2013-09-18 IL: Suomi kasvattaa pakolaiskiintiötä

[Roope]

Pääkirjoitus: Pakolaiset ei ole vain raha-asia

Syyrialaisten pakolaisten vastaanottajiksi ely pyytää myös sellaisia kuntia, jotka ovat päättäneet olla vastaanottamatta pakolaisia ensi vuonna.  Neuvotteluja vastaanotosta käydään ensin niiden kuntien kanssa, joilla on ennestään kokemusta pakolaisista.

Ensin hallituksessa tehtiin päätös lisäkiintiöstä, ja vasta sen jälkeen ryhdyttiin kyselemään, josko kunnista löytyisi tulijoille tarpeeksi sijoituspaikkoja. Kuntien varovaisista vastauksista päätellen ei löydy.

Pakolaisten vastaanottamisessa ei ole kysymys vain rahasta ja kustannuksista vaan ihmisistä, jotka ovat paenneet henkensä edestä.

Kiintiöpakolaiset eivät pakene henkensä edestä Suomeen. He tulevat pakolaisleireiltä. Pakolaisten vastaanottamisessa on kyse siitä, autetaanko monia leireillä vai valitaanko pieni joukko, johon käytetään satakertainen määrä resursseja Suomessa.

Suomi on myöntänyt viimeisen kahden vuoden aikana humanitaarista apua Syyrian kriisiin noin 8 miljoonaa euroa. Jo pelkästään nyt päätetyn 300 syyrialaisen lisäkiintiön ilmoitetut vaikutukset valtion budjettiin olivat 4,3 miljoonaa euroa ja todelliset kustannukset moninkertaisesti suuremmat, todennäköisesti kaikkiaan useita kymmeniä miljoonia euroja. Tässä ei ole mitään tolkkua.

Kotoutumisen onnistuessa uusista asukkaista tulee normaali osa seudun elämää taitoineen, ammatteineen ja kulttuureineen. Kotouttamisen alkuvaiheessa pakolaisten vastaanottamisesta syntyy myös työpaikkoja.

Muutamaa poikkeustapausta mahdollisesti lukuun ottamatta uusista asukkaista ei keskimäärin tule millään kotouttamisponnisteluilla normaaleja suomalaisia veronmaksajia taitoineen ja ammatteineen. Jo Suomen käyttämät valintakriteerit estävät sen.

Syntyvät työpaikat ovat tyypillistä valtion tukityöllistämistä, joka ei synnytä mitään uutta ja tuottavaa. Samaan aikaan kunnat joutuvat leikkaamaan tavallisten kuntalaisten peruspalveluista.

[Iloveallpeople]

Kunnille määräaikaista lisätukea pakolaisten vastaanottoon

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan sisäasiainministeriön kanssa, miten Euroopan pakolaisrahaston (ERF) kiintiörahoitusta voidaan käyttää, jotta saadaan vauhtia pakolaisten kuntiin sijoittumiseen ensi vuonna.

Valtioneuvosto päätti syyskuussa, että Suomi vastaanottaa lisäkiintiössä 300 pakolaista Syyriasta vuonna 2014. Samalla syyrialaispakolaisille päätettiin varata vuotuisesta 750 henkilön pakolaiskiintiöstä 200 paikkaa.

Euroopan unioni maksaa Euroopan pakolaisrahaston kautta kaikille kiintiöpakolaisia vastaanottaville jäsenmaille kiintiörahoitusta. Summa määräytyy sen mukaan, miten suuri pakolaiskiintiö jäsenvaltiolla on ja millaisia pakolaisia maa ottaa vastaan.

Suomen rahoitusosuus on noin 2–4 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt suunnitteilla on jakaa tästä rahoituksesta määräaikaista lisätukea niille kunnille, jotka ottavat pakolaisia vastaan vuonna 2014.

Pakolaisten kuntapaikoista on ollut viime vuosina jatkuvasti pulaa. ELY-keskukset ovat pystyneet neuvotteluteitse kuntien kanssa saavuttamaan vain noin 60% tarvittavista paikoista.

Demari.fi

[Perttu Ahonen]

Kotoutumisen onnistuessa uusista asukkaista tulee normaali osa seudun elämää taitoineen, ammatteineen ja kulttuureineen. Kotouttamisen alkuvaiheessa pakolaisten vastaanottamisesta syntyy myös työpaikkoja.

Syntyvät työpaikat ovat tyypillistä valtion tukityöllistämistä, joka ei synnytä mitään uutta ja tuottavaa. Samaan aikaan kunnat joutuvat leikkaamaan tavallisten kuntalaisten peruspalveluista.

Eli establishment myöntää, että tarkoitus ei ole pakolaispolitiikka, vaan pakolaispolitiikkaan puettu siirtolaispolitiikka. Kun pakolaisia aletaan voimallisesti kotoututtamaan Suomeen ei kyse ole enää pakolaispolitiikasta vaan siirtolaispolitiikasta ja sen tukemisesta verovaroin.
Jos kyse olisi pakolaispolitiikasta, niin silloin pakolaiset totutettaisiin Suomelaiseen kulttuuriin ja tilanteen rauhoitettua pyrittäisiin saamaan heidät palaamaan kotimaahansa ja siihen käytettäisiin kotiinpaluun - kotiinpalauttamis ohjelmaa ja sopeutusta.  Tähän ei establishmen pyri.  Kyse on siis puhtaasta Kalergi-politiikasta, jossa pelinappuloina on Syyrian pakolaiset ja joka myydään Suomen kansalle "humanitaarisena vastuunkantamisena" ja tietenkin opportunististen poliitikkojen moraalisädekehän markkinontina vallanmedian suurella myötävaikuttamisella.

[Lahti-Saloranta]

Syntyvät työpaikat ovat tyypillistä valtion tukityöllistämistä, joka ei synnytä mitään uutta ja tuottavaa.

Syntyyhän niitä synergian siltoja. Niistä saisikin sellaisen TV-sarjan että hurrien tv-sarja SILTA kalpenisi.

[Roope]

Katsoin Jussi Halla-ahon ja Maria Guzenina-Richardsonin väittelyn Enbuske & Linnanahde Crew -ohjelmassa vasta nyt.

