2013-08-14 HS, Korhonen: Suomalaiset eivät ole ollenkaan kansainvälisiä

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Johanna Korhonen: Suomalaiset eivät ole ollenkaan kansainvälisiä

Perussuomalaisten Timo Soini kävi loppukeväästä Pariisissa osoittamassa mieltään Ranskan tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Hanke ilahdutti sosiaalidemokraattien europarlamentaarikkoa Mitro Repoa. Revon mielestä Soinin retken "symboliarvo" oli "valtava". "Jopa perussuomalaiset ovat murtaneet henkisen muurin ympäriltään ja astuneet Eurooppaan", Repo ihasteli (Voima 6/13).

Hetken mietin, kumpi uuvuttaa minua enemmän: Soini, joka laahustaa Pariisissa homovastaisella marssilla, vai Repo, jonka mielestä tämä on hieno osoitus kansainvälisyydestä.

Väärin kansainvälistytty? (Mikäli en väärin muista, tämä ei ole mitenkään Soinin eka ulkomaankeikka, eikö hän asunut Irlannissa ja ollut Europarlamentissa?)

Suomen poliittisella eliitillä on tapana hokea, että Suomi on kansainvälistynyt maa, jossa asuu kielitaitoinen ja maailmalla sujuvasti sukkuloiva kansa. Puhujat kai muistelevat viidentoista vuoden takaista aikaa, kun it-väki opetteli puhumaan keskinäisissä paltsuissaan sinne päin -englantia.

Tosiasiassa perussuomalaiset ja me muut perus-suomalaiset emme ole ollenkaan "kansainvälisiä". Suomalaisessa elämässä, tieteessä, kulttuurissa ja taloudessa luontevat ja arkipäiväiset suhteet Suomen ulkopuoliseen maailmaan ovat edelleen poikkeuksia.

Elitisti, joka elitistiseen tapaan dissaa muita elitistejä on mitä? Super-elitisti?

Tieteentekijät ja journalistit eivät uskalla lähteä vaihtoihin ulkomaille, koska pelkäävät, että heidät sillä välin kotimaassa unohdetaan eikä työpaikkaa enää löydy. Näin on joillekin käynytkin. Vähintään palaaja saa varautua "et kai luule olevasi jotain" -tyyppiseen mulkoiluun.

EU-jäsenyys on kansainvälistänyt lähinnä poliittista eliittiä ja virkamiehiä, jotka suoriutuvat jo upeasti Brysselin lentokentällä. Lehtikuvissa Jutta Urpilaista kätteleviä eurotyyppejä ei Suomessa tunnista kukaan.

Puhe "kansainvälisyydestä" on omituista siksikin, etteivät kansat ole keskenään vuorovaikutuksessa, ihmiset ovat. Sen ei pitäisi olla hienoa eikä huonoa, vaan tavallista.

Ajatus, että Soinin, Revon ja muiden vanhasuomalaisten lisäksi maailmassa on paljon muitakin, virkistää minua aina.

Kuinka ulapalla Korhonen on? Missä tilastot, jotka tukevat hänen käsitystään juntti-suomesta? Hänen ja minun ikäisten välillä nimittäin on huima kuilu kansainvälistymisessä: Minun ikäiset käyvät ulkomailla ei pelkästään pakettimatkoilla vaan kuukausien pituisilla maailmanympärimatkoilla. Suuri osa kavereistani (minä ml.) ovat asuneet ulkomailla joko opiskelijavaihdossa tai töissä. PK-seudulle tulevat ulkkarit yleensä ihmettelevät nuorten kielitaitoa.

[Emo]

Kuinka ulapalla Korhonen on?

Onhan hän melko kaukana ulapalla. Mutta kulttuurimarxistin on taisteltava patriarkaalisia instituutioita, kristillistä kulttuuriperintöä ja yhtenäiskulttuuria sekä suomalaisten kansallistunnetta vastaan. Muuten ei punavihreä vallankumous onnistu eivätkä yhteiskunnan "sortavat" rakenteet sorru.

