Julkinen velka nousee yli 60 prosenttiin BKT:sta - ylittää EU:n kriisirajan

[Sour-One]

Mielenkiintoinen kysymys, että kannattaako kuntien irtisanoa esim 20.000 joista ainakin 80% jäisi
työttömiksi, vai pitää heitä töissä vaikka eivät tuotakkaan palkkansa vertaa arvoa.

Kannattaa . Pienemmät kulut.

-> Kulutus laskee -> BKT laskee -> Velan osuus BKT:een nousee, vaikka velkaa ei otettaisi lisää -> luottoluokitus laskee -> Valtion velan korot nousee -> Velanhoitokulut nousee -> Velkaa tarvitaan taas lisää

-> Työttömäksi joutunut ei kykene maksamaan asuntovelkaansa -> asuntoja menee myyntiin polkuhintaan -> asuntokupla puhkeaa -> ihmisten varallisuus suhteessa velkoihin romahtaa -> deflaatio käynnistyy

Tuossa foliohatusta vetäistyjä skenaarioita.

Nämä karsittavat ovat hallinnosta ja hyvin koulutettua väkeä. Heidän on helppo löytää uusia työpaikkoja tai ryhtyä yrittäjiksi.

Näin saisimme sekä säästöjä että uusia nettomaksajia yhteiskuntaan.

Lähtökohtaisesti ne poispotkittavat ovat sitä vähemmän kyvykästä porukkaa ja epäilen vahvasti, että suurin osa heistä pystyisi työllistämään itsensä vaihtotasetta parantaville työurille, eli myymään tuotteita ja palveluita ulkomaille. Palaveeraaminen ei ole osaamisalue, jolle olisi suurta kysyntää ulkomaankaupassa.

HM:n logiikalla kaikki työttömät kunnilla töihin. Ihan sama onko töitä tai ei. Ostovoima nääs. Jaa niin pitää ottaa velkaa palkkojen maksuun? Hetkonen siis, palkataanko sit kuitenkaan...

[elukka]

Valtiolla ei ollut tavoitteena hävittää länsimaista sivistystä, suomenkieltä, valkoista rotua, kansallista identiteettiä ja hyvinvointia. Nyt on, joten itsenäisistä kunnista ja kaupungeista tullut kiusallinen este ja hidaste tässä projektissa.

Siksi ne on tuhottava.

Monikulttuuria ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ja en ihmettelisi bilderberg- ja rappinkiporukan motivaatioita tuhota pieniä itsemäärääviä yksiköitä juuri siksi.

Kansallisuudet ovat noille myrkkyä.

[Sour-One]

HM:n logiikalla kaikki työttömät kunnilla töihin. Ihan sama onko töitä tai ei. Ostovoima nääs. Jaa niin pitää ottaa velkaa palkkojen maksuun? Hetkonen siis, palkataanko sit kuitenkaan...

En mä sitä tarkoita. Tarkoitan sitä, että taloutemme on ajettu tilanteeseen, jossa on jäljellä enää huonoja ratkaisuja. Myös julkisen leikkaamisella on seurauksensa.

Uskon niin, että lyhyellä tähtäimellä pienimmät vahingot tulee siitä, että ei tehdä mitään muuta kuin veronkorotuksia. Se on kuitenkin umpikuja. Pitkällä tähtäimellä julkisen puolen reilu karsiminen on toki kannattavampaa. Pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat juuri niitä, mitä nyt pitäisi kuitenkin tehdä, vaikka ne olisivat hetkellisesti kivuliaampia.

Niitä ei kuitenkaan tehdä, koska se olisi poliittinen itsemurha. Tai oikeammin vellipersepoliitikot kuvittelevat sen olevan sellainen. Iiro Viinanen otti luudan käteen viime lamassa ja ei häntä ammuttu.

Nykyään laiva vetää täyttä höyryä kohti jäävuorta ja mitä tekee kapteeni? Höpisee jotain opeteltuja korulauseita, jotka eivät tarkoita mitään mutta maksoivat 700 000 €.

Itämerelle olisi keksitty uusi nimi halvemmalla; Veltto esitti työryhmälle vaivaista 500 000 euroa uuden nimen keksimiseksi viime kaudella.

[MW]

HM:n logiikalla kaikki työttömät kunnilla töihin. Ihan sama onko töitä tai ei. Ostovoima nääs. Jaa niin pitää ottaa velkaa palkkojen maksuun? Hetkonen siis, palkataanko sit kuitenkaan...

