2013-09-18 IL: Suomi kasvattaa pakolaiskiintiötä

[skrabb]

Ulkomaat
PERJANTAINA 22.8.2014

Minna Pölkki HS

Joensuussa valmistaudutaan syyrialaisten tuloon
Infotilaisuudessa kyseltiin tulijoiden avuntarpeesta ja jihadisteista.

Tar­vit­se­vat­ko he huo­ne­ka­lu­ja, ver­ho­ja tai la­ka­noi­ta? Mi­ten tar­kis­te­taan, et­tei hei­dän jou­kos­saan tu­le ji­ha­dis­te­ja, jot­ka ovat vaa­rak­si Suo­men si­säi­sel­le tur­val­li­suu­del­le?
Muun muas­sa näi­tä ky­sy­myk­siä kuul­tiin tors­tai-il­ta­na Joen­suun kir­jas­ton Muik­ku-­sa­lis­sa, jos­sa kau­pun­ki jär­jes­ti tie­do­tus- ja kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­den Joen­suu­hun saa­pu­vis­ta Syy­rian pa­ko­lai­sis­ta. Pai­kal­la oli muu­ta­ma kym­me­nen kuu­li­jaa ja eri toi­mi­joi­den edus­ta­jaa.
Ky­se­li­jöil­le ker­rot­tiin, et­tä täl­lä het­kel­lä ko­dit on ka­lus­tet­tu. Tur­val­li­suu­sa­sioi­ta pa­ko­lais­lei­reil­lä käy sel­vit­te­le­mäs­sä myös Suo­je­lu­po­lii­sin edus­ta­ja.

Joen­suus­sa val­mis­tau­du­taan ot­ta­maan vas­taan en­sim­mäi­siä Syy­rian pa­ko­lai­sia. En­sim­mäi­nen 15 hen­gen ryh­mä saa­puu kau­pun­kiin lä­hi­viik­koi­na suo­raan pa­ko­lais­lei­ril­tä.
[...]

To­den­nä­köi­ses­ti Jor­da­nian lei­reil­tä muut­taa ih­mi­siä myös Joen­suu­hun. Joen­suun kau­pun­ki on päät­tä­nyt ot­taa kol­men vuo­den ai­ka­na yh­teen­sä 90 Syy­rian pa­ko­lais­ta.
"Meil­le tu­lee per­hei­tä, jois­sa on kou­lui­käi­siä lap­sia ja työi­käi­siä van­hem­pia", ker­too ker­too pal­ve­luoh­jaa­ja Tarja Munne kau­pun­gin maa­han­muut­ta­ja­pal­ve­luis­ta.

Mun­nen mu­kaan kau­pun­gis­sa on käy­ty kes­kus­te­lua kiin­tiö­pa­ko­lais­ten ot­ta­mi­ses­ta. So­siaa­li­ses­ta me­dias­ta löy­tyy mie­li­pi­tei­tä puo­les­ta ja vas­taan. Sil­ti Mun­ne us­koo, et­tä Syy­rian krii­si ja ko­ko maail­man ti­lan­ne on täl­lä het­kel­lä sel­lai­nen, et­tä hu­ma­ni­tää­ri­nen apu on hel­pom­pi ym­mär­tää.
Mun­nen mie­les­tä 90 syy­ria­lais­ta ei ole lo­pul­ta ko­vin suu­ri jouk­ko, sil­lä Joen­suu­hun tu­lee noin 300 maa­han­muut­ta­jaa vuo­des­sa.
"Pie­nem­mät­kin kun­nat ot­ta­vat pa­ko­lai­sia. Joen­suus­sa on jo en­nes­tään pal­jon kan­sain­vä­lis­tä vä­keä. On ylio­pis­to ja tän­ne tu­lee ih­mi­siä muis­ta mais­ta myös avio­liit­toon ja töi­hin."

1990-­lu­vul­la Joen­suus­sa sel­vi­tel­tiin skin­hea­dien ai­heut­ta­mia on­gel­mia ja ra­sis­mia. Ny­kyään Joen­suus­sa ei Mun­nen mu­kaan esiin­ny ra­sis­mia sen enem­pää kuin muual­la­kaan.
"Jos­kus on huu­te­lua ja joi­tain yk­sit­täis­ta­pauk­sia, mut­ta esi­mer­kik­si ri­kos­ti­las­tois­sa se ei eri­tyi­ses­ti näy", hän sa­noo.
Mun­ne toi­mii sih­tee­ri­nä ra­sis­min­vas­tai­ses­sa työ­ryh­mäs­sä, jos­sa on mu­ka­na eri ta­ho­ja, myös po­lii­si.
"O­lem­me op­pi­neet. Jos jo­tain il­me­nee, meil­lä on hy­vät ver­kos­tot ja val­miu­det puut­tua asioi­hin."

