2013-09-18 IL: Suomi kasvattaa pakolaiskiintiötä

[Kemolitor]

Harva kunta avaa ovensa pakolaisille - "Kuntamme ei ole sopiva paikka "

Sisäministeriö etsii kuumeisesti kuntia ottamaan vastaan Syyrian kriisin takia aiempaa suurempaa joukkoa kiintiöpakolaisia. Talouden ahdingossa kunnat eivät hihku riemusta.


Mistä on kyse?

Yle Etelä-Savon kyselyn perusteella suuri osa kunnista ei aio ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ensi vuonna
Kyselyyn vastanneista 81 kuntaa ei ota pakolaisia vastaan, 32 ottaa ja 39 kuntaa ei ole vielä päättänyt asiaa
Suurimmat syyt kieltäytyä pakolaisten vastaanotosta ovat heikko talous, huonot resurssit kotouttamiseen, pula asunnoista ja halu panostaa muuhun
Suurin syy ottaa vastaan pakolaisia oli sen tärkeys humanitaarisena tekona
Kyselyn perusteella paikka löytyy noin 700 pakolaiselle, tarve on 1 050 paikkaa   
Kyselyyn vastasi 150 kuntaa 320 kunnasta

Suuri osa Suomen kunnista ei aio ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ensi vuonna Syyrian kriisin aiheuttamasta lisäpaineesta huolimatta, käy ilmi Yle Etelä-Savon tekemästä kyselystä. Sisäministeriö päätti nostaa Suomen ensi vuoden pakolaiskiintiötä kolmella sadalla Syyrian kriisin aiheuttaman hädän takia. Suomeen otetaan ensi vuonna vastaan kaikkiaan 1 050 kiintiöpakolaista, joille ministeriö nyt etsii suomalaisia kotikuntia.

Kyselyyn vastasi puolet Suomen kunnista. 152 kunnasta 32 aikoo ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuonna 2014. 39 kuntaa ei ole vielä tehnyt päätöstä puoleen tai toiseen. 81 kuntaa kuitenkin tietää jo nyt, ettei ota vastaan lainkaan pakolaisia.

Koko toimialan perustaminen alusta alkaen on iso prosessi. Sitä varten pitää perustaa uusi vakanssi, rakentaa tai tyhjentää tiloja, koulutyön järjestäminen, terveydenhuollon lisäresurssointi jne. Mielenkiintoista, mutta asiassa on oltava realistinen, Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila kiteyttää monen kunnan tuskailut.

Suurimmaksi syyksi, miksi kunnat eivät ota vastaan pakolaisia, kunnat mainitsevat heikon taloustilanteen ja kehnot resurssit kotouttamiseen. Toiseksi suurin syy on se, että kunnat kokevat muihin asioihin panostamisen tärkeämmäksi kuin pakolaisten auttamisen.

Ei ole kunnan keskeisiä toimintoja tällä hetkellä, todetaan Sotkamosta.

Asuntopula vaivaa niin pieniä kuin suuriakin kuntia

Suurin osa kunnista halusi nimetä syyksi pakolaisten vastaanottamisesta kieltäytymiselleen jonkin muun syyn kuin valmiiksi annetut vaihtoehdot. Avoimissa vastauksissa selvästi suurimpana syynä useat kunnat valittavat sopivien tilojen puutetta. Se tarkoittaa käytännössä, ettei kunnassa ole vapaita vuokra-asuntoja, sillä kiintiöpakolaisten vastaanotto ei vaadi esimerkiksi vastaanottokeskusta kuten turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Kunnasta puuttuvat pakolaisten sijoittamiseen sopivat tilat kokonaan, toteaa Maaningan kunnanjohtaja Timo Kiviluoma kyselyssä.

Asikkalassa puolestaan epäillään asumisen laadun olevan riittämätön.

Vaatimustaso asumiselle on nykyään niin korkea, että vanha rakennuskanta kylällä tuskin kelpaa, pohtii Asikkalan kunnanjohtaja Juri Nieminen.
Ammattitaitoista väkeä on vaikea saada

Monet kunnat kokevat, ettei heillä ole riittävän työvoiman ja rahan ohessa myöskään riittävää osaamista pakolaisten vastaanottoon.

Pakolaisten vastaanotto edellyttää koulutuksen ja erityisopetuksen lisäresursointia ja järjestämistä. Kunnan henkilöstössä ei ole sellaista virkaa tai tointa, joka pystyisi tällä hetkellä hoitamaan tehtävää, Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila kertoo.

Pakolaisten vastaanotto edellyttää tiettyjä palveluita, tulkkauspalvelut ym., joiden saanti pienessä syrjäisessä kunnassa on ongelmallista, sanoo puolestaan Pyhännän kunnanjohtaja Jouko Nissinen.
"Maaseutukunnan kulttuuri ei sovi pakolaisten kotouttamiseen"

Muutamilla pienillä paikkakunnilla koettiin, etteivät pakolaiset viihtyisi pikkupitäjässä.

Urjalan tapainen maaseutukunta ei ole sopiva paikka pakolaisille, Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala toteaa kyselyssä.

Samaa henkeä on muun muassa itärajan tuntumassa Kuhmossa, jonne muuttaa paljon venäläisiä.

Asia ei ole tällä hetkellä aivan pohdintojen keskiössä, ja homogeeninen kulttuuri voisi olla myös liian suuri haaste kotouttamisen näkökulmasta, kaupunginjohtaja Eila Valtanen arvioi kyselyssä.

Muutamissa kyselyyn vastanneissa kunnissa oli jo kokemuksiakin siitä, että pakolaiset hakeutuvat nopeasti suurempiin kaupunkeihin.

Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että pakolaiset eivät viihdy näin pienellä paikkakunnalla, vaan hakeutuvat mielellään isompiin asutuskeskuksiin asumaan. Yhtenä syynä lienee sekin, että Laukaalla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan suurta ryhmää pakolaisia, jolloin vertaisyhteisö jää kovin pieneksi, Laukaan vt. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä pohtii kyselyssä.
Tärkeä humanitaarinen teko

Viidennes vastanneista kunnista aikoo ottaa pakolaisia vastaan. Näissä kunnissa tärkein perustelu pakolaisten vastaanotolle on se, että kyseessä on tärkeä humanitaarinen teko. Kyselyn perusteella tehdyn karkean arvion perusteella pienet kunnat toivottavat tervetulleeksi 5–10 kiintiöpakolaista, keskisuuret kunnat 20–30 ja suuret kaupungit 50–70. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet kunnat tarjoavat paikan noin 700 kiintiöpakolaiselle, eli vielä 350 paikkaa jää kysymysmerkiksi.
Valtion tuki ei riitä

Valtio maksaa ensi vuonna kunnille lisätukea pakolaisten vastaanottoon. Lisätuella ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta kyselyyn vastanneiden kuntien päätöksenteossa. Useissa kunnissa tieto tuesta tuli vasta kun päätös pakolaisten vastaanottamisesta puoleen tai toiseen oli jo tehty. Tuki ei myöskään ole kuntien mielestä niin suuri, että sillä olisi vaikutusta päätöksiin. Vain muutamat kunnat päättivät ottaa vastaan kiintiöpakolaisia lisätuen ansiosta.

