Maahanmuuton suunta muuttumassa: Nyt muutetaan pois euroopasta

[sivullinen.]

STT uutisoi useissa lehdissä miten Marokosta ei enää muuteta Espanjaan paremman elintason toivossa vaan suunta on jo päinvastainen.

Espanjalaiset muuttavat Marokkoon paremman elämän toivossa

[...]

–?Espanjassa kaikki menee tällä haavaa huonosti. Myin kaiken minkä omistin siellä. Espanjassa ei ole töitä eikä pankeista saa lainaa, kertoo Rodriguez, joka muutti Marokkoon viime vuoden alussa.

Vuosikymmenien ajan muuttoliike on kulkenut päinvastaiseen suuntaan, kun marokkolaiset ovat - usein henkensä vaarantaen - yrittäneet päästä Eurooppaan. Kohteena on useimmiten ollut juuri lähimpänä sijaitseva Espanja. Marokkolaiset ovat yksi Euroopan suurimpia tulijaryhmiä, ja puolet heistä asuu Espanjassa.

[...]

http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/511609/Espanjalaiset+muuttavat+Marokkoon+paremman+elaman+toivossa

Näin alkaa suunta kääntyä. Ennen loikattiin Neuvostoliitosta länteen; nyt loikataan amerikasta Venäjälle. Ennen tulivat afrikkalaiset turvapaikkashoppailemaan eurooppaan; nyt lähdetään euroopasta afrikkaan elintasoa nostamaan. Muutaman vuoden päästä ovat Suomen pakolaisongelmatkin menneen talven lumia. Ei tänne kukaan tule ilman diskorahaa ja keskusta-asuntoa. Maahanmuuttokriittisyys häviää siinä samalla ongelman ratketessa itsestään. Tosin jo tulleiden osalta tilanne kärjistyy, jos heidän elintasoaan lasketaan ja ympäröivän yhteiskunnan elintason johdosta viha ja rasismi lisääntyvät.

Entä mihin suuntaan lähtevät suomalaiset pakolaisiksi - jos tilanne kehittyy sotilaalliselle tasolle - tai elintasoaan nostamaan? Afrikkaan en usko Suomesta Espanjan tavoin lähdettävän. Sata vuotta sitten lähdettiin amerikkaan. Nyt suuntana voisi olla Saksa, Venäjä, Kiina tai lähietappina Viro. Silloin on pakolaisena osattava sopeutua paikallisiin oloihin ja kulttuuriin. Siinä on tehtävää. Jos lähdet pakolaiseksi Iraniin, kannattaa olla valmis hyväksymään Sharia laki.

[Eino P. Keravalta]

Taidanpa lähteä Eestiin.

Faijalla on siellä kerrostaloasunto ja kesämökki. Ja mulla on hyllyssä eestin kielen sanakirja.

Ja veljeskansaahan tässä ollaan.

[P]

Pietari on ihan pravilna.    Tosin taidan olla osin paluumuuttaja. Suku pakeni bolshevikkeja Pietarista Suomeen vallankumouksen jälkeen. Nyt pitää paeta eurososialisteja ja heidän luomaansa smutnoje vremjaa takaisin Itään?

Eikä tarvitse poistua Euroopasta, ainoastaan EU:sta.

[Emo]

Eestiin lähden minäkin. Tai Venäjälle. Mieluummin tietenkin Eestiin.

[Ilkka Partanen]

Entä mihin suuntaan lähtevät suomalaiset pakolaisiksi - jos tilanne kehittyy sotilaalliselle tasolle - tai elintasoaan nostamaan? Afrikkaan en usko Suomesta Espanjan tavoin lähdettävän. Sata vuotta sitten lähdettiin amerikkaan. Nyt suuntana voisi olla Saksa, Venäjä, Kiina tai lähietappina Viro. Silloin on pakolaisena osattava sopeutua paikallisiin oloihin ja kulttuuriin. Siinä on tehtävää. Jos lähdet pakolaiseksi Iraniin, kannattaa olla valmis hyväksymään Sharia laki.

Viro voisi olla luontevin kohde. Kohtalaisen helposti omaksuttava kieli, hyvin samankaltainen kulttuuri (veljeskansa) sekä lisäksi yhä useamman suomalaisyrityksen sijoittuminen lahden toiselle puolelle. Lisäksi vielä alhainen väestökulttuurinen rikastusprosentti nostaa houkuttelevuutta varmasti myös ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten silmissä.

[Emo]

Viro voisi olla luontevin kohde. Kohtalaisen helposti omaksuttava kieli, hyvin samankaltainen kulttuuri (veljeskansa) sekä lisäksi yhä useamman suomalaisyrityksen sijoittuminen lahden toiselle puolelle. Lisäksi vielä alhainen väestökulttuurinen rikastusprosentti nostaa houkuttelevuutta varmasti myös ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten silmissä.

Tuossa tapauksessa lähden Venäjälle, jos ruotsalaiset meinaavat velloa tuhoamaan Eestin!

[sivullinen.]

Viro eli Eesti on minulla käynyt useasti mielessä. Mutta minne siellä? Saarenmaa on kaunis - mutta maaseudulle muuttaminen on aina vaikeampaa. Tallinna on lähempänä Helsinkiä kuin Tampere. Oma suosikkini on kuitenkin Tartu: pieni ja kotoisa sivistyskaupunki.

Viro ei kuitenkaan voi olla enempää kuin välietappi. Se on liian pieni maa. Siellä olisi pakko pistää pian raja kiinni. Edes 100 000 suomalaispakolaisen asuttaminen ei ole mahdollista.

[Suomi2050]

Viroon liittyen oli muutama päivä sitten tämmöisiä uutisia:

http://yle.fi/uutiset/viron_halvat_kesaasunnot_houkuttavat_suomalaisia_-_kaupan_paalle_voi_saada_siivun_historiaa/6714091

Viron halvat kesäasunnot houkuttavat suomalaisia - kaupan päälle voi saada siivun historiaa
Virosta saa edelleen kesäasunnon huomattavasti Suomea halvemmalla. Etenkin Etelä-Virossa hinnat ovat hyvin edullisia. Rantasen pariskunta mökkeilee toista vuotta melkoisen elämäntarinan omaavassa tilavanhuksessa.

http://yle.fi/uutiset/tallinnan_asunnot_houkuttelevat_suomalaisia/6714281

Tallinnan asunnot houkuttelevat suomalaisia
Asuntojen hinnat Tallinnassa ovat alle kolmanneksen Helsingin hinnoista. Noin 6-7 prosenttia myytävistä asunnoista päätyy suomalaisomistukseen.

