2013-09-18 IL: Suomi kasvattaa pakolaiskiintiötä

[Iloveallpeople]

Kymenlaakson pienimmät kunnat eivät ota pakolaisia vastaan

Kymenlaakson kunnista Iitti, Miehikkälä ja Virolahti eivät ole ottaneet vastaan ensimmäistäkään pakolaista. Hamina on viimeksi ottanut pakolaisia vastaan vuonna 2006.

Kymenlaakson kunnista Kotka on kuluvan vuoden aikana ottanut vastaan eniten pakolaisia. Luvut kaupunkien vastaanottamista pakolaismääristä kuitenkin vaihtelevat vuodesta toiseen. Esimerkiksi vuonna 2012 Kotka otti vastaan 91 pakolaista, ja vuoden 2013 syyskuuhun mennessä jo 94 pakolaista.

Asukasluvultaan suurempi Kouvola taas otti viime vuonna vastaan 157 pakolaista, mutta kuluvan vuoden aikana syyskuuhun mennessä vain kuusi.

Määrissä ovat mukana kiintiöpakolaiset, luvan saaneet turvapaikanhakijat, omaehtoiset ja itsenäiset muuttajat, sekä perheen yhdistämiset. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista.

Vuosien 2009-2012 Kotka otti vastaan noin 355 ja Kouvola noin 485 pakolaista. Muista kunnista Hamina ei ole tuona aikana ottanut vastaan ainuttakaan pakolaista. Viimeksi Hamina vastaanotti kolme pakolaista vuonna 2006.

Pieni, noin 5 370:n asukkaan Pyhtää ei ota ensimmäistäkään pakolaista vastaan. Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttilan mukaan kyse on yksinomaan tilojen puutteesta.

- Koska näin on, kunnan suhtautumisesta ei ole käyty syvällistä keskustelua. Perusedellytykset siis puuttuvat, Nuuttila sanoo.

- Pyhtää ei ole ongelmansa kanssa yksin. Pienillä kunnilla yksinkertaisesti olosuhteet ovat sellaiset, että on haastavaa tarjota tiloja ja elämisen mahdollisuuksia pakolaisille, Nuuttila jatkaa.

Sisäministeri Päivi Räsänen on ilmaissut huolensa siitä, että Suomen kunnat ovat haluttomia ottamaan pakolaisia vastaan. Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttilan mukaan kunta ei ota asiasta paineita.

- Pyhtäällä ei ole paineita, koska meillä ei ole mahdollisuuksia lähteä tällaiseen. Meillä ei ole tarjota tilaa, jolloin meillä ei ole syytä lähteä harkitsemaan asiaa, Nuuttila sanoo.

YLE Kymenlaakso

[akez]

Englanninkielisessä Al-Akhbarissa oli juttua (10.8.2013) Syyrian tilanteesta. Alla muutama ydinkohta jutusta.

Köyhät köyhtyvät lisää Syyriassa

(http://english.al-akhbar.com/sites/default/files/imagecache/5cols/leading_images/799951-01-08.jpg)
Syyrialainen nainen valmistaa Iftar-ateriaa köyhille muslimien pyhän kuukauden Ramadanin toisena päivänä Bustan al-Qasr -alueella Aleppossa 11.7.2013

Syyrian kriisin muutaman alkukuukauden aikana syyrialaisten keskimääräinen palkka oli noin 188 euroa.

Nykyisin keskimääräinen palkka on vähemmän kuin 110 euroa. Kuitenkin perushyödykkeiden hinnat ovat nousseet yli 300 prosentilla. Viiden hengen perheen on nyt ansaittava kolme kertaa enemmän kuin ennen kriisiä kattaakseen perustarpeensa. 80% syyrialaisista ei ansaitse yli 211 euroa kuukaudessa.

Tämä voi olla prologi sosiaaliselle ja humanitaariselle romahdukselle. Syyrialaiset perheet eivät enää kykene kattamaan päivittäisiä perustarpeitaan laukkaavien hintojen ja inflaation takia. Syyrialaisten ihmisarvo ja elämä ovat uhattuina.

YK:n World Food Program julkaisi äskettäin raportin, jonka mukaan 4 000 000 syyrialaista ei kykene huolehtimaan ravintotarpeistaan.

Tätä juttua vasten kun tarkastelee Räsäsen ja Suomen hallituksen päätöstä, niin ei voi muuta kuin ihmetellä syvästi. On valittu tehottomin tapa auttaa syyrialaisia ja samaan aikaan valtavat ihmismassat ovat pulassa jokapäiväisessä elämässään. 4 miljoonaa ei kykene edes huolehtimaan päivittäisistä ravintotarpeistaan. Ja Suomen hallitus käyttää varojaan jokusen sadan syyrialaisten tänne kuljettamiseen valtavin kustannuksin. 

Lisäksi 500 hengen syyrialaisyhteisön luominen tänne takaa, että pian alkaa valtava trafiikki tähän suuntaan (vrt. 16 000 somalia Suomessa). Tämä taas tuo konfliktit tänne ja edelleen kaventaa auttamismahdollisuuksia, koska kaikki varat kuluvat uusien tulokkaiden ilmaiseen elämään.

Tuossa jutussa puhutaan ihmisarvosta. Se on uhattuna Syyriassa miljoonien ihmisten kohdalla ja täällä hallitus pelasteleen valtavin kustannuksin vain joitakin tänne poseerausmaskoteikseen. Mitä tuolla samalla rahasummalla olisi voitu tehdä Syyriassa ja sen lähialueilla miljoonien ihmisten auttamiseksi? 500 sijaan olisi autettu mahdollisesti satojatuhansia. Kumpi on parempi ja tasapuolisempi tapa auttaa? Kumpi tapa tuottaa meille vähemmän vahinkoa?

[Roope]

Tätä juttua vasten kun tarkastelee Räsäsen ja Suomen hallituksen päätöstä, niin ei voi muuta kuin ihmetellä syvästi. On valittu tehottomin tapa auttaa syyrialaisia ja samaan aikaan valtavat ihmismassat ovat pulassa jokapäiväisessä elämässään. 4 miljoonaa ei kykene edes huolehtimaan päivittäisistä ravintotarpeistaan. Ja Suomen hallitus käyttää varojaan jokusen sadan syyrialaisten tänne kuljettamiseen valtavin kustannuksin. 

[...]

Mitä tuolla samalla rahasummalla olisi voitu tehdä Syyriassa ja sen lähialueilla miljoonien ihmisten auttamiseksi? 500 sijaan olisi autettu mahdollisesti satojatuhansia. Kumpi on parempi ja tasapuolisempi tapa auttaa? Kumpi tapa tuottaa meille vähemmän vahinkoa?

Toimittaja Sakari Kilpelä
Suomen valtio on lähettänyt Syyriaan sotaa paenneiden auttamiseen tähän mennessä 12 miljoonaa euroa, niin kuin tuossa alussa viittasitte. Kalle Löövi, miten arvioitte tuon rahan tehoa siellä paikan päällä? Nimittäin on aina kysyä, meneekö se oikeasti sinne perille.

Kalle Löövi, SPR:n kansainvälisen toiminnan johtaja
Me on arvioitu, että pystytään tavoittamaan vaan noin 40 prosenttia niistä ihmisistä, jotka apua tarvitsis. Ja tätä ei ole rahoitettu lähellekään tarpeeksi tätä YK:n ohjelmaa.

Norjan hallitus on lähettänyt apua Syyriaan 105 miljoonalla eurolla. Äskettäin hallitus päätti lisäksi ottaa Syyriasta 1 000 kiintiöpakolaista, minkä kustannuksiksi se arvioi 95 miljoonaa euroa.

Suomeen suhteutettuna jo pelkän 300 syyrialaisen pakolaisen lisäkiintiön kustannukset ovat meillä täten vähintään 28 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertaisesti Syyriaan lähetetyn 12 miljoonan euron verran.

Kalle Löövi, SPR:n kansainvälisen toiminnan johtaja
...koska se summa, joka me käytetään tähän pieneen pakolaiskiintiöön Suomessa, on mitätön verrattuna siihen tarpeeseen, joka siellä Syyriassa on. Siellä on oikeasti yli 10 miljoonaa ihmistä avun tarpeessa.

Kolmen vuoden aikana Suomen tuki Syyriaan on siis ollut 12 miljoonaa euroa, kun taas Suomen kehitysapubudjetti on ollut samana aikana 3 000 miljoonaa euroa. Apurahat menevät jonnekin ihan muualle kuin ihmiset luulevat niiden menevän, muualle kuin niiden haluttaisiin menevän.

