2013-10-02 VU Räsänen:Mamut tuovat enemmän tuloja kuin saavat avustuksina

[Ink Visitor]

Räsänen: Maahanmuuttajat tuovat enemmän tuloja kuin saavat avustuksina

Miina Sillanpää Seuran seminaarissa keskiviikkona puhuneen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mielestä ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikkien asukkaidensa, myös maahanmuuttajien, työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja.

Ministeri viittasi kesäkuussa julkistettuun Maahanmuutto 2020 -strategiaan, jonka keskeisenä viestinä on maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen.

- Maahanmuuttajien osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää koko Suomen hyvinvoinnin kannalta. Muualta tänne muuttaneet tulee nähdä osallisina ja aktiivisina toimijoina, ei vain palvelujen ja toimenpiteiden kohteena, Räsänen sanoi.

Räsänen muistutti myös OECD:n tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajat tuovat Suomen valtiolle enemmän rahaa kuin siltä vievät. Tutkimuksessa oli laskettu yhteen maahanmuuttajista valtiolle kertyneet tulot, kuten verot, sosiaaliturva- ja eläkemaksut. Lopputuloksena oli, että maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.

- Tutkimuksen tulos on varmasti uutta ja myös yllättävää tietoa, sillä maahanmuuttajat nähdään usein taloudellisena rasitteena kapeasta tarkastelunäkökulmasta johtuen, ministeri totesi.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja syrjinnän torjunta ovat maahanmuuttopolitiikan painopisteitä tällä hallituskaudella. Väestön ikääntyessä Suomen huoltosuhde heikkenee ja maa tarvitsee myös uusia yrittäjiä luomaan työtä ja hyvinvointia. Maahanmuuttajat työllistävät usein itsensä ja myös muita ryhtymällä yrittäjäksi. Räsäsen mukaan myönteisiä työllisyysvaikutuksia tuetaan esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatulla yrittäjäkoulutuksella.

- Vastuullisen maahanmuuttopolitiikan tavoite on, että maahan muuttaneet ihmiset ovat tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa ja yhteisöjämme. On tärkeää, että keskustelu maahanmuutosta ja siihen liittyvistä kehittämistarpeista on rakentavaa, ihmisen mahdollisuuksiin ja kykyihin luottavaa ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittavaa. Suomi on pieni maa, ja tätä maata on aina rakennettu yhdessä, Räsänen sanoi.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/rasanen_maahanmuuttajat-9244

[Emo]

Vai että tähän on tultu.
Sanonpa vain että kaikkea ei lasketa rahassa, mikäli tuo otsikon väite edes on tottakaan.

[Emo]

- Vastuullisen maahanmuuttopolitiikan tavoite on, että maahan muuttaneet ihmiset ovat tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa ja yhteisöjämme.

Sanonpa vielä senkin, että tietyt kulttuurit ja erään tietyn uskonnon edustajat eivät tahdo olla osa niitä yhteisöjä ja yhteiskuntia, joihin he muuttavat.
Tätä eriytymistä myös tuetaan kantaväestön taholta otsikon "maahanmuuttajan oikeus omaan kulttuuriinsa" alla.
Eli he haluavat olla erillisiä saarekkeita meidän yhteiskunnassamme, ja me rahallisesti tuemme jotta se onnistuu ja teemme siitä suvaitsevaisuuden nimissä oikein tavoitteenkin.

[Siili]

Räsänen: Maahanmuuttajat tuovat enemmän tuloja kuin saavat avustuksina

Räsänen muistutti myös OECD:n tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajat tuovat Suomen valtiolle enemmän rahaa kuin siltä vievät. Tutkimuksessa oli laskettu yhteen maahanmuuttajista valtiolle kertyneet tulot, kuten verot, sosiaaliturva- ja eläkemaksut. Lopputuloksena oli, että maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/rasanen_maahanmuuttajat-9244

Oliko tuo OECD:n tutkimus todellakin Suomi-kohtainen?  Minulla on sellainen muistikuva, että kyseessä oli kansainvälinen tutkimus, jossa jouduttiin oikomaan kovasti mutkia eri maiden erilaisten käytäntöjen vuoksi, ja että tuo johtopäätös koski OECD-maita kokonaisuudessaan.

Apua, Roope!

[taannehtiva seuralainen]

Varsin kummallista, etteivät nämä tuotteliaat maahanmuuttajat jää tuottamaan hyvinvointia omalle kansalleen ja kulttuurilleen. Kyllä me ollaan onnenpekkoja.

[VMJ]

Ensiksi, otsikon väite ei pidä paikkaansa

Toiseksi, on olemassa maahanmuuttajaryhmiä joiden rahassa mitattu arvo on positiivinen. Sitten on niitä joiden rahassa mitattu arvo on likimain neutraali ja lopuksi on isojoukko niitä joiden rahassa mitattu arvo on rajusti negatiivinen. Viimeiseen ryhmään liitty lähes poikkeuksetta myös muita negatiivisia piirteitä kuten esim. rikollisuutta. Ja niin kuin Emo edellä sanoi: kaikkea ei lasketa rahassa.

[Roope]

Siirsin tähän ketjuun:

Hyvät seminaarivieraat,
Miina Sillanpää toimi oman aikansa vähäosaisten hyväksi. Erityisen hän tahtoi parantaa heikossa asemassa olevien tai yhteiskunnassa näkymättömien ihmisten elinolosuhteita. Palvelijattaret, yksinäiset äidit ja heidän lapsensa sekä vanhukset olivat heitä, joiden puolesta Miina Sillanpää puhui ja toimi. Suomalaisten hyvinvointi on lisääntynyt tavalla, jota Miina Sillanpää ja hänen aikalaisensa eivät varmasti osanneet edes kuvitella. Ajallamme on kuitenkin omat haasteensa. Suurimpia niistä ovat hyvinvoinnin epätasainen jakaantuminen sekä lisääntynyt henkinen pahoinvointi ja yksinäisyys. Osa ihmisistä on vaarassa jäädä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Suomi oli aina 1990-luvun alkuun saakka maa, josta muutettiin ulkomaille työn perässä. Suomalaisten tärkeimmät kohdemaat ovat olleet Ruotsi, Yhdysvallat, Kanada ja Australia. Usealla meistä on sukulaisia näissä maissa, ja suuri osa muuttajista on sopeutunut hyvin uuteen kotimaahansa.