[-PPT-]

Virolaisille asukasluvun pienuus on jonkinlainen kompleksi ja kun he vielä alhaisen syntyvyyden lisäksi menettävät tuhansia ihmisiä maastamuutolle, pääasiassa Suomeen mutta myös muuallekin, niin heidän väkilukunsa junnaa paikallaan ja jopa laskee. Kun heidän taloutensa entisestään kehittyy niin heille maahanmuutto saattaa olla hyvinkin tervetullut ilmiö.

[talous ja muutos]

On sellainen nyrkkisääntö, jonka mukaan kannattaa asua keskituloisessa maassa:

Infrastruktuuri (liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, energiatuotanto, koulutus, sairaanhoito jne.) on valmis.
- Toisaalta koulutus ja sairaanhoito voi olla kallista, jos se on toteutettu kaupalliselta pohjalta.

Keskituloisessa maassa on hyvä tai kohtuullinen talouskasvu.
- Töitä löytyy helpohkosti.
- Työpaikat ovat monivuotisia.

Toisaalta, jos keskituloisen maan naapurina on halpamaa, niin työpaikat siirtyvät halpamaahan. Silloin keskituloisen maan talouskasvu on yleensä niukka.

Lisäksi haittapuolena on, että keskituloisessa maassa palkan ostovoima on Suomeen verrattuna paljon pienempi, kun kyseessä on energia ja maailmanmarkkinahintaiset tuotteet (esim. tietokoneet).

[Phantasticum]

Viro ei kuitenkaan voi olla enempää kuin välietappi. Se on liian pieni maa. Siellä olisi pakko pistää pian raja kiinni. Edes 100 000 suomalaispakolaisen asuttaminen ei ole mahdollista.

Kun nyt tuli puheeksi, niin Väistöalue Viroon kuuluu Homman hassuimpiin ketjuihin. Kuinka monta poroa on tarpeeksi? Milloin tuulipuvut alkavat kahista liikaa? Ilmeisesti kukaan ei aio kysyä virolaisilta mitään, sinne vain muutetaan lupaa kysymättä. Viro on ehkä maailman ainoa maa, jossa suomalainen pärjää omalla äidinkielellään. Suomalainen voi mennä pieneen Viroon isännän elkein.

[sivullinen.]

Kun heidän [virolaisten] taloutensa entisestään kehittyy niin heille maahanmuutto saattaa olla hyvinkin tervetullut ilmiö.

Poliittisen totuuden mukaan näin on myös Suomessa - ja meilläkin talous kehittyy mukavasti. Kansan mielipide ei aina ole sama kuin poliitikkojen suunnitelmat. Hieman asiaa tutkailtuani huomasin varsin voimakassanaista keskustelua maahanmuutosta lahden toisella puolella.

Martin Helme soovitus immigratsioonipoliitikaks: kui on must, näita ust
http://www.postimees.ee/1252028/martin-helme-soovitus-immigratsioonipoliitikaks-kui-on-must-naita-ust

Tuleb online-väitlus: kas neeger on halvustav sõna?
http://arvamus.postimees.ee/1264774/tuleb-online-vaitlus-kas-neeger-on-halvustav-sona

Maassa, jossa jo nyt on 25% "maahanmuuttaja" vähemmistö eli venäläiset, ei todennäköisesti ole halua hankkia toista samanlaista ongelmaa riesakseen. Suomalaiset ovat tietenkin hyviä tulokkaita - ainakin suomalaisten mielestä.

[Suomi2050]

Mutta kuitenkin suomalaisten määrä Virossa on vähentynyt.

Suomalaisten määrä ja osuus Viron väestöstä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Estonia#Ethnic_groups

1989 - 16,622 - 1,1%.

2000 - 11,837 - 0,9%.

2011 -  7423   - 0,6%. 

[Vulcaano]

Tuolla entisessä Karjalan mailla löytyy  tyhjiä tontteja & autioita taloja. Emme joutuisi maksumiehiksi eikä vennäät ole tähänkään asti välittäneet eheyttää kaunista karjalaa. Arvaappa "ketkä" tuli mieleen joita voisi laittaa sinne kasvattilapsineen 

[Sitruunamelissa]

Ilmeisesti kukaan ei aio kysyä virolaisilta mitään, sinne vain muutetaan lupaa kysymättä. Viro on ehkä maailman ainoa maa, jossa suomalainen pärjää omalla äidinkielellään. Suomalainen voi mennä pieneen Viroon isännän elkein.

Lupaa kysymättä muuttamisesta on tuskin kysymys, emme kuitenkaan elä romanikulttuurissa, jossa pitää pyytää naapureilta ensin lupa muuttoaikeille. Viro voi halutessaan tehdä lain, samanlaisen kuin Venäjälläkin ymmärtääkseni on, että ulkomaalaiset eivät voi ostaa maata, taloja tai muuta samankaltaista kiinteää omaisuutta omakseen. Jos taas ostaminen on laillisesti mahdollista ja virolainen myyjä haluaa tai suostuu myymään suomalaiselle, ei suurempaa ongelmaa pitäisi olla. Vai ostavatko venäläiset mielestäsi pienestä Suomesta mökkejä ja taloja isännän elkein? Vai liittyvätkö isännän elkeet vain samansukuiseen äidinkieleen? Ja onko tämä ostaminen jo niin laajamittaista, Suomessa ja / tai Virossa, että se on vakava ongelma ja siihen pitää puuttua poliittisilla päätöksillä?

Itsehän en ole Viroon muuttamassa. En edes harkitse. En kuitenkaan ole kansainvälistä muuttamista vastaan silloin, kun on tarkoitus sopeutua paikalliseen elämänmenoon, oli sitten muuttamassa Viroon tai mihin muualle tahansa.

[Oami]

Itse olen puolivakavasti joskus katsellut Norjaa ja Sveitsiä. Toinen on lähellä ja toisessa on bonuksena suora demokratia. Molemmissa on lisäksi nättejä maisemia ja ne ovat irti EU:sta.

Kun nyt tuli puheeksi, niin Väistöalue Viroon kuuluu Homman hassuimpiin ketjuihin. Kuinka monta poroa on tarpeeksi? Milloin tuulipuvut alkavat kahista liikaa? Ilmeisesti kukaan ei aio kysyä virolaisilta mitään, sinne vain muutetaan lupaa kysymättä. Viro on ehkä maailman ainoa maa, jossa suomalainen pärjää omalla äidinkielellään. Suomalainen voi mennä pieneen Viroon isännän elkein.