Koko EU:n, kansainvälisesti suurimman lahjoittajan, tuki Syyrian pakolaisille on ollut tähän mennessä 1 800 miljoonaa euroa. Norjan kustannusten perusteella sillä rahalla olisi voitu vaihtoehtoisesti ottaa Eurooppaan 20 000 syyrialaista kiintiöpakolaista ja jättää miljoonat lähialueilla nyt avustetut syyrialaiset oman onnensa nojaan. Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Billström vaatii EU:ta ottamaan vastaan vuosittain 100 000 kiintiöpakolaista.

[akez]

Koko EU:n, kansainvälisesti suurimman lahjoittajan, tuki Syyrian pakolaisille on ollut tähän mennessä 1 800 miljoonaa euroa. Norjan kustannusten perusteella sillä rahalla olisi voitu vaihtoehtoisesti ottaa Eurooppaan 20 000 syyrialaista kiintiöpakolaista ja jättää miljoonat lähialueilla nyt avustetut syyrialaiset oman onnensa nojaan. Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Billström vaatii EU:ta ottamaan vastaan vuosittain 100 000 kiintiöpakolaista.

Siinä ei Tobiaksella ajattelu paljon päätä paina. Mikä ihmeen hinku näillä ruotsalaisilla on haalia maataan ja Eurooppaa täyteen kehitysmaaporukkaa, kun ei sillä operaatiolla ole mitään vaikutusta kokonaiskuvaan. Avutarve nyt ja tulevaisuudessa ei tuolla lakkaa, eikä apu noilla menetelmillä kohdennu tehokkaalla tavalla. 

[Roope]

Mikä ihmeen hinku näillä ruotsalaisilla on haalia maataan ja Eurooppaa täyteen kehitysmaaporukkaa, kun ei sillä operaatiolla ole mitään vaikutusta kokonaiskuvaan.

Vaatimus on maahanmuuttoministeri Billströmille win-win, eikä maksa mitään. Ruotsin ei sen mukaan tarvitse itse tehdä mitään, mutta Ruotsin sädekehä kirkastuu entisestään, kun se pääsee moralisoimaan muita EU-maita, tekivät ne mitä tahansa.

Ei pelkoa, että yksikään maahanmuuttoministeri haastaisi Billströmin sanoistaan ensi viikon ministerikokouksessa. Näissä piireissä on revitty sanakirjasta se sivu, jolla lukee vaihtoehtokustannus.

[Roope]

Höblän pääkirjoituksessa toimittaja Yrsa Grüne käsittelee Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä moitiskellen Suomea itsekkyydestä.

Väite Ruotsin puolustuksen hampaattomuudesta olisi kuitenkin virheellinen. Yhteispohjoismainen - pois lukien Suomi - panostus YK:n mandaatilla Libyan ilmatilan valvontaan on todiste tästä.

Mutta se on myös osoitus muustakin kuin sotilaallisesta kapasiteetista, jossa Ruotsi päihittää Suomen: valmiudesta asettua puolustamaan toisia solidaarisuuden tähden. Ruotsin sosialidemokraatit - jotka ovat oppositiossa - tukivat Ruotsin toimia Libyassa. Samaa voidaan sanoa Ruotsin tavasta hoitaa Syyriasta tulevat pakolaiset. Ruotsi ottaa tuhansittain, Suomi kasvattaa kiintiötään 300:lla.  (käännös)

Hbl, pääkirjoitus: Nato, Norden och Baltikum

Enpä pitäisi Ruotsin osallistumista murjotun Libyan ilmavalvontaan todisteena sen armeijan iskuvoimasta ja vielä vähemmän Ruotsin osoittamasta Suomea suuremmasta solidaarisuudesta. Suomea ei edes pyydetty Libyaan, koska Suomen Hornetit varustuksensa ja lentäjät koulutuksensa puolesta eivät yksinkertaisesti olisi soveltuneet kyseiseen tehtävään.

Tuhansien syyrialaisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoa saa halutessaan pitää osoituksena ruotsalaisten solidaarisuudesta, mutta syyrialaisten hakeutuminen suurin joukoin juuri Ruotsiin on johtunut ennen kaikkea Ruotsin suuresta syyrialaisyhteisöstä, ei maan tekemästä erityisestä solidaarisuuspäätöksestä. Vielä syyskuun alkuun asti Suomi tarjosi syyrialaisille turvapaikanhakijoille paremmat edut kuin Ruotsi, luultavasti parhaat koko EU:ssa. Rajallisten resurssien tehokkaan käytön kannalta taas syyrialaisten vastaanotossa Pohjoismaihin ei ole sen enempää järkeä kuin solidaarisuuttakaan, ei ainakaan Syyrian naapurimaihin jäävien pakolaisten kannalta.

[timouti]

Muutaman sadan syyrialaisen poimiminen miljoonien joukosta ei paranna mitenkään näitten ihmisarvoa. Suomessa heistä tulee automaattisesti toisen luokan kansalaisia. On jo nähty, että kouluttamattomien pakolaisten integroiminen kehittyneeseen länsimaahan ei onnistu. Heille ainoa tapa elää on lopulta omien yhteisöjen perustaminen ja rahan vaatiminen valtaväestöltä, mikä johtaa turhautumiseen ja mellakoihin.

Ihmisarvoista on, että pakolaiset saavat elää toisten samassa asemassa olevien keskuudessa ja yhteisesti yrittää parantaa asemaansa, kun sota loppuu. Heille voidaan lähettää ruoka-apua ja järjestää lapsille kouluja, joissa he voivat oppia elämässä tarvittavia perustietoja omien kykyjensä mukaan. Länsimainen elämäntapa on liian etäistä heille ja on nöyryyttävää, että heitä yritetään siihen pakottaa tällaisilla keinotekoisilla auttamisilla, jossa on muut intressit takana.

[-gentilhommehki-]

http://www.aamulehti.fi/P%25C3%25A4%25C3%25A4kirjoitukset/1194843975249/artikkeli/analyysi+jarjestelman+vastaisku+aarioikeistolle.html

Voidakseen toimia hallitusvastuuseen tähtäävänä puolueen puheenjohtajana Timo Soinin on puhdistettava myös muita selvästi rasistisia kannanottoja lausuneita edustajiaan eduskuntaryhmästä.

Verenhimo ei ole tyydytetty vielä...nyt muut "rasistit" eli ulkomaalaispolitiikasta eri mieltä olevat pitäisi puhdistaa pois...

[koli]

Äsken maikkarin uutisissa: "Mistä suomalaiset kotitaloudet ovat valmiita tinkimään, kun talous on lamassa? Kerromme myös, mistä Euroopan pakolaisvirrat tulee." Hauska sattumus, kun nuo kaksi asiaa oli pääaiheita.

Talousuutisessa kerrottiin, että kodinkoneiden ja autojen ostoista tingitään, mutta ei matkustamisesta. Pakolaisuutisessa joku "asiantuntija" oli kertomassa, että mistä kaapuja ja partalapsia tulee sekä kehui, että Ruotsi on suurin vastuunkantaja™ pakolaisasiasssa.

Kuinkahan moni olisi valmis tinkimään vastuunkannosta (verojen maksusta) pakolaisasiassa, jotta olisi varaa ostaa uusi auto tai pesukone?

[Roope]

Pakolaisuutisessa joku "asiantuntija" oli kertomassa, että mistä kaapuja ja partalapsia tulee sekä kehui, että Ruotsi on suurin vastuunkantaja™ pakolaisasiasssa.

"Asiantuntija" oli Maikkarin ulkomaantoimittaja Aino Huilaja, joka ilmeisen tosissaan kertoi Eurooppaan suuntautuvista pakolaisvirroista, että "viime vuonna 60 000 siirtolaista pyrki Eurooppaan muun muassa Kosovosta ja Serbiasta". Oikeasti kyseessä ovat tilausbusseilla saapuvat turvapaikkaturistit, joilla ei ole tarkoitustakaan muuttaa minnekään, vaan niistää Balkanin maille myönnettyä viisumivapautta hyväksi käyttäen tyhmiltä EU-mailta normaaliin tulotasoonsa verrattuna ruhtinaalliset toimeentulotuet ja hankkia muutamaksi kuukaudeksi ilmainen majoitus muiden aktiviteettiensa ajaksi. Muutamat harvat heistä saavat myös oleskeluluvan, mutta ei silloinkaan suojeluntarpeen, vaan esimerkiksi terveydentilan perusteella.

