Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

[akez]

Michèle Tribalat'in kirja Les Yeux grands fermés käsittelee maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia, etenkin julkisen talouden kannalta. Kirjan kappaleessa Maahanmuutto ja julkinen talous (Immigration étrangère et finances publiques, s. 88 alkaen) esitellään eri Euroopan ja Amerikan maissa aiheesta tehtyjä tutkimuksia.

Kun argumentoidaan liberaalimman maahanmuuttopolitiikan puolesta, niin kaksi kysymystä nousee keskeiseksi. 

1) Parantaako nykyinen maahanmuutto julkisen talouden tasetta?
2) Minkälainen maahanmuutto parantaa parhaiten julkisen talouden tasetta?

Tribalatin kirjassa esitellään 12 tutkimusta, joissa näihin kysymyksiin etsitään vastausta. Tutkimuksia referoin Tribalatin kirjassa esitetyn pohjalta pyrkien tuomaan esiin keskeisen sisällön mahdollisimman selkeässä muodossa.

----

Michèle Tribalat, Les Yeux grands fermés, L'immigration en France, Édititions Denoël, 2010.

Michèle Tribalat on INED'in (Institut national d'études démographiques) tutkimusjohtaja, joka on julkaissut lukuisia tutkimuksia ja muita teoksia.

EDIT typo
EDIT2 täsmennetty tekstiä

[akez]

SISÄLTÖ

1. TUTKIMUKSET
2. MICHÈLE TRIBALATIN JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA
3. LÄHTEET


1. TUTKIMUKSET

Xavier Chojnicki [1] tutki Ranskassa vuonna 2006 maahanmuuttajien koko elinkaaren mittaista panosta/hyötyä yhteiskunnalle, ja heidän koulutuksensa ja ikänsä vaikutusta tähän.

Tutkimuksessa havaittiin, että Ranskassa toteutuneen maahanmuuton rakenteella maahanmuuttajien nettohyöty yhteiskunnalle oli negatiivinen. Maahanmuutolla ei voida kamppailla väestön ikääntymistä vastaan. Oleellisinta maahanmuutossa ovat maahanmuuttajan ominaisuudet ja ammattitaito. Mitä enemmän koulutusta maahanmuuttajalla on, sitä enemmän hän yleensä myös maksaa veroja.

Maahanmuuttajien osaamista parantavalla koulutuksella on myönteinen vaikutus julkiseen talouden budjettiin. Maahanmuuttajien kvalifikaatiot ovat tärkeämpiä, kuin heidän määränsä, koska ne helpottavat väestön ikääntymisen johdosta valtion budjetissa väistämättä vaadittavia mukauttamistoimenpiteitä. Vuonna 1999 Ranskaan saapuneiden maahanmuuttajien ominaisuuksien perusteella todettiin heidän panoksensa yhteiskunnalle olleen pikemminkin negatiivinen. Siten budjetissa joudutaan tekemään veroja ja tulonsiirtoja koskevia mukauttamistoimia maahanmuutosta huolimatta.

Olivier Monso [2] on myös käyttänyt sukupolvia kattavan kirjanpidon metodeja arvioidessaan maahanmuuttajien nettopanosta tai hyötyä. Hän otti huomioon myös maahanmuuttajien iän näiden tullessa Ranskaan. Monso osoittaa, että 15-35 –vuotiaat maahanmuuttajat hyödyttävät eniten tai rasittavat vähiten julkista taloutta. Tätä nettohyötyä heikentää voimakkaasti maahanmuuttajien heikko työllisyys.

Nettohyötylaskelmiin vaikuttavat voimakkaasti eräiden julkisen talouden menoerien [esim. puolustusmenot] vaihtuvuutta tai kiinteyttä  koskevat oletukset maahanmuuton lisääntyessä. Jos nämä kulut jaetaan henkeä kohden, niin keskimääräistä maahanmuuttajaa koskeva julkisen talouden nettotase muuttuu huonommaksi.

Nettohyödyn profiilien soveltaminen vuoden 2004 puolivälin maahanmuuttajaväestöön maahantuloikä huomioiden antoi tulokseksi negatiivisen nettohyödyn. Tulos oli paljon heikompi, kuin vuotta aiemmin maahanmuuttaneilla, joilla ikärakenne oli suotuisampi.

Kaikella maahanmuuttajien koulutustason tai työllisyysasteen paranemisella on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Kuitenkin skenaariosta riippumatta tämän vaikutus julkiseen talouteen oli vähäistä.

Alan J. Auerbach ja L.J. Kotlikoff ovat kehittäneet useita sukupolvia kattavan tilinpidon menetelmää (generational accounting) [3]. Auerbach on yhdessä P. Oreopoulos'in [4] kanssa laatinut kahta sukupolvea kattavan kirjanpidon mallin testatakseen erilaisilla hypoteeseilla maahanmuuton kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten muutosten vaikutusta USA:ssa. Erityisesti tarkasteltiin budjettivajeiden vaikutusta tulevien sukupolvien kohdalla, sekä kiinteitä kustannuksia (puolustus) koskevia eri oletuksia.

Heidän tutkimustensa lopputulos oli, että edes maahanmuuttopolitiikan jyrkkä suunnanmuutos (esim. koko maahanmuuton loppuminen vuonna 2000) ei vaikuttaisi merkittävästi budjettivajeisiin. Lisäksi, budjettivastuun periaatteen ulottaminen kaikkiin sukupolviin, eikä pelkästään vain tuleviin (tulevat budjettivajeiden vaikutukset), heikensi maahanmuuton hyötyjä, jos budjettivaje oli jo olemassa, tai tämä pahensi maahanmuuttoon liittyviä tappioita. Kun eräitä valtion menoja oletettiin kiinteiksi (puolustus), niin maahanmuutto saatiin julkista taloutta keventäväksi tekijäksi. Myös tämä tutkimus osoitti, että maahanmuuttajien koulutustaso oli huomattavasti tärkeämpää, kuin heidän määränsä.

Lainaus Auerbachin ja Oreopoulos tutkimustuloksista [4]:

We may summarize our results with three findings: 1. Because new immigrants represent a larger fraction of future generations than of present ones, shifting the burden onto future generations also shifts it, relatively, onto new immigrants. Thus, if the entire fiscal imbalance currently estimated for the United States is placed on future generations, then the presence of new immigrants reduces the burden borne by natives. 2. When a policy of fiscal responsibility' is followed, whether there is a fiscal gain from immigration depends on the extent to which government purchases rise with the immigrant population. 3. The impact of immigration on fiscal balance is extremely small relative to the size of the overall imbalance itself. Thus, immigration should be viewed neither as a major source of the existing imbalance, nor as a potential solution to it."

Ronald Lee ja Timothy Miller [5] tutkivat vuonna 1998 USA:han saapuneita maahanmuuttajia huomioiden tutkimuksessa myös kaksi seuraavaa sukupolvea (lapset ja lapsenlapset). Tutkimus indikoi maahanmuuttajan panoksen olevan alussa negatiivinen 15 vuoden ajan ja sen jälkeen positiivinen, kun lapset ja sitten lapsenlapset tulevat tilalle. 100.000 maahanmuuttajan vuosittaisen lisäyksen vaikutus on aina negatiivinen paikallistasolla, kun taas valtion tulopuoli ja eläkerahastot (OASDI - Old-Age Survivors, and Disability Insurance) hyötyvät. Maahanmuuttajista valtiontaloudelle koituva hyöty on suurempi, kun tulijat ovat koulutettuja ja saapuvat maahan ollessaan vielä aktiivi-iässä. Kuitenkin nämä hyödyt ovat laajuudeltaan ja merkitykseltään vähäisiä: "Ehkä tärkein johtopäätös, josta suurin osa analyytikoista on samaa mieltä on, että maahanmuuton volyymin muutoksen kautta julkisen talouden taseisiin vaikuttamaan pyrkivällä politiikalla ei voi olla valtakunnallisessa politiikassa merkittävää roolia."

Kjetil Storesletten [6] tutki 2000-luvun alussa USA:n maahanmuuttoa yleisen tasapainon mallin avulla. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki kansantaloudelle koituvat kustannukset. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppistä maahanmuuttoa (koulutustaso, ikä ja määrät) olisi tarvittu, nojautuen vuoden 1990 väestölaskennan tietoihin, että maan suurten ikäluokkien ikääntymisen valtiontaloudelle aiheuttama rasite olisi voitu korvata tällä maahanmuutolla verojenkorotusten ja/tai julkisen talouden menoleikkausten sijaan.

Yksikään ammattitaidoton maahanmuuttajavirta ikärakenteesta riippumatta ei tutkimuksen perusteella johtanut kohti budjettitasapainoon. Ainoastaan keskitason koulutuksen saaneet tai korkeasti koulutetut maahanmuuttajat pystyivät jonkin verran lieventämään budjettipolitiikassa tarvittavia muutoksia.

Jos maahanmuutolla pyrittäisiin korvaamaan tarvittavat budjettipolitiikan uudistukset ja samalla tavoitteena olisi pitää tulijoiden määrä minimissä, niin maahan olisi tarvittu vuosittain 1,6 miljoonaa korkeakoulutettua 40-44 -vuotiasta maahanmuuttajaa. Jos maahanmuuttajat toisivat lapsensa mukanaan, niin maahanmuuttajavanhempien ideaalinen ikä olisi ollut 45-49 –vuotta ja heidän vuosittainen määränsä pitäisi olla 2,8 miljoonaa. Jos maahanmuuttajat ovat aktiivisessa iässä (25-49 –vuotta) ja ilman perheenjäseniä, niin vuosittain tarvittavien korkeakoulutettujen määrä olisi ollut 1,8 miljoonaa. Vertauskohde: Vuonna 1990 USA:han maahanmuuttaneiden määrä oli 160.000.   