Enbuske väitti heti alkuun, että "Suomi on nyt ottamassa viittäsataa pakolaista sieltä [Syyriasta]. Tähän mennessä Ruotsi on ottanut tänä vuonna 15 000 pakolaista, Suomi on ottanut 70." Guzenina-Richardson nyökkäili luvuille ja veti heti ensimmäiseksi argumentikseen ja vertailukohdaksi Perussuomalaisten 7 miljoonan puoluetuen, kun taas 300 syyrialaisen lisäkiintiö kustantaa Guzenina-Richardsonin mukaan vain 1,5 miljoonaa euroa.

Tässä oli jo ensimmäisen minuutin aikana raskaan luokan asiavirheitä. Ymmärrän tiukan toimittajan roolin, mutta minkähän takia Enbuskekin toistaa sellaisenaan noita valheita Ruotsin pakolaismääristä ja rinnastaa muitta mutkitta turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset? Kukaan ei näytä myöskään puuttuvan lisäkiintiön kustannuksien vähättelyyn (lisäkiintiön kokonaiskustannukset siis mukamas 5000 euroa/hlö).

[Tomi]

Tekstiviesti Metro-lehdessä:
(http://www.kuvanettiin.fi/dm/XBUF/Sieppaa.jpg)

[akez]

Tekstiviesti Metro-lehdessä:
(http://www.kuvanettiin.fi/dm/XBUF/Sieppaa.jpg)

No ei pitäisi olla kovin vaikeaa Metron tekstirasistelijan ihan itsekin keksiä miten, mutta autetaan miestä/naista/lasta? mäessä. Tässä vihjettä ...

Puolan presidentti tapasi tänään Syyriaa avustavat puolalaiset humanitaariset järjestöt. Puolalaisessa mediassa vedottiin apuun.

Avustusjärjestöjen PAH ja MON yhteistyön johdosta ja presidentinkanslian tuella 11.3. Turkkiin lensi sotilaskone kuljettaen 8 tonnia perustarvikkeita: lääkkeitä, huopia, henkilökohtaisia hygieniavälineitä ja pesuaineita. Nämä tarvikkeet jaettiin kaikkein suurimmassa tarpeessa oleville pakolaisille Idlibin ja Haman alueella. PAH:lta apua sai 650 perhettä. 5 sairaalaan ja neljään lääkintäpisteeseen vietiin lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita. Operaatio oli tärkeä, sillä usein se kohdistui paikkakuntiin, jonne ei aiemmin ollut tullut vielä mitään muuta apua.

http://wyborcza.pl/1,75248,13602028,Bronislaw_Komorowski_spotka_sie_z_przedstawicielami.html

[Kaappihommailija]

Pääkirjoitus: Pakolaiset ei ole vain raha-asia
...

Pakolaisten vastaanottamisessa ei ole kysymys vain rahasta ja kustannuksista vaan ihmisistä, jotka ovat paenneet henkensä edestä.
Kotoutumisen onnistuessa uusista asukkaista tulee normaali osa seudun elämää taitoineen, ammatteineen ja kulttuureineen. Kotouttamisen alkuvaiheessa pakolaisten vastaanottamisesta syntyy myös työpaikkoja.
Tiina Ojutkanga

Itä-Savo

Ei vittu näitä juttuja  Tiina Ojutkangas, miksi emme sitten ota 5 miljoonaa Syyrialaista niin saadaan koko Suomi työllistettyä näiden kotouttamiseen?

[Dharma]

Suomella olisi varaa ottaa 100 000 pakolaista vuosittain. Perusteena Suomen valtion luottoluokitus ja pakolaismäärän vastaanottamisen kriteerien konsensus (Halla-Aho et. al).

[Roope]

Ruotsi on ottanut vastaan jo yli 15 000 turvapaikan hakijaa Syyriasta – Suomen vastaava luku on alle sata.

MTV3: Yli 15 000 syyrialaispakolaista saapunut Ruotsiin 1.10.2013

Valhetta toistetaan myös Maikkarilla. Toimittajan nimeä ei mainita.

Nämä pitäisi koota johonkin.

[Roope]

Ruotsi on ottanut vastaan jo yli 15 000 turvapaikan hakijaa Syyriasta – Suomen vastaava luku on alle sata.

MTV3: Yli 15 000 syyrialaispakolaista saapunut Ruotsiin 1.10.2013

Valhetta toistetaan myös Maikkarilla. Toimittajan nimeä ei mainita.

Nämä pitäisi koota johonkin.

Maikkarin Huomenta Suomi, tampiotoimittajat ajassa 6:26:

- Eli pakolaisongelmaa, pakolaisasiaa. Syyrian suhteen siitä on puhuttu monta päivää, ja huikeat erot siinä, miten Ruotsi kantaa vastuuta tästä. Ja verrattuna Suomeen Ruotsiin tulee 15 000 pakolaista ja Suomeen alle sata. Onko ruotsalaisilla omatunto terävämpi kuin meillä vai? Eli hirveä ero.
- Bättre folke...
- Siltä se vähän vaikuttaa.
- Eli mun mielestä vähän enemmän voitaisiin ottaa kuitenkin.

edit:

6:40
Toimittaja Teresa Meriläinen
Ruotsi on ottanut on 15 000 pakolaista sodan jaloista, Suomi alle sata. Eli epäsuhta on melkoinen.

Shiran Mirkhan, turvapaikanhakija :
Uskomatonta. He olivat niin kohteliaita. He eivät kysyneet tai varmistaneet, keitä me olimme. Heti kun kerroimme olevamme Syyriasta, he näkivät, että tarvitsemme apua. He toivottivat meidät tervetulleiksi ystävinä.

Toimittaja Kari Lumikero varoittelee raportissaan, että viranomaisten mukaan Ruotsiin tulevat syyrialaiset joudutaan jatkossa majoittamaan telttaleireihin ja voimistelusaleihin, koska asuntotilanne on niin vaikea.