Maahanmuuttajia alkoi tulla Suomeen suuremmassa määrin 1990-luvulla, ja heidän määränsä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Maahanmuuttoon on useita syitä. Nälkä, sodat ja katastrofit ovat usein syynä siihen, miksi oma maa joudutaan jättämään. Suuret erot hyvinvoinnissa maapallon eri osien välillä, globalisaatio ja sen myötä laajentuneet työmarkkinat ja opiskelumahdollisuudet ovat myös syitä tulla Suomeen. Uusi teknologia on kaatanut maailman raja-aitoja. Halu nähdä ja kokea elämää myös muissa maissa on kasvanut ja ihmisten liikkuvuus lisääntynyt.

"Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa." Näillä sanoilla alkaa hallitusohjelman maahanmuuttoa käsittelevä osuus. Kaikilla maahantulijoilla on pohjimmiltaan sama tavoite – elää hyvää ja turvallista elämää. Suomeen tuli vuonna 2012 pitkäaikaista oleskelua varten ulkomailta yli 35 000 henkilöä, heistä suojelua hakevia turvapaikanhakijoita oli vain alle 10 prosenttia. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn tai puolison perässä. Osa muuttaa Suomeen opiskelemaan muutamaksi vuodeksi ja palaa sen jälkeen takaisin kotimaahansa. Jotkut tulevat Suomeen täällä jo asuvan perheensä luo. Osa tulijoista pakenee sotaa, väkivaltaa ja turvattomuutta.

Maahanmuuttajat ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. Heissä on rikkaita ja köyhiä, huippuammattilaisia ja erikoisosaajia mutta myös lukutaidottomia. Suuri osa heistä on nuoria. Osa tänne muuttavista on uutta kansainvälistä eliittiä, jolle koko maailman on täynnä mahdollisuuksia. Osa taas on palautusta kotimaahan pelkääviä, traumatisoituneita nuoria ihmisiä, joiden lähtökohdat elämään ovat hyvin vaatimattomat. Suomessa asuu myös yhä enemmän valtaväestöstä erottuvia ihmisiä, jotka ovat tänne vauvana adoptoituja tai jotka ovat täällä syntyneet. Näitä ihmisiä kohdellaan usein tänne muualta muuttaneina siitä huolimatta, että heillä ei ole kokemuksia muusta kotimaasta kuin Suomesta eikä muuta identiteettiä kuin suomalaisuus.

Hallitus julkisti kesäkuussa sisäministeriön johdolla valmistellun Maahanmuutto 2020 -strategian, jonka keskeinen viesti on se, että maahanmuuttajien osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan. Ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikkien asukkaidensa, myös maahanmuuttajien, työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja. Muualta tänne muuttaneet tulee nähdä osallisina ja aktiivisina toimijoina, ei vain palvelujen ja toimenpiteiden kohteena. Maahanmuuttajien osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää koko Suomen hyvinvoinnin kannalta.

Hyvät kuulijat,
Väestön ikääntymisestä johtuen maamme huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina. Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä luomaan työtä ja hyvinvointia. Maahanmuuttajat työllistävät usein itsensä ja myös muita ryhtymällä yrittäjäksi. Mieleeni tulee ravintolayrittäjä, joka teki illallispöydässä vaikutuksen, paitsi erinomaisella palvelulla myös elämäntarinallaan. Pakolaisleiriltä tullut nainen oli raivannut sinnikkäästi tiensä yrittäjäksi. Yritysten kasvua ja myönteisiä työllisyysvaikutuksia voidaan tukea esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatulla yrittäjäkoulutuksella.

Tuoreen OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat tuovat Suomen valtiolle enemmän rahaa kuin siltä vievät. Tutkimuksessa oli laskettu yhteen maahanmuuttajista valtiolle kertyneet tulot, kuten verot, sosiaaliturva- ja eläkemaksut. Lopputuloksena oli, että maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Tämä on varmasti uutta ja myös yllättävää tietoa, sillä maahanmuuttajat nähdään usein taloudellisena rasitteena kapeasta tarkastelunäkökulmasta johtuen.

Maahanmuuttajilla on kuitenkin yhä noin kolminkertainen työttömyysriski kantaväestöön verrattuna. Hallitusohjelman mukaisesti maahanmuuttajien kotouttaminen ja syrjinnän torjunta ovat maahanmuuttopolitiikan painopisteitä tällä hallituskaudella. Tulevaisuuden kannalta keskeisin kysymys on maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja työllistymisen esteiden poistaminen. Paras kotouttaja on koulutuspaikan saaminen ja onnistunut työllistyminen. Syrjäytyneen nuoren riski joutua rikollisille teille on suuri. Hallituksen kärkitavoite, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, on keskeinen painopiste myös maahanmuuttostrategiassa ja sen toimeenpanossa.

Taloudellinen näkökulma ei saa olla ainoa tapa tarkastella maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Jokainen maahanmuuttaja on arvokas ihminen, yksilö, jolla on oma historiansa ja omat kokemuksensa.

Hyvät kuulijat,
Hallitus teki päätöksen, jonka mukaisesti pakolaiskiintiötä kasvatetaan väliaikaisesti ensi vuodelle 300 henkilöllä Syyrian pakolaistilanteen vuoksi. Päätös on herättänyt keskustelua. Osa keskustelijoista pitää tärkeänä, että Suomi on mukana auttamassa Syyrian humanitäärisessä kriisissä. Osa on moittinut sitä, että Suomi tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa käyttää rahaa Syyrian pakolaisten auttamiseen. On myös esitetty, että Syyrian pakolaisia pitäisi auttaa naapurimaiden pakolaisleireillä eikä tuoda heitä tänne kauas kotimaastaan.

Mielestäni Suomen tulee toteuttaa vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä politiikka koostuu siitä, että kannamme sekä humanitääristä vastuuta että turvaamme oman kansamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Näiden kahden välillä ei tarvitse tehdä valintaa. Vastuullisuus ja kohtuullisuus ovat aina olleet tärkeä osa suomalaista politiikkaa ja suomalaisuutta. On vastuullista, että Suomi täyttää velvoitteensa osana kansainvälistä yhteisöä ja antaa suojelua sitä tarvitseville nyt ja tulevaisuudessa. Hyvään maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu myös se, että maahanmuuton hallittavuudesta huolehditaan. Hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden sekä varmistaa maahanmuuttopolitiikan hyväksyttävyyden.

Syyrian konflikti on jatkunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta. Se on vaatinut noin 100 000 kuolonuhria ja yli 2 000 000 ihmistä on joutunut jättämään kotimaansa. Syyriassa käydään raakaa ja väkivaltaista sisällissotaa. Sisällissodassa raskaimman taakan kantavat aina siviilit, naiset, lapset ja vanhukset.

Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa auttaminen normaalin pakolaiskiintiön puitteissa ei ole enää riittävää. Mainitun pakolaiskiintiön kasvattamisen lisäksi on sisäasiainministeriö linjannut, että tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä 200 kohdennetaan syyrialaispakolaisille. Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen ja auttaa sodan jalkoihin jääneitä syyrialaisia. Myös taloudellisesti haastavana aikana Suomella on oltava mahdollisuus auttaa lähimmäisiä.

Pidän huolestuttavana maahanmuutosta käytävää kärjistynyttä keskustelua, joka saattaa äärimmillään myös lisätä maahanmuuttajien kohtaamaa väkivaltaa ja rasismia. Tämä heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Voimakkaat vastakkainasettelut ja kärjistynyt keskustelu voivat johtaa siihen, että maahanmuuttajat jäävät yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä taas lisää niitä ongelmia, joita maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuneet ovat tuoneet esille. Kärjistävistä lausunnoista tuleekin itseään toteuttava ennustus. Vastuullisen maahanmuuttopolitiikan tavoite ja lähtökohta on, että maahamme jo muuttaneet ihmiset ovat tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa ja yhteisöjämme.

Hyvät kuulijat,
On tärkeää pitää huolta siitä, että maahanmuuttajat pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa koulutusta ja työtä mutta myös vaikeammin mitattavaa kokemusta osallisuudesta. Jokainen meistä tarvitsee ystäviä ja yhteisön tukea. Maahanmuuttajat tulevat usein kulttuureista, joissa yhteisöllisyys on vahvaa ja perheyhteys kattaa myös kaukaiset sukulaiset. Myönteinen uutinen on se, että lähiviikkoina julkaistavan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kokevat suomalaiset varsin hyvinä naapureina ja kumppaneina sen jälkeen, kun tuttavallisiin väleihin on päästy. Tavalliset ihmiset luovat yhteisöllisyyden. Se ei synny poliitikkojen päätöksillä tai viranomaisten toimenpiteillä.

Turvallisuudesta vastaavana ministerinä iloitsen siitä työstä, jota tekevät ne tahot, jotka toimivat hyvien ja tervehenkisten elämänarvojen opettajina. Monikulttuuristen haasteiden kohtaamisessa ja onnistuneessa kotouttamisessa kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien toiminta on avainasemassa. Myös arkinen naapuriapu ja tavallisten ihmisten välinen kanssakäyminen ovat keskeisiä. Voisimmeko löytää uudelleen sitä lähimmäisyyttä ja yhteisöllisyyttä, joka ennen oli suomalaisille niin tavallista?

Kun muistelen lapsuuttani ja nuoruuttani voin vain hämmästellä sitä harrastusten rikkautta, jota 60-luvun lapsuuteni kyläyhteisössä oli tarjolla. Talvella järjestettiin lapsille hiihtokilpailuja ja luistelukoulua ja kesällä yleisurheilukilpailuja, jalkapalloa sekä uimakouluja. Sunnuntaisin lapset kokoontuivat pyhäkouluun ja viikolla oli poika- ja tyttökerhoja. Lisäksi osallistuin tanhukerhoon, marttatyttöihin ja myös runonlausuntaa esitin useissa eri tilaisuuksissa. Nuorisoseuran ylläpitämä näytelmäharrastus veti joukkoihinsa niin lapsia kuin aikuisia. Lisäksi lähes kaikki harrastukset olivat joko ilmaisia tai vaativat vain hyvin vähän rahaa. Niihin pystyivät osallistumaan kaikki lapset ja nuoret vanhempien varallisuudesta riippumatta.

Harrastustoimintaa eivät järjestäneet kunnan tai valtion virkamiehet, vaan kylällä asuvat äidit ja isät. Tämän ajan lähiöissä unelmoitu ja peräänkuulutettu yhteisöllisyys, vapaaehtoistoiminta lasten ja nuorten parissa oli arkipäivän ylellisyyttä ja itsestäänselvyyttä lapsuuteni kyläyhteisössä. Samalla toteutui se, että kylän väki - niin aikuiset kuin lapset tunsivat toisensa.

Yhteisöllisyyden merkitys näyttää lisääntyvän ja sitä arvostetaan pitkän yksilöllisyyttä korostavan kauden jälkeen. Tarvitsemme toisiamme. Se, miten kohtaamme toisemme ja miten huolehdimme toisistamme, on osa oman elämämme laatua ja hyvinvointia. Vanha viisaus, jonka mukaan kannattaa kohdella muita niin kuin tahtoo itseään kohdeltavan, pätee yhä edelleen.

Maahanmuuttajat ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. Vuosien mittaan heistä on tullut osa meitä, ja me kaikki muodostamme yhdessä tämän maan. On tärkeää, että keskustelu maahanmuutosta ja siihen liittyvistä kehittämistarpeista on rakentavaa, ihmisen mahdollisuuksiin ja kykyihin luottavaa ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittavaa. Suomi on pieni maa, ja tätä maata on aina rakennettu yhdessä.

Hyvät kuulijat, toivotan teille antoisaa seminaaripäivää!

Ministeri Räsänen Miina Sillanpää -seuran seminaarissa

Pidän huolestuttavana maahanmuutosta käytävää kärjistynyttä keskustelua, joka saattaa äärimmillään myös lisätä maahanmuuttajien kohtaamaa väkivaltaa ja rasismia. Tämä heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Voimakkaat vastakkainasettelut ja kärjistynyt keskustelu voivat johtaa siihen, että maahanmuuttajat jäävät yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä taas lisää niitä ongelmia, joita maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuneet ovat tuoneet esille. Kärjistävistä lausunnoista tuleekin itseään toteuttava ennustus.

Ei ole näyttöä siitä, että kärjistynyt maahanmuuttokeskustelu olisi lisännyt maahanmuuttajien kohtaamaa väkivaltaa Suomessa. Rasististen rikosten tilastoista voisi päinvastoin päätellä, että maahanmuuttokeskustelun lisääntyminen on viime vuosina vähentänyt maahanmuuttajiin kohdistuvia rikoksia.

On myös kehnoa ja hyvin ruotsalaista argumentointia väittää maahanmuuton ongelmien esille tuomisen aiheuttavan itse ongelmat. Kehitys on ollut samankaltaista eri maissa keskustelukulttuurista riippumatta. Ongelmiin on voitu vaikuttaa ainoastaan maahanmuuttopolitiikalla. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Tanska ja Ruotsi. Tanskassa ongelmista on voitu puhua melko avoimesti, ja keskustelun seurauksena maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu, jolloin myös ongelmat ovat vähentyneet. Ruotsin maahanmuuttokeskustelussa taas vallitsee tiukka poliittisen korrektiuden vaatimus, jonka takia maahanmuuttopolitiikkaa voidaan muuttaa vain löysempään suuntaan, seurauksista piittaamatta. Ongelmat pahenevat.

