi. Maahanmuuton edistäminen eli lisääminen on peräti yksi sisäministeriön virallisista tavoitteista. Kaikkeen toimintaan lisätään jatkossa etninen komponentti. Kansallismielisyys ja -ylpeys ovat muuttuneet paheksuttaviksi asioiksi, kuten olemme kuulleet esimerkiksi EU-vaalianalyyseissä. Maahanmuuttajien mukanaan tuomista ongelmista varoittavia syytetään pelkojen lietsomisesta. Vuosien päästä ihmetellään, että mitenkäs tässä nyt näin kävi, kun humanitaarisen maahanmuuton edistämisen tarkoitus oli kuitenkin mitä parhain.

Yleensä voimille on vastavoima. Poikkeuksellista on ollut se, että humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä haluavat (Suomessa esim. SPR, Pakolaisneuvonta, RKP ja Vihreät, yhteisenä nimittäjänä Demla) ovat päässeet hiljalleen asemaan, jossa he pystyvät toteuttamaan visiotaan Suomesta ja Euroopasta ihmisoikeuksien tuottajana ja koko maailman turvapaikkana. Tälle rajattoman Euroopan haaveelle ei ole enää oikeastaan mitään merkittävää vastavoimaa, on vain hidastavia tekijöitä. Maahanmuuttoviraston jämpti toiminta on suunnilleen ainoa jäljellä oleva virallinen jarru Suomessa, eikä heillä ole kovin paljon valtaa.

Voi olla, että turvapaikkateollisuuden takaa löytyisi hieman raaputtamalla ihan inhimillistä bisnestä ja raadollista rahantekoa. Luultavasti aika harva varsinaisesti tienaa sillä, mutta kun liikkeellä on satoja miljoonia euroja, niin isojen rahojen hallinta kiinnostaa monia ihan vallankäyttömielessäkin. Toistaiseksi on epäselvää, minne rahat menevät, mutta ainakin maksaja tiedetään oikein hyvin. Virkamiesten fiksuuntuminen ja poliitikkojen vaihtaminen kestäisi liian kauan, joten jatketaan keskustelun ylläpitämistä ja tiedottamista kaikelle kansalle. Keskustelun asiapuoli on tällä hetkellä aika pitkälle meidän hallussamme, ainakin päätellen Hesarin mielipidepalstan melko epätoivoisen oloisista kirjoituksista. Puolivillaisen rasismisyyttelyn ja ihmisoikeusfraseologian takaa kuuluu jo pieni paniikki ja perääntyminen.

PaulR · 22.06.2009, 15:58:35

Mielipiteitä Nick Griffinin puheesta 20.06?

Established parties have turned Britain into a multicultural slum. bnp.org

Defend Finland! · 22.06.2009, 17:11:41

Tästä aiheesta löytyy mm Bat Ye´orin "Eurabia. The Euro-Arab Axis". Tämä kirja kertoo asiasta erittäin paljon! Suosittelen!

Kirjailija, Egyptissä syntynyt, juutalaista syntyperää oleva nainen, on perinpohjin tutkinut mitkä kaikki tapahtumat ovat johtaneet tämän päivän tilanteeseen. Pääsyyllisenä hän pitää Ranskaa, joka on kulkenut tämän kehityksen kärjessä. Minkä takia ja miten selviää kirjasta.

Kirjailija luettelee pitkän sarjan järjestöjä, kokouksia ja päätöksiä, jotka ovat johtaneet tähän Euroopan islamisoitumiseen. Yksi tärkeimmistä virstanpylväistä on EAD:n (Euro-Arab Dialogue) kokous Damaskoksessa joulukuussa 1978. Siellä 9 EEC:n maan (eli silloinen EU, johon kuului 6 alkuperäistä maata ja Tanska, Iso-Britannia ja Irlanti sopivat arabimaiden kanssa tästä maahanmuutosta. Sopimuksen pääsisältö oli lyhyesti se, että EEC suosii ja edistää arabien ja muslimien muuttoa Eurooppaan ja nämä jotka muuttavat tänne saavat tuoda sukulaisiaan, tapojaan ja lakejaan mukanaan!

Sen jälkeen EEC on laajentunut mutta kehitys on jatkunut niin kuin Damaskoksessa sovittiin. Bat Ye´or korostaa vielä sitä, että tälläisten kokousten pöytäkirjat ja päätökset ovat salaisia, niitä tehdään eurooppalaisten selän takana. Jonkun pitäisi kaivaa näiden kokousten ja varsinkin Damaskoksen kokouksen päätökset päivänvaloon!

Sillä tavalla EU:n mainostama läheisyysperiaate on ainakin toteutunut, että vaikka päätökset tehdään kaukana ja salaa, niin seuraukset näkyvät hyvin lähellä meitä. Intifada on oven ulkopuolella ja palavat lähiöt, kuten Rosengård, muistuttavat näistä päätöksistä, joista harva on kuullut eikä kukaan oikein pysty selostamaan niiden sisältöä!

Katselija · 22.06.2009, 17:32:20

Varmaan, kuten Roope sanoo, on tuollainen sekavan valtava monikulttuurihössötys, keisarin uusia vaatteita julistava julkisuus. Itse yritin analysoida esiin käsitettävissä olevaa alikokonaisuutta. Jos koko totuus olisi tuossa alikokonaisuudessa, se olisi ongelmallinen ja haitallinen, mutta ei vielä varsinaisesti vaarallinen. Jos taas olennainen on Roopen (ym.) esittämä hegemonia koko julkisella sektorilla, niin se olisi jo vaarallinen. Vastausta en tiedä.

Joka tapauksessa pitää jatkaa keskustelun ylläpitämistä ja tiedottamista, ja asiapohjalla. Eikö sitä sanota, että tosiasiat puhuvat hiljaa mutta itsepäisesti.

Kun nyt tässä keskustelussa olen, niin Griffinin puheesta (PaulR) tulee mieleen heti otsikkoa koskeva kysymys: onko oikein ja osuvaa luonnehtia Britanniaa monikulttuuriseksi slummiksi? (Luin kyllä koko puheen referaatin.) Itse haluan keskustella kurinalaisen analyyttisesti ja pitäytyä vain hyvin perustelluissa näkökohdissa (sikäli kuin osaan). En toki halua kieltää muilta lennokkaampaa otetta: hyväksyn täysin kun Jussi Halla-aho sanoo että jos hän olisi kirjoittanut vain akateemisen viileästi, ei hänellä olisi lukijoita eikä vaikutusta.

Mutta siis Griffinin väitteeseen totta kai olen kiinnostunut tietämään, onko Britannia (jo) monikulttuurinen slummi tai sellaiseksi tulossa.

Katselija · 22.06.2009, 18:32:35

On hyvin olennaista se, mihin Defend Finland viittaa, että olemme kiedottuja päätöksiin, joita emme ehkä edes tunne.

Niinpä itse en tiedä esimerkiksi kahta aivan keskeistä asiaa. Mikä tarkkaan ottaen on oikeus perheen yhdistämiseen? Googlasin direktiivin: sellainen on perheen suojelun ja perhe-elämän kunnioittamisen nojalla; mutta se kyllä sallii aika tiukkojakin tulkintoja, ja nimenomaan tuomioistuimen päätöksen nojalla asiakirjoissa "ei luoda perheenjäsenten subjektiivista oikeutta saada lupaa saapua tietyn jäsenvaltion alueelle". Ehkä perheenyhdistämisautomaattikin on tahdonvaraista mamu-politiikkaa, johon ei olla niin pakotettuja kuin luulisi.

Toinen asia mitä en tiedä, on turvapaikanhakija verrattuna pakolaiseen. Pakolaisen ymmärrän: hän on henkilö joka on saanut (maahanmuuttoviraston myöntämän?) pakolaisstatuksen ja turvapaikan täyttäessään kansainväliset pakolaiskriteerit. Päätöstä odotettaessa hänen asemansa on tietysti epämääräinen, mutta hän on kuitenkin pakolaisstatuksen hakija. Kuvittelisi, että jos hakija saa kielteisen päätöksen, hän ei enää ole turvapaikanhakija. Mutta ilmeisesti hän on ja hän voi jäädä maahan suojelutarpeen tai humanitaaristen perusteiden nojalla.

Jos vika on pakolaisuuden kriteereissä tai niiden soveltamisessa, niin korjattakoon tai edes kritisoitakoon niitä. Mutta niin ei tehdä, vaan sovelletaan jotakin muuta lisäajattelua, jonka perusteet ja hallintovastuut ovat ainakin minulle epäselvät.

Kun tällaisiakin googlaa, niin esim. Pakolaisavun esittelyt ovat käsitteellisesti niin sekavia, etten ainakaan minä hevin saa tolkkua, lieneekö niitä kriittiselle lukijalle tarkoitettukaan. Vaikea sanoa, onko sellaista melkein salaliittoa, johon Defend Finland viittaa, mutta vaikeasti selvillesaatava tilanne on.

Defend Finland! · 22.06.2009, 19:43:51

Näitä erilaisia kokouksia ja sopimuksia on pidetty ja tehty paljon, mutta eurooppalaisilla ei ole juuri mitään käsitystä niiden sisällöstä. Tärkein lienee tämä Damaskoksen traktaatti vuodelta 1978, jonka tarkasta sisällöstä ei ole kerrottu eurooppalaisille.

Tämä kirjoittaja Bat Ye´or korostaa, että EEC - ja myöhemmin EU - on tehnyt näitä sopimuksia siinä uskossa että vastavuoroisuusperiaate toteutuu, eli että eurooppalaiset kristityt saavat samat oikeudet näissä muslimimaissa kuin Eurooppa antaa näille maahanmuuttajille näistä maista. Näin ei tietenkään (eikä näillä mailla ole edes koskaan ollut mitään tarkoitusta noudattaa vastavuoroisuutta) ole tapahtunut ja sen takia voisi hyvin sanoa, että sopimukset on jo mitätöity
, koska vastapuoli ei ole noudattanut sitoumuksiaan!

Jotta Homman lukijat olisivat selvillä siitä miten yksisuuntainen tie tämä Euroopan islamisoituminen ((Dhimmifaatio) on, täytyy kertoa siitä mitä tapahtuu mm Trelleborgin kouluissa, Etelä-Ruotsissa. Niin otetaan exilenin keskustelupalstalta seuraava teksti:

Jag fick hjärtklappning av ilska när jag läste detta mail:

"Undertecknad som är medlem i Sd sedan 10 år tillbaka fick höra något chockerande i dag på radion.
Trots att jag bor i Sjöbo Kommun har jag möjlighet att kunna ta in de två närradiokanalerna i malmö på två gamla apparater.
I morse ,torsdagen den 18 Juni Så sände K P Herslow i Skånepartiet mellan 08.00-10.00. Denna radio har öppen telefon.