Samankaltainen tutkimus tehtiin Ranskassa: Bonin, Raffelhüschen, Walliser [7]. Tutkimuksen kohdemaa oli Saksa, jossa indikoitu ikääntyminen on merkittävää. Tutkimuksen mukaan tässä intensiivisen ikääntymisen kontekstissa maahanmuutto keventää tarvittavia fiskaalisia mukauttamistoimenpiteitä. Kuitenkin tutkimuksessa oletetaan vuonna 1996 ja sen jälkeen saapuneiden maahanmuuttajien fiskaalinen profiili samanlaiseksi, kuin Saksassa jo oleskelevien maahanmuuttajien profiili. Nämä ovat olleet maassa jo mahdollisesti vuosikymmeniä ja he saapuivat työmarkkinoille, jotka olivat silloin poikkeuksellisen suotuisat. Samoin projektiossa oletetaan perusvuoden jälkeen uusille muuttajille syntyneiden lasten profiili samaksi, kuin Saksassa saksalaisille vanhemmille syntyneillä lapsilla. Myös tämä tutkimus toteaa Saksalle olevan eduksi valita hyvin kvalifioituneita työntekijöitä.

Espanjalainen tutkimus Collado, Iturbe-Ormaetxe, Valera [8] tehtiin 2000-luvun alussa. Tutkimuksen puutteena oli kuitenkin se, että tiedot maahanmuuttajien ja kantaväestön saamien ansiotulojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen eroista puuttuivat. Tämän johdosta kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä keskimääräistä tuloeroa kuvaavaa suhdelukua 0,75 sovellettiin tutkimuksessa veroihin ja saatuihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Maahanmuuttajat saivat siis tutkimuksessa suhteessa siihen, mitä ansaitsivat. Oletus ei ole kovin uskottava, kun huomioidaan että sosiaalisilla tulonsiirroilla jaetaan uudelleen veroina kerättyä varallisuutta, etenkin korkeista tuloista kerättyä matalatuloisimmille.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien fiskaalinen kontribuutio on tutkimuksen oletuksilla positiivinen ja sen merkitys kasvaa maahanmuuttoa lisättäessä.

Tutkijat selittävät eron vastaaviin amerikkalaisiin tutkimuksiin johtuvan siitä, että Espanjassa väestön ikääntyminen on erittäin voimakasta. Kantaväestön ikääntymisen suhdeluku on suurempi kuin maahanmuuttajilla. Lisäksi Espanjassa maahanmuuttajien ja kantaväestön väliset koulutuserot ovat pienempiä kuin muualla.       

Hollannissa Roodenburg, Euwals, Rele [9] käyttivät sukupolvia kattavaa tilinpitoa arvioidakseen maahanmuuton vaikutuksia Hollannin budjetin tasapainoon. Maahanmuuttajan iällä ja sosioekonomisella asemalla hänen saapuessaan oli merkittävä rooli. Kuitenkin iästä riippumatta maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi "ei-länsimaista" jo maahan muuttaneen profiilia, olivat taakka julkiselle taloudelle. Maahanmuuttajat, joiden sosioekonominen profiili vastasi Hollannissa asuvan hollantilaista alkuperää olevan hollantilaisten profiilia, vaikuttivat positiivisesti julkiseen talouteen. Mitä parempi maahanmuuttajan sosioekonominen profiili oli, niin sitä parempi oli kontribuutio.   

Maahanmuuttajan sosioekonomisen profiili oli erityisen merkittävä julkisen talouden tulojen kannalta. Tämä heijastaa eroja työttömyysluvuissa ja tuloissa. Hollannissa 15-65 –vuotiaiden työllisyysaste on marokkolaisilla 49%, "ei-länsimaisilla" 54% ja hollantilaisilla 68%. "Ei-länsimaisten" maahanmuuttajien negatiivisen nettopanoksen kääntöpuoli on nettohyöty, jonka ryhmä saa, etupäässä Hollannin sosiaaliturvajärjestelmältä. Tämä voi olla vetovoimatekijä.

Kuten Borjas [10] esittää, niin mailla, joiden sosiaaliturva on antelias, on taipumus houkutella maahanmuuttajia, joilla on suurempia alttius päätyä riippuvaisiksi sosiaaliturvasta. Tämä taas tekee sosiaaliturvajärjestelmän entistä kalliimman.

Maahanmuuttoa ei Hollannissa kuitenkaan nähdä mahdollisuutena keventää julkisen talouden rasitusta. Maassa ei juurikaan kannateta EU-komission kehotuksia maahanmuuton helpottamiseksi: "Kun kyse on ikääntymisen aiheuttamista budjettivaikutuksista, niin prioriteetin tulee olla työllisyysasteen nostamisessa, työkyvyttömyyden (käytetään nykyään yleisesti työnteon välttelyyn) vähentämistä ja tuottavuuden parantamisessa."

Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta assimiloitua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta. Tämä kysymys kosketti erityisesti maahan runsain määrin vastaanotettuja pakolaisia, jotka saivat valtion tukea asuinkunnissaan viiden vuoden ajan saapumisestaan. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset tukimuodot, joita maahanmuuttajat saattoivat saada elinkaarensa aikana. Norjalaisten hallinnollisten rekisterien avulla voitiin seurata maahanmuuttajien taivalta näiden Norjaan saapumisesta lähtien alkuperämaan mukaan jaotellen.

Ekhaugen tutki vuosina 1992-1996 saapuneita maahanmuuttajia ja havaitsi, että heillä oli voimakkaampi taipumus assimiloitua tukien varaan, kuin niistä riippumattomiksi. Siten "63% keskivertopakolaisista oli todennäköisyys vielä 3 vuoden kuluttua saapumisestaan elää tukien varassa. 8 vuoden kuluessa tämä todennäköisyys laski 55%:iin.

Norjasta pois muuttavat maahanmuuttajat ovat Norjaan jääviä maahanmuuttajia useammin päässeet irti tukiriippuvuudesta. Maahanmuuttajat, joiden todennäköisyys päästä riippumattomaksi tuista on heikompi, hyötyvät Norjan anteliaista sosiaalieduista. Sosiaalituista riippumattomat voivat muuttaa muualle paremman palkan perässä.

Heikommassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat lisäksi hyvin haavoittuvia taloudellisille suhdanteille, mikä edelleen vähentää heidän merkitystään talouselämässä. Maahanmuuttajista ei synny vakaata tulonlähdettä julkiselle taloudelle. Useat maahanmuuttajat tulevat sotaakäyvistä maista ja heidän koulutustasonsa on riittämätön, joten heidän panoksensa on hyvin rajallinen: "Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia tulee ehkä enemmänkin arvioida humanitaariselta, kuin taloudelliselta kannalta".

(Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Norjan työllisyysaste oli 71,6%. Euroopan muista maista tulleiden, erityisesti Itä-Euroopasta saapuneiden työllisyysaste oli tätä korkeampi - 75,9%. Aasiasta tulleiden työllisyysaste oli heikompi - 56,6% ja afrikkalaisten oli heikoin – 49%.)

Xavier Chojnicki ja Lionel Ragot [12] ovat tehneet yleisen tasapainon mallin mukaan uuden tutkimuksen (v. 2009). Malli sisältää demografisten profiilien, fiskaalisen nettopanoksen ja saatujen sosiaalitukien lisäksi myös säästämisasteen, kulutuksen, koulutuksen ja tuotetun varallisuuden ja sen uudelleenjaon. Tutkimus arvioi valikoivan ja valikoimattoman maahanmuuton vaikutuksia. Tutkimus ei kuitenkaan ota erikseen huomioon uusien maahanmuuttajien mahdollisesti mukanaan tuomia lapsia. Heitä kohdellaan tutkimuksessa kuin keskivertoranskalaisia. Tämän johdosta tutkimus ei sisällä erityiskustannuksia, joita on tarvittu maahanmuuttajien lapsien integroimiseksi paremmin työelämään, etenkin koulutussektorilla. Tämä on vaatinut huomattavia sosiaalisia tulonsiirtoja nuoremmille ikäluokille.

Tutkimuksen johtopäätös oli seuraava: "Maahanmuuttopolitiikalla, jolla pyritään rajoittamaan demografisen ikääntymisen negatiivisia vaikutuksia, voidaan saadaan aikaan vain suhteellisen vaatimattomia tuloksia. Politiikka, joka suosii ammattitaitoisia maahanmuuttajia voi lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä vahvistaa näitä hyötyjä, mutta kuitenkin vain marginaalisesti. Lisäksi tämä tilanteen paraneminen on vain tilapäistä." 


2. MICHÈLE TRIBALATIN JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA

Kaikissa maissa tehdyissä tutkimuksista tulee esiin tietty samankaltaisuus. Kun tutkimuksen kohteena ovat puhtaasti kvantitatiiviset tekijät, jotka vaikuttavat demografisiin epätasapainotiloihin, tai kun mukaan liitetään myös työllisyysaste, tai kun tutkitaan vielä mutkikkaampien mallien avulla maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen, niin maahanmuutolla ei näytetä voitavan vastata ikääntymiseen ja sen taloudellisiin seurauksiin.

Tarkalleen ottaen yleistä maahanmuuttoa ei ole olemassa, vaan on olemassa erilaisia ominaispiirteitä omaavien erilaisten ihmisten maahanmuuttoa eri kanavia pitkin, jolla seikalla on erittäin suuri merkitys. Vain korkeasti koulutetut henkilöt voivat keventää julkisen talouden kuormaa, mutta ei kuitenkaan siinä määrin riittävästi, että syntyvät budjettirasitteet katoaisivat nopeasti tai edes hyvin pitkällä tähtäimellä, sillä mitä koulutetumpia he ovat, niin sitä korkeampia ovat heidän eläkkeensä.

Lisäksi edellytyksenä on, että maahanmuuttajat työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä, eikä heidän takiaan tulla vähentämään investointeja koulutukseen tai kanta-asukkaiden mielenkiinto korkeakoulututkinnon hankkimiseen lopu. On todettava, että suurimmassa osassa tutkimuksista on kuitenkin mukana myös maahanmuuttovirtojen nettotase, joka huomioi siten korkeasti koulutetun kantaväestön maastamuuton vetovoimaisempiin maihin. 

