Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Sami Aario]

Yksi mahdollinen säästökohde voisi olla yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen, mutta se edellyttäisi vähintäänkin huolellista suunnittelua, joten mikään pikasäästöratkaisu se ei olisi.

[whiic]

Tällaisella peräkammariekonomistilla on sellainen käsitys, ettei Suomella olisi huolen häivää, mikäli vienti olisi reippaasti isompi kuin tuonti. Toisin sanoen mikäli rahaa ei väen vängällä työnnettäisi ulkomaille sen tähden, että saadaan halpahallista joka kuukausi uudet kuukauden kestävät vaatteet ja muut "kestokulutustavarat". Näin niin kuin yksinkertaistetusti ilmaisten.

Kiinan talous kasvaa näin globaalin laman alla säälittävät 9%. En näe erityisempää syytä lähettää sinne taloudellista tukea, vaikka kuinka kehitysmaa on olevinaan.

Olenko aivan pihalla näistä asioista?

Omasta mielestäni olet asian ytimessä. Olen itsekin pidemmän aikaa miettinyt, että lamatalkoomme ovat olleet täysin turhia. Mitä me ollaan tehty? Alennettu veroja, jotta ostovoima kasvaa. Ja mitä me ostetaan? Kiinalaista, korealaista, keskieurooppalaista, turkkilaista: kodinkoneita, elektroniikkaa, autoja, jne. Ja pahinta on, että lamatalkoiden pitäjät ymmärtävät markkinoiden koostuvan ulkomaalaisten tuotteiden myynnistä, mutta ovat silti sitä mieltä, että jälleenmyyntiketjun työllistäminen pitää Suomen pystyssä. Toki toki... se on sellaista totuuden realisoimisen välttelyä, kun eletään yli varojen. Vaikka kaikki työttömät saataisiin työllistettyä myymään Samsungin taulutelevisioita, Toyotia tai tuulipukuja se ei tarkoita, ettemmekö velkaantuisi nykyistäkin enemmän.

Meidän TÄYTYY saada vaihtotaseemme korjattua. Sisämarkkinat (jotka tarkoittavat kotimaisen tuotannon kulutusta kotimaassa) on tärkeä osa ulkomaantuonnin vähentämiseksi. Ulkomaanviennin tukeminen on myös tärkeää, mutta ei toki rajatta parannettavissa omilla päätöksillä. Reilut palkanalennukset tukisivat sekä sisämarkkinoita (koska tuotituotteiden hinnat eivät laske kotimaisten palkkojen mukana) että ulkomaanvientiä. Palkkakulujen merkitys on kuitenkin hyvin alakohtaista, esim. Suomen hehkuttamassa elektroniikkateollisuudessa (joka on nyt jo menetetty) se henkilöstökulujen osuus on alle 10%. Jopa sähkön hinta pelaa suurempaa roolia ja on ironista, että elektroniikkateollisuus pakeni täältä pois. Kyse oli toki siitä, että yritykset halusivat ahnehtia Kiinan kasvaville markkinoille. Jotkut toki menestyi ja keräsi kermat, toiset ottivat siellä turpiinsa.

Itse tuen sisämarkkinoita ostamalla suomalaiset laatujalkineet eli Sievi Arktis nahkasaappaat. Vähän myöhässä talven pakkasiin, mutta nämähän kestävät käytössä ainakin 10 vuotta, ja jos kengät jäävät lauhoina talvina käyttämättä, asianmukaisella varastointirasvalla vaikka 50...

M91 maiharitkin omistan. On suomalaista (Jalas). Mutta perskeleissön, kun tekevät liian hyvät kengät kun ne ei hajoa. Miten ne kuvittelee saavansa myytyä näitä, jos kengät on nyt jo kestänyt vakikäyttöä lähes 10 vuotta ja suutarilla kantapään kulutuspinta uudistettuna edessä on vielä vähintään toiset 10.

Suosittelen suosimaan suomalaista. Jos ei solidaarisuudesta suomalaista duunaria kohden, niin säästät ainakin itse rahaa, kun kestävät yli odotusten. Samaa ei voi sanoa kengistä Made in Italy tai China. Kaikista naurettavinta kastia on jotkut Ideapark-muotikadun putiikit, mitkä myy synteettistä "design"-muovimuotia kymmenkertaisella hinnalla. Suomalainenkaan ei olisi niin kallista.