The Economist: The EU and the Balkans - Asylum system abuse 5.1.2013
2010-03-03 HS: Viisumivapaus aiheutti albaanien vyöryn EU:hun

[Blanc73]

Vuosikymmenten kuluessa tuo kaiken tieltään syövien heinäsirkkojen parveilu Afrikasta tuhoaa Euroopan ja sen länsimaiset arvot. Jos rajoja ei tietyiltä osin laiteta kiinni entistä tiukemman valvonnan muodossa, katastrofi on edessä. Afrkkalaiset tulevat Eurooppaan ulkopuolisina ja kun kaikkea ei sitten tuodakkaan tarjottimella valmiiksi nokan eteen, niin sitten vaikkapa mellakoidaan mamulähiössä. Tätä paskakäytöstä tietysti kannustetaan sitten euroopan vasemmiston taholta, mystinen "yhteiskunta" on syy kaikkeen, eikä se kelvoton aines jota maanosaamme pukkaa valmiitten ruokapöytien ääreen.

Euroopalla ei ole mitään velvollisuutta elättää ja vastaanottaa afrikkalaisia, jotka eivät omin voimin pysty rakentamaan omalle mantereelleen edes yhtä omavaraista/toimivaa yhteiskuntaa. Heidän kyvyttömyytensä ei muutu kyvykkyydeksi mannerta vaihtamalla. Samat tavat ja sama saamattomuus kulkevat mukana matkalaukussa.

[K.K.]

4-vuotias syyrialaistyttö on jumissa Venäjällä, koska Suomen maahanmuuttovirasto ei tee poikkeuksia

Suomessa asuva syyrialaisperhe ei saa neljävuotiasta, vakavasti sairasta sukulaistyttöä hoiviinsa. Suomi on ratifioinut lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan lapsen etu on turvattava, mutta maahanmuuttovirasto pitäytyy pykälien noudattamisessa.

Syyriasta kotoisin oleva Ulla Dkahkneh on asunut useita vuosia Suomessa miehensä ja kahden pienen tyttärensä kanssa. Dkahknehit ovat huolissaan sodan runtelemaan Syyriaan jääneistä sukulaisistaan.

Dkahknehin Syyriassa asuvan siskon mies ja kaksi poikaa ovat kadonneet sodan aikana. Sisko on yrittänyt tulla Dkahknehien luokse Suomeen neljävuotiaan Lana-tyttärensä kanssa, mutta matkalla on ollut monia vastoinkäymisiä.

Dkahknehit ovat tehneet kaikkensa auttaakseen siskoaan ja epilepsiaa sairastavaa Lanaa. Apua on haettu viranomaisilta, mutta vastaus on aina jyrkkä "ei".

Siskoksilla on samanikäiset tyttäret. Ulla Dkahknehin tytär asuu turvallisesti Suomessa, mutta Lanan ensimmäiset elinvuodet ovat kuluneet Syyrian pommitusten keskellä, ja nyt hän on päätynyt venäläiseen lastenkotiin.

- Kun iltaisin laitan oman lapseni nukkumaan, ajattelen, että hän on täällä turvassa ja rauhassa, mutta siellä Venäjällä pieni lapsi on sairaana ja tarvitsee apua. Haluaisin vain, että siskoni ja Lana tulevat Suomeen, että tämä saisi lääkettä ja paremman elämän.

Maahanmuuttovirasto ei jousta

Ulkomaalaislain mukaan Suomesta oleskelulupaa hakevan henkilön täytyy tehdä hakemus sellaisesta maasta, jossa hän oleskelee laillisesti. Dkahknehien sisko ei voinut tehdä hakemusta Syyriassa, koska siellä ei ole Suomen lähetystöä. Siksi hän haki Venäjän viisumin, jotta voisi tulla Venäjän kautta Suomeen.

Venäjälle päästyään syyrialaisnainen haki itselleen ja lapselleen oleskelulupaa Suomesta, mutta ei saanut sitä. Samalla Venäjän viisumi ehti kulua umpeen, ja naisen rahatkin alkoivat olla vähissä. Epätoivoisena tämä otti yhteyttä Suomessa asuviin sukulaisiinsa.

Kun asiat eivät edenneet viranomaisteitse, Ulla Dkahkneh yritti itse auttaa siskoaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan lopulta Venäjän viranomaiset vangitsivat Dkahknehin siskon, joka yritti matkustaa rajan yli laittomasti väärällä passilla. Lana-tyttö lähetettiin pietarilaiseen lastenkotiin.

Ulla Dkahkneh ei tiedä, saako sairas Lana asianmukaista hoitoa lastenkodissa.

- Me emme voi tehdä mitään. Tilanne on kauhea, koska tyttö on sairaana ja tarvitsee lääkettä. Hän voi kuolla tänään tai huomenna.

Nyt Lana ja hänen äitinsä eivät edes voi hakea oleskelulupaa Suomesta, koska he ovat Venäjällä laittomasti. Suomen maahanmuuttovirasto ei tee poikkeusta edes lapsen kohdalla.

- Tämä on nyt vallitseva käytäntö, mitä noudatetaan, maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen toteaa.

Lapsen oikeuksen pitäisi olla etusijalla

Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteerin Hanna Markkula-Kivisillan mukaan lapsella on aina oikeus suojeluun ja hänen etunsa on muita lakipykäliä tärkeämpi, koska Suomi on ratifioinut sopimuksen lapsen oikeuksista...]
Koko juttu:http://yle.fi/uutiset/4-vuotias_syyrialaistytto_on_jumissa_venajalla_koska_suomen_maahanmuuttovirasto_ei_tee_poikkeuksia/6868711



On todella surullista, että Dkahknehin sukulaistyttö on sairas, mutta niin on miljoonat ja taas miljoonat muutkin sukulaistytöt.Jatkuvasti velkaantuva, konkurssikypsä, pieni, kylmä ja luonnonvaraton maamme ei voi ryhtyä (edes velkarahalla) maailman sosiaalitoimistoksi.

Vaihtelun vuoksi voisi Ylen toimittaja koittaa suomalaisten veronmaksajien sijaan vedota vaikkapa venäläisiin miljardööreihin.

[TheVanishedTerrorist]

Voin laittaa 15 miljoonaa sairasta tyttölasta aasiasta finskillä alkaen vaikka tänään jos joidenkin hoivavietti tätä kaipaa ja jos siihen heillä on varaa....

[mielipide]

Tätä juttua vasten kun tarkastelee Räsäsen ja Suomen hallituksen päätöstä, niin ei voi muuta kuin ihmetellä syvästi. On valittu tehottomin tapa auttaa syyrialaisia ja samaan aikaan valtavat ihmismassat ovat pulassa jokapäiväisessä elämässään. 4 miljoonaa ei kykene edes huolehtimaan päivittäisistä ravintotarpeistaan. Ja Suomen hallitus käyttää varojaan jokusen sadan syyrialaisten tänne kuljettamiseen valtavin kustannuksin. 

[...]

Mitä tuolla samalla rahasummalla olisi voitu tehdä Syyriassa ja sen lähialueilla miljoonien ihmisten auttamiseksi? 500 sijaan olisi autettu mahdollisesti satojatuhansia. Kumpi on parempi ja tasapuolisempi tapa auttaa? Kumpi tapa tuottaa meille vähemmän vahinkoa?

Toimittaja Sakari Kilpelä
Suomen valtio on lähettänyt Syyriaan sotaa paenneiden auttamiseen tähän mennessä 12 miljoonaa euroa, niin kuin tuossa alussa viittasitte. Kalle Löövi, miten arvioitte tuon rahan tehoa siellä paikan päällä? Nimittäin on aina kysyä, meneekö se oikeasti sinne perille.

Kalle Löövi, SPR:n kansainvälisen toiminnan johtaja
Me on arvioitu, että pystytään tavoittamaan vaan noin 40 prosenttia niistä ihmisistä, jotka apua tarvitsis. Ja tätä ei ole rahoitettu lähellekään tarpeeksi tätä YK:n ohjelmaa.

Norjan hallitus on lähettänyt apua Syyriaan 105 miljoonalla eurolla. Äskettäin hallitus päätti lisäksi ottaa Syyriasta 1 000 kiintiöpakolaista, minkä kustannuksiksi se arvioi 95 miljoonaa euroa.