Nämä ovat tietysti niitä kysymyksiä, jotka Viron kansan olisi itse päätettävä, hyötyjä ja haittoja sopivaksi katsomallaan tavalla punnittuaan.

[Kari Kinnunen]

Itse olen puolivakavasti joskus katsellut Norjaa ja Sveitsiä. Toinen on lähellä ja toisessa on bonuksena suora demokratia. Molemmissa on lisäksi nättejä maisemia ja ne ovat irti EU:sta.

Niin, yllättäen juuri Norja kiinnostaa minuakin nykyään kun siellä on tullut pyörittyä.

Kuljetusalan ihmisenä Norjassa kiehtoo tiukka ja tiukentumaan päin oleva kabotaasilainsäädäntö.

[Parsifal]

Näin alkaa suunta kääntyä. Ennen loikattiin Neuvostoliitosta länteen; nyt loikataan amerikasta Venäjälle.

Loikkareita suuntaan ja toiseen on ollut maailman sivu. Mutta rohkenenpa väittää, että edelleenkin yleinen trendi on Venäjältä poispäin - lukuun ottamatta asiansa totaalisesti sössineitä imbesillejä *köh*Snowden*köh*.

Jälkimmäisiä vain on sen verran harvemmassa, että yksikin on aina uutinen.

Entä mihin suuntaan lähtevät suomalaiset pakolaisiksi - jos tilanne kehittyy sotilaalliselle tasolle - tai elintasoaan nostamaan?

Tjaa. Jos syttyy kunnon rähinä, perhe pitäisi varmaan ensi töiksi lähettää Ruotsiin tai Amerikan-sukulaisten hoiviin. Miehet sitä vastoin jäävät tappelemaan maansa puolesta niin kauaksi aikaa kuin mahdollista.

[Shemeikka]

Jos tulisi aihetta Suomesta lähteä, niin pitäisi mennä Unionin ulkopuolelle. Kun kakka lentää tuulettimeen Suomessa, tilanne on sama tai pahempi muissa EUvostovaltioissa. Ehkä Venäjä olisi sopiva, sinne on Suomesta menty ennenkin, ja siellä riittää lääniä että muutama suomalainen joukkoon mahtuisi. Suomalaiset saattaisivat olla peräti tervetulleita, maahanmuutto Venäjälle taitaa olla enempi Keski- Aasian muslimien varassa ja olen ymmärtänyt etteivät kaikki venäläiset muslimien muutosta pidä.

"Russian skinheads will save the world", kuten joku on sanonut.

[talous ja muutos]

Tässä tilastotietoja (Eurostat), miten Euroopan maat ovat pärjänneet Euroopan talouskriisin aikana.

Maat, joissa bkt on kasvanut vähintään 2 % kahden vuoden aikana:
Saksa: 2010: 4.2 % 2011: 3.0 %
Latvia: 2011: 5.5 % 2012: 5.6 %
Liettua: 2011: 5.9 %2012: 3.7 %
Puola: 2010: 3.9 % 2011: 4.5 %
Suomi: 2010: 3.4 % 2011: 2.7 %
Ruotsi: 2010: 6.6 % 2011: 3.7 %
Montenegro: 2010: 2.5 % 2011: 3.2 %
Makedonia: 2010: 2.9 % 2011: 2.8 %

Maat, joissa bkt on kasvanut väh. 2 % ainakin 3 vuoden aikana:
Viro: 2010: 3.3 % 2011: 8.3 % 2012: 3.2 %
Slovakia: 2010: 4.4 % 2011: 3.2 % 2012: 2.0 %
Turkki: 2010: 9.0 % 2011: 8.8 % 2012: 2.2 %

[talous ja muutos]

IMF:n nettisivustolta löytyy lisätietoja.

Euroopan talouskriisin aikana pärjänneitä itäisen Euroopan maita:
* Vähintään 2 %:n bkt -kasvu:
- Albania 3 vuoden ajan
- Kosovo 4 vuoden ajan
- Armenia 3 vuoden ajan
- Azerbaidzhan 3 vuoden ajan
- Georgia 3 vuoden ajan
- Moldova 2 vuoden ajan
- Ukraina 2 vuoden ajan
- Valko - Venäjä 2 vuoden ajan

Ja tarkemmin Venäjä:
2010: 4.5 % 2011:4.3 % 2012: 3.4 %

[elukka]

Taidanpa lähteä Eestiin.

Faijalla on siellä kerrostaloasunto ja kesämökki. Ja mulla on hyllyssä eestin kielen sanakirja.

Ja veljeskansaahan tässä ollaan.

juuri koetan ite samaa. koska ei ole tarkoitus loisia, vaan elättää ihtensä rehellisellä työllä, niin pitää vain saaha työtä sihne.

Suomen kulut ja maksut ovat ihtestään perkeleestä kotoisin....

[talous ja muutos]

Jos aikoo siirtolaiseksi johonkin maahan, niin:
* Kohdemaan pitää olla riittävän kilpailukykyinen, jotta talouskasvua riittäisi maailmantalouden tai maanosatalouden huonoinakin aikoina. Silloin töitä löytyy helpohkosti. Työpaikat ovat pitkäaikaisia. Löytyy myös helpohkosti uusi työpaikka, jos nykyinen työnantaja joutuu talousvaikeuksiin. - Talouskasvun ansiosta siirtolaisellekin löytyy keskipalkkaisia (esim. teollisuus) ja myös hyväpalkkaisia töitä - paikallisen ostovoiman suhteen.
- Euroopan talouskriisi on kätevä ja osuva mittari maakohtaisesta kilpailukyvystä.
- Minimivaatimus maan kilpailukykyisyydelle on, että Euroopan talouskriisin aikana maan bkt on kasvanut vähintään 2 % vähintään 3 vuoden ajan.
* Maan väkiluvun pitäisi olla riittävän iso:
- Silloin maan talousrakenne on yleensä monipuolinen, jolloin löytyy helpohkosti töitä eri aloilta.
- Kullakin alalla on yleensä monta yhtiötä, joten ei tarvitse vaihtaa ammattia, jos työnantaja menee konkurssiin.
- Siirtolaisuus ei kovin helposti muuta työvoimapulaa työttömyydeksi kullakin toimialalla.
- Silloin maan pääkielen osaaminen avaa paljon työnsaantimahdollisuuksia ja kieliosaamisesta on hyötyä laajasti maan ulkopuolellakin.