Toteanpa lisäksi, että ne TV:ssä pyörivät GoFinland-kotimaanmatkailumainokset lämmittävät sydäntä näin laman alla. Toivoisin, että laman realiteetti saisi ihmiset heräämään, kun nousukausien aikana ei kotimaa tunnu kiinnostavan. Ehkä syy on siinä, että nousukausien aikana tuppaa markkinointikin kotimaanmatkailussa olemaan kohdistettu siten, että kotimaanmatka maksaa helposti enemmän kuin matka Etelä-Eurooppaan. Nyt saattaa päästä halvemmille matkoille kotimaassakin, kun yrityksetkään eivät kehtaa pitää mökkiseminaareja Lapissa jokaisessa mahdollisessa välissä.

Ei sisämarkkinat tietenkään kaikkea ratkaise, mutta se on toinen puoli yhtälöstä. Jos esimerkiksi kulutuselektroniikan kysyntä saataisiin puolitettua (koska tuotanto ei sijaitse Suomessa) niin se olisi aikamoinen määrä maan rajojen sisäpuolella pidettyä rahaa. Samaten autokannan saisi antaa ikääntyäkin. Viimeiset 10 vuotta autontuojien nurina on ollut sietämätöntä. Ja useimmiten ollaan puhutta autoveron laskemisen puolesta, koska se kuulemma tukisi autontuontibisnestä ja myyntimäärien myötä nostaisi autoveron tuottoa korkeammaksi volyymilla. Unohtavat tosin, että vaikka puolet auton myyntihinnasta jäisi kotimaahan (verot, vähittäismyyntiporras) se toinen puoli päätyy ulkomaille. Optimaalinen auton elinikä on ehkä noin 50 vuotta. Auton korjauttaminen voi maksaa enemmän kuin uusi, mutta korjauttaminen tehdään sentään Suomen rajojen sisällä ja tänne verot maksamalla...

"Hauskalta" myös kuulostaa, kun poliitikot ottaa kantaa sitä vastaan, että Suomella olisi omaa sähköautotuotantoa. Eikö päätös kuulukaan yksityiselle sektorille? Puhuvat myös alihankintatoiminnan kannattavuudesta. Mutta katsokaa Nokian alihankkijoita. Suurta menestystä? Ne lähti Suomesta halvemman työvoiman perään jo ennen Nokiaa.

Kummallista ajatella, että Suomi voisi elää "innovaatiolla", jos luovuttaa itse teollisuuden mukisematta ulkomailla toimiville kermankuorijoille.

[Kullervo Kalervonpoika]

Siitä huolimatta keskustelussa jonkun on asetettava esille keinovalikoiman ääripäät. Silloin muut uskaltanevat esittää sinänsä poikkeuksellisia, mutta vähemmän radikaaleja ratkaisuvaihtoehtoja.

Sitähän tässä on yritetty tehdä.

Niin... Minulla on muuten eräs muukin ihan vakava ehdotus säästötalkoisiin. Lakkautetaan parlamentarismi, poistetaan palkkalistoilta kaikki poliittiset virkamiehet ja palkataan näiden tilalle aitoja alojensa ammattilaisia.

Niin – ja alistetaan kaikki yhteiskunnalliset asiat (myös nimitykset) suoraan kansanäänestykseen. Ehkä siten saamme pelastettua jotain kansallisvaltiosta – sekä sen solidaarisuuteen perustuvasta hyvinvoinnista.

Ehkä saamme näin karsittua myös tarpeettomat rimpsut pois hyvinvointivaltion turvaverkosta.

[whiic]

- Suomessa on liikaa kaikenlaisia palvelijoita; ihon hoitajia; kynsien viilailijoita; suttuisten juottoloiden pitäjiä; ihokarvojen nyppijöitä;

Niin kauan kuin työvoimapulaa ei ole, on parempi, että meillä on ihokarvojen nyppijöitä. Se on sisämarkkinoita. Verrattuna esim. pölynimurin myyjään Gigantissa, ihokarvojen nyppijän veloituksesta jää 100% Suomeen. Pölynimurin hinnasta vähennetään ALV, myyjän palkka (veroineen) ja Gigantin kate (liikevaihtoveroineen). Pölynimuri kuitenkin valmistetaan ulkomailla ja se köyhdyttää Suomea. Suomi olisi parempi nähdä isona perheenä, jonka kannattaa mahdollisuuksien mukaan mm. remontoida omaa asuntoansa taitojen puitteissa itkemättä paikalle virolaisia remonttimiehiä.

byrokraattisia palveluja, joita ehkä hoidetaan suhteessa työtehtäviin tehokkaasti, mutta työtehtävät on järjestetty siten, että tarvittavia byrokraattisia toimenpiteitä/asiakas/tehtävä on liikaa; maahanmuuttoteollisuutta; suvaitsevuusteollisuutta; valtion rahoittamia järjestöradikaaleja; jne.