Min­na Pölk­ki HS
Joen­suu

HS kysyi
Mitä ajattelet siitä, että Joensuu ottaa Syyrian pakolaisia?
--------------------------------------------------------------------------------
Minna PölkkiHS

Timo Tikka, Joensuu Kyllä he varmaan tosissaan tarvitsevat apua, kun siellä on vaikeat olot. Luulen, että heidät otetaan ihan ystävällisesti vastaan, sillä karjalaiset ovat vilkkaita luonteeltaan. Toivottavasti olot siellä sitten paranevat, että he pääsevät takaisin. Jokainenhan varmaan haluaa omaan kotimaahansa.

Koko juttu:
http://www.hs.fi/paivanlehti/#ulkomaat/Joensuussa+valmistaudutaan+syyrialaisten+tuloon/a1408599471605?src=haku&ref=%23arkisto%2F

Mukana myös SPR - kuinkas muuten!?

[Iloveallpeople]

Kemiönsaari tekee selvityksen pakolaisten vastaanotosta

Kemiönsaaren kunnanhallitus nimesi työryhmän selvittämään, mitä mahdollisuuksia, etuja ja haittoja on pakolaisten vastaanottamisesta. Virkamiehistä kootulla työryhmällä on kolmisen kuukautta aikaa selvityksen tekoon. Sen jälkeen kunnanhallitus haluaa kuulla asiasta esityksen.

Kemiönsaari alkoi tutkia pakolaisten vastaanottoa RKP:n valtuustoryhmän marraskuisen aloitteen takia. Peruspalvelulautakunta on jo tehnyt alustavan selvityksen. Sen mukaan lisähenkilökunnan palkkaamiseen on varauduttava, sillä kuntien kokemusten mukaan maahanmuuttajien palveluihin käytetään yleensä 1,5–2-kertainen määrä henkilöresursseja muun väestön palveluihin verrattuna.

Salon Seudun Sanomat

[Uuno Nuivanen]

Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan...

[FadeAway]

http://yle.fi/uutiset/pakolaisten_vastaanotto_kuumensi_porissa__perussuomalaiset_vastaan_kaikki_muut/7445968

Pakolaisten vastaanotto kuumensi Porissa – perussuomalaiset vastaan kaikki muut

Humanitaarinen maahanmuutto on hyväntekeväisyyttä ja kallista. Valitettavasti integraatio ei ole missään Euroopan maassa onnistunut. Rahat tulevat veronmaksajilta. Mitä enemmän meillä on tukien varassa eläviä, sitä vähemmän on varaa palkata esimerkiksi hoitajia, valtuutettu Laura Huhtasaari (ps.) sanoi.

Aivan kokonaan perussuomalaiset eivät halua pakolaisten vastaanottamisesta luopua, mutta heidän mielestään Ely-keskuksen kanssa tehtyä pakolaisten vastaanottosopimusta pitäisi muuttaa niin, että pakolaisia otettaisiin vuosittain 0–20 kappaletta.

– Emme esitä, että vastaanottaminen lopetettaisiin. Pakolaisia voidaan auttaa ja ottaa vastaan, mutta meillä pitää olla mahdollisuus tehdä päätökset resurssien mukaan, kansanedustaja-valtuutettu Ari Jalonen (ps.) sanoi.

Porilaiset ovat niin sivistyneitä, että haluavat auttaa vähempiosaisia. Haluan, että minun Porissani ei ole rasismia. Se on myös vetovoimatekijä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.) sanoi.

Monikulttuurisuus rikastuttaa odottamattomilla tavoilla
– Kaarina Ranne (vihr.)
Samoilla linjoilla oltiin vasemmistoliitossa. Ryhmäjohtaja Tapio Furuholmin mielestä perussuomalaisten esitys on kestämätön.

...
Loput linkistä.

Ainakin linja on selvä. Valtuustossa vihreiden, vasemmiston, SDP:n, kokoomuksen ja keskustan sekä kristillisten riveistä noustiin puolustamaan pakolaisten vastaanottoa.

[Kemolitor]

Ensimmäiset syyrialaiset saapuivat Kuopioon:

Pakolaisperheet perille 20 tunnin matkan jälkeen

Kuopioon saapui kymmenen aikuista ja 12 lasta Syyriasta

Kuopion pakolaisyksikön työntekijät olivat vastassa bussia, joka noin kello 20:30 maanantaina toi Kuopioon ensimmäisen ryhmän tänne sijoitettavista Syyrian pakolaisista.

He ovat kotoisin Koillis-Syyriasta ja suurin osa on muslimeja.
-----
Kaikkiaan ryhmässä on viisi perhettä, joissa on sekä päiväkoti- että kouluikäisiä lapsia.

Aikuisten huolehtiessa matkatavaroitten siirrosta lapset alkoivat jo leikkiä, ja eräskin pikkutyttö pinkaisi kadulla näkemänsä koiran perään.
-----
Tulijat kuljetettiin illalla ajan säästämiseksi kahdella bussilla uusiin asuntoihinsa eri puolille Kuopiota. Asunnot ovat Niiralan kulman ja VVO:n taloissa.

Asuntoihin on hankittu vuoteet kaikille ja ruokapöytä. Huonekalut ostetaan käytettyinä.

