2013-09-26 US: Vaiettu syy asuntopulaan

[sense]

Vaiettu syy asuntopulaan? – "Sitä väestöä ei kukaan halua"


Maija Vehviläinen
Luotu: 26.9.2013 18:13
Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi

Rakennusteollisuuden mukaan Helsinki ei halua lisätä vuokra-asuntojen tuotantoa. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen mukaan vastuuta vuokra-asuntojen rakentamisesta pitäisi saada jaettua pääkaupunkiseudun kuntien välillä nykyistä paremmin.
ASUMINEN
Helsingin kaupunki pitää vuokratalotonttien määrän tahallaan minimissä, syyttää rakennusliikkeitä edustavan Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Helsinki on jälleen tänä vuonna jäämässä näyttävästi jälkeen asuntotuotannon tavoitteestaan. Tavoite on karannut koko 2000-luvun.

– Minun näkemykseni on, että Helsinki ei halua kaavoittaa vuokratalotontteja. Kaavoituksen pitäminen minimitasolla on yhteiskuntapolitiikan ohjauksen keskeinen väline, mutta sitä eivät päättäjät ilkeä ääneen sanoa, Pipatti sanoo Uudelle Suomelle.

Pipatin mukaan vuokrataloja ei kaavoiteta, koska ne houkuttelevat esimerkiksi maahanmuuttajia ja alempia tuloryhmiä. He eivät maksa paljon veroja, mutta käyttävät palveluita.

– Sitä väestöä ei oikein kukaan halua omalle alueelleen. Mutta kun ei ole hyväksyttyä sanoa, että emme halua vähävaraisia, sanotaan, että kaavoitus on niin vaikeaa, Pipatti moittii.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) hämmästelee Pipatin puheita.

– Erikoinen väite. Helsingin maankäytön ja asumisen ohjelmassa säännellyn vuokra-asuntotuotannon tavoite on poikkeuksellisen korkea, Rauhamäki sanoo.

Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen aiesopimuksen mukaan 20 prosenttia alueen asuntotuotannosta on oltava tuettuja vuokra-asuntoja. Rauhamänen mukaan se olisi tarpeeksi, jos kaikki alueen kunnat kantaisivat oman osuutensa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että Helsinki yksin ei voi vastata tuettujen vuokra-asuntojen tuotannosta, sillä nykyisillekin asukkaille on taattava palvelut.

– Tutkimusten mukaan valitettavasti on niin, että ne asukkaat, jotka muuttavat vuokra-asuntoihin, ovat keskimääräistä alempituloisia tai jopa työelämän ulkopuolella. Kyllä se yhteisvastuullisuutta tältä seudulta vaatii, Rauhamäki sanoo.

Rauhamäen mukaan Espoo ja Vantaa ovat kantaneet melko hyvin vastuunsa tuettujen vuokra-asuntojen rakentamisesta, mutta muissa pääkaupunkiseudun kunnissa vastuuta on hänen mielestään vältelty.

Sen takia pääkaupunkiseudun kuntia tai niiden hallintoja yritetään Rauhamäen mukaan yhdistää tavalla tai toisella.

– Intressit vältellä (tuettujen vuokra-asuntojen rakentamista) vähenevät, kun kunnat saadaan saman tulokertymän piiriin, Rauhamäki sanoo.

Tontit ovat vääränlaisia

Uusi Suomi kertoi aiemmin, että pääkaupunkiseudulla tontteja olisi 70 000 asunnolle.  Talojen rakentamisesta niille vastaavat rakennusyhtiöt.

Pipatin mukaan syynä vähäiseen tuotantoon ei kuitenkaan ole se, että rakennusliikkeitä ei huvittaisi rakentaa. Hänen mielestään tontit ovat vääränlaisia.

– Kaavoissa voi hyvinkin olla satoja tuhansia kerrosneliömetrejä, mutta ne eivät ole rakennuskelpoisia. Siellä ei ole yhteyksiä, ei infraa rakennettuna ja omistusolosuhteet ovat sellaiset, että samalla alueella on useampia omistajia, Pipatti luettelee.

Pipatin mukaan Helsingin pitäisi tarjota halpoja, kalliita ja keskihintaisia tontteja ja muuallakin kuin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Nyt tonttitarjonta on hänen mielestään liian yksipuolista.

Rauhamäen mukaan on totta, että esimerkiksi ara-vaatimukset täyttäviä tontteja on vähän tarjolla. Osa tonteista on alueilla, joilla esimerkiksi rakennuskustannukset voisivat nousta niin korkeiksi, että asunnot eivät sopisi ara-asunnoiksi.

Rauhamäen mukaan jatkossa mennään vielä nykyistä vaikeammille alueille, kun lisää asuntoja pitää tuottaa täydennysrakentamisella. Hänen mielestään ara-vaatimuksia pitäisikin tarkistaa.

– Helsingin vapaana olevat tontit vaativat sellaisia rakenneratkaisuja, jotka ovat oikeasti vähän kalliita, Rauhamäki myöntää.

Veronkiristys tyhjille asunnoille?

Perussuomalaisten helsinkiläisvaltuutettu Harri Lindell ehdottaa Puheenvuoron blogissaan, että asuntopulan takia tyhjillään olevia asuntoja alettaisiin verottaa rankemmin kuin asuttuja.

Rauhamäki käyttäisi kepin sijasta porkkanaa.

– Kuulostaa aika kovalta omaisuudensuojaan puuttumiselta. Esimerkiksi vuokratulojen pienempi verottaminen kannusteena voisi toimia keppiä paremmin, Rauhamäki sanoo.

Lindellin mukaan pitäisi myös olla todennettavissa, että vuokralainen todella asuu asunnossa. Rauhamäen mukaan jonkinlaisten "talonkirjojen" palauttamiseen voisi olla perusteita etenkin kaupungin vuokrataloissa.