Pakolaisten tarvitsemien palveluiden rahoittamisen jakautuminen kuntien ja valtion kesken herätti useita kannanottoja. Useissa kunnissa koetaan, ettei valtio osallistu riittävästi palveluiden rahoittamiseen lisäkannuksista huolimatta. Esimerkiksi Turulla on pitkät perinteet pakolaisten vastaanottamisesta erilaisilla statuksilla, ja se aikoo ottaa ensi vuonnakin kaupunkiin 50 kiintiöpakolaista, mutta antaa silti valtiolle runtua.

Mikäli valtio ei jatkossa nykyistä voimakkaammin osallistu sijoitettujen ja itsenäisesti muuttavien pakolaistaustaisten ihmisten tarvitsemien erityispalveluiden kustannuksiin ja ohjaa vastuiden jakautumista kuntien välillä nykyistä tasaisemmin, on Turunkin arvioitava uudelleen, mikä on kaupungin linja ja oma kantokyky kotouttaa ihmisiä, pohtii Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Valtion tuki ei kata kuin pienen osan kustannuksista. Pakolaispolitiikka kuuluu valtiolle, kuten sen rahoitus. Tuen pienuus vaikeuttaa myönteisten päätösten tekemistä, kirjoittaa Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonen.

Yle Etelä-Savon kysely toteutettiin sähköpostitse marraskuussa 2013. Kyselyyn vastasi 152 kuntaa Suomen 320 kunnasta.

Voit ladata kyselyn kaikki vastaukset Excel-tiedostona tästä.

Yle: Harva kunta avaa ovensa pakolaisille - "Kuntamme ei ole sopiva paikka "

[Uimakoulutettava]

Inhimillisyys sukupuutossa

Tämän lehden tekstaten-palstalla ilmeisesti minua, tai ainakin jotakuta meistä vihreistä, pyydettiin ottamaan pakolaisia kotiini asumaan, jos niin kovasti tahdon heitä tänne.

Ajatus siitä, että Syyriasta lähetettäisiin ainakin lapset pois sodan alta, niin kuin Suomesta aikanaan, lämmittää sydäntäni kovasti. Meistä jokainen voisi ottaa heitä koteihimme, hoitaa kuin omia lapsiamme.

Voisimme antaa heille turvaa ja rakkautta, ja palauttaa rauhan tullen omille vanhemmilleen. Jos heitä enää silloin on. Niinhän ruotsalaisetkin vuosikymmeniä sitten ottivat vastaan suomalaislapsia.

Kysyiköhän ruotsalaisperhe, mihin tarvitsee lisälapsia. En usko. Uskoisin, että ennen vastaanottamispäätöstä joku kysyi, miten me voimme auttaa suomalaisia hädässä.

Kotoa lähteminen, perheestä erottaminen ja vieraaseen maahan lähteminen ei ollut heille sen helpompaa kuin nykyajan Suomeen saapuvalle pakolaisellekaan. Ihan samalla tavoin molempien joukossa on niitä, jotka sopeutuivat uuteen kotimaahansa hyvin ja niitä, joille sopeutuminen oli vaikeampaa.

Meille ei kuitenkaan tule sotalapsia. Vaikka ajatus pienten jalkojen tepsutuksesta kotimme lattioilla toisinaan houkuttelee, lienee parempi, että pakolaisena Suomeen tulleet perheet pysyvät kokonaisina ja saavat asua rauhassa omassa kodissaan.

Vaikka periaatteessa olisinkin valmis avaamaan kotini ovet apua tarvitseville, en lähde heti ehdottamaan muutosta asumisjärjestelyihin.
...

LAURA ALA-KOKKO
Kirjoittaja on vaasalainen kääntäjä ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Pohjalainen

Onko kirjoitus rankkaa pilaa vai eikö kirjoittaja TODELLAKAAN tiedä, miten SUOMALAISILLE SOTALAPSILLE RUOTSISSA KÄVI?

Pakolaispolitiikassa näyttää unohtuneen, että mitä kauemmas kotimaastaan pakolaiset joutuvat, sitä vaikeampaa on sopeutuminen.

Hienoa, jos islamistiterroristien sijaan valikoidaan syrjivästi Suomeen vainottuja kristittyjä - mutta jos omien sanojensa mukaan kristityn havaitaankin syyllistyneen itse kansanmurhaan, mitä tapahtuu? Mihin kansanmurhasta tuomittu ruandalaispastori suomalaisesta vankilasta lähetetään? Porvoon kirkkokuoroon?

On paikallaan seurata tarkasti, mitä syyrialaispakolaiset Suomessa tulevat puuhaamaan.

edit:
Vielä seuraamistakin ehdotettu yo. rasistifasistin kommentissa.

[Kemolitor]

Kansan Uutisissa Anna Paju ottaa kantaa asiaan:

Rajoja ei voi sulkea
Anna Paju

Syyrian sisällissota tekee Turvapaikka-teoksesta valitettavan ajankohtaisen.

YK:n arvion mukaan Syyriasta on tämän vuoden loppuun mennessä joutunut pakenemaan yli kolme miljoonaa ihmistä. Ensi vuonna heitä lähtee kaksi miljoonaa lisää. Lapsipakolaisten määrä ylitti miljoonan jo alkusyksystä.

Miljoona lasta! Määrä menee yli käsityskyvyn.

Yli 97 prosenttia Syyrian pakolaisista on paennut lähimpiin naapurimaihin, mikä aiheuttaa valtavan kuorman alueen taloudelle ja yhteiskunnille. Eniten pakolaisia on Libanonissa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa.

Suomi on päättänyt vastaanottaa ensi vuonna 500 pakolaista Syyriasta.

Tämä on kiihottanut muun muassa perussuomalaiset kansanedustajat Jussi Halla-Ahon ja Veli-Matti Saarakkalan tekemään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Halla-ahon mukaan viidensadan syyrialaisen vastaanottamisella ei ole mitään merkitystä, koska miljoonat jäävät kuitenkin pelastamatta. Toisaalta hän ihmettelee, miksi "nykyisessä taloustilanteessa" kasvatetaan pakolaiskiintiötä, "kun kaikesta muusta tingitään"?

Se, että syyrialaispakolaisia vastaanotetaan Suomeen vain 300 yli normaalin vuosittaisen pakolaiskiintiön, osoittaa, että kaikesta kyllä tingitään. Ja kovimman hinnan säästöistä maksavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

Halla-aholaisten sokeus syyrialaisten hädälle ja sen asettaminen vastakkain vaikkapa suomalaisen vanhustenhuollon kanssa on valheellista ja vastenmielistä.