Perhe- ja sosiaalityöntekijät olivat valmistautuneet jo illalla opastamaan tulijoita uuden elämän alkuun esittelemällä esimerkiksi sähkölieden käytön. Terveydenhoitaja oli mukana varmistamassa, ettei kukaan tarvinnut kiireellistä hoitoa.

Tänään pakolaisia odottaa aikainen herätys, sillä edessä on runsaasti viranomaisasioita.

Maistraattiin on rekisteröidyttävä henkilötunnuksen saamiseksi. Sitten edessä ovat asioinnit Kelassa, verotoimistossa ja TE-toimistossa. Varsinaiset terveystarkastukset voidaan tehdä vasta kun jokaisella on henkilötunnus.

Kotoutuminen alkaa vähitellen. Tavoitteena on, että muutaman viikon kuluttua lapset aloittavat jo koulunkäynnin.
-----
Koko juttu:
SS: Pakolaisperheet perille 20 tunnin matkan jälkeen

Jutussa kyllä sanottiin, että suurin osa on muslimeja, eivät kaikki. Aloin vain miettimään, että jos kadulla näkemänsä koiran perään rynnännyt pikkutyttö oli muslimi, niin mitähän hän koiralle aikoi tehdä, eikös koira oli saastainen eläin.

[Roope]

Tuomiojan mukaan humanitääristä apua toimitetaan jo alueelle, ja muitakin auttamiskeinoja on harkittu.

"On keskusteltu myös siitä, voitaisiinko Syyrian pakolaispainetta hellittää siten, että ottaisimme käyttöön ylimääräisen pakolaiskiintiön", Tuomioja sanoo.

Helsingin Sanomat: Tuomioja: Suomen otettava ehkä lisää pakolaisia Isisin uhan takia 5.10.2014

Jäi auki, uskooko Tuomioja itse pakolaispaineen hellittävän Suomen ylimääräisen pakolaiskiintiön avulla. Ilmeisesti Tuomioja kannattaa lisäkiintiötä, kun otti asian esille.

Ajatus pakolaiskiintiön kasvattamisesta on edelleen yhtä hölmö kuin viime vuonnakin. Jos Suomen valtio kaivaa jostain x euroa Syyrian kriisin humanitaariseen apuun, se on tehokkaampaa käyttää alueella kuin ihmisten asuttamiseen Suomeen.

Poliitikkojen kyyninen taka-ajatus onkin markkinoida lisäkiintiötä sisäministeri Räsäsen malliin väittämällä, että siitä ei tule juuri lainkaan kustannuksia. Todellisuudessa jo Suomen edellisen 500 hengen syyrialaiskiintiön kustannukset valtiolle ovat Norjan hallituksen budjettiarvioon perustuen lähes 50 miljoonaa euroa eli paljon enemmän kuin kaikki tähänastinen humanitaarinen apu Syyriaan ja lähialueille yhteensä. Kikka on siinä, että toisin kuin Norjassa, Suomessa tuo 50 miljoonaa euroa ei tule koskaan hyväksyttäväksi eduskunnalle, vaan se piilotetaan useampien vuosien ajalle sekalaisiin menoihin.

Kiintiön kasvattamiselle on helppo saada puoltajia maahanmuuttoinfrassa työskenteleviltä, jotka odottavat valtiolta alalle miljoonien eurojen raharuisketta. Järjenkäytöllä ei saa yhtä paljon ystäviä ja kiiltävää sädekehää kuin kalliilla symbolisilla eleillä, mutta joskus hallituksen pitää se aloittaa.

[Roope]

Pakolaisille humanitaarinen viisumi

Erkki Tuomioja (sd) ehdottaa uutta pakolaiskiintiötä keinona Syyrian humanitaarisen kriisin auttamiseen (HS 6. 10.). On hienoa, että Suomi haluaa kantaa vastuunsa. Pakolaistilanteen helpottamiseen on tosin ole­massa jo keino, joka ei vaadi lainmuutoksia eikä lisäresursseja: humani­taarinen viisumi.

Viisumimenettely on pakolaisille kiintiöjärjestelmää byrokraattisesti ke­vyempi tapa päästä turvaan. Syyriasta ei tätä nykyä pääse hakemaan tur­vaa Suomesta laillisia reittejä. Humanitaarinen viisumi vastaisi tähän epäkohtaan. Alueellisesti rajatun viisumin avulla voi matkustaa turvalli­sesti Suomeen ja hakea täällä kansainvälistä suojelua. Ulkoministeriö voisi aloittaa myöntämällä järjestelmällisesti humanitaarisia viisumeita Suomessa oleskelevien syyrialaisten sukulaisille ja perheenjäsenille.

Kaisa Väkiparta
viestintäpäällikkö, Suomen Pakolaisapu

Helsingin Sanomat, mielipide 8.10.2014

Ensinnäkään Tuomioja ei ehdottanut uutta pakolaiskiintiötä, vaan totesi, että lisäkiintiöstä on keskusteltu. Toiseksi, lainsäädäntö ei tunne "humanitaarista viisumia". Jos tilapäisten oleskelulupien jakelua ryhdytään käyttämään laajamuotoisesti humanitaarisiin tarkoituksiin, on hallituksen syytä tehdä siitä päätös lakiprosessin kautta eikä venyttää lain tulkintaa sellaiseen, johon sitä ei ole tarkoitettu. Kolmanneksi, aivan varmasti tarvitaan lisäresursseja, jos Suomi ryhtyy jakamaan humanitaarisia viisumeita.

Maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmström kuvasi omana visionaan Euroopan ulkopuolisesta turvapaikanhakutoimistosta, että ensimmäisenä päivänä jo pelkästään Libyan Bengasissa ovella jonottaisi 200 000 ihmistä. Kun Suomen Pakolaisapu lobbaa humanitaarista viisumia, se voisi samalla kertoa, mitä heidän näkemyksensä mukaan tapahtuisi Suomessa ja Euroopassa, jos kaikille tänne haluaville jaettaisiin viisumit, etenkin kun järjestö vastustaa raivoisasti hylättyjen turvapaikanhakijoiden käännytyksiä.

[Iloveallpeople]

Pakolaisten pitkä matka Syyriasta Karjaalle

Raaseporiin muuttaneet 25 Syyrian sisällissotaa pannutta pakolaista ovat vähitellen pääsemässä uuden elämän alkuun.

Ainakin Mohammad Shehab ja Kahdijah Almousa ovat tyytyväisiä rauhalliseen elämään Karjaalla.

– Ihmiset ovat täällä todella ystävällisiä ja avuliaita.

Toiveissa on suomen kielen oppiminen ja sopivan työn löytäminen tulevaisuudessa.

LUE LISÄÄ LÄNSI-UUSIMAAN PAPERILEHDESTÄ TAI NÄKÖISLEHDESTÄ.

Länsi-Uusimaa

[Kemolitor]

Syyrialaispakolaisille kuntapaikka muita nopeammin

Syyrialaiset ovat saaneet kuntapaikan nopeammin kuin monet muiden maiden pakolaiskiintiössä turvapaikan Suomesta saaneet pakolaiset.

Esimerkiksi kaikille kongolaisille ja sudanilaisille kuntapaikkaa ei ole vielä löytynyt. Osa turvapaikan saaneista on odottanut kuntapaikkaa pakolaisleirillä jo vuodesta 2012.

– Syyrialaiset saivat kuntapaikat verrattain nopeasti. Sota on ollut paljon esillä tiedotusvälineissä, ja kunnissa on herätty tämän ryhmän hätään. Syyrialaisten ripeä sijoittaminen on auttanut myös muita ryhmiä, sanoo hankepäällikkö Jaana Suokonautio työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suokonautio huomauttaa, että ongelmaa on myös kiireellistä sijoitusta tarvitsevien pakolaisten sijoittamisessa, sillä heitä ei tällä hetkellä ole mahdollista ottaa Suomeen niin nopeasti kuin pitäisi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR määrittää kiireelliset pakolaiset erilaisten syiden, kuten terveyteen liittyvien tai karkotusuhan perusteella.

Maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä valmistelee parhaillaan ensi vuoden pakolaiskiintiötä.

– Vielä ei ole tietoa, mikä on kokonaismäärä ja sen kohdentuminen. Kiintiötä määrittää myös kohtuullinen aika kuntapaikan saamiseen, Suokonautio sanoo.

LUE KOKO JUTTU TIISTAIN TURUN SANOMISTA TAI DIGILEHDESTÄ

TS: Syyrialaispakolaisille kuntapaikka muita nopeammin

Vähän nyt kyllä tuntuu rasismilta tuollainen syyrialaisten suosiminen kongolaisten ja sudanilaisten kustannuksella.

[Onkko]

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR määrittää kiireelliset pakolaiset erilaisten syiden, kuten terveyteen liittyvien tai karkotusuhan perusteella.

ÖÖÖ.... Mikä karkoitusuhka? Otetaanko tänne rikollisia vai miten voidaan pakolaisleiriltä karkoittaa?

[Roope]

Esimerkiksi kaikille kongolaisille ja sudanilaisille kuntapaikkaa ei ole vielä löytynyt. Osa turvapaikan saaneista on odottanut kuntapaikkaa pakolaisleirillä jo vuodesta 2012.

Yksi syy sijoitusten lykkääntymiseen on perheiden koko. Osassa valittuja perheitä on toistakymmentä jäsentä. Etenkin Kongosta on jostain syystä valittu suurperheitä, joita on lähes mahdoton saada sijoitettua kuntiin.

– Vielä ei ole tietoa, mikä on kokonaismäärä ja sen kohdentuminen. Kiintiötä määrittää myös kohtuullinen aika kuntapaikan saamiseen, Suokonautio sanoo.

Ei jonotusaika ainakaan ennen ole vaikuttanut kiintiöiden kokoon tai koostumukseen. Tämän vuoden pakolaiskiintiötä kasvatettiin kuntapaikkapulasta huolimatta. Kiintiöön valikoidaan tietoisesti ryhmiä, henkilöitä ja perheitä, joiden sijoittaminen tiedetään erityisen vaikeaksi.

