Nuiva maantieteen pro gradu: Kutsumattomia vieraita

[-PPT-]

Namibian väkiluku on nyt n2m. Jos se olisi ollut joskus Suomen siirtomaa niin heistä ainakin 200000 asuisi nyt Suomessa "koska heillä on siihen oikeus".l

[Toni R Jyväskylästä]

Loistava kirjoitus Joona! Kiva että kaikki siellä tiede-leirissä ei ole punavihreitä maailmanparantajia!

[Snuiva]

Namibian väkiluku on nyt n2m. Jos se olisi ollut joskus Suomen siirtomaa niin heistä ainakin 200000 asuisi nyt Suomessa "koska heillä on siihen oikeus".

Tuskimpa olisivat sen laaduttomampia kuin nykyiset "oikeuden omaavat" elätit.

[Dangr]

OT: Somaleita vaan maa täyteen,on nimittäin löytynyt yksi huonommin työllistyvä ryhmä!!

[Joona Räsänen]

Otsikossa on ristiriita käsiteltävään aiheeseen nähden.  Kiintiöpakolaiset eivät ole kutsumattomia vieraita.

"Kutsumattomia vieraita - humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde."

Haluaisin semanttisen tarkkuuden nimissä kiinnittää hieman huomiota otsikkoon, jonka aloitussana on hieman epätarkka...

Gradun nimi on todellakin raflaava.

Gradun nimi on raflaava. Niin on tarkoituskin. Se on myös tarkoituksella monimerkityksellinen. Itse näen turvapaikanhakijat kutsumattomina, sillä he tulevat Suomeen itsenäisesti toisin kuin kiintiöpakolaiset. Jälkiviisaana voisi todeta, että ehkä olisin voinut käsitellä tutkielmassani vain turvapaikanhakijoita ja jättää kiintiöpakolaiset pois... Kutsumattomat voi ymmärtää myös niin, että ehkä pakolaiset(kaan) eivät ole ainakaan kaikkien suomalaisten mielestä tervetulleita vieraita. Myös muut tulkinnat ovat mahdollisia.

Sellainen vinkki vielä tuoreelle maisterille, että koita saada aiheesta artikkelia johonkin tiedejulkaisuun tai ihan populaarijulkaisuun. Sanomalehdetkin julkaisevat ihan mielellään hyviä popularisointeja graduista. Aihe on takuulla ajankohtainen.

Tätä ovat muutkin ehdottaneet. Koen kuitenkin, että graduni on jo populaari ja yleistajuinen. Olen pyrkinyt siihen, että sen voi lukea (ja ymmärtää) melkeinpä kuka tahansa. En tietenkään suorilta hylkää kirjoituskutsuja tai vastaavia aiheeseen liittyen.

Se on jo moneen kertaan eri tutkimuksissa ym osoitettu että pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyys on heikompi. Ja sehän on aika itsestäänselvääkin.

Niin... Kritiikkisi voisit kohdistaa ehkä n. 99% graduista ja 90% väitöskirjoista. Ihan "oikeissakin" tutkimuksissa löydetään usein tulos, joka on jo jollain tasolla ollut tiedossa aiemmin ja aika itsestään selväkin. Jos olisit lukenut gradun, ehkä löytäisit sieltä muutakin kiinnostavaa kuin yhden itsestään selvän tuloksen?

Todella rohkea veto gradun aiheeksi, mutta miten meni arvostelu ja seminaari? Veikkaan, että kanssaopiskelijat olivat hyvinkin järkyttyneitä moisista halla-aholaisesta johtopäätöksistä.

Muilta opiskelijoilta ei oikeastaan kovin paljoa kommentteja tullut. Ne, joiden kanssa pidemmin juttelin, olivat sitä mieltä, että aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Lisäksi jotkut mainitsivat, että ovat itsekin huomanneet, ettei tutkimuksessa juuri sallita maahanmuutosta kuin myönteisiä näkemyksiä.

Graduni olen tehnyt käytännössä ilman ohjausta (tämä oli oma valintani, jonka perustelut ovat liian pitkät tässä käsiteltäväksi). Ainoat neuvot ohjaajalta sain pakollisilla seminaarikerroilla. Sillon kommentit olivat jotakuinkin: "näytät tietävän mitä olet tekemässä, joten jatka samaan malliin" ja "pidän tuosta poliittisesta epäkorrektiudestasi".

Arvostelun aikaan tarkastajien kommentit mielestäni muuttuivat hiukan gradun ohjaajan neuvoista. Gradua moitittiin maantieteellisen viitekehyksen puutteesta, aineiston vajaavaisuudesta, jonka takia vastaukset jäivät hyvin yleiselle tasolle ja kielenkäytöstä. Arvioijien mielestä kirjoitustyylini oli "paikoin yliampuvaa, osittain puhekieltä ja asenteellisen negatiivista".

Huomautin arvioijille, että tämä on tulkintakysymys ja että kieli voitaisiin aivan hyvin nähdä myös yleistajuisena ja mielenkiintoa herättävänä. Huomautin lisäksi, että koska maahanmuuton parissa toimivilla tutkijoilla on taipumus käyttää positiivisen asenteellista kieltä, pienikin poikkeama tästä vaikuttaa negatiivisen asenteelliselta.

Maantieteellisen viitekehyksen puutteesta arvioijat totesivat muun muassa että en käsitellyt tarpeeksi kysymystä siitä, missä määrin tietty ihmisyhteisö ja valtiotila ylipäänsä kuuluvat yhteen.

Olen tarkoituksella rakentanut työni Popperin falsifikationismin ympärille ja käsitellyt maantieteellisiä teemoja sitä kautta. Oulun yliopistossa maantieteen laitos on luonnontieteellisessä tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopistossa historia ja maantiede ovat samassa laitoksessa, Helsingissä puolestaan geologia ja maantiede. Tämä jo osoittaa, että ei ole olemassa "yhtä oikeaa maantiedettä." Mielestäni ei ole järkevää tukeutua liian ahtaaseen käsitykseen maantieteestä (jota perustelin työssäni), vaan vaikutteita tulee ottaa myös muista ihmistieteistä.