Ca 20 minuter in på den första timmen ringer det in en ung förtvivlad pappa ifrån Trelleborg som berättar att han fått hem en skrivelse från dotterns skola som tänker införa en "muslimsk vecka" för Fjärdeårs-eleverna ca 3 veckor efter höststarten 09.
Det kommer att serveras endast halalmat i matsalen, koranen kommer att studeras ,muslimsk historia på schemat och flickorna får gärna ta på sig huvudduk som de haft med sig hemifrån. Olika islamska aktiviteter och föreläsare kommer att dyka upp under veckan och bl,annat kommer en imam att lära ut om den islamska läran.

Denne pappa hade vid infots erhållande ringt upp rektorn på skolan (östra skolan) och frågat om det kommer en kristen vecka som motvikt mot detta?
Svaret blev att det inte kunde sig låta göras eftersom muslimer är förbjudna att äta "oren" mat och läsa Bibeln och flickorna fick absolut inte gå ut med otäckt hår.

Om denna historia är sann så tror man inte sina ögon och öron. Att en rektor med sina lärare gör sig skyldiga till smygislamiseringen av vårt land genom att tillvänja försvarslösa barn till denna fruktansvärda vidskepelse som kallas islam,tycker jag att detta bör undersökas om detta är förenligt med skollagen och svensk grundlag.

Om detta så är fallet ,så föreslår jag några andra aktiviteter som ochså är islam, som stening av en kvinna,piskning av en annan kvinna, handavhuggning av en tjuvs hand,ett låtsasgiftermål mellan en-förslagsvis 50-årig lärare och en nioårig flicka på skolan.Ett trevligt kast med flicka från balkong och ja många andra "pittoreska" inslag under denna skammens vecka.

Måtte varenda Trelleborgare resa sig upp och ryta ut sina protester mot detta!
Detta radioprogram som jag refererar till går på frekvensen 90.2 och kan höras i repris idag fram till kl 17.00.
I morgon fredag från kl 08.00 till 17.00.
Kan även höras över inter-net på samma tider om man går in på skanepartiet.org och klickar på internet-radion,där dessa två timmar som det avses går i repris ,dygnet runt, till måndag morgon.
Jag vet att det är helg i morgon,vår svenska fina helg,men jag tycker ändå att någon därnere hos er skulle kunna ta tag i och undersöka detta så snabbt som möjligt, för att sätta ner foten för detta skamgrepp på vår demokratis baspelare, nämnligen våra skolor.
Detta är ett ärende av högsta prioritet!!!"

18-06-2009 13:25

Koko keskusteluketju löytyy tästä:http://exilen.eu/showthread.php?tid=5367

Tämä olisi ehkä kuulunut siihen "Tilanne Ruotsissa" juttuun mutta se sopii tännekin, eli lyhyesti: Trelleborgin koulussa aletaan opettaa 10-vuotialle etnisille ruotsalaisille islamia vastoin heidän tahtoaan. Yhden viikon aikana syödään vain halalruokia, tutkitaan koraania ja imaami tulee opettamaan islamin uskoa ja etniset ruotsalaiset tytöt pukeutuvat huiviin jne!

Yksi kauhistunut isä oli sitten kysynyt, että järjestetäänkö sitten vastavuoroisesti kristillinen viikko koulussa? Vastaus oli ehdoton ei, koska kristityt ovat muslimien mielestä vääräuskoisia ja koraani kieltää kaiken vastavuoroisuuden!

Se siitä EU:n toivomasta vastavuoroisuudesta! Euroopan islamisoituminen etenee nyt todella kovaa vauhtia!

Katselija · 22.06.2009, 20:41:16

Mielenkiintoista, Defend Finland. Palautan vielä mieleen sen, mitä alussa referoimani Esther Ben-David sanoo muslimisiirtolaisuudesta: kun alunperin työperäistä siirtolaisuutta yritettiin tukkia, siirtolaisuus siirtyi "oikeuksiin perustuvaksi" siirtolaisuudeksi. Olin ajatellut, että nuo "oikeudet" ovat hiljalleen hivutettuja ennakkotapauksia, käytäntöjä ja löysiä käsitteitä, jollaisia mamu-myönteiset ovat kehitelleet ja joista ilmapiirin muuttuessa helposti saataisiin tiukempia tulkintoja. Mutta nyt ymmärrän, että tilanne on ehkä vaikeampi.

On siis sopimuksia, joita korkeat osapuolet ovat sopineet ja jotka kaiketi sitovat esimerkiksi meitä suomalaisia. Me emme voi sanoutua sopimuksesta irti, eikä sitä voi edes EU yksin purkaa. Ja ajatuskin, että otettaisiin sopimus osapuolten kesken tarkistukseen sen noudattamisen vastavuoroisuuden puutteen vuoksi, on varmaan nykyoloissa vaikea. Mutta sikäli kuin tämmöisiä sopimuksia on, on islamilaisten siirtolaisten asema täällä vahvempi kuin olin luullut. Me olemme mallioppilaita, noudatamme sopimuksia ja pidän sitä oikeana.

Olisi tärkeätä tietää, mitä sitoumuksia on ja millaisia tulkintamahdollisuuksia. En ole oikein selvillä Homman organisoitumisista enkä puoluehankkeesta. Mutta jotakin organisoitunutta asiantuntijaosaamista säädösten ja sopimusten tietäminen vaatisi.

PaulR · 22.06.2009, 20:54:21

Hyvää tekstiä. Kiitos tästä. Tänään niitä ovatkin jo ollet tämä ja Suomen atomiasetta käsittelevä.
Jaan Griffinin näkemyksen. Saman olisi tietenkin voinut pukea enkelten kielille, mutta hän puhui rivijäsenilleen. Minä pyrin etsimään niistä olennaiset osaat ja kirjoitan samaan tyyliin ilman turhia jaaritteluja. Tämä ketjuhan siihen toki on väärä. Aihe kuitenkin on mitä kiinnostavin ja paljon uutta ajattelemisen aihetta synnyttänytkin.

Otin koko puheen esiin muutama viesti aiemmin ollesta irtolauseesta. Mielestäni puheesta osa vastasi siinä olleeseen kysymykseen.
Ei ihme ettei syy postaukseen selvinnyt. Kyse oli siis kepistä. BNP on ainoa sellainen porkkanan sijaan.

Katselija · 22.06.2009, 23:31:18

Katselin vähän Bat Ye'or:n Eurabia-ajatuksia (sorry hukkasin käyttämäni linkin). Olin pitänyt Eurabiaa jo sentään vainoharhaisena käsitteenä: kaiketi me eurooppalaiset tiukan paikan tullen pärjätään. Mutta siinä ovatkin ranskalaiset olleet hyvin aloitteellisia; hankkeen ajallinen painopiste näyttäisi olevan jo 1970-luvulla.

Perusidea on antiamerikkalainen gaullistinen politiikka, jossa Euroopan näkökulmasta Eurabia

- on kansainvälispoliittinen Yhdysvallatkin haastava voima,
- säilyttää vaikutusvallan entisissä arabisiirtomaissa,
- avaa eurooppalaisille tuotteille valtavat markkinat erityisesti öljyntuottajamaissa,
- takaa öljyn ja maakaasun saannin Eurooppaan,
- tekee Välimerestä euro-arabisen sisämeren rohkaisemalla massiivista arabisiirtolaisuutta Eurooppaan, sekoittamalla eurooppalaista ja arabiväestöä, edistämällä monikulttuurisuutta jossa on vahva islamilainen läsnäolo,
- kehittää islamilais-kristillistä yhteistyötä Israelia vastaan.

Arabien näkökulmasta

- tullaan heidän anti-Israelilaiselle linjalleen,
- modernisoidaan heidän maansa,
- päästään läntiseen tieteeseen ja teknologiaa mukaan,
- riippumattomuus Yhdysvalloista,
- arabien muutto ja kulttuurinen läsnäolo Euroopassa.

Mahtavaa! Ja ainakin minun järkeeni käy täysin. Ranskahan on ikuinen suurvaltayrittäjä joka haluaa pitää EU:n itsensä jatkeena. Eikä se ole erityisen tunnettu poliittisesta avoimuudestaan. Sitä en tietenkään osaa arvioida, miten realistinen tuollainen maailmanpoliittinen yritys on ja miten siihen muut suurvallat suhtautuvat.

Mutta jos monikultturismin ja islamilaisten suosimisen takana on tuollainen ranskalaisten intressissä oleva hanke tai edes mahdollisuuden ylläpito, niin siinä on todellista voimaa. Onhan meitä ennenkin suurvalta painostanut, Neuvostoliitto, ja oli silloinkin hyvää tarkoittavia höpsöjä, jotka puhuivat pehmoisia ja sympaattisia suurvallan intressien mukaan. Ja vaikka tämmöinen spekulointi vähän hölmöltä tuntuukin, niin vaikea sitäkin on ymmärtää, että niin sitkeä ilmiö kuin muslimien tunkeutuminen Eurooppaan olisi vain Thors-hömppien varassa.

Kallioinen Käsi · 23.06.2009, 17:12:13

Sen verran pitää kommentoida, että kyllä muut puolueet: Keskusta, Kokoomus ja SDP ovat yhtä syyllisiä kyseiseen mokutukseen, kuin nuo ainaiset RKP ja Vihreät. Mielestäni on älyllistä epärehellisyyttä pitää näitä, kahta varsin pientä puoluetta jotenkin pääsyyllisinä, kun itse poliittinen voima jolla tätä projektia vuosikausia on viety eteenpäin on näiden kolmen valtapuolueen sisällä. Muistelkaa itse millaisia kommentteja olette kuulleet vuosien saatossa demareiden, kokkareiden ja jyväjemmareiden edustajilta koskien maahanmuttoa ja sen kritiikkiä!

Zngr · 23.06.2009, 17:19:33

Hyvin samantapainen ja mielenkiintoinen juttu, kirjoittanut Alex Alexiev Focus News agencylle 04/2008

http://www.focus-fen.net/index.php?id=f1604

Katselija · 23.06.2009, 23:09:38

Zngr:n linkittämä juttu todella vahvistaa tämän ketjun ajatuksia; siinä on vielä havaintoja, kuinka Euroopan muslimisiirtokuntia tuetaan ja radikalisoidaan saudien rahoilla.