Näiden maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen koskevien empiiristen tutkimusten valtava meriitti on siinä, että ne ovat olemassa ja tuovat esiin unohdetut asiat. Yksinkertaiset ja mekaaniset "demografisia tarpeita" koskevat pohdinnat tarvitsevat niitä. Virsi maahanmuuton välttämättömyydestä eläkkeidemme maksamiseksi menettää merkitystään. Tulee vaikeammaksi huutaa avuksi maahanmuuttoa huomisen eläkkeiden maksajaksi ja samalla loukkaantua kaikista sellaisista poliittisista pyrkimyksistä, joiden tavoitteena on valita maahanmuuttajat niiden kriteerien mukaan, jotka ovat hyödyllisiä tämän tavoitteen kannalta. Samoin myös militantit, jotka ajavat maahanmuuttajien kvalifikaatioista piittaamatonta maahanmuuttopolitiikkaa, joutuvat loogisten syiden takia hylkäämään argumenttinsa maahanmuutosta väestörakenteen ja julkisen talouden pelastajana.


3. LÄHTEET

[1] Chojnicki X., "Vieillissement démographique et immigration: un modèle de comptabilité générationnelle appliqué à la France", Économie et prévision, no 174, 2006 (3).
[2] Monso O., "L'immigration a-t-elle un effect sur les finances publiques?", Revue francaise d'economie, XXIII(2), octobre 2008.
[3] Auerbach A. J., Kotlikoff L. J., "Generational Accounting: A New Approach to Understanding the Effects of Fiscal Policy on Saving", Scandinavian Journal of Economics, 91, 1992.
[4] Auerbach A. J., Oreopoulos P., "Generational Accounting and Immigration in the United States", NBER Working Paper No. 7041, Issued in March 1999. http://www.nber.org/papers/w7041.pdf
[5] Lee R., Miller T., "Immigration, Social Security, and Broader Fiscal Impacts", American Economic Review, 90 (2), May 2000.
[6] Storesletten K., "Sustaining Fiscal Policy through Immigration", Journal of Political Economy, 108 (2), 2000.
[7] Bonin H., Raffelhüschen B., Walliser J., "Can Immigration Alleviate Demographic Burden?", FinanzArchiv, 57 (1), 2000.
[8] Collado D., Iturbe-Ormaetxe I., Valera G., "Quantifying the Impact of Immigration on the Spanish Welfare State", International Tax and Public Finance, 11, 2004.
[9] Roodenburg H., Euwals R., Rele T.H, Immigration and the Dutch Economy, CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, june 2003.
[10] Borjas G. J., "Immigration and Welfare Magnet", Journal of Labor Economics, vol. 17 (4), October 1999.
[11] Ekhaugen T., "Immigrants on Welfare: Assimilation and Benefit Substitution", Memorandum, no 18, Department of Economics, University of Oslo, 2005.
[12] Chojnicki X, Ragot L., "Vieillissement démographique, immigration selective et financement des retraites", in Saint-Paul G., Immigration, qualifications et marché du travail.

EDIT koottu kaikki tutkimukset samaan kohtaan

[akez]

MUITA AIHEESEEN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA

UK: House of Lords 2008 raportti. linkki raporttiin

"We do not support the general claims that net immigration is indispensable to fill labour and skills shortages. Such claims are analytically weak and provide insufficient reason for promoting net immigration. Vacancies are, to a certain extent, a sign of a healthy economy. Immigration increases the size of the economy and overall labour demand, thus creating new vacancies. As a result, immigration is unlikely to be an effective tool for reducing vacancies other than in the short term."

Telegraphin juttu (v. 2008) kokoaa House of Lords raportin päähavainnot näin:

- There is little or no economic benefit to Britain from the present high level of immigration. The immigrants are not needed to fill labour shortages or help fund the state pension for retiring Britons.
- High levels of immigration threaten to price millions of Britons out of the housing market over the next 20 years.
- Government statistics on immigration are "seriously inadequate" ...
- Certain groups, including the low-paid, some ethnic minorities and young people seeking to get on the jobs ladder may suffer because of competition from immigrants.
- Immigrants have an "important economic impact" on public services with some schools struggling to cope with the rapidly-rising number of children who do not speak English as a first language.

NORJA: Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring. linkki tutkimukseen

Tilastokeskuksen laskelmat: Maahanmuutto ei ole kannattavaa

Dagbladet 24.5.2012 juttu norjaksi

Maahanmuutto tuo ensimmäisinä vuosina julkistaloudelle tuloja, mutta sitten tase muuttuu negatiiviseksi. Tämän osoittavat Tilastokeskuksen laskelmat (Statistisk sentralbyrå (SSB)).

SSB:n tutkimus osoittaa, että matalan palkkatason maista tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja kuin tuottavat tuloja, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Pääasiallisena syynä tähän on matalampi työllisyysaste, matalammat verotettavat tulot ja tulonsiirrot, joita he saavat enemmän kuin muut, kirjoittaa Dagens Næringsliv -lehti.

Edes työperäinen maahanmuutto ei ole kannattavaa julkiselle taloudelle pitemmällä tähtäimellä, todetaan SBB-raportin "Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring" laskelmissa. ...

Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat Länsi- ja Itä-Euroopasta toki vaikuttavat positiivisesti. He ovat valmiiksi koulutettuja ja menevät suoraan töihin, kun he saapuvat Norjaan. Pitemmällä tähtäimellä heidän panoksensa on kuitenkin negatiivinen, sillä ajanmittaan heistä tulee keskivertonorjalaisten kaltaisia.

- Ongelmaa lykätään eteenpäin, jos koko ajan hankitaan lisää väkeä. Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat eivät rasita julkisen talouden budjettimenoja, jotka liittyvät lapsiin ja vanhuksiin. Siksi voi syntyä vaikutelma, että nämä ryhmät voisivat antaa meille liikkumavaraa. Mutta myös he saavat lapsia ja vanhenevat. Tämä tarkoittaa, että asetelma muuttuu ajanmittaan, kertoo tutkimusjohtaja Erling Holmøy SSB:stä. 

Holmøyn mukaan keskivertonorjalainen tuottaa valtiolle vähemmän tuloja, kuin mitä hän saa hyvinvointipalveluina ja tulonsiirtoina. Tämän mahdollistavat maan öljytulot. Koska maan asukkaiden määrä kuitenkin kasvaa maahanmuuton johdosta, niin öljyrikkauksien jakajia on yhä enemmän. Tämän johdosta maahanmuutto aiheuttaa alijäämää pitemmällä tähtäimellä.   

- Kun jokainen henkilö aiheuttaa enemmän kuluja kuin tuottaa tuloja, niin se ei ole kestävä ratkaisu, sanoo Holmøy.

SUOMI:

- Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde. linkki

- Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. linkkejä suomalaisiin tutkimuksiin

EDIT lisätty tutkimuksia

[Katarina.R]

odir34r55 missaa totaalisesti pointin. Meille kerrotaan joka tuutista tauotta, että "Suomi tarvitsee maahanmuuttajia". Fakta on se, että tämä väite on emävalhe. Suomi ei "tarvitse" heitä yhtään mihinkään. Sitten kun tämä fakta osoitetaan, alkaa juuri sinun tyylisesi epälooginen höpinä: "Onhan täälläkin ryhmiä, jotka tulevat kalliiksi." Nii-in. Kaikissa yhteiskunnissa on. Miten se aikuisten oikeasti liittyy tähän? "Natsit sitä ja natsit tätä." Katso edellinen kysymys. "Pitäähän hädänalaisia auttaa." a) Meille valehdellaan - mamujenhan piti olla talouden vetureita. Jo pelkästään näin likainen valehtelu tekee minusta jyrkän maahanmuuttokiiman vastustajan. b) Uskotko sinä ihan oikeasti, että Suomen portille tulevat kolkuttelemaan ne oikeasti hädänalaiset? Minä teen töitä maahanmuuttajien parissa. Yleensä he ovat luokkaa kyläpäällikkö. Pitäisikö Euroopan ottaa nyt puoli Syyriaa "turvaan" vai pitäisikö heitä sittenkin auttaa paikan päällä? Oletko muuten tietoinen että Suomi elää velkarahalla? Oletko tutustunut varsinkin muslimimaahanmuuttajien rikostilastoihin Suomessa ja muualla tai toisen polven muslimimamujen asenteisiin Euroopassa? Tiedätkö mikä prosentti mamuista on oikeasti "pakolaisia"? Onko Husby tai Malmö tuttuja? Entäpä islam? Tiedätkö jotain Oslon raiskaustilastoista? Niin arvelinkin.

Miksi sekoitat pakolaisia ja maahanmuuttajia? 90% maahanmuuttajista on ei-pakolaistaustaisia ja tosiaan maahanmuuttajia tarvitaan. Sen lisäksi otamme vastaan pienen määrän pakolaistaustaisia.

Miksi olet niin kiinnostunut raiskauksista?

Oletko itse käynyt Malmössa tai Husbyssa? Moskeijassa?

[tietotyöläinen]

Ihan yhtälailla maahanmuuttajat ovat jo täällä.

Teidän, että olet vaan threadiä paskomassa, mutta saivarrellaan nyt sitten. Maahanmuuttaneet ovat jo täällä. Maahanmuuttavat eivät vielä ole. Maahanmuuttavia voidaan olettaa olevan moninkertainen määrä maahanmuuttaneisiin nähden, joten he ovat selvästi merkittävämpi ryhmä joka suhteessa.

Miten voidaan vaikuttaa maahanmuuttavien ryhmien keskimääräisiin ominaisuuksiin?

Valikoimalla keiden annetaan muuttaa maahan.

[Katarina.R]

Ihan yhtälailla maahanmuuttajat ovat jo täällä.

Teidän, että olet vaan threadiä paskomassa, mutta saivarrellaan nyt sitten. Maahanmuuttaneet ovat jo täällä. Maahanmuuttavat eivät vielä ole. Maahanmuuttavia voidaan olettaa olevan moninkertainen määrä maahanmuuttaneisiin nähden, joten he ovat selvästi merkittävämpi ryhmä joka suhteessa.

Miten voidaan vaikuttaa maahanmuuttavien ryhmien keskimääräisiin ominaisuuksiin?

Valikoimalla keiden annetaan muuttaa maahan.