Keskustelu siitä onko tutkielmani maantiedettä vai ei, ei mielestäni ole kovin tärkeää ehkäpä yliopistossa tapahtuvaa arviointia lukuunottamatta. Eivätkö työssäni esitetyt ajatukset ole järkeviä tai eivät ihan siitä riippumatta, onko gradu kirjastossa maantieteen, filosofian, sosiologian tai jonkun muun alan hyllyssä?

Gradun arvioijat ehdottivat arvostelulomakkeessa useaan otteeseen, että minun olisi kannattanut muuttaa tutkimuskysymykset ja haastatella maahanmuuttajia (esimerkiksi kokevatko he olevan kutsuttuja vai kutsumattomia) tai maahanmuuttotutkijoita (kontrolloidaanko tutkimusta todella). Ensimmäinen tulisi kyseeseen, jos kiinnostuksen kohteeni olisi ollut siinä miten asiat koetaan, ei siinä miten asiat ovat. Toinen olisi ollut järkevää, jos gradu olisi ollut tieteentutkimuksen gradu.

Myöskään lukiomaantiedolla ei ole yliopistomaantieteen kanssa mitään tekemistä kuten Katariina antaa ymmärtää.
Muuten Katariina toi esille huomioita ja ongelmia, joita olen itsekin käsitellyt työssäni (esimerkiksi sitä kuinka hyvin kansalaisuus tai äidinkielen mukaan tehty jaottelu kuvaa ilmiötä).

Gradu arvioitiin arvosanalla tyydyttävä, 2/5. Mikäli olisin kerännyt itse aineistoa ja/tai tehnyt haastatteluja olisin ehkä saanutkin paremman arvosanan. Pidin kuitenkin tärkeämpänä valmistua tavoiteajassa ajankohtaisella gradulla, kuin kerätä aineistoa, hioa gradua professorien mieliksi ja valmistua myöhemmin.

[niemi2]

Olet tehnyt ihan fiksua ajatustyötä, vaikka sait miinuspisteitä poliittisen korrektiuden puutteesta, samalla tapaa kuin aikoinaan ihmiset, jotka kyseenalaistivat väitteen maapallon litteydestä. Politiikkaa ei saisi kyseenalaistaa tieteen avulla, ja siksi politiikka on usein ollut jarruna kehitykselle ihmiskunnan historiassa.


Tieteen saralla kun kyseenalaistat vallitsevia teorioita, syyllistyt asenteellisen negatiiviseen mielipiteen esittämiseen, mutta tiede onkin parhaimmillaan teorioiden paikkaansapitävyyden mittaamista ja näkökulmien esiintuomista.


Tuot esiin yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen esille, jonka tutkiminen on tehty hämmästyttävän hankalaksi. Yhtä hankalaa oli aikoinaan arvioida Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. Maahanmuuton onnistumisen arviointi on kuitenkin monella tapaa välttämätön, jotta maahanmuutto olisi onnistunutta.


Minä ymmärsin otsikon niin, etteivät nämä ihmiset alunperin tänne suunnanneet, vaan "kohtalo" heidät tänne toi kun lähtömaasta tuli äkkilähtö. Otsikkoon sisältyy tietty yllätyksellinen momentti kaikkia osapuolia koskevana, ja Suomeen päätyminen olikin monelle tänne tulevalla täysin yllätys. Suomikaan ei ole pysynyt mukana miten porukkaa milloinkin tänne tulee.

[nuiv-or]

Kerrankin oululainen innovaatio, josta voi olla ylpeä: gradu, jossa ei jauheta paskaa.

Pari huomautusta:

- työllisten prosentit lasket koko väestöstä etkä työvoimasta, miksi?

- yrittäjien erottelu oli hyvä idea

-  tempputyöllistämisestä: huomasitko 2005-2008 poikkeuksen somalien työllistymisessä? Noina vuosina somalien työttömyys laski yli 50:stä jonnekin 43 prosentin paikkeille. Noina vuosina ei juuri työttömiä tullut lisää. 2009 alkaen alkoi somalien irtisanomiset. Olisiko kyseessä ollut jokin moku-mokuprojekti (esim. Afro-hanke?) Pisti vaan somaleiden kohdalla silmään, en ole muita ryhmiä yhtä tarkasti tarkastellut. Katso http://dy.fi/mal -- ks. somalinkielisten työllisten määrien muutokset 2005-2008 ja vertaa muihin vuosiin.


- jännä yhteensattuma, että juuri viime viikolla keräsin samat tilastot Tilastokeskuksesta:

Työttömyys kielen mukaan 2000-2011 http://dy.fi/lvl

Työttömyys kansalaisuuden mukaan 2000-2011 http://dy.fi/ik5

Somalinkieliset 2000-2011 http://dy.fi/lmy

Somalien oleskeluluvat http://dy.fi/a7y


Todella hyvää työtä, Joona.

[Katarina.R]

Kerrankin oululainen innovaatio, josta voi olla ylpeä: gradu, jossa ei jauheta paskaa.

Kysehän oli lähinnä paskanjauhamisesta tai mielipidekirjoituksesta

Itselleni heräsi ainakin seuraavia kysymyksiä:
- miksi noitten ryhmien valinta (venäläiset, turkkilaiset, somalialaiset, myanmarilaiset)? Osa siis työperäisiä, osa siis humanitäärisiä maahanmuuttajia. Mikä oli siis pointti? Että työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät paremmin?

- Miksi väität että tuo ryhmittely mitä tehtiin Linnakoski-tutkimuksessa oli väärin? Itsehän päädyit samaan tulokseen että pakolaistaustaisten työllisyys noudattaa samaa kaavaa verrattuna muihin maahanmuuttajiin.

- Onko sinulle selvinnyt miksi burmankielisiä niin vähän vaikka myanmarilaisia on noin 1600 Suomessa? (Vinkki- suurin osa heistä tulleet kiintiöpakolaisina viime vuosina)

[Katarina.R]

Näin on ja nuo samat luvut löytyy sieltä gradustakin:
- sivu 56 somalialaisten työllisten osuus 12.03, sivu 49 myanmarilaisten työllisten osuus 8.03%

Sivun 56 taulukossa burmaa puhuvien työllisyys on 13,79% vs. somaliaa puhuvien 12,03%. Taulukko sivulla 49 kertoo somalien työllisyyden olevan 8,62%, ja heitä olleen tuolloin reilut 14.000 vs. n. 500 burmaa puhuvaa.

