Suomen esikristillinen historia

[Kimmo Pirkkala]

Luin kirjoituksestasi Käkisalmen historiasta ja esihistoriasta tämän väitteen: "Turkukaan ei todellakaan ole Suomen vanhin kaupunki; Käkisalmi on n. 8000 vuotta vanha kauppapaikkakaupunki ja linnoitus sekä luultavasti raudantakomisen keksimisen kehto - vanhin rautaveitsi on löydetty 100 km itään Käkisalmesta, joka on järvimalmin rikkain kehto maailmassa: Sampo."

Voi jösses taas mitä höpinöitä. 8000 vuotta sitten Käkisalmi oli veden alla. Käkisalmen alue kohosi vedestä vasta Laatokan eteläisen ja nykyisen laskujoen, Nevan puhkaistua reittinsä Itämerelle noin 3300 vuotta sitten.

Tuosta 100km Käkisalmesta itään löydetystä vanhimmasta rautaveitsestä olisi kiva kuulla myös tarkempaa tarinointia, sillä sekin on nähdäkseni keskellä Laatokkaa, jossa ei jääkauden jälkeen kuivaa maata ole ollutkaan.

Suomen esihistoria tuntuu olevan ihmeellinen lantaläjä, joka houkuttelee näitä Juhan af Grannin kaliiberia olevia ufopseudotieteilijöitä kuin kärpäsiä.

[Nationalisti]

Suomen esihistoria tuntuu olevan ihmeellinen lantaläjä, joka houkuttelee näitä Juhan af Grannin kaliiberia olevia ufopseudotieteilijöitä kuin kärpäsiä.

Tämä.

[1NiitäKelanPoikia]

Juu, ei tarvita muinaista supermieskulttuuria ollakseen ylpeä kotimaastaan. Mulle riittää 6-1. Mut olis kyllä hienoa kävästä jossain 900jaa. että miltä suomi näytti. Tuskin nykytieto ihan puhdas totuuskaan on.

[Tykkimies Pönni]

Gaius Cornelius Tacitus(n.55-1127eKr) Germania-teoksessa sanoo näin:"...fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa..."

Corneliuksen kuvaus suomalaisista päättyy näin:"...kaikki tämä on varmistamatonta(kuulopuhetta) ja jätän sen sikseen".

Jaska.

Älä.

[Masa76]

^ Tuohon aikaan Lounais-Suomessa oli jo jatkuvaa kyläasutusta ja peltoviljelyä. Kauppamiesten tarinoilta kuulostavan fenni-kuvauksen lähteistä ei ole tietoa, mutta teksti ei kuvaa rannikon maatalousyhteisöjen elämää vaan sen epäillään kuvaavan metsästys- ja keräilytaloudessa eläviä "lappalaisia". Tekstin ylenkatsova asenne ("siellä ne vain ravaavat pitkin metsiä eivätkä työnteosta tai jumalista mitään tiedä") vaikuttaa väritetyltä naapuritoralta. Arvelisin niin, että Lounais-Suomen merireittien äärellä asuneet eivät pitäneet itseään "fenneinä" ja pystyivät kommunikoimaan Rooman ja Pohjolan välisen kaupan välittäjien kanssa (friisit).

[Jaska]

Gaius Cornelius Tacitus(n.55-1127eKr) Germania-teoksessa sanoo näin:"...fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa..."

Corneliuksen kuvaus suomalaisista päättyy näin:"...kaikki tämä on varmistamatonta(kuulopuhetta) ja jätän sen sikseen".

Jaska.

Älä.

Mitä "älä"? Älä kirjoittele tieteelliseen ketjuun, jos pelkäät vastauksia - pysy siellä Sinikivellä turvassa järkevältä ja tieteelliseltä ajattelulta. 

Kuten tuossa jo Masa ehti sanoa, fenni/finni ei kaikkialla ja kaikkina aikoina suinkaan ole viitannut suomalaisiin. Esimerkiksi jopa Widsith-runon finnit ja heidän hallitsijansa Caelic taisivat olla saamelaisia:
http://www.linguistics.fi/julkaisut/SKY2012/Heikkila.pdf

[Kimmo Pirkkala]

^Norjalaiset ovat "finn"-sanalla tarkoittaneet saamelaisia aivan nykyaikaan asti. Siitä mm. nimi "Finnmark" (Ruija). Suomalaiset ovat olleet "kveenejä" (kven).