Kommentti:

Juttu puhuu puolestaan. Moku-idealismin sokaisemat kukkahatut visioivat todellisuudesta irrallaan olevia utopioita toteutettavaksi tietysti veronmaksajien rahalla,mutta arkipäivän todellisuus on sitten tätä. Normaalisti toimivat ja ajettelevat, tavallista työtä tekevät ja jokapäiväisistä velvollisuuksistaan huolehtivat eivät yksinkertaisesti halua sitä, mitä moku-änkyrät heille väkisin tuputtavat. Siksi, koska hommat on hoidettava fiksusti ja monet mamut eivät tähän yhtälöön kertakaikkiaan sovi, ei se sen monimutkaisempaa ole.

[yks vaan]

Toisaalta en usko että omistusasuntoihinkaan on niin kovasti tunkua näillä hinnoilla.

[Titus]

Toisaalta en usko että omistusasuntoihinkaan on niin kovasti tunkua näillä hinnoilla.

Hgin kaupunki ostaa maahanmuuttajille (vuokralle, ei omaksi) asuntoja suoraan kovalla rahalla sen sijaan, että
rakennuttaisi uusia sosiaaliselle asumiselle. Lisäksi kaupunki vuokraa asuntoja mamuille/ongelmaisille vuokrayrityksiltä.

PS:n Hgin edustajat voisivat hieman kysellä asian perään ?

[siviilitarkkailija]

Tuossa uutisessa paljastuu jättimäinen kusetus joka liittyy koko asuntorakentamiseen.

köyhille, usein maahanmuuttajille ja sosiaalisesti rajoittuneille rakennetaan aivan liian hienoja taloja jotka tuottavat rakennusliikkeelle aivan liikaa voittoa.

1. Alhaisen vuokratason asunnoissa ei tarvita saunoja, silti niitä rakenntaan asuntoihin.

2. Alhaisen vuorkatason asunnoissa on kalliit lattia- ja seinäpinnoitteet. koska niiden tekeminen on halpaa mutta myytäessä rakennusliike saa mukavan voiton. Ja kun vaihdetaan ja maalataan, niin voitto kasvaa. Paljas betoni on aivan riittävä helsingin alhaisen vuokran asuntoihin koska vasemmistövihreä roskaväki maalaa sen jokatapauksessa omilla kustannuksillaan täyteen töhryjä.

3. Alhaisen vuokratason asunnoissa on monikerrosikkunat ja muita viherperk**3en vaatimia ylihintaisia energiaratkaisuja. Aivan turhaan.

4. Alhaisen vuokratason asuntoalueella EI tarvita kirjastoa, koulua, eikä terveysasemaa. Ne maksavat aivan liikaa. Hinta on alhainen siksi koska näitä kalliita investointeja ei tehdä. Jos betonikuution täytteellä on paha mieli, kulttuuritarve tms, niin ottaa Siwa-kassinsa ja menee muualle nauttimaan ko palveluista.

Suomessa on vasemmistovihreä roskaväki vaatimalla vaatinut ja saanut aikaan ylihintaista asumista. Seurauksella että roskaväen asunnot jotka saadaan tuliterässä kunnossa käyttöön, ovat 2- 5 vuoden asumisen jälkeen usein raskaan remontin tarpeessa, leikkipaikat täynnä huumeneuloja ja osoitteet poliisin pikavalinnassa. Aivan turhaan.

Pääkaupunkiin tarvitaan vihervasemmistolaiselle roskaväelle omat, entisiin kaatopaikkoihin kyhättävät roskaväen puutarhakaupunginosat. Jos alueella on raskasmetalleja niin kompensoidaan se maan kevytvuokralla.

[mielipide]

Mitä nopeammin helsinki menee konkurssiin sitä nopeammin kokoomuksen ja vihreiden kannatus romahtaa koska he ovat syyllisiä Helsingin konkurssiin ajamiselle..

Kaikkein tärkein päämäärä on pitää kaikki muut kaupungit erossa Helsingistä ja vastustaa metropoli-hallintoa.

Kun Helsingin kaupungin talous romahtaa niin mokutus ja mamutus loppuu koska Helsinki on nykyisin asuntopolitiikkansa ansiosta moottori elintasopakolaisten maahanmuutolle suomeen.
Melkein kaikkiin vapautuviin kaupungin vuokra-asuntoihin laitetaan mamuja Helsingissä ja keskustalaiset pikkukunnat ottavat mamuja koska tietävät että voivat työntää heidät Helsinkiin kun valtion maksama 4 vuoden jakso päättyy.

[backtobasics]

 Tuo osaketaloihin sijoittelu on nykyään todella yleistä maahanmuuttaien kohdalla.esim kalliossa tiedän useita kyseisiä tapauksia.saattaahan se pientä närää naapurustossa herättää, kun itse painaa niska limassa maksaakseen 6000€ neliöhintaista kämppää ja naapurikämpät alkaa yksitellen täyttymään näitten tiettyjen maahanmuuttajaryhmien äänekkäistä edustajista. Ja saavat tosiaan asua niissä kämpissä kaupungin vuokratason mukaisesti.eli neliövuokra pyörii siinä 12e tietämillä.
Asia olisi tosiaan syytä nostaa äänekkäästi framille vaikka jonkun kansanedustajankin toimesta.

[siviilitarkkailija]

Helsinkiä johtaa amerikkaa sokeasti ihannoivien korporaatiokommunistien ja vihervasemmistolaisten kaupunginjohtajien lauma. Asunto- ja henkilöstöpolitiikallaan pyrkivät tekemään Helsingistä samanlaisen kuin Amerikka...ja onnistuuhan se. Helsingistä on kovaa vauhtia tulossa pohjolan-Detroit. Niille jotka ihmettelevät miksi valot vielä palavat todettakoon että kaupungin lumitöiden hoito on samalla tasolla kuin Detroitissa.

Kaikkein tärkein päämäärä on pitää kaikki muut kaupungit erossa Helsingistä ja vastustaa metropoli-hallintoa.

Voi olla hankalaa. Maksukykyisten pako on kuitenkin tosiasia joskin naapurikuntien kohdalla pitää muistaa että heidän omat projekti-Suvelat ja projekti Koivukylät ovat saaneet nekin helisemään.