Niin, somalialaisista on työelämässä 12.03% ja myanmarilaisista on 8.03%. Somalialaisia oli noin 13 000 ja myanmarilaisia noin 1500. (Enemmistö täällä asuvista myanmarilaisista eivät ole burmankielisiä)

[Roope]

Pohdinta-osiossa kävi ilmi sitten että graduntekijä ei ole edes ymmärtänyt mistä humanitäärisessa maahanmuutossa on kyse. Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Humanitaarinen maahanmuutto jakautuu lähinnä turvapaikanhakijoihin (asylum seekers) ja heidän omaisiinsa (family reunification) sekä toisaalta kiintiöpakolaisiin (resettlement). Uutta asuinmaata tarjotaan vain kiintiöpakolaisille. Heitä ei enää palauteta takaisin kotimaahansa. Turvapaikanhakijoille on sen sijaan tarjottu tyypillisesti suojaa joltain uhalta. Suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat on voitu velvoittaa palaamaan kotimaahansa, kun uhka on poistunut tai esimerkiksi liikenneyhteydet on saatu kuntoon, mutta myös toisin voidaan päättää, ja etenkin Pohjoismaat ovat ryhtyneet lepsuilemaan tästä sopimusten sallimasta mahdollisuudesta. Edelleenkään turvapaikanhakijoille myönnettyä oleskelulupaa ei kuitenkaan pidä ymmärtää uuden asuinmaan tarjoamiseksi. Sitä se ei määritelmällisesti ole, vaikka eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tietoisesti juuri siihen (väärin)käytetäänkin.

Ero on tärkeä tehdä siksikin, että eri maiden lait ja käytännöt turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä oleskelulupien myöntämisen sekä käännyttämisten ja karkotusten suhteen poikkeavat merkittävästi toisistaan, vaikka niiden perustana on periaatteessa samat sopimukset. Valtioiden lakeihin ja käytäntöihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös turvapaikanhakijoiden määrään ja laatuun. Sen sijaan valtioiden vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä ja laatu perustuvat yksinomaan niiden itsenäisesti määrittämiin kriteereihin ja valintoihin.

Molempia humanitaarisen maahanmuuton muotoja on lisäksi väitetty yhteiskuntaa hyödyttäväksi muun muassa työvoimapulan poistajana, syrjäseutujen kuntien elävöittäjänä ja huoltosuhteen korjaajana. Nämä väitteet ovat tietenkin perustelematonta roskaa, mutta ne putkahtelevat silti säännöllisin väliajoin esiin esimerkiksi kuntien tarjoamista pakolaisten kuntapaikoista päätettäessä.

On tärkeää pitää esillä, että humanitaarinen maahanmuutto on aina paitsi itsestään selvä nettokustannus, sen pitkän aikavälin elinkaarikustannukset ovat moninkertaiset pelkkiin valtion budjetin nimettyihin menoihin verrattuina. Humanitaarista maahanmuuttoa kaupitellaan halvempana ja merkityksettömämpänä kuin se oikeasti on. Pitää myös muistaa, että suurin osa Suomeen suuntautuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta ei perustu kansainvälisten sopimusten velvoitteisiin vaan Suomen tietoiseen politiikkaan ylittää sopimusten määrittelemä taso ja muun Euroopan taso.

[rölli2]

Kun aina esitetää tilastoa somalialaisten työllistymisestä, niin millaisiin hommiin he työllistyvät? nyt en tarkoita niitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja, pakolaiskoodinaatoreita yms. tällainen puuhastelu ei hyödytä suomalaista yhteiskuntaa eikä näihin hommiin olsi mitään tarvetta yhteiskunnassa ilman somalialaisia humamuja. kuinka monta terveydenhoitoalan ammattilaista, kuinka monta metallialan ammattilaista tai it-alan osaajaa tässä porukassa on?

[Siili]

Pohdinta-osiossa kävi ilmi sitten että graduntekijä ei ole edes ymmärtänyt mistä humanitäärisessa maahanmuutossa on kyse. Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Humanitaarinen maahanmuutto jakautuu lähinnä turvapaikanhakijoihin (asylum seekers) ja heidän omaisiinsa (family reunification) sekä toisaalta kiintiöpakolaisiin (resettlement). Uutta asuinmaata tarjotaan vain kiintiöpakolaisille. Heitä ei enää palauteta takaisin kotimaahansa. Turvapaikanhakijoille on sen sijaan tarjottu tyypillisesti suojaa joltain uhalta. Suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat on voitu velvoittaa palaamaan kotimaahansa, kun uhka on poistunut tai esimerkiksi liikenneyhteydet on saatu kuntoon, mutta myös toisin voidaan päättää, ja etenkin Pohjoismaat ovat ryhtyneet lepsuilemaan tästä sopimusten sallimasta mahdollisuudesta. Edelleenkään turvapaikanhakijoille myönnettyä oleskelulupaa ei kuitenkaan pidä ymmärtää uuden asuinmaan tarjoamiseksi. Sitä se ei määritelmällisesti ole, vaikka eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tietoisesti juuri siihen (väärin)käytetäänkin.

Tuo ryhmä Katarinan systemaattinen pakolais-termin soveltaminen kaikkeen humanitaariseen maahanmuuttoon kertoo osaltaan huimasta älyllisestä epärehellisyydestä.

[Katarina.R]

Pohdinta-osiossa kävi ilmi sitten että graduntekijä ei ole edes ymmärtänyt mistä humanitäärisessa maahanmuutossa on kyse. Ehkä maantiedon oppitunneilla ei opetella kovin paljon yhteiskunnallisia aineita. Kyse ei siis ole siitä että yritetään auttaa köyhiä kehitysmaita vaan pakolaisille (joilla ei siis ole asuinmaata) tarjotaan uusi asuinmaa. Jos asia oikeasti kiinnostaa kannattaa tutustua esimerkiksi YK:n julkaisuja koskien pakolaisia.

