Ammattiyhdistysliike ja työehtosopimukset

[Leso]

Ehhei, oma ketjunsa tappaisi keskustelun.

Se on sama kuin että aina, kun vaihtaa baaria, niin hyvä fiilis hiipuu.
Tiiätsä, mitä mä tarkotan? 

[IMMane]

Eli työntekijä vain saa palkkaa tekemättä juurikaan sen eteen mitään. Tai siis ei mitään. Se kai oli pointtisi. Aika perseestä tuo pointti suoraan sanottuna.

Ymmärrän kyllä kritiikin ay-liittoja vastaan. Sekä työehtosopimusten kritisointia. Työntekijä joka taas noudattaa näitä tekee oikein lain puitteissa. Omassa työssäni TES on sana muiden joukossa. Joskus sitä noudatetaan ja joskus ei. Useimmiten ei mutta ei se minun maailmaani kaada. En tee työtä yrittäjän tai yrityksen vuoksi. Minua ei kiinnosta yrittäjän/yrityksen elämä sen enempää kuin yrittäjää ei kiinnosta minun elämä. Eikä pitäisikään koska työntekijää ja yrittäjää ei yhdistä muu kuin raha. Samalla tavalla kuin prostituutiossa mutta myydään vain eri ruumiinosia. Tapauksessani myyn lähinnä selkääni, käsiäni ja keuhkojani.

Siinä mielessä olet kyllä oikeassa että työntekijät tavallaan ovat mitä ovat. Tyhmiä kun myyvät/antavat usein liian halvalla. Joskus jopa ilmaiseksi.

Näillä eväillä Suomi nousuun. Työntekijä über alles.

Ei taida suomella realistisia mahdollisuuksia olla. Harmi vain että olen lopulta aina optimisti joten se nähdään muutaman vuoden päästä että onko muutoksia edes tulossa vai jatketaanko samalla itsetuho linjalla. No, sitä saa mitä tilaa. Tulevaisuuden "suomalainen" työntekijä voi olla hyvinkin tarkka siitä kuka käskee ja mitä. Paljon tarkempi kuin nykyiset. Joten onneksi olkoon kaikille tasapuolisesti.

Ihan mielenkiinnosta kysyn vielä että mikä tässä lauseessa oikein muka mättää ?
Eikä pitäisikään koska työntekijää ja yrittäjää ei yhdistä muu kuin raha. Samalla tavalla kuin prostituutiossa

[IMMane]

Ehkä sellainen malli olisi hyvä että työnhakija/tekijä tiedustelisi työnantajalta mitä tämä olisi valmis maksamaan työntekijän työpanoksesta. Kun summa on sovittu niin hommiin. Työn laatua tai toimenkuvaa ei tule eritellä/ilmoittaa vaan kyse olisi puhtaasti työntekijän ja yrittäjän välisestä yhteistyösopimuksesta, sen sisältö ei kuuluisi kenellekkään muulle. Sopimuksessa voisi esim. olla ehto joka kieltää sopimuksen tietojen/ehtojen jakamisen eteenpäin.

Jos palkatun suorittama työ ei työnantajan mielestä suju tai tulee muita komplikaatioita niin voi irtisanoa välittömästi. Ei siis irtisanomisaikoja, selvittelyjä, lomapäiviä tai saikkuja. Työntekijä voisi myös lähteä koska haluaa mutta jos työntekijän lähdöstä aiheutuu kuluja yritykselle niin ne työntekijä korvaa, tai vastaavasti muuten aiheuttamansa kulut yritykselle.

Hyvä alku ?

[Leso]

Erittäin hyvä alku. 

Keskinäisessä sopimuksessa voisi määrätä alkupalkaksi (stetsonista, tää on esimerkki) vaikka kympin per tunti.
Jos työntekijä viihtyisi ja ennen kaikkea olisi yritykselle huomattavasti arvokkaampi kuin "kympin tunti", niin jokainen fiksu työnantaja hilaisi palkkaa ylös mahdollisesti jopa 25 euroon per tunti, mahdollisuuksiensa mukaan.

Tämä toki edellyttäisi myös monien muiden palkkadinosaurusten kaatamista.

[Kalevi Aronen]

Täh?

Nehän on lisäherkkuja, eikö?
Kai te nyt voitte parista munkista luopua?
Kuten yöLISISTÄ.

Teette työsopimuksen tietylle summalle, joka kattaa työpanoksenne tietylle ajalle. Vai?
Kaikki muu on lisiä. Eikö?
Jos lakipakko poistuisi, ettekä enää saisi lisiä, tekisittekö töitä?

Hyvin sanottu, mutta ehkä kuitenkin kyseessä on vain kokonaispalkka. Yksi johtaja sanoi joku vuosi sitten, mun duunissa, että ne kesälomarahat ovat semmosta "ylimääräistä" tuloa. Mikä ei ihan pidä paikkaansa. Kuntasektorilla yhden vuoden yleiskorotukset käytettiin lomarahan muodostamiseen.

Sama näissä lisissä. Korotussumma on joku iso raha ja osa siitä on halki vuosien käytetty yleisiin korotuksiin ja osa sitten näihin lisiin. Ihan vaan esimerkkinä rakennusala, joka on käyttänyt nämä korotusrahat muun muassa  matkakustannusten korvaamiseen työntekijöille, jos työmaa on ollut kaukana.

