Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen

[akez]

Lisäyksenä ketjuun Raffelhüschenin uudempi arvio.

Die Weltin juttu (25.11.2015) turvapaikkakriisin kustannuksista Saksalle.

"Pakolaiskriisi voi maksaa lähes biljoona euroa"

Maahanmuutto maksaa Saksalle 17 miljardia euroa per vuosi. Näin laskee taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen. Pitemmällä tähtäimellä kustannukset voivat kohota kauhistuttaviin summiin.

Saksan taloustieteilijät varoittavat pakolaiskriisin aiheuttamista korkeista kustannuksista. Münchenin IFO-instituutin Hans-Werner Sinnin ja ZEW:in (Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung) Clemens Fuestin lisäksi myös Bernd Raffelhüschen (Forschungszentrum Generationsverträge) on esittänyt Stiftung Marktwirtschaftin toimeksiannosta tehdyn laskelmansa.

Raffelhüschen laskee veronmaksajiin kohdistuvan pysyvän fiskaalisen kuormituksen olevan 17 miljardia euroa per vuosi, jos pakolaiset integroituvat nopeasti työmarkkinoille. Hänen arvionsa on matalampi, kuin kilpailevien kollegoiden. Nykyarvo-menetelmän mukaan laskien, kattaen kaikki kulut ja sosiaaliturvan pakolaisen elinaikana, päädytään Raffelhüschenin mukaan kauhistuttavaan summaan: Vaikka maahanmuuttajat onnistuttaisiin integroimaan työmarkkinoille 6 vuoden sisällä, niin "pitkän tähtäimen lisäkustannukset ovat 900 miljardia euroa", sanoo hän.

900.000.000.000 - eli lähes biljoona euroa. Noin kolmannes Saksan talouden tuotannosta [bkt]. Näin paljon Saksa joutuu laittamaan sivuun kattaakseen pakolaiskriisin kustannukset. Ja nämä ovat vielä lukuja, jotka perustuvat siihen, että kaikki sujuu suhteellisen hyvin, painottaa Raffelhüschen. Hän pitää tätä "epärealistisen positiivisena skenaariona." Eli, että pakolaismäärät laskisivat taas ensi vuodesta lähtien ja pakolaiset löytäisivät 6 vuoden sisällä työpaikan työmarkkinoilta. Kyse on ahdistavasta määrästä rahaa.

Varoitus ja epävarmuus

Ennen Raffelhüscheniä IFO-instituutin puheenjohtaja Hans-Werner Sinn ja kuulu hallituskriitikko laski lisäkustannusten olevan pelkästään tänä vuonna noin 21 miljardia euroa. Näiden jättisummien tulisi varoittaa poliitikkoja, mutta ne saivat kansalaiset pelästymään. ...
(...)

[akez]

USA:ssa viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa (Center for Immigration Studies) on selvitetty Lähi-idästä tulevien pakolaisten USA:han sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Vaikka sosiaaliturvan taso on siellä heikompi, kuin esim. pohjoismaissa, niin tulos oli sama. Yhden maahantuodun kustannuksilla voidaan auttaa lähialueilla huomattavasti useampaa. Pohjoismaisilla kustannuksilla vieläkin useampaa.

Artikkelista käännetty osa esipuhetta ja johtopäätökset. Liitteenä artikkelin laskelma.

Lähi-idän pakolaisten korkeat uudelleensijoituskustannukset

Karen Zeigler, Steven A. Camarota November 2015

Kun amerikkalaiset jatkavat keskustelua siitä, miten menetellä Lähi-idän humanitaarisen kriisin suhteen, niin tämä analyysi pyrkii arvioimaan alueelta tulevien pakolaisten uudelleensijoittamiskustannuksia USA:ssa. Vaikka emme huomioi kaikkia kustannuksia, niin paras arviomme on, että Lähi-idästä tulleen pakolaisen veronmaksajille koituvat kustannukset viiden ensimmäisen vuoden aikana ovat 64.370 dollaria - kustannus on 12 kertaa enemmän, kuin mitä YK arvioi pakolaisen ylläpidon maksavan Lähi-idän naapurimaissa. Uudelleensijoituskustannuksissa on huomioitu Lähi-idästä tulleiden pakolaisten runsas sosiaaliturvan käyttö: 91% saa ruokakuponkeja (food stamps) ja 68% saa rahallista tukea. Kustannuksissa huomioidaan myös pakolaishallinnon kustannukset, uusille pakolaisille annetut avustukset ja vastaanottaville yhteisöille annetut tuet. Kun huomioidaan pakolaisten USA:han sijoittamisen korkeat kustannukset, niin heidän ylläpitonsa Lähi-idän naapurimaissa saattaa olla kustannustehokkaampi tapa auttaa heitä.
(..)

Johtopäätös

Amerikalla on pitkä perinne toimia turvapaikkana sotaa ja vainoa pakeneville, mutta nykyinen pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelmä aiheuttaa erittäin korkeita kustannuksia. Tämä analyysi pyrkii hallituksen julkaisemien tietojen pohjalta varovaisesti arvioimaan Lähi-idästä tulevien pakolaisten aiheuttamia kustannuksia. Voidaan argumentoida, että pakolaisten kohdalla ei ole syytä puhua kustannuksista, koska heitä otetaan vastaan humanitaarisista syistä. Tämä näkemys ei ole kuitenkaan vaikuta kovin järkevältä. Varat, joilla pakolaisia voidaan sijoittaa USA:han tai auttaa heitä lähtöalueillaan ovat aina rajallisia, ja julkisiin varoihin kohdistuu aina kilpailevia vaateita. Vuonna 2015 liittohallituksen budjettivaje oli 400 miljardia dollaria ja 47 miljoonaa USA:n asukasta elää köyhyydessä. Köyhiin kuuluu 20% kansakunnan lapsista. Resurssit, joita voidaan kohdistaa Lähi-idän humanitaarisen kriisin hoitamiseen eivät ole rajattomia.

Turvapaikanhakijoiden hallintokulut, pakolaisia palvelevien hyväntekeväisyysjärjestöjen avustukset, pakolaisia vastaanottavien paikkakuntien valtion- ja paikallishallintojen tuet, ja sosiaaliturvan, sekä julkisen koulutuksen tarjoaminen aiheuttaa Lähi-idästä saapuvaa pakolaista kohden noin 64.370 dollarin kustannukset saapumista seuraavan ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kustannukset ovat merkittävät ja ne on huomioitava kaikissa keskusteluissa, joissa puntaroidaan parasta tapaa hoitaa Lähi-idän pakolaiskriisiä.

YK käyttää vuodessa 1.057 dollaria pakolaisten auttamiseen lähialueilla[1]. Verrattaessa yhden pakolaisen viiden vuoden kustannuksia USA:ssa kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhden henkilön ylläpidosta lähialueilla, niin osoittautuu, että yhtä tänne sijoitettua henkilöä kohden voidaan auttaa vuoden ajan 61 henkilöä, jotka ovat pysyneet turvallisissa naapurimaissa, kuten Turkissa, Jordaniassa tai Libanonissa. Tällä hetkellä YK on ilmoittanut 2,5 miljardin dollarin rahoitusvajeesta. Tämä summa puuttuu maiden antamista lahjoituksista, joilla ylläpidetään noin 4 miljoonaa syyrialaispakolaista Lähi-idän alueilla. Sama summa koituu 39.000 USA:han saapuneen Lähi-idän pakolaisen kustannuksista viiden vuoden aikana.

Vauraat maat, kuten USA, joilla on kalliita pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia, joutuvat valintatilanteeseen: Ne voivat auttaa suhteellisen pientä määrää ns. "pakolaislotossa" voittaneita ja tänne päässeitä, tai ne voivat suunnata rajoitetut resurssit huomattavasti useamman pakolaisen auttamiseen kriisin lähialueilla kustannusten ollessa samat. Jos tavoitteena on auttaa mahdollisimman montaa ihmistä, niin silloin käytetyille julkisille varoille saadaan huomattavasti suurempi teho ja hyöty auttamalla Lähi-idän pakolaisia heidän kotialueillaan. 

Pakolaisten elintaso USA:ssa on toki, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, parempi kuin lähialueilla pysyneillä. Pakolaisten avustamisella heidän lähialueillaan on kuitenkin kustannustehokkuuden lisäksi myös kaksi muuta etua. Ensinnäkin lähialueen maiden kulttuuri on samankaltainen, kun taas sopeutuminen USA:han voi olla haastavaa henkilöille, jotka ovat jo kärsineet sodasta ja puutteesta. Toiseksi, jos pakolaiset pysyvät lähialueella, niin he palaavat paljon suuremmalla todennäköisyydellä takaisin kotimaihinsa sodan loputtua. Toisaalta jos heidät sijoitetaan maapallon toiselle puolelle USA:han, niin kotimaihin palaamisen todennäköisyys on huomattavasti pienempi.

Lähi-idän pakolaiskriisissä ei ole yksinkertaisia vastauksia. Jos USA haluaa auttaa, niin sen on harkiten arvioitava, mitä rajallisilla varoilla tehdään. Analyysi osoitti, että pakolaisten sijoittaminen USA:han on hyvin kallista, joka ei ollut kovin yllättävä tulos. Tämä tosiasia on huomioitava jokaisessa keskustelussa, jossa pohditaan miten nykyisen humanitaarisen kriisin aikana tulee toimia.

[1] The UN High Commissioner for Refugees (UNHCR) has requested $1,057 to care for each Syrian refugee annually in most countries neighboring Syria.

Lihavoinnit mun.

EDIT typo

[akez]

Tallennetaan tämä juttu toisesta ketjusta valaisevana esimerkkinä myös tänne.

Saksan työnantajajärjestön sivuilla julkaistussa jutussa lasketaan maahantulijoiden sosiaalitukia. Vertailukohteena käsityöläisen palkka. Käsityöläinen (Handwerker) voi Saksassa tarkoittaa useita erilaisia ammatteja aina suutarista muurariin ja parturiin jne.