En mä sitä tarkoita. Tarkoitan sitä, että taloutemme on ajettu tilanteeseen, jossa on jäljellä enää huonoja ratkaisuja. Myös julkisen leikkaamisella on seurauksensa.

Uskon niin, että lyhyellä tähtäimellä pienimmät vahingot tulee siitä, että ei tehdä mitään muuta kuin veronkorotuksia. Se on kuitenkin umpikuja. Pitkällä tähtäimellä julkisen puolen reilu karsiminen on toki kannattavampaa. Pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat juuri niitä, mitä nyt pitäisi kuitenkin tehdä, vaikka ne olisivat hetkellisesti kivuliaampia.

Niitä ei kuitenkaan tehdä, koska se olisi poliittinen itsemurha. Tai oikeammin vellipersepoliitikot kuvittelevat sen olevan sellainen. Iiro Viinanen otti luudan käteen viime lamassa ja ei häntä ammuttu.

Nykyään laiva vetää täyttä höyryä kohti jäävuorta ja mitä tekee kapteeni? Höpisee jotain opeteltuja korulauseita, jotka eivät tarkoita mitään mutta maksoivat 700 000 €.

Julkisen puolittaminen on ainoa järkevä keino, sehän se turvokki on. Enkä tarkoita terveydenhoito- tai turvallisuuspuolta, se paise on ihan muualla. Viinanen porukoineen putsasi lähinnä tiukoilla olleita pienyrittäjiä, omiin liiveihinsä. Tai pankkiirien liiveihin, ensisijaisesti.

[eräsmiesvaan]

Julkiseliitti ja suurpääoma ovat heikentäneet yhdessä tämän valtion perustan, jotta kansa olisi nöyrempi ja halukkaampi liittymään "isompiin systeemeihin". Miten tämä on sitten käytännössä viety läpi?

Teollisuus kun on siirtänyt omia toimintojaan jo ulkomaille siinä määrin, että se työllistää nyt ulkomailla enemmän ihmisiä kuin täällä. Ei ole siis halua mistään täystyöllistämisestä täällä ja samalla saadaan mukavat "työvoimareservit". Tämä ei tietenkään olisi ollut edes mahdollista ilman, että julkiseliittiä ei olisi saatu mukaan lupaamalla heille ensin palkkakuninkuutta, tietenkin kasvattamalla julkista velkaa tappiin asti.

Ketkä tässä kuviossa sitten häviävät? No tietenkin tavalliset kansalaiset.

[sivullinen.]

Mielenkiintoinen kysymys, että kannattaako kuntien irtisanoa esim 20.000 joista ainakin 80% jäisi
työttömiksi, vai pitää heitä töissä vaikka eivät tuotakkaan palkkansa vertaa arvoa.

Kannattaa . Pienemmät kulut.

-> Kulutus laskee -> BKT laskee -> Velan osuus BKT:een nousee, vaikka velkaa ei otettaisi lisää -> luottoluokitus laskee -> Valtion velan korot nousee -> Velanhoitokulut nousee -> Velkaa tarvitaan taas lisää

Kulutuksen laskeminen on talouden kannalta hyvä asia. Tilastojen kannalta se on huono. Jos kulutamme enemmän kuin tuotamme, emmekä pysty kasvattamaan tuotantoa, on kulutusta laskettava. Tilastojen kannalta julkisen sektorin pienentämisessä ei ole mitään järkeä. Jokainen julkisen sektorin työntekijä nimittäin kasvattaa BKT:ta palkkansa verran. Palkanmaksun loppuminen vähentää saman verran BKT:tä. Kaikkein pahinta olisi, jos irtisanottu henkilö ei laskisi kulutustaan. Silloin tilanne olisi huono sekä talouden että tilastojen kannalta.

Esimerkiksi voidaan laskea seuraavasti. Julkisen sektorin "tyhjäntoimittajalle" maksetaan 5 000 euroa kuussa eli 60 000 euroa vuodessa. Jos hänet irtisanotaan, hänelle aletaan maksaa ansiosidonnaista, joka on 40-60% palkasta, kulut vähenevät noin 30 000 euroa vuodessa. Oikeasti vielä vähemmän, koska alunperinkin hän maksoi veroja, ja progressiivinen verotus leikkaa voimakkaammin suurempia palkkoja kuin pienempiä ansiosidonnaisia. BKT:n lasku on kuitenkin tuo täysi 60 000 euroa. Joten, jos oletaan julkisen sektorin ottavan sen kokonaan velaksi, niin velanotto väheni 30 000 euroa ja BKT 60 000 euroa, ja mainostettu velan suhde BKT:hen pyrki tämän tapauksen osalta lähenemään 50% [30000/60000=50%] eli pysyi suunnilleen samana. Jos se samalla johtaisi asuntojen hintojen laskuun, voisi vaikutus helposti muuttua vielä huonommaksi.