En näe mitään muuta kustannustehokasta ja toimivaa vaihtoehtoa kuin gettohelvetin. Kaupunkiin on syntyvä joukko gettohelvettejä, asuntolähiöitä joissa ei ole mitään ja jonne ei tule mitään. Mitä nopeammin tämä väistämätön monikulttuurin ja holtittoman maahanmuuton aikaansaannos hyväksytään tapahtuneena tosiasiasiana, sitä parempi. Ongelma lienee vain se että näiden lähiöiden asuntokantaan on sidottu MILJARDEJA EUROJA KAUPUNGIN ELÄKERAHAA.

Eli kun myönnetään että meillä on gettohelvettilähiö ja sitä aletaan käsittelemään sellaisena, eläkeyhtiön varallisuudesta lähtee samantien 10-20 miljardia euroa.

[vainukoira]

Pipatin mukaan vuokrataloja ei kaavoiteta, koska ne houkuttelevat esimerkiksi maahanmuuttajia ja alempia tuloryhmiä. He eivät maksa paljon veroja, mutta käyttävät palveluita.

– Sitä väestöä ei oikein kukaan halua omalle alueelleen. Mutta kun ei ole hyväksyttyä sanoa, että emme halua vähävaraisia, sanotaan, että kaavoitus on niin vaikeaa, Pipatti moittii.
.
.
.
Rauhamäen mukaan Espoo ja Vantaa ovat kantaneet melko hyvin vastuunsa tuettujen vuokra-asuntojen rakentamisesta, mutta muissa pääkaupunkiseudun kunnissa vastuuta on hänen mielestään vältelty.

Sen takia pääkaupunkiseudun kuntia tai niiden hallintoja yritetään Rauhamäen mukaan yhdistää tavalla tai toisella.

Olen ennenkin kirjoittanut hallituksen junaileman kuntien pakkoliitoksen todellisesta syystä.

Byrokraatit voidaan pistää pellolle ilman minkäänlaisia kuntaliitoksia jos tahtoa on.

Hallituksen ainoa tavoite kuntaliitosten suhteen on estää kantisten mamupako, levittää rakennus- ja kaavamafialta sen osittain välttäneisiin pieniin kuntiin, viedä rahat nettomaksajien taskusta ja tuoda neekerit naapuriin.

Jokaisen tulevaisuudesta huolissaan olevan suomalaisen on tärkeää ymmärtää, että kuntien pakkoliitosten ainoa tavoite on jatkaa mokutusta kunnes rahat on loppu kaikilta ja paska levitetty ympäristöön.

Jokaisen suomalainen, jolle on olemassa itseisarvoja sekä periaatteita kuten, suomalainen elämänmuoto, länsimainen ihmisoikeus, hyvinvointi, tekninen kehitys, koti, suomenkieli, perhe, luonnon ja eläinten hyvinvointi, valkoinen rotu, rehellisyys, hyvä asuin ja elinympäristö, terve ja turvallinen rakentaminen ja asuminen, eurooppalaisten kansojen geneettinen jatkuvuus, lapsien tulevaisuus ja turvallisuus, tuottava työ ja yrittäminen, kansallinen eheys, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, biologinen monimuotoisuus, hyvä julkinen ja kansantalous, sukupolvelta toiselle jatkuva biologinen yhteys sekä turvallinen ja tulevaisuuteen uskova elämä, on sisäistettävä, että kuntien pakkoliitokset ovat yksi vahvimmista aseista taistelussa näitä periaatteita vastaan.

[mielipide]

Pipatin mukaan vuokrataloja ei kaavoiteta, koska ne houkuttelevat esimerkiksi maahanmuuttajia ja alempia tuloryhmiä. He eivät maksa paljon veroja, mutta käyttävät palveluita.

– Sitä väestöä ei oikein kukaan halua omalle alueelleen. Mutta kun ei ole hyväksyttyä sanoa, että emme halua vähävaraisia, sanotaan, että kaavoitus on niin vaikeaa, Pipatti moittii.
.
.
.
Rauhamäen mukaan Espoo ja Vantaa ovat kantaneet melko hyvin vastuunsa tuettujen vuokra-asuntojen rakentamisesta, mutta muissa pääkaupunkiseudun kunnissa vastuuta on hänen mielestään vältelty.

Sen takia pääkaupunkiseudun kuntia tai niiden hallintoja yritetään Rauhamäen mukaan yhdistää tavalla tai toisella.

Olen ennenkin kirjoittanut hallituksen junaileman kuntien pakkoliitoksen todellisesta syystä.

Byrokraatit voidaan pistää pellolle ilman minkäänlaisia kuntaliitoksia jos tahtoa on.

Hallituksen ainoa tavoite kuntaliitosten suhteen on estää kantisten mamupako, levittää rakennus- ja kaavamafialta sen osittain välttäneisiin pieniin kuntiin, viedä rahat nettomaksajien taskusta ja tuoda neekerit naapuriin.

Jokaisen tulevaisuudesta huolissaan olevan suomalaisen on tärkeää ymmärtää, että kuntien pakkoliitosten ainoa tavoite on jatkaa mokutusta kunnes rahat on loppu kaikilta ja paska levitetty ympäristöön.

Jokaisen suomalainen, jolle on olemassa itseisarvoja sekä periaatteita kuten, suomalainen elämänmuoto, länsimainen ihmisoikeus, hyvinvointi, tekninen kehitys, koti, suomenkieli, perhe, luonnon ja eläinten hyvinvointi, valkoinen rotu, rehellisyys, hyvä asuin ja elinympäristö, terve ja turvallinen rakentaminen ja asuminen, eurooppalaisten kansojen geneettinen jatkuvuus, lapsien tulevaisuus ja turvallisuus, tuottava työ ja yrittäminen, kansallinen eheys, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, biologinen monimuotoisuus, hyvä julkinen ja kansantalous, sukupolvelta toiselle jatkuva biologinen yhteys sekä turvallinen ja tulevaisuuteen uskova elämä, on sisäistettävä, että kuntien pakkoliitokset ovat yksi vahvimmista aseista taistelussa näitä periaatteita vastaan.