Laulu ei ehkä muuta maailmaa, mutta miljoonan lapsen vuoksi kannattaa yrittää. Rajoja ja silmiä ei saa sulkea.

Kirjoittaja laulaa Koiton Laulussa.

KU: Rajoja ei voi sulkea

Tekstissä mainitusta Turvapaikka-teoksesta tarkemmin tietoa tässä ketjussa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,90268.0.html

Jonkun mielestä syyrialaisten hädän laittaminen rinnakkain Suomen vanhustenhuollon kanssa voi olla vastenmielistä, minusta se on realistista ja järkevää. Mutta realistit ovat aina niin rasittavia, kun he puhuvat luvuista ja euroista, mukavampi on puhua maailman pelastamisesta. Ei vaivautunut Anna Paju kuitenkaan kirjoituksessaan kertomaan, montako syyrialaista Suomen sitten hänen mielestään pitäisi ensi vuonna ottaa.

[Ajattelija2008]

Anna Paju valehtelee tuossa Kansan uutisten kirjoituksessa. Koska valtiolla ei ole taikaseinää, josta ottaa rahaa, niin tokihan syyrialaisten pakolaisten tuominen Suomeen vaatii säästöjä muista valtion menoista.

Mielestäni olisi parempi antaa tuo huomattava rahallinen apu suoraan pakolaisleireille. Sillä tavalla autettaisiin 3 miljoonaa pakolaista eikä vain kolmea sataa. Samalla vältettäisiin perheiden ja yhteisöjen rikkoutuminen väestönsiirtojen vuoksi.

[J.M]

Miksi näille Anna Pajuille on niin vaikeaa tajuta, että samalla rahalla, millä täällä autetaan yhtä syyrialaista, autetaan naapurimaissa kymmeniä tai jopa satoja syyrialaisia? Avustuksetkin tosin menevät minne sattuu, kukaan ei valvo, mitä niillä rahoilla tehdään. Mutta noin teoriassa.

[Iloveallpeople]

Kansanedustaja: Pakolaiset pääsevät hyvin nopealla kyydillä Ahvenanmaalta Tukholmaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko toivoo Ahvenanmaan sijoittavan 500 syyrialaista pakolaista.

Kansanedstaja Mika Niikko (ps.) palasi tiistaina eduskunnassa puhuessaan sisäministerin kehotukseen siitä, että kuntien olisi hyvä ottaa vastaan pakolaisia. Niikko arvosteli kustannusten siirtymistä kunnille kolmen vuoden jälkeen.

"Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko tässä muutoksia tulossa sille, kuinka pitkä on tämä siirtymäaika, jonka aikana valtio vastaa pakolaisista aiheutuvista kustannuksista. Mikäli se ei ole huomattavasti parantunut menneistä ajoista, ehdottaisin, että ministeri tutustuisi edustaja Elisabeth Nauclérin ehdotukseen", Mika Niikko sanoi.

Niikko totesi Ahvenanmaan kansanedustaja Elisabeth Nauclérin todenneen eduskunnassa, että Ahvenanmaa on halukas vastaanottamaan pakolaisia.

"Hän myös mainitsi sen, että siitä on kuulemma maakuntapäivien päätöskin olemassa, joten jos tämmöinen ehdotus on täällä salissa lausuttu julki, niin toki uskoisin, että ministeri olisi kiinnostunut siitä, koska mikäs sen mukavampaa seutua kuin Ahvenanmaan kaunis saaristo sijoittaa nämä 500 syyrialaista pakolaista. Ja kaiken kruununahan tässä on vielä se, että kun oppii ruotsin kielen, niin sieltä pääsee hyvin nopealla kyydillä Tukholmaan, jossa on varmasti hyvä yhteisö, jossa varmasti integroituminen on helpompaa kuin Vantaalla", Niikko jatkoi.

Nauclér totesi eduskunnassa 17. syyskuuta, että "det kan också vara värt att notera att Åland trots svåra tider är berett att ta emot flyktingar från Syrien, en viljeyttring som samtliga partiledare på Åland solidariskt ställde sig bakom i ett uttalande förra veckan". Pakolaisten lukumäärästä hän ei puhunut.

Verkkouutiset

[Rusinapulla]

Ei taida Nauckler jatkaa eduskunnassa tämän kauden jälkeen jos syyrialaiset asettuvat Ahvenanmaalle.

[Teemu Niva]

Tiukka taloudenpito kunnissa hillitsee mahdollisuuksia pakolaisten vastaanottoon

Syyrian pakolaisia halutaan sijoittaa Pohjois-Suomeen. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus lähettää asiasta kyselyn kainuulaiskuntiin. Ainakin Kajaani ja Suomussalmi ovat valmiita harkitsemaan kiintiöpakolaisten vastaanottoa. Kunnille kaavaillaan määräaikaista lisätukea pakolaisten vastaanottoon.

YLE Kainuu

Nyt sitten Nälkämaassa lihapadat höyryämään vieraita varten, rikkautta tarjolla...

Ely-keskus esittää pakolaisia Kainuun kuntiin

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ely-keskus-esittaa-pakolaisia-kainuun-kuntiin/650416/

Kainuun ely-keskus esittää Kainuun kunnille pakolaisten vastaanottamista.

Suomi ottaa vuonna 2014 vastaan 1050 kiintiöpakolaista. Kiintiö on 300 henkilöllä edellisvuosia suurempi, koska Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 500 Syyriasta tulevaa paolaista.

Allekirjoittaneen mielipidekirjoitus aiheesta oli kuulemma julkaistu tänään Kainuun Sanomissa.
Blogista teksti löytyy täältä: ELY-keskus tuputtaa jälleen pakolaisia kuntiin

Liitettäköön se myös vielä tähän.