Tilastollisesti julkisen sektorin pienentäminen ei paranna velan suhdetta BKT:hen. Esimerkiksi Kreikassa on velan suhde noussut. Se ei johdu velan lisääntymisestä vaan BKT:n laskusta. Kreikan BKT on laskenut 340 miljardista eurosta 250 miljardiin euroon eli 36%. Velka ei ole vähentynyt 36%:tia, mutta jonkin verran, joten Kreikalla menee velka/BKT mittarilla yhä huonommin. Meillä velka sen sijaan kasvaa. Käytännössä tilanteemme on siten tällä hetkellä taloudellisesti selvästi huonompi kuin Kreikassa. Kreikalla olisi varaa palkata julkiselle sektorille tyhjäntoimittajia eli nostaa keinotekoisesti BKT:tä tilastojen väärentämiseksi - "elvyttää". Troikka ei tosin siitä pitäisi. Meillä "elvytys" varaa ole.

[ocean]

Kai sivullinen ymmärtää sen että ei voida katsoa vain BKT:ta. BKT:n ylläpitäminen velkarahalla on sama kun pissisit -30 asteessa talvella lahkeeseen, helpottaa ehkä vähäksi aikaa, mutta pitemmän päälle joudut ambutoimaan jäätyneen jalkasi. Ja mitä enemmän lorottelet sitä lyhyemmäksi se joudutaan ambutoimaan.

Mitä kauemmin velkarahalla ylläpidetään asunto ym. kuplia sitä pahemmaksi ne ehtivät muodostua, kai sen verran ymmärrät.

[jopelius]

Urpilainen selittää televisiossa kuinka hyvin Suomessa menee. "Vaikka ensivuonna velka nousee yli 60%:in, niin menee vain pikkuisen ylitse..joten se ei maata haittaa."

Urpilainen suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti ja varmaankin siksi että velkaa saadaan edelleenkin. Tosin korko voi hieman nousta. Varmaan on iloinen siitäkin että seuraavat vaalit tulevat pain vuoden päästä..Suomen velka nousee siihen mennessä vain 80%:iin BKT:sta.

Nyt on jo kahden hallituskauden ajan eletty velaksi. Ja sama meno jatkuu, todennäköisesti vielä jatkossakin..Kataisella osaa kun on kohta kymmenen vuotta saanut hoitaa maan asioita.

[possu]

Kulutuksen laskeminen on talouden kannalta hyvä asia. Tilastojen kannalta se on huono.

BKT on huono mittari. Kuka käy huutamassa tämän Jutan korvaan?

[Roope2]

Mielenkiintoinen kysymys, että kannattaako kuntien irtisanoa esim 20.000 joista ainakin 80% jäisi
työttömiksi, vai pitää heitä töissä vaikka eivät tuotakkaan palkkansa vertaa arvoa.

Tämä oli varmaan sitä sarkasmia?

Voihan ne kierrättää samoihin hommiin harjoittelijoiksi parin euron päiväpalkalla.

[Velmu]

Kulutuksen laskeminen on talouden kannalta hyvä asia. Tilastojen kannalta se on huono.

BKT on huono mittari. Kuka käy huutamassa tämän Jutan korvaan?

BKT on todella täysin järjetön mittari arvioitaessa valtion varallisuutta tai maksukykyä. Ainoa oikea tapa valtion varallisuuden (tai varattomuuden) arvioinnissa on verrata valtion omaisuutta sen velkoihin. Tätä kutsutaan yritysmaailmassa taseeksi. Suomen valtiolla on velkaa noin 90 miljardia ja omaisuutta hädin tuskin 40 miljardia.
Valtion budjettia kutsutaan yritysmaailmassa tuloslaskelmaksi. Se kertoo miten tase kehittyy, eli paraneeko omaisuuden suhde velkaan vai huononeeko se. Suomen valtion budjetti on jämähtänyt pysyvästi alijäämäiseksi. Ensi vuoden arvio on noin 7 miljardia alijäämäinen, mutta totuus lienee ainakin 10 miljardia. Velka siis lisääntyy noin sataan miljardiin ja omaisuuden arvo ei ainakaan kasva.
Näköpirissä ei ole mitään muuta keinoa valtion velan kasvun pysäyttämiseksi kuin luotonsaannin loppuminen.