Maahanmuuttajien määrä ei kasva kovinkaan paljon, voidaan varmaan sanoa että jo puolet on jo täällä.

Millä tavalla maahanmuuttajia pitäisi valikoida? Onhan meillä nyt suhteellisen tiukat kriteerit kuka saa oleskeluluvan.

[Tommi Korhonen]

Sittenhän sinulla ei ole mitään sitä vastaan että ne säännökset alistetaan julkiselle poliittiselle keskustelulle? Ja että sinä keskustelussa määritellään rajat paljonko on paljon ja että kuinka paljon hyödytöntä saakka tänne otetaan kansalaisten hyvän tahdon eleenä. Ja että ketä me suomalaiset haluamme naapureiksemme. Ja voidaan myös selvittää kuinka paljon se maksaa. Kun kerran tiukkoja sääntöjä on, niin ne voidaan avata ja niistä voidaan puhua äänen!?

[Miniluv]

Jatkot ketjun aiheesta.

Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ehkä ole sanottavaa maahanmuuttoa koskevista tutkimuksista.

Odirilla onkin jo oma ketjunsa:    
Kohti parempaa Suomea odir34r55:n kanssa!

Osa viesteistä muutti sinne.

[mietinen]

Suomalaisia tutkimuksia maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

Otteita:

• 2.1 Talousteoria: Vaikutukset kumpuavat maahanmuuttajien ja kantaväestön osaamisen suhteutumisesta
• 2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset - Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle, THL, Kaarina Reini, 2012

RAPORTTI 12/2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lähdeluettelosta (sivu 81) löytyvät kaikki lähteet, alla pari keskeistä.

• NOU (2011) Velferd og migrasjon. Den norske modellens framtid. Norges offentlige utredninger 2011: 7.
• Saarela, J. (2011) Invandringens samhällsekonomiska konsekvenser - med fokus på Svenskfinland. MAGMA-STUDIE 2/2011.
• Sarvimäki, M. (2010) Maahanmuuton taloustiede: lyhyt johdatus. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2010) 106:253-270.
• Sarvimäki, M. (2009) Esseitä muuttoliikkeistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja (3/2009) 105:376-379.
• Sarvimäki, M. ja Karvinen, A-M. (2008) Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. VATT-keskustelualoitteita 456. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Helsinki.

Matti Sarvimäen Vatt:in ja Jan Saarelan Åbo Akademin sivuilta löytyy runsaasti lisää tutkimuksia. Kannattaa tutustua.

[akez]

Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta assimiloitua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta. Tämä kysymys kosketti erityisesti maahan runsain määrin vastaanotettuja pakolaisia, jotka saivat valtion tukea asuinkunnissaan viiden vuoden ajan saapumisestaan. Tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset tukimuodot, joita maahanmuuttajat saattoivat saada elinkaarensa aikana. Norjalaisten hallinnollisten rekisterien avulla voitiin seurata maahanmuuttajien taivalta näiden Norjaan saapumisesta lähtien alkuperämaan mukaan jaotellen.

Ekhaugen tutki vuosina 1992-1996 saapuneita maahanmuuttajia ja havaitsi, että heillä oli voimakkaampi taipumus assimiloitua tukien varaan, kuin niistä riippumattomiksi. Siten "63% keskivertopakolaisista oli todennäköisyys vielä 3 vuoden kuluttua saapumisestaan elää tukien varassa. 8 vuoden kuluessa tämä todennäköisyys laski 55%:iin.

Norjasta pois muuttavat maahanmuuttajat ovat Norjaan jääviä maahanmuuttajia useammin päässeet irti tukiriippuvuudesta. Maahanmuuttajat, joiden todennäköisyys päästä riippumattomaksi tuista on heikompi, hyötyvät Norjan anteliaista sosiaalieduista. Sosiaalituista riippumattomat voivat muuttaa muualle paremman palkan perässä.

Heikommassa asemassa olevat maahanmuuttajat ovat lisäksi hyvin haavoittuvia taloudellisille suhdanteille, mikä edelleen vähentää heidän merkitystään talouselämässä. Maahanmuuttajista ei synny vakaata tulonlähdettä julkiselle taloudelle. Useat maahanmuuttajat tulevat sotaakäyvistä maista ja heidän koulutustasonsa on riittämätön, joten heidän panoksensa on hyvin rajallinen: "Tällaisen maahanmuuton vaikutuksia tulee ehkä enemmänkin arvioida humanitaariselta, kuin taloudelliselta kannalta".

(Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Norjan työllisyysaste oli 71,6%. Euroopan muista maista tulleiden, erityisesti Itä-Euroopasta saapuneiden työllisyysaste oli tätä korkeampi - 75,9%. Aasiasta tulleiden työllisyysaste oli heikompi - 56,6% ja afrikkalaisten oli heikoin - 49%.)

[11] Ekhaugen T., "Immigrants on Welfare: Assimilation and Benefit Substitution", Memorandum, no 18, Department of Economics, University of Oslo, 2005.

EDIT täsmennetty tekstiä

[gloaming]

Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta kotoutua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta.

"Kotoutua sosiaaliturvajärjestelmän kautta"? Eihän sellainen edes ole mitään "kotoutumista", vaan sitä L-kirjaimella alkavaa olemista.

[akez]

Norjassa Tyra Ekhaugen [11] tutki, onko maahanmuuttajilla taipumusta kotoutua maahan enemmän sosiaaliturvajärjestelmän vai työnteon kautta.

"Kotoutua sosiaaliturvajärjestelmän kautta"? Eihän sellainen edes ole mitään "kotoutumista", vaan sitä L-kirjaimella alkavaa olemista.

Tarkalleen ottaen ranskankielisessä alkutekstissä on assimiloitumista tarkoittava "s'assimiler" (par le système des transferts sociaux ou par travail). Koska lähes synonyymeinä käytetään sanoja assimiloitua - integroitua - kotoutua, niin valkkasin tähän sen Suomessa tunnetuimman sanan. Assimiloitumisen ja integroitumisen välillä kuitenkin on vissi ero ja kotoutuminen taas on aivan oma virityksensä. Riippuen puhujasta kaikki nämä voivat tarkoittaa samaa tai eri asiaa.

Assimiloituminenkin muuten tässä yhteydessä tarkoittaisi sitä L-kirjaimella alkavaa.

EDIT Asiaa mietittyäni havaitsin, että paras sittenkin käyttää assimiloitua sanaa tutkimuksen referaatissa. Teen korjaukset tekstiin.

[akez]

• 2.2 Empiiriset tutkimukset: Yksimielisyys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista puuttuu

Lainaus linkin kappaleesta: "Nykyisessä keskustelussa korostuu maahanmuuton vaikutukset hyvinvointivaltioiden kuluihin ja sosiaaliturvaan. Toistaiseksi on heikoiten tutkittu, mikä on maahanmuuton vaikutus julkiselle taloudelle ja etenkin julkisen talouden rahoitukselle. Syynä tähän lienee aiheen vaikeus ja haastavuus."

No, tuolla edellä niitä tutkimuksia aiheesta on kohtuullisen runsaasti ja samansuuntaisia tuloksia niistä näyttää löytyvän. Ehkäpä teemasta löytyy sittenkin enemmän konsensusta, kuin mitä lainattu kappaleen otsikko implikoi.

[slobovorsk]

Tämäpä loistava ketju, jollaista todella kaivataan. Kvantitatiivista, järjen käyttöön perustuvaa tilasto- ja taloustieteellistä keskustelua ja analyysia eri maahanmuuttajaryhmistä on maailmalla näköjään tehtykin, ymmärrettävistä syistä kauemmin ja enemmän kuin Suomessa.

Voi tosin olla, etteivät näidenkään tulokset riitä niille, jotka haluavat pitää rajoja auki humanitaariselle ja teleport-maahantunkeutumiselle. Kas kun eivät suvikset jo ole alkaneet moralisoida, että taloudellisen hyödyn edellyttäminen humanitaariselta maahanmuutolta on jo sellaisenaan epäeettistä, tai jotain. Että Suomen pitäisi päästää humanitaarisia maahanmuuttajia tänne asumaan tietoisina siitä, että heistä ja heidän jälkeläisistään tulee aiheutumaan enemmän taloudellista rasitetta kuin hyötyä myös pitkällä aikavälillä. Taannoisesta OECD:n raportista voi jo saada sen käsityksen, että humanitaarisen maahanmuuton negatiiviset vaikutukset jo nyt kutakuinkin täydellisesti neutraloivat sen hyödyn, mitä saadaan muusta maahanmuutosta. Seuraavaksi he varmaan vaativat hyväksymään humanitaarisen maahanmuuton taloudellisen haitallisuuden ja irrottamaan humanitaariset maahanmuuttajat tällaisesta tilasto- ja hyötykeskustelusta.   

[akez]

On hyvä, että maahanmuuttoa ilmiönä eritellään. Se sisältää tosiaankin useita erilaisia ryhmiä, joilla on omat ominaispiirteensä.

Edellisen valossa lienee aika selvää, että humanitaarista maahanmuuttoa ei voida perustella taloudellisilla tekijöillä. Siksi saattaisi olla ihan hyvä, että se irroitetaan tarkasteluun täysin omana maahanmuuton lajinaan. Silloin keskeiseksi nousevat ainakin seuraavat kysymykset:

1) Mitä on humanitaarinen maahanmuutto?
2) Voidaanko humanitaarisella maahanmuutolla ratkaista humanitaarisia ongelmia?
3) Moraaliset ja eettiset kysymykset:
- Onko humanitaarista, jos humanitaarisen maahanmuuton johdosta syntyy vastaanottavassa maassa suuria ongelmia: eri kulttuurit törmäävät yhteen, lähiöt palavat, kantaväestö joutuu lisääntyneen rikollisuuden uhreiksi ... ?
- Onko humanitaarista, että autetaan vain harvoja valtavin kustannuksin, kun voitaisiin auttaa kaikkia konfliktin lähialueilla vaatimattomammissa oloissa, mutta tasapuolisemmin?