4 vaimoa, 23 lasta

Hubert Königstein, Diplom-Finanzwirt, 3.10.2016 juttu saksaksi

Montabaurissa nousi äskettäin esiin tapaus, jossa eräälle syyrialaiselle myönnettiin perheenyhdistämislupa 4 vaimolle ja 23 lapselle.

Riippumatta siitä, miten asiaa moraalisesti arvioi, niin aina on hyvä olla perillä luvuista. Jokainen toki tietää, että kyse on hyvin käytetyistä rahoista.

Tein tästä tapauksesta sosiaalitukia koskevien säädöksien mukaisen arvion ja vertailukohteeksi valitsin Saksan 20 matalapalkkaisimman ammatin listalta sijalta 20. olevan käsityöläisen (Handwerker).

Jos laskelmassa esiintyy joitakin epätarkkuuksia turvapaikkahakijoiden tukia koskevien lakien johdosta, niin nämä poikkeamat ovat marginaalisia, varsinkin koska laskelmassa on kyse taloudellisia vaikutuksia koskevan yleiskuvan luomisesta. Ja viimeistään turvapaikkahakemuksen hyväksymisen jälkeen - syyrialaisen kohdalla pelkkä muodollisuus - alkaa päteä yleinen sosiaaliturvaa koskeva laki.

Ministeri Nahlensin äidineläkettä ei oteta tässä huomioon, vaikka 23 lapsesta voisi jo jotakin koitua.

On varsin mielenkiintoista, että Syyriassa voi pitää näin suurta perhettä ilman mitään valtion tukia - kun taas Saksassa 4 vaimolla ja 23 lapsella hankkii rahaa ja tavaraetuuksia 30.030 euron edestä kuukaudessa (vuodessa 360.360 euroa) tekemättä yhtään mitään.

Ennen kuin jatkan, niin totean, että voin lähettää asiasta kiinnostuneille lukijoille kyseisen laskelman. Olkaan hyvä ja huomioikaan kuitenkin, että sosiaaliturvasalaisuuden takia yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen, joten asioiden tilaa ja kustannuksia on osittain arvioitu yleisen elämänkokemuksen perusteella.

Edellä mainittua 30.030 euron kuukausituloa vastaan joutuu 12,2 käsityöläisammatissa toimivaa tekemään kuukauden verran töitä 2.461 euron keskimääräisellä palkalla. Käsityöläisen nettopalkka veroluokassa 1 on 1.596 euroa. Silloin tarvitaan jo 18,8 käsityöläisen nettoansiot. Laskelman 30.030 euroa on taas puhdasta nettotuloa.

Vielä toinen laskelma: Palkastaan maksamillaan 314,33 euron veroilla menee yhteensä 95,5 käsityöläisen koko palkkaverotus syyrialaisen suurperheen kustannuksiin.

Kuinka paljon työaikaan näihin lukuihin sisältyy? Mainitun nettopalkan ansaitsee 146 työtunnilla kuukaudessa.

[... Laskelmia ...]

Nämä 95,5 käsityöläistä "lahjoittavat" siis syyrialaiselle suurperheelle joka kuukausi 2.292 työtuntia, eli 458 työpäivää.

Samalla paljastuu saksalaisen hyvinvointivaltioksi muuttuneen sosiaalivaltion vääristynyt verotuskäytäntö. Tapaus osoittaa järjestäytynyttä vastuuttomuutta ja suoriteperiaatteen rikkomista (voitot on yksityistetty ja kustannukset on sosialisoitu).

Tähän asti kyse on ollut pelkistä luvuista. Lisäksi on huomioitava, että nämä 95,5 tuntematonta lahjoittajaa nousevat ylös aamuisin, menevät työpaikalleen, leimaavat kellokortin, joutuvat arvioiduiksi tuulessa, sateessa, kylmässä ja helteessä tehdyn työn perusteella. He palaavat iltaisin töistä kotiin hoitamaan perhettään. Ja valtio aikoo pakolla puolittaa työnantajien välityksellä vielä heidän palkkansa. Jäljelle jäävästä he joutuvat vaivoin säästämään rahaa "elämän pieniä iloja" varten.

Minun mielestäni ei voi olla oikein, että joku voi saada vastikkeettomia etuja, joita muut joutuvat pakolla ja heiltä mitään kysymättä rahoittamaan. Kellään ei ole oikeutta rahoittaa elämäänsä muiden kustannuksella. Tämä ei ole vetoomus avun lakkauttamiseksi ja omaan apuun palaamisesta - kyse on tietopohjasta, että voisimme päättää, minkälaisia elämänsuunnitelmia me haluamme ja pystymme jatkossa rahoittamaan.

[qwerty]

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE 2018—2021 (pdf, 86 sivua)

sivut 28-29
Turvapaikanhakijatilanteen edellyttämään opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen sekä osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalvelujen kehittämiseen panostetaan. Maahanmuuttajien henkistä hyvinvointia, toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja kotouttamista tuetaan myös kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpitein.

Summa puuttuu. Mutta eihän tuokaan ilmaista ole.

sivu 33
Turvapaikan saaneiden määrän kasvusta johtuen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla määrärahatarpeeksi on arvioitu n. 112 milj. euroa v. 2018 ja n. 211 milj. euroa kehyskauden lopussa. Kustannukset jakaantuvat  lapsilisä-, asumistuki-, työmarkkinatuki-, sairausvakuutus- ja perustoimeentulotukimomenteille.

Rapsakka kasvuprosentti

sivu 85
Taulukko 9. Lisääntyneen maahanmuuton vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannukset 2015 - 183.000.000 euroa / 2016 - 627.000.000 euroa / 2017 - 242.000.000 euroa

Verrokkivuotena pitäisi pitää 2014 tai aiempia. 2016 oli yksittäistapaus. Silti jo 2015 > 2017, kahdessa vuodessa +32% on täysin kestämätöntä.

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanteen kehitykseen ja eri maiden toimenpiteisiin perustuvassa ennusteessa Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrän arvioidaan laskevan keskimäärin n. 7 000 hakijaan vuodessa. Tämä vähentää määrärahatarvetta vastaanottomenoissa 30 milj. eurolla vuosittain kehyskaudella

Myös pieni 12 miljardin korjaus on ujutettu mukaan.

Sivut 18-19
Vuoden 2019 osalta rakenteellinen korjaus nostaa menokehyksen tasoa 12 004 milj. eurolla johtuen erityisesti maakuntauudistuksesta sekä siihen liittyvistä verotuksen ja menojen muutoksista.

Eduskunta keskustelee aiheesta huomenna klo 14:00 alkaen.

[akez]

Aiheeseen liittyvä OECD-tutkimus. Saksalaisen Die Weltin juttu siitä, kuinka myös työperäinen maahanmuutto voi muodostua rasitteeksi yhteiskunnalle.

2017-09-15 OECD-tutkimus: Työperäinen maahanmuutto voi aiheuttaa ongelmia

[akez]

Bertelsmann säätiön tutkimus Saksasta.

Talous Köyhyysraportti

Saksaan on syntymässä uusi alaluokka

Bertelsmann säätiön tutkijat pyrkivät selvittämään minkälaisissa olosuhteissa lapset ja nuoret varttuvat.
- Köyhyys oli pysyvä seuralainen viidesosalle (21%) kaikista Saksan lapsista.
- Jatkuvassa köyhyydessä eläneet lapset omaksuivat nopeasti eräänlaisen alaluokkamentaliteetin koko elämänsä ajaksi.

Die Welt 23.10.2017 juttu saksaksi

(...)
Köyhyyden periytyvyyttä koskeva päähavainto kohdistuu kuitenkin niihin 21% nuorista, jotka kokevat pitkäaikaista puutetta. "Köyhät lapset ovat pysyvä ilmiö Saksassa. Kerran köyhä pysyy kauan köyhänä. Liian harvat perheet kykenevät vapautumaan köyhyydestä", sanoo Bertelsmann säätiön pääjohtaja Jörg Dräger. Tulevaisuudessa perhe- ja sosiaalipolitiikan pitää kyetä katkaisemaan köyhyyden periytyminen, vaatii Dräger.
(...)

Köyhyyden uhka keskittyy neljään riskiryhmään: Yksinhuoltajat, vähintään kolmilapsiset perheet, vähän koulua käyneet ja maahanmuuttajat. Huomattava osa köyhyysvaaran uhkaamista lapsista asui maahanmuuttajaperheessä: Maahanmuuttajataustaisista kotitalouksista 46% oli ilman vakaita tuloja ja näissä on kyse perheistä, joille on vahvimmin tunnusmerkillistä taloudellisista syistä johtuva puute. Kaikista tutkituista kotitalouksista yhteensä 24% oli sellaisia, joissa vähintään yksi vanhemmista ei ollut saksalainen tai Saksassa syntynyt.

Toinen selkeästi erottuva malli on koulutusköyhyys. Jos toisella vanhemmista on korkeakoulututkinto, niin hänen lapsilla oli vain 1,5% todennäköisyys päätyä huonoimpaan "jatkuvasti epävarmojen tulojen" luokkaan, jossa köyhyysvaara on suurinta. Sitä sijaan näistä perheistä 20% kuului kategoriaan "pysyvästi turvatut tulot". Yhteensä noin 15% vanhemmista oli vähintään yksi korkeakoulututkinto suoritettuna.

Koulumenestys on ratkaisevaa Saksassa

Koulun päästötodistusta vailla olevilla kotitalouksilla tilanne oli täysin erilainen. Ne edustivat vähempää kuin 3% koko väestöstä mukaan lukien lapset, mutta samaan aikaan kuitenkin viidesosaa "jatkuvasti epävarmojen tulojen" -kategorian perheistä. Tutkijat tunnistivat tämän koulutusta karttaneiden (Bildungsferne) ryhmän olevan kanava köyhyyden siirtämisessä seuraavalle sukupolvelle: "Sosioekonomisen taustan vahva merkitys lasten koulumenestykselle on osoitettu moneen kertaan, erityisesti Saksassa", sanoo kansantaloustieteilijä ja yksi Euroopan johtavista koulutusekonomeista Ludger Wößmann Münchenin Ludwig-Maximilians yliopistosta.
(...)