Suomen valtio on holhousta tarvitseva (Maailmanpankki tms.) keppikerjäläinen. 

[Arvoton]

Humanismi on kallista. Periaatteessa se on kalliimpaa kuin sosialismi (miten sen kukin sitten käsittääkään). Humanistiarmeijalle on yhteiskunnan järjestettävä töitä, tai siis paremminkin virkoja. Parhaiten se onnistuu, kun yhteiskunnan ylin taso on humanisteja.

Mokuklusterin (satoja kallispalkkaisia virkoja) ja maahanmuuton järkeistämisestä, tiivistämisestä ja vähentämisestä kukaan ei uskalla puhua, koska se olisi ihmisvihaa ja kansanmurhien alku. Vaikka se oikeasti tarkoittaisi pääosin vain humanistien kirjoituspöytävirkojen vähentämistä.

Nyt suuret ja vähän pienemmätkin ikäluokat pääsevät keskimäärin kuusikymppisinä työttömyysputkeen tai suoraan eläkkeelle kunnista. Puolet väestä on suht' kivapalkkaista ja heidän eläkkeensä maksetaan, kuten he ovat asemansa pedanneet. Verotuksella vääristymiä voisi ehkä hieman korjata, mutta (apua!) sehän pienentäisi taas BKT:tta ja br.kansantuloa, vaikka se pienentäisi samalla velanoton tarvetta.

Huomattakoon, että 6-kymppisen asumiskulut omassa velattomassa kämpässään tai ok-talossaan ovat 10. osa aktiivi-ikäisen asumismenoista (asuntolaina + vastike tai kämpän vuokra).

Nyt en puhu ihmisistä, jotka ovat olleet pääosan elämästään kotirouvina, mikä tarkoittaa olemattomia eläkkeitä ja sossun asiakkuutta, vaikka leski saakin asua vanhassa kämpässään.

[possu]

Suomen valtio on holhousta tarvitseva (Maailmanpankki tms.) keppikerjäläinen.

Itsekuri olisi aina parempi kuin holhous. Euroopassakin on parempaa itsekuria osoittavia maita. Suomellakin oli sitä joskus.

[Maatiaisjuntitar]

Jos kunnista halutaan vähentää hallinnosta 50 000 henkilöä, se tarkoittaa n. 156 henkilöä/ kunta.
Se tarkoittaa siis 11,5 % kuntien työntekijöistä kun kunnissa on kaikkiaan 432 000 työntekijää.

Omassa kunnassani työntekijöitä on 230, joista siis pois pitäisi potkia 27 kpl jotta tuohon 50 000 tavoitteeseen päästäisiin.
Hallinnon (miten se nyt mielletään) henkilöstö:
- kunnanjohtaja, tekninen johtaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, sivistys- ja perusturvajohtaja, koulutoimen johtaja, rakennusinsinööri, päivähoidon johtaja, kunnallistekniikan insinööri, rakennustarkastaja, siivoustyön ohjaaja, ruokapalvelupäällikkö, maaseutupäällikkö, taloussihteeri, yhdyskuntainsinööri, toimistosihteerit 11 kpl, kirjanpitohenkilöstö 3 kpl, palkanlaskijat 2 kpl. Yhteensä siis 31 kpl, joista eläkkeelle on jäämässä tänä tai ensi vuonna 4, joten jäljelle jää 27.
Joten kaikki nämä pitäisi irtisanoa...

Edit: Korjattu henkilöstömäärä kunnissa 432 000 ja sen myötä muitakin lukuja

[possu]

Jos kunnista halutaan vähentää hallinnosta 50 000 henkilöä, se tarkoittaa n. 156 henkilöä/ kunta.

Jotkut voisivat tehdä lyhennettyä työviikkoa ja saada vastaavasti vähemmän palkkaa. Ketään ei tarvi potkia.

[Maatiaisjuntitar]

Kuntien henkilöstömäärän kehitys:
1977   291 000
1978   295 000
1979   305 000
1980   317 000
1981   348 000
1982   352 000
1983   360 000
1984   384 000
1985   404 000
1986   412 000
1987   421 000
1988   430 000
1989   437 000
1990   434 000
1991   432 000
1992   412 000
1993   389 000
1994   395 000
1995   394 000
1996   409 000
1997   418 000
1998   416 000
1999   411 000
2000   416 000
2001   422 000
2002   429 000
2003   426 000
2004   431 000
2005   422 000
2006   428 000
2007   424 000
2008   437 000
2009   433 000
2010   434 000
2011   441 000
2012   437 000
2013   432 000

Kuten tiedämme, kuntien tehtävät ovat moninkertaistuneet tuolta 80 - 90 -lukujen vaihteesta.