7:44
Toimittaja Teresa Meriläinen
...ihmetellään jälleen kerran minkälaisen vastuun Suomi ottaa, tän kokosen [näyttää sormilla sentin rakoa] ja sitten on Ruotsi [näyttää käsillä metrin väliä]. Ruotsissakin on ollut isoja ongelmia, siellä on ollut lähiömellakoita. Myöskin nyt tulee niin paljon pakolaisia, että he joutuu kouluihin ja mahdollisesti telttakyliin majoittamaan näitä tulijoita, ja silti otetaan vastaan. Onko tää tunneasia vai järkiasia? Miten se pitäis täällä sulatella? Pitäisikö meidän olla kuin Ruotsi?

[Faidros.]

Kyllä oli maikkarin uutisissa nälkiintyneen näköistä porukkaa. Kaikki vanhhuksia ja pallomahaisia lapsenrääpäleitä!

[mietinen]

Ihmittelen median edustajien puhettta omastatunnosta ja moraalista vailla eri toimintavaihtoehtojen seurausten punnitsemista arvoja vasten.

Moraali ja syy-seuraussuhteet
...

Jokaisella on henkilökohtaisen ajattelun, oppimisen kautta mahdollisuus kantaa vastuuta tekemistään valinnoista. Vain ihminen joka tietää tekonsa seuraukset ja omaa selkeät arvot voi toimia moraalisesti.

...


Moraalia ei voi käyttää ilmiöiden ymmärtämiseen, vaan ainoastaan eri vaihtoehtojen toivottavuuden punnitsemiseen. Syy-seuraussuhteiden, mekanismien tai ilmiöiden näkeminen, ymmärtäminen, ei ole moraalinen kysymys.

Syy-seuraussuhteiden selittämisen ja kuvaamisen kannalta ihmisen voimakkaat arvot voivat sokaista hänet. Ihmisen on vaikea uskoa todeksi ikäviä asioita hänen arvostuksensa kohteesta. Selkeimmin tämä paljastuu tilanteessa jossa, ihailun kohde paljastuu suhteessa muuhun omaan arvorakenteeseen arvottomaksi. Havainto nostaa pintaan kognitiivisen dissonanssin. Dissonanssiin voi reakoida joko hyväksymällä uuden käsityksen tai kieltämällä sen.

Omaa sokeutta voi hoitaa tutkimalla omia arvojaan. Arvostamillemme asioille ja tekijöille "annamme anteeksi" tai "katsomme sivuun", kun havaitsemme niissä arvojemme vastaisia piirteitä. Ihmisen havainnoinnin vääristymät ovat moninaisia ja tutustumisen arvoisia. Erityisesti suosittelen oman idealogian tutkimista. Vain täysin tietämätön voi väittää olevansa vapaa kaikista ideologioista, erityisesti omastaan.

Suomalaisen yhteiskunnan tulee pystyä näkemään erilaisten valintojen seuraukset ennakolta. Koska suomalainen journalismi havainnoi ja tutkii ilmiöitä lähes pelkästään moraalisen pullonpohjan läpi, poliittisten valintojen seuraukset tulevat Suomen kansalle ja poliitikoille yllätyksenä.

Moraalinen punnitseminen on mielekästä vain täsmällisesti määriteltyjen vaihtoehtojen välillä perustelut esittäen.

[Roope]

Suomessa vedotaan usein pakolaispolitiikan puolustamisessa Ruotsin esimerkkiin ja siihen, että hädänalaisten ihmisten auttamista lähempänä kotimaitaan vaativat eivät ole esittäneet kehitysavun lisäämistä. Hauskaa kyllä, Ruotsidemokraatit ovat esittäneet myös kehitysavun tuntuvaa korottamista, mutta sekään ei kelpaa. Ruotsidemokraattien kaikki esitykset johdonmukaisesti torjuva hallitus on päätynyt selittelemään kriisi- ja kehitysavun tehottomuutta.

Hän esittelee keskiviikkona Ruotsidemokraattien vaihtoehtobudjetin, jossa puolueen mukaan on enemmän jaettavaa rahaa kuin muilla seitsemällä eduskuntapuolueella maahanmuuttopolitiikkansa takia. Vuonna 2014 on kyse 11,3 miljardista kruunusta, josta riittää muun muassa enemmän rahaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle kriisimaiden kuten Syyrian pakolaisten auttamiseen.

Mutta tämä ei ole toimivaa politiikkaa hallituksessa kotouttamisasioista vastaavan Kansanpuolueen mukaan.

- Ruotsi on jo suurin lahjoittaja. Pakolaisongelmaa ei saada ratkeamaan antamalla sinne enemmän rahaa, sanoo Carl B Hamilton.  (käännös)

Dagens Nyheter: SD tror sig kunna spara 118 miljarder på invandring 30.9.2013

[Meänteis]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/10/1813299/rasanen-kunnat-haluttomia-ottamaan-pakolaisia

"yllätys"

[Iloveallpeople]

Kolumni: Suomi ja Syyrian pakolaiset

...
Suomen ilmoittama vastaanotettavien pakolaisten osuus kaikista Syyrian pakolaisista on näin ollen 0,017 prosenttia. Tuntuukin ontolta väittää, että Suomen ratkaisu olisi syyrialaisten kannalta jotenkin merkityksellinen. Ei voi välttyä ajatukselta, että olemme tehneet päätöksen tyynnyttääksemme lähinnä vain omaa omaatuntoamme.

Suomen pakolaispäätöksellä ei ole mitään vaikutusta Syyriassa riehuvaan sisällissotaan. Jos todella haluamme auttaa syyrialaisia, meidän tulisi tehdä kaksi asiaa.

Ensinnäkin tukemme tulisi suunnata pääasiassa Lähi-idän alueella oleviin pakolaisleireihin, joissa avuntarve on kaikkein suurin. Toiseksi meidän – yhteistyössä muiden maiden kanssa – tulisi tehdä poliittisesti ja tarvittaessa myös sotilaallisesti jotain konkreettista sisällissodan lopettamiseksi. Nyt tällainen vastuunotto puuttuu.