Mutta tämähän nyt taisi olla kaikille yleissivistyneille jo ennestään tiedossa.

[Masa76]

Olin kerran keksivinäni etymologian nimelle "Tavast". Tämähän on Hämeen ruotsinkielinen nimitys ja löytyy eräästä viikinkiaikaisesta riimukivestäkin. Ihmettelin, miten jollekin on joskus voinut edes juolahtaa mieleen kutsua Hämettä nimellä, joka ei edes tarkoita mitään. Voisiko nimi olla alunperin suomenkielinen mutta alkuperältään ammoin jo unohtunut ja säilynyt ruotsissa vain sattuman oikusta?

Teoriani liittyy vallasväen nimikäytäntöön. Aatelisilla kautta Länsi-Euroopan on ollut etunimensä ja siihen lisämääreenä ympättynä kotipaikkansa kuten Louis de Bourbon, Svinhufvud af Qvalstad ja Franz Ludwig von Pfalz-Neuburg erottuakseen rahvaasta. Miksei siis Suomessakin? Mallia otettiin ulkomailta monessa muussakin asiassa joten ehkä tässäkin? Suomenkielestä puuttuva prepositio (af, von, de yms) on helposti korvattavissa elatiivi-postpositiolla (-sta). Täten Häme olisi saanut ruotsinkielisen nimensä unohtuneesta hämäläisestä mahtisuvusta, jonka kotipaikka, tai kartano, sijaitsi Tapa*- tai Tava*- nimisellä seudulla ja suvun jäseniä kutsuttaisiin esimerkiksi Lalliksi (nimi keksitty) Tavasta (puhekielessä tavast').

Kaikki tämä ilman yhtäkään opintoviikkoa historiasta! 

[Everyman]

Olin kerran keksivinäni etymologian nimelle "Tavast". Tämähän on Hämeen ruotsinkielinen nimitys ja löytyy eräästä viikinkiaikaisesta riimukivestäkin. Ihmettelin, miten jollekin on joskus voinut edes juolahtaa mieleen kutsua Hämettä nimellä, joka ei edes tarkoita mitään.

Kai siinä on jotain itä-länsi -hommaa taustalla. Tavast, est, vest jne.

[Perttu Ahonen]

Ketä kiinnostaa muinaissuomalainen filosofia, niin tämä on hyvä paikka tutustua aiheeseen: http://www.taivaannaula.org/esivanhempien_puu.pdf


Suomen ja Eestin kansa on pitkälti sama ja kanssakäyminen + muuttoliike merenyli molemminpuolista.   Kiinnostavaa olisikin tutkia Suomen,so. Varsinais-Suomen ja Hämeen suhdetta rautakautiseen Eestiin ja sen maakuntiin.  Minkälaista yhteistyötä oli?

Tässä hyvä tutkielma Eestin rannikkoväestön  ja Suomen välisestä vuorovaikutuksesta.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37846/bjorklof_progradu.pdf?sequence=1


Virolaisilla on oma kansallissankari ja se on ns. Viron sankariajan ja vapaustaistelun johtohahmoihin kuuluva Lembitu, jonka tuntee kaiketi jokainen virolainen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lembitu

Myös Suomalaisilla on omat varhaiset sankarinsa, mutta niistä ei kouluissa puhuta.  Tai no minun aikana kyllä koulussa ylistettiin Birger Jaarlia primitiivisten pakana hämäläisten käännyttäjänä ja kulttuurin tuojana Suomeen, mutta ...no niin.   