Suomeen suhteutettuna jo pelkän 300 syyrialaisen pakolaisen lisäkiintiön kustannukset ovat meillä täten vähintään 28 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertaisesti Syyriaan lähetetyn 12 miljoonan euron verran.

Kalle Löövi, SPR:n kansainvälisen toiminnan johtaja
...koska se summa, joka me käytetään tähän pieneen pakolaiskiintiöön Suomessa, on mitätön verrattuna siihen tarpeeseen, joka siellä Syyriassa on. Siellä on oikeasti yli 10 miljoonaa ihmistä avun tarpeessa.

Kolmen vuoden aikana Suomen tuki Syyriaan on siis ollut 12 miljoonaa euroa, kun taas Suomen kehitysapubudjetti on ollut samana aikana 3 000 miljoonaa euroa. Apurahat menevät jonnekin ihan muualle kuin ihmiset luulevat niiden menevän, muualle kuin niiden haluttaisiin menevän.

Koko EU:n, kansainvälisesti suurimman lahjoittajan, tuki Syyrian pakolaisille on ollut tähän mennessä 1 800 miljoonaa euroa. Norjan kustannusten perusteella sillä rahalla olisi voitu vaihtoehtoisesti ottaa Eurooppaan 20 000 syyrialaista kiintiöpakolaista ja jättää miljoonat lähialueilla nyt avustetut syyrialaiset oman onnensa nojaan. Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Billström vaatii EU:ta ottamaan vastaan vuosittain 100 000 kiintiöpakolaista.

Päivi Räsänen toi suomen pakolaiskiintiön kasvattamisen julkisuuteen 18.9.2013 illalla ilman yksityiskohtaisia tietoja ja Norjan hallitus julkaisi oman pakolaiskiintiönsä kasvattamisen 19.9.2013 yksityiskohtaisten tietojen kanssa eli on aika selvää että Räsäsen ja hallituksen ratkaisu oli nopeasti paniikissa tehty ratkaisu kun he kuulivat etukäteen norjan suunnitelmista.

Norjan hallituksen ratkaisussa on huomattavaa että sen teki sosiaalidemokraattien johtama hallitus joka oli juuri hävinnyt vaalit ja tiesi joutuvansa oppositioon ja tiesi oikeiston muodostavan kohta hallituksen johon sisältyy maahanmuuttokriittinen norjan edistyspuolue eli ratkaisu oli sosiaalidemokraattisen maailmanhalausmeiningin ja oman sädekehän kiillottamisen lisäksi myös norjan sisäpolitiikkaa eli hävinneen näpäytys oikeistolle ja erityisesti edistyspuolueelle.

Suomen hallituksessa ei ajateltu syyrialaisten auttamista parhaalla mahdollisella tavalla vaan ajateltiin vain sitä että suomalaiset poliitikot voivat hymistä olevansa hyviä ihmisiä yhdessä muiden mukana kun näkevät ruotsalaisia ja norjalaisia poliitikkoja maailmalla ja voivat kiilloottaa sädekehäänsä ylpeästi myös muiden EU-poliitikkojen nenän edesssä.

Norjan laskelmat tekevät täysin selväksi jopa yksinkertaisimmallekin toimittajalle että Räsäsen ja sisäministeriön laskelmat ovat tietoista valehtelua ja suomalaisten harhaanjohtamista.

Räsänen ja sisäministeriö:

Mediatiedote 20.9.2013
Hallitus päätti pakolaisten lisäkiintiöstä

Suomi ottaa vastaan 500 syyrialaispakolaista ensi vuonna. Hallitus päätti tänään kasvattaa vuoden 2014 pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä. Lisäksi sisäasiainministeriö on linjannut, että tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä 200 kohdennetaan syyrialaispakolaisille. Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen.

- Myös taloudellisesti tiukkana aikana on Suomella oltava mahdollisuus auttaa lähimmäisiä keskellä äärimmäistä inhimillistä kärsimystä, sanoo päätösesityksen hallitukselle esitellyt sisäasiainministeri Päivi Räsänen.

Syyrialaispakolaiset otetaan normaalin kiintiömenettelyn mukaisesti yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Syyrian mittavan pakolaiskriisin vuoksi UNHCR on vedonnut valtioihin useaan otteeseen avun tarjoamiseksi pakolaiskriisissä humanitaarisen avun lisäksi. Kriisin mittakaava on poikkeuksellinen ja tästä syystä myös UNHCR toivoo valtioilta poikkeuksellisia, valtioiden tavanomaisen pakolaistoiminnan ylittäviä toimenpiteitä.

Syyrian konflikti on jatkunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta ja vaatinut noin 100 000 kuolonuhria. YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan Syyriasta paenneita pakolaisia on jo yli kaksi miljoonaa ja maansisäisiä pakolaisia on YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston OCHA:n mukaan yli neljä miljoonaa. Kriisin pitkittyessä pakolaisten määrän odotetaan edelleen kasvavan.

Vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä päätetään valtion talousarviossa eduskunnan päätöksellä. Lisäkiintiön aiheuttamat kustannukset huomioidaan täydentävässä talousarvioesityksessä vuodelle 2014. Yhteensä lisämäärärahatarve on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Vuosille 2015-2017 300 henkilön aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
sisäasiainministerin erityisavustaja Andrei Nahkala, 040 593 21 27

http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/maahanmuutto/1/0/hallitus_paatti_pakolaisten_lisakiintiosta

Eli suomen sisäministeriön ja Päivi Räsäsen matematiikan mukaan syyrialainen maksaa 5000 euroa per henkilö vuonna 2014 ja vuosina 2015-2017 3110 euroa per henkilö vuodessa.

Norjalaisen matematiikan mukaan:

The Government decided today to accept 1 000 Syrian refugees for resettlement to Norway.
...
The further quota of 1000 refugees from Syria will come in addition to Norway's annual UNHCR resettlement quota of approximately 1200 refugees.
...
The additional resettlement quota that the Government has decided to establish is reserved for refugees from Syria who are recognised by UNHCR, preferably those living in Lebanon and Jordan. The total cost of the quota is estimated to be approximately NOK 770 million.

http://www.regjeringen.no/en/dep/ud/press/news/2013/syrian_refugees.html?id=735913

770 miljoonaa norjan kruunua on tämän päivän kurssilla 95,276,362.55 EUR eli reilut 95 miljoonaa euroa.
Kun tämä reilu 95 miljoonan euron summa jaetaan 1000:lla niin yhden syyrialaisen hinnaksi tulee norjan arvion mukaan 95 276 euroa.

Jos suomeen otettavien ylimääräisen 300 syyrialaisen kulut laskettaisiin norjan kaavalla niin suomen kuluiksi tulisi 28 582 800 euroa eli suomen sisäministeriössä on niin matematiikkaa osaamatonta porukkaa että laskelmat heittävät 664% norjan vastaavista laskelmista vaikka mukaan otetaan suomen kulut 4 ensimmäiseltä vuodelta eli 4,3 miljoonaa.

Sisäministeriössä on täysin laskentakyvytöntä ja matematiikkaa osaamatonta porukkaa tai sitten nykyisen hallituksen ja sisäministeri Räsäsen alaisuudessa sisäministeriö tietoisesti valehtelee suomalaisille.


Monessa muussa maassa vastaavasta olisi lähtenyt sekä kyseinen ministeri että kyvyttömät/valehtelevat virkamiehet kävelemään ja hallitus olisi pyytänyt anteeksi.

[Roope2]

Saisko Norjan ja Suomen rahamääräerosta kysymyksen eduskunnan kyselytunnille ?

[Roope]

Saisko Norjan ja Suomen rahamääräerosta kysymyksen eduskunnan kyselytunnille ?

On eroa politiikanteon tavoissa. Suomessa meni heittämällä läpi tuo sisäministeriön valehtelu 4,3 miljoonan euron kustannuksista, kun taas Norjassa uusi (ei siis vanha) parlamentti päättää 95 miljoonan euron lisämäärärahasta, tai syyrialaisten lisäkiintiö jää toteutumatta.