Mielestäni Suomen tulee toteuttaa vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä politiikka koostuu siitä, että kannamme sekä humanitääristä vastuuta että turvaamme oman kansamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Näiden kahden välillä ei tarvitse tehdä valintaa. Vastuullisuus ja kohtuullisuus ovat aina olleet tärkeä osa suomalaista politiikkaa ja suomalaisuutta. On vastuullista, että Suomi täyttää velvoitteensa osana kansainvälistä yhteisöä ja antaa suojelua sitä tarvitseville nyt ja tulevaisuudessa. Hyvään maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu myös se, että maahanmuuton hallittavuudesta huolehditaan. Hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden sekä varmistaa maahanmuuttopolitiikan hyväksyttävyyden.

Politiikka on juuri sitä, että joudutaan tekemään valintoja eri ryhmien etujen välillä. Kun Räsänen väittää, että humanitaarisen vastuun, tässä yhteydessä syyrialaisten pakolaiskiintiön, ja oman kansamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden välillä ei tarvitse tehdä valintaa, hän valehtelee. Kiintiöllä tehdään lisäksi selkeä valinta Suomeen haettavien ja pakolaisleireillä asuvien hyvinvoinnin välillä. Siinä missä Suomi tulee käyttämään tänne tuotaviin syyrialaisiin kaikkiaan kymmeniä miljoonia euroja, leireillä asuville on irronnut parin viime vuoden aikana vain 8 miljoonaa euroa. Sitäkin irvokkaampaa, kun kehitysapuun on varattu samana aikana 2 000 miljoonaa euroa. Auttamisen prioriteetit eivät vastaa sen kummemmin puheita kuin suomalaisten tahtoakaan.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on vastoin Räsäsen vakuuttelua kaikkea muuta kuin hallittua. Turvapaikanhakijoiden määrän rajuun kasvuun vuosina 2008-2010 reagoitiin vasta jälkikäteen, ja silloinkin lisäämällä vastaanottokeskusten määrää ja kannustamalla oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ohittamaan käytössä oleva kuntapaikkajärjestelmä. Suomen eurooppalaisittain poikkeuksellisen löysän turvapaikkapolitiikan perusteisiin ei katsottu tarpeelliseksi puuttua, eikä käytäntöjä ole vieläkään tarkistettu muun Euroopan tasolle. Kuntien kestokyky oli toissijaista, kun hallitus päätti syyrialaisten pakolaisten lisäkiintiöstä ja ryhtyi selvittämään vasta päätöksen jälkeen, mihin tulijat voitaisiin sijoittaa. Sittemmin on tullut selväksi, että kiintiöpäätös oli suomalaisten enemmistön tahdon vastainen.

[mielipide]

Päivi Räsänen valehtelee.

Persuiltahan tuli hiukan tietoa maahanmuuton oikeista vaikutuksista:

kesäkuu 19, 201311:55
Humanitaarinen maahanmuutto ei hyödytä julkista taloutta

OECD:n maahanmuuttoa käsittelevän raportin tuloksista on vedetty mediassa varsin harhaanjohtavia johtopäätöksiä. Tutkimuksessa esitetään Suomen osalta maahanmuuton nostaneen bruttokansantuotetta 0,16 prosenttia. Tutkimuksen kantavana ongelmana on kuitenkin maahanmuuttajien tarkasteleminen yhtenä ryhmänä – tämä vastaa tilannetta, jossa hehkutettaisiin jalkapallo-ottelun tuloksista kertomalla montako maalia yhteensä tehtiin, mutta jättäen mainitsematta, kumpi joukkue maalit teki.

Tutkimuksessa toki todetaan, että maahanmuuttajaryhmien eritteleminen maahanmuuton syyn mukaan olisi ollut informatiivisempi vaihtoehto. Tarvittavan datan puuttumisen todetaan kuitenkin estäneen tarkasteltavien maahanmuuttajien jaottelun. Tutkimuksessa nostetaan kuitenkin esiin lukuisissa kohdissa työperustaisen ja humanitaarisen maahanmuuton erilaiset taloudelliset vaikutukset.

Maahanmuuttajien maksamien verojen ja sosiaaliturvamaksujen ja heidän saamiensa tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden tarkastelussa maahanmuuttajat tuovat positiivisimmat taloudelliset vaikutukset Luxemburgille ja Sveitsille. Molempien maiden kohdalla tutkimuksessa todetaan tämän johtuvan siitä, että maahanmuuttajat ovat kyseisissä maissa suurelta osin korkeasti koulutettuja, hyvin työllistyneitä vauraista maista tulleita muuttajia.

Maahanmuutolla todetaan olevan negatiivisin vaikutus Saksan ja Ranskan talouksille. Molemmat maat ovat olleet pitkään laajamittaisen maahanmuuton kohdemaita ja syyksi negatiiviseen taseeseen todetaan iäkkäiden ja jo eläkkeellä olevien maahanmuuttajien määrän olevan suuri. Monissa OECD-maissa laajamittainen maahanmuutto on suhteellisen uusi ilmiö ja muuttajien ikäjakauma on siis varsin nuori, mikä vähentää maahanmuuttajista tulevia eläkemenoja. Toisaalta vaikka maahanmuuttajista merkittävä osa on työikäistä väestöä, nostetaan maahanmuuttajien korkeampi työttömyys tutkimuksessa esiin.

Julkisten palveluiden käyttö on maahanmuuttajien osalta laskettu pitkälti kantaväestön käytön mukaan. Esimerkiksi terveydenhuollon käytöstä todetaan datan puuttumisen estäneen tarkempien laskelmien tekemisen. Tutkimuksessa todetaan myös, että esimerkiksi maahanmuuttajien integroimisesta tulevat kustannukset on rajattu tarkastelusta pois.

Tutkimuksesta on nostettu esiin Suomen bruttokansantuotteen nousseen maahanmuuton seurauksena 0,16 prosenttia. Mikäli kaikki julkiset kulut, maanpuolustus pois lukien, jaetaan myös maahanmuuttajien kesken, laskee maahanmuuton tase tutkimuksen mukaan -0,13 prosenttia negatiiviseksi.

Vaikka tutkimuksen peruslähtökohta on puutteellinen, tuodaan tutkimuksessa kuitenkin esiin hyödyllistä tietoa aihepiiristä. Esimerkiksi aihetta käsittelevien aiempien tutkimusten tarkastelussa viitataan Australiassa tehtyihin laskemiin maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Näiden mukaan humanitaarisin syin maahan muuttava henkilö on vielä keskimäärin 10–15 vuoden maassa asumisen jälkeen taloudellisilta vaikutuksiltaan negatiivinen.