Tässä Kirmusta lyhyesti:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirmukarmu

Luonnollisesti Kirmun historiaan on ujutettu kiesulaista propagandaa.   Ilmeistä on, että Kirmuä ärsyttänyt hunnunherra oli Rooman kirkon lähetyspappi ja Kirmu vangittiin Novgorodissa Hämäläisten Novgorodia vastaan käymässä taistelussa. Oletan, että kyseessä on hämälästen vuoden 1142 Venäläisessä kronikassa mainittu hämäläisten sotaretki jota ilmeisemmin johti Kirmu ja joka päättyi hämäläisten tappioon.   Kirmu säästettiin ilmeisesti siksi, että hän otti ortodoksisen kasteen ja lupasi maksaa veroja Novgorodille.     Palattuaan tappiolliselta sotaretkeltä, pakkokasteelta ja lupaukselta maksaa veroja Novgorodille ei Kirmua varmasti lämmittänyt Katolilaista käännytystyötä kotikonnuilla harjoittava pappi hunnunherra.

[Jaska]

Olin kerran keksivinäni etymologian nimelle "Tavast". Tämähän on Hämeen ruotsinkielinen nimitys ja löytyy eräästä viikinkiaikaisesta riimukivestäkin. Ihmettelin, miten jollekin on joskus voinut edes juolahtaa mieleen kutsua Hämettä nimellä, joka ei edes tarkoita mitään. Voisiko nimi olla alunperin suomenkielinen mutta alkuperältään ammoin jo unohtunut ja säilynyt ruotsissa vain sattuman oikusta?

Teoriani liittyy vallasväen nimikäytäntöön. Aatelisilla kautta Länsi-Euroopan on ollut etunimensä ja siihen lisämääreenä ympättynä kotipaikkansa kuten Louis de Bourbon, Svinhufvud af Qvalstad ja Franz Ludwig von Pfalz-Neuburg erottuakseen rahvaasta. Miksei siis Suomessakin? Mallia otettiin ulkomailta monessa muussakin asiassa joten ehkä tässäkin? Suomenkielestä puuttuva prepositio (af, von, de yms) on helposti korvattavissa elatiivi-postpositiolla (-sta). Täten Häme olisi saanut ruotsinkielisen nimensä unohtuneesta hämäläisestä mahtisuvusta, jonka kotipaikka, tai kartano, sijaitsi Tapa*- tai Tava*- nimisellä seudulla ja suvun jäseniä kutsuttaisiin esimerkiksi Lalliksi (nimi keksitty) Tavasta (puhekielessä tavast').

Kaikki tämä ilman yhtäkään opintoviikkoa historiasta! 

Ei mahdoton ajatus, vaikkei nyt tulekaan mieleen yhtään vastaavaa esimerkkiä paikallissijalainautumisesta. Ruotsin puolenkaan Tavast-nimille ei ole käsittääkseni mitään erityisen uskottavaa selitystä löytynyt. Balttikielistä löytyi joku äänteellisesti mahdollinen sana, mutta nimen taustalla olevan sanan alkuperäistä merkitystähän on mahdoton enää selvittää, joten kaikki äänteellisesti mahdolliset selitykset olisivat lähtökohtaisesti yhtä uskottavia. Etusijalla olisi kuitenkin taloudellinen selitys, jossa myös -st-loppu selittyisi alkuperäisestä sanasta eikä taivutusmuodosta.

[Masa76]

^Tavast-sanan alkuperänä voisi olla myös Hämeen härkätiehen löyhästi liittyen alkuhärkää tarkoittava sana "tarvas". Kuten sanoit, tilanne on mahdoton.

[sivullinen.]

Suomenkielestä puuttuva prepositio (af, von, de yms) on helposti korvattavissa elatiivi-postpositiolla (-sta).

Suomessa Ruotsin vallan aikaan on usein menestynyt ja nimenhankkinut henkilö usein saavuttaessaan korkeimman tason eli aatelin, ottanut postpositio päätteen -heim nimeensä - esimerkiksi Mannerheimin suku. Mutta en usko silti Tavast -st päätteen olevan tällainen. Todennäköisemmin se on tarvas, mutta vielä todennäköisemmin joku ihan muu.