[Roope]

Ruotsidemokraatit esittelivät maanantaina laskelmansa maahanmuuton kustannuksista ja toisenlaisella maahanmuuttopolitiikalla saatavista säästöistä.

Sverigedemokraterna: SD presenterade invandringskostnader 30.9.2013
Lehdistötiedote: SD presenterade beräkning om invandringsbesparing
Besparing på invandring och integration (pdf)

Laskelmat ja ylipäätään Ruotsidemokraattien tapa käydä maahanmuuttokeskustelua teilattiin ruotsalaisessa mediassa totaalisesti. Centrum mot rasism -järjestön puheenjohtaja Kalle Larssonin mukaan Ruotsidemokraattien esitys "ei ole vain väärää matematiikkaa vaan rasistista matematiikkaa". Larsson uskoo, että säästöt edellyttäisivät kansainvälisten sopimusten rikkomista ja olisivat muutenkin väärä signaali ulkomaalaisille. Larsson ei erittele sen tarkemmin laskemien virheitä tai kansainvälisten sopimusten rikkomisia, mutta toteaa painokkaasti, että Ruotsidemokraattien koko politiikka perustuu yhteen kysymykseen, ja se on rasismi.

Expo: "SD presenterar en rasistisk matematik"

[gloaming]

Larssonia kuohuttaa jo siksikin, että SD:n varjobudjetissa leikattaisiin hänen putiikkinsa rahoitusta voimakkaasti. Onhan se "rasismia".

[akez]

Ruotsidemokraatit esittelivät maanantaina laskelmansa maahanmuuton kustannuksista ja toisenlaisella maahanmuuttopolitiikalla saatavista säästöistä.

Sverigedemokraterna: SD presenterade invandringskostnader 30.9.2013

Linkistä:

"Sven-Olof Sällström, ekonomiskpolitisk talesperson, kommenterar:
- Vi visar med all önskvärd tydlighet att det går att möjliggöra såväl sänkta skatter till låg- och medelinkomsttagare som kraftfulla förstärkningar av välfärden om man prioriterar annorlunda vad gäller invandringspolitiken. Samtidigt kommer vi i partiets kommande budgetmotion att kraftigt förstärka stödet till UNHCR."

Sven-Olof Sällström, talouspoliittinen tiedottaja kommentoi:
- Me osoitamme kaikinpuolin riittävällä selkeydellä, että on mahdollista laskea pieni- ja keskituloisten veroja, sekä vahvistaa voimakkaasti hyvinvointia, jos maahanmuuttopolitiikan prioriteetteja muutetaan. Samalla tulemme puolueen tulevassa budjettiesityksessä voimakkaasti vahvistamaan tukea UNHCR:lle [YK:n pakolaisjärjestö]. 

[akez]

Norjalaisen Dagbladet-lehden juttu.

6,7 miljardia euroa* maahanmuuttajien kurssittamiseen

Monet maahanmuuttajat syrjäytyvät kalliista valmentavista kursseista ja työohjelmista huolimatta.

Dagbladet 10.5.2013 juttu norjaksi

(http://gfx.dagbladet.no/labrador/222/222006/22200644/jpg/active/978x.jpg)
Maahanmuutto: Tuhansia maahanmuuttajia syrjäytyy vuosittain kalliista valmennuskursseista huolimatta.

Finansavisen on paljastanut "maahanmuuttolaskelmaksi" kutsutussa viime kuukausien reportaasisarjassa, että integroiminen maksaa kymmeniä miljardeja kruunuja ja tulokset ovat järkyttäviä.

Rahaa kuluu ja silti monet maahanmuuttajat syrjäytyvät kalliista valmennuskursseista huolimatta, kirjoittaa Finansavisen.

Lehti on aiemmin paljastanut, että jokainen ei-länsimainen maahanmuuttaja maksaa Norjalle 487 000 euroa ja 7 vuoden aikana maahanmuutto on maksanut maalle 8,3 miljardia euroa.

Keskiviikkona lehti kertoi, että valtio on käyttänyt 238 000 euroa jokaista uutta ei-länsimaista maahanmuuttajaa kohden saadakseen heidät töihin tai opiskelemaan. Samalla Statistisk sentralabyrån (SSB) luvut osoittavat, että yhä harvempi aloittaa työnteon tai opiskelun.

Vain puolet valmentavan norjan, yhteiskuntaopin ja muiden aineiden kurssin vuonna 2010 päättäneistä tekee jotakin yhteiskunnan kannalta hyödyllistä 2 vuotta kurssin päättymisen jälkeen, osoittaa SSB:n seuranta.

6,7 miljardia euroa

Valtio on käyttänyt sosiaalitukina ja kurssimaksuina yhteensä 6,7 miljardia euroa yhteensä 56 000 maahanmuuttajan kouluttamiseen ajanjaksolla 2004-2010.

Lopputulos oli, että 33 000 maahanmuuttajaa oli töissä tai koulutuksessa vuosi kurssin päättymisen jälkeen. Ja trendi on laskeva, paljasti Finansavisen.

Valmennuskurssien varjopuoli on, että valtio on käyttänyt 2,7 miljardia euroa 23 000 henkilöön, jotka nykyään eivät tee mitään yhteiskunnan kannalta hyödyllistä.

Lisäksi hallitus on satsannut "Jobbsjansen'iin" (työmahdollisuus), johon hallitus on käyttänyt 34,5 miljoonaa euroa saadakseen 360 ei-länsimaista maahanmuuttajaa töihin.

Vertailun vuoksi Opetusministeriön (Kunnskapsdepartementet) budjetti on 6,5 miljardia euroa ennen lainatransaktioita.

Tämä tarkoittaa, että hallitus on käyttänyt 6 vuoden aikana 33 000 ei-länsimaisen maahanmuuttajan työllistämiseen ja kouluttamiseen yhtä paljon rahaa, kuin mitä valtiolta meni budjetista koko väestön lastentarhojen, koulujen, koulutuksen ja tutkimuksen kuluihin vuonna 2013.

Ja tulevina vuosina kulut kasvavat, sillä maahanmuutto ja kurssiohjelmat jatkuvat kuten ennen. Maahanmuutto Norjaan oli ennätyskorkealla vuonna 2012. Ja tämä tapahtuu samaan aikaan, kun mm. Sveitsi rajoittaa maahanmuuttoa.

Integrointi ontuu

Tuloksia ei ole vielä vuonna 2011 kurssinsa lopettaneiden osalta. Kunnilta kestää vuoden ajan raportoida tuloksista Integrerings- og mangfoldsdirektoratet'ille (Integrointi- ja moninaisuusdirektoraatti).

Vuonna 2011 kursseihin osallistui 12 800 henkilöä. Kustannukset tästä olivat yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.

Vaikka SSB:n luvut osoittavat, että määrä on mennyt laadun ohi, niin valtiosihteeri Ahmed Ghanizadeh Barne- likestillings- og inkluderingsdepartementet'ista (Lapsi- tasa-arvo- ja integrointiosastolta) puolustaa silti asiaa.

- Sisäänpääsy norjalaiseen yhteiskuntaan on välttämätöntä ja tärkeää, sillä emme voi olla sen ulkopuolella, kertoi Ghanizadeh tänään Finansavisenille.   

Samalla hän on sitä mieltä, että valmennusohjelma ei ole riittävä ja hän vaatii lisää resursseja. Hän protestoi myös tuloksia vastaan, jotka eivät hänen mielestään ole niin pahoja, kuin mitä SSB:n luvut antavat ymmärtää.

Nykyisin siirtyminen peruskouluun ei näy nopeasti tilastoissa, mutta jos se näkyisi, niin meillä olisi huomattavasti suurempi määrä menestystarinoita valmennuskursseilta, hän painotti.

SSB ei siis saa tilastoitua menestystarinoita, jotka liittyvät henkilöihin, joihin on käytetty 119 000 euroa, että hän seuraavaksi aloittaisi peruskoulun.

Hallituksen on saatettava valmennuskurssit ja peruskoulu paremmin yhteen. Tähän liittyy se, että yli 60 prosentilla somalitaustaisista ei ole lainkaan koulutusta takanaan, kun he aloittavat valmennuskurssin, sanoo Ghanizadeh Finansavisen-lehdelle.

------

* Valuuttakurssina käytetty päivän kurssia. 1 Norjan kruunu = 0.118791 euroa.

[akez]

Norjalaisen ABC Nyheter -lehden artikkeli aiheesta.

Finansavisenin uusi maahanmuuttolaskelma

Jokainen somali maksaa valtiolle 1.000.000 euroa*

Norjaan tulevan somalin elinikäiset kustannukset ovat paljon suuremmat kuin tamileilla (107.000 euroa), intialaisilla (190.000 euroa) ja pakistanilaisilla (606.000 euroa).

ABC Nyheter 09.09.2013 artikkeli norjaksi

Maahanmuuttajista valtiolle syntyvät kustannukset vaihtelevat suuresti – eikä pelkästään positiivisen taseen omaavien maahantulevien valmiiksi koulutettujen ruotsalaisten ja ei-länsimaisista kulttuureista tulevan väen välillä.

Myös kaukomaista tulevien maahanmuuttajien välillä on suuria eroja integroitumisessa ja työn saannissa, joka samalla vaikuttaa valtion tuloihin ja menoihin.

Asia ilmenee Finansavisenin maanantaina julkaisemista luvuista, jotka perustuvat Statistisk sentralbyrån SSB (Tilastokeskus) lukuihin työllisyydestä maahanmuuttajien tulomaan mukaan jaoteltuna.

Aiemmin Finansavisen on julkaissut lukuja ei-länsimaisista maahanmuuttajista yhdistettynä.

Suuri ero Intia - Pakistan

Finansavisenin mukaan keskiverto somali ja hänen jälkeläisensä maksavat nettona 1.000.000 euroa.

Luku olettaa, että kyseisen henkilön lapsi integroituu täydellisesti Norjaan. Lehti painottaa, että tämä on keskivertoluku ja että somalien, kuten myös muiden ryhmien, keskuudessa on suuria eroja yksilöiden välillä.