Olen Johanna Korhosen kanssa kutakuinkin samanikäinen, ja silti asunut ulkomailla minäkin. Ei Korhosen omakaan ikäluokka siis välttämättä täysin junttia ole, olivat lentokoneet olemassa jo meidänkin nuoruudessamme ja opiskelijavaihtoakin esiintyi joskaan ei nykyisessä mitassa. Mutta kun pitää mokuttaa, niin ei siinä mikään auta - siksi näitä Korhosen juttuja riittää luettavaksi jatkossakin.

Lisäys: Timo Soini on syntynyt vuonna 1962, Johanna Korhonen vuonna 1968, ja silti Korhonen puhuu Soinista kuin Soini olisi häneen itseensä verrattuna fossiili tai dinosaurus.

[Dharma]

Alkaa olla melko turha hämmästellä HS:n kolumnistien käsityksiä. Päivittäin etusivulla on joku viher-feministinen ulostulo. Demokratiassa ja vapaassa markkinataloudessa on se hienoa, että sääntöjen puitteissa saa tehdä mitä vain, joten mielestäni HS:lle voi antaa aplodit oman tien kulkemisesta haluamallaan tavalla. Se on Sanoman osakkeenomistajat, jotka tästä kantavat vastuun.

[Lalli IsoTalo]

Johanna Korhonen: Suomalaiset eivät ole ollenkaan kansainvälisiä

Tieteentekijät ja journalistit eivät uskalla lähteä vaihtoihin ulkomaille, koska pelkäävät, että heidät sillä välin kotimaassa unohdetaan eikä työpaikkaa enää löydy. Näin on joillekin käynytkin. Vähintään palaaja saa varautua "et kai luule olevasi jotain" -tyyppiseen mulkoiluun.

Tässä ehkä saattaa jossain tapauksissa olla jotain perääkin.

[PaulR]

EU-jäsenyys on kansainvälistänyt lähinnä poliittista eliittiä ja virkamiehiä, jotka suoriutuvat jo upeasti Brysselin lentokentällä.

Sitä kun on pariin maahan  muuttanut yksin reppu selässä ilman tietoa työpaikasta, tai katosta pään päälle, pitää tällaisia avustajien järjestämiä ja aikatauluttamia kohtaamisia melko pintapuolisina kansainvälistymisinä.

[Tragedian synty]

Minä olen suomalainen. Koska olen suomalainen, en ole kansainvälinen. Jos olisin kansainvälinen, en voisi kuulua mihinkään kansaan, olisin vain ruotsalaisten ja venäläisten välissä oleva kansaton yksilö. Noup, mieluummin olen suomalainen.

[jopelius]

Johanna Korhonen: Suomalaiset eivät ole ollenkaan kansainvälisiä

Tieteentekijät ja journalistit eivät uskalla lähteä vaihtoihin ulkomaille, koska pelkäävät, että heidät sillä välin kotimaassa unohdetaan eikä työpaikkaa enää löydy. Näin on joillekin käynytkin. Vähintään palaaja saa varautua "et kai luule olevasi jotain" -tyyppiseen mulkoiluun.

Tässä ehkä saattaa jossain tapauksissa olla jotain perääkin.

Kannattaa ryhtyä jo nuorena itsenäiseksi yrittäjäksi. Työtä ja tekemistä riittää. Tai tottahan työntekijöitäkin tarvitaan, hyvä niinkin.

[JT]

Johanna Korhonen: Suomalaiset eivät ole ollenkaan kansainvälisiä

Tieteentekijät ja journalistit eivät uskalla lähteä vaihtoihin ulkomaille, koska pelkäävät, että heidät sillä välin kotimaassa unohdetaan eikä työpaikkaa enää löydy. Näin on joillekin käynytkin. Vähintään palaaja saa varautua "et kai luule olevasi jotain" -tyyppiseen mulkoiluun.

Tässä ehkä saattaa jossain tapauksissa olla jotain perääkin.