Jatkan vielä Eurabia-spekulointia. Kallioinen Käsi toi esiin, että ei vain Vihreät ja RKP, vaan suuret Keskusta, Kokoomus ja SDP mokuttavat aivan täysillä. Hölmöjäkö he ovat? Mitä jos niiden johtajat tietävät tämän ketjun ja Zngr:n linkkaaman jutun ajatukset ihan yhtä hyvin kuin me, mutta vain jatkavat mokutusta? Ehkäpä näin onkin.

Eurooppa on taloudellinen ja kulttuurinen maailmanmahti, mutta taantuva. Syntyvyys ei riitä edes pitämään väestöä ennallaan, ukkoudumme ja akkaudumme, uhkaamme käpertyä ja menettää dynaamisuutemme; ja kun tyhjiötä ei yhteiskunnallisessä elämässä ole, meidän luovuttamaamme tilaan tunkeutuvat muut, nuoremmat ja voimakkaammat.

Tarvittavaksi nuorennusruiskeeksi ei riittänyt Neuvostoliiton hajoaminen ja sen vaikutuspiirissä olleiden maiden liittyminen Eurooppaan: EU-25 ei ole vahvempi kuin EU-15; ei varmaan heikompikaan mutta nuorennusruisketta ei saatu. Itse Venäjän liittyminen läheisemmin Eurooppaan ei ole lupaava mahdollisuus (en pohdi sitä lähemmin).

Olettakaamme nyt hetkeksi, että islamin ongelmaa ei olisi. Tällöin Välimeren ympäristön ja Keski-idänkin maat näkyisivät aivan loistavan elvyttävänä ja nuorentavana kumppanina Euroopalle. Eurabia olisi väkiluvultaan Kiinan luokkaa ja vauraudeltaan maailman ylivoimainen ykkönen (ainakin niin kauan kuin öljyä riittää). Väestökokonaisuuden ikärakenne ja uusiutuminen olisivat hyvät, arabimaiden nostaminen teknisesti ja kulttuurisesti kuntoon olisi sukupolvien mittainen innostava ja antoisa työmaa ja edellytykset kokonaisuuden vuosisataiselle olemassaololle ja kehitykselle olisivat erinomaiset. Totta kai niin aineellinen kuin henkinen lähtökohta monissa arabimaissa on alhaalla, mutta niin pitääkin olla: Eurooppa on "valmis" ja siinä sen ongelma, arabien heikko lähtötilanne asettaa Euroopalle tehtävän, tarkoituksen.

Se, että Eurabiassa väestöt jonkin verran sekoittuvat, saattaa olla välttämätöntä. Arabimaissa on nimittäin kova kilpailija, Yhdysvallat. Sillä on rahaa (olkoonkin että nykyään velkana), teknologiaa ja sotavoimaa. Ehkäpä tunkeutuminen Irakiin suuntautui juuri Eurabiaa vastaan: Saddam Hussein oli tietysti kova ja raaka hallitsija ja toteutti suoranaisia kansanmurhia, mutta hän oli myös vahva ja aikaansaava johtaja ja Ranskan hyvä ystävä. Ranskahan kiihkeästi vastusti Irakin sotaa. Euroopan ja arabimaiden maantieteellinen läheisyys ja väestöjen sekoittuminen kompensoisi Yhdysvaltojen muuta ylivoimaa, joten tuolla pohjalla Eurabian suurvalta ehkä Yhdysvaltojen kilpailusta ja vastustuksesta huolimatta voisi olla mahdollinen.

Spekulaatiotahan tämä on, mutta olettakaamme näin. Poliitikot laativat Eurabian asiaa edistäviä sopimuksia, ja niitä täytyy laatia niiden poliittisten johtajien kanssa jotka ovat vallassa. Eurooppalaiset pitävät nenästään kiinni ja kirjoittavat islamia suosivia ja Israelia vastustavia pykäliä, jotta asiat saataisiin eteenpäin. He ajattelevat, että kunhan arabimaiden teollinen ja taloudellinen kehitys lähtee liikkeelle, islam ja muut siihen sopimattomat ideologiat purkautuvat itsestään; näinhän perin eurooppalainen Karl Marx sanoi. Ajatellaan että islam on väliaikainen riesa. Ja optimistisen Eurabian vaihtoehto on synkkä: jos Eurooppa onnistuu pitämään islamilaiset ulkopuolellaan, se taantuu väestöllisesti ja arabimaat kituvat keskiajassa; jos taas islam tunkeutuu Eurooppaan eikä maallistukaan, taannumme kaikki. Se, että hankkisimme siirtolaisia Kaukoidästä ja pitäisimme islamilaiset ulkopuolella, tuntuu vaikealta viritykseltä, eikä auttaisi arabimaiden kurjuuteen.

Tämä on tietysti täysin ilmassa olevaa spekulaatiota. Yritän vielä hahmottaa minulle tähän mennessä muslimisiirtolaisuuden dynamiikasta hahmottuneen kokonaisuuden.

(1) Itse siirtolaisuus on muuntunut työperäisestä siirtolaisuudesta "oikeuksiin" perustuvaan siirtolaisuuteen. Tärkeimmät oikeudet ovat turvapaikka ja perheen yhdistäminen. Minusta niissä olisi voitu pitää aika tiukanselkeää linjaa: turvapaikan saa jos täyttää pakolaisuuden kriteerit ja tällaisia on Suomessa muutamasta kymmenestä muutamaan sataan vuosittain, ja perheen yhdistämiseen ei ole subjektiivista oikeutta vaan vastaanottajamaa punnitsee tilannetta oma etunsakin mielessä. Läheskään näin tiukkaa ja selkeää ei käytäntö ole, ja arvelin että sitä selittää ...

(2) Mamu-auttajien ammattikunta, joka saa palkkaa ja muita etuja maahanmuutosta ja muuttajien kärsimistä ja aiheuttamista ongelmista. Tällaisia on Suomessa tuhansia ja Euroopassa satojatuhansia (jos muslimeja on parikymmentä miljoonaa). Jos muuttajat saavat sinänsä pienen sosiaalirahan ja suurin osa menoista kuluu mamu-auttajiin, niin hyvä on: rahat pysyvät kotimaassa ja menevät kelpo veronmaksajille. Ja jos maahanmuuttajien määrä pysyisi jossakin kohtuudessa samoin kuin ongelmat, niin mikäpä tässä. Varsinkin koko Euroopan mittakaavasssa vaikuttaa kuitenkin uhkaavasti, että kohtuus ei pysy. Samoin vaikuttaa, että ollaan jotenkin tätä yleisemmän ja vakavamman, koko yhteiskuntaa ja sen ilmapiiriä koskevan ongelman parissa.

(3) Julkisuus, tärkeimmät tiedotusvälineet, puolueet, poliittinen johto pitää yllä yhtäältä monikulttuurisuuden ihailua, toisaalta sensuuria ja leimaamista. Mamu-auttajien ammattikunta ei tietenkään voisi olla olemassa ilman laajempaa tukea ja mamu-ilmapiiriä. Minusta julkinen keskustelu muistuttaa ns. suomettuneisuuden aikaa: käsitettä "rasismi" käytetään aivan samoin kuin käsitettä "Neuvostoliiton vastainen". Pääministeri Vanhanen nuhtelee meitä aivan yhtä koulumestarimaisen kärttyisästi kuin presidentti Kekkonen. Vaikuttaisi myös, että jos jotkut huomattavammat poliitikot ovat sanoneet jotakin mamu-kriittistä, he eivät kuitenkaan ole jatkaneet näitä puheita: olisiko heitä ohjeistettu? Miksi? Minua on usein vaivannut, ettei mamu-asioista voi järkevästi keskustella. Miksi on vallalla tämmöinen kireä, leimaava ilmapiiri. joka antaa pakotetun yksimielisyyden vaikutelman?

(4) Ehkä on joitakin laajoja, pitkäjänteisiä hankkeita (Eurabia), johon johtavat poliitikot ovat sitoutuneet mutta joista he eivät voi puhua. Näin jälkikäteen ns. suomettuneisuuden aika on täysin ymmärrettävä. Paasikivelle ja varmaan myös Kekkoselle Neuvostoliitto näkyi hirveänä uhkana: aggressiivisen imperialistisena suurvaltana jonka alaisuuteen joutuminen olisi ollut meidän länsimaiselle kulttuurillemme katastrofi. Suorassa voimainkoetuksessa olisi tuhouduttu tai ainakin kärsitty pahoin, ja jos kansalle olisi avoimesti esitetty Neuvostoliitto sellaisena vieraana petona kuin minä johtajat sen näkivät, olisivat monet halunneet osoittaa rohkeuttaan ja vaarantaneet maan. Piti keplotella, puhua ystävyydestä vaikka muuta ajateltiin, olla provosoimatta ja sitoa toista positiiviseen yhteistoimintaan (parempi hyvä kauppakumppani kuin huono alamainen). Eikä kansalle edes voinut sanoa että puhutaan nyt yhtä ja ajatellaan toista, sillä naapurin tiedustelupalvelu olisi saanut sen selville. Kaikki tämä teeskentely, vaikka järkevää, tietysti kulutti meidän moraalia mutta ei minusta kovin pahasti. Ja nyt siis kysyn, että kun havaitsen saman falskin puhetavan kuin silloin, onko joitakin vastaavia kovia järkisyitä kuin silloin oli. Onko meillä, koko Euroopalla joitakin kehittelyjä arabimaiden suuntaan, joihin nähden nykyiset muslimisiirtolaisuuden ongelmat ovat väliaikaisia harmeja ja kasvukipuja? Sellaisia joita johtavat poliitikot vain hyssyttelevät ja toivovat ettei herkkä asetelma repeä. Totta kai kehittelijät voivat erehtyä ja se, minkä piti olla väliaikainen harmi tuleekin pysyväksi ja hallitsevaksi. Mutta enhän minä tiedä, kunhan hetken täällä sinkoili miehen aatos.

Fogeli · 23.06.2009, 23:38:21

Ranskaisilla on paljon ongelmia muslimiväestönsä kanssa. Jos tämä väestönosa olisi Ranskalle eduksi, miksi alueet joilla tämä väestöosa pääasiassa asuu ovat köyhimpiä ja ongelmallisimpia mitä tulee työllistymiseen ja rikollisuuden tasoon ?
Kaikka voi vaikutta myönteiseltä jos teoretisoi tarpeeksi. Sinä käytät paljon "jos" sanaa. Jos tädillä olisi munat hän olisi setä. Ny ei tädillä ole munia eikä Aasiasta tai Afrikasta tulleet maahanmuuttajat ole käytännössä johtaneet taloudelliseen kasvuun eikä poliittisesti vakaisiin oloihin. He johtavat todistetusti suuriin menoeriin valtion ja erityisesti kuntien taloudessa.

