Onko Eduskunta olemassa vuonna 2020?

[sivullinen.]

Suomen kansanedustajalaitos eli parlamentti eli Eduskunta on ollut olemassa vuodesta 1905 lähtien. Se perustettiin korvaamaan säätyeduskunta, joka oli ajautunut päätöksenteoissaan umpikujaan, eikä enää pystynyt saamaan aikaan mitään toimeenpantavia päätöksiä. Säätyeduskunnan lakkautus tuli kaikille yllätyksenä, sillä se oli toiminut yhtäjaksoisesti jo 1860-luvulta asti ja tuntui ikuiselta. Lakkauttaminen tehtiin painostamalla säätyeduskunta itse lakkauttamaan itsensä viimeisillä säätyvaltiopäivillä.

Nyt Eduskunta on ajautunut samaanlaiseen kyvyttömyyden tilaan. Jokainen kadun tallaaja on alkanut ihmetellä tuleeko kuntauudistuksesta tai SoTe-uudistuksesta yhtään mitään. Jopa molempien oppositiopuolueiden puheenjohtajat ovat vahvasti esiintuoneet uskonpuutettaan ja hallituspuolueiden tunnetut kansanedustajat - joskaan ei vielä ministerit - ovat toivoneet hankkeiden tulevan haudatuiksi. Näiden kahden suurimman hallituskauden hankkeen lisäksi on talouskriisin hoito jäänyt pelkäksi käsien heilutteluksi, teollisuuden joukkopako vain kiihtynyt, kansalaisaloitteiden nollakäsittelyllä viety kansan luottamus ja lehdistön uskottavuuden kadotessa, ja vapaan lehdistön siirtyessä sosiaaliseen mediaan, menetetty mahdollisuus valehdella kansalle. Valta eduskunnalta on jo ennen lipsunut puolueiden johdoille, jotka ryhmäkurin nimessä kertovat mitä edustajan tulee äänestää. Eduskunta ei ole enää pitkiin aikoihin ollut demokratia vaan varkaiden ja apinoiden temmellyskenttä.

Kaikesta tästä näkee, että Eduskunta on ennen näkemättömässä kriisissä. Ei edes vuoden 1918 jälkeen, jolloin sosialistien edustajat olivat vankileireillä; vuoden 1944 jälkeen, jolloin Neuvostoliitto antoi tiukkoja ehtoja; tai vuoden 1960-luvun vaihteen, jolloin kommunistit olivat lähellä vaalivoittoa, jolla Suomesta olisi tehty "kansandemokratia"; aikoina ole Eduskunnan jatkuvuus ole yhtä pahasti uhattuna kuin nyt. Eikä sitä uhkaa ainoastaan kansasta purkautuva halu saada demokratia Suomeen vaan myös Euroopan Uniosta "pankkiunionien" kautta tunkeva halu viedä valta Brysseliin.

Kysynkin sinulta arvoisa keskustelija, uskotko Suomen Eduskunnan olevan olemassa vielä vuosikymmenen lopussa eli vuonna 2020?

Perustele näkemyksesi. Kerro mitä haluaisit tilalle?

[nitkunatku]

Kansa itse omiksi edustajikseen -> suora demokratia.

[Oami]

Kannatan suoraa demokratiaa, mutta samalla kannatan eduskunnan olemassaoloa. Se saisi edelleen päättää kaikista niistä asioista, joihin kansa ei ottaisi riittävän vahvasti kantaa.

[Lalli IsoTalo]

Eduskunta suoritti oman kastraationsa kirjoittamalla perustuslain ensimmäiseen pykälään "Suomi on Euroopan unionin jäsen".

Nyt meillä on korkeavirkainen eunukkikunta, joka vartioi EU-sulttaaninen haaremia.

[Lalli IsoTalo]

Tarkennus edelliseen.

EU sijoitettiin valtiosääntöön määrittelemättä mikä se on, ja mikä sen toimivalta on. EU:sta tuli valtioelin, koska valtioelimet luetellaan valtiosäännössä.

1. Valtiosääntö on määrittelee
- millä elimillä on pääsy ylimpään poliittiseen ratkaisuvaltaan,
- millä menettelytavoilla nuo ylimmät valtioelimet valitaan ja
- miten valtioelinten toimivallat rajataan.