[Roope]

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jani Toivola /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 796/2013 vp:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy Syyrian pakolaisten auttamiseksi,

aikooko Suomi ottaa ulkomaalaislain 93 §:n nojalla nopeutetussa ajassa syyrialaisia pakolaisia,

aikooko Suomi ottaa käyttöön lisäkiintiön syyrialaisia pakolaisia varten, ja mikäli näin on, otetaanko lisäkiintiö käyttöön jo tänä vuonna ja

onko Suomi tietoinen siitä, mihin Venäjän rajalla kiinni otetut laittomat rajanylittäjät ovat joutuneet?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen. Hallitus päätti perjantaina 20.9.2013 kasvattaa vuoden 2014 pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä. Lisäksi tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä 200 kohdennetaan syyrialaispakolaisille. Syyrialaispakolaiset otetaan normaalin kiintiömenettelyn mukaisesti yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Tällöin he myös asettuvat Suomeen saavuttuaan kunnan asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Syyrian mittavan pakolaiskriisin vuoksi UNHCR on vedonnut valtioihin useaan otteeseen avun tarjoamiseksi pakolaiskriisissä humanitaarisen avun lisäksi. Vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä päätetään valtion talousarviossa eduskunnan päätöksellä. Lisäkiintiön aiheuttamat kustannukset huomioidaan täydentävässä talousarvioesityksessä vuodelle 2014. Yhteensä lisämäärärahatarve on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Vuosille 2015-2017 300 henkilön aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Asiaa valmisteltaessa esillä oli myös toisena vaihtoehtona ulkomaalaislain 93 §:n soveltaminen (muu humanitaarinen maahanmuutto), joka perustuu valtioneuvoston päätöksentekoon ottaa erikseen sovittu ryhmä pakolaisia tilapäiseksi ajaksi Suomeen. Kiintiöpakolaisten lisäksi voi ilmetä tarvetta ottaa ulkomailta erinäisiä ryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Kyseessä voi olla Suomen osallistuminen johonkin kansainväliseen hankkeeseen tai taustalla voivat vaikuttaa kotimaiset poliittiset tarpeet. Valtioneuvosto tekisi tällöin yleisistunnossa poliittisen päätöksen, joka olisi luonteeltaan hallinnollistyyppinen päätös. SM, UM ja TEM valmistelisivat yhteistyössä ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi ja Maahanmuuttovirasto myöntäisi tämän jälkeen UlkL 112 §:n nojalla tilapäiset oleskeluluvat enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Lainkohtaa ei ole käytännössä viime vuosina sovellettu. Menettelyn käyttöön otto edellyttäisi voimassa olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä poikkeavan järjestelmän luomista humanitaarisin perustein otettujen henkilöiden nopeaksi sijoittamiseksi Suomeen. Koska tällä menettelyllä Suomeen saapuville henkilöille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, heillä ei oleskeluluvan perusteella olisi oikeutta kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan oleskelun alkuvaiheessa. Soveltamisessa ei pystyttäisi nopealla aikataululla turvaamaan pakolaisen kuntapaikkaa eikä siten myöskään palvelujärjestelmän piiriin pääsyä ja käytännössä joudutaan hankaliin yhteensovittamistilanteisiin vastaanottojärjestelmän ja kunnallisen palvelujärjestelmän välillä.

Suomen ja Venäjän rajalla kiinniotetut luvattomat rajanylittäjät toimitetaan vastaanottokeskukseen, mikäli heidät otetaan kiinni Suomen puolella ja he ovat hakeneet turvapaikkaa. Venäjän puolella kiinniotettujen henkilöiden kohtelu perustuu Venäjän lainsäädäntöön ja Venäjän viranomaisten toimivaltaan. Kohteluun vaikuttaa se mihin rikkomuksiin henkilön katsotaan syyllistyneen, esimerkiksi oleskeleeko hän Venäjällä laillisesti vai laittomasti. Suomen ja Venäjän rajaviranomaiset vaihtavat säännöllisesti tietoa rajatilanteesta lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mahdollistamissa rajoissa. Mikäli kiinniotetut henkilöt eivät ole ylittäneet valtakunnan rajaa, niin tietojenvaihdossa keskitytään rajaturvallisuutta koskeviin seikkoihin. Kansallisen lainsäädännön mukaan toteutettavien jatkotoimenpiteiden seuranta ei kuulu Suomen ja Venäjän rajaturvallisuusyhteistyön piiriin.

Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2013
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Vastaus kirjalliseen kysymykseen

Koska tällä menettelyllä Suomeen saapuville henkilöille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, heillä ei oleskeluluvan perusteella olisi oikeutta kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan oleskelun alkuvaiheessa. Soveltamisessa ei pystyttäisi nopealla aikataululla turvaamaan pakolaisen kuntapaikkaa eikä siten myöskään palvelujärjestelmän piiriin pääsyä ja käytännössä joudutaan hankaliin yhteensovittamistilanteisiin vastaanottojärjestelmän ja kunnallisen palvelujärjestelmän välillä.

Jos ymmärrän oikein sisäministeri Räsäsen vastauksen, tavallisen kiintiön kautta tulevat voidaan sijoittaa kuntiin muita nopeammin muun jonon ohi. Muutenhan tämä ulkomaalaislain 93 §:n poikkeuksellinen soveltaminen vastaisi oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamista. Heistä nimittäin suurin osa hakeutuu haluamiinsa kuntiin kuntapaikkajärjestelmän ohi. Tämä ei kuitenkaan ole ollut sisäministeri Räsäselle minkäänlainen ongelma, vaan ministeriö päinvastoin kannustaa tähän.

Lisäkiintiön aiheuttamat kustannukset huomioidaan täydentävässä talousarvioesityksessä vuodelle 2014. Yhteensä lisämäärärahatarve on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Vuosille 2015-2017 300 henkilön aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.

Ministeri Räsänen pitää edelleen kiinni noista naurettavan alhaisista kustannuksista (alle 300 euroa/kk, yhteensä alle 15 000 euroa/hlö), kun Norjan hallitus määritteli kustannuksiksi 95 000 euroa/hlö.

[Iloveallpeople]

Rkp:n Rosenbergin valtuustoaloite: Syyrian pakolaisia Kuggomiin

Ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) valtuutettu Thomas Rosenberg teki hetki sitten Loviisan kaupungin valtuustossa aloitteen syyrialaisten pakolaisten vastaanottamisesta Suomeen ja sijoittamisesta Loviisan Kuggomin koulutuskeskuksen tiloihin.

Rosenbergin mukaan aloitteen tarkoituksena on edesauttaa hädässä olevien syyrialaisten asemaa vastaanottamalla pakolaisia Loviisaan.
...

-Emme voi hyväksyä tällaista asennetta. Syyrialaisten hätä on juuri nyt pohjaton, emmekä voi välttää vastuuta viittaamalla omiin kuntarakenneselvityksiimme, Rosenberg kirjoitti.

-Sitä paitsi asuntokysymys on ratkaistavissa sijoittamalla pakolaiset Kuggomiin, jossa paraikaa on vapautumassa tiloja, joissa on sekä majoitusmahdollisuus että keittiötiloja. Omistajat, eli Axxell ja Svenska Folkskolans Vänner, ovat jo ilmaisseet valmiutensa neuvotella asiasta, Rosenberg tiesi.

Thomas Rosenberg ehdotti, että Loviisan kaupunginhallitus pikaisesti ryhtyy toimenpiteisiin syyrialaisten pakolaisten vastaanottamiseksi, uuden kotouttamisohjelman periaatteiden mukaisesti, sekä neuvottelujen käynnistämiseksi Kuggomskolanin omistajien kanssa, eli Axxell ja SFV, pakolaisten sijoittamiseksi Kuggomiin ja lisäksi varaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat ensi vuoden talousarvioon.

Lue lisää Loviisan Sanomista perjantaina.

Loviisan Sanomat

[TheVanishedTerrorist]

Rkp:n Rosenbergin valtuustoaloite: Syyrian pakolaisia Kuggomiin

Ruotsalaisen kansanpuolueen (rkp) valtuutettu Thomas Rosenberg teki hetki sitten Loviisan kaupungin valtuustossa aloitteen syyrialaisten pakolaisten vastaanottamisesta Suomeen ja sijoittamisesta Loviisan Kuggomin koulutuskeskuksen tiloihin.

Rosenbergin mukaan aloitteen tarkoituksena on edesauttaa hädässä olevien syyrialaisten asemaa vastaanottamalla pakolaisia Loviisaan.
...

-Emme voi hyväksyä tällaista asennetta. Syyrialaisten hätä on juuri nyt pohjaton, emmekä voi välttää vastuuta viittaamalla omiin kuntarakenneselvityksiimme, Rosenberg kirjoitti.