Quote from: Katselija on 22.06.2009, 23:31:18

Mutta jos monikultturismin ja islamilaisten suosimisen takana on tuollainen ranskalaisten intressissä oleva hanke tai edes mahdollisuuden ylläpito, niin siinä on todellista voimaa. Onhan meitä ennenkin suurvalta painostanut, Neuvostoliitto, ja oli silloinkin hyvää tarkoittavia höpsöjä, jotka puhuivat pehmoisia ja sympaattisia suurvallan intressien mukaan. Ja vaikka tämmöinen spekulointi vähän hölmöltä tuntuukin, niin vaikea sitäkin on ymmärtää, että niin sitkeä ilmiö kuin muslimien tunkeutuminen Eurooppaan olisi vain Thors-hömppien varassa.

Zngr · 24.06.2009, 11:33:04

Lisää tämän ketjun aihetta sivuavia linkkejä ja statistiikkaa & spekulointia ketjussa Maahanmuuttajien syntyvyys Euroopassa ja Suomessa tilastoina, kannattaa tutustua linkkeihin jos joku ei ole k.o. ketjussa vieraillut.

Slicky · 24.06.2009, 12:22:24

Minä en syytä pelkästään tiettyjä puolueita vaan näen tämän olevan enneminkin "ajan henki". Näen että tämä "monikultturismi" yms. on sodanjälkeisten ikäluokkien yhteinen projekti, unelma. Uskon, että kysymyksessä ei ole se, että ei tiedetä vaan ihan tarkoituksenhakuista toimintaa. Kysymys on uskosta. Monikultturismi on uskontoa, johon kuuluu EU, YK ja muut humanistiset järjestöt, jotka ovat tämän ikäluokan rakentamia yhteisöjä.

Filosofi Hegel puhui tästä. Hegel katsoi, että maailma voidaan jakaa ajanjaksoihin, joita erottavat sodat. TM:t olivat tämän vanhan impearilismin aikakauden päätepysäkki. Seuraava sukupolvi katsoi, että kaikki paha maailmassa johtui TM:n edeltävistä ideologioista tai ideologioita, jotka vähäänkään viittavat natsismiin tyyliin nationalismi. Se, että erilaisia vähemmistöjä teurastettiin keskitysleireissä, nyt erilaisia vähemmistöjä hyysätään -> Tässä on selvä vastakohtaajattelu.

Jäniksenkäpälä · 24.06.2009, 14:34:15

En itse kyllä usko tuollaisiin projekteihin tai muihinkaan suuremman mittaluokan uskosta tai salaliitosta. Lähinnä siksi, että en ole kovinkaan vakuuttunut siitä älystä, jolla muun muassa omaa maatamme johdetaan.

Ajan henki olisi ehkä pikemminkin parempi termi. Pidän suurinta osaa ihmisistä oikeasti laiskoina ja haluttomina ottamaan asioista selvää, koska tällöin joutuu haastamaan omat mielipiteensä ja käsityksensä, joiden muuttaminen voi olla yllättävänkin raskasta; on helpompi pitää kiinni vanhoista käsityksistään ja sulkea silmänsä ja korvansa aina välillä.

Nykyisten poliittisten toimijoitten lapsuus on kulunut kaveruutta, rehellisyyttä ja suvaitsevaisuutta julistavien lastenohjelmien parissa. Näinollen maailmankuvasta puuttuu maailman ihan oikeat raadolliset puolet - ja halutaan nähdä kaikki kansat ja ihmiset samanarvoisina. Mikäli näitä lastenohjelmia vertaa esimerkiksi joihinkin muslimimaissa tehtyihin, on ero aika dramaattinen; lapsille opetetaan heti islamin ehdotonta ylivaltaa ja oikeamielisyyttä - ja eritoten juutalaisten pahuutta. Kaikkien muslimien rehellisyydestä en osaa sanoa, mutta arabeissa kannatta luottaa vain niihin, jotka oikeasti tuntee - saman sanoo myös jokainen tuntemani arabi.

Eritoten elokuvateollisuus on tehnyt paljon hallaa realistisille käsityksille muslimeista esittämällä muun muassa ristiretket lähinnä rosvoretkinä, joissa kristityt ovat käytännössä yksinomaan pahoja. Saman voi nähdä monista historiandokumenteista. Usein muslimimaailman köyhyys ja muut ongelmat sälytetään läntisen maailman harteille, vaikkakin useimmiten erittäin hatarin perusteluin. Ja arabit, jos jotkut ovat erityisen herkkiä osoittamaan sormillaan muita, mutteivät näkemään itsessään mitään vikaa. Turistimatkoilla, mikäli ei halua nähdä kunnolla vaivaa, näkee vain hymyileviä kasvoja ja turisteille suunnattua kivakivaa.

Lyhyesti siis yritän sanoa, että mikäli päättäjällä ei ole kunnollista kosketuspintaa muslimeihin, on vaikea tehdä mitään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Oletetaan muslimien olevan kaltaisiamme valistuksen ja suvaitsevaisuuden läpikyllästämiä läntisen maailman ihmisiä, vaikka kulttuureissa on erittäin suuria eroja; näitä eroja ei vain haluta nähdä.

Katselija · 24.06.2009, 16:02:04

Zngr kiitos linkistä: mukavaa että on kaltaisiasi moderaattoreita ja tietokantojen kartuttajia. Karkea kokonaiskuva näyttäisi olevan se, että muslimien syntyvyys niin kotimaissaan kuin Euroopassa on korkeahko tosin vaihtelee, mutta pääpiirteissään laskemassa sekä kotimaissa että täällä asumisen ajan pidetessä. Muslimiväestö Euroopassa on lähes räjähdysmäisesti muutamassa vuosikymmenessä kasvanut pariinkymmeneen miljoonaan, mutta tuskin pelkällä syntyvyydellä "jyrää meitin". Ehkäpä eurooppalaisten suorastaan vähenevä uusiutumisluku huomioonottaen muslimien muuton määrä ja heidän syntyvyytensä olisi jopa suunnilleen kohdallaan: ongelma on tuon väestön laatu.

Olen tietysti itsekin sen hengen lapsi, josta Slicky ja Jäniksenkäpälä puhuvat. Käsitän heidän arvioivan, että ei esimerkiksi muslimisiirtolaisuuden ongelmien ymmärtämiseksi tarvita mitään Eurabian tai Bildenbergien kaltaisia taustavoimia, vaan ajan henki, vallitseva uskontoon verrattava ideologia riittää. Ja voidaan pahoin erehtyä kun luullaan, että toisen hymyilevän naaman takana on samanlainen ihminen kuin minä.

Luoja minua nyt varjelkoon provosoitumasta puolustamaan Eurabia-ideaani. Se vain hätäpäin kehittyi miettiessäni sitä, että kun muslimisiirtolaisuudessa on paljon epäkohtia ja vähän tähän mennessä näkyviä hyötyjä, niin miksi sitä sitten on (ja en pidä riittävänä selityksenä sitä, että kaikki poliitikot ovat hulluja ja Soinikin aika kiero). En kuitenkaan hylkää perusideaa: maailmassa on eri mittaluokkien määrittyneempiä tai epämääräisempiä hankkeita (vaikkapa Eurabia), joiden edistymiset ja törmäilyt ovat historiaa; ei tietenkään ole mitään yhtä maailmansuunnitelmaa, vaan tulevaisuus on edessä avoin.

Olkoon Eurabia eurooppalaisesta näkökulmasta: Euroopan väestöongelman käsittely, markkinoiden, luonnonvarojen ja hyödyllisen yhteistyön avaaminen arabimaita nykyaikaistamalla. Ja olkoon Eurabia islamilaisesta näkökulmasta: Euroopan valloitus islamille. Molemmat tässä vaiheessa edistävät muslimisiirtolaisuutta Eurooppaan, Mutta kuinka käy sadan vuoden kuluessa?

   There was a young lady from Riga,
   who smiled when she rode on a tiger.
   They returned from the ride
   With the lady inside,
   And a smile on the face of the tiger.
(Olipa nuori neiti joka ratsasti hymyillen tiikerillä. Paluumatkalla oli neiti sisäpuolella ja hymy siirtynyt tiikerin naamalle.)

Kumpi tulee olemaan neiti ja kumpi tiikeri?

Pidän Slickyn ja Jäniksenkäpälän kirjoituksia tosina ja oikeina, mutta miten minä kumminkin vähän provosoiduin; kiitos sitten provokaatiosta.

Zngr · 24.06.2009, 23:59:37

Tähän väliin, kuten linkeistä käy ilmi syntyvyys ei suinkaan tule posauttamaan muslimitaustaista väestöä hillittömiin lukemiin vielä pitkään aikaan. Ei silti kannata lopettaa lukemista, syntyvyys on vain murto-osa nopeista väestönmuutoksista. Lisäksi väestön demografia pelkän syntyvyyden perusteella muuttuu hitaasti, joskin varmasti. Kun jollekin tielle lähdetään, suuntaa ei käännetä sukupolven aikana. Tai edes kahden. Esimerkiksi teollisuusmaiden syntyvyys on ollut laskussa jo vuosikymmeniä, emmekä voi muuttaa sitä mitenkään merkittävästi vielä seuraaviin vuosikymmeniin.

Mutta väestörakenne voi muuttua silti hyvin nopeasti, hyvin erilaiseksi.

EU:n alueen demografiaa tulee siis muuttamaan, ja on muuttanut, syntyvyyden ohella ns. maahanmuuttoketju. Tähän kuuluvat entisen työperäisten maahanmuuttajien ja nykyisten turvapaikanhakijoiden sukulaiset, sekä toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien puolisot (ja heidän mahdolliset lapset tahi ottolapset). Kuten ylläolevista artikkeleistä käy ilmi, jokainen köyhien maiden maahanmuuttajien (eli EU:n alueella käytännössä muslimimaiden) toinen sukupolvi on itseasiassa puoleksi ikäänkuin ensimmäistä sukupolvea, koska oleskeluluvan saaneen henkilön mies tai vaimo haetaan lähtömaasta. Jopa kolmannen polven maahanmuuttajan vaimo on usein kouluttamaton ja kielitaidoton nainen Keski-Aasiasta. Kohtaamisteoria ei ihan ole toiminut.

Turkkilaiset, marokkolaiset, pakistanilaiset, bangladeshilaiset, somalit jne. avioituvat siis omaan maahansa. Esimerkiksi pakistanilaisten perinne avioitua ensimmäisen serkun kanssa johtuu taloudellisista syistä, myötäjäiset eli suvun varallisuus halutaan pitää suvulla. Lisäksi uusi puoliso voidaan tällä tavalla tuoda EU:n alueelle perheenyhdistämisen verukkeella jolloin hän on oikeutettu erilaisiin korotettuihin tukiin (mm. suurin osa somalitaustaisista äideistä Suomessa on virallisesti yksinhuoltajia, vaikka heillä selkeästi onkin aviomies).