2. Lause "Suomi on Euroopan Unionin jäsen" ei jätä milliäkään liikkumavaraa mihinkään suuntaan:
- Siinä ei ole mitään varauksia.
- Siinä ei ole mitään poikkeuksia.
- Se on täysin yksiselitteisesti sijoitettu valtiosääntöön.

Toisin sanoen, perustuslaki ei rajaa EU:n valtaa mitenkään, joten EU on ylin valtioelin.

Eduskunta on tosiallisesti enää pelkkä kumileimasin, jos lakia luetaan siten kuin luin.

[sivullinen.]

Kannatan suoraa demokratiaa, mutta samalla kannatan eduskunnan olemassaoloa. Se saisi edelleen päättää kaikista niistä asioista, joihin kansa ei ottaisi riittävän vahvasti kantaa.

Ympäripyöreä poliittinen vastauksesi ei riitä. Et voi kannattaa kahta asiaa ylimmäksi päättäväksi elimeksi. Jos eduskunta ja Suora Demokratia - sitova kansanäänestys - ovat eri mieltä, kumpaa kannatat?

Riittävän vahvasti kantaaottamattomuuden antama takaportti mahdollistaisi aina Eduskunnalle aina väylän ohittaa sitovankin kansanäänestyksen tuloksen. Jos kansanäänestys kieltäisi minareettien rakentamisen, voisi Eduskunta antaa rakentaa sellaisen esimerkiksi säätämällä lain, jolla kielletään estämästä minareettien rakentaminen. Siten rakentaminen ei olisi sallittua, mutta jos joku haluaisi sellaisen rakentaa, sitäkään ei voitaisi estää - ja minareetti tultaisiin ennemmin tai myöhemmin rakentamaan. Tai kierron voisi suorittaa myös antamalla maata ulkomaisen lähetystön käyttöön minareetin rakentamista varten. Silloin rakennus ei olisi varsinaisesti Suomen maalla, ja taas olisi laki onnistuttu kiertämään. Ei maassa yksinkertaisesti voi olla kahta ylintä valtaa käyttävää elintä. Toisen päätökset ohittavat aina toisen päätökset.

[Morsum]

Eihän eduskunta ole kriisissä vaan hallitus. Eduskunta on poliittisesti elinvoimaisempi kuin pitkään aikaan, koska siellä on perussuomalaiset sekoittamassa vakiintunutta järjestelmää. Samalla puolueiden on ollut pakko alkaa ottamaan jopa kantaa johonkin.

[sivullinen.]

Eduskunta on tosiallisesti enää pelkkä kumileimasin, jos lakia luetaan siten kuin luin.

Eduskunta on perustuslain ja ylipäätään lain kannalta pelkkä kumileimaisin. Silti se on hallituksen kautta väkivaltamonopolin hallitsija ja pystyy ylläpitämään tietynlaista pakkovaltaa. Siis de jure Eduskunta on jo kuollut - de facto se tulee kuolemaan ennen vuotta 2020. Minulle de facto on tärkeämpi puoli.

[veikko1980]

Voi olla et tulevaisuudessa tarvitaan enään 100 äijää, kun EU:n federalisoituminen lähtee lentoon. Eihän kaksi parlamenttia tarvita, kun yksi riittää.

2020 voisi olla takaraja...kiduttavan pitkää 7 vuotta

[sivullinen.]

Katainen on jo menettämässä uskoaan järjestelmään. Hän anelee oppositiota ja työmarkkinaosapuolia luomaan uutta yhteiskuntasopimusta. Urpilainen anelee samanlaista sopimusta työllisyyssopimuksen nimellä. Sipilä taas väittää itse keksineensä nämä sopimukset, ja muiden tulleen hänen linjoilleen. Suomen Pankin entinen EU-komissaari Liikanen näkee myös välttämättömänä yhteiskuntasopimuksen.

Mutta yksi puuttuu pelistä. Se on maksaja; se on kansa. Kansa ei ole läsnä niissä pöydissä missä sopimusta nyt aiotaan tehdä. Kansaa ei ole edes kutsuttu paikalle. AY-liike elää omaa elämäänsä. Hallitus ja eduskunta on onnistunut kalastamaan äänet vastoin kansan tahtoa. Suomen Pankki, EK tai mikään talouselämän organisaatio ei edes yritä olla kansaa edustava; ne tulevat paikalle kertomaan taloudelliset tosiasiat.

Ei sellaisella porukalla päästä eteenpäin piiruakaan - eikä metriä.