Suomen Perusta -ajatuspaja on käynnistämässä tutkimusta, jossa tarkastellaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Tutkimus tulee täydentämään OECD:n raportissa esitettyjä tietoja.

Simo Grönroos
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja

uutiset.perussuomalaiset.fi/humanitaarinen-maahanmuutto-ei-hyodyta-julkista-taloutta/

[Dharma]

Suomessa erittäin harva haluaisi lopettaa maahanmuuton. Humanitääriseen maahanmuuttoon sen sijaan suhtautuu kriittisesti varsin moni. Räsänen vääristelee suomalaiseen tapaan asiaa puhumalla maahanmuutosta kokonisuutena.

Mutta hei, me tienataan tällä!

[mielipide]

OECD:n raportin vääristely mediassa ja poliitikkojen kuten Päivi Räsäsen toimesta on todella ihmeellistä ja antaa sen kuvan että poliitikoille ja toimittajille menee mikä tahansa väite läpi koska he eivät itse tutki tuloksia ja raporttia vaan uskovat lobbareiden valheet.

KEPA valheellinen lobbaus OECD:n maahamuuttoraporttiin liittyen on niin törkeää ja sekopäistä että otan KEPA:n valheet tähän talteen:

Tutkimus: Maahanmuutolla pieni positiivinen vaikutus talouteen

Päättäjien pelot ovat turhia: Maahanmuutosta koituu enemmän verotuloja kuin sosiaaliturvamenoja, selviää OECD:n tuoreesta tutkimuksesta. Kouluttamatonkin maahanmuuttaja tuottaa enemmän kuin kouluttamaton valtaväestön tallaaja.

Esa Salminen

Mielipidemittausten mukaan noin puolet eurooppalaisista ja kanadalaisista uskoo, että maahanmuuttajat maksavat uudelle kotimaalleen vähemmän veroja kuin mitä kuluttavat sosiaali- ja terveyspalveluina. Yhdysvalloissa vielä suurempi osa uskoo niin.

Käsitys on väärä, todetaan tuoreessa OECD:n tutkimuksessa "International Migration Outlook 2013".

Tutkijat epäilevät, että käsitys juontuu ajalta, jolloin maahanmuuttajat olivat heikosti koulutettua väkeä, joiden oli hankalaa päästä työmarkkinoille.

Nyt on toisin, ja OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuton vaikutus valtioiden talouksiin OECD-maissa on hyvin lähellä nollaa. Miinukselle se painuu vain kriisimaissa ja niissä maissa, joissa maahanmuuttajaväestö on ikääntynyttä, jolloin eläkkeet nostavat taakkaa – samoin kuin valtaväestön kohdalla.

Kahden viime vuosikymmenen politiikka suosia koulutettuja maahanmuuttajia on suurin syy, miksi maahanmuuton "taakka" kääntyy keskimäärin positiiviseksi. Se ei kuitenkaan yleensä ylitä 0,5 prosenttia kansantuotteesta.

Suhde veronmaksun ja yhteiskunnan palvelujen käytön välillä on maahanmuuttajilla kuitenkin heikompi kuin valtaväestöllä. Tutkijoiden mukaan se johtuu etupäässä siitä, että maahanmuuttajat työllistyvät keskimäärin matalapalkkaisille aloille, joilla verojakin maksetaan vähemmän.

Myös kouluttamaton väki hyödyttää

Tutkijat huomauttavat, että vaikka eniten veronmaksuhyötyä isäntämaalle koituu korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista, on kouluttamattomista maahanmuuttajista tilastollisesti enemmän apua kuin kouluttamattomista valtaväestön edustajista.

Siis suomeksi: kouluttamattomat kotimaiset duunarit ovat kansantaloudelle raskaampi taakka kuin yhtälailla kouluttamattomat maahanmuuttajat.

Suurin osa OECD-maista kuitenkin rajoittaa vähemmän koulutetun väen maahantuloa pelätessään taakkaa kansantaloudelle. Tutkijoiden mukaan pelot tästä ovat pitkälti perusteettomia, sillä nykyään tämänkin väestönosan koulutustaso on aiempaa parempi, ja on syytä odottaa, että he ovat tuottavampaa väkeä kuin kotimaan heikosti koulutetut.

Suomessa maahanmuuttajien työllisyys lähenee hiljalleen kantaväestön lukuja. Suomeen tulee vähemmän maahanmuuttajia kuin muihin OECD-maihin.

Vähemmän syrjintää, enemmän työtä

OECD:n tutkimus suosittaa, että erityisesti Euroopassa maahanmuuttajien työllisyysaste tulisi nostaa samaan kantaväestön kanssa. Huomiota tulisi tutkimuksen mukaan kiinnittää syrjintään, joka vaikuttaa yhteiskunnan ilmapiiriin ja kannusteisiin panostaa lasten koulunkäyntiin.

Erityisesti tulisi puuttua syrjintään työhönotossa: ei ole tavatonta, että maahanmuuttajat joutuvat lähettämään kantaväestöön nähden kaksinkertaisen määrän hakemuksia ja ansioluetteloita päästäkseen työhaastatteluun. Lainsäädännön lisäksi tutkijat kannustavat käyttämään hyviksi havaittuja toimenpiteitä, kuten positiivista erityiskohtelua, kiintiöitä ja nimettömiä ansioluetteloita.

"Niillä voi todistetusti olla positiivisia vaikutuksia syrjinnän vastaisessa työssä, jos ne suunnitellaan huolella", tutkijat toteavat.

"Suurin osa maahanmuuttajista ei tule länsimaihin hyötymään sosiaaliturvasta. He tulevat etsimään töitä, jotta heillä ja heidän perheillään olisi paremmat oltavat. Työmarkkinat ovat siihen parempi väylä kuin työttömyysavustukset."

http://www.kepa.fi/uutiset/10166

[Emo]

Ministeri Päivä Räsänen sanoo seuraavasti:

Mielestäni Suomen tulee toteuttaa vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä politiikka koostuu siitä, että kannamme sekä humanitääristä vastuuta että turvaamme oman kansamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Näiden kahden välillä ei tarvitse tehdä valintaa. 

Räsänen puhuu pelkkiä poliitikon valheita. Hänen on lääkärinä PAKKO olla kiinnittänyt huomionsa tähän uutiseen:

Kalliita hoitoja aiotaan karsia julkisesta terveydenhuollosta

http://yle.fi/uutiset/kalliita_hoitoja_aiotaan_karsia_julkisesta_terveydenhuollosta/6854933

Potilasjärjestöt ovat huolissaan hankkeista karsia Suomen julkisesta terveydenhuollosta kalliiksi käyvät hoidot.