[possu]

Kuten tiedämme, kuntien tehtävät ovat moninkertaistuneet tuolta 80 - 90 -lukujen vaihteesta.

Väärää kehitystä ja liikaa tehtäviä.

[Uuno Nuivanen]

Ei hätää, ratkaisu on keksitty.. 

Tilinpidon muutos pudottaa Suomen velkasuhteen alle 60 prosentin
Reino Summanen

Tilinpidon uudistus pelastaa Suomen rikkomasta EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin velkarajaa.

Hallituksen ei ehkä tarvitsekaan syödä sanaansa Suomen velkasuhteen kääntämisestä laskuun vuoteen 2015 mennessä. Pelastajaksi tulee ensi vuoden syyskuussa Euroopassa käyttöön otettava kansantalouden tilinpidon uudistus.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan uudistus nostaa Suomen bruttokansantuotteen tasoa jopa 5 prosenttia nykyisellä tavalla laskettua korkeammaksi.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/julkinen%20velka%20tilinpidon%20muutus%20velkasuhde-8523

[Nimityspäivä]

http://www.hs.fi/talous/Danske+Bank+Suomen+velka+ei+ylit%C3%A4+60+prosentin+rajaa/a1379382429445

17.9.2013 12:18 - Danske Bank: Suomen velka ei ylitä 60 prosentin rajaa

Danske Bankin laskelmien mukaan Suomen julkinen velka ei ylitä ensi vuonna 60 prosentin kriittistä rajaa suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Valtiovarainministeriön maanantaina julkistaman talousennusteen mukaan raja ylittyisi, kun valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 6,7 miljardia euroa.

[...]

Danske Bankin mukaan näin ei tosiasiassa käykään, koska bruttokansantuotteen laskentatapa muuttuu ensi vuoden syyskuussa.

[...]

Danske Bank ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kääntyvän ensi vuonna 1,5 prosentin kasvuun. Tänä vuonna talous supistuu vielä 0,7 prosenttia. Ensi vuonna kasvu tulisi viennistä ja investoinneista.

Tuossa puhutaa 5% sijasta 1.5%, jos nyt tuo 5% tarkoittaa suoranaisesti kasvua. Korkeampi = kasvu?

[possu]

Laskentatapa muuttuu. Jutta on pelastettu.

[Roope2]

Kulutuksen laskeminen on talouden kannalta hyvä asia. Tilastojen kannalta se on huono.

BKT on huono mittari. Kuka käy huutamassa tämän Jutan korvaan?

BKT on todella täysin järjetön mittari arvioitaessa valtion varallisuutta tai maksukykyä. Ainoa oikea tapa valtion varallisuuden (tai varattomuuden) arvioinnissa on verrata valtion omaisuutta sen velkoihin. Tätä kutsutaan yritysmaailmassa taseeksi. Suomen valtiolla on velkaa noin 90 miljardia ja omaisuutta hädin tuskin 40 miljardia.
Valtion budjettia kutsutaan yritysmaailmassa tuloslaskelmaksi. Se kertoo miten tase kehittyy, eli paraneeko omaisuuden suhde velkaan vai huononeeko se. Suomen valtion budjetti on jämähtänyt pysyvästi alijäämäiseksi. Ensi vuoden arvio on noin 7 miljardia alijäämäinen, mutta totuus lienee ainakin 10 miljardia. Velka siis lisääntyy noin sataan miljardiin ja omaisuuden arvo ei ainakaan kasva.
Näköpirissä ei ole mitään muuta keinoa valtion velan kasvun pysäyttämiseksi kuin luotonsaannin loppuminen.

Suomen valtio on holhousta tarvitseva (Maailmanpankki tms.) keppikerjäläinen.

Yritysmaailmassa toimitusjohtaja, jolla on takanaan negatiivisia tilikausia, tulevat budjetitkin ovat negatiivisia, ja joka muutenkin vaikuttaa hölmöltä, saisi viimeistään tässä vaiheessa fudut.