Humanitaarinen maahanmuutto jakautuu lähinnä turvapaikanhakijoihin (asylum seekers) ja heidän omaisiinsa (family reunification) sekä toisaalta kiintiöpakolaisiin (resettlement). Uutta asuinmaata tarjotaan vain kiintiöpakolaisille. Heitä ei enää palauteta takaisin kotimaahansa. Turvapaikanhakijoille on sen sijaan tarjottu tyypillisesti suojaa joltain uhalta. Suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat on voitu velvoittaa palaamaan kotimaahansa, kun uhka on poistunut tai esimerkiksi liikenneyhteydet on saatu kuntoon, mutta myös toisin voidaan päättää, ja etenkin Pohjoismaat ovat ryhtyneet lepsuilemaan tästä sopimusten sallimasta mahdollisuudesta. Edelleenkään turvapaikanhakijoille myönnettyä oleskelulupaa ei kuitenkaan pidä ymmärtää uuden asuinmaan tarjoamiseksi. Sitä se ei määritelmällisesti ole, vaikka eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tietoisesti juuri siihen (väärin)käytetäänkin.

Ero on tärkeä tehdä siksikin, että eri maiden lait ja käytännöt turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä oleskelulupien myöntämisen sekä käännyttämisten ja karkotusten suhteen poikkeavat merkittävästi toisistaan, vaikka niiden perustana on periaatteessa samat sopimukset. Valtioiden lakeihin ja käytäntöihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös turvapaikanhakijoiden määrään ja laatuun. Sen sijaan valtioiden vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä ja laatu perustuvat yksinomaan niiden itsenäisesti määrittämiin kriteereihin ja valintoihin.

Molempia humanitaarisen maahanmuuton muotoja on lisäksi väitetty yhteiskuntaa hyödyttäväksi muun muassa työvoimapulan poistajana, syrjäseutujen kuntien elävöittäjänä ja huoltosuhteen korjaajana. Nämä väitteet ovat tietenkin perustelematonta roskaa, mutta ne putkahtelevat silti säännöllisin väliajoin esiin esimerkiksi kuntien tarjoamista pakolaisten kuntapaikoista päätettäessä.

On tärkeää pitää esillä, että humanitaarinen maahanmuutto on aina paitsi itsestään selvä nettokustannus, sen pitkän aikavälin elinkaarikustannukset ovat moninkertaiset pelkkiin valtion budjetin nimettyihin menoihin verrattuina. Humanitaarista maahanmuuttoa kaupitellaan halvempana ja merkityksettömämpänä kuin se oikeasti on. Pitää myös muistaa, että suurin osa Suomeen suuntautuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta ei perustu kansainvälisten sopimusten velvoitteisiin vaan Suomen tietoiseen politiikkaan ylittää sopimusten määrittelemä taso ja muun Euroopan taso.

Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä. Jos hänelle tulee myönteinen päätös hän on samassa asemassa kuin muut pakolaiset. Samoin perheenjäsenet ovat samassa asemassa kuin perheenkokooja. Humanitäärinen maahanmuutto koostuu juuri näistä - siis kiintiöpakolaisista, myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista ja näiden perheenjäsenistä. 2000-luvulla on tullut keskimäärin n 1900 ihmistä vuodessa humanitäärisen maahanmuuton mukaan. Pohjoismaissa on jonkinverran leveämpi tulkinta verrattuna EU lainsäädäntöön.

Itse en ole kyllä missään nähnyt että joku perustelisi humanitääristä maahanmuuttoa taloudellisilla seikoilla. Toki pieneltä osin voivat helpottaa huoltosuhdetta jne mutta päämotiivi heidän vastaanottamiseen on ihan muualla. Kyse on hyvin pienestä ihmismäärästä ja näin ollen taloudellinen vaikutus on mitätön.

[Katarina.R]

Kun aina esitetää tilastoa somalialaisten työllistymisestä, niin millaisiin hommiin he työllistyvät? nyt en tarkoita niitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja, pakolaiskoodinaatoreita yms. tällainen puuhastelu ei hyödytä suomalaista yhteiskuntaa eikä näihin hommiin olsi mitään tarvetta yhteiskunnassa ilman somalialaisia humamuja. kuinka monta terveydenhoitoalan ammattilaista, kuinka monta metallialan ammattilaista tai it-alan osaajaa tässä porukassa on?

Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

[far angst]

Miksi minulle Katarina.R:sta aina tulee mieleen kuolematon, sankarillinen
Mohammed Saeed al-Sahhaf, kaikkien informaatioministereiden äiti?

http://www.welovetheiraqiinformationminister.com/

[Boon Choo]

Kun aina esitetää tilastoa somalialaisten työllistymisestä, niin millaisiin hommiin he työllistyvät? nyt en tarkoita niitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja, pakolaiskoodinaatoreita yms. tällainen puuhastelu ei hyödytä suomalaista yhteiskuntaa eikä näihin hommiin olsi mitään tarvetta yhteiskunnassa ilman somalialaisia humamuja. kuinka monta terveydenhoitoalan ammattilaista, kuinka monta metallialan ammattilaista tai it-alan osaajaa tässä porukassa on?

Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

Epäilen suuresti. Kerropa millä aloilla a) muut työskentelevät b) somalit työskentelevät? Jotta et itse osoittaisi yletöntä kiinnostusta, niin jatka c) kohdasta eteenpäin vaikka bhutanilaisiin saakka. Tässä kohdin heitän puhtaasti mutuna (huomaa se on jo ääneen lausuttu, jotta ei tarvi siitä erikseen irviä kuten näemmä tapasi on), että somalien työllistymisen alat ovat bussikuski, siivooja, tulkki tai jokin erikseen rahoitettu suojatyöpaikka mamuklusterissa. Bhutanilaisista toinen on joogan opettaja ja toinen kokkina Nepalilaisessa ravintolassa.

Vaikeaahan se on tajuta miksi somalit ovat tässä suhteessa kiinnostavampia kuin bhutanilaiset. Tosin ei se niin ainutlaatuista ole. Eihän venäläisistäkään tehdä monikulttuurimannekiinijuttuja mediaan samassa suhteessa kuin somaleista.