Terveydenhuoltolain muutos on  parhaillaan eduskuntakäsittelyssä osana rajat ylittävän terveydenhuollon lakipakettia ja EU-direktiivin täytäntöönpanoa.  Lakiesityksen mukaan julkisista varoista korvattavan terveydenhuollon  palveluvalikoimaan ei kuulu hoito, jonka terveyshyöty on vähäinen ja jonka kustannukset ovat kohtuuttoman suuret.

Suomalaisetkin voivat kohta hakeutua hoitoon muihin EU:n ja Euroopan talousalueen maihin tai Sveitsiin ja saada sairausvakuutuksesta korvausta niistä hoidoista, jotka  kuuluvat suomalaiseen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.  Tätä palveluvalikoimaa nyt määritellään ja se koskee myös suomalaisten Suomessa saamia hoitoja.  Ensi vuoden alusta voimaantulevaksi tarkoitetussa lakiesityksessä on hoidon tarpeen rinnalle  nostettu kustannusharkinta.

Erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo Suomen Sosiaali- ja Terveys ry:stä on huolestunut. Hänen mukaansa kyse on täysin suomalaisesta linjauksesta. EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpano ei edellytä kustannusten nostamista tarpeen rinnalle, kun päätetään hoidosta, sanoo Vuorisalo.

Palveluvalikoiman ja sen mitkä hoidot siihen eivät kuulu, määrittelisi toimielin, johon kuuluu sosiaali- ja terveysalan viranomaisia ja Kuntaliiton edustaja.  Sen päätöksistä ei voi valittaa. Potilaiden edustajia siinä ei ole.

Pahoin pelkään, että tämän lain perusteella mm. syöpäpotilaiden hoito huononee. Kun syöpäpotilaan hoidot ovat kalliita eivätkä useinkaan parantavia, niin jokin "Toimielin jonka päätöksistä ei voi valittaa" voi katsoa, että puoli vuotta tai vuosi lisää elinaikaa ei ole maksettavan hinnan väärtti.

On siis mitä törkeintä valhetta Päivi Räsäsen suusta, ettemmekö me joutuisi valitsemaan!!

Samanaikaisesti, kun suomalaiselta sairaalta ihmiseltä viedään valitusoikeus itseään ja elämäänsä koskevassa asiassa, on turvapaikkakeinottelijoilla käytännössä loputon valitusoikeus omissa asioissaan eikä turvapaikkashoppailijaa saada millään käännytettyä pois Suomesta!

Olen kertakaikkisen pettynyt Päivi Räsäseen! Joko hänet pian nähdään Bilderberg-kokouksen osallistujajoukossa?

[Jukka Wallin]

Päivi Räsänen valehtelee.

Persuiltahan tuli hiukan tietoa maahanmuuton oikeista vaikutuksista:

Australiassa tehtyihin laskemiin maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Näiden mukaan humanitaarisin syin maahan muuttava henkilö on vielä keskimäärin 10–15 vuoden maassa asumisen jälkeen taloudellisilta vaikutuksiltaan negatiivinen.

Eikö joku "Karpaattien nero" aikoinaan pyrkinyt todistelemaan että menee vain pari vuotta..

[dothefake]

Tuovat enemmän? Ei ne mitään tuo mukanaan, Eeloppikin vain vei ja oli sentään työn perässä täällä.

[Roope2]

"Muualta tänne muuttaneet tulee nähdä osallisina ja aktiivisina toimijoina, ei vain palvelujen ja toimenpiteiden kohteena", Räsänen sanoi.


Eli ummistaimme silmämme asuntojonokiilaajilta, harkinnanvaraisilta tuilta, oppimisongelmaisilta, työrajoitteisilta, synnytyskoneilta, raiskaajilta, ryövääjiltä ja muulta todellisuudelta ja unissamme näemme pelkästään osallistujia ja aktiivisia toimijoita, kuten kuten mamuklusteri tekee.

[SimoMäkelä]

Väestön ikääntyessä Suomen huoltosuhde heikkenee ja maa tarvitsee myös uusia yrittäjiä luomaan työtä ja hyvinvointia.   

Mutta tarvitaanko tähän nimenomaan humanitaarsta maahanmuuttoa?

[mielipide]

Väestön ikääntyessä Suomen huoltosuhde heikkenee ja maa tarvitsee myös uusia yrittäjiä luomaan työtä ja hyvinvointia.   

Mutta tarvitaanko tähän nimenomaan humanitaarsta maahanmuuttoa?

Huoltosuhde voidaan joko laskea väestön iästä tai sitten työelämään osallistumisesta.

Päivi Räsänen ja muut monikulttuurifanaatikot laskevat sen väestön iästä eli Päivi Räsäsen ja muiden monikultturistien ajattelussa esim. somalialaiset ja irakilaiset parantavat suomen huoltosuhdetta vaikka työttömyysprosentit ovat yli 50% ja vaikka suuri osa kyseisistä ryhmistä ei ole edes työvoimassa.

Päivi Räsäsen yksinkertaisen logiikan mukaan suomen huoltosuhde paranisi huomattavasti jos suomeen tuotaisiin 100 000 somalialaista iältään 18-25 vuotta.

Juuri tämä osoittaa kuinka täysin virheellistä ja talouden kannalta järjetöntä on laskea huoltosuhdetta iän mukaan.

Huoltosuhde pitäisi laskea vain työhön osallistumisen mukaan.

[Arvoton]

Muun muassa onhan se sööttiä, että pakolaisleirien sydäntä järkyttävät uhrit taistelevat tiensä täällä yrittäjiksi. Onhan se upeaa ja fantastista. Mutta kyse on aina tällaisissa tapauksissa Suomen valtion tuista ja tietysti jonkun verran pankkilainoista.

Siiihillä ei ole mitään paskan merkitystä, että Suomi kärsii nettopääoman pakenemisesta. Toki, pääomaa tänne tuova ihminen käsitetään halveksittavana, ellei jopa rikolliseksi. Ne kirotut venäläisetkin, oletettavasti julmia maahviapäälliköitä ja huoria, vain ostavat Suomea pala palalta miljoonillaan, jotka jäävät Suomeen.

[akez]

Nyt tulee Räsäseltä siinä määrin virhettä virheen perään, että niiden oikaisemiseksi koko puhe pitäisi kirjoittaa uusiksi.