Kato toveri Leso, kannattaisi hieman perehtyä aiheeseen, ennenkuin antaa lausuntoja. Hoitoalalla taas vuorotyössä maksettavat kustannukset ovat olleet niitä korotussummasta maksettavia rahaeriä, jotka ovat vastaavasti vähentäneet sen vuoden yleiskorotuksia, milloin niistä on sovittu.

[Leso]

[...] Hoitoalalla taas vuorotyössä maksettavat kustannukset ovat olleet niitä korotussummasta maksettavia rahaeriä, jotka ovat vastaavasti vähentäneet sen vuoden yleiskorotuksia, milloin niistä on sovittu.

Wau, toweri Hehcux, wau. 

[Porilainen munalla]

Matkailu- ja ravintola-aloilla työehtosopimukset, ja työaikarajoitukset ovat yksi suurimmista esteistä työllistää
ihmisiä. Onneksi suuri joukko työntekijöitä ymmärtää asian, siis sen ettei esimerkiksi hiihtokeskusten pitäjät välttämättä pysty maksamaan samoja tuplapyhätyökorvauksia kuin UPM-kymmenen paperitehtaat.
Ja jollei ole lunta niin ei ole töitäkään.

[IMMane]

Erittäin hyvä alku. 

Keskinäisessä sopimuksessa voisi määrätä alkupalkaksi (stetsonista, tää on esimerkki) vaikka kympin per tunti.
Jos työntekijä viihtyisi ja ennen kaikkea olisi yritykselle huomattavasti arvokkaampi kuin "kympin tunti", niin jokainen fiksu työnantaja hilaisi palkkaa ylös mahdollisesti jopa 25 euroon per tunti, mahdollisuuksiensa mukaan.

Tämä toki edellyttäisi myös monien muiden palkkadinosaurusten kaatamista.

Unelmia pitää aina olla. Unelmasi suomen työmarkkinoista ei ikinä toteudu. Toki monissa muissa maissa kyseinen unelmamalli on käytössä, varsinkin maissa joissa käytetään runsaasti lapsityövoimaa ja käytettyjä kalsareita hengityssuojaimena. Yrittäjä näissä maissa on puolijumalan asemassa verrattuna työntekijään.

Yrittäjä on ihminen siinä kuin työntekijäkin. Kusettaa, valehtelee ja käyttää toisia hyödyksi, aina joskus kun siltä tuntuu. Työsopimuksella ehdottamassani mallissa voi pyyhkiä pyllynsä sillä se ei tarkoita tai velvoita mitään, aivan sama vaikka sitä ei olisi. Tai siis työntekijää velvoittaa maksamaan x-määrän rahaa x-asiasta yrittäjälle. Fantastista. 

[Leso]

Ei ihme, että moni yrittäjä elää köyhyyden rajamailla, kun ne ei tajua kusettaa, valehdella ja käyttää työntekijöitä hyväksi. 

[Kalevi Aronen]

Ei ihme, että moni yrittäjä elää köyhyyden rajamailla, kun ne ei tajua kusettaa, valehdella ja käyttää työntekijöitä hyväksi. 

Totta puhut ja toisaalta yrittäjän tulo tulee kyllä siitä, että tekee korkealla ammattitaidolla jotakin lisäarvoa työn kohteeseen. Meikäläinen tähän ikään on ollut myös yrittäjänä takavuosina. Kynnys työntekijän palkkaamiseen on korkea, mutta hyvällä verkolla voi asioita teettää alihankintana.

Pahimmat yritystä haittaavat asiat olivat toiset firmat ja asiakkaat, jotka ei maksaneet laskujaan. Sekä verottaja, joka oli meikäläisenkin yhtiötä purkamassa tämän tästä, mutta onneksi asiakkaita oli useita.

Lopetin yrityksen ja en saanut sentään takkiin, mutta ei siinä kyllä rikastuttukaan. Myin pienen varaston ja tarvikeet seuraavalle yrittäjälle ja siirryin yksityisen palvelukseen. Nyt olen eläkkeellä Suomen suurimmasta kuntayhtymästä. On haikeata muistella aikoja entisiä, ne kun eivät koskaan palaa.

[IMMane]

Ei ihme, että moni yrittäjä elää köyhyyden rajamailla, kun ne ei tajua kusettaa, valehdella ja käyttää työntekijöitä hyväksi. 

Jaa jaa. Ehkä olen jäävi kommentoimaan aihetta koska tunnen monia pienyrittäjiä joita arvostan suuresti, tunnen monia palkansaajia joita arvostan suuresti. Molemmista löytyy köyhyyttä, ei juurikaan rikkautta. Lainaraharikkautta kumpaisestakin.

Yksi pointtini oli yksinkertaisuudessaan se että on täysin tuurista kiinni minkälaisen työnantajan tai työntekijän saa. Joillain on tosi huonoa tuuria. Sinulla usko ja luottamus on selkeästi mennyt, minulla sitä on onneksi vielä hieman jäljellä. Eikä tämä tarkoita että suomessa yrittäjän asiat olisivat oikein hoidettu. Turhia etupykäliä työntekijöiden suuntaan alasta riippuen toki on enemmän ja vähemmän. Yrittäjän vastuu on melkoinen, ottaa ken uskaltaa ja tietää homman kunnialla hoitavansa, minä en ota koska suomen lainsäädäntö ja korruptoituneet markkinat, isot (kansainväliset) konsernit syövät pienet ja lähes kaikki taputtaa käsiään. Sitä saa mitä tilaa.