Näillä kriteereillä Nyky - Euroopasta löytyy 2 siirtolaisen kannalta houkuttelevaa maata:
* Turkki
- Väkiluku 80 miljoonaa vuonna 2012 (Wikipedia/Turkki)
- Euroopan talouskriisin aikana vähintään 2 %:n bkt:n kasvuvuosia:
-- 2010: 9.0 % 2011: 8.8 % 2012: 2.2 % (Eurostat)
* Venäjä
- Väkilu 143 miljoonaa vuonna 2010 (Wikipedia/Venäjä)
- Euroopan talouskriisin aikana vähintään 2 %:n bkt:n kasvuvuosia:
-- 2010: 4.5 % 2011:4.3 % 2012: 3.4 % (IMF)

Niin alkuasukkaan kuin siirtolaisen kannalta on tärkeätä, että olisi kunnossa infrastruktuuri (liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet, energiatuotanto, koulutus, sairaanhoito, sosiaalihuolto jne.). - Keskituloisissa maissa on yleensä infrastruktuuri kunnossa.
(Wikipedia/List of countries by GDP (nominal) per capita):
* IMF:n tietojen mukaan bkt/asukas dollareina vuonna 2012:
- Maapallo: 10,100
- Turkki: 10,609
- Venäjä: 14,247

Tämä oli vain pika-arvio. Itse kunkin pitää tarkistaa:
- Kuinka monta oman alan yhtiötä toimii maassa ja kuinka helposti siirtolainen pääsee niihin töihin.
- Missä kunnossa infrastruktuuri on?
- Kustannetaanko sairaanhoito veroilla vai vakuutuksilla?
- Jne.

[sivullinen.]

Näillä kriteereillä Nyky - Euroopasta löytyy 2 siirtolaisen kannalta houkuttelevaa maata:
* Turkki
* Venäjä
- Väkilu 143 miljoonaa vuonna 2010 (Wikipedia/Venäjä)
- Euroopan talouskriisin aikana vähintään 2 %:n bkt:n kasvuvuosia:
-- 2010: 4.5 % 2011:4.3 % 2012: 3.4 % (IMF)

Historian huomioiminen on myös tarpeen. Vapaussodan jälkeen moni punainen päätti lähteä neuvosto-Venäjälle työläisen paratiisiin. Hyvin kai se ensi alkuun menikin, koska Venäjän kansalaissotien takia oli paljon korjattavaa ja miehistä puutetta. NEPin aikaan palkkaa maksettiin "markkinatalouden" mukaan. Kaikki oli siis hyvin. Sitten koitti Hitlerin valta Saksassa, jonka johdosta Stalin puhdisti maan "vakoojista" eli esimerkiksi kaikki Uralille menneet suomalaiset tapettiin.

Tarinan opetus on, ettei kannata muuttaa maahan, joka saattaa olla lähiaikoina sodassa eri puolella. Missään nimessä ei kannata muuttaa sotilaallisesti tärkeisiin alueisiin.

[Lalli IsoTalo]

Tarinan opetus on, ettei kannata muuttaa maahan, joka saattaa olla lähiaikoina sodassa eri puolella. Missään nimessä ei kannata muuttaa sotilaallisesti tärkeisiin alueisiin.

Toisaalta, jotkut pitävät lähtöä kertarysäyksellä parempana vaihtoehtona kuin elämää ydinsodan jälkeisessä maailmassa.

[Arvoton]

hyvin samankaltainen kulttuuri (veljeskansa) sekä lisäksi yhä useamman suomalaisyrityksen sijoittuminen lahden toiselle puolelle. Lisäksi vielä alhainen väestökulttuurinen rikastusprosentti nostaa houkuttelevuutta varmasti myös ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten silmissä.

Veljeskansuus näkyy aiheuttavan sen, että suomalaiset ovat eestiläisten eniten inhoama kansa. Sen näkee ja kokee kun siellä pyörii. Tallinna houkuttelee minua eniten siksi, että siellä pääsee luontevasti jutskaamaan venäjäksi luontevien ihmisten kanssa. Eestiläiset ovat aina naama norsun... Tai sitten he ovat NIIN amerikkalaisia, mikä taas on pelkästään jotain väkisin väännettyä ylemmäksi kurottamista. Pummit, muuten ovat Tallinnassa aina myös eestiläisiä. Ja näkyvimmät narkkarit ja juopot. Mutta ylemmyys velvoittaa.

Toki eestiläisissä on paljon myös jalat maassa olevia asiallisiakin ihmisiä. Pari-kolmekymppiset ovat yleensä jo enimmäkseen kansallisuusylemmyyden ulkopuolella. Aika jännää, että nuorissa nimenomaan on itsetuntoisia.

Ja Eestin eduista ensimmäinen on, että mokutus on olematonta ja katukuva rikastamaton. Siellä voi vapaasti kuljeskella ilman, että joku nokka pystyssä tuijottaa pitäen minua todennäköisenä rasistijunttina.

Humanistien määrä näyttää jo Tallinnassa olevan häviävän pieni. F-hoone on miehitetty lähinnä suomalaisilla humanisteilla. Toki uskonto haluaa levitä...

[talous ja muutos]

Pikkuvaltiokin voi olla houkutteleva kohde siirtolaiselle:
- Talouskasvu on riittävän varmaa
- Naapurimaan kielen osaamista on hyötyä, vaikka se olisikin pienen maan pääkieli
- Mutta siirtolaisen ammatti ei saisi kuulua kapeaan toimialaan:
-- Tälläisille ammateille ei välttämättä löydy töitä pienessä maassa
-- Tälläiset ammatit voivat helposti kadota pienestä maasta

Lähisiirtolaiselle löytyy Euroopasta houkuttelevia maita:
(bkt:n kasvuprosentit Eurostatista ja bkt/hlö Wikipedia/List of countries by GDP (nominal) per capita/IMF v. 2012)
* Slovakia:
- Väkiluku: 5 480 000 (Wikipedia/Slovakia)
- Euroopan talouskriisin aikana vähintään 2 %:n bkt:n kasvuvuosia:
2010: 4.4 % 2011: 3.2 % 2012: 2.0 %
- Bkt/hlö: 16,899 $
* Viro:
- Väkiluku: 1 290 000 (Wikipedia/Viro)
- Euroopan talouskriisin aikana vähintään 2 %:n bkt:n kasvuvuosia:
2010: 3.3 % 2011: 8.3 % 2012: 3.2 %
- Bkt/hlö: 16,320 $
* Maapallo, bkt/hlö: 10,100 $