Juuri näin ja lisäksi myös metropolihallinnon tärkein tavoite poliitikkojen puheissa on saada vuokra-asuntojen tuotanto jakaantumaan tasaisemmin eli metropoli-hallinto päättäisi sille annettavalla kaavoitusoikeudella minne maahanmuuttajagettoja kaavoitetaan ja hurjimmissä vaatimuksissa (olen kuullut tämän kokoomuksen Jan Vapaavuoren suusta) metropoli-hallinto myös tekisi asukasvalinnat.

Kokoomus haluaa varmistaa että haasteelliset mamut levitetään ympäriinsä jotta kokoomuksen ei tarvitse tunnustaa ajaneensa pähkähullua maahanmuuttopolitiikkaa koko hallituksessa olonsa ajan ja tietoisesti haalineensa Helsinkiin niin paljon sossupummi-mamuja helsingin kaupungin asukasvalinnalla että veronmaksajat pakenevat ja Helsinki on kokoomuksen jäljiltä ylivelkainen ja kohti konkurssia ajelehtiva gettoutuva sekasotku.

Metropoli-hallinto on asia jota pitää vastustaa viimeiseen saakka.
Pakkoliitokset ja metropoli-hallinto ovat molemmat tavoitteita gettouttaa koko pääkaupunkiseutu ja estää veronmaksajien muuuttaminen rauhallisemmille alueille ja saada kaikki kokemaan maahanmuuton todellisuus niinkuin itä-helsinkiläinen sen kokee.

[vainukoira]

Juuri näin ja lisäksi myös metropolihallinnon tärkein tavoite poliitikkojen puheissa on saada vuokra-asuntojen tuotanto jakaantumaan tasaisemmin eli metropoli-hallinto päättäisi sille annettavalla kaavoitusoikeudella minne maahanmuuttajagettoja kaavoitetaan ja hurjimmissä vaatimuksissa (olen kuullut tämän kokoomuksen Jan Vapaavuoren suusta) metropoli-hallinto myös tekisi asukasvalinnat.

Kokoomus haluaa varmistaa että haasteelliset mamut levitetään ympäriinsä jotta kokoomuksen ei tarvitse tunnustaa ajaneensa pähkähullua maahanmuuttopolitiikkaa koko hallituksessa olonsa ajan ja tietoisesti haalineensa Helsinkiin niin paljon sossupummi-mamuja helsingin kaupungin asukasvalinnalla että veronmaksajat pakenevat ja Helsinki on kokoomuksen jäljiltä ylivelkainen ja kohti konkurssia ajelehtiva gettoutuva sekasotku.

Metropoli-hallinto on asia jota pitää vastustaa viimeiseen saakka.
Pakkoliitokset ja metropoli-hallinto ovat molemmat tavoitteita gettouttaa koko pääkaupunkiseutu ja estää veronmaksajien muuuttaminen rauhallisemmille alueille ja saada kaikki kokemaan maahanmuuton todellisuus niinkuin itä-helsinkiläinen sen kokee.

Pakkoliitokset ja metropolihallinto on tosiaan vain sama myrkkyä jota myydään eri nimellä. Lopputulos on sama.

Vapaavuori ei ainoastaan keskity tuhoamaan jo tuotettua hyvinvointia, vaan keskittyy tuhoamaan mahdollisuudet tuottaa hyvinvointia tulevaisuudessa. Jan Vapaavuori on ehkä niljakkain otus jolla Suomea on siunattu itsenäisyyden aikana. Ja se ei ole mikään vähäinen saavutus!

Halosen ja roskaväkihallituksen rikkidirektiivi ja Ottawan sopimus on irtisanottavissa ilmoitusaisiana ja miinat korvattavissa uusilla.

Vapaavuoren terrorin jäljiltä lakimuutoksen lisäksi pitää korjata tuhot.


Pakkoliitokset ovat vaarallinen ase vaikutuksensa lisäksi sen vuoksi, että kansan on aivan helvetin vaikea tajuta niiden vaikutusta sekä syytä, eli mokutuspaskan ympäristöön levitystä. Näin siis Helsingin ulkopuolella. Se on yksinkertaisesti liian vieras. Pelko liityy lähinnä koulujen ja terveyskeskusten hävittämiseen, joka on toteutuessaankin huomattavasti mokutusta väheisempi uhka.

Tämän lisäksi on sitten varsinkin Helsingissä kokoomusta äänestävää roskaväkeä, jonka mielestä mokutus on niin suunnaton rikkaus, että heillä ei ole siihen varaa, vaan muidenkin pitää osallista sitä maksamaan.

Tällä tavoin: Mahaanmuutto on rikkaus, se tuo meille rahaa, me tienataan tällä. -> Meillä täällä Helsingissä ei kuitenkaan ole rahaa maahamuuton kustannuksiin -> Laitetaan muut maksamaan, me tienataan tällä.

Jos tällaisen stadilaisen kokoomuskalkkunan päässä pyörivän ohjelmointivirheen laittaa mihin tahansa tehokkaaseen supertietokoneeseen, se iskee fatal erroria ja lyö lieskaa kunnes hajoaa.

Mutta kokoomuskalkkuna jatkaa, kunnes, ja vielä sen jälkeen, kun saa kadulla yllätysseksiä ja puukkoa kylkeen.

[Dharma]

Jokainen asunto kelpaa vuokrattavaksi tai itse asuttavaksi. Suomessa on ollut 40+ vuotta tuhoisa yhteiskuntapoliittinen kokeilu, minkä seurauksena suomalaisten pääoma on sitoutunut 50 % Itävaltaa kalliimpiin asuntoihin, joita tuotetaan vuosittain tasainen määrä hintakehityksestä riippumatta ja tuo määrä on suunnilleen sama, mikä asuntoja poistuu käytöstä vuosittain.

Vaan eipä tätä asiaa ratkaista. Suomalaiset menevät pohjaan tuottamattoman pääomansa kanssa. Demokratian kaunis piirre on se, että enemmistö voi valita tavan, jolla tuhota koko yhteiskunnan.