Tästä olen samaa mieltä. Nämä eivät kannata. Näitä on vaikea mieltää "palveluiksi" siinä mielin, että ne eivät ole tapoja, joilla suomalainen haluaa kuluttaa palkkansa. Ne eivät tue merkityksellisiä sisämarkkinoita eivätkä korvaa ulkomaantuontia. Byrokraattinen koneisto ei palvele kansaa, se palvelee vain byrokratiaa itseään.

Seuraavassa artikkelissa kerrotaan mm. siitä miten moniavioinen fundamentalisti mormoniyhteisö rakensi neljän makuuhuoneen omakotitalon päivässä. Se on valtaa ja voimaa se. Kuvitelkaa itsenne samaan tilanteeseen.

Olen kyllä tietoinen, että mormoniyhdyskunnalta ei vankan timpurikokemuksen ja päättäväisen ryhmätyön johdosta kauaa kestä nostaa pystyyn suurempaakin navettaa. Suomessa ei onnistu:
- kaavoitus
- rakennuslupa
- lämpöeristysvaatimukset
- keskusimuri ja lämpöpumppu (asentaminen kielletty maallikolta)
- sähköt (asentaminen kielletty maallikolta (lämpöpumpun kytkeminen talossa jo olevaan sähköön vaatii sekin erikseen sähkömiestä!))
- rakennustarkastus, jottei taloa rakenneta huonoille perustuksille
- jne.

Helppo se on mormonin pukata joku askeettinen, eristämätön aitta tai asuintalo, sillä eipä hihhulit usein luksuksesta piittaa, voisivat vaikka asua navetassa. Amishit eivät edes uskontonsa puolesta saa käyttää sähköä.

Lisäys: Kun omakotitalon valmistumiseen, jonka rakentamista seurasin, lisätään alun pohjanrakennustyöt, pihan laatoitus, valaistus ja muut pihatyöt, talon viimeistely, talon lopullinen maalaus jne., koko projekti venyy todennäköisesti n. yhteen ja puoleen vuoteen.

Mutta et tainnut huomioida, että mormonit jättävät nämä täysin tekemättä?

[Sivulause]

Vaihtotaseen tasapainottuminen olisi hieno nähdä. Ikävä kyllä tuntuu puskiin menevän.

Globalisaatio on Suomen talouden kannalta ongelma, mutta suurin ongelma löytyy silti ihan maan sisältä. Kyllä meillä kilpailukykyä vielä löytyisi, jos vaan 'mentaalipuoli' olisi kunnossa. Esim. noin puolet tuotantonsa ulkomaille halvempiin maihin vieneistä suomalaisfirmoista on harkinnut/harkitsee tuotannon palauttamista Suomeen.

Kuitenkin tänne on päässyt muodostumaan tällainen taikaseinä-pistorasia-yhteiskunta, jossa järjenkäyttö pyritään aktiivisesti syrjäyttämään erilaisilla byrokraattisilla mekanismeilla. Vastuu 'hyvinvointiyhteiskunnan' pyörimisestä on yrittäjillä ja veronmaksajilla, mutta valtaa ei sen sijaan ole. Valtaa käyttävät ne joilla ei ole ymmärrystä, varsinkaan yrittäjyyteen liittyen. Tämä on mielestäni aivan avainasia. En ole itse pitänyt tätä maata sosialistivaltiona, mutta niin se mieli muuttuu.

Tämä maa pursuaa erilaisia valtion rahoittamia instansseja, joiden päätehtävä on siirrellä papereita, valvoa(häiritä) yritysten toimintaa sekä vaatia selvityksiä. Suhtautumisessa yrittäjiin on usein toivomisen varaa, eli toisin sanoen vaatia voi mutta ei vastata. Kokemusta on.