[Siili]

Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä. Jos hänelle tulee myönteinen päätös hän on samassa asemassa kuin muut pakolaiset.

Meinaatko "samalla asemalla", että oleskelulupa heltiää?

Myönteisiä päätöksiä on monen tasoisia ja turvapaikanhakijat saavat oleskelupia silloinkin, kun he eivät saa pakolaisasemaa/turvapaikkaa:

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/paatos/turvapaikka_ja_kansainv%C3%A4linen_suojelu   

On epärehellistä kutsua kaikkia humanitaarisia maahanmuuttajia pakolaisiksi.  Se ei taida ryhmä Katarinaa paljoa painaa.  Johtuisiko tuo epärehellisyys siitä, että antamalla kuva, että Suomeen kohdistuva humanitaarinen maahanmuutto on pääosin pakolaisuutta annetaan samalla myös sellainen kuva, että se on väistämätöntä, kansainvälisiin sopimuksiin sidottua toimintaa.

[Joona Räsänen]

Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

Ei tuo ole mikään propagandamyytti, lainaan itseäni sivuilta 44-45:

Forsanderin tutkimuksessa (2002: 209) havaittiin sekä tilastollisen että laadullisen aineiston perusteella, että monet paremmin koulutetut somalialaiset ovat työllistyneet julkisiin palveluihin – erityisesti maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin. Forsander painottaakin, että he ovat työllistyneet juuri siihen yhteiskunnan lohkoon, jossa samaa etnistä ryhmää edustavia maahanmuuttajia autetaan.

Toisessa samankaltaisessa tutkimuksessa (Valtonen 1999: 23) todettiin, että yksikään 24 haastateltavasta somalialaisesta ei osannut nimetä ensimmäistäkään maanmiestään, joka olisi työllistynyt maahanmuuttosektorin ulkopuolelle. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että nämä maahanmuuttajien palveluihin liittyvät etnospesifit ammatit ovat varsinkin somalialaisten (Paananen 2005) ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien (Haapakorpi 2004) keskuudessa hyvin yleisiä.

Edit: Junes vastasikin noihin muihin Katariinaa askarruttaneisiin kysymyksiin kattavasti alempana.

[nuiv-or]

Kysehän oli lähinnä paskanjauhamisesta tai mielipidekirjoituksesta

Pro gradu -tutkielmalta tuo vaikutti.

Itselleni heräsi ainakin seuraavia kysymyksiä:
- miksi noitten ryhmien valinta (venäläiset, turkkilaiset, somalialaiset, myanmarilaiset)?

Tämäkin olisi selvinnyt lukemalla gradu.

Tarkasteltaviksi kansalaisuuksiksi valitsin kiintiöpakolaisten ja  myönteisen  oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden  suurimmat kansalaisuusryhmät. Aineistona ovat siten tilastot koskien Afganistanin, Irakin, Iranin, Myanmarin, Somalian, Turkin,  Venäjän  ja Vietnamin  kansalaisia. Suurimmista kiintiöpakolaisryhmistä jätin pois Sudanin, sillä sudanilaisia kiintiöpakolaisia ei ole tullut Suomeen viime vuosina lainkaan.

Syyrialaisten turvapaikkahakemukset ovat viime vuosina olleet hurjassa kasvussa, mutta ilmeisesti Syyrian kansalaisten  lukumäärä Suomessa jää vielä alle 500 henkeen, sillä heitä ei tilastoihin ole eritelty, eivätkä syyrialaiset siksi ole tarkastelussani mukana. Turkkilaiset otin mukaan vertailun vuoksi. Heidän tilanteestaan  kerroin tarkemmin kappaleessa  2.2. Vietnamilaiset ovat mukana, jotta esittämäni kritiikki aikasempia tutkimuksia kohtaan tulee vahvistetuksi – tai kumotuksi.

Osa siis työperäisiä, osa siis humanitäärisiä maahanmuuttajia. Mikä oli siis pointti? Että työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät paremmin?

Tämäkin olisi selvinnyt lukemalla gradu.

Keskityn tässä tutkielmassa humanitaarisen maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin  maahanmuuttajien työllistymisen kautta. Humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymisestä on  tehty  useita eri tuloksiin päätyneitä tutkimuksia (Hämäläinen ym.  2005 vrt. Linnanmäki-Koskela 2010). Nähdäkseni  näitä  ja muita maahanmuutosta tehtyjä tutkimuksia on myös  tulkittu julkisuudessa väärin ja puheita maahanmuuttajien työllistymisestä on kaunisteltu koristuksin.  Nämä ovat niitä maahanmuuttotutkimuksen hämäriä  halkeamia, joiden olemassaoloa en voi kieltää ja joihin yritän tutkielmallani tuoda valoa.

Tutkijoiden (Hämäläinen ym. 2005: 80) mukaan maahanmuuton vaikutuksia on järkevää arvioida erikseen  humanitaariselle maahanmuutolle, sillä humanitaarisen maahanmuuton tarkoitusperät eroavat selvästi muusta maahanmuutosta. Vaikka taloudellinen aspekti onkin maahanmuutossa vain yksi puoli, ja suurin osa maahanmuuttajista on muista kuin humanitaarisista syistä maahan muuttaneita (Martikainen ym. 2013b),  humanitaarisen maahanmuuton taloudellisten vaikutusten arviointi on mielestäni paitsi tieteellisesti kiinnostavaa, myös yhteiskunnallisesti laajakantoista.

- Miksi väität että tuo ryhmittely mitä tehtiin Linnakoski-tutkimuksessa oli väärin? Itsehän päädyit samaan tulokseen että pakolaistaustaisten työllisyys noudattaa samaa kaavaa verrattuna muihin maahanmuuttajiin.

Koska se on tehty väärin.

Humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymisestä on  tehty  useita eri tuloksiin päätyneitä tutkimuksia (Hämäläinen ym.  2005 vrt. Linnanmäki-Koskela 2010). Nähdäkseni  näitä  ja muita maahanmuutosta tehtyjä tutkimuksia on myös  tulkittu julkisuudessa väärin ja puheita maahanmuuttajien työllistymisestä on kaunisteltu koristuksin.