[Eino P. Keravalta]

Suomessa on ollut 40+ vuotta tuhoisa yhteiskuntapoliittinen kokeilu, minkä seurauksena suomalaisten pääoma on sitoutunut 50 % Itävaltaa kalliimpiin asuntoihin

Dharma, ehtisitkö valottaa tätä "tuhoisaa yhteiskuntapoliittista kokeilua" ja sen vaikutuksia? Asia kiinnostaa. Kiitos.

[vainukoira]

Suomessa on ollut 40+ vuotta tuhoisa yhteiskuntapoliittinen kokeilu, minkä seurauksena suomalaisten pääoma on sitoutunut 50 % Itävaltaa kalliimpiin asuntoihin

Dharma, ehtisitkö valottaa tätä "tuhoisaa yhteiskuntapoliittista kokeilua" ja sen vaikutuksia? Asia kiinnostaa. Kiitos.

Voin valottaa Dharman puolesta sen verran, että kun kansan rahat menevät asuntoihin, niin ei sitä muuhun juuri mitään jää. Omaan yritykseen, säästöihin tai kulutukseen.

Tuhoisaa on myös se inhimillinen hätä, kurjuus, mielenterveys ja ahdinko jollaisena tuho realisoituu.

Tästä yhteiskuntapolittisesta kokeilusta kyllä tosin hyötyvät ne, jotka ovat osa kaava- ja rakennusmafiaa. Vuokraloordit, puolueet, mafiasta loisivat poliitikot, "vastuulliset" vuokrayhtiöt, ja isot rakennusfirmat ja pankit.

Kansa maksaa tämän ja nuo tahot sitten jakavat toisilleen voitot ja jatkavat mafiaa ja mokutusta.

[vainukoira]

Vapaavuori ei ainoastaan keskity tuhoamaan jo tuotettua hyvinvointia, vaan keskittyy tuhoamaan mahdollisuudet tuottaa hyvinvointia tulevaisuudessa. Jan Vapaavuori on ehkä niljakkain otus jolla Suomea on siunattu itsenäisyyden aikana. Ja se ei ole mikään vähäinen saavutus!

Lainaan tässä itseäni ja vielä lisään, että Vapaavuoren tuhovoima ei ole ainoastaan hänen itsensä ansiota.

Hän kuuluu oikeaan puolueeseen, kokoomukseen, jota aivoton roskaväki äänestää. He takaavat ja antavat hänelle riittävästi valtaa tehdä tuhoa.

[Dharma]

Suomessa on ollut 40+ vuotta tuhoisa yhteiskuntapoliittinen kokeilu, minkä seurauksena suomalaisten pääoma on sitoutunut 50 % Itävaltaa kalliimpiin asuntoihin

Dharma, ehtisitkö valottaa tätä "tuhoisaa yhteiskuntapoliittista kokeilua" ja sen vaikutuksia? Asia kiinnostaa. Kiitos.

Voin valottaa Dharman puolesta sen verran, että kun kansan rahat menevät asuntoihin, niin ei sitä muuhun juuri mitään jää. Omaan yritykseen, säästöihin tai kulutukseen.

Tuhoisaa on myös se inhimillinen hätä, kurjuus, mielenterveys ja ahdinko jollaisena tuho realisoituu.

Tästä yhteiskuntapolittisesta kokeilusta kyllä tosin hyötyvät ne, jotka ovat osa kaava- ja rakennusmafiaa. Vuokraloordit, puolueet, mafiasta loisivat poliitikot, "vastuulliset" vuokrayhtiöt, ja isot rakennusfirmat ja pankit.

Kansa maksaa tämän ja nuo tahot sitten jakavat toisilleen voitot ja jatkavat mafiaa ja mokutusta.

Asuntotuotanto on ollut n. 30 000 vuodessa vuodesta 1995. Asuntojen hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Rakennuskustannukset selvästi vähemmän. Asuntolaina-ajat ovat pidentyneet 7 vuodesta yli 20 vuoden. Työsuhteista on tullut huomattavasti epävarmempia. Suomen vientiriippuvuus on selvästi kasvanut. Globaali kilpailu on lisääntynyt. Suomalaiset yritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja samalla lisäänneet tuotantoaan ulkomailla. Väestö on ikääntynyt.

Tästä kokonaisuutena on seurannut se, että suomalaiset kotitaloudet ovat sijoittaneet pääomansa kahteen kohteeseen: pankkitileille ja asuntoihinsa. Asunnoissa on suunnilleen saman verran rahaa kiinni kuin koko Helsingin pörssin markkina-arvo on. Johtuen vähäisestä tuotannosta, asuntojen arvot ovat nousseet "liikaa" ja tämän seurauksena pääoma tuottaa huonosti. Samalla riski on suuri, koska jos Suomen talous romahtaa, romahtaa pääoman arvokin. Lisäksi alle 40-v. sukupolvet ovat hyvin velkaantuneita ja vastineena on varallisuutta vain asunnossa.

Tässä pommi.

Toinen vaihtoehto olisi ollut sijoittaa sama summa em. yhtiöihin ja hyötyä globalisaatiosta ja asua vuokralla. Kolmas hyvä vaihtoehto olisi ollut riittävä asuntotuotanto ja asuntojen hintojen huomattavasti maltillisempi kallistuminen, mikä olisi jättänyt rahaa muuhun kulutukseen ja säästämiseen ja pienentänyt riskiä.

[Eino P. Keravalta]

Kiitos, Dharma ja Vainukoira.

Mitä suosittelisitte nyt tehtäväksi, kun paskat ovat jo housuissa?

[Dharma]

Kiitos, Dharma ja Vainukoira.

Mitä suosittelisitte nyt tehtäväksi, kun paskat ovat jo housuissa?

Yritän säästää lasteni koulutukseen ja omaan sosiaaliturvaani.

[Eino P. Keravalta]

Kiitos, Dharma ja Vainukoira.