-Sitä paitsi asuntokysymys on ratkaistavissa sijoittamalla pakolaiset Kuggomiin, jossa paraikaa on vapautumassa tiloja, joissa on sekä majoitusmahdollisuus että keittiötiloja. Omistajat, eli Axxell ja Svenska Folkskolans Vänner, ovat jo ilmaisseet valmiutensa neuvotella asiasta, Rosenberg tiesi.

Thomas Rosenberg ehdotti, että Loviisan kaupunginhallitus pikaisesti ryhtyy toimenpiteisiin syyrialaisten pakolaisten vastaanottamiseksi, uuden kotouttamisohjelman periaatteiden mukaisesti, sekä neuvottelujen käynnistämiseksi Kuggomskolanin omistajien kanssa, eli Axxell ja SFV, pakolaisten sijoittamiseksi Kuggomiin ja lisäksi varaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat ensi vuoden talousarvioon.

Lue lisää Loviisan Sanomista perjantaina.

Loviisan Sanomat

Jaahas...

http://vos.uta.fi/rap/valos/6vpk97.html

http://www.kansanopistot.fi/?sivu=kartta&opisto=192

Axxell, Kuggom
Osoite: Folkhögskolevägen 16 07945 KUGGOM
Puhelin: 0290 017 735
Sähköposti: [email protected]
Internet: http://www.axxell.fi/kuggom
Perustettu: 1905
Omistaja: Axxell Utbildning Ab
Opiskelijapaikkoja: 65

http://www.axxell.fi/fi/yhteystiedot.html

jne...

[FadeAway]

Äskettäin hallitus päätti lisäksi ottaa Syyriasta 1 000 kiintiöpakolaista, minkä kustannuksiksi se arvioi 95 miljoonaa euroa.

Suomen 500 olisi puolet. Noin 40-50 miltsii!
Olisi kiva tietää mistä tämä 40-50 miljoonaa euroa tässä vaikeassa taloustilanteessa löydetään. Kaikesta kun jo nyt leikataan ja säästetään.
Hallituksen pitäisi pystyä myös pakolaisten(turvapaikanhakijat) kustannuksissa kertomaan ja perustelemaan taloudelliset päätökset.
Suljetaanko kouluja?, vanhankoteja, leikataanko terveydenhuollosta, poliisin määrärahosta...
Mitä veroja korotetaan ja paljonko?
Otetaanko lisää lainaa ja jätetään pakolaisista aiheutuvat kustannukset seuraavan sukupolven maksettavaksi. (miten se oli 57000euroa/vuosi/lapsi, nämä Syyriasta otettavat ovat kai heikoimmassa tilanteessa olevia, joten terveydenhoito kulut ovat korkeammat kuin normi kiintiöpakolaisella.)
- Hallituksen on perusteltava kulut ihan samalla tavalla kuin kaikissa muissa valtion&kuntien budjettiin vaikuttavissa asioissa.

[Iloveallpeople]

Pääkirjoitus: Ei välttämättä rasismia, vaan itsekkyyttä

...
Syyrian pakolaiskysymys on vakava, ja myös Suomen on syytä tehdä oma osuutensa sen ratkaisemiseksi. Vaikka paras tapa olisikin aina pyrkiä auttamaan hädässä olevia heidän kotimaissaan, se ei Syyrian tapauksessa ole tällä hetkellä mahdollista maassa riehuvan julman sisällissodan takia. Muutaman sadan pakolaisen lennättäminen Suomeen ei ratkaisisi pakolaisongelmaa, vaan keventäisi ehkä suomalaisten omatuntoa sekä helpottaisi verrattain pienen pakolaisjoukon elämää. Tosin rikka rokassa sekin.

Myös Loviisan on syytä varautua tekemään oma osuutensa Syyrian pakolaisten auttamiseksi. Kuggomin koulua voitaisiin hyvinkin tarjota pakolaisten tilapäiseksi sijoituspaikaksi. Useimmille eräänlainen iso kynnyskysymys on kuitenkin kustannusten jako. Vaikka valtio maksaisikin osan kustannuksista, jäisi merkittävä osa myös sijoituspaikkakunnan maksettavaksi. Loviisan kaupungissa on meneillään tuntuva tehostamisohjelma, jonka seurauksena kirjastoja suljetaan, kouluja lakkautetaan, palveluja leikataan sekä määrärahoja supistetaan. Määrärahojen varaaminen kaupungin talousarvioon Syyrian pakolaisten sijoittamiseksi Loviisaan tuskin saisi loviisalaisten enemmistön hyväksyntää.

Kyse ei silti useinkaan ole rasismista, vaan pikemmin viheliäisestä, mutta melko normaalista itsekkyydestä. Monet voisivat toivottaa Syyrian pakolaiset tervetulleeksi Loviisan seudulle, mikäli kustannukset jäisivät kokonaan valtion kannettaviksi. (AH)

Loviisan Sanomat

[Roope]

Pääkirjoitus: Ei välttämättä rasismia, vaan itsekkyyttä
Loviisan Sanomat

Aihe on kuuma myös valtakunnallisesti. Tähän mennessä Suomeen on tullut noin 70 pakolaista Syyriasta. Ruotsi on vastaanottanut samaan aikaan peräti 15.000 ja Norjakin noin 3.500 ja Tanska 730 syyrialaista. Pohjoismaiden osuus Syyrian noin 2 miljoonasta pakolaisesta ei ole kovin suuri verrattuna esimerkiksi Syyrian naapurimaihin.

Taas nämä väärät luvut. Suomeen on tullut useampia satoja syyrialaisia, jotka ovat saaneet oleskeluluvan. Norjaan ei ole tullut 3 500, vaan ehkä 1 500 syyrialaista. EU:n ja Pohjoismaiden rahoilla kustannetaan paitsi täällä olevien syyrialaisten eläminen, niin myös niiden miljoonien Syyrian naapurimaissa olevien pakolaisten eläminen. Jokainen tänne tullut tai tuotu kuluttaa resursseja satakertaisesti Syyrian naapurimaissa autettaviin verrattuna.

Syyrian pakolaiskysymys on vakava, ja myös Suomen on syytä tehdä oma osuutensa sen ratkaisemiseksi. Vaikka paras tapa olisikin aina pyrkiä auttamaan hädässä olevia heidän kotimaissaan, se ei Syyrian tapauksessa ole tällä hetkellä mahdollista maassa riehuvan julman sisällissodan takia.

Ei tietenkään auteta Syyriassa vaan Syyrian naapurimaissa. Eihän niitä syyrialaisia kiintiöpakolaisiakaan haeta Syyriasta vaan Syyrian naapurimaista.

Muutaman sadan pakolaisen lennättäminen Suomeen ei ratkaisisi pakolaisongelmaa, vaan keventäisi ehkä suomalaisten omatuntoa sekä helpottaisi verrattain pienen pakolaisjoukon elämää. Tosin rikka rokassa sekin.

Ehkä se keventäisi suomalaisten omatuntoa, mutta rajallisten resurssien käytön kannalta se on kaikkein tehottomin tapa auttaa.

Useimmille eräänlainen iso kynnyskysymys on kuitenkin kustannusten jako. Vaikka valtio maksaisikin osan kustannuksista, jäisi merkittävä osa myös sijoituspaikkakunnan maksettavaksi. Loviisan kaupungissa on meneillään tuntuva tehostamisohjelma, jonka seurauksena kirjastoja suljetaan, kouluja lakkautetaan, palveluja leikataan sekä määrärahoja supistetaan. Määrärahojen varaaminen kaupungin talousarvioon Syyrian pakolaisten sijoittamiseksi Loviisaan tuskin saisi loviisalaisten enemmistön hyväksyntää.

Tämä on rehellinen arvio, kun usein väitetään, ettei pakolaisista tule kunnalle kuluja. Norjan hallituksen ilmoittamien kustannusten ja Suomen hallituksen ilmoittaman lisämäärärahan erotuksen perusteella kunnan vastuulle jäisi kuluja noin 80 000 euroa per vastaanotettu syyrialainen.

Kyse ei silti useinkaan ole rasismista, vaan pikemmin viheliäisestä, mutta melko normaalista itsekkyydestä. Monet voisivat toivottaa Syyrian pakolaiset tervetulleeksi Loviisan seudulle, mikäli kustannukset jäisivät kokonaan valtion kannettaviksi.

Niin varmaan tekisivätkin. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen ei kuitenkaan muuttuisi tekona järkeväksi. Samat resurssit voidaan käyttää tehokkaammin muualla.