Tieteentekijöille, oikeille sellaisille, ulkomaanpestit ovat olleet välttämättömiä, ja ovat sitä yhä. Muuten heidät unohdettaisiin kaikkialla. Varmaankaan tämä ei koske aromaterapeutteja ja naistutkijoita, mutta kova tiede on koko lailla asia erikseen. Se on aina ollut kansainvälistä. Luulisi Korhosen tietävän tämän yliopistoprofessorin tyttärenä.

Ihmettelen mitä suomalainen journalisti tekisi ulkomailla, ellei sitten toimisi siellä suomalaisen median kirjeenvaihtajana. Kuka haluaisi palkata suomalaisen toimittajan esimerkiksi amerikkalaiseen laatumediaan? En ainakaan minä.

[siviilitarkkailija]

Johanna Korhonen: Suomalaiset eivät ole ollenkaan kansainvälisiä

Tieteentekijät ja journalistit eivät uskalla lähteä vaihtoihin ulkomaille, koska pelkäävät, että heidät sillä välin kotimaassa unohdetaan eikä työpaikkaa enää löydy. Näin on joillekin käynytkin. Vähintään palaaja saa varautua "et kai luule olevasi jotain" -tyyppiseen mulkoiluun.

Ajatelkaapa asiaa työnantajan kannalta. Meillä on vihervasemmistolaista mokusontaa tuottava feministitoimittaja, jonka jutut ja työpanos haisee. Lehdellä menee helkkarihnhuonosti. Sitten tämä toimittajakukkanen saa päähänsä lähteä kansainvälistymään ulkomaille.  "Se on Moro!" ja heittää yläfemman kadoten kaukoitään reppu perseellä roikkuen!". Mennessää kiroaa sitä kuinka pikkusieluisia, tylsiä ja ahdasmielisiä suomalaiset ovat. Vuokra-asuntonsa myyntiin laittaa ja parin kuukuden jälkeen työkaverit saavat kortin jossa kerrotaan suuresta ahaa-elämyksestä.

Minä kysyn että onko reilua että firman olisi pidettä arvon heitukan jakkaraa lämpöisenä ja työpöytää varattuna kun arvon monikulttuuristaja suostuu palaamaan takaisin valaistumisretkeltään?

Tätä yrityspaksaa harjoitetaan jatkuvasti häpeä- ja Kommariyliopistoissa sekä VALTION korkeimmissa viroissa. On joukko hyväkkäitä elitistejä jotka vaativat ja saavat valtiotyönantajalta loputtomasti vapauksia itsensä kehittämiseen ja monikulttuuristamiseen. Heidän virkansa ovat pyhästi sidottuja henkilöön eikä edes paikkalolonsa puute saa estää viran lakkauttamista. Kaiksesta päätellen Korhonen sekopäisesti kuvittelee että yksityisellä työnantajalla pitää olla valtion kaltainen höveli velvollisuus maksaa monikulttuuristajien itsekehitthminen ja elämäntapalomailu.

[siviilitarkkailija]

On tieteentekijöitä ja tieteen tekijöitä. Ajatellaampa vaikka valtiomme johtavaa tieteentekijää, prof Pekka Himasta, Berkely California U.S,A,ssa. Olisi mukava jos koko mies unohdettaisiin sinne ikuisesti enkä uska että tiedemaailma kokisi mitään menetystä Suomessa tai Yhdysvalloissa. Helkkarin hyvä esimerkki yliopistojen ns "tieteelle välttämättömästä matkuatamisesta"..ja paskat sanon minä.

todellisuus Häpeä- ja Kommariyliopistossa on se että professoriksi nimitetyt ihmiset saavat päättää ja päättävät täysin pidäkkeettä omista Humatkakustannuksistaan jotka NAAMIOIDAAN tieteen tekemiseen tarvittavaksi matkailuksi. Eli ihminen ITSE päättää mikä olisi kivaa, mihin mennään ja häpeä- tai kommariyliopiston ammanuenssi kirjoittaa nimen laskupaperiin.