Oli esimerkiksi muslimitaustaisten pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden määrä tai syntyvyys mikä tahansa, silti Saksan muslimiväestö kaksinkertaistuu kymmenen vuoden välein. Britanniassa muslimiväestö kasvaa kymmenen kertaa nopeammin kuin muu väestö. Kahdessa sukupolvessa koko EU:n alueen muslimiväestö on lauennut muutamista kymmenistä tuhansista jopa 20:een miljoonaan. Näin nopea, käytännössä ja oikeassa maailmassa toteutunut kasvu kumoaa välittömästi väitteet siitä, että muslimiväestön räjähdysmäinen lisääntyminen olisi silkkaa halla-aholaista foliohattukiihotusta suoraan kellarista.

Lisäksi kehittyvien maiden maahanmuuttajat ovat keskimäärin huomattavasti nuorempia kuin kantaväestö. Globaalisti eniten ongelmia on maissa, joissa on runsaasti 1-25 vuotiaita poikia ja miehiä, joilla ei ole mitään tekemistä. Voimme siis kuvitella tilanteen, jossa länsimaisen valtion väestöstä on maahanmuuttajia vain 20% mutta nuorten miesten osuudesta väestössä heitä on jopa puolet, eikä heillä ole mitään tekemistä. Lisäksi monikulttuurinen vastakkainasettelu estää minkäänlaisen integroinnin, ja omituinen vasemmisto-islam -klikki, jota yhdistää lähinnä viha Yhdysvaltoja ja VHM:ää kohtaan, takaa sen etteivät nämä nuoret tule olemaan järin kiitollisia ympäröivälle yhteiskunnalle. Siitä huolimatta, että nauttivat ilman minkäänlaisia velvoitteita äärettömän paljon laadukkaammasta elintasosta kuin kukaan heidän maanmiehensä uskaltaa edes kuvitella.

On aivan sama, miten joku ynnää erikseen syntyvyyden tai vaikkapa kiintiöpakolaisten määrän ensi vuosikymmenen väestöön. Se ei millään tavalla kuvasta maahanmuuton absoluuttista määrää Lähi-Idästä tai Pohjois/Itä-Afrikasta tai mistään muualtakaan. Suomessa pakolaiskiintiö on kuten usein toistetaan, 750 pakolaista vuodessa, mutta tähän voimme esimerkiksi vuonna 2008 lisätä 4000 humanitaarista maahanilmestynyttä sekä yli 6000 perheenyhdistäjää EU:n ulkopuolelta.

Zngr · 25.06.2009, 00:20:08

Avaudutaan lisää: Kokonaismäärä onkin yllättäen yli 10 000 henkilöä. Tähän ei lasketa siis EU:n alueelta muuttaneita, opiskelijoita, Suomen kansalaisten kanssa avioituneita tai työperäisiä maahanmuuttajia.

Viime vuonna saapuneiden 4000:n humanitaarisen maahanmuuttajan perhekoko vaihtelee 3:sta 42:een henkilöön. Lopullinen maahanmuuttajien määrä on siis varmasti yli 12 000. Noin joka neljäs humanitaarisista syistä oleskeluluvan saanut on afrikkalainen, joista 90% on luku- ja kirjoitustaidottomia. He eivät käytännössä voi koskaan työllistyä Suomen kaltaisessa tietoyhteiskunnassa kuten viime vuosikymmenen nousikausi todistaa. Edes nousukaudella Suomi ei löytänyt töitä humanitaarisille maahanmuuttajille, jotka ovat saapuneet ilman koulutusta Itä-Afrikasta. Miten tämä voisi onnistua seuraavan suuren laman kynnyksellä? Samoin on heidän sukulaistensa, ja perhesyistä maahan seuraavina vuosina tulevat ovat, afrikkalaisten suurten perhekokojen vuoksi, useammin juuri Afrikasta. Kun tänä vuonna oleskeluluvan saa kriisialueilta (jotka ovat 100% muslimimaita) 6000 - 10 000 henkilöä, heitä seuraa 18 000 - 40 000 perheenyhdistäjää vuosittain samoista maista.

Tämä on siis maahanmuuttoketju josta Alex Alexiev kirjoittaa sekä samalla se syy miksi maahanmuutto EU:n alueelle on näennäisesti vaikeaa, mutta käytännössä on viime vuosina tuonut yli miljoona maahanmuuttajaa pelkästään kehittyvistä muslimimaista (kokonaismäärän ollessa n. kaksi miljoonaa).

Muslimi- ja kehittyvistä maista muuttaneiden maahanmuuttajien työllisuusprosentti on parhaimmillaan Länsi-Eurooppalaisessa palvelu- ja tietoyhteiskunnassa n. 50% joka saavutettiin Britanniassa taloudellisen nousukauden aikana (lukuunottamatta somaleita, joiden työllisyys sielläkin on vain 19%) ja huonoimmillaan 80% - 90% (Suomen somalit, Saksan turkkilaiset, Ruotsin emme tiedä ketkä, mutta ne ulkomaalaistaustaiset jotka muodostavat 10%+ väestöstä mutta käyttävät 62% tulonsiirroista).

Esimerkiksi Lex-Thors määrittelee, että oleskeluluvan saanut henkilö voi hakea välittömästi töitä. Tätä lakia koko Eduskunta kannatti innoissaan. Kuitenkin niistä joiden työllistyminen on vaikeaa, eli humanitaarisella perusteella oleskeluluvan saaneista, 80% on hävittänyt matkustusasiakirjansa ja passinsa eikä Suomessa tiedetä laisinkaan keitä he ovat.

Kuinka todennäköisenä pidämme työllistymistä sellaisella henkilöllä, joka ei suostu kertomaan kuka hän on, aivan sama onko hän kantasuomalainen tai vaikka marsilainen? Kuvitteleeko kukaan joka lukee tätä saavansa töitä, jos ei kertoisi potentiaaliselle työnantajalle minkä ikäinen tai kuka on, puhumattakaan koulu- tai työtodistuksista.

Sopii miettiä, mitä tämä kaikki tarkoittaa tulevaisuuden kannalta =P

Simo Hankaniemi · 25.06.2009, 01:03:02

Eurabia-teoria on minusta erittäin uskottava perimmäinen syy muslimisiirtolaisuuden suvaitsemiseen Euroopassa. Arabeilla on öljyä ja nykyinen teollinen kulttuuri on hyvin yksipuolisesti öljystä riippuvainen. Kulttuurimaterialistisen teorian mukaan taloudelliset syyt determinoivat muuta kulttuuria ja siltä se näyttää tässäkin tapauksessa. Öljyriippuvuus pakottaa EU:n ottamaan Eurooppaan öljyn lisäksi myös arabeja ja yleensä islamilaisen kulttuurin edustajia laajassa mitassa. Asiaan liittyvät ongelmat ovat se hinta, jonka EU:n eliitti ja pääosa kansasta ovat valmiita maksamaan nykyisen kulttuurin jatkumisesta edes jonkin matkaa tulevaisuuteen.

Islam-invaasio ei ole pelkästään negatiivinen ilmiö eliitin kannalta, sillä se tarjoaa perusteen yleiselle kontrollin kiristämiselle, kuten on jo nähty mm. Englannissa. Tilanne on eliitin kannalta win-win. Öljy juoksee, kansa oppii pelkäämään ja heitä voidaan hallita tehokkaammin ilman vastaväitteitä. Luonnonvarojen ehtyessä eliitti voi jatkaa "normaalia elämää" ja kurjistuva massa sulautuu monikulttuurimössöksi, joka saa muhia omassa liemessään.

Mitä vaihtoehtoja eliitillä loppujen lopuksi on? Ilman öljyä EU romahtaa. EU ei ole henkisesti eikä fyysisesti valmis sotaan arabimaita vastaan, eikä edes kykenisi torjumaan ei-aseellistakaan invaasiota asein. EU on avuton, joten loogisinta on muuttaa pahe hyveeksi ja pissata housuihin pakkasella. Olo on lämmin joka tapauksessa hetken aikaa, eikä muuta voi.

Näiden ehtojen vallitessa voi ennustaa, että mamutus jatkuu niin kauan kuin öljy virtaa. Äänestykset eivät vaikuta yhtään mitään. Tilanne ei muutu, vaikka Jussista tulisi Suomen ja EU:n elinikäinen presidentti. Vanhanen on mitä luultavimmin oikeassa sanoessaan, ettei Suomen maahanmuuttopolitiikka muutu. Se ei voi muuttua, ellei talous muutu arabimaista riippumattomaksi.

Anti-Utopisti · 25.06.2009, 09:05:48

Yritin vuosi sitten selvittää Bat Ye'orin Eurabia-kirjassaan esittämien väitteiden uskottavuutta koskien EEC:n/EU:n maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden edistämisen alkuperää. Luin hänen itsensä laatiman lyhennelmän, puheen ja haastattelun tästä nimenomaisesta aihepiiristä sekä vertasin sitten niiden antamaa historiallista kuvaa yli kahteenkymmeneen alkuperäislähteeseen tai häntä neutraalimpaan historialliseen lähteeseen euro-välimerellisen yhteistyön kehityksestä.

Lyhennelmä: http://www.dhimmitude.org/archive/by_eurabia_122002_eng.doc

Puhe: http://gatesofvienna.blogspot.com/2007/07/revised-text-of-bat-yeors-speech-in.html

Haastattelu: http://www.abc.net.au/rn/talks/8.30/relrpt/stories/s1250346.htm

Päädyin kuitenkin vastoin Bat Ye'orin Eurabia-hypoteesia siihen käsitykseen, että euro-välimerellisellä yhteistyöllä lienee ollut 1970-1980-luvuilla korkeintaan sivurooli siinä kehityksessä, jossa EEC-maiden johto rupesi suhtautumaan myönteisesti itseisarvoiseen massamaahanmuuttoon ja monikulttuurisuuden edistämiseen.

Perusteluna johtopäätökselleni oli silloin se havainto, että jos euro-välimerellisellä yhteistyöllä olisi ollut laajempi rooli, niin tästä olisi automaattisesti helposti saatavilla selkeitä merkkejä 1) ensinnäkin euro-välimerellisen yhteistyön virallisissa dokumenteissa, 2) EEC:n/EU:n maahanmuuttopolitiikan suunnitteludokumenteissa sekä 3) lisäksi epäsuorasti euro-välimerellisen yhteistyön erikoisterminologian leviämisastetta mittaamalla.