[Katulamppu]

Pääkirjoitus: Ei välttämättä rasismia, vaan itsekkyyttä

...
Syyrian pakolaiskysymys on vakava, ja myös Suomen on syytä tehdä oma osuutensa sen ratkaisemiseksi. Vaikka paras tapa olisikin aina pyrkiä auttamaan hädässä olevia heidän kotimaissaan, se ei Syyrian tapauksessa ole tällä hetkellä mahdollista maassa riehuvan julman sisällissodan takia. Muutaman sadan pakolaisen lennättäminen Suomeen ei ratkaisisi pakolaisongelmaa, vaan keventäisi ehkä suomalaisten omatuntoa sekä helpottaisi verrattain pienen pakolaisjoukon elämää. Tosin rikka rokassa sekin.

Myös Loviisan on syytä varautua tekemään oma osuutensa Syyrian pakolaisten auttamiseksi. Kuggomin koulua voitaisiin hyvinkin tarjota pakolaisten tilapäiseksi sijoituspaikaksi. Useimmille eräänlainen iso kynnyskysymys on kuitenkin kustannusten jako. Vaikka valtio maksaisikin osan kustannuksista, jäisi merkittävä osa myös sijoituspaikkakunnan maksettavaksi. Loviisan kaupungissa on meneillään tuntuva tehostamisohjelma, jonka seurauksena kirjastoja suljetaan, kouluja lakkautetaan, palveluja leikataan sekä määrärahoja supistetaan. Määrärahojen varaaminen kaupungin talousarvioon Syyrian pakolaisten sijoittamiseksi Loviisaan tuskin saisi loviisalaisten enemmistön hyväksyntää.

Kyse ei silti useinkaan ole rasismista, vaan pikemmin viheliäisestä, mutta melko normaalista itsekkyydestä. Monet voisivat toivottaa Syyrian pakolaiset tervetulleeksi Loviisan seudulle, mikäli kustannukset jäisivät kokonaan valtion kannettaviksi. (AH)

Loviisan Sanomat

Minulla kun ei varaa naiseen ole, käydä baarissa, ostaa juomat, taksit jne. kertaa sata ennen sellasen löytymistä niin eikös itsekkäästi voisi Suomi yhden mulle sieltä tuoda

[Blanc73]

Kyse ei silti useinkaan ole rasismista, vaan pikemmin viheliäisestä, mutta melko normaalista itsekkyydestä.

Heitän rohkeasti myös kolmannen vaihtoehdon: rationaalinen ajattelu. Anyone? Mutta sellaistahan ei näissä mokutusasioissa ei yleensä harrasteta harrasteta, takki auki kustaan vastatuuleen ja kaverinkin housuille roiskuu. Kaikilla on kivaa, paitsi meillä maksumiehillä.

[Kemolitor]

Etelä-Suomen sanomat 11.10 (paperilehdessä tänään):

Sisäministeri vetoaa kuntien apuun: Syyrian kriisi on ennätysmäinen

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) vetoaa kuntiin Syyrian pakolaisten vastaanottamiseksi. Hän luonnehtii kriisiä ennätysmäiseksi.

- Inhimillinen hätä on suuri Syyriassa ja naapurimaiden pakolaisleireillä. Talvi lähestyy, ja olot käyvät entistä kovemmiksi. Toivon, että se saa kunnat avartamaan sydämensä, Räsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että kyse ei ole siitä, etteikö Suomi auttaisi syyrialaisia myös näiden lähtömaissa.

- Autamme myös lähialueiden pakolaisleirejä, mutta niissä alkavat olla jo aivan epäinhimilliset olosuhteet.

Suomi on sitoutunut vastaanottamaan ensi vuonna 500 syyrialaista pakolaiskiintiön kautta. Hallitus kasvatti vuotuista 750 pakolaisen kiintiötä syyskuussa 300:lla, koska Syyrian kriisi on pitkittynyt ja kärjistynyt.

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on kuitenkin kiinni viime kädessä kunnista, joista heille täytyy löytyä kodit. Kuntapaikoista on ollut viime vuosina jatkuva pula: työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ely-keskukset ovat onnistuneet löytämään kunnista vain 60 prosenttia tarvittavista paikoista.

Räsänen toivoo, että kunnille päästään tarjoamaan porkkanaksi Euroopan pakolaisrahaston tukia. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on neuvotellut asiasta Kuntaliiton kanssa.

Hämeeseen vuosittain noin 70

Hämeen ely-keskuksen alueella kiintiöpakolaisia vastaanottavat vain Lahti, Hämeenlinna ja Janakkala, kukin 15-35 vuodessa.

- Noille kunnille tulee antaa kiitokset siitä, että he ovat ylipäänsä ottaneet vastaan kiintiöpakolaisia, sillä läheskään kaikki kunnat eivät ole sitä tehneet, sisäministeri Päivi Räsänen sanoo.

Räsänen korostaa kunnista osoitettavien asuntojen tärkeyttä, sillä hän ei halua nähdä Suomessa "uusia pakolaisleirejä", eli täyteen tungettuja vastaanottokeskuksia. Vastaanottokeskukset eivät ole kiintiöpakolaisia varten - eikä sen paremmin turvapaikan saaneita varten.

- Heti kun ihmiselle on myönnetty turvapaikka, hänen pitäisi päästä pois vastaanottokeskuksesta ja osaksi yhteiskuntaa. Ihmisten integroiminen suoraan kuntiin on sitä paitsi kokonaistaloudellisesti parempi vaihtoehto kuin asuminen laitoksissa.

Jos tilanne kuntien päässä olisi nykyistä parempi, Räsäsen mielestä Suomen olisi mahdollista ottaa vastaan enemmänkin syyrialaisia kuin syyskuussa päätettiin.

- Tähän hätään se olisi kuitenkin epärealistista.

Aiheesta lisää lauantain Etelä-Suomen Sanomissa.

http://www.ess.fi/?article=431761

Satuin selailemaan paperilehteä tänään, siinä oli tuon jutun lisäksi tarinaa Lahden tilanteesta, jotenkin niin että kotouttamistoimet on mitoitettu vain 20:lle (Lahden ottamien kiintiöpakolaisten määrä), mutta vuosittain muuttaa Lahteen oleskeluluvan saaneita monin verroin enemmän. Jos jollakin on tuo lehti ja skanneri, niin jutun lisäosa olisi mukava myös saada tänne.

[koli]

Räsänen korostaa kunnista osoitettavien asuntojen tärkeyttä, sillä hän ei halua nähdä Suomessa "uusia pakolaisleirejä", eli täyteen tungettuja vastaanottokeskuksia. Vastaanottokeskukset eivät ole kiintiöpakolaisia varten - eikä sen paremmin turvapaikan saaneita varten.

Kyllä tuhansien kilometrien päästä rahdatuille partasuisille pakolaislapsille osoitellaan vaikka minkälaisia lukaaleja välittömästi maahan tullessaan, kun omat asunnottomat luottotiedottomat kansalaiset saavat kärvistellä asuntojonoissa vuosikaupalla. Tämä on sitä kristillistä lähimmäisenrakkautta.

[Roope]

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) vetoaa kuntiin Syyrian pakolaisten vastaanottamiseksi. Hän luonnehtii kriisiä ennätysmäiseksi.

- Inhimillinen hätä on suuri Syyriassa ja naapurimaiden pakolaisleireillä. Talvi lähestyy, ja olot käyvät entistä kovemmiksi. Toivon, että se saa kunnat avartamaan sydämensä, Räsänen sanoo.

Muistetaanpa kuitenkin, että kyseessä on ministeri Räsäsen ja muun hallituksen päätös. Räsänen ilmoitti aiemmin valmiudesta jopa 1000-2000 syyrialaisen lisäkiintiöön, vaikka ei selvästikään ollut selvittänyt kuntien kanssa, onko tällainen mitenkään realistista. Kunnissa ei ole ylimääräisiä paikkoja 300 hengelle, kun kaikkia nykyisiäkään tulijoita ei saada sijoitettua.

Hän muistuttaa, että kyse ei ole siitä, etteikö Suomi auttaisi syyrialaisia myös näiden lähtömaissa.

- Autamme myös lähialueiden pakolaisleirejä, mutta niissä alkavat olla jo aivan epäinhimilliset olosuhteet.

Pakolaisleirien olosuhteet alkavat olla epäinhimilliset juuri siksi, että Suomi valitsee kiintiöpakolaisten vastaanoton, vaikka samat resurssit voitaisiin käyttää tehokkaammin leireillä. Jo pelkän 300 syyrialaisen lisäkiintiön kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin koko Suomen apu Syyrian lähialueille on tähän mennessä ollut.