Viisisataa pakolaista on niin pieni määrä, ettei se aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vastaanottavalle yhteiskunnalle, ei vaikka edellä mainitussa kirjallisessa kysymyksessä niin väitetäänkin. Syyrian useita vuosia kestänyt kärsimys ei toisaalta poistu, vaikka kaikki maat ottaisivat vastaan sieltä tulevia pakolaisia.
...

JYRKI IIVONEN
Kirjoittaja on valtio-opin dosentti

Pohjalainen

[akez]

Sitä olen joskus pohtinut, että voisivatko siinä rajan takana olevat massiiviset pakolaisleirit ja niiden kurjat olot olla kannustin taisteleville osapuolille löytää sotimalla tai rauhanomaisesti ratkaisu omin päin tilanteeseen (useilla lienee perhettä tai sukulaisia leireillä), vai kannustaako se taistelijoita vain välillä aina vetäytymään rajan yli "leirilomalle", etenkin jos UNHCR:n palvelu on oikein hyvää.

Syyrialaisia on 22 miljoonaa. Taisteluissa kuulema on kahdessa ja puolessa vuodessa kuollut 100 000 henkeä. Tuon verran lienee kuolee syyrialaisia samassa ajassa jo vanhuuteen. Onkohan nekin laskettu mukaan? Luvut kun kovasti heittelevät tässä teemassa, eivätkä aina pidä paikkansa.

[Roope]

Politiikassa on lopulta kyse siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa. Millaisen Suomen haluamme nyt, ja millaiseen maailmaan haluamme lastemme ja lastenlastemme syntyvän.

Politiikkaa tehdään ja tulevaisuutta muovataan ajatuksin, sanoin ja teoin. Ei siis ole ihan sama, mitä suustamme päästämme. Sammakko on sitä suurempi, mitä tärkeämmässä asemassa sen päästäjä on.

Rajoitusten puitteissa suomalaiset ovat saaneet tehdä maastaan sellaista kuin haluavat. Vai pitäisikö sanoa, ovat tehneet sellaista kuin siitä on sattunut tulemaan. Kovin pitkälle ei aina ole ajateltu.

Suomalaisten elämä on ollut tasaista ja murheet suhteellisen pienet verrattuna siihen, mitä monilla muilla on.

Syyriassa on käyty sotaa pari vuotta, ja rumaa jälkeä on syntynyt. Kuolleita on jo yli sata tuhatta (100 000) ja pakolaisia yli kaksi miljoonaa (2 000 000).

Suomeen on tullut tänä vuonna Syyriasta vähän yli 70 pakolaista. Ruotsiin heitä on tullut noin 15 000 ja Norjaan 3 500.

Ylivoimaisesti suurin osa kahdesta miljoonasta pakolaisesta on naapurimaissa, ja esimerkiksi pienet Libya ja Jordania ovat hätää kärsimässä. Molemmissa oli jo ennestään valtava palestiinalaispakolaisten joukko.

Suomi aikoo ottaa muutamia satoja pakolaisia lisää.

Turvapaikan tarjoaminen muutamalle sadalle ei ratkaise pakolaisten ongelmaa, mutta niille muutamalle sadalle se on pelastus.

Mitä tällä on tekemistä Suomen tulevaisuuden kannalta? Paljonkin.

Avun antaminen vaikuttaa Suomeenkin. Tässä olen samaa mieltä kuin perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.

Halla-aho tosin sanoo pakolaisten tuovan Suomeen ongelmia. Hän ehkä ajattelee ruotsalaisten olevan tyhmiä, kun ottavat vastaan hädässä olevia.

Yhtä tyhmiä tai viisaita ruotsalaiset olivat sota-aikanakin. Ottivat vastaan kymmeniä tuhansia suomalaisia pakolaisia, etupäässä lapsia. Onneksi Jussi ei ollut päättämässä.

Halla-aholaisten mukaan Syyrian pakolaisten ottaminen meille on liian kallista.

Ylen toimittaja oli laskenut pakolaisten tulon maksavan saman verran kuin perussuomalaisten uusi puoluetoimisto, joka sekin maksettiin verovaroista, puoluetuen kautta.

Remontteineen toimiston hinta oli 2,7 miljoonaa euroa. Sillä summalla maksettaisiin syyrialaispakolaisten kustannukset vuosina 2015–2017.

Pramean puoluetoimiston rinnastaminen lasten ja naisten auttamiseen suututti tietysti perussuomalaisia. "Väärin rinnastettu", väitti "työmies" Matti Putkonen. Ehkä olikin, mutta sillä todistettiin, ettei auttamisessa ole kyse rahasta vaan arvovalinnasta.

Ymmärrän Putkosta yhtä paljon kuin Halla-ahoakin. Prameissa lukaaleissa pakolaisten auttamista paheksuvat "työmiehet" saavat ihmisiltä vähemmän myötätuntoa kuin hädässä olevat pakolaiset, vaikka Halla-aho ehti jo leimata sotaa paenneet ongelmaksi ja eläteiksi.

Pakolaisten vastaanottaminen on Suomelta pieni mutta tärkeä ele. Se viestittää ulkomaailmalle, että mekin välitämme ihmisten hädästä.

Kotimaahan se antaa samaa viestiä. Ihmisistä välitetään. Tässä maassa on turvallista elää.

Jos valitsemme halla-aholaisen linjan, annamme päinvastaisen tiedon. Me emme välitä, älkää meille valittako!

Kaikki perussuomalaiset eivät ole samaa mieltä Halla-ahon kanssa. Heille Halla-aho vastaa: Hänen linjansa vastaa perussuomalaisten vaaliohjelmaa ja puolueohjelmaa.

Ei siis ihme, jos puheenjohtaja Timo Soini vaikenee hyväksyvästi.

Ongelmia ei ollut silloinkaan, kun Halla-aho sai Korkeimmalta oikeudelta tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, siis rasismista. Ei ollut, vaikka Soini itse oli julistanut "nollatoleranssia" rasismin suhteen.

Ongelmia sen sijaan tulee, jos joku perussuomalaisista äänestää tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Soini vaatii ryhmäkuria, vaikka sellaista perussuomalaisilla ei pitänyt olla.