Mitä suosittelisitte nyt tehtäväksi, kun paskat ovat jo housuissa?

Yritän säästää lasteni koulutukseen ja omaan sosiaaliturvaani.

Entä yhteiskunnallisella tasolla, mitä päättäjiemme pitäisi päättää?

[seuraa_tilannetta]

Asuntojen hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Rakennuskustannukset selvästi vähemmän.

Miten niin selvästi vähemmän? Mihin ne rahat oikein katoaa?? Ei kuitenkaan rakennuttajalle. Materiaaleihin vai työn hintaan?

Asuntolaina-ajat ovat pidentyneet 7 vuodesta yli 20 vuoden.

Jaa. Mutta kun lainan korot oli silloin joskus 18% niin ei ollu järkeä ottaa pitkiä lainoja. Kun korot on nyt niin alhaalla, niin lainan ottaminen on halpaa.

Työsuhteista on tullut huomattavasti epävarmempia.

Tämä on hyvin kausiluonteista. Tai siis 10-15 vuoden välein tapahtuvaa.

[Ano Nyymi]

Miksi ihmeessä laiskoille työnvieroksujille pitäisi rakentaa yhteiskunnan rahoilla uusia taloja asuttavaksi?

[Ajattelija2008]

Asuntopulaan on toki tärkeä syy sekin, että kaupungit kitsastelevat tonttien tarjoamisessa rakentajille. Tällä tavalla kaupungit pitävät tonttien hinnat ylhäällä ja tienaavat isot rahat myymällä tontteja. Hintatason määräävät kysyntä ja tarjonta. Tarjontaa pidetään keinotekoisesti alhaalla.

[Kulttuurirealisti]

Asuntojen hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Rakennuskustannukset selvästi vähemmän.

Miten niin selvästi vähemmän? Mihin ne rahat oikein katoaa?? Ei kuitenkaan rakennuttajalle. Materiaaleihin vai työn hintaan?

Varsinkin Helsinkiin ja Espooseen on tunkua, ja kysyntä pitää hinnat korkealla. Jos ihmiset haluaisivat asua muuallakin, eivätkä yksinkertaisesti maksaisi niitä hintoja, mitä nykyään rivarinpätkästä maksavat, hinnat laskisivat. Toisaalta, jos rakennettaisiin enemmän, tarjonnan määrä pitäisi huolen hintojen alenemisesta.

Työsuhteista on tullut huomattavasti epävarmempia.

Tämä on hyvin kausiluonteista. Tai siis 10-15 vuoden välein tapahtuvaa.

Globalisaatio ja työpaikkojen siirtäminen Aasiaan tai muualle Eurooppaan ovat mun mielestä lisänneet epävarmuutta huomattavasti. Ei 90-luvulla siirretty yksikköä tuosta vain jonnekin toiselle puolelle maailmaa.

[seuraa_tilannetta]

Asuntojen hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Rakennuskustannukset selvästi vähemmän.

Miten niin selvästi vähemmän? Mihin ne rahat oikein katoaa?? Ei kuitenkaan rakennuttajalle. Materiaaleihin vai työn hintaan?

Varsinkin Helsinkiin ja Espooseen on tunkua, ja kysyntä pitää hinnat korkealla. Jos ihmiset haluaisivat asua muuallakin, eivätkä yksinkertaisesti maksaisi niitä hintoja, mitä nykyään rivarinpätkästä maksavat, hinnat laskisivat. Toisaalta, jos rakennettaisiin enemmän, tarjonnan määrä pitäisi huolen hintojen alenemisesta.

Mutta eihän rakennuttaja halua hintojen alenevan tarjonnan määrän takia.. sehän pienentää voittoja.

Ihmiset haluavat halpoja vuokra-asuntoja, mutta jonkunhan on omistettava ne tai ainakin maksettava rakentaminen.

[Dharma]

Kiitos, Dharma ja Vainukoira.

Mitä suosittelisitte nyt tehtäväksi, kun paskat ovat jo housuissa?

Yritän säästää lasteni koulutukseen ja omaan sosiaaliturvaani.

Entä yhteiskunnallisella tasolla, mitä päättäjiemme pitäisi päättää?

Pitkä lista. Pitkä vastaus. Toisella kertaa.

[Marius]

Voiko köyhäinavulla/sosiaaliturvalla maksaa asuntolainaa?

[akez]

Kaikkein tärkein päämäärä on pitää kaikki muut kaupungit erossa Helsingistä ja vastustaa metropoli-hallintoa.

Helsinki tarvitsee "Helsingin muurin", Berliinin muurin malliin.

[Arvoton]

Hesasta vain sen verran, että toden totta sitä on tänä vuosituhantena johtanut KOK ja VIHR.

[Maisteri Vihannes]

Voiko köyhäinavulla/sosiaaliturvalla maksaa asuntolainaa?

KELAn asumistuella voi maksaa vastikkeet ja 55% koroista, suuren yhtiölainan sisältävä vastike voidaan tulkita lainan lyhentämiseksi eikä kelpaa. Toimeentulotuessa huomioidaan kohtuulliset vastikkeet ja korot, kohtuullisuuden määritelmä riippuu ainakin kunnasta.

Muulla sosiaaliturvalla voi tietenkin maksaa mitä haluaa, vaikkapa asuntolainan lyhennyksiä. Hyvällä ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla voi lyhentäminen onnistua ongelmitta, toimeentulotuen varassa oleva tuskin pystyy lyhentämään mitään. Lainan saanti ilman vakituista työpaikkaa on haastavaa.

Sikäli kun kysymyksesi oli retorinen, olen samaa mieltä...

[Sivustakatsoja]

Tästä kokonaisuutena on seurannut se, että suomalaiset kotitaloudet ovat sijoittaneet pääomansa kahteen kohteeseen: pankkitileille ja asuntoihinsa. Asunnoissa on suunnilleen saman verran rahaa kiinni kuin koko Helsingin pörssin markkina-arvo on. Johtuen vähäisestä tuotannosta, asuntojen arvot ovat nousseet "liikaa" ja tämän seurauksena pääoma tuottaa huonosti. Samalla riski on suuri, koska jos Suomen talous romahtaa, romahtaa pääoman arvokin. Lisäksi alle 40-v. sukupolvet ovat hyvin velkaantuneita ja vastineena on varallisuutta vain asunnossa.