Kaiken lisäksi helppo arvata miten näissäkin talkoissa käy. Jos ei päästy sopuun ja yksimielisyyteen kuuden hallituspuolueen kesken, niin päästäänkö kutsumalla paikalle vielä oppositio ja muita omia eturyhmiään puolustavia? Saa arvuutella. Minun arvaukseni on, että ei tule mitään. Mitä useampi kokki, sitä vaikeampi on valmistaa ruokaa. Eduskunnan kyky toimeenpanna päätöksiä pysyy siis nollassa. Mustat pilvet taivaanrannalla on kuitenkin havaittu jo niin hallituksen kuin kaikkien muidenkin toimesta. Ainoaksi ratkaisuksi jää heittää hanskat naulaan. Kreikassa lakkautettiin yleisradio. Samaa kaivattaisiinSuomeenkin; se olisi hyvä alku. Parempi on tehdä kipeitä päätöksiä vielä kun ei ole ihan pakko. Silloin on jotain pelivaraa; silloin on vielä toivoa yhteiskuntarauhan säilymisestä. Sen on historia meille jo niin moneen kertaan osoittanut. On säätyvaltiopäivien lakkautus ja on Vapauden ajan lopetus. Saadanko me nyt Eduskunnan lopetus?

[Lasse]

Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Who You gonna call?

Ghostbusters?

[sivullinen.]

Valtiosääntö eli Perustuslain ensimmäinen pykälä ei kaipaa muuta muutosta kuin sinne äskettäin kirjatun EU jäsenyyden poistamista. Se kohta minkä muutoksesta nyt puhutaan, on Perustuslain toinen pykälä Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate, ja siitä seuraavat. Niihin on tehty viime vuosina paljon mielestäni huonoja muutoksia kuten presidentin valtaoikeuksien kaventaminen. Hyväänkin suuntaan on menty luomalla kansalaisaloiteet, mutta ensimmäisen tarvittavan äänimäärän keränneen kansalaisaloitteen kohtaloksi tullut hylkäys valiokunnasta, osoitti ettei kansalaisaloitteilla ole käytännössä yhtään mitään merkitystä. Valtiosääntöä pitää siis uudistaa paljon voimakkaammin. Muuten ei kriisi lakkaa.

Perustuslaki voisi alkaa vaikka näin.

1 luku Valtiojärjestyksen perusteet

1 § Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hommaforumin kaikille käytössä oleva äänestyskoneisto.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Mainitsemani esimerkit historiasta antavat kuvan mahdollisuuksista. Vapauden aika päättyi Kustaa III:nen nousuun valtaan ja valtakunnanneuvosten alistamisesta kuninkaalle nimeämällä ne kuninkaanneuvoksiksi. Samalla kuninkaan tehtävä pelkkänä valtakunnanneuvoston kumileimasimena muutettiin takaisin vallaksi sanoa viimeinen sana lähes kaikissa asioissa - lukuun ottamatta verotusta. Siirryttiin siis amerikkalaiseen tapaan, jossa verojen kerääminen ja päätösten toimeenpano ovat eri valtaelimien alaisia. Se toimi hyvin Kustaa III:sen aikaan - ja on toiminut kohtuullisesti amerikassa. Siinä on yksi vaihtoehto. Toinen esimerkki oli säätyvaltiopäivien lakkautus ja sen tilalle otettu eduskunta. Siinä ei suurta muutosta tapahtunut. Vain äänioikeus laajeni kattamaan suuremman osan väestä. Suuremmat muutokset tulivat myöhemmin, kun ensin tsaari syöstiin vallasta, jolloin ylin toimeenpanovalta siirtyi valtakunnan duumalle Venäjälle, ja itsenäisyyden kautta, jolloin se siirtyi Suomen presidentille.