Suomi on sitoutunut vastaanottamaan ensi vuonna 500 syyrialaista pakolaiskiintiön kautta. Hallitus kasvatti vuotuista 750 pakolaisen kiintiötä syyskuussa 300:lla, koska Syyrian kriisi on pitkittynyt ja kärjistynyt.

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on kuitenkin kiinni viime kädessä kunnista, joista heille täytyy löytyä kodit. Kuntapaikoista on ollut viime vuosina jatkuva pula: työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ely-keskukset ovat onnistuneet löytämään kunnista vain 60 prosenttia tarvittavista paikoista.

Tämä kaikki oli hallituksen tiedossa jo päätöstä tehtäessä. Silti se tehtiin, ja siksi tilanne on kunnissa ensi vuonna nykyistäkin pahempi.

Jos tilanne kuntien päässä olisi nykyistä parempi, Räsäsen mielestä Suomen olisi mahdollista ottaa vastaan enemmänkin syyrialaisia kuin syyskuussa päätettiin.

- Tähän hätään se olisi kuitenkin epärealistista.

Kuten oli tämäkin päätös. Muuten ministeri Räsänen ei nyt vetoaisi lehdessä kuntia avartamaan sydämiään.

[-gentilhommehki-]

http://www.hs.fi/kotimaa/Syyrialaispakolaisten+tuloa+Suomeen+nopeutetaan/a1381544797327

Syyrialaispakolaisten tuloa Suomeen nopeutetaan

...Valtio maksaa kiintiöpakolaisten kunnille aiheuttamat kulut. Valtion ensi vuoden talousarviossa onkin jo varattu syyrialaisten 300 pakolaisen lisäkiintiölle noin 1,5 miljoonaa euroa.

Alle seitsemänvuotiaan pakolaisen laskennallinen hinta on vajaat 7 000 euroa. Yli seitsemänvuotiaasta kunta saa 2 300 euroa neljän vuoden ajan. Valtio maksaa myös pakolaisten terveysmenot, tulkkaukset ja toimeentulotuen.

Syyrialaisten on vaikea päästä Suomeen millään muulla tavoin kuin kiintiöpakolaisena. He eivät voi tulla tänne hakemaan turvapaikkaa, koska heille ei tällä hetkellä myönnetä vierailuun oikeuttavia viisumeita.

Suomeen on kuitenkin Syyrian sodan aikana tullut jo vajaat 400 syyrialaista turvapaikanhakijaa, joiden reiteistä ei ole tarkkaa selvyyttä. Turvapaikkoja on tänä vuonna myönnetty runsaalle sadalle syyrialaiselle.

Ulkoministeriö kehottaa Suomeen haluavia syyrialaisia hakemaan viisumien sijasta oleskelulupia. Niitä onkin tänä vuonna haettu hieman edellisvuosia enemmän. Viime vuonna oleskelulupia haettiin 40. Tänä vuonna niitä on syyskuun loppuun mennessä haettu 50, Maahanmuuttovirastosta kerrotaan.

Suurin osa oleskelulupaa hakeneista on hakenut sitä perhesiteen perusteella.

[akez]

Koko HS juttu:

Syyrialaispakolaisten tuloa Suomeen nopeutetaan

Suomi on jo alkanut valmistella syyrialaisten kiintiöpakolaisten tuloa, jotta pakolaiset pääsisivät Suomeen mahdollisimman nopeasti. Pakolaisia sijoittavien kuntien etsintä on kuitenkin vasta alussa.

Ensi vuoden pakolaiskiintiössä Suomeen tulevat syyrialaispakolaiset yritetään saada maahan tavallista nopeammin.

Sisäministeriön maahanmuuttoyksikkö on jo aloittanut valmistelut YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa 500 syyrialaispakolaisen valitsemiseksi.

"Poliittinen tahto on, että jo heti ensi vuoden alussa työministeriön, Maahanmuuttoviraston ja suojelupoliisin virkamiesryhmä pääsisi haastattelemaan Suomeen tulevia", sanoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.

Silloin pakolaiset voisivat ehtiä Suomeen jo vuoden 2014 aikana. Yleensä kiintiöpakolaisten saapuminen Suomeen kestää jopa kaksi vuotta siitä, kun päätös jonkin pakolaisryhmän ottamisesta on tehty.

Vielä ei ole tiedossa, keitä muita Suomi ottaa syyrialaisten lisäksi vuonna 2014. Kiintiön koko on tavallisesti 750 pakolaista. Ensi vuoden kiintiötä on kasvatettu syyrialaisten vuoksi 1 050:een.

"Ihan hyvä, että nopeutetaan syyrialaisten tuloa, mutta samalla kannattaisi varmistaa, etteivät syyrialaiset ajaisi muiden, esimerkiksi afgaanien tai kongolaisten ohi. Heistä monet ovat jonottaneet leireillä jo vuosikausia", sanoo Suomen Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta.

Syyrialaisille ja muille ensi vuoden kiintiössä Suomeen valittaville kiintiöpakolaisille etsitään nyt kuntapaikkoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hankepäällikkö Tarja Rantala uskoo, että paikat löytyvät. Perinteisesti pakolaisia ottavista kunnista ainakin Närpiö on jo ilmoittanut, että se ottaa vastaan syyrialaisia.

TEM:llä on tällä hetkellä sopimukset 88 kunnan kanssa noin 1 000 kiintiöpakolaisen sijoittamisesta.

Kuntapaikoille pyrkii kiintiössä tulevien pakolaisten lisäksi vastaanottokeskuksissa jo olevia turvapaikanhakijoita, joille on myönnetty turvapaikka.

Syyrialaisia ei ole tarkoitus sijoittaa vastaanottokeskuksiin vaan suoraan kuntapaikoille.

Valtio maksaa kiintiöpakolaisten kunnille aiheuttamat kulut. Valtion ensi vuoden talousarviossa onkin jo varattu syyrialaisten 300 pakolaisen lisäkiintiölle noin 1,5 miljoonaa euroa.

Alle seitsemänvuotiaan pakolaisen laskennallinen hinta on vajaat 7 000 euroa. Yli seitsemänvuotiaasta kunta saa 2 300 euroa neljän vuoden ajan. Valtio maksaa myös pakolaisten terveysmenot, tulkkaukset ja toimeentulotuen.

Syyrialaisten on vaikea päästä Suomeen millään muulla tavoin kuin kiintiöpakolaisena. He eivät voi tulla tänne hakemaan turvapaikkaa, koska heille ei tällä hetkellä myönnetä vierailuun oikeuttavia viisumeita.

Suomeen on kuitenkin Syyrian sodan aikana tullut jo vajaat 400 syyrialaista turvapaikanhakijaa, joiden reiteistä ei ole tarkkaa selvyyttä. Turvapaikkoja on tänä vuonna myönnetty runsaalle sadalle syyrialaiselle.

Ulkoministeriö kehottaa Suomeen haluavia syyrialaisia hakemaan viisumien sijasta oleskelulupia. Niitä onkin tänä vuonna haettu hieman edellisvuosia enemmän. Viime vuonna oleskelulupia haettiin 40. Tänä vuonna niitä on syyskuun loppuun mennessä haettu 50, Maahanmuuttovirastosta kerrotaan.

Suurin osa oleskelulupaa hakeneista on hakenut sitä perhesiteen perusteella.

Syyrialaiset lienee tarkoitus sijoittaa suoraan kuntiin Te-keskusten kautta kysymättä kuntalaisilta mitään.

[Roope]

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hankepäällikkö Tarja Rantala uskoo, että paikat löytyvät. Perinteisesti pakolaisia ottavista kunnista ainakin Närpiö on jo ilmoittanut, että se ottaa vastaan syyrialaisia.

Närpiö ei kylläkään ole ilmoittanut tällaisesta päätöksestä, koska se ei ole sellaista tehnyt, eikä Närpiö ole muutenkaan ottanut pakolaisia vastaan sitten vuosien 1996 ja 2001.

Syyrialaiset lienee tarkoitus sijoittaa suoraan kuntiin Te-keskusten kautta kysymättä kuntalaisilta mitään.

Ei, vaan kyllä syyrialaiset sijoitetaan jonon ohi kuntapaikoille ennen muita sijoittamistaan jo vuosiakin odottaneita kiintiöpakolaisia juuri kuten Suomen Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta jutussa ounasteli. Kunta päättää kuntapaikkojensa määrästä itse.