Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

[Roope]

Perhelehti valistaa suomalaisia maahanmuuton kannattavuudesta.

Paljonko maahanmuuttajia tarvitaan, jotta kestävyysvaje täyttyy? 10 kysymystä työperäisestä maahanmuutosta

Mikä olisi työperäistä maahanmuuttoa tehokkaampi tapa korjata julkista taloutta? Taloustieteilijä, valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila vastaa kysymyksiin.

Apu 4.11.2024

Miten työperäinen maahanmuutto vaikuttaa julkiseen talouteen, jos tarkastellaan pienipalkkaisimpia maahanmuuttajia?

Olemme valtiovarainministeriössä tehneet tällä hallituskaudella monenlaisia laskelmia – esimerkiksi laskeneet, miten tulonsiirrot, verotus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö muotoutuisivat, jos maahanmuuttaja tulee tänne noin 30-vuotiaana, elää ja tekee työtä täällä ja saa lopuksi eläkettä.

Vaikka hän saisi kohtalaisen pientä palkkaa, hänen vaikutuksensa julkiseen talouteen näyttäisi olevan suhteellisen neutraali.

Jos hän tienaa esimerkiksi 1 600 euroa kuukaudessa, vaikutus julkisiin kuluihin on varsin pieni.

Entä jos maahanmuuttaja tienaa enemmän kuin 1 600 euroa kuussa?

Suurempaa palkkaa saavan maahanmuuttajan elinikäiset vaikutukset julkiseen talouteen ovat myönteisiä.

Kuinka paljon työperäistä maahanmuuttoa tarvittaisiin?

Peruslaskelmassa oletetaan, että vuodessa Suomeen muuttaa keskimäärin 15000 ihmistä enemmän kuin täältä muuttaa pois. Jos maahanmuuttajia olisi 7 500 enemmän, kestävyysvaje pienenisi 0,3 prosenttiyksikköä.

Koska vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin kaksi prosenttia, voimme siis karkeasti laskea, että kestävyysvajeen saisi kurottua umpeen vastaanottamalla vuosittain noin 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa enemmän kuin tähän asti.

Se on silti vain luonnehtiva oletus. Laskelmissa ei voi ottaa huomioon maahanmuuttajien erilaisia lähtökohtia ja olosuhteita. Esimerkiksi heidän saamansa koulutus voi olla erilaista kuin keskimääräisen kantaväestön edustajan saama.

Toisin sanoen laskelmissa on luultavasti oletettu tulijat ominaisuuksiltaan keskimääräisiä suomalaisia vastaaviksi kuten niissäkin VVM:n laskelmissa, joilla Pekka Himanen todisteli kymmenen vuoden takaisessa kirjassaan kaikkea nettomaahanmuuttoa taloudellisesti kannattavaksi.

Vastaava hiljattain Hesarissa:

Loppu synnytystalkoille

Syntyvyyttä on yritetty saada vuosikaudet nousemaan. Nyt pitäisi hyväksyä tosiasiat. Syntyvyyden lasku ei ole ongelma, kunhan siihen varaudutaan ajoissa, tutkija Tarmo Valkonen sanoo.

[...]

Uutinen julkaistiin marraskuussa 2023. Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti, ettei se hyväksy Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) esittämää ohjelmateemaa. Tutkimusohjelma olisi koskenut maahanmuuttoa.

Se oli historian ensimmäinen kerta, kun poliitikot puuttuivat strategisen neuvoston ohjelmavalintaan. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa tutkimusta.

"Saimme liian positiivisia tutkimustuloksia maahanmuuton vaikutuksista. Se ei kelvannut perussuomalaisille", Valkonen kertoo ja viittaa Etlan aiempaan pikaselvitykseen maahanmuutosta.

Helsingin Sanomat 29.10.2024

Yhteistä näille molemmille pulushakkimainen julistus, että maahanmuuton vaikutukset ovat tutkitusti positiivisia, vaikka kummassakin tapauksessa on julkistettu vain johtopäätös, ei itse laskelmia ja niissä käytettyjä oletuksia, joita muokkaamalla lopputuloksesta saadaan mitä tahansa. Tuloksiin vaikuttaa totta kai oleellisesti muun muassa oletus, että mukana ei tule perheitä, eikä tulijoille synny lapsia.

Valtiovarainministerin näkemys on toisenlainen:

Riikka Purra lyttäsi kasvutoimista puhumisen: "Silkkaa sumutusta"

Puoluevaltuustolleen puhunut Purra sanoi, ettei maahanmuutto ole ratkaisu Suomen talouden ongelmiin.

[...]

PURRA kertoi pitävänsä "kaistapäisenä" keskustelua siitä, että Suomeen kohdistuva maahanmuutto voisi korjata Suomen talouden ongelmat.

Purran mukaan mikään tosiasia ei tue sitä, että maahanmuutto voisi korjata talouden ongelmia Suomessa.

"Päinvastoin. Se kärjistää niitä."

Purran mukaan maahanmuutossa kyse on koko yhteiskunnan ja Suomen perustavanlaatuisesta muuttumisesta. Vaikka kyse olisi vain rahasta, keskustelu olisi Purran mukaan silti kaistapäistä.

Purran mukaan julkisen talouden kannalta oleellisinta on se, maksavatko tulijat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja. Hänen mukaansa eivät maksa.

"Maahan saapuu ennen kaikkea vähän koulutettua tai kouluttamatonta väkeä matalapalkkasektoreille. Ja koska emme ole Yhdysvallat, heidän matalia ansioitaan kompensoidaan voimakkaasti verorahoitteisilla tulonsiirroilla ja palveluilla", Purra sanoi.

"Jos maahanmuutto tuo eläkejärjestelmään tai yksityiseen kulutukseen jotakin, se vie kaksin käsin sen muualta julkisesta taloudesta."

Helsingin Sanomat 9.11.2024

Nyt vaan toista todistavat laskelmat oletuksineen kaikkineen suomalaisten arvioitaviksi ja Purralle ja perussuomalaisille pysyvästi jauhot suuhun. Ai, eikö?