Kyse ei ole siitä, että Soinin muisti pätkii. Kyse on siitä mikä on tärkeää, linjasta, siitä millaisen Suomen me rakennamme. Onko se epäluuloinen, kaikkea uutta ja outoa kammoksuva, erilaisia syrjivä?

Kenen kaveria seuraavaksi tönitään?

Jouko Rönkkö

Maaseudun Tulevaisuus 2.10.2013

Luvut taas vinksin vonksin, mutta sehän on jo rutiinia. Syyskuun alkuun mennessä Norjasta oli hakenut turvapaikkaa 463 syyrialaista, ei "3 500", ja Ruotsista 6 907, ei "15 000".

Kiintiöpakolaisia vastaanottamalla viestitämme suomalaisille, että heistä välitetään. Tämä olikin uusi argumentti. Tosin suomalaisten enemmistö oli MTV3:n teettämän kyselyn mukaan eri mieltä.

[Adolf Stege]

Hallitus, spr ja muu suvaitsevaisto on viestittänyt jo kauan aikaa, ettei ne välitä Suomalaisista vittuakaan! No, eipä minun silmissä heilläkään paljoa luottoa ole.

[Roope]

Olen parisen viikkoa ihmetellyt, mistä ovat alunperin lähtöisin niin monissa uutisissa ja kirjoituksissa faktoina esitetyt virheelliset väitteet, että Ruotsi olisi ottanut tänä vuonna "15 000" syyrialaista pakolaista ja Norja "3 500", kun taas Suomi on ottanut "70" tai "alle sata".

Taisin löytää sylttytehtaan, ja se on mitä luultavimmin Euroopan neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson:

Euroopan neuvoston valtuuskunta: Syyrian pakolaiset tarvitsevat apua

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on tyytyväinen hallituksen päätökseen ottaa vastaan 500 Syyrian pakolaista ensi vuonna. Valtuuskunta pitää tärkeänä, että Suomi auttaa Syyrian sodan uhreja ja osallistuu inhimillisen hädän lievittämiseen.

Valtuuskunta keskusteli Syyrian tilanteesta valmistautuessaan lokakuun alussa pidettävään parlamentaarisen yleiskokouksen istuntoon. Syyrian sota on ollut esillä yleiskokouksessa monta kertaa.

Syyrian sodan aiheuttaman inhimillisen hädän lisäksi valtuuskunta on huolissaan kriisin vaikutuksista Lähi-idän muihin valtioihin ja alueen vakauteen. Suurin osa sisällissodan jaloista paenneista syyrialaisista on päätynyt pakolaisleireille naapurimaihin. Näiden maiden resurssit ovat kovalla koetuksella pakolaisten määrän kasvaessa jatkuvasti.

YK:n pakolaisjärjestön UNCHR:n mukaan Syyriasta on paennut maan rajojen ulkopuolelle jo yli kaksi miljoonaa ihmistä. Järjestö on pyytänyt kaikkia maita ottamaan lisää Syyrian pakolaisia. Suomeen on sisäministeriön tietojen mukaan tullut tänä vuonna hieman yli seitsemänkymmentä pakolaista Syyriasta.

Ruotsiin on tähän mennessä saapunut noin 15 000 syyrialaispakolaista. Norjassa noin 3500 ja Tanskassa noin 730 syyrialaista on saanut turvapaikan.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Neuvoston 47 jäsenmaan parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.

Suomen valtuuskuntaan kuuluvat kansanedustajat Maria Guzenina-Richardson (puheenjohtaja, sd.), Kimmo Sasi (vpj., kok.), Antti Kaikkonen (kesk.), Anne-Mari Virolainen (kok.) ja Pirkko Mattila (ps.) sekä varajäseninä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Riitta Myller (sd.), Jaana Pelkonen (kok.) ja Jouko Skinnari (sd.).

Lisätiedot:
Valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson 050 512 2282

Tiedote 20.9.2013

Ruotsin kohdalla esitetty luku 15 000 tarkoittanee oikeasti Ruotsin kaikkia viime vuosina vastaanottamia syyrialaisia turvapaikanhakijoita, mutta Norjan luku 3 500 jää kokonaan mysteeriksi. Norja on myöntänyt viimeisen kuuden vuoden aikana oleskeluluvan vähän yli tuhannelle syyrialaiselle turvapaikanhakijalle, eikä heitä ole tänä vuonnakaan tullut kuin viitisensataa. Tanskan luku saattaa ainoana pitää paikkansa.

[-gentilhommehki-]

Saksan TV:n mukaan Ranska on ottanut 700 ja Ruotsi 8000, mutta yhteensä syyrialaisten määrä on 15000. Kysymys ei ole edes pakolaisista, vaan tp-hakijoista.

http://www.tagesschau.de/ausland/syrien-fluechtlinge134.html

[Roope]

Suomessa ei ole tästä kai uutisoitu, mutta Norja on sekin päättänyt ottaa vastaan syyrialaisia pakolaisia kohdistetun lisäkiintiön kautta. Kun Suomen lisäkiintiö oli 300 henkeä ja sisäministeri Räsäsen ilmoittamat kustannukset 4,3 miljoonaa euroa, Norja ottaakin 1000 syyrialaista, mutta sikäläinen hallitus on arvioinut lisäkiintiön kustannuksiksi peräti 95 miljoonaa euroa. Kallista tuo norjalainen aritmetiikka suomalaiseen verrattuna.

Norway News: Norway will accept 1,000 refugees from Syria 21.9.2013

[Siili]

Kun Suomen lisäkiintiö oli 300 henkeä ja sisäministeri Räsäsen ilmoittamat kustannukset 4,3 miljoonaa euroa, Norja ottaakin 1000 syyrialaista, mutta sikäläinen hallitus on arvioinut lisäkiintiön kustannuksiksi peräti 95 miljoonaa euroa. Kallista tuo norjalainen aritmetiikka suomalaiseen verrattuna.

Norja on tunnetusti kallis maa.  Meinaatko, että se ei selitä tuota kustannuseroa?   