Huomattavaa on, että molemmissa tapauksissa siirtymä tapahtui rauhallisesti ilman "vallankumousta". Molemmissa vanha valtaelin painostettiin itse lakkauttamaan itsensä. Eikä painostus tapahtunut edes pääosin uuden valtaelimen toimesta vaan yleisen kansalaismielipiteen, joka oli kyllästynyt toimimattomaan järjestelmään, ja talouden lainalaisuuksien kaatuessa niskaan. Ongelmia syntyi vasta järjestelmän tultua käyttöön. Niissä kun oli "lastentauteja". Siksi nyt olisikin tarpeen nimenomaan luoda jo valmiiksi hyvin pohdittu järjestelmä itse itsensä lakkauttavan Eduskunnan tilalle. Ehdotuksia siihen suuntaan on tullut anarkokapitalistien "yövartijavaltiosta" ja federalistien ajatuksesta siirtää valta Euroopan Parlamentille; helppo ja aina mukana oleva vaihtoehto on myös diktaattorin valinta; kommunisteilla on monessa maassa käytössä oleva yksipuoluejärjestelmä antaa vaihtoehdoksi; Suoraa Demokratia on taas Sveitsissä; mutta internet-demokratiaa ei ole missään. Uuteen aikakauteen sopisi uuden tyyppinen valtajärjestelmä. Se pitää kuitenkin ensin keksiä.

Ja ennen vanhan valtaelimen lakkauttamista pitää uusi olla valmiina. Hetken ne voivat toimia rinnakkain - siinä olen Oamin kanssa samaa mieltä. Mutta lopulta vain yksi voi olla ylitse muiden. Siksi Eduskunta ei voi ihan vielä lakkauttaa itseään.

[sivullinen.]

Ajankohtainen kakkonen totesi hallituksen olevan toiminta kyvytön. Samoin todettiin, ettei tilanne muutu miksikään hallitusta vaihtamalla. Niin se on. Mikä auttaisi?

[Oami]

Kannatan suoraa demokratiaa, mutta samalla kannatan eduskunnan olemassaoloa. Se saisi edelleen päättää kaikista niistä asioista, joihin kansa ei ottaisi riittävän vahvasti kantaa.

Ympäripyöreä poliittinen vastauksesi ei riitä. Et voi kannattaa kahta asiaa ylimmäksi päättäväksi elimeksi. Jos eduskunta ja Suora Demokratia - sitova kansanäänestys - ovat eri mieltä, kumpaa kannatat?

Kas, tämmöinenkin viestiketju oli. Sori kun pääsi hukkumaan.

Ja vastauksena kysymykseen: sitova kansanäänestys tietysti. Voitaisiin vaikka lisätä perustuslakiin kohta, että eduskunta ei saa tehdä päätöstä vastoin sitovan kansanäänestyksen tahtoa tietyn "rauhoitusajan" kuluessa. "Rauhoitusaika" voisi olla vaikkapa kahdet eduskuntavaalit.

[PaulR]

Katselin tuossa Falklandista esityksen...

Ja päädyin esitykseen, että arvokkaamat ja rohkeammat pojammet pojat olivatkaan.

(http://esask.uregina.ca/management/app/assets/img/enc2/selectedbig/51F3D143-1560-95DA-4322AC316171592B.jpg)

Victoria Cross

[Tunkki]

Katselin tuossa Falklandista esityksen...
Ja päädyin esitykseen, että arvokkaamat ja rohkeammat pojammet pojat olivatkaan.

Tuo Victoria Cross on aikalailla melko harvinainen mitali, tuota ei moni saa.
Top Gearista tuttu Jeremy Clarkson tutustuttaa aiheeseen:

http://www.youtube.com/watch?v=Tpg6h16k8eU

Clarksonin appiukko oli tienannut moisen ja asia tuli esille vasta kun itse sankari kuoli.

[PaulR]

Katselin tuossa Falklandista esityksen...
Ja päädyin esitykseen, että arvokkaamat ja rohkeammat pojammet pojat olivatkaan.

Tuo Victoria Cross on aikalailla melko harvinainen mitali, tuota ei moni saa.
Top Gearista tuttu Jeremy Clarkson tutustuttaa aiheeseen:

http://www.youtube.com/watch?v=Tpg6h16k8eU

Yksin painoi kuolemaansa, Hyvä kuolema, ajttelin.

Clarksonin appiukko oli tienannut moisen ja asia tuli esille vasta kun itse sankari kuoli.

[PaulR]

Yksin painoi kuolemaansa ja hyvä näin ajattelin. Tarvetta tehdä ei olisi ollut.

[Tunkki]

No, paikallinen vastaava on Mannerheimin risti.
Jaetaan vain sota-aikana.

[PaulR]

No, paikallinen vastaava on Mannerheimin risti.
Jaetaan vain sota-aikana.

Tunkki muistaa sanoneeni, että epätoivoiset tilanteet ovat mahdollisia ihmeitä?