[Iloveallpeople]

Onko sinulla ylimääräisiä huonekaluja? - Lahjoita niitä pakolaisen kotiin

Joensuuhun saapuu marraskuussa kolme perhettä kiintiöpakolaisina Syyriasta. Punainen Risti auttaa perheiden elämää alulle Joensuussa kaupungin tukena.

Punainen risti pyytääkin nyt lahjoituksina kodin huonekaluja.

-  Otamme lahjoituksina vastaan ruokapöytiä ja tuoleja, sohvia ja nojatuoleja, pöytä- ja kattovalaisimia, käytävämattoja sekä mahdollisesti mikroaaltouuneja ja imureita.

Punainen Risti haluaa tarjota kiintiöpakolaisten uuteen kotiin vain tarpeellisen määrän hyviä, ehjiä ja sopivia huonekaluja ja tuotteita.

-  Tämän takia lahjoituksia tarjotaan koordinaattorille puhelimitse 0400 988 574 arkisin klo 10-16 tai sähköpostilla [email protected], Punainen Risti viestittää.

Lahjoitustilannetta päivitetään Facebook-sivuilla osoitteessa https://www.facebook.com/sprsavokarjala.

Punaisen Ristin mukaan lahjoituksen vastaanottamisesta sovitaan koordinaattorin kanssa. Lahjoituksia voi käydä tarjoamaan välittömästi.

Karjalainen

[Roope]

Sosiaalityöntekijä Janina Svaetichin on ollut mukana työryhmässä, joka valikoi Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset. Svaetichin valittelee, että osa valituista kongolaisista on odottanut kuntapaikkaa jo vuosia, kun uudet kuntapaikat menevät etupäässä syyrialaisille. Omien sanojensa mukaan Svaetichin ei ymmärrä, miksi kunnat valitsevat mieluummin syyrialaisia kuin kongolaisia, vaikka pakolaiset ovat aina pakolaisia riippumatta siitä, mistä he tulevat.

Kuntapaikkapulasta huolimatta Svaetichin on sitä mieltä, että Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi edelleen kasvattaa, koska Ruotsi. Svaetichin myös kehottaa kuntia rakentamaan enemmän asuntoja, jotta kuntiin mahtuisi enemmän pakolaisia. Monet kunnat kun ovat torjuneet kiintiöpakolaisten vastaanoton vetoamalla asuntopulaan.

Svenska Yle: Svårt hitta kommunplats åt flyktingar 3.11.2014

[ArtturiE]

Räsänen: Suomi voisi ylittää pakolaiskiintiönsä Syyrian vuoksi


– Myös taloudellisesti tiukkana aikana on Suomella oltava mahdollisuus auttaa lähimmäisiä keskellä äärimmäistä inhimillistä kärsimystä, Räsänen kirjoittaa.

Lähimmäisten (kantasuomalaisten) auttaminen kotimaassa ei ole poliittisesti muodikasta. On paljon hyödyllisempää (puolueen ja ao. ministerin kannalta, varsinkin vaalikevät mielessä) auttaa kaukana vieraassa kultturissa (mokumyönteisyys!) vaikeuksiin joutuneita ja mikä parasta, tuoda heidät suomalaisten verovaroilla tänne elätettäväksi (syy korottaa veroja!).

Ja Syyria pelastuu kun promillen osa väkiluvusta pääsee pohjoismaisten lihapatojen ääreen rikastuttamaan (mokuttajien mielestä köyhää) suomalaista kulttuuria.

Jee, jee, jee, Päivi pelastaa!

[TheVanishedTerrorist]

Sosiaalityöntekijä Janina Svaetichin on ollut mukana työryhmässä, joka valikoi Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset. Svaetichin valittelee, että osa valituista kongolaisista on odottanut kuntapaikkaa jo vuosia, kun uudet kuntapaikat menevät etupäässä syyrialaisille. Omien sanojensa mukaan Svaetichin ei ymmärrä, miksi kunnat valitsevat mieluummin syyrialaisia kuin kongolaisia, vaikka pakolaiset ovat aina pakolaisia riippumatta siitä, mistä he tulevat.

Kuntapaikkapulasta huolimatta Svaetichin on sitä mieltä, että Suomen pakolaiskiintiötä pitäisi edelleen kasvattaa, koska Ruotsi. Svaetichin myös kehottaa kuntia rakentamaan enemmän asuntoja, jotta kuntiin mahtuisi enemmän pakolaisia. Monet kunnat kun ovat torjuneet kiintiöpakolaisten vastaanoton vetoamalla asuntopulaan.

Svenska Yle: Svårt hitta kommunplats åt flyktingar 3.11.2014

Tässä ko. henkilön tuotantoa.