2017-10-23 Saksa: Bertelsmann-tutkimus - Saksaan on syntymässä uusi alaluokka

[DuPont]

Olisiko muuten nyt hyvä aika uudestaan toteuttaa jotain mamupoliittista mielipidekyselyä, kuten vuosia sitten? Ennen ensi ek-vaaleja tarvittaisiin potkua asialle, koska ongelma ei ole esillä tarpeeksi tällä hetkellä. Eikö Homman ja siihen suhteita omaavien PS-aktiivien (Suomen Perusta tms.) olisi mahdollista toteuttaa samantyylinen mamukysely, ehkä jopa laajemmassa muodossa, kuin vuosia sitten. Nyt ei pitäisi laiskistua, nyt pitäisi aktivoitua.

[MW]

Olisiko muuten nyt hyvä aika uudestaan toteuttaa jotain mamupoliittista mielipidekyselyä, kuten vuosia sitten? Ennen ensi ek-vaaleja tarvittaisiin potkua asialle, koska ongelma ei ole esillä tarpeeksi tällä hetkellä. Eikö Homman ja siihen suhteita omaavien PS-aktiivien (Suomen Perusta tms.) olisi mahdollista toteuttaa samantyylinen mamukysely, ehkä jopa laajemmassa muodossa, kuin vuosia sitten. Nyt ei pitäisi laiskistua, nyt pitäisi aktivoitua.

Oli jäsen juge, silloin toimija. Ei ole näkynyt enää? Talkooporukkaan voisi kyllä lähteä.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Norjan tilastokeskus on tehnyt tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen vuoteen 2100 mennessä. Englannin kielinen tiivistelmä alkaa sivulta 6. Muu on norjaksi.

http://www.ssb.no/nasjonalregnskap-og-konjunkturer/artikler-og-publikasjoner/_attachment/327853?_ts=15f779396d0

This report analyses the contribution to the long term growth in national income
per capita and fiscal sustainability from migration to Norway throughout this
century. The study is a part of a project carried out for the Norwegian Ministry of
Finance as well as the government appointed committee Long Term Consequences
of High Immigration (NOU 2017:2). It applies an updated version of the model
DEMEC (described in chapter 3) to simulate and compare two types of scenarios
for the Norwegian economy. The assumptions underlying the scenarios are
identical except for those on migration:
1. The Migration Scenario assumes the same immigration and emigration as
in the "Main Alternative" in the population projections published in 2016
by Statistics Norway. We regard this as the most realistic among the
published projections. Here, the annual net immigration equals about
26 000 from 2020. An increasing share of immigrants is assumed to come
from Africa and Asia.
2. In our alternative "0-Scenario" neither immigration nor emigration takes
place after 2015.

Studies of economic growth have typically not emphasized the size of the
population. However, compared to most other countries Norway receives
substantial income from production of crude oil and natural gas, as well as returns
to the accumulated savings of these petroleum revenues. These revenues are
completely independent of demography. Thus, excess of births and net immigration
will reduce their value in per capita terms. Moreover, most of these revenues
accrue to the public through the central government. Thus, net immigration
implies, cet. par, that parts of the petroleum wealth are transferred from natives to
the extra immigrants. This takes place by raising the tax burden when more
inhabitants are entitled to a given standard of tax financed services and cash
transfers within the government budget constraint imposed by the fiscal rule for
spending the petroleum wealth. Chapter 2 shows that realistic rather than no
migration implies that the petroleum wealth in some decades has to be shared by
a much larger number of residents. From the present 5.3 million, realistic
migration causes the Norwegian population to pass nearly 8.5 million in 2100,
which is nearly twice the 2100-level in the 0-scenario. From 2016 till 2100 the
population share of residents with background from countries outside the EEA,
North-America, Australia and New Zealand grows steadily from 10 to 29
percent, whereas the share of natives with at least one parent born in Norway
declines from 83 to 64 percent.

In addition to the effects of population growth, migration affects living standards
and government finances through changes in the composition of the population.
Although realistic migration mitigates the growth in the demographic old-age
dependency ratio, realistic migration reduces the average annual growth rate of
real national income per capita from 0.5 to 0.3 percent in the period 2016-2060
and from 0.6 to 0.5 percent in the period 2061-2100. The slow growth in both
scenarios is due to prolongation of the slow productivity growth experienced since
2005. If growth were about 2 percent – the average over the last four decades - we
would have judged the growth effect of migration to be small, especially compared
to the large population effect. However, with the bleak general growth prospects
in our projections, realistic versus no migration makes a large difference in
relative terms. For example, reducing annual growth from 0.5 to 0.3 percent raises
the doubling time from 139 to 231 years. (It is 35 years with 2 percent annual
growth.) In 2060 real income per capita is 47 000 2013-NOK (7.8 percent) lower
than in the 0-scenario. The corresponding reduction in 2100 is 72 000 2013-NOK
Rapporter 2017/31 Betydningen for demografi og makroøkonomi av innvandring mot 2100
Statistisk sentralbyrå 7
(9.6 percent). The share of the income reduction that can be attributed to lower per
capita value of incomes which are independent of demography, increases from 17
percent in 2016 to 45 percent in 2060 and to 59 percent in 2100. The income
generated by production in the non-petroleum industries depends mainly on the
population size through employment. Measured in 2013-NOK per capita, this
income is lowered by 27 000 in 2060 and by 33 000 in 2100 due to realistic rather
than no migration. The main reason is that the age- and gender specific average
labour income per person is lower for immigrants from Africa and Asia than for
natives.

Independent of migration Norway faces a fiscal sustainability problem, mainly
caused by population ageing: The deficient tax revenue needed to meet the budget
constraint implied by the current fiscal rule grows over time in both scenarios, also
as a share of GDP for the mainland economy. However, realistic migration
enlarges this measure of the fiscal gap in each year after 2025 by approximately
10 500 2013-NOK per capita, or 2.5 percent of the Mainland-GDP. The most
important reason is that the return to the Government Pension Fund is shared by
more residents. With respect to the population dependent budget components,
migration reduces both incomes and expenditures in per capita terms. Net income
falls until 2047 and increases thereafter. From 2016 till 2060 the fiscal gap has
increased to 4 percent of Mainland-GDP, of which 2.4 points can be attributed to
realistic migration. However, this effect is nearly constant, whereas population
ageing causes a wider fiscal gap year by year, passing 11 percent of Mainland-GDP
in 2100. Thus, realistic migration reinforces the fiscal sustainability problems
facing Norway due to population ageing, but the relative importance of migration
declines over time.

Boldaukset tutkimuksesta.

Asiaan liittyy vielä sellainen käänne, että tilastokeskuksen johtaja yritti pimittää tutkimuksen ja sai sen takia kenkää.

https://www.vg.no/nyheter/innenriks/ssb/dette-er-ssb-saken/a/24184153/

[Larva]

Asiaan liittyy vielä sellainen käänne, että tilastokeskuksen johtaja yritti pimittää tutkimuksen ja sai sen takia kenkää.

Suomessa olisi varmaankin saanut ylennyksen.

[akez]

Yllä on jo puhetta Norjan tilastokeskuksen tutkimuksesta, josta norjalaislehden artikkeli kertoo seuraavasti.

SSB:n kiistelty raportti maahanmuutosta neljällä kaaviolla esitettynä. Voi maksaa 10.000 lisää veroina.

Maahanmuutto Norjaan voi maksaa yksittäiselle kansalaiselle noin 10.000 kruunua lisää veroina, kertoo Tilastollisen keskustoimiston (SSB) uusi raportti.

Aftenposten 3.11.2017 juttu norjaksi

Tilastollisen keskustoimiston raportti "Betydningen for demografi og makroøkonomi av innvandring mot 2100" (Maahanmuuton demografinen ja makrotaloudellinen merkitys vuoteen 2100 mennessä) julkaistiin torstaina. Siitä tuli kuuma aihe jo kauan ennen sen julkaisua.
(...)

Loput jutusta:

2017-11-14 Norjan tilastokeskus tutki - Maahanmuutto köyhdyttää maata

[KTM]

Maahanmuutto on sitten taas kerran todettu valtavan kannattavaksi

Raportti: Maahanmuutolla iso merkitys Pohjoismaiden taloudelle – Suomi erottuu joukosta

...

Suomessa maahanmuutto estää väestön rajun supistumisen
Maahanmuutto on väestönkasvun tärkeä ajuri Ruotsille, Tanskalle ja Norjalle tulevina vuosina.

Suomelle maahanmuutto on olennainen tekijä väestön pienenemisen hillitsemisessä. Suomen väestönkasvun odotetaan kääntyvän negatiiviseksi 2030-luvulla, eikä maahanmuutto nykyisen arvion mukaan riitä kääntämään väestöä kasvuun, mutta se kuitenkin hidastaa supistumista.

Moody's huomauttaa, että Suomessa on sekä matalin syntyvyys että pienin osuus maahanmuuttajia kaikista Pohjoismaista.

Maahanmuutolla on lyhyellä aikavälillä negatiivinen vaikutus tulokehitykseen kansalaista kohti, mikäli maahanmuuttajia ei saada nopeasti integroitua työvoimaan.

Pitkällä aikavälillä maahanmuutto kasvattaa taloutta pääosin tuottavuuden paranemisen kautta, raportissa kerrotaan viitaten IMF:n kehittyneitä talouksia koskeneeseen arvioon.

IMF ei löytänyt merkittävää eroa tuottavuuden parantamisessa korkean osaamisen ja matalan osaamisen maahanmuuttajien välillä. Matalan osaamisen maahanmuuttajat parantavat tuottavuutta, jos heillä on kantaväestöä täydentävää osaamista. Jos he esimerkiksi alkavat tehdä matalan osaamistason töitä, kantaväestöä vapautuu tekemään korkeamman osaamistason ja tuottavuuden töitä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005676198.html

[Mr.Reese]

Matalan osaamisen maahanmuuttajat parantavat tuottavuutta, jos heillä on kantaväestöä täydentävää osaamista. Jos he esimerkiksi alkavat tehdä matalan osaamistason töitä, kantaväestöä vapautuu tekemään korkeamman osaamistason ja tuottavuuden töitä.