[Nikolas]

Tässä ketjussa on mainittu koululaisten puutteelliset ja vinoutuneet historian oppikirjat. Tässä blogikirjoituksessaan Marko Hamilo esittelee mahdollisuuden asian korjaamiseen:

Opetusmateriaalit ovat todennäköisesti muuttumassa joka tapauksessa digitaalisiksi, ja on hyvin loogista, että niitä jaetaan ennemminkin avoimella lisenssillä kuin perinteiseen oppikirjamyyntitapaan, ja sama saattaa päteä luento-opetukseen, joka on ollut aiemmin maailman huippuyliopistoissa lukukausimaksujen takana. Opetus harppaa mobiiliaikaan, kuten aiemmin kirjoitin.

http://www.tiede.fi/blog/2013/06/24/jakamistalous-evoluutiota-vai-suuri-revoluutio/

Idea on ilmeisesti siinä, että suuret kirjakustantajat menettäisivät otteensa oppikirjojen sisällön tuottamisesta ja siten myös osittain sisällön määrittämisestä.

[Kimmo Pirkkala]

Prepositio (von, van, af, de) osoittamassa aatelisuutta on käsittääkseni aika nuori keksintö, muutamia satoja vuosia. Tavast-nimitys on paljon vanhempi.

Uskottavin etymologia, mitä minä olen lukenut, liittyy 'takamaa' ja 'tausta' -logiikalle. Hämehän on rannikolta katsottuna metsäisten seutujen takana esihistoriallisella ajalla.

[Masa76]

^ Ensimmäisen ristiretken 1096 jkr osallistujalista kuhisee prepositioita: Godefroy de Bouillon, Hugues I^er de Vermandois, Tancrède de Hauteville, Bohémond de Tarente jne (saksalaisilla oli 1140-luvulla oma ristiretkensä pakanallisia vendejä vastaan ja mukana oli esim. Heinrich von Badewide), mutta prepositiot aatelisnimissä olivat käytössä jo paljon tuota aikaisemmin. Esimerkiksi Kaarle Suuren äidinisä Héribert de Laon kuoli (noin) vuonna 720, nelisensataa vuotta ennen ristiretkiä.

Hauskaahan tällainen teorioiden pallottelu on.

[Kimmo Pirkkala]

^Mutta merkitsikö prepositio nimessä tuolloin aatelisuutta vai vain sitä mitä sillä alunpitäen tarkoitettiin, eli ko. henkilön kotipaikkakuntaa? Godefroy Bouillonista, Hugues Vermandoisista, Bohemond Tarentesta jne. Sehän se preposition alkuperäinen tarkoitus on ja vasta myöhemmin prepositiolla varustettu "sukunimi" vakiintui aatelistolle ominaiseksi lisänimeksi.

[-PPT-]

Mutta mitenkäs on suomen kielen laita? Suomen kielen nykyinen lauserakenne on subjekti-predikaatti-objekti, esim minä juon viinaa. Monien lähteiden mukaan suomen kieltä puhuttiin esikristillisenä aikana eri sanajärjestyksessä.

Ja ylipäätään suomen kieli; Ei tarvitse olla mikään tiedemies että tajuaa että suomi ja viro ovat suht vähän aikaa sitten olleet samaa kieltä. Kenties saksalaisten ryniminen Viroon ja ruotsalaisten tulo Suomeen erittyivät suomen ja viron kielet.

[Jaska]

Uskottavin etymologia, mitä minä olen lukenut, liittyy 'takamaa' ja 'tausta' -logiikalle. Hämehän on rannikolta katsottuna metsäisten seutujen takana esihistoriallisella ajalla.

Ei huono ole tämäkään! Etenkin kun muistetaan skandinaaviset kirjoitusasut Tafstalont yms.

Mutta mitenkäs on suomen kielen laita? Suomen kielen nykyinen lauserakenne on subjekti-predikaatti-objekti, esim minä juon viinaa. Monien lähteiden mukaan suomen kieltä puhuttiin esikristillisenä aikana eri sanajärjestyksessä.

Ja ylipäätään suomen kieli; Ei tarvitse olla mikään tiedemies että tajuaa että suomi ja viro ovat suht vähän aikaa sitten olleet samaa kieltä. Kenties saksalaisten ryniminen Viroon ja ruotsalaisten tulo Suomeen erittyivät suomen ja viron kielet.