Ei-länsimaisista maahanmuuttajiasta menestyvät parhaiten kansalaissodan runtelemasta Sri Lankasta tulleet. Heidän kohdallaan kustannukset ovat vain 107.000 euroa työnteon johdosta.

Finansavisen havaitsi suuren eron naapurimaiden Intian ja Pakistanin välillä. Keskiverto maahan tuleva intialainen maksaa valtiolle 190.000 euroa.

Vastaavasti pakistanilainen maksaa 606.000 euroa.
(...)

---------

* 9 miljoonaa Norjan kruunua. Valuuttakurssina käytetty kurssia 1 Norjan kruunu = 0.118791 euroa.

Laajempi käännös artikkelista ketjussa 2013-12-31 HS:Maahanmuuton kustannuksia on lähes mahdotonta laskea

[akez]

Aiheeseen liittyvä Talouselämä-lehden (Nro 1/2014) juttu Paul Collierin kirjasta "Exodus: Immigration and Multiculturalism in the 21st Century".

Onko maahanmuutto hyvä vai paha asia?

Matti Aaltola

Talouselämä 11.1.2014 kirja-arvio

(http://www.talouselama.fi/kirjat/article2225043.ece/BINARY/)

Paul Collier: Exodus: Immigration and Multiculturalism in the 21st Century, Penguin 2013, 320 sivua, 24 euroa

Oxfordin yliopiston kansantaloustieteen ja talouspolitiikan professori Paul Collier on yksi maailman johtavista kehitysmaiden ja kehitysavun vaikutusten tutkijoista.

Uudessa kirjassaan Collier analysoi käynnissä olevaa globaalia muuttoliikettä, joka suuntautuu köyhistä rikkaisiin maihin. Asia on ajankohtainen varsinkin Britanniassa, jossa kysymys maahanmuutosta on erityisen polttava. Siellä hallitus pyrkii rajoittamaan jopa EU:n sisällä tapahtuvaa työvoiman liikkuvuutta pelätessään maahanmuuttoaaltoa Romaniasta ja Bulgariasta.

Collierilla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, onko maahanmuutto hyvä vai paha. Aihe on liian monimutkainen. Liberaaleja asenteita perinteisesti kannattava The Economist –lehti ei ole hyväksynyt Collierin kaikkia johtopäätöksiä. Lehti katsoo, että kirja vähättelee maahanmuuton positiivisia vaikutuksia.

Kysymys, onko maahanmuutto hyvästä vai pahasta, on Collierin mielestä väärä. On kysyttävä, kuinka paljon maahanmuuttoa erilaiset yhteiskunnat sietävät. Tunnetusti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat tässä täysin erilaisia. Collier sanoo haluavansa vastustaa mustavalkoista ajattelua ja vähentää ennakkoluuloja.

Collier väittää, että maahanmuutto kasvaa kiihtyvästi, jos mitään ei tehdä. Vastaanottavilla mailla on oltava maahanmuuttopolitiikka ja rajoituksia. Kunkin maan täytyy löytää omiin oloihinsa sopiva maahanmuuton taso ja optimaalinen kasvuvauhti. Ylitys aiheuttaa pysyvää vahinkoa maalle ja väestölle.

Naapurimaat Suomi ja Ruotsi ovat tässä suhteessa täysin erilaisia. Ruotsin maahanmuuton taso ja kasvuvauhti (esimerkiksi vuonna 2013 pakolaiset Syyriasta) olisi ilmeisesti Suomelle painajainen.

Lihavoinnit mun.

Linkki kirjan selattavaan versioon Amazon uk:n sivuilla.

[akez]

Bulgarialaislehdessä juttua Bulgarian tiedeakatemian tekemästä tutkimuksesta.

Edes maahanmuuttajat eivät voi pelastaa maata väestön vanhenemiselta

Sega 23.3.2014 juttu bulgariaksi

Maahanmuuttajat saattavat hidastaa väestön vanhenemista keskipitkällä tähtäimellä, mutta he eivät voi kääntää tendenssiä. Tämä on Bulgarian tiedeakatemian maan demografista tilaa koskevan raportin eräs johtopäätös. Kansallisiin tilastoihin nojaavan realistisen ennusteen mukaan Bulgariaan muuttaa keskimäärin 15.000 ulkomaalaista vuosittain vuoteen 2060 mennessä. Optimistisen ennusteen mukaan maahanmuuttajia tulee vuosittain 20.000 henkeä ja pessimistisen ennusteen mukaan 10.000. Koska he ovat etupäässä nuoria henkilöitä, niin he voivat hidastaa väestön vanhenemista ja vähentää sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuvaa rasitetta, jota pahentaa se, että työikäisiä bulgarialaisia on yhä vähemmän. "Tämä tietenkin edellyttää, että työnantajat alkavat pitää maahanmuuttajia työvoimana, mitä tilanne ei ole nykyään", kertovat asiantuntijat.

Ennusteiden mukaan vuoteen 2060 mennessä maahanmuuttajat ovat kasvattaneet väestöämme lähes puolella miljoonalla hengellä. Ilman maahanmuuttajia väestön määrä kutistuu siihen mennessä vajaaseen 5,1 miljoonaan henkeen. Tilastokeskuksen realistisen ennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden bulgarialaisten määrä tulee silloin olemaan noin 30% väestöstä.

Maahanmuuttajien vaikutus ulottuu kuitenkin vai keskipitkälle tähtäimelle. "Tämä tarkoittaa, että jos hallitus ei määrittele kategoriaa "toivottava maahanmuuttaja", niin maahanmuutto ei tule olemaan käyttökelpoinen väline torjumaan syntyvyyden laskun ja väestön vanhenemisen aiheuttamia osittain kielteisiä seurauksia", kommentoivat tutkijat. Siksi he ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimiin oikeanlaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen omaavien ulkomaalaisten houkuttelemiseksi ja että se rajoittaa rikollisten ja uskonnollisesti fanaattisten maahanmuuttajien määrää.

Viimeiset yhdeksän vuotta kattavan (vuoteen 2011 asti) väestölaskennan tietojen mukaan maahan on muuttanut 131.539 henkeä, joka on keskimäärin 14.615 henkeä vuodessa. Joka toinen maahan pysyvästi muuttanut ulkomaan kansalainen tuli EU:n ulkopuolelta. Heistä enemmistö oli venäläisiä – lähes 12.000, eli 65% kokonaismäärästä.   

PALUU

Asiantuntijat arvioivat, että myös bulgarialaisia pitää houkutella takaisin kotimaahan paremmilla palkoilla. Eurostatin ja kansallisen tilastokeskuksen arvion mukaan maasta muuttaa pois vuosittain 20.000-25.000 iältään 25-39 –vuotiasta henkilöä. Maailmanpankin tekemän tutkimuksen mukaan vuodesta 2011 lähtien aktiivisimmassa iässä olevan (30-35 –vuotias) väestön määrä on kutistunut eniten Bulgariassa - 15 prosenttia - verrattuna muihin tutkittuihin maihin.

Lihavoinnit mun.

Aiheesta juttua ketjussa 2014-03-23 Bulgaria: Edes maahanmuuttajat eivät torju väestön vanhenemista 

[Ville Hämäläinen]

Maahan muuton talousvaikutuksissa kannattaa huomioida myös tämä.
koripalloja myyvän liikkeen liikevaihto kasvanut rajusti.

http://yritys.taloussanomat.fi/y/top-pick-oy/helsinki/2217628-5/

[akez]

Ketjun aiheeseen liittyvä norjalaistutkimus kopioituna toisesta ketjusta ...

Syyrialaispakolainen maksaa Norjalle 800.000 euroa* - 8.000 pakolaista taas maksaa useita miljardeja euroja

- Me voimme auttaa miljoonaa ihmistä paikan päällä sen sijaan, että autamme 0,1% lotossa onnekasta.

Hegnar.no 18.6.2015 juttu norjaksi

Høyren parlamenttiryhmän johtaja Trond Helleland esitti eilen Stortingetissä, että Norjaan otettaisiin 8.000 syyrialaista pakolaista lisää ja hätäapuun paikan päällä myönnettäisiin noin 29 miljoonaa euroa lisää rahaa, kirjoittaa Finansavisen.

Høyren, Arbeiderpartin, Venstren, KrF.n, Senterpartin ja MDG:n yksimielisyys vastaanotettiin viime viikolla pettymyksellä Pakolaisavussa ja Norjan turvapaikkahakijajärjestössä (NOAS). He olivat toivoneet 114 miljoonaa euroa lisäapuun paikan päällä.

29 ja 114 miljoonan euron välisellä erolla on meille lähialueilla huomattavasti suurempi merkitys kuin sillä, että he ottaisivat 8.000 kiintiöpakolaista 10.000 sijaan, sanoi NOAS-johtaja Ann-Magrit Astenå Dagbladetille perjantaina.

Nyt FrP haluaa antaa pakolaisjärjestöjen haluamat rahat järjestöille sen sijaan, että otettaisiin 8.000 syyrialaista pakolaista lisää Norjaan.

- Me kannatamme 114 miljoonan euron lisärahoitusta koskevaa ehdotusta, sillä me haluamme auttaa huomattavasti useampia ihmisiä kuin mitä Stortingetin enemmistö aikoo. Tämä 114 miljoonaa euroa tulee niiden satojen miljoonien eurojen päälle, jotka hallitus on jo myöntänyt, sanoi Christian Tybring-Gjedde Finansavisen-lehdelle.

114 miljoonan euron lisärahoituksella arvioidaan voitavan auttaa miljoonaa henkilöä paikan päällä.

- 8.000 lisäkiintiöpakolaisen ottaminen Norjaan olisi aika tehoton toimi ja se olisi vielä hyvin kallista, hän lisäsi.

Hallitus: 11 miljardia euroa

Tybring-Gjedden ja Mazyar Keshvarin eilen iltapäivällä FrP-puolueen nimissä parlamentissa jättämä esitys perustuu 8.000 syyrialaisen lisäpakolaisen Norjaan ottamisen koko elinkaaren mittaisiin kustannuksiin.