20 % häpeä- ja kommariyliopiston matkustelusta on tieteelle tärkeää. 80% matkailusta on pelkkää haaskuuta kun aikuiset leikkivät.

[Isäntä ja loinen]

Hetken mietin, kumpi uuvuttaa minua enemmän: Soini, joka laahustaa Pariisissa homovastaisella marssilla, vai Repo, jonka mielestä tämä on hieno osoitus kansainvälisyydestä.

Oliko tällä erikoisella sanavalinnalla tarkoitus piikitellä Soinia hänen ylipainoisuudestaan?

Miksi tässä nyt pitäisi olla niin helvetin kansainvälinen? Kunhan nyt elinkeinoelämän piiristä löytyisi sen verran kansainvälisyyttä, että vienti vetäisi. Kansainvälisyyden itseisarvoinen peräänkuuluttaminen ja jalustalle nostaminen ärsyttää.

[Lalli IsoTalo]

Ajatelkaapa asiaa työnantajan kannalta ...

Laajennetaan tämä vielä journalisteista ja tieteentekijöistä kaikkiin työntekijöihin. Jos työntekijä pätevöityy ulkomailla tavalla joka kotimaassa ei ole mahdollista, ja tämä pätevöityminen on välttämätöntä tehtävässä pärjäämisessä, niin ulkomaan kokemuksesta on varmasti etua, kun auennutta vakanssia täytetään. Koska se on yrityksen etu.

Jos kuitenkin ulkomailla työskennellyt ihminen pyrkii kotimaassaan tehtäviin, joissa ulkomaan kokemuksesta ei ole välitöntä hyötyä, niin ulkomaan kokemus ei enää välttämättä olekaan automaattisesti etu, koska eteen saattaa tulla esimies, jolta tuo ulkomailla työskentely on jäänyt syystä tai toisesta väliin, vaikka siihen olisi ollut toiveita. Tällöin ihan normaali ihmimillinen kateus saattaa astua kuvaan rekrytointiprosesissa.

Tai sitten se voi olla esimiehen omalle uralle uhka palkata itseään kansainvälistyneempi alainen.

Onhan näitä nähty.

[JJohannes]

Huvittavaa myös on, etten usko Soinin olevan pätkääkään niin umpimielinen junttinationalisti kuin millaisen kuvan hän poliitikkona itsestään antaa. Veikkaan, että hän on kulissien takana jossain määrin samantyyppisillä linjoilla kuin muu eurooppalainen nouvelle droite eli jonkin sortin paneuropeisti jolle yleiseurooppalainen kulttuuriperintö ja yhteistyö on kansallisen ohella säilyttämisen arvoista. Paavilaisuuskin sopisi kuvaan.

[Oami]

Korhonen on suomalainen, joten hänen lausumastaan seuraa, ettei hän ole kansainvälinen. Ehkä hän voisi korjata omaa kansainvälisyyden puutettaan opiskelemalla lisää kieliä eikä syyttelemällä aiheettomasti monia muita.

Koska olen tällainen sananvapausaktivisti kuin olen, en tee tutkintapyyntöä tuon kirjoituksen tiimoilta.

[Emperor]

Huvittavaa myös on, etten usko Soinin olevan pätkääkään niin umpimielinen junttinationalisti kuin millaisen kuvan hän poliitikkona itsestään antaa. Veikkaan, että hän on kulissien takana jossain määrin samantyyppisillä linjoilla kuin muu eurooppalainen nouvelle droite eli jonkin sortin paneuropeisti jolle yleiseurooppalainen kulttuuriperintö ja yhteistyö on kansallisen ohella säilyttämisen arvoista. Paavilaisuuskin sopisi kuvaan.

Nationalismissa ei ole mitään junttia. Umpimielisyys taas on melkeinpä kokonaan olkinukke/poliittista retoriikkaa.

En siis puolustele Soinia, vaan huomautinpa muuten vain.