Vuosi sitten tekemäni tutkimus löytyy seuraavasta linkistä (yritin muokata sen tekstiä äsken valtavalla hässäkällä lukukelpoisempaan muotoon, mutta se voi olla vieläkin hieman vaikeaselkoinen):

http://www.network54.com/Forum/171225/message/1217389128/Totuus+Eurabiasta-+Kiinnostavia+l%E4hteit%E4+ja+omaa+tutkimusta

Huomasin kuitenkin eilen yhden pahan puutteen tässä tutkimuksessani. Luin nimittäin vihdoin ja viimein Fjordmanin kirjoituksen The Eurabia Code, jossa hän tarkastelee Bat Ye'orin Eurabia-kirjan uskottavuutta, ja tajusin tehneeni virheen, kun rajoituin vuosi sitten ainoastaan Bat Ye'orin laatimiin lyhennelmiin sen sijaan, että olisin lukenut hänen koko kirjansa ja perehtynyt lisäksi muiden Eurabia-hypoteesia puoltavien kirjoittajien tuotantoon.

http://gatesofvienna.blogspot.com/2006/10/eurabia-code_19.html

Seuraavat Fjordmanin kirjoituksesta löytyvät kohdat nimittäin paljastavat, kuinka Bat Ye'or ja hänen tukijansa selittävät sen, ettei merkkejä euro-välimerellisen yhteistyön keskeisestä vaikutuksesta EU:n monikulttuurisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaan löytynyt läpikäymistäni Euro-Arab Dialogue -prosessin historiikeista, joiden mukaan prosessin virallinen puoli päin vastoin jumitti lähes täysin pysähdyksissä 1970- ja 1980-luvuilla.

These agreements could not be set forth in written documents and treaties due to their politically sensitive and fundamentally undemocratic nature. The European leaders thus carefully chose to call their ideas "dialogue." All meetings, committees and working groups included representatives from European Community nations and the European Council along with members from Arab countries and the Arab League. Proceedings and decisions took place in closed sessions. No official minutes were recorded.
...
As Bat Ye'or points out, while most of the workings of Eurabia are hidden from the public view
...
Writer Christopher Booker has called this the EU's "culture of deceit": "What in fact has been taking place has been a transfer of power (...) to Brussels on a scale amounting to the greatest constitutional revolution in our history. But much of this has remained buried from view because our politicians like to preserve the illusion that they are still in charge. The result is that remarkably few people now have any proper understanding of how the political system which rules our lives actually works."

Fjordmanin tapa esittää Eurabia-hypoteesi on siis puhdas salaliittoteoria, jossa väitetään, että euro-välimerellisen yhteistyön osanottajat olisivat edistäneet sanallisten sopimustensa pohjalta EEC-maiden ja arabimaiden yhdentymisagendaa sellaisessa laajuudessa, joka ylitti virallisten dokumenttien ja niiden pohjalta laadittujen historiikkien antaman kuvan. Tämä tekee Eurabia-hypoteesin todentamisen ja falsifioimisen lähes mahdottomaksi, koska meillä ei ole näin ollen saatavilla mitään konkreettisia todistuskappaleita siitä, onko Euro-Arab Dialogue -prosessin mahdolliset suulliset sopimukset todella tehty hänen salaliittoväitteidensä mukaisesti. Tässä mielessä Eurabia-hypoteesi muistuttaa Bilderberg-salaliittoteorioita: jotain katalaa siellä varmaankin on sovittu jo senkin perusteella, että poliitikot ja diplomaatit ovat kyseessä, mutta se, onko näillä ollut lainkaan yhteistä tulevaisuudenvisiota vaiko peräti tarkasti lukkoonlyöty tulevaisuudenvisio Euroopan kohtalosta, on meille taviksille hämärän peitossa.

Epäsuoria todistuskappaleita kuten euro-välimerellisen terminologian levinneisyyttä tarkastelemalla voimme kuitenkin saada alustavan käsityksen siitä, onko Fjordmanin mainitsema ja alun perin Bat Ye'orin esittämä väite euro-välimerellisen yhteistyön keskeisestä roolista EU:n monikulttuurisuus- ja massamaahanmuuttopolitiikalle uskottava. Eli suosittelen etsimään ensin avaindokumenteista kaikki Euro-Arab Dialogue -prosessille ominaiset fraasit ja sitten Googlella hakemaan, moneenko paikkaan ne ovat levinneet. Jos hakutuloksia on todella paljon, niin fraasiin liittyvä hanke on luultavasti toteutettu, mutta jos hakutuloksia on vain muutama kymmentä, niin fraasiin liittyvä hanke ei ehkä ikinä edennyt diplomaattien yhteistä visiointihetkeä pidemmälle. Itse en ehdi tätä aihepiiriä tutkia, mutta Euroopan ja muslimimaiden väleistä kiinnostuneille Hommalaisille tämän pitäisi olla hauska ja suoraviivainen tehtävä Eurabia-hypoteesin uskottavuuden selvittämiseksi.

Heti aluksi Eurabia-hypoteesia vastaan voidaan kuitenkin esittää sellainen vastakysymys, miksi monikulttuurisuuden ja maahanmuuton edistäminen linkittyy niin usein samaan arvopakettiin fanaattisen vihervasemmistolaisuuden ja sen social justice -retoriikan kanssa tätä neutraalimman diplomaattikielen sijasta, sekä ehkä vieläkin valaisevammin toinen vastakysymys, miksi maahanmuuttoa EU-maihin edistetään kaikkialta maailmasta, vaikka arabimaiden johtajien intresseissä olisi tietenkin vaatia etusijaa maahanmuuttajien valinnassa nimen omaan omien maidensa kansalaisille. Eurabia-hypoteesi ei pysty vastaamaan näihin kysymyksiin, vaan päin vastoin EU:n maahanmuuttointoilijoiden profiili pikemminkin todistaa Eurabia-hypoteesia vastaan, sillä heidän ihailemansa feminismi ja etnisen diversiteetin maksimointi tuskin ihastuttavat arabimaiden johtajia, jotka luultavasti pelkäävät niiden leviämistä EU:sta omiin maihinsa.

Fjordman tosin viittaa hieman epäselvästi enemmän tai vähemmän sitoviin virallisiin päätöksiin ("Euro-Arab Dialogue Symposia conducted in Venice (1977) and Hamburg (1983) included recommendations that have been successfully implemented. These recommendations were accompanied by a deliberate, privileged influx of Arab and other Muslim immigrants into Europe in enormous numbers."), joilla jonkin tyyppistä suosituimmuusasemaa olisi todellakin pyritty tarjoamaan muslimimaista kotoisin oleville maahanmuuttajille. Kuitenkin jää avoimeksi, oliko arabimaille tarjottu ratkaisevasti enemmän myönnytyksiä kuin muille ystävällismielisille maille, vai johtuiko arabimaahanmuuttajien suuri määrä pikemminkin heidän lähtömaidensa Etelä-Eurooppaa lähellä olevasta maantieteellisestä sijainnista.

Eli täytyisi seuraavaksi kartoittaa se perustaso, mikä oli maidenvälisten myönnytysten tyypillinen määrä 1970-1980-lukujen diplomatiassa ja missä määrin EEC-maiden arabimaille tarjoamat myönnytykset ylittivät sen.

Monet Bat Ye'orin mainitsemat arabimaahanmuuttajille tarjotut tukimuodot eivät olleet tuohon aikaan harvinaisia osana normaalia etnisten suhteiden politiikkaa. Maahanmuuttajien yhdistysten perustaminen ja maahanmuuttajien kulttuurin edistäminen alkoivat itse asiassa jo ennen koko Euro-Arab Dialogue -prosessia, kuten seuraavasta vuoden 1973 tammikuussa Tukholmassa perustetun Immigrant-institutet -kulttuurikeskuksen historiikista käy ilmi, enkä havaitse tässä tukimuodossa minkäänlaisia viittauksia muslimien erityiseen suosimiseen:

IMMIGRANT-INSTITUTET - HISTORIK 1973-2002

http://www.immigrant.org/aom/index.php/aom/article/view/5/2

Eli Bat Ye'orin kirjassaan esittämien detaljien kiinnostavuus riippuu pitkälti siitä, tarjosivatko Euro-Arab Dialogue -prosessiin osallistuneet eurooppalaiset diplomaatit arabikollegoilleen myönnytyksiä lujittaakseen EEC:n ja arabimaiden oletettua erityissuhdetta kuten Bat Ye'or väittää vai tarjosivatko he nämä edut pikemminkin siksi, että se oli yleinen myönnytysten taso siihen aikaan kaikkien keskenään ystävällismielisten maiden välillä.

Kaiken lisäksi Eurabia-hypoteesista löytyy joitain epäilyttäviä aukkoja. On varmaan totta, että Charles de Gaulle halusi turvata Ranskan suurvalta-aseman ja osana sitä säilyttää hyvät suhteet Maghrebin arabimaihin 1960-luvun dekolonisaation jälkeen, kuten Bat Ye'or väittää, MUTTA jostain käsittämättömästä syystä Bat Ye'or ei taida mainita sellaista hätkähdyttävää lisätietoa, että Charles de Gaulle halusi ilmeisesti vastaavaan allianssiin mukaan KAIKKI Ranskan entiset siirtomaat Afrikassa eikä pelkästään Maghrebin arabimaita. Tälle myös Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan suuntautuvalle yhteistyövisiolle oli jopa olemassa nimi Françafrique, sekä lisäksi oli olemassa visio Ranska-johtoisen Euroopan ja Afrikan laajemmasta allianssista, joka taas tunnettiin nimellä Eurafrique:

"When the concept of a "larger France" was focused on Africa, reference was made to a Franco-African entity that would symbolize the greatness of France. The idea of France-Afrique as a single geopolitical whole was offered as the goal of a continued French presence in Africa. Sometimes, the ideal of Eurafrique was propounded by French individuals who believed that France should be the leading European power in Africa. The concepts of France-Afrique and Eurafrique symbolized the intensity with which the French believed that links with Africa were indissoluble.

The first Eurafricanists appeared among French interest groups that had a stake in the colonial venture (the parti colonial, or colonial lobby): politicians, soldiers, and business people. These individuals attempted to justify and to rationalize the colonial venture on the grounds of the natural complementarity and resultant unavoidable "interdependence" of the two continents: Africa as provider of raw materials and Europe as supplier of finished goods. Prominent members of the French colonial lobby argued that to preserve and manage this intercontinental complementarity, it was necessary to unite Africa and Europe and to link the future of the two continents together, thus ensuring the economic prosperity of both. Thus, from its inception, the ideology of Eurafrica appeared as a convenient justification of the colonial policies of the European powers - and particularly of France - in Africa and as a rationalization of the inherently unequal and fundamentally exploitative economic policies implemented by the metropoles in their African colonies.