[CaptainNuiva]

Puuttumatta nyt mitenkään salaliittoteorioihin niin Suomesta on tullut julkistalouden ja byrokratian maa, nämä kaksi ruokkivat toisaan ja itseään kasvaakseen edelleen.
Samaan aikaan nämä kaksi aiheuttavat sen että työnteko ja kaikenlainen taloudellinen toimeliaisuus käyvät koko ajan vaikeammaksi että kalliimiksi koska byrokratiaa ja julkista puolta täytyy ruokkia ulkopuolelta eli yksityiseltä sektorilta.

Huomattavaa on myös se että polittikot lupaavat jatkuvasti äänestäjilleen vaikka kuun taivaalta ja osa lupauksista on pakko edes jotekin yrittää toteuttaa ja pitää.
Tästä taas seuraa laajapohjaisessa hallituksessa se että kompromissien määrä on loputon ja rahan kylväminen jatkuu holtittomana ja jotta sitä voidaan kylvää, pitää ottaa lainaa, koko ajan enemmän ja enemmän.

Katsokaa mitä tapahtui vaikkapa kuntaliitoksissa.
Luvattiin ja toteutettiin jopa 5 vuotisia irtisanomisuojia ja monissa kunnissa porukkaa oli ja on monnikertaisesti yli tarpeen.
Jos yksityinen firma teksi moista niin konkka olisi ovella alta aikayksikön mutta julkispuolellahan tämä onnistuu, otetaan velkaa ja kiristetään veroja ynnä maksuja...Ja samalla kuristetaan yksityistä sektoria kuiviin, entistä vähemmän tuottoisaksi ja työllistäväksi.

Suomi on kierteessä koska meillä on johdossa poliitisia broilereita jotaka ovat kykemättömiä tekemään isoja,todellisia  muutoksia.
Suomen talous ei parane sillä ulkomaista rikkautta haalimalla, ei monikulttuurisuudella, ei sillä että on fantsua olla Euroopan ytimessä joo-miehenä(Tai naisena) ta sillä että kukaan ei saa loukkaantua taikka menettää mitään.
Paraneminen alkaa sillä että joka ainoa julkistalouden/byrokratian työpaikka peraataan läpi ja joka ainoa jolla ei ole aidosti tarvetta ja hyötyä, saa vaihtaa yksityiselle puolelle.
Samaan aikaan kaikki älyttömät, "Mukamas" hyvät määräykset ynnä työn esteet on purettava ja poistettava.

Nyt heti eikä sitten kun ei enää ole kiveä kiven päällä ja on pakko.

[jopelius]

Jos kunnista halutaan vähentää hallinnosta 50 000 henkilöä, se tarkoittaa n. 156 henkilöä/ kunta.
Se tarkoittaa siis 11,5 % kuntien työntekijöistä kun kunnissa on kaikkiaan 432 000 työntekijää.

Omassa kunnassani työntekijöitä on 230, joista siis pois pitäisi potkia 27 kpl jotta tuohon 50 000 tavoitteeseen päästäisiin.
Hallinnon (miten se nyt mielletään) henkilöstö:
- kunnanjohtaja, tekninen johtaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, sivistys- ja perusturvajohtaja, koulutoimen johtaja, rakennusinsinööri, päivähoidon johtaja, kunnallistekniikan insinööri, rakennustarkastaja, siivoustyön ohjaaja, ruokapalvelupäällikkö, maaseutupäällikkö, taloussihteeri, yhdyskuntainsinööri, toimistosihteerit 11 kpl, kirjanpitohenkilöstö 3 kpl, palkanlaskijat 2 kpl. Yhteensä siis 31 kpl, joista eläkkeelle on jäämässä tänä tai ensi vuonna 4, joten jäljelle jää 27.
Joten kaikki nämä pitäisi irtisanoa...

Edit: Korjattu henkilöstömäärä kunnissa 432 000 ja sen myötä muitakin lukuja

Kuntien määrää pitää vähentää siten että hallintokeskusten välisiksi etäisyyksiksi tulee vähintään 150 kilometriä. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta(pääkaupunkiseutu ja pohjoinen jossa suuremmat etäisyydet). Näin päädyttäisiin n. 30 kuntaan.

Siis koko maassa riittäisi 30 kunnanjohtajaa (vähennys n. 400 kpl). Saman verran vähennetään myös muita johtavia viranhaltijoita. Maakunnnallinen organisaatio lopetetaan kokonaan ja tehtävät jaetaan ministeriöille sekä uuteen kuntaorganisaatioon.

Näin mennään ja uudistetaan koko julkishallintoa. Ei jäädä siirtelemään lillukan varsia. Nyt tarvitaan todellisia muutoksia ja säästöjä.