[Nanfung]

Miksi tässä nyt pitäisi olla niin helvetin kansainvälinen? Kunhan nyt elinkeinoelämän piiristä löytyisi sen verran kansainvälisyyttä, että vienti vetäisi. Kansainvälisyyden itseisarvoinen peräänkuuluttaminen ja jalustalle nostaminen ärsyttää.

Mitä on kansainvälisyys ja mihin sitä tarvitaan? Eikö ihmisyys riitä?

Kansainvälisyydestä en tiedä yhtään mitään, joten minut voidaan luokitella perussuomalaisen metsäläisjuntin jälkeläiseksi.

En ole koskaan tehnyt ensimmäistäkään lomamatkaa ulkomaille, vaikka olen vuosikymmeniä kierrelyt viidessä maanosassa ja ylittänyt jopa pohjoisnavan, tosin vain lentokoneella.

Kansainvälisyys ei kiinnosta, koska olen tavannut aivan liian monia näitä kansainvälisinä itseään pitäviä ihmisiä. Onko se kansainvälinäisyyden merkki, jos vuoden parin oleskelu Ranskassa pakottaa puhumaan suomea ranskalaisittain murtaen, eli ärrää sorauttaen?

Olen usein ihmetellyt sitä, miksi ne ovat pääasiassa naisia, jotka unohtavat Suomen kielen oleskeltuaan jossain ulkomailla jonkin aikaa?

Kerran Australiassa vierailin pari vuotta aikaisemmin sinne muuttaneen suomalaisperheen rakentamassa omakotitalossa. Perheen rouva oli jo pahasti unohtanut Suomen kielen, puhuen jotain Suomen ja Englannin sekoitusta, eli pidginia?

[Oho]

Aika likinäköinen on Johanna Korhonen, ja näyttää kyllä puhuvan asioista, joista ei oikeastaan mitään tiedä mutta eihän sitä muuten Helsingin Sanomien toimitukseen töihin pääsekään.

[tietotyöläinen]

Korhonen on suomalainen, joten hänen lausumastaan seuraa, ettei hän ole kansainvälinen. Ehkä hän voisi korjata omaa kansainvälisyyden puutettaan opiskelemalla lisää kieliä eikä syyttelemällä aiheettomasti monia muita.

Hän voisi myös kansainvälistyä oikein tosissaan ja muuttaa jonkun toisen kansan pariin. Valitsee vielä kansan, joka on suomalaisiin verrattuna merkittävästi kansainvälisempi, niin kyllä kelpaa.

[kummastelija]

Tuo Korhosen kirjoitus vain todistaa sen miten huonosti keskeiset valtamedioiden toimittajat tuntevat suomalaista yhteiskuntaa. Itse olen ollut kansainvälisessä teollisuudessa töissä yli 20 vuotta - eikä todellakaan tuo Korhosen osoittama kuva ole toden mukainen. Samoin henkilöt joiden tiedän olevan tieteessä kansainvälisissä yhteyksissä eivät noin käyttäydy. Miksi tuo kirjoitus tehtiin? Mitä Korhonen yrittää sanoa?

Jos Korhonen tekisi töitään kuten toimittajan tulee tehdä, hän tutkisi asiaa, keräisi evidenssiä ja niiden pohjalta tekisi jutun. Hävettää kun toimittaja tekee töitään noin huonosti. Eikö tuolla hesarissa ole minkäänlaisia kriteereitä toimittajiensa kirjoituksille? Viime viikollakin syvää myötähäpeää herätti pääkirjoitustoimittajan rykäisy valtiovarainministerin kynsistä.

Hesarin linja on hukassa. Totaalisesti. Vuoropäivin saamme lukea jonkun hatusta vedetyn suomalaisten mollauskirjoituksen ja muunkulttuuristen ylistyksen. Joskus aikanaan lehdistön on sanottu olevan vallan vahtikoira. Ei enää. Hesari on pelkkä vallan koira.

[femacco]

Ketä jaksaa kiinnostaa jonkun femakon höpinät.