[JT]

OT: Samaan aikaan kun sisäministeri Päivi Räsänen on haalimassa ylimääräisiä elätettäviä Syyriasta Suomeen, pitenee vuotsolaisten matka terveyskeskukseen öisin ja viikonloppuisin nykyisestä 88 kilometristä 230 kilometriin, koska kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita.

http://yle.fi/uutiset/sodankylan_laakaripaivystys_rovaniemelle/6850593

[Uuno Nuivanen]

Yhyy, nyyh. 

http://blogit.iltalehti.fi/teemu-lehtinen/2013/10/03/perussuomalainen-kylmyys/

[Iloveallpeople]

Halla-aho olohuoneessani

...
Miksi auttamisesta puhuminen on niin vaikeaa? Miksi puhuja kompuroi argumenteissaan? Siksi, että Halla-aho kävi keskustelua järkevyyden pohjalta. Ongelma kannattaa hoitaa siellä, missä ihmiset ovat. Kokonaisongelman kannalta ei ole merkittävää, tuodaanko Syyriasta muutama sata pakolaista vai ei. Halla-aho on näissä kannoissaan varmasti monella tapaa oikeassa. Syyrian pakolaisongelma ei ratkea sillä, tuodaanko Suomeen sata, viisi sataa vai tuhat pakolaista.

Mielessäni näin suomalaiset katsojat nyökkimässä olohuoneissaan: kyllä Halla-aho puhuu asiaa. Ja juuri tämän vuoksi, minä en ole oikein päässyt tästä asiasta irti.

Juuri ennen kun lopputekstit karahtivat ruutuun, Kalle Löövi sanoi avainsanan: ihmisarvo.  Ihmisarvo on kuitenkin se, mistä keskustelun olisi pitänyt alkaa.

Joka ikisen syyrialaisen, jolle avunsaaminen leirillä on mahdotonta, ainoa mahdollisuus elämään on päästä sieltä pois.
...

Ihmisarvon puolustaminen on se länsimainen perintö, jota halla-aholaiset ovat puolustavinaan.
...

Merja Nevala
Kirjoittaja työskentelee Suomen Lähetysseuran Tasaus-kampanjan koordinaattorina, jossa puolustetaan ihmiskaupan uhrien ihmisarvoa.

Blogi on osa Suomen ev.lut. kirkon verkkotyötä.

Lily.fi

[Iloveallpeople]

Euroopan neuvosto huolissaan Syyrian siviilien hädästä

Suomalaisedustajat kantoivat puheenvuoroissaan huolta pakolaisten hädästä ja kemiallisten aseiden hävittämisestä.
...

Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sd.) totesi etenkin pakolaislasten joutuvan elämään rankoissa olosuhteissa. Hän mainitsi esimerkkinä, että Libanonissa on enemmän sotaa paenneita syyrialaisia lapsia kuin Libanonissa on koulupaikkoja omille lapsille.

-        Sodan pitkittyminen heikentää näiden lasten asemaa entisestään. Kaikkien Euroopan neuvoston maiden on osallistuttava kaikin mahdollisin keinoin pakolaisongelman ratkaisemiseen niin toivottamalla heitä tervetulleiksi omiin maihinsa kuin auttamalla pakolaisia niin Syyrian sisällä kuin naapurivaltioiden pakolaisleireilläkin
...

Guzenina-Richardson esitti myös huolensa Euroopassa valtaa saanutta muukalaisvihaa kohtaan, jota äärioikeistolaiset sekä jotkin populistiset puolueet ja liikkeet lietsovat.

-        Euroopan neuvoston jäseninä olemme sitoutuneet puolustamaan ihmisoikeuksia, emmekä saa näiden populistien ja ääriliikkeiden pelossa pelätä kaikkein heikoimpien puolustamista.
...

Yleiskokouksen maahanmuuttokomitean puheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.) viittasi puheessaan komiteassaan parhaillaan valmisteltavana olevaan raporttiin Syyrian naapurimaihin paenneiden pakolaisten tilanteesta.

-        Euroopan neuvoston tehtävä on puolustaa ihmisoikeuksia. Syyrian 2,1 miljoonasta pakolaisesta yli puolet on naisia ja lapsia. Heitä kuolee kynnyksillemme sillä välin, kun riitelemme, montaako voimme auttaa. Parasta olisi, jos he voisivat palata koteihinsa, mutta yrittäkäämme tarjota heille edes turvaa ja suojaa niin kauan, kun kotiinpaluu ei ole mahdollista, Virolainen totesi.
...

Eduskunta

[Roope]

A-studio

Syyriasta pakolaisia. Studiossa Jussi Halla-aho ja SPR:n Kalle Löövi.
Esitetty:  Ke 25.9.2013 klo 21.05 Yle TV1

http://areena.yle.fi/tv/2007536

6:50-14:00
Toimittaja Sakari Kilpelä
Jussi Halla-aho, millainen käsitys teillä on siitä humanitäärisesta tilanteesta, joka noilla leireillä on?

Jussi Halla-aho, kansanedustaja, PS
Syyrian konfliktia pakenevien ihmisten ahdinkoa ja kärsimystä ei varmaan kukaan halua kyseenalaistaa. Kysymys on nyt lähinnä siitä, että onko muutaman sadan tai muutaman tuhannen ihmisen evakuoiminen pohjoiseen suurilla kustannuksilla kaikkein kustannustehokkain tapa auttaa näitä ihmisiä, koska sinne pakolaisleireille joka tapauksessa jää edelleen se pari miljoonaa ihmistä. Minun mielestäni olisi järkevämpää kaikkien kannalta satsata resursseja lähialueille, tukea niitä maita, jotka joutuvat ottamaan suurimman osan pakolaisista vastaan. Lähialueilta näiden ihmisten olisi myös kaikkein helpointa muuttaa takaisin kotiinsa sitten, kun akuutti kriisi jonain päivänä väistämättä hellittää.

Toimittaja
Hahmotetaan vähän sitä tilannetta, jota tuo teidän kysymyksenne hallitukselle, jonka viime viikon lopulla esititte, koskee. Kalle Löövi, kun Suomi on antanut sitoumuksen YK:n pakolaisjärjestölle UNHCR:lle, että otetaan vastaan erityisessä hädässä olevia pakolaisia, hätätapauksia, mikä merkitys tuolla sitoumuksella on, jonka Suomi on antanut tuolle pakolaisjärjestölle?