ELY-keskus tuputtaa jälleen pakolaisia kuntiin

ELY-keskus on uutisten mukaan lähettänyt kyselyn Kainuun kuntiin pakolaisten vastaanottamisesta. Koska tiukka talous vähentää auttamishaluja, niin lisäavustuksia on lupailtu. Kunta, joka tekee ensi kertaa vastaanottopäätöksen tai korottaa kiintiötään, saa 20 000 euron kerta korvauksen.
Valitettavasti ELY-keskuksen avustusta voi verrata pikavippiin. Hetkisen se kyllä lämmittää kunnan taloutta, mutta pidemmällä aikavälillä kustannukset kaatuu päälle. Selvittäessäni maahanmuuton vaikutuksia Kajaaniin törmäsin laskelmaan, joka osoitti maahanmuuton aiheuttavan n. 2,8 miljoonan bruttomenot pelkästään sivistystoimen puolelle. Valtionosuuksia tähän saadaan reilut 900 tuhatta euroa.
Kunnan, joka harkitsee pakolaisten vastaanottamista, on syytä tarkastella asiaa monelta kantilta. Päätös ei vaikuta yhteen yksittäiseen asiaan, sillä käyttäväthän he ihan samoja kunnanpalveluita kuin kantaväestökin.
Toisin sanoen on pohdittava muun muassa seuraavia asioita. Miten järjestetään hallinto? Mitkä ovat vaikutukset sote puolelle? Miten taataan kotoutuminen ja työllistyminen? Onko työpaikkoja? Miten järjestetään asuminen? Mikä vaikutus on rikollisuuden kehitykseen?
Kajaani on omalta osaltaan epäonnistunut suurimmassa osassa. Kajaaniin on perustettu ylimääräinen yksikkö (maahanmuuttaja-palvelut), vaikka samat palvelut voitaisiin järjestää kevyemmin sosiaalitoimiston kautta. Työllistyminenkään ei ole huippuluokkaa, huoltosuhde on hälyttävä 27,2 %.
Rikollisuuteen maahanmuutolla on ollut vaikutuksensa. Vuosina -94 - 98 poliisin tietoon tuli Kajaanissa 29 seksuaalirikosta, siis keskimäärin 5,8 tekoa per vuosi. Vuonna 2012, siis yhden vuoden aikana, tuli poliisin tietoon 36 seksuaalirikosta. Tarkasteltaessa tuomioita vuosilta 2010 - 12, niin voidaan todeta, jotta tekijöistä oli maahanmuuttajia reilu 20 %. Maahanmuuttajia Kajaanissa on n. 2 %.
Samaa kehitystä seksuaalirikosten kasvun suhteen ei ole Kainuun muissa kunnissa.
Kun tehdään päätöksiä vastaanoton aloittamisesta, niin yksittäiset kokemukset ja yksittäisen henkilön hätä on pakko laittaa syrjään. Päätöksen pitää perustua selviin faktoihin ja raakaan tietoon. Päätös voi tuntua pieneltä, mutta vaikutukset ovat laajat ja tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä. Tunteiluun ei ole varaa.
Tällä viikolla on uutisoitu jotta mm. Kuhmo ja Sotkamo aloittavat yt-neuvottelut säästöjen saamiseksi. Monessako kunnassa on oikeasti varaa lisätä menoja?

Teemu Niva
Kaupunginvaltuutettu (ps)
Kajaani

Edit.
Lähetin juuri tuon Kalevaan  . Pienen muutoksen tosin tein. "Uutisissa on ollut vasta jotta mm. Kuhmo ja Sotkamo.."
Todennäköisesti eivät julkaise, koska tämä on jo julkaistu Kainarissa.

[Tomi]

Demari Ilkka Kantolalla on asiaa:
http://blogit.iltalehti.fi/ilkka-kantola/2013/12/17/turkki-on-suomea-parempi/

Turkki on Suomea parempi

Kirjoittanut Ilkka Kantola

Aluksi puhutaan Turkin ihmisoikeusongelmasta:
Sitten hän menee pakolaisasiaan:

...

Turkkia on helppo arvostella Suomesta käsin. Mutta ei tarvitse paljon mielikuvitusta sen oivaltamiseen, että myös Suomea on helppo arvostella Turkista käsin. Turkin näkökulmasta myös Suomi voisi osoittaa suurempaa kiinnostusta ihmisoikeusasioissa.

Syyrian sisällissota, hirvittävä tragedia, on johtanut miljoonien ihmisten pakolaisuuteen pois sodan jaloista. Ihmiset ovat menettäneet kotinsa, omaisuutensa, elinkeinonsa, pääsyn kouluun, terveydenhuoltoon ja säännöllisen ravinnon äärelle. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan yli 2,3 miljoonaa syyrialaista on paennut maasta. Lähes kaksi vuotta kestäneen sisällissodan aikana lähes joka kolmas syyrialainen on joutunut jättämään kotinsa.

Pakolaisvirrat suuntautuvat naapurimaihin kuten Libanoniin, Jordaniaan, Turkkiin. Turkissa arvioidaan nyt olevan liki 700 000 Syyrian pakolaista. Maassa on 21 pakolaisleiriä, joita parhaillaan varustetaan edessä olevan talven varalle. Tämä antaa kohtuullista suojaa leireille päässeille 300 000 pakolaiselle: Muiden osalta tilanne on paha. Lähi-itään on ennustettu ankarinta ja kylmintä talvea 100 vuoteen. YK arvioi, että ensi vuoden kuluessa Turkkiin paenneiden pakolaisten määrä nousee 1,5 miljoonaan, jolloin pakolaisleirien ulkopuolella heitä sinnittelee 1,2 miljoonaa.

Turkkilaisviranomaisten mukaan Turkki on käyttänyt enemmän kuin 2 miljardia dollaria rahaa pakolaisten auttamiseen. Kansainväliseltä yhteisöltä Turkki kertoo saaneensa rahallista tukea vain 37% pyytämästään määrästä.

Amnesty kiinnittää huomiota siihen, miten pienen roolin EU on ottanut Syyrian pakolaiskysymyksen hoitamisessa. UNHCR:n mukaan kahden vuoden aikana yli 50 000 syyrialaista on hakenut turvapaikkaa EU-maista. EU:n jäsenmaista kymmenkunta on luvannut vastaanottaa pakolaisia, yhteismäärältään 12 000.

Kahdeksantoista jäsenmaata, mm. Britannia ja Italia, eivät ole tehneet minkäänlaisia sijoittamissitoumuksia.

Parhaiten on kunnostautunut Saksa, joka on tänä vuonna ottanut vastaan 1 000 syyrialaista ja luvannut 9 000 pakolaispaikkaa lisää. Pohjoismaista Norja, Suomi ja Ruotsi ovat tarkastaneet pakolaiskiintiöitään. Norja on luvannut sijoittaa 1 000, Ranska, Itävalta ja Suomi kukin 500 ja Ruotsi 400 syyrialaispakolaista lisää.

Numerot puhuvat puolestaan. Ne kertovat uskosta maailmaan, jossa kansat voivat vetäytyä kukin rajojensa taakse hoitamaan omat asiansa ja jossa se riittää. Luulen että maailma on muuttumassa. Sotien ja konfliktien lisäksi ilmastonmuutos ajaa ihmisiä etsimään elämisen edellytyksiä yhä kauempaa. Siirtolaisuuden ja pakolaisuuden paine kohdistuu yhtä kauemmas. Vetäytyminen ja silmien sulkeminen hädältä ei voi olla tulevaisuudessa kestävä ratkaisu. Tulevaisuutta voisi jo nyt harjoitella tekemällä ajatuskokeen: Mitä jos ottaisimme Suomeen 1000 Syyrian pakolaista?
Share

Ilkka Kantolalle tiedoksi:
On eriasia ottaa naapurimaasta tulevia pakolaisia ja sijoittaa heidät leireihin, kun kuljettaa heidät ympäri Eurooppaa aivan vieraaseen kulttuuriin elämään kunkin maan sosiaaliturvan varassa.

Turkista pakolaiset lähtevät varmasti kotiinsa heti kun on pikkuisenkin toivoa, mutta euroopplaisen sosiaaliavun piiriin päässeet voivat harkita paluuta kauankin.