Täydentävä osaaminen? Autogrillit, taharrus gamae ja serkusavioliitot? Profit?

Kaikki eivät voi, osaa tai halua esimerkiksi koodaamaan. Miksi tuo päättelyketju haisee halpatyövoimapropagandalta kättelyynsä. Minusta tuossa sanotaan, että kantasuomalaisilla ilman huipputietoja ja taitoja, niin kohtalo on pitkäaikaistyöttömyys. 

[akez]

Toisenlaista tutkimusta, jossa kaikesta maahanmuutosta on saatu kovin kannattavaa.

Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus

Tutkijat analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.

Suomen kuvalehti 20.6.2018 21:01 linkki artikkeliin

Vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi on repinyt Euroopan politiikkaa jo useiden vuosien ajan ja siivittänyt maahanmuuttoon ja EU-politiikkaan kriittisesti suhtautuvia oikeistopopulistisia puolueita vallan kamareihin.

Yksi nykyistä turvapaikkapolitiikkaa vastustavien yleisimmistä argumenteista on taloudellinen; suuren tulijamäärän uskotaan romuttavan julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmät ympäri Eurooppaa.

Vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei kuitenkaan tue tätä väitettä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin turvapaikanhakijoiden vaikutusta isäntämaan julkisten palveluiden rahoitukseen, verotuloihin, bruttokansantuotteeseen ja työttömyystilastoihin.

Tutkijat havaitsivat, että turvapaikanhakijat eivät heti saapumisensa jälkeen tuo sen enempää merkittäviä tappioita kuin voittojakaan vastaanottajamaalleen, eli puheet tulijoiden aiheuttamasta taakasta kansantaloudelle olisivat liioiteltuja.
(...)

Luin tuon alkuperäisen artikkelin. Olivat tehneet tutkimusta näin (referaatti keskeisistä kohdista):

Tutkimuksessa käytetään 15 Länsi-Euroopan maan tilastoja ajalta 1985-2015 (Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Iceland, Italy, the Netherlands, Norway, Spain, Sweden, Portugal, and the UK).

Tutkimuksessa on mukana kaksi kv. muuttoliikkeeseen liittyvää muuttujaa (Eurostat):

1. Turvapaikanhakijat mitattuna vuoden lopussa käsittelyssä olevien ensimmäisten hakemusten määrällä.
2. Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto tuhatta asukasta kohden. Data väestötilastoista, joissa ei ole mukana tilapäisiä asukkaita, kuten turvapaikanhakijoita.

Tutkittiin kuinka talouden muuttujat reagoivat edellisiin maahanmuuttomuuttujiin. Käytössä reaali BKT per henkilö ja työttömyysaste. Lisäksi käytetään samoja julkisen talouden indikaattoreita, joita käytetään fiskaalisten shokkien kerroinvaikutuksia selvittävissä tutkimuksissa. Käytössä on kaksi tärkeintä: Julkiset menot (yleiset valtion kulut ja investointimenot) ja nettoverot (valtion yleiset verotulot miinus siirtomenot). Näiden lukujen lähteenä OECD. Lisäksi on laskettu julkisen talouden tase vähentämällä julkiset menot nettoveroista ja jakamalla tulos BKT:llä.

Konstruoitiin ja estimoitiin "a panel vector autoregressive (VAR) model". Tämä poikkeaa staattisista ja dynaamisista kansantalouden tilinpidon malleista, sillä metodi sisältää muuttujien välisiä vuorovaikutuksia, eikä se tee oletuksia taloudellisten muuttujien kasvusta. Poikkeaa myös yleisen tasapainon malleista. VAR-menetelmät perustuvat vain dataan, eivätkä ne määritä teoreettista mallia; näitä ominaisuuksia arvostetaan varmasti kun käsitellään tieteellisesti maahanmuuttoa ja turvapaikkoja koskevia sensitiivisiä aiheita.

Datan kattavuus ei mahdollista analyysin tekemistä kullekin maalle erikseen.

Malli rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensin arvioitiin tilastollinen malli ilman maahanmuuttomuuttujia ja analysoitiin talouden reaktiot keynesiläisiin ärsykeshokkeihin. Sitten arvioitiin koko malli lisäämällä mukaan turvapaikanhakijat ja muuttoliikevirrat.

Arviomme osoittavat, että näillä shokeilla (turvapaikanhakijat/nettomaahanmuutto) on positiivinen vaikutus Euroopan talouksiin: Ne lisäävät merkittävästi bruttokansantuotetta per henkilö, ne vähentävät työttömyyttä ja parantavat julkisen talouden taseita; lisääntyneet julkiset menot, joita tavallisesti kutsutaan "pakolaistaakaksi", eivät vain palaudu täysin takaisin, vaan jopa ylittyvät kasvaneiden verotulojen johdosta. Maahanmuuton nettovirran shokkivaikutus on positiivinen jo shokkia koskevasta vuodesta lähtien ja se pysyy merkittävänä vähintään kaksi vuotta. Turvapaikanhakijoiden virralta menee pitempi aika vaikuttaa merkittävästi talouteen; merkittäviä positiivisia vaikutuksia on havaittavissa BKT:ssä 3-7 vuoden kuluttua shokin jälkeen. Havaittujen vaikutusten laajuudet myös vaihtelevat: Maahanmuuton nettovirrasta aiheutuvan shokin vaikutukset ovat vahvoja. BKT per henkilö kasvaa merkittävästi seuraavan 4 vuoden aikana kasvaen +0,32% kahdessa vuodessa shokin jälkeen; työttömyysaste laskee noin 0,14 prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa; julkisen talouden tase paranee 0,11 prosenttiyksikköä huippuarvoonsa, joka koittaa vuosi shokin jälkeen.

http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full

Eli VAR-menetelmä kaatuu jos data tai malli on poskellaan. Opiskeluajoilta muistan erään tapauksen, jossa USA:lle oli rakennettu kaksi massiivista ekonometristä mallia ja kun kumpaankin syötti saman shokin/ärsykkeen niin toisesta tuli ulos jotakin 2% kokonaisvaikutus ja toisesta 6% kokonaisvaikutus (luvut kuvaavat suuruusluokkia, detaljeja en enää muista). Ilmeisen aiheellisesti eräs opintovaatimuksiin silloin kuulunut artikkeli oli nimeltään jotakin sellaista kuin "Ekonometriset mallit - tiedettä vai alkemiaa".

Kansantaloudessa oli se mielenkiintoinen puoli, että vaikka kirjan sivulla olisi tullut vastaan mikä tahansa kaava- ja yhtälöviidakko, niin kun sitä oli aikansa perannut, niin sen takaa paljastui yleensä hämmästyttävän yksinkertainen ja maalaisjärjellä ymmärrettävissä oleva ajatus. Tuon VAR-menetelmän heikkous taas on se, että tutkijat pystyvät kyllä pyörittelemään dataansa, mutta he eivät kykene ikinä kertomaan ja kuvaamaan eksplisiittisesti millä ihmeellä luku-, kirjoitus-, kieli-, kulttuuri- ja ammattitaidoton turvapaikanhakija (joita suurin osa) kykenisi tuottamaan tuon kaiken mallin postuloiman hyvän vastaanottavalle yhteiskunnalle. Lisäksi kansantalouden tilinpidon tuottama konkreettinen ja reaalinen data osoittaa turvapaikanhakijoiden osalta jotakin aivan muuta kuin profittia.

Pari tutkimuksen dataa koskevaa huomautusta:
- Jos tutkimuksessa on huomioitu vain valtion budjetista löytyvät Suomen maahanmuuttoon liittyvät kulut, niin sitten en enää ihmettele tutkijoiden tuloksia. Tosiasiassa pitäisi ottaa huomioon kaikki kulut.
- Vuoden viimeisenä päivän käsiteltävänä olevien turvapaikkahakemusten määrä ei ole sama kuin maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden määrä. Maassa voi oleskella kielteiselläkin päätöksellä.
- Töihin tullut puolalainen sinkkuputkimies on yleensä profit, sillä maksaa veroja, mutta ei juuri tarvitse sossua, kunnes tuo perheensä perässään. Korkeasti koulutettu on myös yleensä profit, jos töissä. Maahanmuutto koostuu monista virroista, joiden profiilit voivat olla hyvin erilaisia. Siksi virtoja on syytä analysoida erikseen.

Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle

[Golimar]

Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?

Eläketurvakeskus on laskenut maahanmuuton vaikutuksia eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tulokset ovat puhuttelevia.

Eläketurvakeskuksen (ETK) PTS-malli on pitkän aikavälin laskentamalli, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa liittyen esimerkiksi eläkemenoihin ja eläkkeiden rahoitukseen. Laskelmaprojektioissa lasketaan ns. perusura sekä lukuisia herkkyyslaskelmia, joissa yhtä kriittistä oletusta muutetaan ja näin tuloksia vertaamalla perusuraan nähdään tuon kyseisen tekijän vaikutus lopputuloksiin.

ETK:n perusolettaman mukaan vuosittainen nettomaahamuutto on 17 000 henkilöä. Ainakin aikaisemmin esim. Tilastokeskuksen väestöennusteessa nimenomaan tämä oletus on ollut konservatiivinen. Toteutunut maahanmuutto on monena vuonna osoittautunut oletettua korkeammaksi. Siitä huolimatta nykytila lienee ihan hyvä pohjaoletus pitkän aikavälin projektioille.

ETK:n yhdessä herkkyyslaskelmassa oletetaan, että nettomaahanmuutto olisi 50 prosenttia perusoletusta suurempi eli 8 500 henkilöä enemmän vuosittain vuodesta 2017 alkaen. Oletuksena on myös, että maahanmuuttajien työllisyys olisi kantaväestöä matalampaa, mutta työllisyysasteiden ero pienenee ajan myötä puolittuen 30 vuodessa.