Muutama perusasia:

Mielestäni Suomen tulee toteuttaa vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. ... Hyvään maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu myös se, että maahanmuuton hallittavuudesta huolehditaan. Hallittu maahanmuuttopolitiikka huomioi yhteiskunnan kestokyvyn ja turvallisuuden sekä varmistaa maahanmuuttopolitiikan hyväksyttävyyden.

Suomessa melkein kaikki maahan saapuvat afgaanit, somalit ja irakilaiset saavat turvapaikan tai muun oleskeluluvan (pois lukien dublin-tapaukset ja muut aiheettomat hakemukset). Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteensä 60-70 miljoonaa henkilöä ympäri maailmaa saa tulla milloin vain maahan ja jäädä tänne ilmaiseen ylläpitoon pelkästään ilmoittamalla "asylum".

Harjoitetun politiikan seuraukset näkyvät Tilastokeskuksen kuviosta:

Liitekuvio 2. Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2002 ja 2012:

(http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2012/vaerak_2012_2013-03-22_kuv_002_fi_001.gif)

Tällaisen järjestelmän väittäminen hallituksi ja vastuulliseksi on tietämättömyyttä tai härskiä valehtelua.

Väestön ikääntymisestä johtuen maamme huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina. ... Tuoreen OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat tuovat Suomen valtiolle enemmän rahaa kuin siltä vievät. Tutkimuksessa oli laskettu yhteen maahanmuuttajista valtiolle kertyneet tulot, kuten verot, sosiaaliturva- ja eläkemaksut. Lopputuloksena oli, että maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Tämä on varmasti uutta ja myös yllättävää tietoa, sillä maahanmuuttajat nähdään usein taloudellisena rasitteena kapeasta tarkastelunäkökulmasta johtuen.

Asiaa on tutkittu maailmalla runsaastikin ja tutkimukset päätyvät varsin toisenlaisiin johtopäätöksiin, kuin mitä Räsänen haluaa esittää. Ranskan Kansallisen väestötieteen instituutin INED'in (Institut national d'études démographiques) tutkimusjohtaja Michèle Tribalat kokoaa yhteen 12 eri puolilla maailmaa tehdyn tutkimuksen tulokset näin:

2. MICHÈLE TRIBALATIN JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA

Kaikissa maissa tehdyissä tutkimuksista tulee esiin tietty samankaltaisuus. Kun tutkimuksen kohteena ovat puhtaasti kvantitatiiviset tekijät, jotka vaikuttavat demografisiin epätasapainotiloihin, tai kun mukaan liitetään myös työllisyysaste, tai kun tutkitaan vielä mutkikkaampien mallien avulla maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen, niin maahanmuutolla ei näytetä voitavan vastata ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seurauksiin.

Tarkalleen ottaen yleistä maahanmuuttoa ei ole olemassa, vaan on olemassa erilaisia ominaispiirteitä omaavien erilaisten ihmisten maahanmuuttoa eri kanavia pitkin, jolla seikalla on erittäin suuri merkitys. Vain korkeasti koulutetut henkilöt voivat keventää julkisen talouden kuormaa, mutta ei kuitenkaan siinä määrin riittävästi, että syntyvät budjettirasitteet katoaisivat nopeasti tai edes hyvin pitkällä tähtäimellä, sillä mitä koulutetumpia he ovat, niin sitä korkeampia ovat heidän eläkkeensä.

Lisäksi edellytyksenä on, että maahanmuuttajat työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä, eikä heidän takiaan tulla vähentämään investointeja koulutukseen tai kanta-asukkaiden mielenkiinto korkeakoulututkinnon hankkimiseen lopu. On todettava, että suurimmassa osassa tutkimuksista on kuitenkin mukana myös maahanmuuttovirtojen nettotase, joka huomioi siten korkeasti koulutetun kantaväestön maastamuuton vetovoimaisempiin maihin. 

Näiden maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen koskevien empiiristen tutkimusten valtava meriitti on siinä, että ne ovat olemassa ja tuovat esiin unohdetut asiat. Yksinkertaiset ja mekaaniset "demografisia tarpeita" koskevat pohdinnat tarvitsevat niitä. Virsi maahanmuuton välttämättömyydestä eläkkeidemme maksamiseksi menettää merkitystään. Tulee vaikeammaksi huutaa avuksi maahanmuuttoa huomisen eläkkeiden maksajaksi ja samalla loukkaantua kaikista sellaisista poliittisista pyrkimyksistä, joiden tavoitteena on valita maahanmuuttajat niiden kriteerien mukaan, jotka ovat hyödyllisiä tämän tavoitteen kannalta. Samoin myös militantit, jotka ajavat maahanmuuttajien kvalifikaatioista piittaamatonta maahanmuuttopolitiikkaa, joutuvat loogisten syiden takia hylkäämään argumenttinsa maahanmuutosta väestörakenteen ja julkisen talouden pelastajana.

Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

[kyllästynyt]

Tutkimuksessa oli laskettu yhteen maahanmuuttajista valtiolle kertyneet tulot, kuten verot, sosiaaliturva- ja eläkemaksut.

Entäs sitten kun suuret mamuikäluokat tulee eläkeikään?

[Kalevi Aronen]

Muun muassa onhan se sööttiä, että pakolaisleirien sydäntä järkyttävät uhrit taistelevat tiensä täällä yrittäjiksi. Onhan se upeaa ja fantastista. Mutta kyse on aina tällaisissa tapauksissa Suomen valtion tuista ja tietysti jonkun verran pankkilainoista.

Siiihillä ei ole mitään paskan merkitystä, että Suomi kärsii nettopääoman pakenemisesta. Toki, pääomaa tänne tuova ihminen käsitetään halveksittavana, ellei jopa rikolliseksi. Ne kirotut venäläisetkin, oletettavasti julmia maahviapäälliköitä ja huoria, vain ostavat Suomea pala palalta miljoonillaan, jotka jäävät Suomeen.

Elävät ja perustavat yrityksensä vain avustuksilla. Sillä pankkilainat eivät tule kyseeseen, kun Sharia ja muut säädökset kieltävät muslimeilta koron maksamisen, niin lainaakaan ei voi ottaa. Rähmiksen mukaan Ruotsissa ovat harkinneet korottomia lainoja tästä syystä, mutta pankit siellä pistävät hanttiin, kun se olisi pankkien toiminnan kannalta tuhoisaa.

[Mursu]

Entäs sitten kun suuret mamuikäluokat tulee eläkeikään?

Jatkuvasti lisääntyvä maahanmuutto ja maahanmuuttajien suuri syntyvyys estävät ongelmat 

Muistan hämärästi jonkun mainitunlaisen tutkimuksen. Positiivinen tulos oli saatu aikaan muistaakseni sillä, että maahanmuuttajienmenoksi katsottiin vain heidän välittömästi saamansa etuudet. Jos laskettiin mukaan heidän osuutensa yleisistä menoista (poliisi, oikeuslaitos, maanpuolustus, hallinto ym.) kääntyikin asia negatiiviseksi.