5.1.2. Linnanmäki-Koskela: Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio

Yksi uusimmista maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevistä tutkimuksista on Suvi Linnanmäki-Koskelan  Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio  – Vuosina 1983–1993 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti (2010), jonka tuloksista muun muassa verkkolehti Uusi Suomi uutisoi erittäin myönteisesti (Iloinen yllätystieto Suomen maahanmuuttajista  2010). Vaikka tutkimuksen otsikosta havaitaan, että tässäkin tutkimuksessa tarkastellaan ainoastaan yhdeksänkymmentäluvun alussa ja kahdeksankymmentäluvun lopulla Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia, eikä lainkaan 2000-luvulla maahan muuttaneita, on jo tutkimuksen saaman julkisuuden kannalta syvempi tarkastelu paikallaan.

Merkille pantava tulos tutkimuksessa on, että havaittiin "...erityisesti Somaliasta, Iranista, Irakista, Afganistanista ja Vietnamista tulleiden työllisyysasteen nousseen merkittävästi. (...) Edellä mainituista maista tulleiden työllisyysasteet olivat nousseet hyvin matalilta lähtötasoilta vuoden 2007 loppuun mennessä samalla tasolle kuin muilla maahanmuuttajaryhmillä." (Linnanmäki-Koskela 2010: 63). Nähdäkseni kaksi tärkeää huomiota on tehtävä.

Ensinnäkin, tutkimuksessa useita kansallisuuksia on yhdistetty yhdeksi muuttujaksi, jonka nimi on  pakolaiset  (Linnanmäki-Koskela 2010: 39). AIIS-maiden kanssa samaan ryhmään on näin niputettu myös vietnamilaiset. Linnanmäki-Koskela huomauttaa, että tämä uusi luokkamuuttuja  pakolaiset on muodostettu, jotta tulosten vertaileminen aikaisempaan tutkimukseen (Forsander 2002) olisi helpompaa. Hän muistaa myös mainita (2010: 39), että tämän kaltainen luokittelu on ongelmallista, sillä esimerkiksi entisestä Neuvostoliitosta tulleisiin henkilöihin luetaan sekä venäläiset että virolaiset, joista venäläiset ovat keskimäärin virolaisia heikommin suomalaisilla työmarkkinoilla menestyneitä (Liebkind ym. 2004: 274).  Linnanmäki-Koskela ei kuitenkaan mainitse, että myös vietnamilaisten työllistyminen on yleensä ollut AIIS-maista saapuneita parempaa (esim.  Pohjanpää ym. 2003). Tällä tavalla suoritettu havaintoaineiston aggregointi piilottaa siis mahdolliset työllisyyserot esimerkiksi vietnamilaisten ja AIIS-maista tulleiden väliltä ja saa näin muun muassa somalialaisten työllistymisen näyttämään todellista paremmalta.

Käsittääkseni tällaiselle havaintoaineiston aggregoinnille ei todellisuudessa ole sen enempää metodologista kuin laajempaa filosofistakaan perustaa, eikä Annika Forsanderin väitöskirjassa (2002) tehtyä virhettä tulisi toistaa vain vertailtavuuden takia. Toisin sanoen: jotta lähtömaan ja työmarkkina-aseman yhteys saataisiin selvästi esille, tulisi jokaista kansalaisuutta tarkastella omana yksittäisenä ryhmänään.

Toiseksi, vaikka unohdettaisiin, että  pakolaiset-ryhmän sisäiset työllisyyserot on saatu piilotettua ja näiden maahanmuuttajaryhmien työllisyys näyttääkin näennäisesti parantuneen, ei se silti yllä kuin  muiden

maahanmuuttajaryhmien, ei kantaväestön ts. suomalaisten tasolle. Tutkimuksen mukaan tämäkin vie aikaa 14–17 maassaolovuotta (Linnanmäki-Koskela 2010: 62).

Lisäksi on mainittava se tärkeä seikka, että 1990-luvun alussa Suomeen pakolaisina saapuneet somalialaiset olivat jo maahan tullessaan suhteellisen hyvin koulutettuja. Esimerkiksi somalialaisista 14 % oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon (Linnanmäki-Koskela 2010: 43) kun taas 2000-luvulla maahantulleista somalialaisista, eräiden arvioiden mukaan (Turvapaikanhakijoita tulvii Suomeen 2009) jopa 90 % on luku- ja kirjoitustaidottomia.  Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän johdolla valmistellun maahanmuuttopoliittisen työryhmän väliraportin mukaan (Raportti maahanmuuttopolitiikasta 2009) Somaliasta perheenyhdistämisellä tulevista henkilöistä 70–80 % on lukutaidottomia. 1990-luvun alussa Suomeen tulleiden somalialaisten työllistymisestä ja työmarkkina-asemasta ei siten voida juurikaan päätellä viime vuosina tulleiden somalialaisten tulevaa työllistymiskehitystä. Tämän on huomannut myös Linnanmäki-Koskela, joka muistuttaa (2010: 66) että tulosten yleistämisessä myöhempiin maahanmuuttajakohortteihin tulee tehdä varautumia, sillä erityisesti pakolaistausten kohdalla on osoitettu, että ajallisesti aikaisemmat kohortit ovat lähtöisin vahvemmasta sosioekonomisesta asemasta kuin myöhemmin tulleet (Kunz 1973 Linnanmäki-Koskelan 2010 mukaan).

Palaan vielä hetkeksi siihen dosentti Raittilan väitteeseen, että toimittajien pitäisi kyseenalaistaa voimakkaammin monikulttuurisuutta (ja nähdäkseni myös maahanmuuttoa) puolustavien ihmisten näkökulmia. Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja – ja tutkimuksessa siteeratun väitöskirjan tekijä – Annika Forsander kommentoi Linnanmäki-Koskelan tutkimusta verkkolehti Uuden Suomen uutisessa toteamalla, että hän uskoo työllisyyserojen tämän päivän maahanmuuttajilla tasoittuvan vielä nopeammin (Iloinen yllätystieto Suomen maahanmuuttajista  2010). Verkkouutisille Forsander puolestaan arvioi, tutkimustulosten olevan yleistettävissä myös myöhemmin tulleisiin maahanmuuttajiin  – siitä huolimatta, että itse tutkimuksessa tulosten

- Onko sinulle selvinnyt miksi burmankielisiä niin vähän vaikka myanmarilaisia on noin 1600 Suomessa?