[Blanc73]

Kantola:
Mitä jos ottaisimme Suomeen 1000 Syyrian pakolaista?

Ei kiitos.

[Roope]

Pääkirjoitus: Sijaa majatalosta

550 pakolaista: Suomi osallistuu Syyrian pakolaiskriisiin hyvin vaatimattomasti. Joillekin sekin on liikaa.

Vuosi sitten jouluaattona YK:n pakolaisjärjestö UNHCR rekisteröi Syyrian pakolaisia naapurimaissa yhteensä vajaat 460 000 henkilöä. Näinä päivinä joulun alla UNHCR on listannut naapurimaista yli 2,3 miljoonaa Syyrian pakolaista.

Syyriasta pakoon lähteneiden määrän arvioidaan nousseen jo noin 2,5 miljoonaan, sillä osa pakolaisista on siirtynyt omia teitään esimerkiksi Eurooppaan, eikä kaikkia ole rekisteröity. Vain yhden vuoden aikana pakolaisten luku on paisunut viisinkertaiseksi. Pakoon rajojen taakse on lähtenyt väkimäärä, joka vastaa lähes puolta suomalaisista.

Syyrian sisällä tuhotuista kodeistaan on joutunut pakenemaan lisäksi miljoonittain kansalaisia.

Kuten aina pakolaiskriiseissä, naapurimaat joutuvat kantamaan valtavan vastuun pakolaisista. UNHCR:n mukaan Libanonissa on jo noin 850 000 pakolaista. Noin 4,2 miljoonan asukkaan maan asukasluku on kasvanut viidenneksen verran. Jordaniassa Syyrian pakolaisia on 570 000, Turkissa 555 000, Irakissa yli 210 000 ja Egyptissä 130 000.

Eurooppaan vastuu on langennut hyvin epätasaisesti. EU:n köyhin maa Bulgaria on joutunut sijoittamaan hätämajoitukseen noin 11 000 pakolaista, joista osa on Syyriasta ja osa Afganistanista.

Ruotsiin on paennut jo 15 000 syyrialaista, joille on luvattu pysyvä oleskelulupa. Saksa ottaa vastaan leireiltä väliaikaisesti yhteensä 10 000 pakolaista. Norjassa syyrialaisia pakolaisia oli jo syksyllä 3 500 ja Tanskassa noin 750.

Suomi on päättänyt nostaa Syyrian pakolaiskriisin takia ensi vuoden pakolaiskiintiötä 850 henkilöstä vain 300 henkilön verran 1050:een. Vuosikiintiöstä 250 paikkaa on lisäksi varattu syyrialaisille. Suomi on ottamassa pakolaisleireiltä yhteensä 550 syyrialaista. Kaikissa vertailussa Suomi osallistuu maailman suurimpaan pakolaiskriisiin hyvin vaatimattomasti.

Monien mielestä tämäkin on liikaa.

Viime syyskuussa kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) paheksui kirjallisessa kysymyksessään sitä, että pakolaismäärärahat on rajattu yleisen säästöohjelmien ulkopuolelle. Hän myös katsoi, ettei pienten pakolaismäärien ottamisella sota-alueelta ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Sen sijaan vaikutukset vastaanottaville maille ovat hänestä huomattavan haitalliset.

Vaikka maahanmuuttokriitikot teeseissään aina muistavat korostaa hädänalaisten pakolaisten ja "elintasopakolaisten" eroa, käytännön linjauksiin tämä humanitaarinen erottelu ei ulotu. Pienikin vastaanotto on liikaa.

Suomalaisesta majatalosta ei löydy sijaa turvaa hakeville.

Kainuun Sanomat 24.12.2013

Kainuun Sanomatkin kierrättää tuota virheellistä lukua Norjan vastaanottamista syyrialaisista turvapaikanhakijoista, jotta Suomi saataisiin esitettyä mahdollisimman epäedullisessa valossa.

Suomi ei tosiaankaan "osallistu maailman suurimpaan pakolaiskriisiin hyvin vaatimattomasti kaikissa vertailuissa", sillä Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka ottavat vastaan syyrialaisia kiintiöpakolaisia. Lisäksi Suomi ottaa heidät vastaan pysyvästi, eikä vain väliaikaisesti kahdeksi vuodeksi kuten Saksa.

Pakolaisten siirtämisessä Eurooppaan ei tosin ole sen enempää taloudelliselta kuin humanitaariseltakaan kannalta järkeä verrattuna vaihtoehtoisiin tapoihin auttaa, mutta se onkin jo toinen juttu.

[Uuno Nuivanen]

Kukas tässä mitään majataloa on sitoutunut pitämään ylipäänsäkään? 

Vai verrataanko tässä sosiaaliturvapaikanhakijoita Jeesuslapseen?

[Jorma Peelo]

Veroilmoituksessa pitäisi olla kohta ruksattavaksi, missä voisi kieltäytyä olemasta
maksumiehenä pakolaisten aiheuttamiin kustannuksiin. Olisi jotenkin reilumpaa,
että ne jotka haluavat pakolaisia hyysätä, niin maksaisivat myös niiden kulutkin.
Tämä vastentahtoisen maksumiehen rooli käy välillä hermojen päälle.

[Blanc73]

Suomalaisesta majatalosta ei löydy sijaa turvaa hakeville.

Onhan nuo tuollaiset jutut naurettavia. Mikä helvetin itseisarvo tänne on haalia mahdollisimman paljon porukkaa ählämimaista?

Korjattu versio:

Suomalaisesta majatalosta löytyy valitettavasti sijaa sosiaaliturvaa hakeville

[akez]

Pääkirjoitus: Sijaa majatalosta

Vaikka maahanmuuttokriitikot teeseissään aina muistavat korostaa hädänalaisten pakolaisten ja "elintasopakolaisten" eroa, käytännön linjauksiin tämä humanitaarinen erottelu ei ulotu. Pienikin vastaanotto on liikaa.

Suomalaisesta majatalosta ei löydy sijaa turvaa hakeville.

Voisitteko ystävällisesti jo vihdoinkin kertoa, millä tavalla muutaman onnekkaan kuljettaminen Suomeen ratkaisee Syyrian konfliktin tai edes mitään. Naapurimaan leireiltä puuttuu telttoja, huopia, ruokaa, lääkkeitä, lapsilta kirjoja ja leluja, kouluista puhumattakaan ... Muutaman onnekkaan kuljettaminen ei tuota muuta kuin lisää ongelmia ja harmeja tähän maahan ja pysyvä lähes miljardiluokkaan ajan mittaan nouseva tuottamaton investointi* ei helpota leireillä hätää kärsivän enemmistön asemaa mitenkään.

Turkin ja Saudi-Arabian majatalo löytyy naapurista. Kartasta voi katsoa, missä Suomi on. Miksi Suomeen pitäisi tuoda, kun vielä uskonveljet ja suku on lähialueilla, eikä kameleja voi laiduntaa lähes arktisilla alueilla?