Jos Eurostatin ennuste vuodelle 2013 pitää paikkansa, niin lähisiirtolaiselle löytyy vielä lisää houkuttelevia maita Euroopasta:
* Latvia:
- Väkiluku: 2 070 000 (Wikipedia/Latvia)
- Euroopan talouskriisin aikana vähintään 2 %:n bkt:n kasvuvuosia:
2011: 5.5 % 2012: 5.6 % 2013: 3.8 %
- Bkt/hlö: 13,900 $
* Liettua:
- Väkiluku: 2 970 000 (Wikipedia/Liettua)
- Euroopan talouskriisin aikana vähintään 2 %:n bkt:n kasvuvuosia:
2011: 5.9 % 2012: 3.7 % 2013: 3.1 %
- Bkt/hlö: 14,018 $

[talous ja muutos]

Työttömyys Itämeren rannikon EU -maissa. (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-30082013-AP/EN/3-30082013-AP-EN.PDF)

Työttömyys 2013 heinäkuussa, kausitasoitettu:
Liettua 12.1 %
Latvia 11.5 %
Puola 10.4 %
Suomi 7.9 %
Viro 7.9 %
Ruotsi 7.8 %
Tanska 6.7 %
Saksa 5.3 %

Vuodentakaiseen verrattuna:
Latviassa työttömyys laski 15.7 %:sta 11.5 %:iin (2012q2 -> 2013q2)
Virossa työttömyys laski 10.1 %:sta 7.9 %:iin (kesäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013)
Liettuassa työttömyys hiukan nousi 11.9 %:sta 12.1 %:iin
Puolassa työttömyys pysyi melkein samana 10.5 %:sta 10.4 %:iin

Vielä suomalaisen tuskin kannattaa etsiä töitä Baltian maista ja Puolasta.

[sivullinen.]

Työttömyys Itämeren rannikon ei-EU maissa eli Venäjällä.

Työttömyys Karjalassa pysyy yhä korkealla

Työllisyysohjelman avulla virallinen työttömyystaso Karjalassa supistui viime vuonna 2,6 prosentista 2,23 prosenttiin.

http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/ty%C3%B6tt%C3%B6myys-karjalassa-pysyy-yh%C3%A4-korkealla

Venäjää rakennetaan voimakkaasti - ja on jo rakennettu kymmenen vuotta - Neuvostoliiton lopussa syntyneen investointivajeen paikkaamiseksi. Ylekin esitti äskettäin ohjelman, jossa kaipailtiin vanhoja neuvostoaikaisia rakennushankkeita itärajan takana. Eurostoliittoa vaivaa pysähtyneisyyden aika. Täällä ei huomiseen katsota; täällä taistellaan jokapäiväisen järjestelmän pystyssä pysymisen kanssa. Surkeimmin asiat ovat balttian maissa. Siellä oltiin ensin neuvostoihmisiä ja nyt eurostoihmisiä.

[Leso]

Vuosikymmenien ajan muuttoliike on kulkenut päinvastaiseen suuntaan, kun marokkolaiset ovat – usein henkensä vaarantaen – yrittäneet päästä Eurooppaan. Kohteena on useimmiten ollut juuri lähimpänä sijaitseva Espanja. Marokkolaiset ovat yksi Euroopan suurimpia tulijaryhmiä, ja puolet heistä asuu Espanjassa.

– Tulin katsomaan, miten täällä menee. Näyttää siltä, että täällä on paljon mahdollisuuksia kehittää maata, erityisesti rakennusalalla, sanoo Jose Manuel Fernandez, joka on ollut Espanjassa töissä golfkenttiä rakentavan yrityksen palveluksessa.

Hilpeää, ei voi muuta sanoa.

Marokkolaiset änkeää vuosikymmenien ajan Eurooppaan paremman elämän toivossa.
(Tähän kohtaan myötätuntoinen nyyhkäisy.)
Sitten eurooppalaiset siirtyvät Marokkoon, ja huomaavat heti paljon mahdollisuuksia.

Miten marokkolaiset itse eivät ole näitä mahdollisuuksia kotimaassaan huomanneet? 
Sopii ihmetellä.

[talous ja muutos]

Siirtolaiseksi aikovan pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten paljon maassa on teknologiayhtiöitä. Tuotesuunnittelutyöpaikkoja kannattaa tavoitella eikä tehdastyökään ole huono vaihtoehto. - Teknologiayhtiöitten työpaikat tuovat maalle vaurautta, josta hyötyvät myös muitten alojen työntekijät.
Teknologiayhtiöitten pääkonttorit ovat tärkeitä maalle. - Korkean kustannustason maasta lähtee alan työpaikkoja halvempiin maihin - erityisesti jos siellä ei ole teknologiayhtiöitten pääkonttoria.

Täältä (Wikipedia/List of largest manufacturing companies by revenue) löytyy helposti taustatietoa, missä teknologiayhtiöitten pääkonttorit sijaitsevat. Tosin tietojen ajankohtaa ei ole mainittu ja tiedot ovat muutaman vuoden vanhoja. - Kyseessä on siis vähintään 25 miljardin dollarin liikevaihdon yhtiöt.

Jonkinlainen kuva maan teknologiatilanteesta saadaan, kun valitaan Electronics ja Engineering -toimialat. Näitten alojen yhtiöitten pääkonttoreita on maittain:

Alankomaat: 1 kpl
Etelä - Korea: 3 kpl
Japani: 11 kpl
Kiina: 6 kpl
Ranska: 2 kpl
Ruotsi: 1 kpl
Saksa: 3 kpl
Singapore: 1 kpl
Suomi: 1 kpl
Sveitsi: 1 kpl
Taiwan: 2 kpl
USA: 12 kpl

Maanosittain:
Aasia: 23 kpl
Eurooppa: 9 kpl
Pohjois - Amerikka: 12 kpl

Yhteensä: 44 kpl

[TheVanishedTerrorist]

Ja paskat on suunnat muuttumassa!

http://www.frontex.europa.eu/trends-and-routes/migratory-routes-map

Tai no, lähdinhän minäkin 25v sitten... mutta ajat oli toiset kun silloin Suomikin oli vielä Suomi ja isänmaa.

[talous ja muutos]

Saharan eteläpuolelta tulee väkeä Eurooppaan, koska siellä on voimakas väestönkasvu. Lisäväestölle ei löydy töitä perinteisten elinkeinojen parista eikä teollistuminen ole riittävän vahvaa työllistämään lisäväestöä.
Voimakas väestönkasvu kurjistaa olosuhteita niin paljon, että esteeksi ei riitä:
- vaarallinen matka Saharan poikki
- vaarallinen Välimeren ylitys jopa heikkokuntoisella aluksella
- Euroopan talouskriisi ja joukkotyöttömyys

Em. tilanne on vielä paljolti tulevaisuuden ennuste.

Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön kasvusta keskustellaan täällä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,88487.0.html
Laskelmia Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöräjähdyksestä maittain
« : 13.10.2013, 11:47:16 »

[talous ja muutos]

Siirtolaisen kannalta on kiinnostavaa kehittyneen teollisuuden työpaikat, koska ne ovat keskituloisia.

Autonvalmistustiedot löytyvät helposti täältä (Wikipedia/List of countries by motor vehicle production).

Yli miljoona auton valmistusmaita oli vuonna 2012:

Pohjois - Amerikka:
USA: 10.3 M
Kanada: 2.5 M
Yhteensä: 12.8 M

Latinalainen Amerikka:
Brasilia: 3.3 M
Meksiko: 3.0 M
Yhteensä: 6.3 M

EU:
Saksa: 5.6 M
Espanja: 2.0 M
Ranska: 2.0 M
UK: 1.6 M
Tshekki: 1.2 M
Yhteensä: 12,3 M

Turkki ja Venäjä:
Turkki: 1.1 M
Venäjä: 2.2 M
Yhteensä: 3.3 M

Itä - Aasia:
Kiina: 19.3 M
Japani: 9.9 M
Etelä - Korea: 4.6 M
Yhteensä: 33.8 M

Etelä- ja Kaakkois - Aasia:
Intia: 4.1 M
Thaimaa: 2.5 M
Indonesia: 1.1 M
Yhteensä: 7.7 M

(M = miljoona autoa valmistettu)

----------

Siirtolaisen näkökulmasta on tärkeätä, missä sijaitsevat kehittyneen teollisuuden pääkonttorit. Siellä on hyväpalkkaisia töitä. Pääkonttorit suosivat kotimaitansa tuotekehityksen ja tehtaitten sijoituksessa.

Autovalmistajien pääkonttorien sijainnit löytyvät täältä (Wikipedia/Automotive industry/By manufacturer).

Yli miljoonan auton valmistajat vuonna 2011. Mukana on henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot ja bussit.

USA:
(GM: 9.0 M, Ford: 5.5 M, Chrysler: 2.0 M)
Saksa:
(Volkswagen:8.5 M, Daimler AG: 2.1 M, BMW: 1.7 M)
Japani:
(Toyota: 8.1 M, Nissan: 4.6 M; Honda: 2.9 M; Suzuki: 2.7 M, Mazda: 1.2 M, Mitsubishi 1.1 M)
Etelä - Korea:
(Hyundai Motor: 6.6 M)
Ranska:
(PSA: 3.6 M, Renault: 2.8 M)
Italia:
(Fiat: 2.3 M)
Kiina:
(SAIC: 1.5 M, Chang'an Automobile: 1.2 M, Dongfeng Motor: 1.1 M)
Intia:
(Tata: 1.2 M)

Yli miljoonan auton valmistajayhtiöitten pääkonttorien sijaintimaat:

Aasia:
Japani: 6 pääkonttoria
Kiina: 3 pääkonttoria
Etelä - Korea: 1 pääkonttori
Intia: 1 pääkonttori
Yhteensä 11 pääkonttoria

Eurooppa:
Saksa: 3 pääkonttoria
Ranska: 2 pääkonttoria
Italia: 1 pääkonttori
Yhteensä 6 pääkonttoria

USA: 3 pääkonttoria
(Huom. Fiat omistaa enemmistön Chrysleristä.)

-----

(Korjasin pienen kirjoitusvirheen.)

[John Doe]

http://www.swissinfo.ch/eng/swiss_news/Emigration_hits_highest_rate_since_1990s_.html?cid=37096146

"Määrä ihmisiä - Sveitsin ja ulkomaalaiset - lähtevät Sveitsi laitumia uusi tai vanha on noussut alimmilleen 20 vuotta, luvut osoittavat. Mutta maa on edelleen houkutteleva maahanmuuttajille."

[Katulamppu]

http://www.swissinfo.ch/eng/swiss_news/Emigration_hits_highest_rate_since_1990s_.html?cid=37096146

"Määrä ihmisiä - Sveitsin ja ulkomaalaiset - lähtevät Sveitsi laitumia uusi tai vanha on noussut alimmilleen 20 vuotta, luvut osoittavat. Mutta maa on edelleen houkutteleva maahanmuuttajille."

Sopinee korjata.
Uusille taikka tutuille laitumille lähtevien sveitsiläisten sekä ulkomaisten määrä on korkein 20 vuoteen.
Tai "ulkomaille muuttavien määrä on korkein 20 vuoteen."

[talous ja muutos]

Tiivistelmä tästä lähteestä (http://www.swissinfo.ch/eng/swiss_news/Emigration_hits_highest_rate_since_1990s_.html?cid=37096146):

Uutinen (October 11, 2013 - 15:36) perustuu Sveitsin liittovaltion tilastotoimiston tietoihin.

Sveitsin väkiluku on kasvanut vuodesta 2009 lähtien n. yhdellä prosentilla vuodessa. Maahanmuutolla on yhä päärooli väkiluvun kasvussa.
Vuonna 2012 Sveitsin väkiluku kasvoi 1.1 % ja saavutti 8.04 miljoonan asukkaan määrän.
Neljä viidesosaa Sveitsiin muuttaneista tuli Euroopasta. Etelä - Euroopan talouskriisistä ja joukkotyöttömyydestä kärsivistä maista tulleitten määrä kasvoi huomattavasti (Kreikka: 44.8 %, Espanja 36.2 % ja Italia 28.1 %).

Mutta Sveitsistä muualle muuttaneitten lukumäärä kasvoi 7.7 % vuonna 2012 ja heitä oli
103 900. Se oli isoin lukumäärä pariinkymmeneen vuoteen. 1990 -luvun varhaisvuosien talouskriisin aikana Sveitsistä muutti ulkomaille 117 000 henkeä yhtenä vuotena.
Sveitsistä ulkomaille muuttaneitten suosikkikohteet olivat Ranska, Saksa ja USA.
Sveitsin ulkomaalaisten kohdalla muutto Sveitsistä pois kasvoi 2012 verrattuna vuoteen 2011: puolalaiset 42 %, montenegrolaiset 35 %, portugalilaiset 9.1 %, saksalaiset 8.8 %.