Jospa puhuvat muuta kuin burmaa. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan tuntemattomia/muita kieliä puhuvia. Huvittavaa on, että jopa tämä ryhmä työllistyy paremmin kuin somalit.

(Vinkki- suurin osa heistä tulleet kiintiöpakolaisina viime vuosina)

Vinkkisi on täysin irrelevantti. Ymmärrätkö aiheesta mitään?

[nuiv-or]

Somalialaisia oli noin 13 000 ja myanmarilaisia noin 1500.

Ei pidä paikkaansa.

2011 luvut olivat 14 045 ja 1 582 ja 2012 luvut 14 769 somalinkielistä ja 1 641 myanmarilaista.

(Enemmistö täällä asuvista myanmarilaisista eivät ole burmankielisiä)

Mitä ihmeen merkitystä tällä on?

Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin.

Lähde?

[Maailmanmies]

Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä.

Eikä selviä. Suomessa ei ole sellaista asiantuntemusta jossa jokaisen kehitysmaan tilanne olisi tiedossa ja se kuka siellä vainoaa ketäkin. Tilanne sekasortoisissa maissa saattaa muuttua nopeastikin ja vainoojasta saattaa tulla vainottu. Koko selvitys on ihan turhaa, ja myönteinen päätös annetaan vain sen vuoksi, että ei jakseta asiaa selvittää.

[Katarina.R]

Itselleni heräsi ainakin seuraavia kysymyksiä:
- miksi noitten ryhmien valinta (venäläiset, turkkilaiset, somalialaiset, myanmarilaiset)?

Tämäkin olisi selvinnyt lukemalla gradu.

Suurin osa turkkilaisista ja venäläisistä tulee tänne työperäisinä maahanmuuttajina. Silti heidän työllisyyttä verrataan pakolaistaustaisten kanssa 

- Miksi väität että tuo ryhmittely mitä tehtiin Linnakoski-tutkimuksessa oli väärin? Itsehän päädyit samaan tulokseen että pakolaistaustaisten työllisyys noudattaa samaa kaavaa verrattuna muihin maahanmuuttajiin.

Koska se on tehty väärin.

Siis millä tavalla väärin? Tuossahan todettiin juuri se että pakolaistaustaisten työllisyyden lähtötaso oli hyvin matala ja toisaalta kaikkien (erikseen laskettuna toki) ryhmien nousi siihen 60% (joka on siis samaa tasoa kuin muut maahanmuuttajat), poikkeuksena irakilaiset jotka nousi vain 54 prosenttiin. Mutta tietysti hompssuille tuli itkupotkuraivareita kun ei erikseen taas kerran otettu esiin somalialaisia.

- Onko sinulle selvinnyt miksi burmankielisiä niin vähän vaikka myanmarilaisia on noin 1600 Suomessa?

Jospa puhuvat muuta kuin burmaa. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan tuntemattomia/muita kieliä puhuvia. Huvittavaa on, että jopa tämä ryhmä työllistyy paremmin kuin somalit.

Tuossahan tuotiin esiin että somalialaisten työllisyys 50% parempi kuin myanmarilaisten.

(Vinkki- suurin osa heistä tulleet kiintiöpakolaisina viime vuosina)

Vinkkisi on täysin irrelevantti. Ymmärrätkö aiheesta mitään?

Kuka ei nyt ymmärrä? Tiedätkö miksi niin moni täällä olevista myanmarilaisista eivät puhu maan valtakieltä?

[Siili]

Turvapaikanhakija on ihminen joka väittää olevansa pakolainen ja tämä sitten selviää turvapaikkaselvityksessä.

Eikä selviä. Suomessa ei ole sellaista asiantuntemusta jossa jokaisen kehitysmaan tilanne olisi tiedossa ja se kuka siellä vainoaa ketäkin. Tilanne sekasortoisissa maissa saattaa muuttua nopeastikin ja vainoojasta saattaa tulla vainottu. Koko selvitys on ihan turhaa, ja myönteinen päätös annetaan vain sen vuoksi, että ei jakseta asiaa selvittää.

Siksipä esimerkiksi somalialaisille turvapaikanhakijoille annetaan oleskelulupa lähes poikkeuksetta "humanitaarisen suojelun" perusteella:

Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, sinulle voidaan myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää, jos et voi palata kotimaahasi tai pysyvään asuinmaahasi siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia. Huono turvallisuustilanne voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/paatos/turvapaikka_ja_kansainv%C3%A4linen_suojelu   

Tuon pykälän perusteella maailmassa lienee kymmeniä ellei peräti satoja miljoonia ihmisiä, joilla on potentiaalinen oikeus oleskelulupaan Suomessa.

[Katarina.R]

Somalialaiset työskentelee ihan niillä samoilla aloilla kuten muutkin. Tuo juttu että työskentelisivät valtion suojatyöpaikoilla on taas noita ikivanhoja propagandamyyttejä mitä liikkuu. Mistä tuo yletön kiinnostus muuten juuri somalialaisiin?

Ei tuo ole mikään propagandamyytti, lainaan itseäni sivuilta 44-45:

Forsanderin tutkimuksessa (2002: 209) havaittiin sekä tilastollisen että laadullisen aineiston perusteella, että monet paremmin koulutetut somalialaiset ovat työllistyneet julkisiin palveluihin – erityisesti maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin. Forsander painottaakin, että he ovat työllistyneet juuri siihen yhteiskunnan lohkoon, jossa samaa etnistä ryhmää edustavia maahanmuuttajia autetaan.