* hum. mamun elinkaaren mittaiset kulut n. 1.000.000 euroa ilman perheenyhdistämisiä ja erikoissairaanhoidon kuluja

[Roope]

Vaikka maahanmuuttokriitikot teeseissään aina muistavat korostaa hädänalaisten pakolaisten ja "elintasopakolaisten" eroa, käytännön linjauksiin tämä humanitaarinen erottelu ei ulotu. Pienikin vastaanotto on liikaa.

Käytännön linjauksissa on päinvastoin suurta vaihtelua. Joidenkin mielestä turvapaikanhakijoiden vastaanotto pitäisi lopettaa, mutta sitä voisi kompensoida nostamalla pakolaiskiintiötä ja/tai kehitysapua. Joidenkin mielestä taas kiintiöpakolaisten vastaanottaminen pitäisi lopettaa, mutta turvapaikkajärjestelmä säilyttää. Jotkut ovat esittäneet, että pakolaiskiintiön suuruus riippuisi turvapaikanhakijoiden määrästä, mikä on sikäli järkevää, että se tasaisi resurssitarpeen heilahteluja.

Itse kallistun sille kannalle, että pientäkään ylimääräistä vastaanottoa ei voi nykytilanteessa perustella järkevästi, joten siinä mielessä se on tosiaan liikaa. Kaikkea vastaanottoa ei kuitenkaan voi eikä pidä lopettaa kertaheitolla. Suomen pakolaispolitiikan tiukentaminen muiden EU-maiden tasolle tai jopa kansainvälisten sopimusten uudelleenneuvottelu vaativat laki- ja sopimusmuutoksineen paljon aikaa, kun taas kiintiöpakolaisten vastaanottoa voidaan säädellä helposti ja nopeasti yhdellä eduskunnan päätöksellä.

[Mehud]

Korjaus otsikkoon: Suomi kasvattaa paholaiskiintiötä.

[Roope]

Suomi on päättänyt nostaa Syyrian pakolaiskriisin takia ensi vuoden pakolaiskiintiötä 850 henkilöstä vain 300 henkilön verran 1050:een. Vuosikiintiöstä 250 paikkaa on lisäksi varattu syyrialaisille. Suomi on ottamassa pakolaisleireiltä yhteensä 550 syyrialaista. Kaikissa vertailussa Suomi osallistuu maailman suurimpaan pakolaiskriisiin hyvin vaatimattomasti.

Verrataan Suomea sitten vaikka Yhdysvaltoihin, joka on ottanut vastaan sodan alkamisesta lähtien peräti 90 Syyrian pakolaista. Vastaanottohaluttomuutta on perusteltu sillä, että Yhdysvallat auttaa syyrialaisia merkittävästi paikan päällä. Yhdysvallat onkin antanut Syyriaan humanitaarista apua 1,4 miljardilla dollarilla eli enemmän kuin mikään muu yksittäinen valtio, mutta suhteessa väkilukuun suunnilleen saman verran kuin Suomi.

Obaman hallinto lupaili elokuussa YK:lle Yhdysvaltojen ottavan vastaan 2 000 syyrialaista kiintiöpakolaista, mutta lupaus on sittemmin vesitetty 2 000 syyrialaiseksi, jotka jaetaan useamman maan kesken. Virallista päätöstä siitäkään ei ole vielä tehty. Haastatteluihin ja perinpohjaisiin turvallisuusselvityksiin saattaa mennä vuosi tai enemmänkin, joten ensimmäiset syyrialaiset siirrettäisiin Yhdysvaltoihin parhaassa tapauksessa joskus vuoden 2014 jälkipuoliskolla.

Sekin on epävarmaa, miten kongressi suhtautuu syyrialaisten vastaanottoon. Yhdysvallat on vältellyt liian monen pakolaisen ottamista terroristeihin liitetyistä maista, eikä Syyrian sota ole muutenkaan kestänyt pakolaisten vastaanottoon normaalisti vaadittavaa viittä vuotta. Eli ehkä yhdysvaltalaisesta majatalosta löytyy sijaa turvaa hakeville joskus vuonna 2016.

Al Jazeera: Why isn't America taking in more Syrian refugees? 8.10.2013
The Cable: Exclusive: U.S. Will Now Let in Thousands of Syrian Refugees 12.8.2013

[John Doe]

http://www.satakunnankansa.fi/Kotimaa/1194863679256/artikkeli/kuntien+pakolaisten+kotouttamisrahaa+korotetaan.html

"Kuntien pakolaisten kotouttamisrahaa korotetaan
Kuntien saamaa korvausta pakolaisten kotouttamisesta nostetaan väliaikaisesti. Korvauksen noston tarkoituksena on valmistella kuntia vastaanottamaan Syyriasta tulevia pakolaisia.
Korotus on suuruudeltaan 4 prosenttia ja se kohdistetaan alle 7-vuotiaisiin"

[Kemolitor]

Kotikuntia alkaa jo löytyä uusille tulokkaille:

Syyrian kiintiöpakolaisille löytymässä kotikunta

Suomeen tuleville kiintiöpakolaisille on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan löytymässä kuntapaikka. Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 1 050 kiintiöpakolaista. Kiintiö on 300 henkilöä aikaisempia vuosia suurempi, koska Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 500 Syyriasta tulevaa pakolaista.

Valtio tarjoaa ensimmäistä kertaa 20 000 euron bonusrahan kunnille, jotka aloittavat pakolaisten vastaanoton. Ylimääräisen kertakorvauksen saavat myös kunnat, jotka nostavat merkittävästi vastaanotettavien pakolaisten määrää.

- Olemme luottavaisin mielin. Ennakkotietojen mukaan uusia, tänä vuonna pakolaisia vastaanottavia kuntia on löytynyt ainakin viisi, muun muassa Lappeenranta, kertoo neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Osa kunnista kieltäytyy pakolaisten vastaanottamisesta huonon taloustilanteen takia. Osa kunnista ilmoittaa, ettei niillä ole tarjota pakolaisille asuntoja, kertoo asiantuntija Hanna Määttä Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

YK:n mukaan Syyrian sisällissotaa on paennut lähivaltioihin yli kaksi miljoonaa ihmistä. Heistä puolet on lapsia.

Keskisuomalainen: Syyrian kiintiöpakolaisille löytymässä kotikunta

[Roope]

Kotikuntia alkaa jo löytyä uusille tulokkaille:

Syyrian kiintiöpakolaisille löytymässä kotikunta
...
- Olemme luottavaisin mielin. Ennakkotietojen mukaan uusia, tänä vuonna pakolaisia vastaanottavia kuntia on löytynyt ainakin viisi, muun muassa Lappeenranta, kertoo neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Laskeskelin, että jutussa mainituista kunnista löytyy vasta noin 170 uutta paikkaa, kun samalla jotkut kunnat ovat myös vähentämässä/lopettamassa pakolaisten vastaanottoa.