Kalle Löövi, SPR:n kansainvälisen toiminnan johtaja
Siinä on monenlaisia merkityksiä. Tärkein merkitys  meidän kannalta, kun me katsotaan sitä humanitaarisena asiana, on se, että nimenomaan valitsemalla sieltä sellainen joukko, joka tarvitsee erityistä apua, erityistä suojelua, voidaan helpottaa sitä, että niitä resursseja on käytettävissä niillä leireillä juuri niille ihmisille, jotka ei tarvi niin paljon. Siellä tulee olemaan... Mekin ollaan viety sinne tää iso sairaala, se on rakennettu valmiiksi, Jordaniaan. Ja se on uudelle 130 000 ihmisen leirille. Tää on yks, että sillä helpotetaan niitä resurssien käyttöä siellä. Toinen on se, että kyllä se totisesti on niin, että jos siinä on naapurimaat, jotka on ottanut jo kaks miljoonaa, niissä on niinku puolta miljoonaa, niinkun Jordaniassa tai 700 000 joku Libanon, niin ne on niin suuria kuormia ihmisiä silloin, että tällainen solidaarisuuden osoitus kansainvälisesti ihan näille naapurivaltioille on mun mielestä merkittävä teko. Suomi on saanut apua. Meiltä on ollut Ruotsissa 70 000 lapsipakolaista sodan aikana. Tää on mun mielestä ikään kuin...maksamme velkaa.

Toimittaja
Jussi Halla-aho, kun hallitus esittää tuota, ja eduskunta sitten hyväksyy, jos hyväksyy sen, että nämä 300 tällaista pakolaisjärjestön osoittamaa pakolaista tänne otettaisiin, niin te ymmärtääkseni esitätte siinä kysymyksessänne, että Suomen olisi viisainta pettää tuo lupaus, jonka olemme antaneet. Miksi, miksi, miksi, miksi pitäisi pettää tuo kansainvälinen lupaus?

Jussi Halla-aho
Kysymys on hieman hassusti muotoiltu. Minä ja edustaja Saarakkala emme ottaneet kirjallisessa kysymyksessämme niinkään kantaa siihen, tulisiko Suomen ottaa tai olla ottamatta pakolaisia juuri Syyriasta. Kysymys koski sitä, onko tällaisena aikana perusteltua kasvattaa Suomen pakolaiskiintiötä samaan aikaan, kun kaikilta muilta budjettimomenteilta leikataan. Ja uskon, että ihmiset hyväksyvät tämän, että jos meillä on vaikeat ajat, kaikesta on leikattava. Mutta meillä ei voi olla pakolaisten vastaanottamisen kaltaisia tabuja budjetissa, joihin ei kajota silloinkaan, kun kaikkeen muuhun kajotaan.

Toimittaja
No se liittyy kuitenkin tämä teidän kysymyksenne juuri siihen hetkeen, kun Päivi Räsänen tätä esitti. Nyt kysyn tämän seurakunnan läsnäollessa, että Jussi Halla-aho, hyväksyttekö siis sen, että nämä 300 erityisen hädänalaista voidaan Suomeen ottaa?

Jussi Halla-aho
Minä uskon, että Syyrian lähialueilla on pari miljoonaa erityisen hädänalaista ihmistä...

Toimittaja [keskeyttää]
Mutta tässä UNHCR osoittaa tällaisia erityisiä avuntarvitsijoita.

Jussi Halla-aho
Niin, me olemme sitä mieltä, että sikäli kun Syyriasta katsotaan hyväksi ottaa vastaan pakolaisia, heidät pitäisi sisällyttää olemassa olevaan pakolaiskiintiöön, seitsemään ja puoleen sataan, tehdä toisin sanoen painotuksia pakolaiskiintiön sisällä, eikä kasvattaa sitä. Näin esimerkiksi Saksa on tehnyt. Saksa ottaa väkilukuunsa suhteutettuna hiukan vähemmän kiintiöpakolaisia Syyriasta kuin Suomi, mutta sisällyttää ne olemassa olevaan budjettiin, toisin sanoen ei kasvata sitä.

Toimittaja
Nyt on siis selvä asia, te ette vain hyväksy, että kasvatetaan sitä kiintiöpakolaisten määrää. Se on käynyt selväksi...

Jussi Halla-aho [keskeyttää]
Perussuomalaisten vaaliohjelmaan on kirjattu selkeästi, että jos kaikilta muilta budjettimomenteilta leikataan, niin myös pakolaiskiintiötä on leikattava. Ja tässä minä pitäydyn.

Toimittaja
Tässähän on kiinnostavaa se, että te otatte nämä ensisijaiset tarpeet, puolustuksen, poliisin ja niin edelleen, ja ne määrärahat, ja sitten vertaatte, sanotte, että yleisesti ottaen tässä pakolaisasiassa, että toissijaisiin kohteisiin ei saa käyttää, mutta kun ajatellaan, että perussuomalaisten puoluetoimisto on ostettu ja remontoitu veronmaksajien rahoilla, ja sillä samalla summalla voitaisiin ottaa nämä UNHCR:n mahdollisesti osoittamat pakolaiset. Niin miksi valitsette mieluummin oman puoluetoimistonne kuin nämä hätää kärsivät syyrialaiset pakolaiset?

Jussi Halla-aho
Toisaalta, jos Yleisradio on kovin huolissaan näistä hädänalaisista, niin se voisi ehkä leikata omasta verorahoitteisesta budjetistaan sen verran, että sillä kustannettaisiin...

Toimittaja [keskeyttää]
Otetaan, otetaan, puhutaan nyt tästä asiasta, eikä Yleisradiosta!

Jussi Halla-aho
Mutta ei perussuomalaisten puoluetoimisto liity tähän asiaan mitenkään. Se on täysin asiatonta.