Toisessa samankaltaisessa tutkimuksessa (Valtonen 1999: 23) todettiin, että yksikään 24 haastateltavasta somalialaisesta ei osannut nimetä ensimmäistäkään maanmiestään, joka olisi työllistynyt maahanmuuttosektorin ulkopuolelle. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että nämä maahanmuuttajien palveluihin liittyvät etnospesifit ammatit ovat varsinkin somalialaisten (Paananen 2005) ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien (Haapakorpi 2004) keskuudessa hyvin yleisiä.

Edit: Junes vastasikin noihin muihin Katariinaa askarruttaneisiin kysymyksiin kattavasti alempana.

Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

[Siili]

Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Jaha, katarinamaista maalitolppien siirtelyä.

Vähän aikaa ryhmänne haukkui "propagandamyytiksi" väitettä, jonka taustalla on tutkimusta.  Onko ryhmällä osoittaa tuoreempaa tutkimusta, jossa on todettu tilanteen muuttuneen, vai ratsastatteko (tapanne mukaan) mutulla?

[kohmelo]

. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Viittaatko nyt johonkin tutkimukseen vain epätieteellisen empiiriseen kokemukseen?

[nuiv-or]

Suurin osa turkkilaisista ja venäläisistä tulee tänne työperäisinä maahanmuuttajina.

Lähde?

Siis millä tavalla väärin?

Siten, että se tapa ei ole oikea, se on väärä.

Tuossahan tuotiin esiin että somalialaisten työllisyys 50% parempi kuin myanmarilaisten.

Missä? Somalian kansalaisten työttömyys on 66,4 % ja Myanmarin kansalaisten 68,33 %. Myanmarilaisia työttömiä on 274 ja somalialaisia 1 265.

Lähde: http://dy.fi/kxb

Kuka ei nyt ymmärrä? Tiedätkö miksi niin moni täällä olevista myanmarilaisista eivät puhu maan valtakieltä?

Olen jo vastannut tähän kysymykseesi.

Joko heidät on rekisteröity tuntematonta tai muuta kieltä puhuviksi. Oma ilmoitushan tuo äidinkieli on. Voisin itsekin ilmoittaa äidinkielekseni burman tuolla: https://verkkopalvelu.vrk.fi/Omat/SSL_HST/Aidinkieli.aspx


Toinen selitys on, että he puhuvat Myanmarin jotain vähemmistökieltä kuten jingpho, kayah, karen, chin, mon, rakhine ja shan. Tilastokeskuksen mukaan näitä kieliä ei Suomessa puhuta.

Ovatko kaikki kenialaiset suahilinkielisiä, vai voisiko osa heistä olla englanninkielisiä?

Tärkein kysymys: mikä tämän turhanpäiväisen jaarittelun tarkoitus on, etenkään kun et lue, mitä sinulle kirjoitetaan?

[Boon Choo]

Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Onko tahallista, ettet näe asiaa ajallisesti ja demografisesti jakautuneena? Väitteesi sisältää sisäänrakennetun olettaman, että etnospesifi-työvoiman tarve tai paremminkin keinotekoinen työntö alalle ikäänkuin loppui seinään vuonna 1999 vaikka sen jälkeen somalien määrä on lisääntynyt. Voisit yhtä hyvin väittää että ensimmäinen somali bussikuskina vesittää koko tuloksen etnospesifisistä duuneista. Se olisi sitä absoluuttisten ja suhteellisten lukujen propagandaa se.

[1NiitäKelanPoikia]

Katarina R. Miten tutkimus on tehty väärin, ilemenee joko vihdoin ja viimein lukemalla se gradu tai Juneksen vastaus aiemmin. Siinä oli mielipuolisesti kansalaisuuksia sotkemalla saatu aikaan kulissi että humamujen työllisyys paranisi muiden mamu-ryhmien tasolle, vaikka se ei pidä paikkaansa, lukuunottamatta vietnamilaisia.

[Katarina.R]

Katarina R. Miten tutkimus on tehty väärin, ilemenee joko vihdoin ja viimein lukemalla se gradu tai Juneksen vastaus aiemmin. Siinä oli mielipuolisesti kansalaisuuksia sotkemalla saatu aikaan kulissi että humamujen työllisyys paranisi muiden mamu-ryhmien tasolle, vaikka se ei pidä paikkaansa, lukuunottamatta vietnamilaisia.

Olen lukenut sen tutkimuksen ja siinä kerrottiin että kaikki pakolaistaustaisten työllisyys nousi siihen 60% tasoon paitsi irakilaisten joka jäi vaan siihen 54%:iin.

Olisi kyllä hyvä tehdä uudestaan tuollainen pitkittäistutkimus. Työllisyystilastoista kun näkee vain sen snapshotin nykytilanteesta missä on siis mukana sekä uusia tulokkaita että myös pitkään maassa asuneita.

Ja tilanne silloin 10-15 vuotta sitten pitää edelleen paikkaansa? Linnankoski sanoi että kolmasosa työskenteli (näistä jotka tulivat silloin 1989-1993) etnospesifillä alalla. Tänä päivänä näet somaleja bussikuskeina, hoitoalalla, turvallisuusalalla jne.

Onko tahallista, ettet näe asiaa ajallisesti ja demografisesti jakautuneena? Väitteesi sisältää sisäänrakennetun olettaman, että etnospesifi-työvoiman tarve tai paremminkin keinotekoinen työntö alalle ikäänkuin loppui seinään vuonna 1999 vaikka sen jälkeen somalien määrä on lisääntynyt. Voisit yhtä hyvin väittää että ensimmäinen somali bussikuskina vesittää koko tuloksen etnospesifisistä duuneista. Se olisi sitä absoluuttisten ja suhteellisten lukujen propagandaa se.

En ole nähnyt mitään laajaa selvitystä siitä mihin ammatteihin maahanmuuttajat työllistyvät. Jossain oli että hoitoalalla joku tietty prosentti oli somalitaustaisia mutta en kyllä löytänyt sitä pikaisella hakemisella. Itse asun Helsingissä ja sen takia näen harva se päivä somaleja busseja ajamassa, ravintoloissa töissä, siivojina jne mutta eihän se nyt sinänsä kerro paljon.

Missä siis faktatieto siitä että tänä päivänä somalialaiset olisivat pääosin valtiolla töissä?