The central tenets of the Eurafrican ideology (complementarity, solidarity, and interdependence) continued to be invoked by postcolonial Eurafricanists (such as Leopold Senghor). According to this updated Eurafrican ideal, the creation of Eurafrique appeared as a strategic and economic necessity for those countries and regions (such as Europe, France, and Africa) trying to combat the influence of the superpowers (the United States and the Soviet Union) on the continent."

lähde: John W. Harbeson, Donald Rothchild: Africa in World Politics: Post-Cold War Challenges, s. 165.

http://www.questiaschool.com/read/24246370

De Gaullen geopoliittista visiota Afrikassa edisti hänen luottomiehensä Jacques Foccart, joka oli eräänlainen Ranskan vastine Henry Kissingerille ja tunnettiin Françafrique-hankkeen huippuvuosina lempinimellä Monsieur Afrique.

Verschave later defined Françafrique as "the secret criminality in the upper echelons of French politics and economy, where a kind of underground Republic is hidden from view". He said that it also means "France à fric" (fric is a slang word for "cash"), and that "Over the course of four decades, hundreds of thousands of euros misappropriated from debt, aid, oil, cocoa... or drained through French importing monopolies, have financed French political-business networks (all of them offshoots of the main neo-Gaullist network), shareholders' dividends, the secret services' major operations and mercenary expeditions."

lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7afrique

Tuolloin Ranskan geopoliittisten intressien edistämistapana eivät olleet nykyiseen tapaan afrikkalaisten mielistely suvaitsevaisuudella ja dhimmiydellä, vaan sen sijaan Ranskan häikäilemätön sotilastiedustelupalvelu SDECE ja gaullisteille lojaalit miliisit, jotka käyttivät apunaan värvättyjä gangstereita. Kyseessä olivat siis usein tyylipuhtaat kurkunleikkaajat, jotka olivat aiemmin lamauttaneet sekä FLN:n että OAS:n johtorakenteen kidutuksilla ja murhilla (FLN:ää vastaan SDECE:een linkittynyt La Main rouge, OAS:ää vastaan gaullistien perustama undercover-iskujoukko barbouzes). Selvästikään Foccartin Françafrique-politiikka ja Ranskan yleinen geopolitiikka de Gaullen presidenttikaudella eivät perustuneet vihervasemmistolaiseen maailmanhalaukseen vuoden 1968 hengessä, vaan olivat ehkä pikemminkin ankaruudellaan yksi tämän synnyn laukaisseista tekijöistä.

De Gaullesta vielä sen verran, että vaikuttaa siltä, että Bat Ye'or ja Fjordman ainakin toisinaan esittävät historiallisia faktoja omalle hypoteesilleen suotuisassa valossa eivätkä neutraalisti. Esimerkiksi Fjordmanin artikkelista voimme lukea seuraavan hätkähdyttävän kohdan, jonka mukaan de Gaulle olisi sanonut vuonna 1967 lehdistötilaisuudessa kommentoidessaan kuuden päivän sodan lopputulosta, että Ranskan yhteistyö arabimaiden kanssa olisi sen ulkopolitiikan perusta ("the fundamental basis of our foreign policy"). Kuitenkin ranskankielisessä alkuperäistranskriptiossa käytetään sanamuotoa, jossa de Gaulle ilmeisesti ainoastaan totesi alueen olevan YKSI Ranskan ulkopolitiikan perustoista ("une des bases fondamentales de notre action extérieure"). Aika iso merkitysero!

"D'autre part, une fois mis un terme à l'affaire algérienne, nous avions repris avec les peuples arabes d'Orient, la même politique d'amitié et de coopération qui avait été pendant des siècles celle de la France dans cette partie du monde et dont la raison et le sentiment font qu'elle doit être aujourd'hui une des bases fondamentales de notre action extérieure. Bien entendu, nous ne laissions pas ignorer aux arabes que pour nous l'Etat d'Israël était un fait accompli et que nous n'admettrions pas qu'il fut détruit. De sorte que tout compris, on pourrait imaginer qu'un jour viendrait où notre pays pourrait aider directement, à ce qu'une paix réelle fut conclue et garantie en Orient pourvu qu'aucun drame nouveau ne vint à la déchirer."

lähde: Conférence de presse du 27 novembre 1967

http://www.akadem.org/photos/contextuels/4228_de_gaulle_1.pdf

Suosittelen siis täydentämään Eurabia-kirjaa sitä monipuolisemmilla lähteillä Ranskan sodanjälkeisen geopolitiikan historiasta, ettei lukija erehdy ylikorostamaan muslimimaiden merkitystä de Gaullen visiossa EEC:n tulevaisuudesta:

"As decolonization became an active issue in the 1950s, well-developed defenses of French colonial policies became arguments for post-colonial ties. France had sought colonies to claim the vast untapped wealth of Africa, to bolster itself strategically against other Great Powers and to extend the 'civilizing mission' and glory of French culture. For many elites on right and left, decolonization did not alter these goals. An entity called 'Eurafrique' remained the key to France's future. Given the 'obvious geographical complementarity that links Africa and Europe', France was the center of a union 'which nature itself seems to impose' (Lininger-Goumaz, 1972: 23; Zischka, 1952). Only by developing Africa could France balance against a reviving Germany, and only with Africa could Europe balance against the US and USSR (Nord, 1956: 11). Militarily, the French retreat to Africa in World War II ostensibly displayed its strategic importance. French generals argued that the advent of ballistic missiles made Africa still more important, since only bases there were beyond Soviet reach (Chipman, 1989: 79; Maury, 1958: 104). Culturally, the education and perfection of African societies remained France's duty. For conservatives, the relationship was paternal; for liberals, it was fraternal — but either way, wrote one French deputy, Eurafrique was 'a family discussion' (Nord, 1956: 122)."

lähde: Alison Brysk, Craig Parsons & Wayne Sandholtz: After Empire: National Identity and Post-Colonial Families of Nations

http://www.socsci.uci.edu/%7Ewsandhol/Brysk-Parsons-Sandholtz-EJIR-2002.pdf

Toisaalta 1990-luvulla EU:n politiikka muslimimaita kohtaan on kieltämättä sisältänyt löytämieni lähteiden valossa paljon tyypillistä nöyristely-, suvaitsevaisuus- ja monikulttuurisuusliturgiaa (koodisana tosin vaikuttaa olevan normaalin multicultural-termin sijasta inter-cultural), mutta en saanut selvää, missä määrin tämä liturgia oli peräisin 1970-1980-lukujen diplomaattikielestä ja missä määrin vihervasemmistolaisesta maailmankyläajattelusta, joka oli luullakseni 1990-luvulla täysin uusi muoto euro-välimerelliselle yhteistyölle eikä perustunut sen paremmin Charles de Gaullen kuin EEC:n/EU:n perustajaisienkään (Monnet, Coudenhove-Kalergi) toivomuksille.

Näin ollen alustavista tutkimusyrityksistäni huolimatta Bat Ye'orin Eurabia-hypoteesin uskottavuus jäi minulle vielä täysin avoimeksi kysymykseksi, ennen kuin saan käyttööni tarkempia lähteitä EEC-/EU-maiden maahanmuuttopolitiikan kehityksestä, enkä voi suositella sen paremmin luottamaan Eurabia-hypoteesiin kaikenkattavana selitysmallina kuin ainakaan toistaiseksi vähättelemäänkään sen mahdollista merkitystä Eurostoliitto-projektin maahanmuuttopolitiikan selittämisessä.

[email protected]

Katselija · 25.06.2009, 09:58:46

Täytyy koettaa vielä avata problematiikkaa muslimisiirtolaisista itsestään käsin, niin vaikeaa kuin se onkin. Seuraavassa puhun kamalan karkeilla ja ylimalkaisilla arvioilla; en tiedäkään tarpeeksi, mutta yritän jotakin availla, tarkentakoot ja korjatkoon toiset. Yritän pysyä koko Euroopan tasolla, Suomesta vain jokunen toissijainen huomautus.

Sanoin tuossa aikaisemmin tutustuttuani Zngr:n linkkaamaan aineistoon, että Euroopan väestökysymyksen kannalta muslimien maahanmuutto ja lisääntyminen saattaa olla määrällisesti kutakuinkin kohdallaan; ongelma on vain muslimiväestön laatu. Ja saman sanon uudestaan.

Luvut ovat kyllä valtavia. Muslimeja Euroopassa on nyt parikymmentä miljoonaa, nelisen prosenttia; kasvuvauhti ja tunkeutumispaine ovat huikeita. Ehkäpä muslimeja Euroopassa on parinkymmenen vuoden kuluttua 10% eli 50 miljoonaa, ja vuosisadan jälkipuoliskolle siirryttäessä 20% eli 100 miljoonaa. Jos muslimeja maailmassa kaikkiaan olisi kaksi miljardia, niin Euroopassa heistä olisi 5%.

Ehkäpä väestöpoliittisesti jokin tuollainen on tarpeen. Olen aikaisemminkin siteerannut Pekka Parkkisen analyysia Yhteiskuntapolitiikka 1/2009 Työllisyysnäkymät ikääntyvän väestön taantuvassa Suomessa. Muuttovoittomme on ollut runsaat 10000 henkeä vuodessa, ja se tarvitaan, jotta korkeahkolla 75% työhönosallistumisella huoltosuhde olisi kunnossa vuonna 2040. Tuolloin eliniän odote on huikea 85-86 vuotta, joten työvoimaa tarvitaan. Vastaava epäilemättä on tilanne koko Euroopan mitassa: väestö vanhenee, nuoria ja työntekijöitä tarvitaan, ja kun tulijoita on yllin kyllin, niin tuollainen monien kymmenien miljoonien muslimiväestön lisäys sekä tulijoina että syntyneitä on odotettavissa. Heitähän tänne on tulossa, paljon vähemmän muita.

Niin, se laatu. Työikäisten työhönosallistumisen pitäisi olla 75%, mihin maassamme on hyvinä vuosina juuri ja juuri päästy. Muslimien työhönosallistuminen ei ole sinne päinkään. Olisi kiva nähdä kunnollisia tilastoja, mutta ehkäpä sellaisia ei rasismileimasyistä ole. Zngr tuossa yllä arvioi hajatietojen nojalla, että hyvä jos 50%. Ja jos se on pysyvästi noin, niin muslimisiirtolaisuudessa ei ole työvoimapoliittista järkeä, se ei ole ratkaisu Euroopan vanhenemis- ja taantumisongelmaan. Piste. (En halua korostaa yksityiskohtia kuten somaleja, peruskysymys on koko 20-100 miljoonan yleistyöllistyminen ja mahdollisuudet.)