Sen sijaan että oikeasti tuettaisiin yrityksiä, varsinkin pieniä niiden vientiponnisteluissa, verovaroja käytetään kuppikuntien muodostamiseen, hallintoelimien rahoittamiseen ja kaikkeen muuhun kivaan paskaan, mistä ei tule mitään TULOSTA tarkoittaen vientiä. Toinen näkökulma on se, että tulonsiirrot yritysten tukemiseen menevät usein suurille kansainvälisille yrityksille, ja tuen hyöty Suomen taloudelle on marginaalinen.

Itse pidän tätä melko isona haittatekijänä varsinkin suomalaisten yritysten kilpailukyvylle, yrityksiä kannustetaan puuhastelemaan ja näpertelemään valtion ropojen toivossa kaiken ihmeellisen turhuuden parissa.

Viennin tulee vetää. Se voisi vetää paremmin myös tässä taloustilanteessa, jos valtion puolesta ei aktiivisesti pyrittäisi heittämään kapuloita yrittäjien rattaisiin. Verottamalla yrittäjät ulos maasta voidaan tietysti saavuttaa jonkinlainen vihreä utopia, jossa ei ole hiilijalanjälkiä eikä muitakaan jalanjälkiä.

Hyvänä esimerkkinä tuo Sinnemäen aivopieru osinkojen osittaisen verovapauden poistosta. Vaikka kyseessä on 'vain' ehdotus, mikäli keskustelupalstojen uho mitään kielii niin ainakin kourallisessa yrityksiä tehtiin samana päivänä päätös siirtää yritystoiminta Viroon ja verovarat Viron valtion laariin. Ei voi moittia, myös yrittäjä äänestää jaloillaan. Myös mm. valtionyhtiö Finnair sekä Blue1 tekevät näin; lentokoneet omistaa Cayman-saarille rekisteröity yhtiö. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Jonkinlainen yhteiskunnallinen reality check olisi paikallaan. Enpä olisi uskonut tällaista kommenttia ikinä 'tosissani' heittäväni, mutta moni virkamies ja päättäjä joutaisi hetkeksi vaikka oikeisiin töihin, karisisi ne harhaluulot kassan pohjattomuudesta. Mitä kansantalouteen ja sen moottoriin, vientiyrityksiin tulee, minun mielestä esim. verottajan tulisi aloittaa puhelu yrittäjälle ottamalla hattu pois päästä ja pyytämällä anteeksi häiriötä. Siis oikeasti. Ellei ymmärretä mistä se 'hyvinvointi' tulee, ei sitä osata kunnioittaakaan. Ja silloin se on mennyttä.

Tulipa tilittävä teksti. Kiitos ja anteeksi.

EDIT typotys

[Hob]

Tällaisella peräkammariekonomistilla on sellainen käsitys, ettei Suomella olisi huolen häivää, mikäli vienti olisi reippaasti isompi kuin tuonti. Toisin sanoen mikäli rahaa ei väen vängällä työnnettäisi ulkomaille sen tähden, että saadaan halpahallista joka kuukausi uudet kuukauden kestävät vaatteet ja muut "kestokulutustavarat". Näin niin kuin yksinkertaistetusti ilmaisten.

Kiinan talous kasvaa näin globaalin laman alla säälittävät 9%. En näe erityisempää syytä lähettää sinne taloudellista tukea, vaikka kuinka kehitysmaa on olevinaan.

Olenko aivan pihalla näistä asioista?

Pitkällä tähtäimellä karkeasti ottaen vienti == tuonti. Jos vienti on suurempi, me annamme tavaraa pois ilman vastinetta (raha on vain lupaus tuotteista tai palveluista tulevaisuudessa). Toisaalta tuontia voi harrastaa vain siihen asti, että tavaran tai palvelun tuottaja vaatii vastinetta rahoilleen (eli vientiä).