Kantauralissa tosiaan näyttäisi olleen SOV-sanajärjestys, eli verbi lopussa. Ilmeisesti jossain vaiheessa kantasuomen erilliskehityksen aikana tuo on muuttunut. Toisaalta muutos on ilmeisesti typologisesti odotuksenmukainen, joten se ei välttämättä ole kontaktikielten vaikutusta.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kantaurali.pdf
(Kantauralia ulkomaan eläville)

Suomen ja viron ero näyttää olevan tuota vanhempi tapahtuma, muttei niin vanha kuin joskus on ajateltu. Nykyään perustelluin näkemys myöhäiskantasuomen hajoamiselle ajoittuu ajanlaskun alkua seuraaviin vuosisatoihin - ks. s. 6 taulukko:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

Varsinaissuomeen on sen jälkeenkin tullut pohjoisvirolaista vaikutusta, joka on erottanut kielimuodon muinaishämeestä. Suomen murteiden erilaiset juuret käyvät ilmi tästä karttaesityksestä:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomensynty.html

Ensimmäisenä näyttää eronneen eteläviro kaikista muista kielimuodoista:
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf

Nykyinen kirjaviro perustuu pohjoisvirolle, mutta ainakin "ydin-eteläviro" eli võro-seto on niin erilaista, että se ansaitsee oman kirjakielensä:
http://fiu-vro.wikipedia.org/wiki/V%C3%B5ro_kiil

[Tabula Rasa]

Ihan mielenkiinnosta kysyn jos joku tietäisi, mihin käytettiin asbestivahvisteista keramiikka ellei metallurgiaan? Savonkin korkeudelta useita löytöjä kivikautisesta asbestikeramiikasta. Käkisalmen korkeuksilla toki enemmän. Pelkästään vahvempaa keramiikkaa? Voisiko olla etteivät senaikaiset osanneet yhdistää suomen yleisimmän asbestimineraalin terveyshaittoja? Vai oliko vahvempi keramiikka terveyshaitoistakin huolimatta niin suuri etu että siitä kannatti pitää kiinni?

[Kimmo Pirkkala]

 
Jos asbestin vaarat on tunnettu vasta muutama vuosikymmen, niin kyllä se voisi tosiaan olla niin, että kivikautiset ihmiset eivät sen terveyshaittoja tunteneet.

[Tabula Rasa]

Jos asbestin vaarat on tunnettu vasta muutama vuosikymmen, niin kyllä se voisi tosiaan olla niin, että kivikautiset ihmiset eivät sen terveyshaittoja tunteneet.

Njooh, se vain yllättävää miten paljon senaikaiset jo tienneet.

[Mok]

^Mutta merkitsikö prepositio nimessä tuolloin aatelisuutta vai vain sitä mitä sillä alunpitäen tarkoitettiin, eli ko. henkilön kotipaikkakuntaa? Godefroy Bouillonista, Hugues Vermandoisista, Bohemond Tarentesta jne. Sehän se preposition alkuperäinen tarkoitus on ja vasta myöhemmin prepositiolla varustettu "sukunimi" vakiintui aatelistolle ominaiseksi lisänimeksi.

Näin voi olla vieläkin. Tapasin muutama vuosi sitten italialaisen kaverin - Antonio di Botticelli. Aloitin small talkin aatelisuudesta. Hän totesi kuitenkin, ettei hän mikään aatelinen ole; di kertoo vain hänen olevan tuolta tilalta/paikalta.

[Kimmo Pirkkala]

^Tuo on se tapa, jolla sukunimet ovat hyvinkin vahvasti otettu käyttöön koko Euroopassa, myös Suomessa. Oma sukunimenikin sattuu monen muun suomalaisen tavoin olemaan tilan nimi, joka on otettu sukunimeksi joskus 1800-luvun lopulla. Ylipäätään sukunimen käyttäminen taitaa olla verrattain uusi ilmiö, eihän niitä ollut vielä parisataa vuotta sitten läheskään kaikilla. Ja tilan/kylän/paikkakunnan ottaminen sukunimeksi on nimeämistapa, joka on lähtenyt ensin leviämään aateliston keskuudessa ja myöhemmin tapa on laskeutunut myös rahvaan pariin.