Koko käsite "asuntovarallisuus" on siinä mielessä tosiaan hieman huteralla pohjalla, että tuon varallisuuden arvo on täysin riippuvainen siitä, millä hinnalla asunnolle löytyy ostaja. Tähän kohdistunee kahdenlaisia paineita, jotka uhkaavat puhkaista suomalaisen(kin) asuntokuplan.

Ensimmäinen liittyy tarjontaan. Tälläkään hetkellä periaatteessa mikään ei estäisi tilaamasta puolalaiselta rakennusfirmalta erittäin hyvätasoista kerrostaloa 1500 eurolla per neliö. Esimerkiksi Suomessa tyypillinen 3000 euron neliöhinta (joka on vielä edullinen, jos Helsinkiin verrataan) perustuu lähinnä siihen, että aktiivisesti estetään tällaisten edullisempien vaihtoehtojen pääsy markkinoille. Asuntotuotanto on niitä viimeisimpiä linnakkeita, jotka ovat toistaiseksi kyenneet pitämään globalisaation tuoman tuotantohintatason laskun loitolla.

Toinen liittyy kysyntään. Asuntojen hintataso ei voi olla pitkään selvästi korkeampi kuin ostajien ostovoima. Globalisaation seurauksena Suomen (niin kuin lähes koko EU:n) suhteellisen kilpailukyvyn heikentyminen johtaa tavalla tai toisella siihen, että suomalaisten ostovoima laskee. Kun tämä tapahtuu, seuraavat asuntojen hinnat perässä.

Hieman sääliksi käy niitä, jotka nyt joutuvat ottamaan kymmenien vuosien asuntolainoja saadakseen tavallisen asunnon. Euroopan (ja Suomen) talouden kehitys verrattuna nouseviin talouksiin (kuten BRICS-maihin) ei anna hirveän rohkaisevia signaaleja suomalaisten ostovoiman kehityksestä 10-20 vuoden tähtäimellä.

[-PPT-]

Itsekin kun en ole enää mikään nuori mies eikä menojalkaa vipata niin tämä pk-seutu on alkanut kaikessa monikulttuurisuudessaan jo tympiä ja sellainenkin etu on, että ei ole edes perhettä kenen mielipidettä tarvitsisi kysyä joten ihan milloin vain voisin karistaa tämän seudun tomut jaloistani ja muuttaa vaikka Jyväskylään.

Mutta mutta, kaksi sanaa: Asunto ja työpaikka. Omistusasunto on Vantaalla josta on vielä 25000 velkaa mutta varmasti kovan remontin tarpeessa muta tarvitaessa menisi helposti kaupaksi kun sijaitsee käytännössä kivenheiton päässä tulevasta Tikkurilan matkakeskuksesta ja uudesta kehäradasta. Hyvin minä osasin valkata 12v sitten asuinalueen kun stadin puolelta vuokrakämpästä muutin.

Työpaikka onkin sitten toinen juttu. Jos sellaisen aarteen sattuu omaamaan näinä päivinä niin kannattaa pitää kiinni kaikin voimin eikä alkaa hötkyilemään kuten esim muuttelemaan toisille paikkakunnille.

[Eino P. Keravalta]

Miksi ihmeessä laiskoille työnvieroksujille pitäisi rakentaa yhteiskunnan rahoilla uusia taloja asuttavaksi?

Tätä sopii ihmetellä.

Jos työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta, voidaan mielestäni tällaisille tapauksille osoittaa asunto vaikkapa jostakin muuttotappiokunnasta, josta löytyy tyhjiä asuntoja. Muuttakoon vaikka Jämsään, se on varmaan mukava maaseutupaikka. Eikä kannata vedota siihen, ettei Jämsässä ole työpaikkoja - eiväthän ne kelvanneet pääkaupunkiseudullakaan.

[mielipide]

Voiko köyhäinavulla/sosiaaliturvalla maksaa asuntolainaa?

KELAn asumistuella voi maksaa vastikkeet ja 55% koroista, suuren yhtiölainan sisältävä vastike voidaan tulkita lainan lyhentämiseksi eikä kelpaa. Toimeentulotuessa huomioidaan kohtuulliset vastikkeet ja korot, kohtuullisuuden määritelmä riippuu ainakin kunnasta.

Muulla sosiaaliturvalla voi tietenkin maksaa mitä haluaa, vaikkapa asuntolainan lyhennyksiä. Hyvällä ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla voi lyhentäminen onnistua ongelmitta, toimeentulotuen varassa oleva tuskin pystyy lyhentämään mitään. Lainan saanti ilman vakituista työpaikkaa on haastavaa.

Sikäli kun kysymyksesi oli retorinen, olen samaa mieltä...

Ihan käytännössä jos menee asumistukea kysymään omistusasuntoon jonka omistaa saadakseen yhtiövastikkeet maksettua kun tulot ovat väliaikaisesti pudonneet reilusti alle 1000 euron kuussa niin kelan täti nauraa päin naamaa ja kertooo että kyllähän omistusasunto pitää myydä ja kuinka siitähän saat rahat elää monta vuotta vuokralla.

Suurella osalla KELA:n työntekijöistä on ennakko-asenne ja se on että suomalaisille ei mitään ja maahanmuuttajille kaikki tuet mitä on mahdollista antaa.

[Eino P. Keravalta]

Ihan käytännössä jos menee asumistukea kysymään omistusasuntoon jonka omistaa saadakseen yhtiövastikkeet maksettua kun tulot ovat väliaikaisesti pudonneet reilusti alle 1000 euron kuussa niin kelan täti nauraa päin naamaa ja kertooo että kyllähän omistusasunto pitää myydä ja kuinka siitähän saat rahat elää monta vuotta vuokralla.