David Ricardolla oli ajatus siitä, että valtioiden kannattaisi erikoistua johonkin koska silloin kaikki voittavat. Asian matemaattinen todistus on niin yksinkertainen, että ihmisten on yleensä hyvin vaikea uskoa sitä. Mm. Paul Krugman on kirjoittanut "Ricardon vaikeasta ajatuksesta".

http://web.mit.edu/krugman/www/ricardo.htm

[whiic]

@Sivulause
Yhdyn siihen ajatukseen, että viennin täytyy vetää, sillä tuonnin rajoittaminen johtaa lähinnä Neuvostoliittomaiseen eristäytymiseen. Neuvostoliitto kaatui vahvoista sisämarkkinoista huolimatta mahdottomuuteensa ja Suomi ei voi käydä (valtiojohtoisesti) moista taistelua EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden takia. Sisämarkkinoihin voi vaikuttaa kuitenkin jokainen suomalainen yksilönä. Tämä tietenkin johtaa siihen, että ei ole pakko, ja tavoitteen onnistuminen riippuu ihmismassojen hallinnasta. Toivoisin, että kansa järjistyy ennen päättäjiä... tosin ei minulla päätäjien järjistymistä vastaan ole tietenkään, kunhan vain optimismini on loppunut heitä kohtaan ajat sitten.

Vihreä tuulivoimahömppäily pitäisi ensiksi lyödä jäihin. Kukaan ei takaa, että Suomessa tuulee sinä yhtenä päivänä, kun pakastaa 30 astetta Hangosta Nuorgamiin. Ja se yksi päivä riittää. Jos Ruotsissa ja Norjassa on samanlaiset paukkupakkaset ja (jälleen kerran) Espanjassa asti sataa lunta, niin se on aikamoista energian huutokauppaa hintojen kanssa. Ja fakta on, että hinnat nousevat tarpeen mukaan täysin rajatta, kunnes joku sanoo, että palellumme ennemmin hengiltä. Se ei ole energiaomavaraisuutta luottaa piikkikulutuksien tasoittamiseen Ryssän toimittamalla energialla. Kotimainen ydinenergia perussähköksi. Kulutushuippuja sitten vaikka polttamalla haketta, tms.

[Sivulause]

@Sivulause
Yhdyn siihen ajatukseen, että viennin täytyy vetää, sillä tuonnin rajoittaminen johtaa lähinnä Neuvostoliittomaiseen eristäytymiseen. Neuvostoliitto kaatui vahvoista sisämarkkinoista huolimatta mahdottomuuteensa ja Suomi ei voi käydä (valtiojohtoisesti) moista taistelua EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden takia. Sisämarkkinoihin voi vaikuttaa kuitenkin jokainen suomalainen yksilönä. Tämä tietenkin johtaa siihen, että ei ole pakko, ja tavoitteen onnistuminen riippuu ihmismassojen hallinnasta. Toivoisin, että kansa järjistyy ennen päättäjiä... tosin ei minulla päätäjien järjistymistä vastaan ole tietenkään, kunhan vain optimismini on loppunut heitä kohtaan ajat sitten.

Vihreä tuulivoimahömppäily pitäisi ensiksi lyödä jäihin. Kukaan ei takaa, että Suomessa tuulee sinä yhtenä päivänä, kun pakastaa 30 astetta Hangosta Nuorgamiin. Ja se yksi päivä riittää. Jos Ruotsissa ja Norjassa on samanlaiset paukkupakkaset ja (jälleen kerran) Espanjassa asti sataa lunta, niin se on aikamoista energian huutokauppaa hintojen kanssa. Ja fakta on, että hinnat nousevat tarpeen mukaan täysin rajatta, kunnes joku sanoo, että palellumme ennemmin hengiltä. Se ei ole energiaomavaraisuutta luottaa piikkikulutuksien tasoittamiseen Ryssän toimittamalla energialla. Kotimainen ydinenergia perussähköksi. Kulutushuippuja sitten vaikka polttamalla haketta, tms.

Kyllä, tuo on sitä realismia mitä kaivattaisiin. Energiakysymykset ovat suuressa roolissa myös kun mietitään teollista tuotantoa, ja ei ole mahdotonta että sillä saralla voitaisiin kilpailla vielä tulevaisuudessakin kunhan edellytykset (energian hinta, infra, koulutus) pidettäisiin kunnossa. Haihattelu ei tuo hyvinvointia. Itselläni on usko koetuksella juuri sen takia että vallankahvassa on ihmisiä jotka eivät taloudesta tunnu ymmärtävän tuon taivaallista.

Sisämarkkinatkin voisivat tasapainottaa kansantaloutta jos ihmiset saisi arvostamaan kotimaista tuotetta/palvelua. Tässäkin on kyllä mielestäni joku kummallinen suomalainen epäsuhta, suomalaisista tuotteista pitää tulla hyvää palautetta ensin ulkomailta ennen kun niitä voidaan pitää arvokkaina. Kertoo varmaan jotain siitä suomalaisesta markkinointiosaamisesta.