[Jaska]

Ihan mielenkiinnosta kysyn jos joku tietäisi, mihin käytettiin asbestivahvisteista keramiikka ellei metallurgiaan? Savonkin korkeudelta useita löytöjä kivikautisesta asbestikeramiikasta. Käkisalmen korkeuksilla toki enemmän. Pelkästään vahvempaa keramiikkaa? Voisiko olla etteivät senaikaiset osanneet yhdistää suomen yleisimmän asbestimineraalin terveyshaittoja? Vai oliko vahvempi keramiikka terveyshaitoistakin huolimatta niin suuri etu että siitä kannatti pitää kiinni?

Asbestikuidut sekoiteaineena mahdollistavat sen, että saviseinämä voi olla paljon ohuempi ja astia siten kevyempi eli helpompi siirrellä. Murtuessakaan palaset eivät välttämättä leviä tantereelle asbestikuitujen ansiosta, jolloin paikkaaminen tuoreella savella on helppoa.

Kätevä keksintö, mutta valitettavan epäterveellinen... Tosin senaikaisella elinajanodotteella harva ehkä ehti kärsiä vanhemmalla iällä pitkään.

[Kimmo Pirkkala]

Kätevä keksintö, mutta valitettavan epäterveellinen... Tosin senaikaisella elinajanodotteella harva ehkä ehti kärsiä vanhemmalla iällä pitkään.

Asbesti on vaarallinen vain pölytessään, kuten rakennusten purkutöitä tehtäessä. Ei se seinässä ollessaan ole mitenkään vaarallista. Keramiikka-asbestista voisi kuvitella olevan terveysriskejä, jos astioita särjettäisiin urakalla pieniksi palasiksi jossain pienessä ja tuulettamattomassa, suljetussa tilassa. Se ei minun korvaani kuulosta kivikauden ihmisen arkiselta rutiinilta.

[sivullinen.]

Yhdellä englannin kuninkaista oli kuuluisa asbestinen pöytäliina. Hän heitti sen aina tuleen ruokailun päätyttyä. Asbestin tulenkestävyys on käsittääkseni ollut sen hyödyllisin piirre. Savesta on vaikea saada kestävää ruukkua ilman lasitusta tai jotain rakenneainetta.

http://www.mesothelioma-help-network.com/mesothelioma/articles/history_of_asbestos/index.html

Tuon tarinan mukaan jo roomalaiset olisivat osanneet tehdä asbestista pöytäliinoja - ja muita vaatteita. Ensi joulun hitti tuote saattaisikin olla muinaisroomalaiset asbestikalsarit. Mutta byrokraattien lahjonta pitäisi aloittaa jo nyt. Muuten stakes olisi kieltämässä ne asbestin siittiöiden laatua heikentävien ominaisuuksien takia.

[Nikolas]

http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen
Helena Erosen "Suomi on ruotsalainen" -blogikirjoituksen kommenttiosasto on täynnänsä mielenkiintoisia anekdootteja,

...

Tuohikirje-292 on itämerensuomea ja kirjoitettu kyrillisin kirjaimin.

Tuohikirje on ajoitettu vuosille 1240-1260.

Mutta löytyy suomalaisilta omakin kirjainmerkistönsä ja vielä vanhempaa tekstiä, nimittäin:

Ruotsalaisten omia tutkimuksia:

Itse asiassa vanhimmat "ruotsalaiset" riimukivet tulkitaan suomenkielen avulla, ne eivät aukea tulkittaviksi 'muinais-skandinaavisella' kielellä.

Ruotsin riimukivissä jaottelu menee jotenkin näin:

Ennen 600-lukua olevia Götänmaalta löytyneitä riimukiviä eivät ruotsalaiset tutkijat oikein saa 'muinais-skandinavialla' tulkittua, joten päätelmä on se, että kieli on vaihtunut 600-luvun jälkeen, ehkä 700-800 -luvuilla.

Sveanmaalla kieli on vaihtunut 200 vuotta myöhemmin - 800-luvulla - tai ehkä jopa vasta tanskalaisvallan aikana 1200-1500 -luvuilla.

Ja arkeologisten todisteiden perusteella Tukholman saaristossa on puhuttu suomea vielä 1500 luvulla.