[Veikko]

Jos kehitys jatkuu nykyisellään, Eduskunnalla ei ole käytännön merkitystä vuonna 2020. Se on silloin pelkkä muodollisuus, jota tarvitaan rituaalista ja näennäistä demokratiaa varten, todellisen vallan ollessa silloin kokonaan EU:n demokraattisen säätelyn ulkopuolella olevilla byrokraateilla.

[Jaska Pankkaaja]

Tottahan teatteri ja kumileimasin tarvitaan.

[nollatoleranssi]

Kansa itse omiksi edustajikseen -> suora demokratia.

Jonkinlaista Sveitsin-mallia kannattaisin, mutta pitäisin silti yllä tämän edustuksellisen demokratian.

Kansalaisaloitteita kehittäisin niin että ne eivät menisi aluksi mihinkään kansanedustajalaitoksen välikyselyyn, vaan pikemminkin suoraan eduskuntataloon päätettäviksi. Vaikka tuo tarkoittaisi äänirajan nostamistakin, niin se vahvistaisi demokratian toteutumista Suomessa, nykyisen "lumedemokratian" sijaan.

Tuosta Sveitsin mallista on jäänyt itselle epäselväksi, että miten ne kansanäänestykset eri asioista päätettäessä hoidetaan?

Pitäisin kansanäänestystä yleisesti ottaen luotettavana kannanottona eri asioihin, mutta sen pitäisi koskea vain tärkeitä ja kaikkia koskevia tapahtumia. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa eduskuntavaalit tai EU-äänestys (joka ei tosin tainnut olla edes sitova).
Yksi virhehän tapahtui siinä kun eurosta ei tuollaista äänestystä tehty.

[Toivoton tapaus]

Suomen kansanedustajalaitos eli parlamentti eli Eduskunta on ollut olemassa vuodesta 1905 lähtien. Se perustettiin korvaamaan säätyeduskunta, joka oli ajautunut päätöksenteoissaan umpikujaan, eikä enää pystynyt saamaan aikaan mitään toimeenpantavia päätöksiä.

Mun mielestä toi oli hyvä tilanne. Mitä enemmän päätöksiä nää pässit saa tehtyä, sitä enemmän päin persettä mennään. Mä haluan säätyeduskunnan takaisin!

[Kim Evil-666]

Olen Oamin kanssa samoilla linjoilla.

[Oami]

Tuosta Sveitsin mallista on jäänyt itselle epäselväksi, että miten ne kansanäänestykset eri asioista päätettäessä hoidetaan?

En ole varma ymmärränkö kysymyksen oikein.

Lähetetään äänioikeutetuille kutsu tulla äänestämään; äänioikeutetut tulevat äänestämään, äänestyslipussa lukee kysymys, äänestäjä kirjoittaa kysymykseen perään kyllä tai ei; äänet lasketaan jne. jne.

Samalla kertaa voidaan kysyä useista eri asioista. Jos jotkut kysymykset ovat keskenään ristiriitaisia, on niiden perässä vielä lisäkysymys "jos kansanäänestyksen vastaus näihin molempiin on kyllä, niin kumman haluat jäävän voimaan".

[Olli_Johannes]

Eihän eduskunnalla ole tosiaan enää nytkään kovinpaljoa todellista valtaa, vaan puolueiden ryhmäkuri sanelee edustajien kantoja ja hallituspuolueita sitoo hallitusohjelma jonka laati vielä joitain vuosia takaperin (en mjista mille hallitukselle) ameriikkalainen konsulttiyhtiö. Tietysti iso osa lainsäädännöstä tulee EU:sta.

Nyky-Suomessa on kuitenkin eduskunta ilman todelista valtaa, meillä vietetään itsenäisyyspäivää, vaikka valtiollisesta itsenäisyydestä on enää rippeet jäljellä. Meillä on myös presidentti jonka valta on melko marginaalista ja useissa Euroopan maissa on ollut vaikka kuinka pitkään kuninkaallisia joilla ei ole käytännössä yhtään valtaa. Presidentit ja kuninkaat on kuitenkin säilytetty kustannuksista huolimatta, jotta "eliittiä" vanhoillisempi kansa pysyisi tyytyväisenä. Luultavasti eduskuntakin tulee säilymään vielä pitkään vaikkei sillä enää valtaa olisikaan.