Vuositasolla 8 500 lisää maahanmuuttoa ei ole mitään - työllisiä Suomessa kun on yhteensä yli kaksi miljoonaa. Pitemmällä aikavälillä vaikutus kuitenkin kumuloituu, kun joka vuosi nettomaahanmuutto on tuon 8 500 henkilöä korkeampi.

Kuvasta 1 nähdään kuinka työllisten lukumäärä kasvaa, kun työmarkkinoille tulee lisää väkeä. Hieman pidemmässä juoksussa myös eläkkeen saajien lukumäärä kasvaa väestön kasvun myötä. Näillä oletuksilla työllisiä olisi 311 000 ja eläkkeen saajia 171 000 henkilöä enemmän vuonna 2085.

Ensiksi on alun perinkin selvää, että suurempi väestö tarkoittaa ennen pitkää korkeampia kokonaiseläkemenoja. Toisaalta keskieläke alenisi hieman, koska maahanmuuttajaväestöllä on keskimäärin matalampi eläketaso kuin kantaväestöllä.

Mielenkiintoisin kysymys eläkejärjestelmän talouden kannalta kuuluu kuinka eläkemeno -ja maksu kehittyisi suhteessa perusuraan. ETK:n laskelma tuottaa alla olevan taulukon mukaisen lopputuloksen.

Eläkemaksun muutos maahanmuuton lisäämisen johdosta

Vuosi    Eläkemaksu (muutos perusuraan)
2015   -
2020   0,0
2025   -0,2
2030   -0,4
2045   -0,9
2065   -1,2
2085   -1,2
Lähde: ETK:n PTS-laskelmat

Eläkemaksu alenee siis tasaisesti vuoteen 2085 asti. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys paranee. Tämä ei sinänsä ole uutinen ja olisi ollut jo ennalta arvattavissa.

Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.

Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta.

Nettomaahanmuuton lisääminen on vähän epäselvästi sanottu ja sillä voi olla monia merkityksiä. Otan tässä esiin pari esimerkkiä mitä se voisi käytännössä tarkoittaa. En tietoisesti käsittele humanitaarista maahanmuuttoa vaan pitäydyn työperäisessä maahanmuutossa.

Maahanmuuton rakenteellisia esteitä olisi mahdollista ja syytäkin purkaa. Maahanmuuttoviraston kotisivuilta saa esimakua siitä, kuinka vaikea ja monimutkainen järjestelmä maahanmuuttajille on luotu.  Seuraavassa lyhyesti kaksi mielestäni purettavaksi joutavaa maahanmuuttoon liittyvää sääntöä.

Ensinnäkin Suomessa on voimassa maahanmuuton saatavuusharkinta. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tiettyjen alojen työntekijöiden kohdalla suoritetaan erillinen saatavuusharkinta ennen kuin työskentely Suomessa on sallittua. Jos siis TE-toimiston työntekijä arvioi, että johonkin työpaikkaan olisi mahdollista kohtuullisessa ajassa saada työvoimaa Suomesta tai muualta Euroopan talousalueelta, niin kyseistä työsuhdetta ei välttämättä synny.

Saatavuusharkinnan realisoituessa häviäjän saappaissa ovat sekä potentiaalinen maahanmuuttaja, että hänen mahdollinen työnantajansakin. Liberaalissa ja avarakatseisessa yhteiskunnassa soisi työntekijän palkkaamisen olevan mahdollisia ilman viranomaisleimaakin.

Toinen kummallinen yksityiskohta maahanmuutossa liittyy opiskeluun. Suomalaisissa korkeakouluissa on entistä enemmän ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä kouluttaa jokaisen niistä henkilöistä suurella rahalla.

Mutta mitä tapahtuu tutkinnon valmistumisen jälkeen? Sitä voisi luulla, että näin suuren investoinnin myötä suomalainen yhteiskunta haluaisi käyttää hyväksi tätä karttunutta inhimillistä pääomaa esimerkiksi myöntämällä vastavalmistuneelle ulkomaalaiselle automaattisesti pysyvä oleskelulupa. Näin ei kuitenkaan ole. Tie vie maahanmuuttoviraston luukulle siinä missä muillakin. Huonossa tapauksessa henkilö tympääntyy pitkään ja byrokraattiseen hakuprosessiin ja epävarmuuteen ja lähtee maasta.

Työperäistä maahanmuuttoa olisi mahdollista lisätä siis esimerkiksi purkamalla nykyisiä, jokseenkin jäykkiä säädöksiä. Toisaalta mitä houkuttelevampi paikka Suomi on asua ja elää, sitä enemmän tänne olisi tulijoita. Pidetään siis huolta, että Suomi on tulevaisuudessakin kansainvälinen ja asukeilleen houkutteleva paikka olla ja yrittää.

https://www.taloustaito.fi/blogit/mauri-kotamaki/mista-vauhtia-elakejarjestelmaan-vastaus-on-maahanmuutto/

https://twitter.com/search?q=Mauri%20Kotam%C3%A4ki&src=typd

[Phantasticum]

Suomalaisten syntyvyys on tällä hetkellä noin 50 000, josta ulkomaalaistaustaisten osuus on noin 13 %. Ekonomisti Mauri Kotamäen mukaan nykyinen nettomaahanmuutto on 17 000 henkilöä. Jos tähän kokonaismäärään tulisi 8 500 uutta muuttajaa lisää, tulijoita eli "uusia suomalaisia" olisi vuosittain yhteensä noin 25 000.

Maahanmuutto on todellakin aina myös arvovalinta ja etenkin, jos merkittävä osa Suomeen muuttajista edustaa mahdollisimman erilaista kulttuurillista ja uskonnollista taustaa etnisiin suomalaisiin verrattuna. Silloin ei olisi liioiteltua puhua väestön vaihtamisesta. Pelkästään jo 2030-luvulla suurten ikäluokkien siirtyessä ajasta ikuisuuteen demografinen muutos on iso.

En kyllä ole täysin varma, miten Mauri Kotamäen laskelmia pitää tulkita. Jatkuisiko nettomaahanmuutto aina vuoteen 2085 saakka, vai olisiko tarkoitus laittaa lappu luukulle jossain vaiheessa?

Yritin etsiä viitettä ulkomaalaistaustaisten osuudesta syntyvyyteen, mutta en näin äkkiä löytänyt. Jostain on kuitenkin jäänyt luku noin 13 % mieleen.

[akez]

(...)
[Kotamäki:] Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla.

Eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta maahanmuuton lisääminen vaikuttaa kerrassaan erinomaiselta ratkaisulta.
(...)

Tuossa lihavoidussa kohdassa on sisällä oletuksia, joita ei jutussa näemmä avata. Yleensä maahanmuutto on saatu kannattavaksi sillä, että on tehty vahvoja positiivisia olettamia. Esim. Norjassa eräs tutkija sai kaiken maahanmuuton kannattavaksi, kun hän laittoi aikaperspektiiviksi sata vuotta ja oletti, että maahantulijoiden jälkeläiset ovat profiililtaan heti samanlaisia kuin norjalaiset keskimäärin. Mikä ei tietenkään pidä paikkansa. Lisäksi kuka hankkisi itselleen kultamunia munivan hanhen, joka pyöräyttää ensimmäisen munansa vasta sadan vuoden kuluttua?

Kannattaa olla aina varuillaan liian yksinkertaistavien ja epärealististen laskelmien varalta. Ihmisten siirtely paikasta toiseen ei ole mikään ihmelääke. Kannattavuuteen kietoutuu aina monia tekijöitä, arvovalintoja ja maan kansalaisten preferenssifunktiota myöten (kts. ketjun aloitusjutun yhteenveto).

Ensimmäisenä ja ratkaisevana kysymyksenä kaiken kannattavuuden osalta on se, että mitä sieltä tulee. Onko kyse valtiolle nettotuloa tuottavasta tai edes omillaan pärjäävästä (esim. sinkku puolalainen aivokirurgi) vai persnettotyöntekijästä (esim. Lähi-Idän "aivokirurgi", eli kebabin paloittelija).

Seuraava kysymys on, että löytääkö hän koulutustaan vastaavaa työtä, tai onko työpaikka jo valmiina. Jos ei, niin koko "työperäisten maahanmuuttajien" kööri on silloin jo pelkkää persnettoa.

Edelleen on syytä kysyä, että tuleeko maahanmuuttajan perhe mukana? Kuinka suuri se on? Mitä nyt tapahtuu kalkyylille?

Samoin on vielä eräs merkittävä muuttuja. Kun lama sitten väistämättä tulee joku päivä ja maahanmuuttaja menettää työpaikkansa (etenkin heikosti koulutetut), niin jääkö hän tänne meidän elätettäväksi, vai lähteekö kotiinsa?

Asiassa on siis useita oleellisia tekijöitä, joita ei ole mukana Kotamäen laskelmassa. Siitä syystä kannattaa suhtautua sopivalla varovaisuudella myös työperäiseen maahanmuuttoon. Se ei nimittäin pelasta mitään valtiota vajeilta ja muilta sisäisiltä taloudellisilta ja rakenteellisilta ongelmilta.

Lopuksi voi vielä todeta, että Suomessa monella taholla on liian ruusuinen kuva maahanmuutosta. Se on rankempi ja raskaampi prosessi kuin mitä moni kuvittelee ja siksi sen yhteiskuntaan repimät arvet saattavat näkyä vielä satojen vuosien jälkeen. Maahanmuuton puolestapuhujien kannattaisi perehtyä ja tutustua itse tarkemmin siihen ilmiöön, jota he niin kovasti pitävät ratkaisuna kaikkeen.

Hollantilaisen maahanmuuttotutkija Paul Schefferin näkemys:

Maahanmuutto merkitsee maahanmuuttajille tutun maailman menettämistä. Samoin tapahtuu kohdemaiden yhteisöille. Maahanmuuton historia on siten laajalti myös vieraantumisen ja sen seurauksien historiaa. ...