[talous ja muutos]

Täältä (Wikipedia/Financial centre) löytyy luetteloita finanssikeskuksista ja taloudellisesti vaikutusvaltaisimmista kaupungeista.
Finanssikeskus tarkoittaa suurkaupunkia, jossa on runsaasti kansainvälisesti merkittäviä pankkeja, bisnestä ja pörssejä.
Finanssikeskuksessa tai taloudellisesti vaikutusvaltaisessa kaupungissa siirtolainen voi työskennellä merkittävissä pankeissa tai pörsseissä tai sitten hän voi luoda uran merkittävien yhtiöitten pääkonttoreissa.

10 merkittävintä finanssikeskusta tai taloudellisesti vaikutusvaltaista kaupunkia:

Global Financial Centres Index:
1. Lontoo /UK
2. New York /USA
3. Hong Kong /Kiina
4. Singapore
5. Tokio /Japani
6. Zürich /Sveitsi
7. Boston /USA
8. Geneve /Sveitsi
9. Frankfurt /Saksa
10. Seoul /Etelä - Korea

International Financial Centres Development Index:
1. New York /USA
2. Lontoo /UK
3. Hong Kong /Kiina
4. Tokio /Japani
5. Singapore
6. Shanghai /Kiina
7. Pariisi /Ranska
8. Frankfurt /Saksa
9. Chicago /USA
10. Sydney /Australia

Taloudellisesti vaikutusvaltaisimmat kaupungit:
1. New York /USA
2. Lontoo /UK
3. Tokio /Japani
4. Hong Kong /Kiina
5. Pariisi /Ranska
6. Chicago /USA
7. Singapore
8. Shanghai /Kiina
9. Los Angeles /USA
10. Zürich /Sveitsi


Mainintoja:

Pohjois - Amerikka:
USA: 7 kpl
Yhteensä: 7 kpl

Eurooppa:
UK: 3 kpl
Sveitsi: 3 kpl
Ranska: 2 kpl
Saksa: 2 kpl
Yhteensä: 10 kpl

Itä - Aasia:
Kiina: 5 kpl
Japani: 3 kpl
Etelä - Korea: 1 kpl
Yhteensä: 9 kpl

Australia ja Singapore:
Singapore: 3 kpl
Australia: 1 kpl
Yhteensä: 4 kpl

[talous ja muutos]

Kesällä oli pari myönteistä lehtijuttua suomalaisten näkökulmasta:

http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/tyoelama/katso_miten_kiinassa_tienataan_insinooripalkat_jopa_suomen_tasoa
14.6.2013

3T haastatteli yhtiöitten johtajia.
Kiinassa insinöörien palkat ovat nousseet viime vuosina vähintään 10 % vuosittain ja halutuimmilla tekijöillä selvästi enemmän. Seurauksena on, että kokeneitten (yli 5 v alalla) insinöörien palkalla eläisi mukavasti Suomessakin.

http://www.talouselama.fi/uutiset/nokian+raunioilla++tassa+ovat+suomalaiset+kiinan+ja+korean+rengit/a2198603
17.8.2013

Eteläkorealainen Samsung avasi kesäkuussa Espoon Otaniemeen tutkimus- ja kehitysyksikön. Se on maailman suurin kännykkävalmistaja ja se on muutenkin maailman kärjessä elektroniikka-alalla. Lisäksi se toimii mm. laivanrakennusalalla ja vähittäiskaupan alalla.
Kiinalainen tietoliikenneyhtiö Huawei avasi oman tutkimus- ja kehitysyksikön Helsingin Vallilassa viime syksynä.
Samsung ja Huawei ovat alihankintaketjun huipulla, joten tilanne näyttää suomalaisten kannalta lupaavalta. - Sen sijaan intialaisille alihankintayhtiöille on usein siirretty likainen työ eli suomalaisen työvoiman ulkoistaminen irtisanomista varten.

(Wikipedia/Luettelo valtioista asukaskohtaisen bruttokansantuotteen (reaalimuutoksen) mukaan, IMF:n tiedot)
Bkt/hlö vuonna 2012, dollareina:
Suomi  45 635
Etelä - Korea  22 589
Maapallo  10 100
Kiina  6 071
Intia  1 501

Kiina on muuttunut keskituloiseksi maaksi, joten se ei enää voi toimia työpaikkaimurina suhteessa muuhun maailmaan.
Ilmeisesti Kiinan talous- ja teknologiakehitys on ollut niin kovaa, että insinöörikoulutus ei ole ehtinyt pysyä perässä. Niinpä varsinkin kokeneista insinööreistä on pulaa, mikä nostaa palkkoja.

[Ernst]

Sveitsin ulkomaalaisten kohdalla muutto Sveitsistä pois kasvoi 2012 verrattuna vuoteen 2011: puolalaiset 42 %, montenegrolaiset 35 %, portugalilaiset 9.1 %, saksalaiset 8.8 %.

Tulihan sieltä Sveitsistä yksi tuttu suomalainen eläkeläinen Suomeenkin, osti asunnon ja elää eläketulojensa varassa. Plussahenkilö. Tarjoan aina kun tavataan.

[talous ja muutos]

Tässä verrataan bkt/asukas -lukuja (nominal) Latinalaisen Amerikan mannervaltioitten ja Kiinan ylimmän tason hallintoyksiköitten välillä. - Latinalaisen Amerikan maat on tummennettu.
Vertailuvuosi on 2012 ja rahayksikkönä on USA:n dollari.

Lähteet:
Wikipedia/List of Chinese administrative divisions by GDP per capita
www.imf.org: World Economic Outlook Database October 2013

1. Chile  15,410
2. Uruguay  14,767
3. Tianjin  14,750
4. Beijing  13,797
5. Shanghai  13,471
6. Venezuela  12,918
7. Argentina  11,582
8. Brazil  11,359
9. Jiangsu  10,827
10. Inner Mongolia  10,189
11. Mexico  10,059
12. Zhejiang  10,022
13. Panama  9,919
14. Costa Rica  9,665
15. Liaoning  8,958
16. Guangdong  8,570
17. Fujian  8,359
18. Shandong  8,201
19. Colombia  7,919
20. Jilin  6,877
21. Peru  6,525
22. Chongqing  6,191
23. Hubei  6,111
24. Shaanxi  6,108
25. Hebei  5,796
26. Ecuador  5,743
27. Ningxia  5,729
28. Heilongjiang  5,657
29. Xinjiang  5,372
30. Shanxi  5,327
31. Hunan  5,304
32. Qinghai  5,231
33. Hainan  5,129
34. Henan  5,025
35. Sichuan  4,686
36. Jiangxi  4,562
37. Anhui  4,561
38. Guangxi  4,427
39. Paraguay  3,904
40. El Salvador  3,788
41. Tibet  3,633
42. Yunnan  3,516
43. Gansu  3,482
44. Guatemala  3,326
45. Guizhou  3,100
46. Bolivia  2,514
47. Honduras  2,331
48. Nicaragua  1,733

-----

Tämä bkt/asukas -vertailu on karkea mittari, jolla voidaan arvioida:
* Kiinalaisten ostovoimaa Latinalaisessa Amerikassa
- Energia
- Muut raaka-aineet
- Ruoka
- Tavarat
- Jne.
* Kiinan tuotantokustannuksia Latinalaiseen Amerikkaan verrattuna
- Minne tehtaat sijoitetaan
- Jne.