[Blanc73]

Korhonen on taas näköjään (valitettavasti) herännyt norsunluutornissaan ja valistaa meitä sivistymättömiä mongoleja suurella viisaudellaan. Korhonen on malliesimerkki tiedostavasta toimittajasta, jonka yksi tunnuspiirre on Suomen ja suomalaisten väheksyminen aina kun siihen tulee mahdollisuus. Ja persu-vihaa ämmä ei edes yritä peitellä kolumnisssaan. Ei ole näköjään helppoa olla hyvä ihminen meidän pahojen joukossa...

[siviilitarkkailija]

Ajatelkaapa asiaa työnantajan kannalta ...

Laajennetaan tämä vielä journalisteista ja tieteentekijöistä kaikkiin työntekijöihin. Jos työntekijä pätevöityy ulkomailla tavalla joka kotimaassa ei ole mahdollista, ja tämä pätevöityminen on välttämätöntä tehtävässä pärjäämisessä, niin ulkomaan kokemuksesta on varmasti etua, kun auennutta vakanssia täytetään. Koska se on yrityksen etu.

Jos kuitenkin ulkomailla työskennellyt ihminen pyrkii kotimaassaan tehtäviin, joissa ulkomaan kokemuksesta ei ole välitöntä hyötyä, niin ulkomaan kokemus ei enää välttämättä olekaan automaattisesti etu, koska eteen saattaa tulla esimies, jolta tuo ulkomailla työskentely on jäänyt syystä tai toisesta väliin, vaikka siihen olisi ollut toiveita. Tällöin ihan normaali ihmimillinen kateus saattaa astua kuvaan rekrytointiprosesissa.

Tai sitten se voi olla esimiehen omalle uralle uhka palkata itseään kansainvälistyneempi alainen.

Onhan näitä nähty.

Näitä on (ja pahoittelut kirjoitus vihreistä).

koko tätä arvokeskustelua vaivaa vihervasemmistolaisen eliittipellilyn oletus jolle ei ole mitään perustetta. Se kuuluu näin.

Väitös: kansainvälistyminen on hyvästä ja sitä saadaan matkustamalla ulkomaille kansainvälistymään.

Oletus: koska ulkomailla näkee uusia asioita, siitä seuraa tietomäärän lisääntyminen mikä auttaa ajattelemaan asiaa uudella tavalla.

Todistus: koska tietomäärä on lisääntynyt, on tapahtunut tietämyksellistä kasvua mikä todistaa väitteen oikeaksi. (väite sinänsä ei ole väärä mutta se ei kerro mitään siitä tiedosta jota on saatu tai sen laadusta).

Harmillisesti ei edes suostuta käsittelemään sellaista vaihtoehtoa että ulkomailla oleilu voisi tyhmentää, sumentaa tai laskea ihmisen kapasiteettia ja ajattelukykyä. Kirjaimellisesti laskea ihmisen kykyä tuottaa lisäarvoa työnantajalle. Joskus matkailu on haitaksi ihmiselle itselleen tai kohdealueen asukkaille. Vihervasemmistolaisen matkailueliitin mielessä on oikeasti vain raha jonka työnantajalta saadaan matkakustannuksiin. Millään muulla ei ole väliä paitsi omalla henkilökohtaisella nautinnolla jota sitten maksimoidaan kaikin keinoin.

Hyvä pointti on tämä esimiehen ohitus ulkomaanmatkailussa. Yllättävän monet esimiesasemassa olevat ihmiset pitävät työmatkoja luonnollisena palkkaan rinnastettavana etuna joka tulee aseman myötä. Se että asiantuntija ei pääse matkalle on pienempi ongelma kuin jos esihenkilö itse ei pääse. Sokerina pohjalla ns "menen valvomaan aikuisia ihmisiä miten ne pärjää" perustelut.

[CaptainNuiva]

Jos nyt ajettelee omaa kansainvälisyyttä ja etenkin huomio kavereiden reissaamisen ympäriinsä milloin missäkin tarkoituksessa niin sanoisin että tuon Korhosen jutun täytynee koskea enemmänkin häntä itseään?