Lukaisin perussuomalaisten varjo-ohjelman ja täytyy sanoa että on löperöä ajattelua..mutta en minä puoluetta kannata Suomen talouden vuoksi. Nimittäin Suomi on jo samassa tilanteessa kuin Kreikka...mitään uudistuksia ei ole tulossa niin kauan kuin vaan joku antaa velkaa. Sitten kun se loppuu tulee muutos.

[sivullinen.]

Kuntien henkilöstömäärän kehitys:
1991   432 000
[...]
2013   432 000

Kuten tiedämme, kuntien tehtävät ovat moninkertaistuneet tuolta 80 - 90 -lukujen vaihteesta.

Samoin ovat laskentatavat. Ennen kunnantalon siivoja oli kunnan työntekijä. Nykyään ulkoistettua vuokratyövoimaa ellei jopa yrittäjäksi laskettava. Katsoin yhden kunnan lukuja äskettäin, joissa henkilöstökulut oli saatu pienoiseen laskuun, mutta samalla palveluiden osto sarakkeessa oli räjähdysmäinen nousu. Se oli yli puolet henkilöstö kulujen määrästä. Siitä laskien voisi pitää vertailukelpoisena lukuina vuoden 1991: 432 000 lukua lukuun 2013: 648 000 (1,5 kertaa ilmoitettu luku). Tehtävien määrän kasvusta luvun kasvu tietenkin johtuu. Yhtään vanhaa ja turhaksi tullutta tehtävää ei ole lakkautettu, mutta kasoittain uusia on keksitty.

[Maatiaisjuntitar]

Siis koko maassa riittäisi 30 kunnanjohtajaa (vähennys n. 400 kpl). Saman verran vähennetään myös muita johtavia viranhaltijoita. Maakunnnallinen organisaatio lopetetaan kokonaan ja tehtävät jaetaan ministeriöille sekä uuteen kuntaorganisaatioon.

Eli esim. jos vaikka 10 kuntaa yhdistyy ja niissä kussakin ennestään on yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 15 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 600 kuluttajaa, vedenottamo ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 70 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (5 voimassaolevaaa lupaa)
- 10 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (1000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (1 taajama)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 30 km)
jne...

Niin yhdistymisen jälkeen jäljelle jää yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 150 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 6000 kuluttajaa, vedenottamoita 10 kpl ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 700 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (50 voimassaolevaaa lupaa)
- 100 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (10 000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (10 taajamaa)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 300 km)
jne...

Näinhän niitä päällekkäisiä tehtäviä voi karsia...

[Maatiaisjuntitar]

Yhtään vanhaa ja turhaksi tullutta tehtävää ei ole lakkautettu, mutta kasoittain uusia on keksitty.

Ja kuka niitä keksii...

[jopelius]

Siis koko maassa riittäisi 30 kunnanjohtajaa (vähennys n. 400 kpl). Saman verran vähennetään myös muita johtavia viranhaltijoita. Maakunnnallinen organisaatio lopetetaan kokonaan ja tehtävät jaetaan ministeriöille sekä uuteen kuntaorganisaatioon.

Eli esim. jos vaikka 10 kuntaa yhdistyy ja niissä kussakin ennestään on yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 15 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 600 kuluttajaa, vedenottamo ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 70 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (5 voimassaolevaaa lupaa)
- 10 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (1000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (1 taajama)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 30 km)
jne...

Niin yhdistymisen jälkeen jäljelle jää yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 150 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 6000 kuluttajaa, vedenottamoita 10 kpl ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 700 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (50 voimassaolevaaa lupaa)
- 100 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (10 000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (10 taajamaa)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 300 km)
jne...

Näinhän niitä päällekkäisiä tehtäviä voi karsia...

,


Niin.

Koko organisaatiota on ohennettava. Suorittavaa väkeä ei kuitenkaan. Yksi tekninen johtaja riittää hyvinkin isolle porukalle esimiehiä. Nykyään jopa suorittavan tason väki on koulutettuja ammattimiehiä. Hekin osaavat organisoida ja vastata palveluistaan

[Maatiaisjuntitar]

Siis koko maassa riittäisi 30 kunnanjohtajaa (vähennys n. 400 kpl). Saman verran vähennetään myös muita johtavia viranhaltijoita. Maakunnnallinen organisaatio lopetetaan kokonaan ja tehtävät jaetaan ministeriöille sekä uuteen kuntaorganisaatioon.