Eurooppalaisen näkökulmasta kiinalaisilla on riittävästi ostovoimaa käytettäväksi Latinalaisen Amerikan markkinoilla.
Jos eurooppalainen on tympääntynyt Euroopan työllisyystilanteeseen, uramahdollisuuksiin tai muuten Eurooppaan, niin bkt/asukas -vertailussa Kiinan ylimmän tason hallintoyksiköt lomittuvat melko tasaisesti Latinalaisen Amerikan maitten joukkoon.

[talous ja muutos]

Täällä (http://hommaforum.org/index.php/topic,91430.0.html) keskustellaan työvoimakustannuksista eri maissa ja miten se vaikuttaa Suomeen.

Vertailu Suomen ja muitten maitten välillä teollisuuden työtuntikustannuksissa:
Vs: Suomen kilpailukyky ja työvoimakustannukset
« Vastaus #9 : tänään kello 00:42:26 »

Yhden työtunnin kustannukset teollisuudessa eri maissa: http://www.bls.gov/fls/ichcc.pdf

Työtunnin kustannustaso on yksi tärkeä tekijä tuotantokustannuksissa, jotka ovat merkittävä peruste tuotannon sijoittamispäätöksissä.

Euroopan kilpailukyky työpaikoista sitten vaikuttaa siihen, onko työsiirtolaisuuden suunta Eurooppaan vai Euroopasta poispäin.
Ns. humaani maahanmuutto on sitten eri asia. Se voi jatkua niin kauan kuin poliittinen eliitti kannattaa sitä ja rahat riittävät.

-----

Vähän tarkensin tekstiä.

[normi]

Euroopan pelastus saattaa olla se, että tänne muuttaa niin paljon tietynlaista porukkaa, että eu taantuu ja tulee euroopan aboriginaalit tulevat järkiinsä ja oivaltavat miksi eurooppa oli aikanaan maailman kärjessä sivistyksellisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti niin ja sotilaallisestikin (mitä ei kannata unohtaa, kun tulevat suurkonfliktit lähenevät — sehän on joka päivä päivän lähempänä)

[talous ja muutos]

Täällä (http://hommaforum.org/index.php/topic,91561.0.html) keskustellaan, miten työttömyystilanne on muuttunut vuoden 2008 jälkeen. Verrataan Eurooppaa muihin maanosiin.

Varsinaisena tietolähteenä on tämä artikkeli: http://marcotoselli.wordpress.com/2014/02/05/how-global-unemployment-has-changed-after-the-2008-crisis/

Kuvissa esitellään työllisyyden muutokset - mutta ei siis sitä, mikä on työllisyyden nykytila. Täsmällisesti ilmaistuna kyseessä on työttömyysprosentin muutokset eri maissa.
Muutoksen vertailuvuodet ovat 2008 ja 2014 eli siis kyseessä on finanssikriisistä alkaneen nykyisen Euroopan talouskriisin vaikutukset maailman eri puolilla.

Työllisyyskehitys on ollut:

Amerikat:
- Etelä - Amerikassa hyvä
- Meksikossa kohtalainen sekä Keski - Amerikassa kohtalainen tai vähän huono
- Pohjois - Amerikassa vähän huono.

Eurooppa:
- Saksassa ja Makedoniassa hyvä
- Albaniassa kohtalainen
- Baltian maissa huono
- Irlannissa huono
- Etelä - Euroopassa huono tai todella huono
- Muualla Euroopassa vähän huono

Euroaasia:
(Sisältää entisen Neuvostoliiton alueet (paitsi Baltian maat) ja Turkin)
- Hyvä tai kohtalainen

Varsinainen Aasia:
(Sisältää Pakistanin itäpuoliset maat)
- Hyvä tai kohtalainen

Saharan eteläpuolinen Afrikka:
- Usean valtion kohdalla ei ole tietoja
- Hyvä tai kohtalainen: Angola, Etiopia, Kongon tasavalta ja Tansania.
- Vähän huono Etelä - Afrikassa

Pohjois - Afrikka ja Lähi - Itä:
- Usean valtion kohdalla ei ole tietoja
- Hyvä tai kohtalainen: Marokko, Algeria, Israel, Libanon ja Saudi - Arabia.
- Huono: Tunisia ja Egypti

-----

Lähde: http://www.imf.org
WEO Data: October 2013 Edition

Katsotaanpa bkt:n muutosprosentteja 2008 - 2013. Mutta vuodelta 2013 on vasta ennuste.

             2008  2009  2010  2011  2012  2013
USA:        -0.3   -2.8     2.5     1.8     2.8     1.6
LAC:         4.2    -1.2     6.0     4.6     2.9     2.7
EU:           0.6    -4.4     2.0     1.7    -0.3     0.0
CIS:          5.3    -6.4     4.9     4.8     3.4     2.1
DA:           7.3     7.7     9.8     7.8     6.4     6.3
SSA:         5.7     2.6     5.6     5.5     4.9     5.0
MENAAP:  5.0     2.8     5.2     3.9      4.6    2.3

LAC = Latin America and the Caribbean
CIS = Commonwealth of Independent States. Sisältää entisen Neuvostoliiton alueen valtiot lukuunottamatta Baltian valtioita.
DA = Developing Asia. Sisältää Pakistanin itäpuolisen Aasian valtiot, Papua Uuden Guinean ja Tyynen valtameren saarivaltiot. Mukana ei ole Hongkongia, Japania, Koreoita, Singaporea eikä Taiwania.
SSA = Sub-Saharan Africa
MENAAP = Middle East, North Africa, Afghanistan, and Pakistan