1990-luvun laman kourissa jouduin minäkin kääntymään fatan puoleen. Siellä ylimielinen täti neuvoi, että omistusasunto pitää myydä. Kyseessä oli remontoitavassa kunnossa oleva rintamamiestalo. En kuitenkaan myynyt, vaan sinnittelin eteenpäin.

Ymmärrän sen, että "ylimääräinen" omaisuus myydään, ennenkuin fattaan vedotaan. Veneet, kalliit autot, kesämökit ja vastaavat pitääkin realisoida ennen yhteiskunnan apuun turvautumista. Mutta vaatimaton ja usein velkainen koti, jossa perhe asuu, pitää voida säilyttää. Samoin alle parinkymmenen tonnin hintainen auto. Jos olisin totellut fatta-akkaa tuolloin ja myynyt kotimme ja syönyt siitä saatavat rahat, en milloinkaan enää olisi saanut hankittua uutta kotia tilalle. Olisimme siis asuneet aina vuokralla. Se olisi heikentänyt taloudellista asemaamme ja vaikeuttanut eteenpäin ponnistamista sekä mahdollisesti tullut yhteiskunnalle kalliimmaksi työttömyysjaksojen aikana.

Fatankin tulisi pohtia, kannattaako ihmiset pakottaa luopumaan vaivalla hankitusta omistuksesta. Monessa tapauksessa perhe pääsee paremmin eteenpäin, jos se saa säilyttää kohtuuhintaisen omistusasuntonsa. Se on yhteiskunnankin kokonaisetu.

[Griffinvaari]

Herranpieksut, meinas pumppu reistata kun siviilitarkkailijan asennevuodatuksesta puuttui korporaatiokommunisti, onneksi seuraava kommentti korjasi tilanteen, ei vakavia vaurioita.
Dharman analyysi on hyvä, siitä uupui kumminkin oleellinen asuntojen hintoja ja asumiskustannuksia nostava tekijä kuntien piiloveroksi keksitty tonttien maan vuokra.
-70 luvulla rakennettiin as.yhtiöiden itse omistamille tonteille josta ei seurannut asumisrasitetta, yksinkertaista, verratkaa -90 luvun ja uudempien samanlaisten asuntojen vastikkeita, 3h osalta kkvastikkeissa on n.100e/kk ero (tampereella).
Tämän jokainen asukas maksaa kunnalle piiloverona tontinvuokran maksuna, joka kuukausi, vaikka uusien rakennusten huoltokustannukset ovat huomattavasti pienemmät.
Käytäntö olla myymättä tontteja on virkamies keksintö jolla asukkaista tehtiin kaukooviisaasti eräänlaisia orjia ja riiston kohteita etenkin kun sopimukset ovat määräaikaisia ja toisella osapuolella on diktaattorin oikeudet, siis kunnan VIRKAMIEHELLÄ!!!!.
Tämä on niitä harvoja esimerkkejä jossa omistaminen todellakin on suojannut kunnallista virkamies keinottelua vastaan (kyllä tähänkin vielä keinot keksitään).
Dharman analyysiin lisäisin vielä oleellisesti vaikuttavan vuokrien tason nousun niin että vuokraasunnon omistamisesta on tullut parasta pääomakorkoa tuottavaa sijoitus toimintaa joka oleellisesti nostaa asuntojen myyntihintoja, joka taas nostaa vuokria jne .Mikä taas koituu meidänkaikkien kannettavaksi kun sosiaalinenasuminen maksaa näitä huippu vuokria, normaali työmieshän ei niissä kykene asumaan ainakaan ilmanasumis tukea, joka taas kaatuu muiden niskaan.
Näin muualla paitsi tietysti turun varissuolla jossa huimat verotuotot kompensoivat kulut, ainakin mikäli uskomme tälläkin foorumilla esitettyjä " asiantuntija" lausuntoja(parasta asiantuntemusta vanhusten ja heikkojen ryöstelystä).
Tämäkin palvelu on uudella kaupunki suunnittelulla tampereen kalevassa huomioitu, missä vanhus asumisen viereen on sijoitettu vuokrakasarmit, missä kunniakansalaiset ja kanttipöksyt voivat rauhassa meidän kustannuksellamme tarkkailla kohteitaan ryöstää ja murhata tehokkaimmin ja pienimmällä riskillä ja tällä alueella todellakin seniorit pitävät verokannan korkealla.
Mistä tämä nähtävästi sossua tarkoittava fata on peräisin, vai olisiko minunkin pitänyt päästä nauttimaan pakkoruotsin ihanuudesta.

[junakohtaus]

Eino,

nykyisinhän ei tt-tuen ehtona ole omistusasunnon myyminen. Sen kuluista ei huomioida kuin vastike ja korot ja nekin vain normin mukaan, mutta siitä varmaan ollaan kaikki samaa mieltä että ei ole sosiaalitoimen asia maksella lainojen lyhennyksiä.

Noin muuten tämä on erinomaisen mielenkiintoinen tulokulma asiaan. Itse olen hissukseni alkanut pohtia, että Helsingin olisi syytä hiukan höllentää lue poistaa kokonaan sekoittavaa normia vähintään paremmilla lue kalliimmilla paikoilla.

[Griffinvaari]

Lainojen lennyksiä??.
Mitenköhhän on niiden mamujen kohdalla jotka ovat onnistuneet hankkimaan omistus asunnon (kaikenkarvaisia porukoita ja ryhmiä) mistä ne lainat maksetaan, epäilen pahasti että sinä ja minä, lopulta, tutkimisen arvoinen asia joka vain lisääntyy ajan kanssa.

[junakohtaus]

Kaikkihan tässä maailmassa tutkimisen arvoista on. Mitään sellaista salapykälää ei kuitenkaan ole, että lainanlyhennyksiä kenellekään fattasta makseltaisiin.

[Griffinvaari]

en vihjaa mihinkään "salapykälään" vaan yksinkertaisesti niihin tukiin joita maksetaan mamuille, niistähän yhteistalouteen hankitun asunnon lyhennykset maksetaan, siis sinä ja minä.