Toisaalta, tiedostava aina varaa itselleen määritellä asioita omien lokeroidensa mukaisiksi ja josko Korhonen tarkoittaa kansainvälistymisellä sitä että suomalaiset eivät joukoittain kiertele maailmaa erillaisissa vähemmistötapahtumissa koska se ja vain se, on Korhosen mielestä ehken ainoaa ja oikeaa kansainvälistymistä...Muuta ei lasketa ja jos lasketaan niin alkaa murjotus.

[tietotyöläinen]

Ei ole näköjään helppoa olla hyvä ihminen meidän pahojen joukossa...

Päinvastoin, vaikuttaa hyvinkin helpolta. Ei muuta kun valkkaa säännöllisin välein jonkun random aiheen ja rustaa siihen peruskaavalla peruskitinät ympärille ja palkka juoksee.

Ei tarvita kuin taito kirjoittaa kelvollista tekstiä ja tarpeeksi tuuhea puska pään ympärille (no pun intended), ettei elinkeino vaarannu.

Olisi kiva tietää kumpi osapuoli lopetti hänen vuosia kestäneen vakikolumninsa Tietokone-lehdessä.

[IDA]

Johanna Korhonen kirjoittaa:

Perussuomalaisten Timo Soini kävi loppukeväästä Pariisissa osoittamassa mieltään Ranskan tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Hanke ilahdutti sosiaalidemokraattien europarlamentaarikkoa Mitro Repoa. Revon mielestä Soinin retken "symboliarvo" oli "valtava". "Jopa perussuomalaiset ovat murtaneet henkisen muurin ympäriltään ja astuneet Eurooppaan", Repo ihasteli (Voima 6/13).

Tuossa on nyt kaksi kahjoa totaalisen väärässä ja kumpikaan heistä ei ole Timo Soini.

[Dharma]

Tajuavatkohan nämä kolumnistit, ettei yksikään lukija jätä äänestämättä PS:ää kirjoituksen takia, mutta joku saattaa äänestää, joka ei muuten olisi äänestänyt? Tai ehkä kirjoittaja(t) välittävät vain oman kuvansa ja nimensä näkymisestä ja (pienestä) kirjoituspalkkiostaan.

[Dharma]

Mitä itse asiaan tulee, niin viennin osuus Suomen BKT:sta oli alle neljännes, kun NL romahti. Siitä se kasvoi lähes puoleen ennen 2008 romahdusta noin kolmasosaan. Suomen suuryritykset taasen ovat 90+ %:sti kansainvälisiä lähes kaikki (liikevaihto). Suomi on yksi maailman avoimpia ja siten kansainvälisimpiä talouksia.

[Alapo]

Millähän rahalla sitä normaali työssäkäyvä on kansainvälinen, kun kaikkia veroja ja maksuja korotetaan koko ajan?

[Dharma]

Millähän rahalla sitä normaali työssäkäyvä on kansainvälinen, kun kaikkia veroja ja maksuja korotetaan koko ajan?

No meneehän veroistasi kansainvälisyyteen merkittävä summa: kehitysapuun 1,18 mrd e/vuosi ja kymmenien miljardien eurojen eurotuet.

[ämpee]

Mikähän tekee Korhosesta kansainvälisyyden asiantuntijan, omat kokemuksetko, vaiko pelkkä teoreettinen "osaaminen" ja runsas mielikuvitus ??
Tietenkin Johanna on saattanut joskus käydä jossain seuramatkalla.

Omien kokemusteni perusteella ne suomalaiset jotka asuvat ulkomailla, omaavat yleensä aivan riittävissä määrin kansainvälisyyttä, sillä ne jotka eivät omaa, tulevat yleensä "maitojunalla" takaisin.
Itse kokeilin omaa kansainvälisyyttäni vuosien 1987-2012 välillä, ja hyvin tuntui riittävän.