Begränsat tillträde
Unga invandrares känsla av tillhörighet i enfinlandssvensk kontext
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28199/MY%20PRO%20GRADU.pdf?sequence=3

[Roope]

Pääkirjoitus: Suomi pakenee vastuuta, pakolaiset sotaa

Tätä kirjoitettaessa ministerit istuvat Säätytalolla neuvottelemassa budjettiriihestä. Asialistalla on lapsiperheiden verovähennystä, kuntatalouden tasapainottamista ja sote-uudistusta, joiden alle kansainväliset velvoitteet ja humanitaarisuus tuntuvat unohtuvan.

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa pakolaiskiintiötä esitetään laskettavaksi takaisin 750 henkilöön. Viime vuonna iloitsimme hallituksen historiallisesta päätöksestä korottaa kiintiötä kolmellasadalla henkilöllä, mutta ilo näyttää jäävän lyhytaikaiseksi.

[...]

Muutamasta sadasta pakolaisesta vääntäminen tuntuu suhteettomalta nykyisessä pakolaistilanteessa. Maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin 70 vuoteen, yli 51 miljoonaa. Heistä 86 prosenttia elää kehitysmaissa.

UNHCR:n arvion mukaan pakolaisuus lisääntyy ja pitkittyy tulevina vuosina entisestään. Jo kolme neljästä pakolaisesta on elänyt pakolaisuudessa yli viisi vuotta. Syyrian kriisin pitkittyessä länsimaiden olisi syytä kasvattaa vastuutaan. Suomeen on odotettu vuosikausia "turvapaikanhakijoiden tulvaa", mutta sitä ei ole syntynyt. Koko 2010-luvun turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt vakaasti kolmentuhannen kieppeillä. Ruotsiin meni viime vuonna seitsemäntoistakertainen määrä – länsinaapuri vastaanotti 54 000 turvapaikkahakemusta. Ruotsi ottaa kiintiössä tuplasti enemmän pakolaisia kuin Suomi.

Kiintiön korottaminen olisi Suomelle helppo keino osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta. Jos se ei riitä näinä kovina aikoina syyksi, ajattelisimme edes omaa napaamme. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt uskoo Ruotsilla menevän taloudellisesti Suomea paremmin siksi, että heillä on avoimempi maahanmuuttopolitiikka. Myös humanitaarisista syistä Suomeen muuttavat ovat niitä kaivattuja tulevaisuuden veronmaksajia.

Kaisa Väkiparta, Suomen Pakolaisapu

Pakolainen 3/2014

[J.M]

Voi voi, meinaako Väkiparran bisnekset luhistua? Nyt olisi Väkiparralla mahdollisuus päräyttää kunnolla ja ehdottaa kaikkien maailman 51 miljoonan pakolaisen ottamista Suomeen. Rahoituksella ei niin väliä, kun kyse on kuitenkin inhimillisyydestä. Vai mitä, Väkiparta?

[MW]

Pääkirjoitus: Suomi pakenee vastuuta, pakolaiset sotaa
***
Myös humanitaarisista syistä Suomeen muuttavat ovat niitä kaivattuja tulevaisuuden veronmaksajia.

Kaisa Väkiparta, Suomen Pakolaisapu

Pakolainen 3/2014

joo, todellakin "in a galaxy far, far away". Miten tuo vastuu muuten syntyi?

[ArtturiE]

Kaisan mielestä hum.pakolaisten vastaanottaminen on Suomi-Ruotsi -maaotteluun verrattavissa oleva peli, jota pelataan veronmaksajien rahoilla, niin kauan kuin niitä rahoja riittää.  Sitten aletaan odotella niitä pakolaisten maksamia verorahoja.  Lapsenuskollakin pystyy näköjään toimimaan tuollaisessa työtehtävässä.

Siinä olen samaa mieltä että muutamasta sadasta kiintiöpakolaisesta vääntäminen on suhteetonta.
Se ei nimittäin vaikuta siihen kokonaiskuvaan mitenkään ratkaisevasti otataanko vai ei, siis ei oteta.

[Asra]

Jos joku tulee pakolaisstatuksella Suomeen, se on mielestäni täysin ok. Pakolaisella on siihen hyväksyttävä syy. Pakolaiset ovat kuitenkin vähemmistö kaikista muista, mm. toissijaisen suojeluntarpeen perusteella maahan tulevista.

[ArtturiE]

Jos joku tulee pakolaisstatuksella Suomeen, se on mielestäni täysin ok. Pakolaisella on siihen hyväksyttävä syy. Pakolaiset ovat kuitenkin vähemmistö kaikista muista, mm. toissijaisen suojeluntarpeen perusteella maahan tulevista.

Onko toissijainen suojeluntarve sitä ettei ole työta ja rahaa? Eli haluaa tulla sinne missä ei tarvitse tehdä työtä ja missä rahaa saa vastikkeetta?  Kukapa ei haluaisi?  Ikävää vain että me suomalaiset täällä olemme nettomaksajia tälle suojelulle.

[Kemolitor]

Ensimmäiset syyrialaispakolaiset saapuvat kuun vaihteessa - "Hieno juttu, Joensuu"

Syyrialaisten kiintiöpakolaisten saapuminen Joensuuhun poiki toistakymmentä kysymystä torstai-iltaisessa info- ja keskustelutilaisuudessa. Pääkirjaston Muikku-salin istumapaikat loppuivatkin kesken.