Epäilemättä ainakin nuo kiintiöpakolaisille tarkoitetut 1050 (750+300) paikkaa saadaan kasaan, kun on saatu edellisinäkin vuosina, mutta ongelma onkin siinä, että todellinen kuntapaikkatarve on oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vuoksi kaksinkertainen. Siihen vielä perheenyhdistämiset päälle.

STT:n juttu laajemmin:
MTV3/STT: Syyrialaisten hätä koskettaa – pakolaisia bonusrahalla myös uusiin kuntiin
MTV3/STT: Ruotsi on vastaanottanut eniten syyrialaisia Lähi-idän ulkopuolella

[J.M]

Uudet eteläsavolaiskunnat innostuivat ottamaan vastaan pakolaisia

22.01.2014 09:27
Tiina Knaappila
Uutiset Lähellä
Etelä-Savo

Maahanmuutto kasvaa Etelä-Savossa lähivuosina, sillä uusia kuntia on liittymässä pakolaisten vastaanottajiin. Pertunmaa suunnittelee 25–30 kiintiöpakolaisen vastaanottoa ensi vuonna ja Juvalla perustetaan luottamushenkilöistä koottu ryhmä valmistelemaan asiaa.
Valtiovalta houkuttelee kuntia bonusrahalla ottamaan vastaan pakolaisia, koska Suomi nosti tämän vuoden pakolaiskiintiötään Syyrian sodan vuoksi. Tänä vuonna lisää pakolaisia Etelä-Savossa ottavat Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju ja Hirvensalmi.
Ne ottavat yhteensä noin 85 kiintiöpakolaista.

Pertunmaan kunnanjohtaja Juha Torniainen ja Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen arvioivat, ettei valtion lupaama lisäraha ratkaise vastaanottohalukkuutta kunnissa.
Torniaisen mukaan nyt on hyvä aika ottaa pakolaisia, koska kunnassa on vapautunut asuntoja heidän käyttöönsä.
Laukkasen mukaan päätökseen vaikuttavat rasitteiden määrä kunnalle sekä se, ovat(ko*) niin kolmannen sektorin toimijat kuin tavalliset juvalaiset valmiita pakolaisten tuloon.

Länsi-Savo

*oma lisäykseni, toimittajalla ollut niin kiire, ettei kerennyt kirjoittaa sanaa loppuun.

Pertunmaalla -joka siis suunnittelee 25-30 pakolaisen ottamista- oli joulukuun lopussa 1844 asukasta.

L-S:n kommenttiosiossa aika nuivaa settiä.

[Roope]

Toimittaja Maija Lehmusvirta
"Tänä vuonna Ruotsi kasvattaa kiintiötään roimasti, se ottaa 23 000 syyrialaispakolaista - se on muuten enemmän kuin mikään muu valtio Lähi-idän ulkopuolella - ja vertailuksi siis: Suomi ottaa 500 syyrialaista."

MTV3 Seitsemän uutiset 22.1.2014

Maikkari sekoitti asioita niin huolella, ettei tosikaan.

Tarkoitus oli kai verrata Suomen ja Ruotsin tänä vuonna vastaanottamia syyrialaisia kiintiöpakolaisia. Suomi ottaa heitä 500 ja Ruotsi 400. Tuo 23 000 on Ruotsista kahden viime vuoden aikana turvapaikkaa hakeneiden syyrialaisten määrä.

[FlyinHighAgain]

Tuossa tuli katsottua ikäänkuin varkain kokonaan läpi Ville Haapasalon vetämä Jäämeri 30 päivässä. Upea sarja ja suosittelen kaikille http://areena.yle.fi/tv/2121591
Tsuksit (siinä Alaskan vieressä, sarjan lopussa) lienevät myös sukua meille, Amerikan intiaaneille myös.

Se mikä pisti sarjasta silmään oli että todella karuissa olosuhteissa (talvella -50C ei ole harvinaista) ihmiset pärjäävät, elävät ja ovat eläneet tuhansia vuosia. Elämä hankaloituu tai välillä helpottuu mutta jatkuu. Porukka niistä olosuhteista ei suuremmin painu karkuun tai valita, varsinkaan sisällisodi ja leiki jihadeja tms

Vaan Afrikka siinä kuin Lähi-Itä ovatkin (no hommasta toki tutusti  )ihan toista, olosuhteet elämälle huomattavasti tai erittäin suotuisia, silti jatkuvaa sotimista, kähinöintiä, jne. Samainen porukka tullessaan vastaanotetuksi johonkin maahan jatkaa vastoin ympäröivän yhteiskunnan käytäntöjä omia kivikautisia ja väkivaltaisia toimiaan. Kuinka kauan menee kun länsimaalainen "velka" orjuushulludesta tulee maksetuksi? Kuinka kauan menee kun joku tutkija kiinnittää huomiota ilman pelkoa rasismisyytöksistä siihen että jostakin syystä tietyillä alueilla esiintyy väkivaltaa ja köyhyyttä ja kaaosta koska paikalliset eivät yksinkertaisesti kykene luomaan järjestystä tai toimivaa yhteiskuntaa? Ja...hah järjettömyyksistä kysymisen listaa voi jatkaa loputtomiin

Suomeen pakolaisia ainoastaan pohjoisesta muut etelään omien maidensa läheisyyteen, kaikki tämmöisestä kiittää myös huru-ukkojen uskoma ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, itsestäänselvyyksistä on tylsä mutta tärkeä silti aina vaan jauhaa

[Roope]

Epäilemättä ainakin nuo kiintiöpakolaisille tarkoitetut 1050 (750+300) paikkaa saadaan kasaan, kun on saatu edellisinäkin vuosina, mutta ongelma onkin siinä, että todellinen kuntapaikkatarve on oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vuoksi kaksinkertainen. Siihen vielä perheenyhdistämiset päälle.

Saattaa käydä niinkin, että tänä vuonna ensimmäistä kertaa ei saada vongattua tarpeeksi kuntapaikkoja edes kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Kuntapaikkoja on neuvoteltu vasta noin 800.

Turvapaikanhakijoiden hallitusta sijoittamisesta tunnutaankin jo luovutun kokonaan. Heidät asutetaan turvapaikanhakijoina vastaanottokeskuspaikkakuntien vuokra-asuntoihin, joista he oleskeluluvan saatuaan siirtyvät "asunnottomina" jonon ohi haluamiensa kaupunkien vuokra-asuntoihin.

Svenska Yle: Sibbobo håller lägenheter i väntan på flyktingar 23.1.2014

Samassa jutussa esitellään sipoolainen "Bo-Erik", joka oli entisenä sotaorpona silkkaa sydämellisyyttään varannut kaksi omistamaansa asuntoa syyrialaisten kiintiöpakolaisten asuttamiseen. "Bo-Erik" luuli, että hän saisi asunnoistaan vuokraa myös siltä ajalta, kun asunnot seisovat tyhjillään odottamassa syyrialaisia, mutta väärin luuli. Ensimmäiset syyrialaiset saapuvat Suomeen aikaisintaan syksyllä, Sipooseen eivät välttämättä edes tämän vuoden puolella.