Tämähän on mielenkiintoista, sillä jos kyseisiä säilyneitä riimukirjoituksia löytyy runsaasti, niistä voidaan saada hahmoteltua muinaissuomalaista kieltä.

Esimerkillisesti Jaakko Paavilainen on maininnut myös lähteitä:

Ja tässä vähän lisää aiheesta:

Suomalaistutkijoiden mukaan Ruotsin vanhoissa riimukivissä on todennäköisesti suomen kielen sanoja.

Tampereen yliopiston etnomusikologian professori Timo Leisiö on tutustunut ruotsalaistutkija Ove Bergin havaintoihin.

Riimukiviä tutkinut Ove Berg:

Jällivaaran kirjoituskammarissa syntyi pitkän tutkimustyön tuloksena Ove Bergin kynästä kirja "Runsvenska, svenska - finska"... - "Riimukivien ruotsi - suomi".

Lapsuuden maisemissa Blekingen ja Skoonen rajalla oli riimukiviä runsaasti, myös paikallinen murre poikkesi yleisruotsista ja yli 30 vuotta eläinlääkärinä Jällivaarassa tutustutti hänet suomen ja saamen kieleen.

Niinpä riimukivien arvoituksellisten sanojen merkitys löytyi yllättäen suomen kielen kautta.

Tampereen yliopiston kansantieteen ja etnomusikologian professori Timo Leisiö on tutustunut Ove Bergin kirjaan eikä ole lainkaan yllättynyt, sillä Ruotsissa ei nähdä suomalaisten osuutta maan muinaiseen historiaan, vaikka se aivan helposti löytyy, jos osaa suomen kieltä.

Pankaa tätä tietoa kiertämään... - Näistä asioista ei tulla koskaan puhumaan koulukirjoissa, tai massamediassa.

http://ohohupsis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130262-suomi-on-ruotsalainen#comment-1947138

[Jaska]

Täyttä pseudotieteilyä tuo mukasuomalainen riimukivikirjoittelu. Ne tekstit, jotka eivät aukea skandinaavis-germaaniselta pohjalta, eivät todellakaan aukea myöskään suomen pohjalta - katsokaa itse täältä esimerkkejä:
http://www.sinikivi.com/index.php?option=com_content&view=article&id=145:jutustelua-ruotsin-riimukivistae&catid=41&Itemid=161

Täytyy olla todella sinivalkoiset lasit ja todella tietämätön uskottavasta kielitieteellisestä vertailusta että voi vakavasti suhtautua tuollaisiin tulkintoihin. Oireellista onkin, että noita "löytöjä" tekevät aina ihan muiden alojen ihmiset kuin kielitieteilijät.

Novgorodin keskiaikaisissa tuohikirjeissä sen sijaan todella on itämerensuomalaistakin kirjoitusta. Suomea nekään eivät kuitenkaan sisällä vaan karjalansukuista kieltä:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/vir99laakso.pdf

Keski- ja Etelä-Ruotsi ovat olleet germaanisia jo tuhansia vuosia, siitä todistavat sekä vanhakantaiset paikannimet että monet ikivanhat germaaniset lainasanakerrostumat itämerensuomessa ja saamessa; esimerkkejä täällä:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

[Kimmo Pirkkala]

^Näitä kyllä piisaa. Toistan itseäni.

Suomen esihistoria tuntuu olevan ihmeellinen lantaläjä, joka houkuttelee näitä Juhan af Grannin kaliiberia olevia ufopseudotieteilijöitä kuin kärpäsiä.

edit. Heh, huvittavinta tuolla sinikivi-linkissä (ei ansaitse tulla toistamiseen linkatuksi missään yhteydessä) on, että riimujen kirjoituksissa "suomeksi" luullut sanat ovat nykysuomessa lainasanoja tyyliin hakata, merkki, rustata, aamen, sielu, runo jne. Todnäk vielä suurin osa germaanisista kielistä tulleita. Sitten germaanisia lainasanoja vilisevää suomenkieltä puhuva väittää juuri ko. germaanisia lainasanoja suomeksi. Ei hyvää päivää taas... miten ihmiset kehtaavatkin todistaa tyhmyyttään moisella innolla. Nuo aprikoinnit voisivat olla parodiaa, mutta eivät taida olla.