Monikulttuurisuuden määritelmä

[Econ101]

Kävin vilkaisemassa ETK:n laskelmaa, johon Kotamäki viittaa (linkki alla). Maahanmuuttoa käsitellään prujun kappaleessa 5.2. Työllisyysoletukset ovat sittenkin melko realistiset, dataan perustuvat, mutta mutta. Laskelma onkin tehty vain, siis vain eläkejärjestelmän näkökulmasta. Rajusti kantiksia alhaisempi työllisyysaste on nimittäin koko julkisen talouden rahoitusaseman kannalta valtavaa persnettoa.

Laskelmassa oletetaan matu-miesten työllisyysasteen olevan 20% kantaväestöä pienempi, matunaisilla 30% piempi (kantiksilla työllisyysaste n. 70%). "Eron oletetaan kuitenkin puolittuvan 30 vuodessa." 

Eli täysin veronmaksajien piikkiin eläviä on tässäkin some-peukutuksia keränneessä laskelmassa työikäisistä matuista lähes puolet. 
Ja päälle ne, jotka eivät palkallaan elä eli ovat nettosaajia hekin.

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Lakisaateiset_elakkeet_pitkan_aikavalin_laskelmat_2016-1.pdf

[akez]

[Kotamäki:] Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän. Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisi pientä ravistelua

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele maahanmuuttoa arvovalintana, vaan pohdin kysymystä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta. Mihin suuntaan eläkejärjestelmämme talous osoittaisi korkeamman maahanmuuton tapauksessa?

Tässä yhteydessä on hyvä tutustua myös maahanmuuton käytäntöön, siihen puoleen, joka usein jää huomaamatta. Se panee ajattelemaan. Matemaattiset mallit hihasta varistettujen positiivisten oletusten ryydittäminä jäävät helposti kauas todellisuudesta. Tässä eräs artikkeli asiasta. Ruusuiset ennakkoluulot saattavat karista sen myötä. Ainakin tulee lihaa luiden ympärille.

Sisäpiirin raportti Maahanmuuttovirastosta

"Monet naiset ovat hämmästyneitä, kun kysyn heidän ammattiaan"

Kahden vuoden aikana hänellä oli kolme työpaikkaa turvapaikkasektorilla. Ensin hän oli työnvälittäjä, sitten Maahanmuuttoviraston puhuttelujen pitäjänä ja lopulta lehtorina. Alexandra Beilharz kertoo kokemuksistaan.

Die Welt 20.8.2018 juttu saksaksi

Pakolaisten työnvälittäjänä hän huomasi nopeasti, että kaikkialla kohdattiin jatkuvasti väärinkäsityksiä. Jotkut sanoivat "I've studied English" tai "J'ai étudié économie", mikä usein tarkoitti sitä, että he olivat oppineet englantia tai käyneet myyjäkurssin. Pakolaiskriisin alkuvaiheissa sellaiset ilmoitukset käännettiin toisinaan väärin sanoilla "olen opiskellut" ja sitten tieto vietiin henkilön CV:hen.

Saksan työmarkkinoille pääsy ei ole helppoa monelle pakolaiselle. Esimerkiksi Afganistanissa työttömyysaste on erittäin korkea, satunnaistyöt ovat sääntö ja hyvinkoulutetut ammattityöntekijät tai korkeakouluista valmistuneet taas sitä vastoin poikkeuksia. Lisäksi hyvin koulutetut ovat jo kauan sitten lähteneet maasta.

Kun kysyin naisilta heidän ammattiaan, niin vastaus oli melkein aina sama - "kotirouva". Jotkut harvat naiset, pääosin Afrikan maista tulleet, olivat pitäneet omaa pientä liikettä, kampaamoa tai tekstiilikauppaa. Arabimaista tulleet naiset taas nauroivat toisinaan hölmistyneinä, kun kysyin heidän ammattiaan. Jotkut sanoivat lähes anteeksipyytäen, että he eivät kykene oppimaan tai heillä ei ole lupa oppia mitään.

Muistan erään murheellisen tilanteen. Vastapäätäni istui turvapaikanhakijamies Nigeriasta. Hän puhui kohtalaisesti englantia, ei kovin sujuvasti, mutta riittävästi keskustelua varten. Kysyin hänen ammatistaan Nigeriassa. Hän vastasi tehneensä töitä tietyömaalla. Mitä tarkalleen? No, niitä teitä rakentanut, mutta ajokorttia hänellä ei ollut. Koitin selittää hänelle, että Saksassa ei voinut noin vaan lähettää henkilöitä työmaille. Kun kysyin häneltä, miksi hän ei puhu puolentoista vuoden Saksassa oleskelun jälkeen vielä ollenkaan saksaa, kohautti hän harteitaan ja sanoi: "Please, Madam, give me a job."

Minulla on se vaikutelma, että tätä poliittista munausta ja möhläystä ei haluttu myöntää pitkiin aikoihin, eikä haluttu kertoa, että suurin osa heistä ei ole mitään ammattityövoimaa. Monen ammattialan työnantajat selvisivät nopeasti harhaluuloista. He joutuivat toteamaan, että monet töihinpyrkijät olivat parhaimmillaankin vain saksankielen A1-tasolla, he eivät olleet kovin tarkkoja täsmällisyydestä ja joskus he eivät hallinneet edes peruslaskutehtäviä. Aitoa ammattiväkeä kohtasin vain harvoin niiden kuukausien aikana, jolloin työskentelin Agentur für Arbeitin työnvälityksessä.

"Halusin tappaa itseni, koska olen homo"

Myös maahanmuuttajat ovat jo selvinneet harhaluuloistaan. He ajattelivat, että he saavat helpommin työtä ja he tulevat toimeen englannilla. Ehkä he myös kuvittelivat saksan oppimisen olevan helpompaa. Viranomaiset sulkivat silmänsä siltä tosiasialta, että kaikki monikielisiin esitteisiin, uusiin työntekijöihin ja vapaaehtoisiin uponneet kustannukset eivät olleet missään järkevässä suhteessa siihen, että Saksa ei juurikaan tarvitse heikosti koulutettua työvoimaa.
(...)

2018-08-20 Saksa: Sisäpiirin raportti Maahanmuuttovirastosta

[akez]

Samoin on vielä eräs merkittävä muuttuja. Kun lama sitten väistämättä tulee joku päivä ja maahanmuuttaja menettää työpaikkansa (etenkin heikosti koulutetut), niin jääkö hän tänne meidän elätettäväksi, vai lähteekö kotiinsa?

Jahas, se on sitten tämä Sipilä, Orpo, Soini -tuhotyötroikka ratkaissut tämänkin kysymyksen maan kansalaisille ja veronmaksajille vahingollisella tavalla. Kaikki jäävät, vaikka työt loppuisivat, sillä rahaa tulee vaikka eläkeikään asti. Tuosta et yhteiskunnalle profittia väännä enää millään tempulla.

Hallituksen 696 e/kk -lakimuutos voimaan: Ulkomailta Suomeen muuttavien Kela-tukia helpotetaan – Suomesta ulkomaille muuttavien turvaa leikataan

Keski-Uusimaa 16.1.2019 linkki juttuun

Hallituksen viime syksynä valmistelema lakimuutos Suomeen saapuvien työntekijöiden Kela-tuista astuu voimaan huhtikuun alussa.

Kela kertoi keskiviikkona, että jatkossa työntekijöiltä ei enää vaadita neljän kuukauden työsuhdetta Kela-tukien saamiseksi. Myöskin työsuhteessa tehdyt viikkotuntimäärät pudotetaan laista pois.

Kela-tukien ainoa edellytyksenä on, että työntekijän palkka on vähintään 696,60 euroa kuukaudessa.

Työntekijän asema paranee myös työsuhteen päättyessä. Jatkossa työttömäksi jäänyt työntekijä saa oikeuden Kela-tukiin, jos työsuhde on jatkunut 6 kuukautta.
(..)

Aikarajan poistoa hallitus on perustellut halulla parantaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja lisätä Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena.

Oppositiosta lakiesitystä on arvosteltu, sillä sen pelätään lisäävän halpatyövoiman tuloa Suomeen.
(...)

2018-11-20 EK haluaa Suomeen 35 000 moniosaajaa ja 70 % palkkatuen tp-hakijoille

[takalaiton]

Ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen väes­tön sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­tien ris­ki­te­ki­jöi­den seu­ran­taa ja eh­käi­syä te­hos­tet­ta­va
[...]
TtM Natalia Skogberg tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Suomen venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä.

Tutkitut riskitekijät, kuten lihavuus, tupakointi, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, vaikuttavat myös muiden kansantautien ja kroonisten sairauksien, kuten syöpien ja muistisairauksien, esiintyvyyteen.

Erityisen merkittäviä eroja koko Suomen väestöön verrattuna löytyi somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä – heillä tyypin 2 diabetes oli koko väestöä yleisempää. Lisäksi lihavuus oli yleistä somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla.

Venäläistaustaisten riskitekijät sen sijaan olivat melko samanlaisia kuin koko Suomen väestöllä. Kuitenkin somalialaistaustaisia miehiä lukuun ottamatta, vähintään kolmen metabolisen riskitekijän samanaikainen esiintyvyys oli yleisempää ulkomaalaistaustaisella väestöllä kuin tutkimuspaikkakuntien koko väestössä.

– Ulkomaalaistaustaisen väestön sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seuranta tulisi integroida selkeämmin osaksi koko väestön terveydenseurantaa, Skogberg toteaa.
[...]
Skogbergin tutkimuksen perusteella terveydenedistämistoimissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn somalialais- ja kurditaustaisilla sekä näihin väestöryhmiin kuuluvien naisten lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon.
[...]
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/ulkomaalaistaustaisen-vaeston-sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijoiden-seurantaa-ja-ehkaisya-tehostettava

Uuden väitöstutkimuksen mukaan Suomen terveydenhoidon pitäisi torjua pontevammin somalien ja kurdien lihavuutta sekä diabetesriskiä. Budjetista löytynee helposti muutama miljoona seurantaan, kun muistaa mainita rahoitusesityksissä taikasanat maahanmuuttaja ja monikulttuuri.