[Varsinaissuomalainen]

- Pitäisi olla ehdottomasti 20 000 asukasta, ja meillä jää 20:ta asukasta vaille. Lukumäärä ratkaisee, joten yritämme saada mahdollisimman hyviä ja terveitä maahanmuuttajia. Emme ole rajanneet, että niiden täytyisi olla syyrialaisia, mutta niitä on nyt joka tapauksessa saatavilla, sanoo Timo Ihamäki.

http://yle.fi/uutiset/heinolan_kunnallispaattajan_pakolaisesitys_yritetaan_saada_mahdollisimman_hyvia_ja_terveita/7043267

Valtio tarjoaa ensimmäistä kertaa 20 000 euron bonusrahan kunnille, jotka aloittavat pakolaisten vastaanoton. Lisäksi kunnille maksetaan tänä vuonna vastaanotettavista pakolaisista ylimääräinen avustus.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/syyrialaisten-hata-koskettaa---pakolaisia-bonusrahalla-myos-uusiin-kuntiin/2765684


Ensi joulukuun 28. päivähän voitaisiin elvyttää vanhoja perinteitä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huutolainen

[Roope]

Päivi Räsänen: Suomen pakolaiskiintiötä voisi nostaa

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) olisi valmis harkitsemaan Suomen pakolaiskiintiön nostamista vuoden 2015 jälkeen, mikäli kunnat ovat valmiita heitä sijoittamaan. Hän korostaa, että kyseessä on hänen henkilökohtainen kantansa, eikä se edusta koko hallituksen kantaa.

"Kiintiöt ovat turvallinen ja paras tapa auttaa kaikkein hädänalaisimpia, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, jotta heidän ei tarvitse turvautua vaarallisiin tai laittomiin maahantuloreitteihin", Räsänen perustelee.

Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 1 050 kiintiöpakolaista, mikä on 300 enemmän kuin aiempina vuosina. Tästä jo 900:lle on löytynyt kuntapaikka.

"Mikäli kunnat jatkavat samaa linjaa, kiintiöiden nostamista voisi mielestäni harkita vakavasti", Räsänen linjaa.

Räsäsen mielestä ennen kiintiön nostamista, tulisi kaikki nykyiset paikat pystyä kuitenkin täyttämään.

"Olisi vastuutonta tarjota pakolaisille paikkaa, jos käytännössä heitä ei pystytä sijoittamaan minnekään."

Helsingin Sanomat 30.1.2014

Eikö Räsänen ihan oikeasti tajua, että kuntapaikkojen todellinen tarve on turvapaikanhakijoiden vuoksi noin 2 500, eikä tänä vuonna ehkä saada tarpeeksi paikkoja edes noille 1 050 kiintiöpakolaiselle? Kunnat ovat pakolaiskorvausten tuplaamisesta huolimatta tarjonneet tälle vuodelle sijoituspaikkoja ennätyksellisen vähän, ensimmäisen kerran alle tuhat, ja tehneet siten selväksi, ettei pakolaisia haluta asuttaa kuntiin edes entisen vertaa.

[Juffe]

"Mikäli kunnat jatkavat samaa linjaa, kiintiöiden nostamista voisi mielestäni harkita vakavasti", Räsänen linjaa.

Räsäsen mielestä ennen kiintiön nostamista, tulisi kaikki nykyiset paikat pystyä kuitenkin täyttämään.

"Olisi vastuutonta tarjota pakolaisille paikkaa, jos käytännössä heitä ei pystytä sijoittamaan minnekään."

Periaatteessa olen sitä mieltä, että on hyvä jos mahdollisimman moni kunta osallistuu humanitaarisen maahanmuuton taakan jakamiseen. Maahanmuuttajien hajauttaminen suurten keskusten ulkopuolelle lienee myös hyvä asia.

Mutta Räsänen tarjoaa tässä parhaan mahdollisen esimerkin siitä, miksi käytännössä pidän toivottavana, että kunnat vetävät tiukkaa linjaa. Sujuva vastaanotto toimii signaalina, että lisää voidaan ottaa. Tökkivä vastaanotto puolestaan toimii merkkinä siitä, että humanitaarista maahanmuuttoa kannattaa rajoittaa.

[TheVanishedTerrorist]

"Mikäli kunnat jatkavat samaa linjaa, kiintiöiden nostamista voisi mielestäni harkita vakavasti", Räsänen linjaa.

Räsäsen mielestä ennen kiintiön nostamista, tulisi kaikki nykyiset paikat pystyä kuitenkin täyttämään.

"Olisi vastuutonta tarjota pakolaisille paikkaa, jos käytännössä heitä ei pystytä sijoittamaan minnekään."

Periaatteessa olen sitä mieltä, että on hyvä jos mahdollisimman moni kunta osallistuu humanitaarisen maahanmuuton taakan jakamiseen. Maahanmuuttajien hajauttaminen suurten keskusten ulkopuolelle lienee myös hyvä asia.

Mutta Räsänen tarjoaa tässä parhaan mahdollisen esimerkin siitä, miksi käytännössä pidän toivottavana, että kunnat vetävät tiukkaa linjaa. Sujuva vastaanotto toimii signaalina, että lisää voidaan ottaa. Tökkivä vastaanotto puolestaan toimii merkkinä siitä, että humanitaarista maahanmuuttoa kannattaa rajoittaa.

Kyllä ne sieltä maalta sitten loppujen lopuksi Hellsinkiin valuu kun rahahanat noiden ylläpitoon menee kiinni. Suomella olisi ihan omiakin murheita tarpeeksi ja tuo humanitäärinen maahanmuutto ei auta ketään (paitsi tiettyä porukkaa joka siitä saa elantonsa).

Sääliksi käy suomalaista veronmaksajaa.

[Kemolitor]

Joensuu ja Kontiolahti ottavat kiintiöpakolaisia Syyriasta

Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta ovat ottamassa kiintiöpakolaisia Syyriasta. Kiintiöpakolaisten määrästä ja muista yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin ensi keskiviikkona järjestettävässä tiedotustilaisuudessa.

-  Syyrian sisällissota on pitkittyessään johtanut valtavaan humanitaariseen kriisiin, josta kärsii eniten siviiliväestö. Joensuu ja Kontiolahti haluavat omalta osaltaan auttaa hädässä olevia ihmisiä, Joensuun kaupunki perustelee.

Kontiolahden Paiholassa ja Kontioniemessä aiemmin toimineet vastaanottokeskukset ovat lopettaneet toimintansa.

Karjalainen: Joensuu ja Kontiolahti ottavat kiintiöpakolaisia Syyriasta

Mitenkähän käy Kontiolahden vastaanottokeskusten kanssa, nehän voitaisiin nyt avata uudelleen, kun olisi lisäväkeä tulossa.