Toimittaja
No se liittyy tämän rahan kautta! Tuota... Suomen valtio on lähettänyt Syyriaan sotaa paenneiden auttamiseen tähän mennessä 12 miljoonaa euroa, niin kuin tuossa alussa viittasitte. Kalle Löövi, miten arvioitte tuon rahan tehoa siellä paikan päällä? Nimittäin on aina kysyä, meneekö se oikeasti sinne perille.

Kalle Löövi
Me on arvioitu, että pystytään tavoittamaan vaan noin 40 prosenttia niistä ihmisistä, jotka apua tarvitsis. Ja tätä ei ole rahoitettu lähellekään tarpeeksi tätä YK:n ohjelmaa. Tämä on juuri sellainen jossa... Se, mikä mua kiinnostaa, on se, että jos teidän mielestänne Suomeen ei pitäisi ottaa kaikkein pahimmassa asemassa olevia pakolaisia näiltä leireiltä, kyse on ihan hengenpelastamisesta monien osalta. Jos se ei ole tarpeen, niin olisiko tarpeen lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja, joista käytetään varoja juuri tällaiseen toimintaan kuin Syyriassa?

Jussi Halla-aho
Tämä on hyvä kysymys. Nämä muodostavat kokonaisuuden. Toisaalta, jos lisäisimme kehitysyhteisvaroja, olisitteko te valmiita vähentämään pakolaiskiintiötä? Tämä voidaan kysyä myös näin päin.

Kalle Löövi
Siis, se on niin naurettava... Nyt me puhutaan jälleen, kun äsken te sanoitte, että ei pitäisi ottaa tähän jotain puoluetoimistorahoitusta Tämä vertaus on minun mielestä tavattoman naurettava, koska se summa, joka me käytetään tähän pieneen pakolaiskiintiöön Suomessa, on mitätön verrattuna siihen tarpeeseen, joka siellä Syyriassa on. Siellä on oikeasti yli 10 miljoonaa ihmistä avun tarpeessa. Kuusi miljoonaa...

Jussi Halla-aho [keskeyttää]
Tästä olemme samaa mieltä. Ja juuri siksi se on samantekevää, otammeko me 200, 300 vai 500 pakolaista Syyrian kahden miljoonan pakolaisen joukosta. Sillä ei ole mitään merkitystä kokonaisongelman ratkaisun kannalta.   

Kalle Löövi
Ei kokonaisongelman, mutta kun otetaan niitä ihmisiä, jotka on eniten avun tarpeessa, niin kuin se päätös on, niin silloin sillä on merkitystä. Ihminen on ihminen.

Jussi Halla-aho
Tämä voidaan tehdä olemassa olevan pakolaiskiintiön puitteissa kasvattamatta pakolaiskiintiötä.

Toimittaja
Ehkä se on sitten 200 pelastettua henkeä. Ehkä se on niin. Mutta tähän joudumme lopettamaan.

Pieni moka, kun Halla-aho antaa ymmärtää, että Saksa ottaa 5000 syyrialaista normaalin pakolaiskiintiönsä puitteissa. Ei ota, sillä se Saksan normaali kiintiö on 300 henkeä (vrt. Suomen 750). Tosin luvut eivät ole siksikään millään lailla vertailukelpoisia, että syyrialaiset kiintiöpakolaiset eivät saa Saksasta pysyvää oleskelulupaa kuten Suomessa, vaan vain kahden vuoden väliaikaisen oleskeluluvan. Lupaa jatketaan, jos kriisi jatkuu, mutta muussa tapauksessa Saksa edellyttää syyrialaisten palaavan takaisin kahden vuoden päästä.

Muuten meni mukavasti, osittain siksikin, että vastapuoli (toimittaja Kilpelä, SPR:n Löövi) oli mitä oli.

[akez]

Halla-aho olohuoneessani

Juuri ennen kun lopputekstit karahtivat ruutuun, Kalle Löövi sanoi avainsanan: ihmisarvo.  Ihmisarvo on kuitenkin se, mistä keskustelun olisi pitänyt alkaa.

Blogi on osa Suomen ev.lut. kirkon verkkotyötä.

Lily.fi

Ilmeisesti tässä siteerataan sattumalta näkemiäni ylen aamu-uutisia. Videokooste a-studion lähetyksestä oli "uutisissa" rankasti editoitu. Kalle Löövi sai "viimeisen sanan" ja totesi koosteen lopuksi, että "ihminen on ihminen". Kyse on tautologiasta, joka ei sisällä mitään informaatiota. Toistaa vain edellisen sanan. Aurinkokunta on aurinkokunta olisi vastaavanlainen tautologia. Kiinnostuin aiheesta ja katsoin tuon a-studion lähetyksen. Kalle Lööville se oli täyttä kuuttanollaa. Ellei toimittaja olisi pannut lähetystä poikki, niin lukemat olisivat olleet vielä pahemmat. Mitään asia-argumentteja kansainvälistä miljardibisnestä edustava SPR:n edustaja ei kyennyt esittämään. Tuli mieleen Neuvostoliitto: aika jolloin historiaa kirjoitettiin yhä uudelleen paremmin ideologiaan ja annettuun totuuteen sopivaksi.   

[Sitruunamelissa]

Laitoin A-studioon aika hapanta palautetta toimittajan puolueellisuudesta, asettamisesta itsensä keskusteluosapuoleksi ja huonosta logiikasta. Loppuun vielä kirjoitin, että tuskin palautettani otetaan huomioon, niin että parannuksia saataisiin aikaan ja että en itseasiassa usko, että palautettani edes luetaan.

Tuonne Lily-sivuston tekstiin kirjoitin kommentin, mm. siitä että ihmisarvon saavuttaminen ja pitäminen on mahdollista myös muualla kuin Euroopassa ja Suomessa ja useampia "ihmisarvoja" on mahdollista pelastaa tai säilyttää auttamalla lähellä tapahtumapaikkaa. Taistelen varmaan osittain tuulimyllyjä vastaan, koska eivät mokuttajat halua uskoa jonkun muun auttamistavan voivan olla parempaa kuin pakolaisten tuominen Suomeen. Ja jos ei halua pakolaisia Suomeen, se tarkoittaa heidän mielestään sitä, että ei haluta auttaa ollenkaan.