Kansalaisia muun muassa askarrutti, onko pakolaisilla tarpeeksi huonekaluja ja vaatteita. Huonekaluja kuulemma on, mutta lasten vaatekoot eivät ole vielä täysin tiedossa.

Karjalainen

Hyvin ovat kotoutuneet, ei hätää:

Syyrian pakolaiset sopeutuneet hyvin - lapset pääsivät heti luistelemaan

Syyriasta vastaanotetaan Joensuuhun pakolaisia kolmen vuoden aikana yhteensä 90. Nyt heitä on vastaanotettu jo kolmisenkymmentä. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat elokuussa. Toinen ryhmä on saapunut vastikään.

Joensuun kaupungin maahanmuuttopalveluiden palveluohjaaja Tarja Munne kertoo, että ensimmäinen ryhmä pakolaisia on jo kotoutunut melko hyvin.

-  Aikuisille pakolaisille järjestetään alkuvaiheen kielikursseja ja Suomeen perehdyttämiskursseja. Perehdyttämiskursseilla käydään läpi arkipäivän asioita. Esimerkiksi linja-autolla kulkeminen ja hellan käyttäminen voivat vaatia harjoittelua. Myös esimerkiksi terveydenhoitopalveluihin tarvitaan perehdytystä, Munne kertoo.

Lapset ovat päässeet heti kouluun valmistavalle luokalle. Joensuun kaupungin liikuntapalvelut järjestävät Koto-liikunta hanketta, jonka avulla myös syyrialaisia lapsia on haluttu kototuttaa.

-  Veimme pakolaislapset heti ensimmäisellä tapaamiskerralla luistelemaan. Moni oppi heti! kertovat kerhon ohjaajat Darja Saliev ja Hanaan Moowliid.

Luistelun lisäksi on kokeiltu carting-ajoa, salibandyä ja palloilulajeja.

-  Meillä on erikielisiä vertaisohjaajia. Kerhon tarkoituksena on kokeilla erilaisia lajeja ja tutustuttaa samalla suomalaisia ja maahan muuttaneita lapsia toisiinsa, Koto-liikunta hankkeen hankekoordinaattori Henna-Riikka Uuksulainen kertoo.

Karjalainen: Syyrian pakolaiset sopeutuneet hyvin - lapset pääsivät heti luistelemaan

[Uuno Nuivanen]

Joensuun kaupungin maahanmuuttopalveluiden palveluohjaaja Tarja Munne kertoo, että ensimmäinen ryhmä pakolaisia on jo kotoutunut melko hyvin.

Taikaseinä on jo tullut tutuksi?

Luistelun lisäksi on kokeiltu carting-ajoa

Ei taida kantismuksuille järjestyä moinen kunnan piikkiin?

[Nuivake]

Nytkö Joensuunkaan ei tarvitse enää hävetä?

[MW]

***

Luistelun lisäksi on kokeiltu carting-ajoa

Ei taida kantismuksuille järjestyä moinen kunnan piikkiin?

Voi vaikuttaa nillittämiseltä, mutta näistä sun muista sohvista on luettu suvaitsevaisten omista kuukausiliitteistä ja muusta paskasta niin paljon, että ei savua illman tulta: siis, toivottavasti yritykset tarjosivat nuo palvelut "bona fide".

Vai olisiko sossu maksanut, tai vielä paremmin, de facto sosiaalikuluja kätkevät "ely-projektit" sun muut?

Ja sitten voidaan taas suu messingillä sanoa, että "tasa-arvo"?

Maakuopista ja perunakellareista lämmitettyihin huoneisiin ei nimittäin tultu taluttamalla, täälläkään.

[ArtturiE]

Kuntien nimet kansallisessa häpeäpaalussamme siis vähenevät kiihtyvää vauhtia.
Ei tarvitse päättäjien pressanjuhlissa kulkea enää katse maahan luotuna kun ovat tehneet humaanin urotyönsä.

[Roope]

Viime viikkoina on kuultu kovaa kritiikkiä heikosta sitoutumisestamme Syyrian lähialueiden pakolaisiin. Suomi ottaa vastaan 1 050 kiintiöpakolaista verrattuna Ruotsiin, joka on ottanut vastaan yli 50 000 syyrialaista viimeisten kolmen vuoden aikana.

Mikä estää meitä kantamasta suurempaa vastuuta? Tästä keskusteltiin Slaget efter tolv -ohjelmassa torstaina.

Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoo, että syynä vähäiseen pakolaisten vastaanottoon on, että maahanmuutto on ilmiönä edelleen Suomessa pieni. Noin 80 kuntaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Näistä 20 on sellaisia, jotka eivät ole ottaneet pakolaisia vastaan ennen tai pitkään aikaan. Muun muassa Tampere on kasvattanut vastaanottamiensa kiintiöpakolaisten määrää merkittävästi.
– Muukalaisvastainen vuorovesi on kääntynyt ja nyt useammat kunnat ovat valmiita hyväksymään pakolaiset, sanoo Stenman.