Arabikulttuurin tilasta on esitetty aika pessimistisiä arvioita; ihan muistinvaraisesti

- kirjoja tuotetaan ja käännetään surkean vähän,
- kasvatus on perin rajoittunutta (vrt. Jäniksenkäpälän huomautuksia yllä),
- teknillinen koulutus on vähäistä, ylipäätänsäkin korkeammassa koulutuksessa Koraanin tutkiminen ja vastaava on aivan ylikorostettu,
- naisten heikko asema merkitsee myös valtavaa tuhlausta, väestön toisen puolen lahjakkuus jätetään varjoon,
- korruptiota, moraalin puutteita.

Jne. Turhahan tätä on lässyttää. Muslimien työhönosallistumisaste on alhainen siitäkin syystä, että he eivät täytä eurooppalaisen työelämän ja yhteiskunnallisen elämän standardeja. Monien heidän virityksessään, asennoitumisessaan ja uskonnossaan on esteitä, jotka tukkivat heidän mahdollisuuksiaan edetäkään asiassa.

Tietenkin mahdollisuuksia on. Viikko pari sitten näkyi Hesarissa olleen M'hammed Sabourin jokin kirja-arvostelu. Hän tuli Marokosta Suomeen nelisenkymmentä vuotta sitten nuorena miehenä naisen perässä, yritteli ja hapuili eri tilapäistöissä, opetteli ahkerasti suomea, sai opiskelupaikan, opiskeli, jatkoi opintojaan tohtoriksi, teki tutkimuksia ja on nyt suomalaisen yliopiston suomalainen professori, joka siis hoitaa virkansa suomeksi. Hän on hyvä, erinomainen mies, mutta ei hän sitä valmiiksi ollut kun hän tuli: hän otti lusikan kauniiseen käteen ja kasvoi kelpo suomalaiseksi. Mutta hän on yksi pääsky joka ei kesää tee.

Irakin sodan alkamisen aikoihin sattui silmiin selvitys arabeista Yhdysvalloissa. Heitä on siellä vähemmän kuin Euroopassa, prosentin verran siis kolmisen miljoonaa (kriteeritkin ovat tietysti ongelmalliset), kristittyjä, muslimeja ja muita + uskonnottomia kutakin noin kolmasosa. He ylipäänsä ovat menestyneet keskimääräistä hieman paremmin: koulutus ja tulot ovat keskiarvon yläpuolellakin. Sillä, onko kristitty, muslimi vai muu, ei ole merkitystä. Ehkäpä tällaisilla tiedoilla oli merkitystä: ajateltiin että kunhan siellä vapautetaan ihmisiä tyrannioista, he rupeavat pärjäämään kuten Yhdysvalloissa. Ikävä kyllä se ei ollut niin yksinkertaista.

Vaikka tuollaisten esimerkkien nojalla vaikuttaisi periaatteessa olevan mahdollisuuksia, pidän perusarviona, että Euroopan mitassa ainakin osittain epäonnistutaan. Todennäköiseltä vaikuttaa, että muslimeja tulvii ja lisääntyy, he muodostavat omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa, ghettoutuvat, ovat alaluokkaa. Yleinen sosiaaliturva rapautuu, eriarvoisuus lisääntyy, turvallisuusproblematiikka kärjistyy, yhteiskunta määrittyy entistä rasistisemmin sanotaan sitä millä nimellä hyvänsä. Kuten Simo Hankaniemi yllä sanoi, se sopii eliitille hyvin: kurissa pitäminen, palkkojen polkeminen onnistuu. Ja ymmärtääkseni muslimienkin tilanne pysyy parempana kuin lähtömaissa; ja ehkäpä me kantaväestökin jotekin lutvitellaan kun pidetään etäisyyttä. En siis pidä islamilaista kumousta todennäköisenä, vaan laihan sovun.

Tätä kirjoittaessani näkyi tulleen Anti-Utopistin kiinnostava analyysi Eurabia-hypoteesista, johon en nyt ennätä puuttua. Enhän minä sen puolestapuhuja olekaan: yritin vain ymmälläni etsiä, olisiko jotakin projektia tulkitsemani "suomettuneisuutta" muistuttavan liturgisen puhetavan takana; nyt huomaan tulleeni lähemmäksi mm. Slickyn ja Jäniksenkäpälän ajatusta, että "ajan henki" yhdessä pienimmän vastuksen myöntyväisyyden kanssa saattaa olla uskottavin selitys ajautumisellemme. Joka tapauksessa jos ajateltaisiin Eurabia-hankkeen kaltaista hanketta nimenomaan optimistisena kehitysprojektina, niin vähintä, mihin pitäisi kyetä, olisi saapuvan muslimiväestön tarmokas kotouttamis- ja kehittämiskasvatus. Ja epäilen ettei siihen ole tarmoa eikä todellista poliittista tahtoa; ja tällöin ajaudutaan mihin sitten ajaudutaankin.

PaulR · 25.06.2009, 11:38:38

Suurella joukolla eurooppalaisia on perspektiivivirhe koskien politiikan voimasuhteita. Kunnallispolitiikkatasolta pitäisi ottaa valtavia loikkia taaksepäin ja nähdäkseen kokonaiskuvan on tässä ketjussa ainekset alkuun. Kun katselemme vallan pyramidin huipulta, alkavat maa -ja kuntakohtaiset päätöksenteon ensialkuun järjettömiltä näyttävät päätökset saamaan loogisuutta.

On selvää, ettei Suomen poliittisella johdolla ole enää mitään sananvaltaa erityisesti EU:ta koskevissa asioissa. Lissabonin sopimus on jo ratifioitu Irlannin ei:stä huolimatta. Sitä toteutetaan jo pääpuolueiden konsensuksessa. Kuten Anti-Utopisti kirjoitti, joutuvat he kuitenkin pitämään yllä illuusiota, että langat ovat vielä tiukasti Arkadianmäellä. Tästä ajatuksesta pitäisi päästä.

EU vaalit olivat mainio esimerkki pääpuolueiden johdon katsoessa rinnakkain kannatuslukujensa romahdusta ja hymyillessä väkinäisesti. Riidellään toisarvoisista asioista, mutta tehdään yhteisymmärryksessä samaa politiikkaa kulissien takana ainakin EU:ta koskevissa asioissa. Kannatuksenkaan tippuminen ei muuta tätä asiantilaa. Käsien täytyy olla sidottu ja tiukkaan. Lienee suoraa jatkumoa jo vuosikymmeniä jatkuneelle kabinettipolitiikalle, jossa suomalaisia kansanvalistetaan jo päätetyille ja toteutetuille hankkeille. Alkaa olla korkea aika tehdä tälle salailun kulttuurille loppu.

EU myönteisiltä kysyn aina, mihin heidän myönteisyytensä perustuu. Pääsemme ilman viisumia liikkumaan EU maiden sisäisesti, on yleensä päällimmäisenä mielessä. Visio Euroopasta, jonka eliitti on suunnitellut, ei voi olla kenenkään täysipäisen eurooppalaisen kannattama, mikäli se tulisi julki. Ne ajetaan läpi pikkuhiljaa kohti tätä visiota. Mieleen tulee vertaus sammakosta kiehuvassa vedessä. Asteita lisätään vähän kerrallaan ja annetaan tottua lämpöön, kunnes.

Jäniksenkäpälä · 25.06.2009, 14:12:17

EU:ssa on mielestäni jo nyt ongelmana se, että kasaan on pistetty suuri määrä keskenään huonosti toimivia kulttuureja. Olen keskustellut tästä asiasta joskus eri pohjoismaitten YK:ssa eri elimissä toimivien ihmisten kanssa - kaljaa juoden, nuotion ääressä ja makkaraa paistaen. Tuolla oli mukana myös yksi etelä-saksalainen, mutta hän tuntui olevan vähän niinkuin väärässä paikassa, väärään aikaan. Se mikä oli meille pohjoismaalaisille täysin normaalia - oli ihmeellistä ja eksoottista saksalaiselle, vaikka hän oli suomalaisen kanssa naimisissa.

Jos joku teistä on ollut työelämässä tekemisissä esim. italialaisten kanssa, tietää hyvin, ettei meillä ole toimivaa yhteistä päätöksentekotapaa - vaan kaikki pitää erikseen sovitella ja leipoa. Yleensä tuloksena on huono kompromissi, ja kaikkein pahinta on, jos neuvotteleva suomalainen uskoo edelleen vakaasti pohjoismaalaiseen yhdessä sopimiseen, jolloin italialainen vetää kotiinpäin 100 - 0. Vahnanen on tällaisesta ihmisestä hyvä esimerkki. Huomattavaa osaa suomalaisista poliitikoista EU parlamentissa ei noteerata käytännössä lainkaan, eivätkä he pääse mihinkään valtuuskuntiin, juuri edellämainitusta syystä.

Ja toisin kuin edellinen kirjoittaja, uskon edelleen kansalliseen päätöksentekoon - sitä vain vaivaa tuo sama tauti - eli ollaan paavillisempia kuin paavi itse. Kovinkaan moni muista EU maista ei ole kovinkaan nopea saatamaan direktiivejä täytäntöön - ja Italia ei välttämättä niille epäedullisia edes koskaan. Valitettavasti Kekkosia ei Suomesta tällä hetkellä oikein löydy - ja jos löytyisikin, niin valitettavasti oletettavasti kävisi taas niin, että sitten meillä olisi diktaattori. Suo siellä...

PaulR · 25.06.2009, 14:27:09

Uskoni kansalliseen päätöksentekoon horjuu juuri tämän taudin vuoksi. Kaikessa annetaan periksi, vaikka kansallista etua vastaan. Kun perustuslaki/Lissabonin sopimus on saatu legimoitua Irlantia äänestyttämälla, sillä ei olekaan enää mitään merkitystä.
En oikein jaksa uskoa, että Thors ja loppukopla ovat keskenään keksineet lähteä esimerkiksi monikulttuuristamaan Suomea, käyttäen samoja metodeja kuin kaikkialla muuallakin.

Ehkäpä eniten tässä nyppii salailu, jolla tätä ajetaan. Näitä puntaroidessa otetaan vielä foliohattufriikin ja salaliittoteoreetikon maine, kun näitä yrittää avata ja ymmärtää.

News:

Muslimisiirtolaisuuden dynamiikkaa Euroopassa

PaulR

PaulR

PaulR

PaulR