[akez]

Pauli Vahteran selvitys maahanmuuton kustannuksista Suomen osalta löytyy näistä linkeistä:

Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa - 1/3 Taustaa
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/

Suomessa on kymmeniä tuhansia hyväpalkkaisia virkamiehiä, jotka eivät ole pystyneet laskemaan yhteiskunnallisesti näin tärkeän asian, maahanmuuton, aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle. Eivät edes silloin kun selvittämisestä on sovittu hallitusohjelmassa.
...
Selvitykseni perustuu kylmiin numeroihin. Jokainen voi numeroiden avulla tykönänsä pohtia sitä onko maahanmuutto hintansa väärti eli käytetty raha on pieni sen rinnalla, mitä Suomi humanitäärisestä maahanmuutosta saa. Kaikki hyvä kompensoi niin rahat kuin rikollisuuden haitat. Parhaimillaan maahanmuuttajat hoitavat niin Suomen talouden, eläkejärjestelmän kuin laitoksissa olevat vanhukset. Jos he työllistyvät.

Ylen toimittaja Sannikka tammikuussa 2019: "Heidän mukanaan tulee rikollisuutta mutta heidän mukanaan tulee myös ystävyyttä, tulee kivoja pelihetkiä, tulee naapuruussuhteita, tulee kulttuurin tuntemusta, tulee esimerkiksi kivoja ruuanlaittohetkiä."

Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa - 2/3 eurot
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-2-3-eurot/

Valtion talousarviossa on eriteltyinä vain pieni osa maahanmuuton menoista. Useimmat menot sisällytetään eriin, joissa on mukana myös kantaväestön aiheuttamat menot sekä työperäisten ulkomaalaistaustaisten aiheuttamat menot. Teknisillä kikkailuilla hämärretään lisää menojen määrää. Esimerkiksi oikeusministeriön talousarvio esittää vain maahanmuuttajien aiheuttamien menojen muutoksia edelliseen vuoteen, mutta ei itse menojen määrää.

Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa - 3/3 Velkaantumisen kierre
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-3-3-velkaantumisen-kierre/

Suomen valtionvelka on lisääntynyt 9,6 miljardista eurosta (1990) 105 miljardiin euroon (2018), vaikka valtion yhtiöiden omistusta on myyty19???miljardilla eurolla. Samaan aikaan valtio on antanut kehitysapua 20,4 miljardia euroa – velaksi. Jos tälle velalle lasketaan 2 prosentin korko, ovat kehitysavun korkojen aiheuttama valtiovelan kasvu ollut 5,0 miljardia euroa. Kehitysapu on pahentanut Afrikan köyhien maiden asukkaiden elämää, koska apu on tehostanut väestöräjähdystä.

Pauli Vahteran blogi - Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa

[akez]

Tutkimustuloksia Suomesta. Elinkaarikustannukset näyttävät olevan jutussa mainituilla ryhmillä Suomessa karkeasti ottaen samaa tasoa kuin Norjassa, jossa tehdyistä tutkimuksista on puhetta ketjun alkupuolella.

Koko TUTKIMUS (673 s.) sekä TIIVISTELMÄ (6 s.).

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/

Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset (18.3.2019)

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salmisen tutkimuksessa 'Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia' tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Tutkimuksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkiset palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus.

Tutkimus osoittaa, että 20-24 vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa. Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivaikutukset ovat taas -951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden mukaan -1 343 000 euroa.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että julkisuudessa paljon esillä olevat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät kulut, ovat vain noin 4 – 6 % siitä negatiivisesta julkisen talouden vaikutuksesta, minkä Irakista tai Somaliasta tuleva maahanmuuttaja aiheuttaa koko elinkaarensa aikana.

Tutkimuksessa tuodaan myös esiin uutta tietoa toisen polven irakilais- ja somalialaistaustaisista nuorista aikuisista, jotka ovat käyneet Suomessa peruskoulun. Tuloksista ilmenee, että kyseisillä ryhmillä on kantaväestöön nähden 6 – 8 -kertainen todennäköisyys syrjäytyä.

Tutkimuksen päätöksentekoa ohjaavana lopputuloksena todetaan, että julkisen talouden näkökulmasta tarkasteltuna, Irakista ja Somaliasta tulevia ihmisiä ei tulisi valita muuttavaksi Suomeen lainkaan.

Henkilötason rekisteriaineistoihin (Tilastokeskus, THL) perustuvassa tutkimuksessa on otettu huomioon muun muassa muuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden vaihtelu maassaoloajan ja iän mukaan, keskimääräinen eliniänodote, poismuuton todennäköisyys sekä toisen polven maahanmuuttajien vaikutukset.

Tutkimuksen tiivistelmä (6 s.): https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-elinkaarivaikutukset-tiivistelm%C3%A4-pdf.pdf

Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset (673 s.): https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf

Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset

[akez]

Iltalehti (14.5.2019) kertoo ETLA:n tutkimuksesta:

ETLA: Maahanmuuttajien yritysten vaikutus talouden kasvuun "toivottua vähäisempi"

"Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen," ETLAn tutkimuksesta ilmenee.

Maahanmuuttajien yritykset luovat uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus ja palkkataso ovat matalia, mistä syystä niiden vaikutus talouden kasvuun on toivottua vähäisempi. Joidenkin työntekijäryhmien työllistämisessä maahanmuuttajien yrityksillä voi kuitenkin olla merkittävä rooli, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tiistaina julkistamasta tutkimuksesta.

– Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus.

– Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikutus on hyvin rajallinen, koska maahanmuuttajien yritykset kattavat vain muutaman prosentin yrityssektorin yrityksistä ja prosentin verran työvoimasta, ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo ETLAn tiedotteessa.

Keskikoko 4,4 henkilöä

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien yritykset ovat keskimäärin pienempiä (keskikoko 4,4 henkilöä) ja palkkakulut työntekijää kohti (36 000 euroa) ovat matalammat kuin paikallisissa kotimaisissa yrityksissä.

– Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovatkin luoneet suhteellisen paljon matalan palkkatason ja tuottavuuden työpaikkoja. Yritysten työllisyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin paikallisten kotimaisten yritysten, samalla työpaikkojen tuhoutumisaste on myös ollut jonkin verran korkeampi, tutkimuksessa todetaan.

Vuonna 2016 maahanmuuttajataustaisia yrityksiä oli tutkimuksen aineistossa vajaa 4 000 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia kaikista yrityksistä. Palkkatason ero vuonna 2016 oli maahanmuuttajien yrityksissä paikallisiin kotimaisiin yrityksiin verrattuna -23 prosenttia ja yksityisissä palveluissa -22 prosenttia.

Lihavoinnit mun.

Samoja tuloksia on havaittu jo aiemmissakin tutkimuksissa. Rajoittamaton maahanmuutto kehitysmaista lisää lähinnä hanttihommiin soveltuvan halpatyövoiman määrää ja aiheuttaa laskupainetta matalapalkka-aloilla. Tämä johtaa sitten väistämättä köyhien määrän ja yleisen köyhyyden lisääntymiseen maassa. Tästä aiheutuu vuorostaan niitä hyvin tunnettuja ongelmia, joita yleensä yritetään lievittää veronmaksajien rahoilla. Ei tule tuosta uutta sampoa, sillä ei tuolla tuottavuus parane ja high tech innovaatiotkin jää tekemättä. Tilanne on päinvastoin - rahareikä tuo on ja yhteinen kirstu vuotaa sitä enemmän mitä enemmän tänne haalitaan lisää kouluttamatonta sakkia kehitysmaista. Miksiköhän melkein kaikki puolueet ajavat muuten täällä lähes vimmalla kaikkien ovien levälleen jättämistä? Eivätkö käsitä?

[akez]

– Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus.

– Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaikutus on hyvin rajallinen, koska maahanmuuttajien yritykset kattavat vain muutaman prosentin yrityssektorin yrityksistä ja prosentin verran työvoimasta ...

Tuossa kannattaa kuitenkin muistaa vielä se, että jos/kun perhe ja suku tulee mukana - mitä muuten moni puolue haluaa kovasti helpottaa - niin kokonaistaseiden ja -saldon osalta tilanne vain pahenee edelleen. Saksan turkkilaiset on hyvä esimerkki siitä, kuinka "työperäinen" maahanmuutto voi mennä mönkään.

[akez]

Aiheeseen liittyvä Suomen Uutisissa 6.2.2020 julkaistu Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimus. Sen tiedot on kerätty Tilastokeskuksen, THL:n ja Kelan rekisteritiedoista. Tutkimus sisältää kaikki maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet vuosina 2007–2018. Data on lisäksi jaoteltu syntymävaltion mukaan.

Tutkimus: Maahanmuuttajille maksetun toimeentulotuen määrä nousee, mitä pidempään maassaolo jatkuu

Suomen Perustan tuore tutkimus osoittaa, että kaikissa maahanmuuttajaryhmissä saatu keskimääräinen toimeentulotuki nousee verrattuna kantaväestöön, kun maahanmuuttajan maassaoloaika pitenee. Tutkimuksen perusteella edes Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat eivät kotoudu.

Kaikkien maahanmuuttajien keskimäärin saamat toimeentulotuet yhteensä kasvavat noin viisinkertaisiksi kantaväestöön nähden 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Tämä tieto ilmenee Suomen Perustan tänään julkaistusta tutkimuksesta Maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet. Tutkimuksessa on huomioitu kaikki toimeentulotuen muodot.

Maahanmuuttajille maksettiin vuonna 2018 jo noin 200 miljoonaa euroa toimeentulotukia, mikä on suurin piirtein neljännes kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista.

Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja: pakolaismaista, erityisesti Irakista ja Somaliasta saapuneilla keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeen yli 15-kertainen verrattuna kantaväestöön.

Kaksi kolmesta Somaliassa syntyneestä sai toimeentulotukea

Suomen Perustan tutkimuksesta ilmenee, että pakolaismaissa, kuten Somalia, Irak, Afganistan ja Syyria syntyneistä 18–64-vuotiaista jopa 60–70 prosenttia sai jotain toimeentulotuen muotoa vuonna 2017.