- Suorat vastaanottokustannukset yhtä pakolaista kohden ovat 5 vuoden aikana 114.000 euroa, eli 8.000 pakolaisen kohdalla yhteensä 912.000.000 euroa, osoittaa Oikeus- ja valmiusosaston laskelma.

- Samanaikaisesti UDI:n tilasto osoittaa, että keskimääräinen syyrialainen pakolainen saa tuotua Norjaan perheenyhdistämisen perusteella mukanaan vielä 0,7 henkilöä.

"Kyse on siten todellisuudessa vähintään 13.600 syyrialaisesta pakolaisesta ajanjaksolla", todetaan Finansavisenin mukaan esityksessä.

- SSB:n [Norjan tilastokeskus] mukaan keskimääräisen syyrialaisen pakolaisen aiheuttamat elinkaaren mittaiset kustannukset ovat 800.000 euroa, jos integroituminen onnistuu kuten naapurimaasta Irakista tulleiden pakolaisten kohdalla. Mainittujen 8.000 pakolaisen ja 5.600 perheenyhdistämisen kautta tulleen aiheuttamat kustannukset tulevat nousemaan siten yhteensä 11 miljardiin euroon.

- Kuinka kustannukset voivat olla näin suuret?

- Pakolaiset käyvät töissä huomattavasti harvemmin kuin väestö keskimäärin ja he käyttävät sosiaalitukia huomattavasti muuta väestöä enemmän. SSB:n arviota 800.000 euron elinikäisistä kustannuksista voidaan pitää varovaisena arviona, koska siinä oletetaan, että pakolaisen jälkeläiset integroituvat täydellisesti, sanoi Tybring-Gjedde Finansavisenille. 

--------------------------------------------------------------------------------

* Jutun luvut on muutettu euroiksi kurssilla 1 NOK = 0.1141 EUR

[akez]

Pakolaiskriisin kustannuksista Saksassa kertova saksalaislehden juttu ...

Uudet ennusteet:

Turvapaikanhakijat tulevat maksamaan jopa 10 miljardia euroa

Saksaan ennustetaan saapuvan tänä vuonna jopa 800.000 pakolaista. Osavaltioiden kulut ovat siksi jyrkässä nousussa. Finanssiministeri vaatii korkeampia veroja.

Frankfurter Allgemeine Zeitung 20.8.2015 juttu saksaksi

(http://media0.faz.net/ppmedia/aktuell/wirtschaft/3742718533/1.3759102/article_multimedia_overview/fuer-immer-mehr-menschen-wird.jpg)
Rosenheimin rautatieasemalla: Saksa on toivekohde yhä useammalle henkilölle

Turvapaikanhakijoiden majoitus- ja ylläpitokustannukset tulevat kasvamaan tänä vuonna edelleen dramaattisesti. Syynä on se, että ennustetta saapuvasta tulvasta on korjattu vahvasti ylöspäin. Saksaan odotetaan nyt saapuvan tänä vuonna 800.000 turvapaikanhakijaa - lähes neljä kertaa enemmän kuin 2014. Ennusteen esitti Saksan sisäministeri Thomas de Maizière (CDU) keskiviikkona Berliinissä. Sosiaalidemokraattien (SPD) parlamenttiryhmän johtaja Thomas Oppermann arvioi määräksi 700.000 - 800.000 pakolaista.

Erään laskelman mukaan tulisivat osavaltioiden kulut turvapaikanhakijoista nousemaan jopa 10 miljardiin euroon, jos pakolaiset viipyvät täällä yhden vuoden. Tämä tulos saadaan kertomalla ennusteen pakolaismäärällä osittain kustannukset kattava kokonaissumma 12.000 - 13.000 euroa /pakolainen, jonka eräät osavaltiot maksavat piirikunnille ja kunnille. Osavaltioiden ja kuntien vaatimukset liittovaltion suuremmasta rahoitusosuudesta ovat käyneet yhä kovaäänisimmiksi. On esitetty jo ensimmäisiä veronkorotusvaatimuksia turvapaikkakulujen kattamiseksi.

Tähän mennessä osavaltiot olivat suunnitelleet majoitukseen, ylläpitoon, kielikursseihin, terveydenhoitoon ja sosiaalihuoltoon menevän kuluina vähintään 5-6 miljardia euroa. Saksan hallitus oli vielä äskettäin laskenut pakolaisten määräksi 450.000 henkilöä ja vuoden alussa luvuksi oli arvioitu vain 300.000 henkilöä. Viime vuonna osavaltioiden suorien pakolaiskulujen arvioitiin olleen 2,2 miljardia euroa. Useat osavaltiot joutuivat lisäbudjeteissaan jo kaksinkertaistamaan - osa jopa kolminkertaistamaan - kulunsa.

"Meillä ei ole enää aikaa keskustella kuukausikaupalla"

Vain Baijerissa saavat kunnat kulunsa melkein täysin korvatuksi. Muissa osavaltioissa rahat riittävät, kuten pormestarit valittavat, kattamaan vain 20-80% kokonaiskuluista. Baden-Württembergin piirikunnassa korvaussumma pakolaista kohden on nykyisin 13.260 euroa. Berliinissä se on noin 12.000 euroa, Bremenissä 12.500 euroa. Muissa osavaltioissa on käytössä sekajärjestelmä. Jos lähtökohdaksi otetaan 12.000 - 13.000 euron summa ja pakolaisten määräksi nyt ennustettu jopa 800.000 henkeä, niin kustannukset nousevat yli 9 miljardista eurosta jopa 10,5 miljardiin euroon. Tällaisiin kuluihin osavaltioiden on varauduttava, jos pakolaisia joudutaan ylläpitämään vuoden verran. Jo kuukausien ajan osavaltiot ovat vaatineet lisää rahaa liittovaltiolta. "Liittovaltion on nyt kerrottava hyvin nopeasti, kuinka he aikovat osallistua pysyvästi ja rakenteellisesti pakolaisten ylläpitokustannuksien kattamiseen. Meillä ei ole enää aikaa keskustella asiasta kuukausikaupalla", sanoi Nordrhein-Westfalenin ministeripresidentti Hannelore Kraft (SPD) keskiviikkona. Tähän mennessä liittovaltio on luvannut antaa osavaltioille vain yhden miljardin euron verran rahaa.

Joissakin osavaltioissa vaaditaan jo kovaan ääneen veronkorotuksia. Schleswig-Holsteinin finanssiministeri Monika Heinold (Vihreät) vaatii, että valtion on "parannettava tulopuoltaan", eli otettava käyttöön uusia veroja tai on korotettava vanhoja veroja. Pakolaisavun rahat tulee ensisijaisesti ottaa rikkailta. Heinold haluaisi korottaa perintöveroa. Hän näkee mahdollisuuksia myös finanssitransaktioverossa. Lisäksi solidaarisuusvero (Solidaritätszuschlag) säilytettäisiin ja tulot käytettäisiin turvapaikkakulujen kattamiseen. Schleswig-Holstein on nostanut pakolaismenonsa tänä vuonna melkein 300 miljoonasta eurosta yli kolminkertaisiksi.

Erityisen suuria kustannuksia aiheuttavat yksintulleiden alaikäisten majoitus ja ylläpito. Suurin osa näistä nuorista turvapaikanhakijoista tulee Baijeriin, joka sijaitsee pakolaisten pääreitin varrella. Tällä hetkellä heitä on Baijerin sosiaaliministeriön mukaan yli 11.000 tuhatta ja heitä tulee kuukausittain noin 1.200 henkeä lisää. ...

Kustannusten "räjähdysmäistä kasvua"

Yksintulleista alaikäisistä syntyy suuria kustannuksia. Kotipaikka alaikäiselle pakolaiselle maksaa noin 60.000 euroa vuodessa, kertoi Baijerin maapäivien (Landkreistags) presidentti Christian Bernreiter. Muut viranomaisarviot ovat matalampia, keskimäärin 40.000 euroa. Bernreiter puhuu kustannusten "räjähdysmäisestä kasvusta". Hänen arvionsa mukaan pelkästään tänä vuonna alaikäisten majoitus- ja ylläpitokulut tulevat nousemaan Baijerissa yli puolen miljardiin euroon. "Me emme yksinkertaisesti selviä enää", sanoi Bernreiter, joka on kotoisin Daggendorfista Itä-Baijerin rajan lähistöltä, jonne ihmissalakuljettajat dumppaavat paljon siirtolaisia. ...
(...)

[turjake]

http://www.soininvaara.fi/2015/10/10/kaupunkien-voitto-1-aluksi/

Soininvaaran kirjoitus ei käsittele niinkään maahanmuuttoa vaan muuttoliikettä kaupunkeihin. Maahanmuutosta kuitenkin seuraa kaupunkien väkiluvun kasvu ennen pitkää. Soininvaara arvioi kuntien infraan investointitarpeeksi 30 000 euroa per uusi asukas. Kommenteissa hän toteaa että tämä kustannus menisi uuden asunnon ostajan piikkiin. Maahanmuuttajan kyseessä ollen asunnon ostaa veronmaksaja, joka kustantaa myös 15000 euron vuotuisen elatuksen. Tästä infran kustannuksesta ei ole julkisesti paljon puhuttu. Asunnon vaatima investointi on myös suuri mutta se sisältynee pääosin tuohon 15000 euroon josta sitä maksetaan vuokrana takaisin. Maahanmuuttokriisin todellinen hinta on aivan järkyttävä. Uuden tulijan myötä kunnalle siis lankeaa 45000 euron miinusmerkkinen jättipotti joka jatkuu vuosittain 15000e maksulla. Irak/Somalia-lähtöisistä mamuista jää työttömäksi lähes 90%, loput 10% kustantavat vain tuon 30000e kertaluonteisesti. Onnea Suomi.

[ISO]

Tutkimukset osoittaa, että jos maahanmuuttajat työllistyvät, niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa kansantaloudelle. Nyt puhutaan siis kansantaloudesta lyhyellä aikavälillä, ei sosiaalisista ja kulttuurillisista eroista, jotka on valtavia, ja joissa kuilu kantasuomalaisten ja tunkeutujien välillä tulee vain levenemään tunkeutujamäärien kasvaessa suuriksi.