Kansallista protektionismia en kannata, mutta luulisi verovaroille olevan huonompaakin käyttöä kuin pienyritysten tukeminen. Ymmärrän että tänä päivänä yrityksillä on aivan eri velvoitteet kuin vaikka 20 vuotta sitten, mutta eikö juuri noihin velvoitteisiin pääsemisen tukemisen pitäisi olla valtion agendalla? Pienet sisämarkkinat tarkoittavat pieniä markkinoita ja resursseja. Ylikansallisen yhtiön on helppo tulla markkinoille silloin, kun velvoitteet vievät suhteettoman paljon reursseja pienemmältä kotimaiselta yrittäjältä. Velvoitteet, jotka on 'omien' luomia.

Itse näkisin mielelläni vahvan viennin (tuotteet, palvelut, suunnittelu) jolla voisi 'rahoittaa' paremman sisämarkkinatoiminnan, eli mm. paremmat palvelut tulisi mahdollisiksi vaikka alempien työnantajamaksujen ansiosta. Tulee mieleen juttu joka kuulostaa lähes utopialta tänä päivänä. Kaveri kertoi perheyrityksestään (pieni tuppukylän hotelliravintola), joka pyörii tätä nykyä käsittääkseni noin kolmen ihmisen voimilla. Parikymmentä vuotta sitten kyseisessä lafkassa oli mm. omat siivoojat, eri työntekijät kahvilassa ja ravintolassa, yhteensä parikymmentä henkeä! Olen varma ettei työn määrä ole vähentynyt tuossa suhteessa. Jotain tapahtui, yrittäjä repi ylimääräisen työpanoksen selkänahastaan kun työllistäminen ei enää kannattanut.

Suuressa mittakaavassa verokysymykset ovat ytimessä. Itsekin joudun puntaroimaan syitä siihen miksi ihmeessä perustaisin tulevan oy:ni Suomeen. Jos haluan yritystä kasvattaa, mitään taloudellista syytä siihen ei ole. Näin ei todellakaan saisi olla. Jos minä vien puljuni muualle, se tuskin ketään hetkauttaa. Mutta eivät suuryritysten pamput ainakaan minua tyhmempiä tässä asiassa ole. Yritysverotus on kansainvälinen kilpailutekijä, eikä kivijalkapuljujen muuttuminen mobiileiksi virtuaaliorganisaatioiksi ainakaan puolla Suomen strategiaa lypsävien lehmien näännyttämisessä.

Olisi kiva vielä nähdä tämä yhteiskunta siinä jamassa että työnteko kannattaa, sitä löytyy halukkaille ja itse voisi joskus vaikka nauttia pienessä katukuppilassa kupillisen mokkaa hyvän palvelun kanssa. Huoh.

[HDRisto]

"miten moniavioinen fundamentalisti mormoniyhteisö rakensi neljän makuuhuoneen omakotitalon päivässä".

Eivät taatusti tehneet ns. pitkästä tavarasta.
Suomessahan tuollainen onnistuu suurelementeistä nosturiautolla ja viidellä ammattilaisella viikossa, valmille perustalle tehtynä. Vedet ja sähköt liitettyinä ja toimivina. Niitä elementtejä sitten onkin kasattu tehtaalla isolla porukalla viikkoja etukäteen...

[Valkea]

Whiic: "Verrattuna esim. pölynimurin myyjään Gigantissa, ihokarvojen nyppijän veloituksesta jää 100% Suomeen."

- Ei jää. Ihokarvojen nyppijä ostaa tuloillaan ulkomailla tuotettuja pölynimureita, energiaa, ruokaa, kenkiä, vaatteita, televisioita jne. Kyse ei ole yksittäisestä henkilöstä tai alasta, vaan kokonaisuudesta. Ne kansat, jotka tuottavat ylivoimaisesti suurimman osan tarvitsemistaan tuotteista ja hyödykkeistä kotimaassa ja joiden jalostettu vienti on selvästi suurempi kuin tuonti, ovat vahvoilla. Jos ihokarvojen nyppijä vaihtaisi ammattiaan omavaraisempaan suuntaan, tuonnin tarve vähenisi ja se lisäisi varallisuutta kotimaassa.