[...]

Onko se taloudellinen kysymys?

– Ei ollenkaan, vaan kysymys on enemmänkin siitä, onko meillä tarpeeksi resursseja kunnan henkilöstössä, sanoo Simola. Mutta mitä me oikein voimme tarjota? Me olisimme mielellämme järjestämässä pakolaisten vastaanottoa osana suurempaa kokonaisuutta. Ja tässä valtio voisi mielestäni tarjota parempia malleja pakolaiskysymyksen järjestämiseksi. Me voisimme kymmenkertaistaa Suomen pakolaiskiintiön, jos valtio tukisi enemmän kuntia ja näyttäisi, kuinka pakolaiskysymys hoidetaan paikallistasolla, sanoo Simola.

[...]

Hanna Backman on samaa mieltä ja sanoo, että Kemiönsaaren kunta voisi ottaa pakolaisia säännöllisesti.
– Kun on kyse ihmishenkien pelastamisesta, on se mielestäni tehtävä. On kyse ihmisyydestä. Haluammeko olla inhimillinen kunta vai rakentaa muureja?  (käännös)

Svenska Yle: Simola: 100 flyktingar ryms på Kimitoön - men det blir en lång väg att gå 11.12.2014

[Kemolitor]

Elimäki saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa

Elimäelle parin viikon kuluessa saapuvat kaksi pakolaisperhettä ovat hätätapauksia ja lähtöisin Irakista ja Etiopiasta. Myllykoskelle puolestaan tulee maaliskuun loppupuolella perhe Sudanista. Kaikki ovat lapsiperheitä.

Kouvola ottaa tänä vuonna vastaan 15 kiintiöpakolaista. Heidät sijoitetaan sinne, missä on eniten vapaita asuntoja.

Maaliskuun loppuun mennessä Kouvolaan saapuu yhteensä 12 hätätapauslistalla ollutta kiintiöpakolaista. Elimäen irakilaisperheessä on neljä ja etiopialaisperheessä kaksi jäsentä. Myllykoskelle Sudanista tulevaan perheeseen kuuluu kuusi henkilöä.

Kouvolassa maahanmuuttajien parissa työskentelevillä ei ole tarkkoja tietoja nyt saapuvista henkilöistä. Hätätapauskategoriaan kuuluvien kiintiöpakolaisten valinnasta voidaan päättää ilman, että valintadelegaatio käy haastattelemassa ehdokkaat henkilökohtaisesti näiden oleskelumaissa. Maahanmuuttovirasto päättää valinnasta tausta-asiakirjojen perusteella.

Hätätapauksina otettavia koskevat samat rahoituskäytännöt kuin muitakin kiintiöpakolaisia.

Kouvolan maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen toteaa kiintiöpakolaisten tulevan joka tapauksessa hyvin vaikeista olosuhteista, eikä heillä ole mitään mahdollisuutta palata sinne, mistä he ovat lähtöisin.

Elimäellä aiotaan kevään kuluessa järjestää pakolaisilta yhdessä SPR:n kanssa. Ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Kouvolan Sanomat: Elimäki saa ensimmäiset kiintiöpakolaisensa

[Riukulehto]

Kaupunginhallitus päätti: Joensuu viisinkertaistaa pakolaiskiintiönsä

Joensuu on viisinkertaistamassa pakolaiskiintiönsä. Kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina.
Aiemmin kaupunkiin on otettu 30 kiintiöpakolaista vuodessa. Jatkossa kaupunki ottaa 150 pakolaista vuodessa. Mahdolliset perheenyhdistämiset sisältyvät määrään.
Kaupunginhallituksen päätös ei ollut yksimielinen, vaan siitä äänestettiin. Esitystä kannatti yhdeksän ja vastusti kaksi jäsentä.
Jos tulijoita on 150, kaupunki saa pakolaiskorvauksia vähintään 345 000 euroa vuodessa. Kiintiön kasvattamisen myötä sosiaali- ja terveystoimeen tarvitaan jonkin verran uutta henkilöstöä.
Jussi Wihonen (ps.) esitti, että kiintiöpakolaisten määrä olisi säilytetty 30:ssä ja että tilannetta olisi tarkasteltu uudestaan vuonna 2017. Eero Bogdanoff (ps.) kannatti Wihosen esitystä.
Asiasta järjestettiin äänestys. Kiintiön kasvattamisen kannalla olivat Markku Kauppinen (kesk.), Anssi Törmälä (kok.), Tuija Huovinen (kok.), Aino Heikura (kesk.), Päivi Ikonen (vihr.), Anni Järvinen (vas.), Ville Tahvanainen (sd.), Eila Heinonen (sd.) ja Pentti Keskisalo (sd.).
Kiintiön kasvattamista vastustivat Wihonen ja Bogdanoff. Wihonen jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/95996-kaupunginhallitus-paatti-joensuu-viisinkertaistaa-pakolaiskiintionsa

[Vaniljaihminen]

Mikä estää meitä kantamasta suurempaa vastuuta?

Viisaus & Pragmatismi.