– Suurin osuus vuonna 2017 oli Somaliassa syntyneillä, heistä 67,5 prosenttia sai toimeentulotukea. Kantaväestöllä tämä osuus on ollut vuosittain noin 7 prosenttia, Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.

– Somaliassa, Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa syntyneillä saatujen toimeentulotukien keskiarvot yhteensä olivat vuonna 2017 yli 2 300 euroa per henkilö. Korkein keskiarvo oli Syyriassa syntyneillä: jopa 3 190 euroa henkilöä kohti vuodessa.

Syntymäalueiden mukaan tarkasteltuna ainoastaan Itä-Aasiassa syntyneillä tuet ovat 20 maassaolovuoden jälkeen pienempiä kuin kantaväestöllä.

– Kaikilla muilla syntymäalueittain määritellyillä maahanmuuttajaryhmillä saadut keskimääräiset toimeentulotuet ovat siis kantaväestöä suurempia vielä 20 maassaolovuoden jälkeen, Salminen sanoo.

Toinenkaan maahanmuuttajasukupolvi ei kotoudu

Tutkimus osoittaa myös, että suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset saavat tukia enemmän kuin saman ikäiset kantaväestön nuoret, monessa ryhmässä jopa moninkertaisesti.

Salmisen mukaan tämä viittaa erityisesti siihen, että kotoutumista ei tapahdu toisessakaan maahanmuuttajasukupolvessa, vaikka nämä henkilöt ovat jo syntyneet Suomessa.

– Suurin yksittäinen luku on Somalia-taustaisilla 19-vuotiailla: heistä 75 prosenttia on saanut toimeentulotukea vuosittain. Kantaväestön samanikäisillä osuus on vain noin 13–14 prosenttia.

Sama toistuu, jos tarkastellaan harkinnanvaraisia toimeentulotukia: kaikissa isoissa maahanmuuttajaryhmissä toinen sukupolvi saa harkinnanvaraisia tukia jopa moninkertaisesti samanikäiseen kantaväestöön verrattuna, Salminen kertoo.
(...)

Lihavoinnit mun.

Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä muualla Euroopassa tehtyjen tutkimusten kanssa. Maahanmuuton taloudellista aspektia koskevaa tietoa alkaa nykyään olemaan jo varsin kattavasti. Tutkimustulosten nojalla mikään ei implikoi sen puolesta, että maahanmuutto yleisesti olisi ratkaisu mihinkään maan sisäiseen ongelmaan, oli kyse sitten ikääntymisestä, huoltosuhteesta, julkisesta taloudesta, verotuottojen kasvattamisesta tai työvoimapulasta.

[Red_Blue]

Tukea saaneiden osuudet kertovat käsittääkseni lähinnä kotoutumisesta ja työllistymisestä. Jos toimeentulotukea saa vuosikausia, käytännössä on oltava työtön tai enintään pätkätöissä.

Sensijaan tukisummat suhteutettuna tukea saaneisiin kertovat miten matuja kohdellaan toimeentulotukiasiakkaina verrattuna kantaväestöön. Jos saisivat yhtä paljon tukia suhteessa tukea saaneiden määrään, silloin kohtelu olisi tasapuolista. Jos näin ei ole, selityksenä voivat olla käytänössä vain matuille rajatut tukimuodot (kuten tulkkaus) tai ohjeiden vastainen rakenteellinen rasismi.

Tarkastellaan vaikkapa somaleita.

Kaikissa ikäryhmissä he saavat toimeentulotukea todennäköisemmin kuin suomalainen (osuus väestöstä). Kuitenkin keskimääräiset tukisummat verrattuna kantaväestöön ovat tutkimuksen liitteen A mukaan vielä suurempia seuraavasti:
perustoimeentulotuki 12,8 x summat / 8 x osuus väestöstä = 60 % enemmän tukea kuin kantaväestölle
täydentävä toimeentulotuki 17,7 / 12,5 = 41 % enemmän tukea
ehkäisevä toimeentulotuki 12 / 7 = 71 % enemmän tukea

[Supernuiva]

Miksi kuntavaalien lähestyessä tätä teemaa ei pidetä enempää esillä?

PS:n kuntavaaliohjelmassa tulisi olla tarpeeksi selkeät laskelmat siitä, että maahanmuutto aiheuttaa suuria veronkorotuksia, eikä se ole tarpeen edes sen kuvitellun työvoimapulan vuoksi.

Maahanmuuttoa haluavat ovat usein itse talous edellä, koska he tienaavat yhteiskunnan muuttumisella. Monikulttuurialan työpaikkojen lukumäärä ei ole aivan vähäinen.

[pugisti]

Miksi kuntavaalien lähestyessä tätä teemaa ei pidetä enempää esillä?

PS:n kuntavaaliohjelmassa tulisi olla tarpeeksi selkeät laskelmat siitä, että maahanmuutto aiheuttaa suuria veronkorotuksia, eikä se ole tarpeen edes sen kuvitellun työvoimapulan vuoksi.

Maahanmuuttoa haluavat ovat usein itse talous edellä, koska he tienaavat yhteiskunnan muuttumisella. Monikulttuurialan työpaikkojen lukumäärä ei ole aivan vähäinen.

Muut puolueet, tästä on jo merkkejä somessa:
Ei ole kuntavaalien asia, näistä ei päätetä kuntavaaleissa, yhden asian puolue, ei persuilla ole mitää oikeaa asiaa, ei persuilla ole parannuksia kuntien asioihin, hädässä olevia pitää auttaa yms
Tähän voi jatkoksi kirjoittaa melekei mitä vaan.....

[akez]

Tanskassa tehty tutkimus osoittaa taas kerran miksi maahanmuutto kulttuurisesti vieraista kehitysmaista Eurooppaan ei ole järkevää ja kannattavaa, eikä sillä kyetä mitenkään kohentamaan kohdemaan julkista taloutta. Jollakin vastaavalla virityksellä ovat Saksassa onnistuneet saamaan turkkilaisten alun perin työperäisen maahanmuuton jo yhteiskunnalliseksi rasitteeksi, sillä työssäkäyvien turkkilaisten prosenttiosuus koko Saksan turkkilaispopulaatiosta on laskenut jo alle työtätekevien saksalaisten vastaavan osuuden. "Ne tulevat hoitamaan vanhuksemme ja paikkaavat kestävyysvajeemme" ei onnistu mitenkään tuollaisilla virityksillä.

Maahanmuuttajanaiset lopettavat työnteon ja opiskelun mentyään naimisiin

Integraatioministeri katsoo, että maahanmuuttajanaisten naimisiinmenon jälkeisen työnteon ja opiskelun lopettamisen torjunta vaatii muutosta kulttuurissa ja perhekäsityksissä.

Jyllands-Posten 17.4.2021

Samaan aikaan kun ei-länsimaisen maahanmuuttajataustan omaavat naiset saavat yhä enemmän korkeampaa koulutusta, niin Rockwool-säätiön uusi raportti tuo esiin asiantuntijoita huolestuttavan tendenssin.

Naisten osallistumisessa työelämään ja opiskeluun tapahtuu huomattavaa laskua heidän mentyään naimisiin. Tämä koskee erityisesti niitä naisia, jotka menevät naimisiin saman kulttuuritaustan omaavien miesten kanssa.

80% ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven naisista osallistuu ennen avioitumistaan työelämään tai koulutukseen. 5 vuotta naimisissa olleilla tämä luku on laskenut 64%:iin. Miehet taas tekevät työtä tai opiskelevat samassa määrin kuin ennenkin, kertoo sunnuntaina julkaistu raportti.

Luvut perustuvat Tanska tilastokeskuksen tilastoihin, joissa on seurattu yli 27.000 maahanmuuttajan ja heidän jälkeläistensä avioliittomalleja vuosina 1994-2018.

Rockwool-säätiön tutkimusyksikön tutkija Marie Louise Schultz-Nielsen painottaa, että raportti ei pysty yksityiskohtaisesti selittämään miksi naiset jättävät työn ja opiskelun avioiduttuaan. Eräs selitys olisi, että syynä ovat sukupuoliroolimallit.

"Joissakin lähtömaissa on vahvempi traditio, että naiset jäävät kotiin, kuin Pohjoismaissa", sanoo Marie Louise Schultz-Nielsen. Hän mainitsee esimerkkinä sukupuoleen liittyvät mallit mm. Turkissa, Irakissa ja Afganistanissa. Nämä saattavat olla niitä tekijöitä, jotka selittävät nämä luvut.
(...)

Referaattia loppujutusta:

- Integraatioministeri Mattias Tesfaye on ilahtunut siitä, että raportin mukaan maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä menevät naimisiin yhä vanhempina, mutta häntä harmittaa se, että monille naisille tämä avioliitto "käy kalliiksi", kun he luopuvat työnteosta ja opiskelusta.
- Mattias Tesfayen mukaan muinaiset kulttuurimallit panevat naiset edelleen vahtaamaan pannuja ja kattiloita keittiössä. Tätä ei korjata laeilla, vaan muuttamalla eräiden maahanmuuttajaryhmien kulttuuria ja perhekäsityksiä.

---

Paras ratkaisu toki olisi, jotta mukautumiseen ja sopeutumiseen kykenemättömät pysyisivät siellä omien kulttuuriensa piirissä ja vaikutusalueilla. Ongelma vaan Lännessä on, että lähes jokainen pääsee aina asyylillä pesiytymään länsimaihin, ainakin EU:ssa. Siten erityistä huomiota tulee kiinnittää asyylin tilapäiseen luonteeseen ja tulijavirran kääntämiseen lähtijävirraksi. Samoin on syytä miettiä jo heti alkuvaiheessa asyylimaahantulijan sijoittamista jonnekin muualle kuin tulomaahan. Mieluummin tälle tuttuun ja turvalliseen kulttuuripiiriin. Tämä on linjassa myös kv. sopimusten kanssa.

EDIT typo