Ongelmana on, että ne ei työllisty, varsinkaan Irakilaiset ja somalit, ja ne on suurimmat tunkeutujaryhmät tälläkin hetkellä.

Jatkossa työllistyminen tulee olemaan vielä hankalampaa, eli työllisyysprosentit tulee vain laskemaan, myös kantasuomalaisten osalta, ollaan pirullisessa negatiivisessa kierteessä, eikä maahanmuuttajista ole sen paikkaajiksi, päinvastoin.

[P]

http://www.soininvaara.fi/2015/10/10/kaupunkien-voitto-1-aluksi/

Soininvaaran kirjoitus ei käsittele niinkään maahanmuuttoa vaan muuttoliikettä kaupunkeihin. Maahanmuutosta kuitenkin seuraa kaupunkien väkiluvun kasvu ennen pitkää. Soininvaara arvioi kuntien infraan investointitarpeeksi 30 000 euroa per uusi asukas. Kommenteissa hän toteaa että tämä kustannus menisi uuden asunnon ostajan piikkiin. Maahanmuuttajan kyseessä ollen asunnon ostaa veronmaksaja, joka kustantaa myös 15000 euron vuotuisen elatuksen. Tästä infran kustannuksesta ei ole julkisesti paljon puhuttu. Asunnon vaatima investointi on myös suuri mutta se sisältynee pääosin tuohon 15000 euroon josta sitä maksetaan vuokrana takaisin. Maahanmuuttokriisin todellinen hinta on aivan järkyttävä. Uuden tulijan myötä kunnalle siis lankeaa 45000 euron miinusmerkkinen jättipotti joka jatkuu vuosittain 15000e maksulla. Irak/Somalia-lähtöisistä mamuista jää työttömäksi lähes 90%, loput 10% kustantavat vain tuon 30000e kertaluonteisesti. Onnea Suomi.

Onnea Suomen lapset. He taman perseilyn maksavat ja karsivat multikultipaskan negatiivisista vaikutuksista. Ei kovasti epailyta, etta jossain vaiheessa veri virtaa. Kuka helvetin aalio ryhtyy hanelle pedattuun asemaan maksumiehena ja lypsylehmana vapaamatkustajille? Siis tyyliin, sina maksat oman ja joidenkin toisien maahan omin luvin valssanneiden elamisen. Alistut turvallisuuden katoamiseen kaduilta ja kuuntelet raistisyyllistamista paivasta toiseen. Yhteiskunta rakentaa tietoisesti pommia. Minuakin vituttaa ajatus maksaa fahad firasten elatus ja menettaa iso siivu omasta elakkeesta seka alistua elakeian nostamiseen lahelle 80-vuotta. Lasten kohtalo orjina, joiden odotetaan maksavan tama paska vituttaa vielakin enemman.

Tuskin olen ainut joka kokee naita tunteita? Lisaa Sipilan pullanaamaa televisioon jauhamaan paskaa ja YLE:n selkeaa propagandaa, jonka maksamme. Ihanko tahallaan ne rassaavat ihmisia? Ymmartavatko nama pellet, mita tasta lopulta seuraa?

[akez]

EU-Komission tutkimus maahanmuuton vaikutuksista. Artikkeli kopioitu tänne ketjusta 2015-11-08 Sanandaji: Euroopan komission ennuste pakolaisten talousvaikutuksista. Vaikka BKT kasvaa, niin BKT/henkilö laskee kaikissa skenaarioissa.

8.11.2015 Tino Sanandaji

Euroopan komission ennuste pakolaismaahanmuuton vaikutuksista BKT:hen verrattuna BKT:hen per henkilö

Euroopan komission syksyllä julkaisema talousennuste analysoi sivulla 48 pakolaismaahanmuuton vaikutusta EU:n makrotalouteen. Raportti sisältää jopa erityisosion Saksaa varten. Raportti korostaa, että ennuste on erittäin epävarma, osittain siksi, että lähtökohtana käytetty data on puutteellista, ja osittain siksi, että EU:ta kokonaisuutena käsittelevä ennuste on vähemmän mielenkiintoinen koska pakolaisvirta jakautuu EU-maihin epätasaisesti. Euroopan komissio olettaa, että pakolaismaahanmuutto vuonna 2015, 2016 ja 2017 yhteensä vastaa koko EU:n 0,4 %:n väestönkasvua. Huomaa, että kyseessä on koko EU:n keskiarvo ja Ruotsin osa voi olla kymmenkertainen.

Euroopan komissiolla ei ole tarkkoja tietoja pakolaisten koulutustasosta ja siksi se olettaa kaksi skenaariota, ensimmäisessä oletetaan koulutustason olevan sama kuin EU:n nykyisellä väestöllä, toisessa oletetaan pakolaisten olevan vähänkoulutettuja. "Reliable data on the education level of the people in the current migration wave are still scarce, but information gleaned so far suggests it may be comparatively low. To understand the importance of skill distribution, two extreme cases are considered. In one scenario, migrants are assumed to have a skill distribution that is proportional to the existing one within the EU (high). With the limited information available so far suggesting a lower skill level than the native population, in a second scenario (low), all migrants are assumed to be low skilled".

Makrosimulaatio [alkuperäisessä tekstissä makrostimuleringen p.o. makrosimuleringen?] on kiinnostava ennen kaikkea siksi, että se erottaa kokonais-BKT:n ja BKT:n per henkilö. Kun lyhyen aikavälin suhdanteista keskustellaan Ruotsin-kaltaisisten maiden suhteen, puhutaan nimenomaan BKT:stä, koska väestönmuutos on pieni ja tasainen. Kun keskustellaan maahanmuuttolähtöisestä väestönkasvusta, on kohtuutonta mainita vain kokonais-BKT:n muutos ja jättää BKT per henkilö huomiotta. Jälkimmäinen on nimittäin se, joka määrittää maiden hyvinvoinnin ja voimavarat per asukas.

(http://www.tino.us/wp-content/uploads/2015/11/aaaaa.png)

Pakolaismaahanmuutto kasvattaa BKT:tä mutta vähentää BKT:tä per henkilö, koska pakolaisten oletetaan olevan vähemmän tuottavia. Suurempi väestö tarkoittaa sitä, että talous kasvaa, mutta voimavarat per asukas pienenevät koska vähemmän tuottavien osuus väestöstä kasvaa. Ruotsalaisessa keskustelussa mainitaan lähes yksinomaan vaikutus kokonais-BKT:n kasvuun, siitä huolimatta että BKT:llä per henkilö on ratkaiseva vaikutus maan hyvinvointiin ja elintasoon. Esimerkiksi DN ei edes mainitse ennustetta BKT:n per henkilö:

"Jos vastasaapuneilla olisi sama koulutustaso kuin kantaväestöllä, voidaan Euroopan komission mukaan laskea, että BKT kasvaa 0,2 % tänä vuonna, 0,4 % vuonna 2016 ja noin 0,7 % vuonna 2020. Jos kyseessä olisikin yksinomaan kouluttamaton työvoima, vähenee BKT:n kasvu 0,4 - 0,5 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä Euroopan komission mukaan."

[akez]

Aloitusjutussa viitataan taloustieteilijä Bernd Raffelhüschenin tutkimuksiin. Hän on laatinut myös nykyisen EU-pakolaiskriisin yhteydessä laskelman Saksalle koituvista kustannuksista. Ote pitemmästä saksalaislehdessä julkaistusta Hans-Werner Sinnin kirjoituksesta.

(...)
Yksityisen keskinäisen vakuutuslaitoksen tavoin myös hyvinvointivaltio kuormittuu köyhien vapaan maahanmuuton johdosta, koska se joutuu vakuuttamaan lisääntyvässä määrin huonoja riskejä. Teoriassa tietenkin voi olla mahdollista, että maahamme tulee nuoria ja koulutettuja maahanmuuttajia, jotka valtion kuormittamisen sijaan tukevat sen finanssitaseita.

Näin ei kuitenkaan tapahdu käytännössä. Bernd Raffelhüschen Freiburgin yliopistosta on osoittanut tämän tutkimuksissaan. Raffelhüschen on ns. Generational Accounting -järjestelmän (sukupolvia kattava tilinpito) saksalainen asiantuntija. Se on ainoa luotettava tapa - myös USA:n kongressin hyväksymä menetelmä - mitata näitä vaikutuksia.

Bernd Raffelhüschen on laskenut, että miljoona pakolaista tulee maksamaan Saksalle nettona ja pitemmällä tähtäimellä 450 miljardia euroa. Tässä laskelmassa hän olettaa, että he ovat kuuden vuoden kuluessa integroituneet samalla tavoin, kuin Saksaan tähän mennessä tulleet aiemmat maahanmuuttajat keskimäärin. Jo aiemmat maahanmuuttajat aiheuttavat nettona paljon kustannuksia valtiolle, sillä he ansaitsevat keskimääräistä vähemmän ja hyötyvät siksi hyvinvointivaltion tulonsiirtojärjestelmistä. Lisäksi uudet maahanmuuttajat tulevat maksamaan enemmän, kuin aiemmin tulleet, koska heidät on ensiksi integroitava.     

Saksan liittopäivien tulee päättää asiasta

Professori Raffelhüschen osoittaa integraation tärkeyden kuvitteellisella laskelmalla. Olettaen, että Saksaan tähän mennessä tulleilla miljoonalla pakolaisella olisi sama ikärakenne ja keskimääräinen koulutus, kuin mitä maassa jo asuvalla väestöllä on ja he olisivat siten suoraan käytettävissä, niin he tuottaisivat Saksan valtiolle pitkällä tähtäimellä tuloylijäämän, joka vastaisi 300 miljardin euron vakuutusarvoa (Versicherungswert).

Pakolaisten humanitaarinen auttaminen ei siis ole kannattava liiketoimi Saksan valtiolle, sillä nykyisin Saksaan tulvivat maahanmuuttajat eivät ole sellaisia, joita me valitsisimme kanadalaisen mallin mukaisen pistejärjestelmän perusteella.   
(...)

Prof. Hans-Werner Sinn: Miksi suljetut rajat tarkoittavat myös vapautta