[Jukka Wallin]

Muun muassa onhan se sööttiä, että pakolaisleirien sydäntä järkyttävät uhrit taistelevat tiensä täällä yrittäjiksi. Onhan se upeaa ja fantastista. Mutta kyse on aina tällaisissa tapauksissa Suomen valtion tuista ja tietysti jonkun verran pankkilainoista.

Siiihillä ei ole mitään paskan merkitystä, että Suomi kärsii nettopääoman pakenemisesta. Toki, pääomaa tänne tuova ihminen käsitetään halveksittavana, ellei jopa rikolliseksi. Ne kirotut venäläisetkin, oletettavasti julmia maahviapäälliköitä ja huoria, vain ostavat Suomea pala palalta miljoonillaan, jotka jäävät Suomeen.

Elävät ja perustavat yrityksensä vain avustuksilla. Sillä pankkilainat eivät tule kyseeseen, kun Sharia ja muut säädökset kieltävät muslimeilta koron maksamisen, niin lainaakaan ei voi ottaa. Rähmiksen mukaan Ruotsissa ovat harkinneet korottomia lainoja tästä syystä, mutta pankit siellä pistävät hanttiin, kun se olisi pankkien toiminnan kannalta tuhoisaa.

Kyllä minä olen nähnyt kun somalitaustaiset ajelevat aika uusilla autoilla(rahoitusyhtiön omistama) ja ostavat asunto-osakeyhtiöstä huoneistoja...

[sense]

"Voimakkaat vastakkainasettelut ja kärjistynyt keskustelu voivat johtaa siihen, että maahanmuuttajat jäävät yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä taas lisää niitä ongelmia, joita maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuneet ovat tuoneet esille. Kärjistävistä lausunnoista tuleekin itseään toteuttava ennustus. [quote author=Roope "

Tämä on aika hyvä! Pinttyneimmällekin monikulttuurisuusänkyrälle alkaa näyttää yhä ilmeisemmältä, että ei tämä maahanmuutto taidakaan sujua ihan ilman yhteiskunnallisia ongelmia kuten esim. terrorismia tai slummiutumista. Niinpä onkin aika alkaa etsiä syyllisiä vastaisen varalle. Koska hyökkäys on paras puolustus, niin parhaimmat syylliset maahanmuuton ongelmiin löytyy tietysti maahanmuuttokriittisten joukosta, jotka ovat koko ajan vastustaneet tätä ongelmallista maahanmuuttoa.

Ts. kun seuraavan kerran julkisuuteen nousee esim. maahanmuuttajien tekemä joukkoraiskaus, niin SYY tähän tekoon on meidän maahanmuuttokriittisten kärjistävissä lausunnoissa. Kun maahanmuuttokriittikot varoittavat esim. joukkoraiskauksen mahdollisuudesta ja tällainen sitten tapahtuu, niin vika ei ole raiskaajissa eikä heidät maahan tuottaneissa päättäjissä vaan asiasta varoittaneiden lausunnossa, joka on toteuttanut itsensä.

Eli vastuuvapautta omista tekemisistä tässä vaan ollaan hakemassa. Todellista johtajuutta...

[normi]

Miina Sillanpää Seuran seminaarissa keskiviikkona puhuneen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mielestä ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikkien asukkaidensa, myös maahanmuuttajien, työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja.

Jostain syystä vielä nopeammin ikääntyvä Japani ei tarvitse mamuja ensinkään...

Suomi ei tarvitse työpanoksia, vaan niitä töitä.

[Aallokko]

Sokea Reettakin tietää, ketkä mamut ovat hyödyllisiä ja ketkä edustavat haittamaahanmuuttoa. Missä määrin näitä ryhmiä virtaa maahan, se oli täysin oman politiikallamme valittavissa oleva asia.

Vaikka kaikkia nesteitä voi kaataa kurkustaan alas, on eri asia juoko akkuhappoa vai vettä; ei ole älyllisesti rehellistä sanoa "juominen tekee hyvää", jos tarjolla on myös akkuhappoa.

[jolina]

Jos tällainen tutkimus on olemassa, se pitää ehdottomasti julkaista, koska siitä voidaan myös laskea maahanmuuton aiheuttamat KOKONAISkustannukset.

Ja kun ne luvut minulle esitetään ja pystyn toteamaan, että otsikon väite on oikea, olen valmis pyörtämään kaikki aiemmat puheeni.

[Katarina.R]

Ihan hyvä puheenvuoro Räsäseltä. Tähän asti tosiaan maahanmuuttokritiikki on lähinnä keskittynyt haukkumaan maahanmuuttajia ja maahanmuuttajaryhmiä sen sijaan että maahanmuuttopolitiikkaa olisi kritisoitu/tuotu esiin vaihtoehtoja. On selvää että tuollainen ihmisten haukkuminen aiheuttaa syrjintää ja syrjäytymistä. Varsinkin somalit ovat joutuneet tämän vihakampanjan kohteeksi. Valtaosa maahanmuutosta on kuitenkin muuta kuin humanitääristä maahanmuuttoa.

[Oho]

Tähän asti tosiaan maahanmuuttokritiikki on lähinnä keskittynyt haukkumaan maahanmuuttajia ja maahanmuuttajaryhmiä...

Eihän toi edes ole totta, enemmänhän tässä haukutaan viranomaisia ja valtiota siis politiikkaa ja sen toimeenpanijoita. Kaiholla tässä muistellaan aikaa jolloin, itsepetoksella tosin, saattoi kuvitella valtion olevan kansasta kansalaisia varten, nyt ei paraskaan itsekusetus pelasta karun totuuden näkemiselta: kansalaiset ovat valtiota varten.

Maahanmuuttopolitiikan kritisointi muuttajia kritisoimatta ei salli juuri muuta kuin politiikan kritisoimisen liiallisesta tiukkuudesta. Edes kotouttamistoimien riittämättömyyttä ei saa kritisoida, se kun kertoo sopeutumisvaikeuksista.

[Adolf Stege]

Entäs sitten kun suuret mamuikäluokat tulee eläkeikään?

Otetaan mamuja, jotka ei ikääny!

[Uuno]

Kylläpä oli suhteellisen kliseinen ulostulo Räsäseltä.

Kerrataanpas (lue: jankataanpas):

- työvoimapula on täyttä p*skaa
- mamut huoltosuhteen parantajana on täyttä p*skaa

Tässä oleellinen tällä kertaa. Öitä.