Lisäksi kritisoin, en yksittäistä palvelualaa, vaan sitä palvelujen kokonaisuuden synnyttämää liberaalia kulttuurillista painetta, joka heikentää suomalaista systeemiä. Palveluihin perustuva talous pyrkii laajentumaan luomalla kysyntää yhä keinotekoisemmille, laajemmille ja hedonistisemmille palveluille. Tästä esimerkkinä miehille suunnattu mainonta ja piilovaikuttaminen, jolla heidät yritetään saada meikkaamaan, käyttämään ihovoiteita ja koruja, nyppimään karvojaan jne., siis feminisoitumaan tai androgynisoitumaan, jotta heidän kuluttamisensa laajentuisi uusille alueille.

"Helppo se on mormonin pukata joku askeettinen, eristämätön aitta tai asuintalo, sillä eipä hihhulit usein luksuksesta piittaa, voisivat vaikka asua navetassa."

- Olen törmännyt tähän ilmiöön aikaisemminkin. Jokin aikaisempi mielikuva on niin voimakas, tässä tapauksessa mielikuva köyhistä ja takapajuisista hihhuleista, että se estää ihmistä näkemästä, kuulemasta ja ajattelemasta. Toistetaan siis: Yksiavioiset mormonit ovat keskimäärin selvästi rikkaampia kuin muut valkoiset amerikkalaiset ja se johtuu yhteisön luomista eduista, ei mormoniyksilöiden poikkeuksellisesta osaamisesta. He käyttävät uusinta teknologiaa ja high tech palveluita. Moniavioiset mormonit ovat varallisuudeltaan aika lähellä valkoisia amerikkalaisia, mutta vain siitä syystä, että heillä on usein valtava määrä pieniä lapsia, joihin resursseja kuluu, mutta tämä on tietoinen valinta. Toisaalta kaikilla mormoneilla on paljon omavaraista tuotantoa, joka ei näy tilastoissa, joten heidän de facto tulonsa ja varallisuutensa aliarvioidaan tilastoissa.

Tarkoitukseni ei ole toimia mormonien puolestapuhujana, vaan käyttää heitä esimerkkinä, joka osoittaa yhteisöjen edut.

Tässä galleriassa voi katsella mormonien taloja. Lähikuvissa näkyy tyylikäs tiilitalo ja siistit, tyylikkäät sisätilat:  

http://ngm.nationalgeographic.com/2010/02/polygamists/sinclair-photography

Re: Whiic ja HDRisto

On toki mahdollista, että suomalaiset olosuhdevaatimukset ja byrokratia hidastavat jonkin verran rakentamista, mutta mormoneilla voi olla satoja rakentajia, jotka osaavat rakentaa kaiken mitä talossa tarvitaan. Jos lisäämme Suomessa rakentamisaikaan esim. yhden päivän, tuskinpa tilanne siitä paljon muuttuu.

[Lentomestari]

Yksiavioiset mormonit ovat keskimäärin selvästi rikkaampia kuin muut valkoiset amerikkalaiset ja se johtuu yhteisön luomista eduista, ei mormoniyksilöiden poikkeuksellisesta osaamisesta. He käyttävät uusinta teknologiaa ja high tech palveluita.

Myös Mormoniuskonto on pyramidihuijaus (kuten Skientologia). Minulla on ollut rikkaus olla mormonityönjohtajan alaisuudessa takavuosina, sekä työkaverina oli myös yksi mormoni. Tämä pomo oli aivan liekeissä kun uskonnosta puhuttiin, hän kävi kerran vuodessa viemässä hitonmoisen tukun rahaa Sveitsiin, kymmenyksiä, kirjaimellisesti!  Sinänsä harmiton veikko, mutta Suomen taloutta hän ei toimillaan ainakaan parantanut, sillä ne rahat meni sieltä  Sveitsistä (luultavasti) usaan, jossa sitten rahoilla rällättiin, on omaa lentokonetta joka lähtöön jne... Tämä pomo vietti kaikki vapaat siellä kirkossa, siinä se rikkaus. Duunikaveri taas ei kyllä siitä uskonnostaan rikastunut, velkasena läksi eläkkeelle ja sellaisena pysyy hamaan loppuun asti, hän olikin pyramidin pohjalla, pomo jo hiukan korkeammalla ja oli jonkunlainen keula tuolla naapurikaupungin (lappeen ranta) kirkossa.