[Ilkka Partanen]

Eduskunta on tietenkin olemassa vuonna 2020. Toisaalta kun mietin niin nykyinen järjestelmämme on sinänsä toimiva (edustuksellinen demokratia + vallan kolmijako), mutta sukupolvien toimintakulttuuri on luonut systeemiin omanlaisensa kummallisuudet joista uusi poliitikkopolvi ei ole päässyt irti. Konsensuskulttuuri ja perehtymättömyys asioihin ovat erittäin tyypillisiä ilmiöitä, samoin muutosten vastustaminen viimeiseen saakka. Uudistusten tullessa ne ajetaan läpi sellaisina että jo pelkkä sana uudistuksesta pistää ajan mittaan ihmiset niitä vastustamaan, ymmärrettävästi edeltäviin kokemuksiin pohjaten. Tämä on tietenkin edullista poliitikoille itselleen sekä virkamiehille. Kun jämähtäneimmätkin rakenteet säilytetään ja uusia säädöksiä tehdään lähinnä entisten tarkennukseksi, nousee poliittisesti läänitettyjen virkamiesten tarve, kun ei kukaan pysty olemaan kärryillä kokonaisuudesta. Heillä on myös enemmän hallinnollista valtaa, mikä tietenkin tarkoittaa käytännön tasolla myös poliittista valtaa. Se kuinka yhteiskunnasta saataisiin parempi jää monelta poliitikolta unholaan, tuntuu jopa täysin naivilta pikkumaisuudelta, typerältä idealismilta, kun on kysymys laajasta vallasta sekä tietenkin rahasta. Lisäksi poliitikot ovat tavattoman omahyväisiä sekä herkkänahkaisia. Jos joskus kuulette että joku poliitikko tunnustaa erehtyneensä, eikä ala heti perään selitellä kuinka oli tavallaan kuitenkin oikeassa, niin kannattaa tallentaa lausunto jotenkin. Kyseessä on todellakin historiallinen tapaus. 

Kuitenkin, yhä radikaaimmin muuttuva maailma laittaa jankuttamiseen, keskeytymättömään puheen vuodatukseen, kliseiden toistelemiseen ja ulkoaopeteltujen maneerien varaan rakentuneen poliittisen keskustelun uudistumisen raiteille. Sille että poliittinen järjestelmä pyrkii kasvattamaan omaa tonttiaan ja lopulta tekemään tyypillisesti "turvallisuuden" nimissä yhteiskunnasta järjettömän, ei kai voida oikein mitään.

[Sour-One]

Kannatan suoraa demokratiaa, mutta samalla kannatan eduskunnan olemassaoloa. Se saisi edelleen päättää kaikista niistä asioista, joihin kansa ei ottaisi riittävän vahvasti kantaa.

Ympäripyöreä poliittinen vastauksesi ei riitä. Et voi kannattaa kahta asiaa ylimmäksi päättäväksi elimeksi. Jos eduskunta ja Suora Demokratia - sitova kansanäänestys - ovat eri mieltä, kumpaa kannatat?

Kas, tämmöinenkin viestiketju oli. Sori kun pääsi hukkumaan.

Ja vastauksena kysymykseen: sitova kansanäänestys tietysti. Voitaisiin vaikka lisätä perustuslakiin kohta, että eduskunta ei saa tehdä päätöstä vastoin sitovan kansanäänestyksen tahtoa tietyn "rauhoitusajan" kuluessa. "Rauhoitusaika" voisi olla vaikkapa kahdet eduskuntavaalit.

Eli laaditun lain epäkohtia ei voisi korjata ilman uutta kansanäänestystä? Tai siis eduskunta voisi tuon rauhoitusajan jälkeen?

Mitä kaikkea muuten menisi kansanäänestykseen? Kuka sen päättäisi? Entä miten varmistettaisiin, että kansalaisilla on riittävä tieto asiasta äänestettäessä? Entäpä jos äänestys-% jäisi vaikka 10 prosenttiin?

[Supernuiva]

Eduskunta on olemassa vielä vuonna 2020, koska mitään vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä.

Jos jokin poliittista suosiota saanut vaihtoehtoinen järjestelmä olisi kehitetty, niin siinä tapauksessa vastaus voisi olla toisenlainen.

Minusta pitäisi pohtia sitä, että miten eduskunnan toimintaa säätelevää lainsäädäntöä olisi muutettava. Joitain muutoksia pitäisi ehkä tehdä, esimerkiksi ryhmäkuri pitäisi kieltää.