Eli esim. jos vaikka 10 kuntaa yhdistyy ja niissä kussakin ennestään on yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 15 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 600 kuluttajaa, vedenottamo ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 70 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (5 voimassaolevaaa lupaa)
- 10 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (1000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (1 taajama)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 30 km)
jne...

Niin yhdistymisen jälkeen jäljelle jää yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 150 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 6000 kuluttajaa, vedenottamoita 10 kpl ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 700 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (50 voimassaolevaaa lupaa)
- 100 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (10 000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (10 taajamaa)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 300 km)
jne...

Näinhän niitä päällekkäisiä tehtäviä voi karsia...

,


Niin.

Koko organisaatiota on ohennettava. Suorittavaa väkeä ei kuitenkaan. Yksi tekninen johtaja riittää hyvinkin isolle porukalle esimiehiä. Nykyään jopa suorittavan tason väki on koulutettuja ammattimiehiä. Hekin osaavat organisoida ja vastata palveluistaan

Mille "porukalle esimiehiä"?
Pienissä kunnissa on vain se tekninen johtaja, ei mitään muita esimiehiä. Jos 10 kunnan yhdistyessä laitetaan 9 teknistä johtajaa mäkeen, sille yhdelle jäljelle jääneelle jää hoidettavaksi nuo kaikki tehtävät. Jo rakennustarkastus on muuten yhdelle ihmiselle tuollaisella lupamäärällä ja etäisyyksillä aikamoinen hoidettava.

[jopelius]

Siis koko maassa riittäisi 30 kunnanjohtajaa (vähennys n. 400 kpl). Saman verran vähennetään myös muita johtavia viranhaltijoita. Maakunnnallinen organisaatio lopetetaan kokonaan ja tehtävät jaetaan ministeriöille sekä uuteen kuntaorganisaatioon.

Eli esim. jos vaikka 10 kuntaa yhdistyy ja niissä kussakin ennestään on yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 15 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 600 kuluttajaa, vedenottamo ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 70 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (5 voimassaolevaaa lupaa)
- 10 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (1000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (1 taajama)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 30 km)
jne...

Niin yhdistymisen jälkeen jäljelle jää yksi tekninen johtaja, joka vastaa
- 150 kpl kunnan omistamasta kiinteistöstä
- vesi- ja viemärilaitoksesta (n. 6000 kuluttajaa, vedenottamoita 10 kpl ja verkostot)
- teistä, teiden valaistuksesta, puistoista ja yleisistä alueista
- rakennusvalvonnasta (n. 700 lupaa vuodessa)
- maa-ainesten oton valvonnasta (50 voimassaolevaaa lupaa)
- 100 alaisestaan (siivojat, laitosmiehet, toimistosihteeri)
- maa-ja metsätilojen hoidosta (10 000 ha)
- rakennuttamisesta
- kaavoituksesta (10 taajamaa)
- teknisen toimen hallinnosta (mm. tekninen lautakunta, budjetointi, raportointi)
(etäisyydet kunnan sisällä max. 300 km)
jne...

Näinhän niitä päällekkäisiä tehtäviä voi karsia...

,


Niin.

Koko organisaatiota on ohennettava. Suorittavaa väkeä ei kuitenkaan. Yksi tekninen johtaja riittää hyvinkin isolle porukalle esimiehiä. Nykyään jopa suorittavan tason väki on koulutettuja ammattimiehiä. Hekin osaavat organisoida ja vastata palveluistaan

Mille "porukalle esimiehiä"?
Pienissä kunnissa on vain se tekninen johtaja, ei mitään muita esimiehiä. Jos 10 kunnan yhdistyessä laitetaan 9 teknistä johtajaa mäkeen, sille yhdelle jäljelle jääneelle jää hoidettavaksi nuo kaikki tehtävät. Jo rakennustarkastus on muuten yhdelle ihmiselle tuollaisella lupamäärällä ja etäisyyksillä aikamoinen hoidettava.

Oliko kiire kun et lukenut vastaukseni viimeistä lausetta. Työt tulevat hoidetuksi vaikka hallinnosta lähteekin väkeä..

[Maatiaisjuntitar]

Oliko kiire kun et lukenut vastaukseni viimeistä lausetta. Työt tulevat hoidetuksi vaikka hallinnosta lähteekin väkeä..

En ihan ymmärtänyt.
Miten ne rakennustarkastajan työt tulee hoidettua jos sitä tekemässä on vain se yksi ihminen (se tekninen johtaja), kun samaan aikaan hänen pitäisi hoitaa myös ne kaikki muut tehtävät, joita tuossa luettelin.
Eihän niitä joku siivooja voi tehdä.