Sivumennen, tämä duunikaveri ei ois tehnyt taloa päivässä, sillä meni jotain kolme vuotta saunan kaakeloinnissakin ja silti ei oikein onnistunut.

[Valkea]

Re: Lentomestari

Suomessa ei ole mormooniyhteisöjä, pieni mormooniseurakunta kylläkin. Sen jäseniltä ei voi odottaa yhteistoimintakykyä tai yhteisöjäsenten taitoja. Mormoonien (käytännössä) ulkopuolisille järjestämät seurakunnat ovat todennäköisesti lähinnä sivubusiness rahankeräämiseen, mutta suhteellisen tehoton sellainen. Jokaisen aikuisikään tulleen mormoonin täytyy viettää kaksi vuotta käännytystyössä ulkomailla, sekä usein opetella koulussa kyseisen maan kieli. Käännytyksen tulokset ovat vähäisiä. Kun laskee menetetyt työvuodet, ulkomaanasumisen kustannukset, seurakuntien ja kansainvälisen verkoston pyörittämisen kulut, ei se kovin tuottoisaa ole, eikä selitä mormoonien vaurautta. Lisäksi tuotot kansainvälisiltä seurakunnilta menevät lähinnä mormoonien keskusjärjestölle, eivät mormooniyhteisöille. Mormooniyhteisöjen menestyksen selittää niiden omat yhteisöedut.

Itse olen kristitty, eikä tarkoitukseni ole edistää mormooniuskontoa. Käytän sitä uskonnosta irrallisena esimerkkinä kuvaamaan yhteisöjen etuja. Se, että monet uskonnot edistävät yhteistyötä ja auttavat ratkaisemaan monia siihen liittyviä ongelmia, kuten vapaamatkustus, on asia erikseen.

[BRG]

Nyt menee off topic mutta mitens nää meidän ahtaajat, musta välillä tuntuu että saisivat neidit mennä somalian rannikolle ahtaamaan akträtyä ihan minne huvittaa. Ehkä me tosiaan tarvitaan näitä töitä tekeviä rikastajia tänne kun satamavhm on liian laiska tekemään muuta kun istumaan telkkarin ääressä painelemassa kaukoa...

[whiic]

Whiic: "Verrattuna esim. pölynimurin myyjään Gigantissa, ihokarvojen nyppijän veloituksesta jää 100% Suomeen."

- Ei jää. Ihokarvojen nyppijä ostaa tuloillaan ulkomailla tuotettuja pölynimureita, energiaa, ruokaa, kenkiä, vaatteita, televisioita jne. Kyse ei ole yksittäisestä henkilöstä tai alasta, vaan kokonaisuudesta.

Ja se kokonaisuus menee tällain:

Ostat Samsungin telkkarin 1000 eurolla. 500 euroa eteläkorealaiselle konsernille (ulos Suomesta), 10 euroa jollekin myyjälle, loput menee Gigantille koneelle ja valtiolle tuloverona, liikevaihtoverona, tullina, ALV. No, en tiedä miten ne yritysverot puree, kun on osa norjalaista Elkjøp-konsernia. Onko Gigantti Suomeen rekisteröity tytäryritys vai ei. (Eikä sen puiminen ole nyt oleellista.)
Rahan säilyminen kotimaassa: vain 50% (+/- 10% ehkä).

Jos ostat manikyyrejä, hiustenleikkuuta, Sievin nahkasaappaita, Lapin lomareissun ja ruokailet suomalaisomisteisissa ravintoloissa 1000 eurolla, siitä menee taas varmaan puolet ALVeina, yritysveroina, tuloveroina, jne. valtiolle (tämä raha pysyy Suomessa (ainakin toistaiseksi). 10 euron sijaan suomalaiselle duunarille jää 500 euroa.
Tähän asti rahan säilyminen kotimaassa: 100%.

Jos hän puolestaan ostaa kaikella sinulta saadulla rahalla viihde-elektroniikkaa, hän maksaa aiemman esimerkin mukaisesti puolet omasta 500 eurosta valtiolle erinäisinä veroina ja 250 euroa virtaa ulkomaille. Eli jos sinä ostat suomalaista ja rahan vastaanottaja tuhlaa KAIKEN ulkomaiseen (maksettuaan verot) ulkomaille virrannut rahamäärä on PUOLITTUNUT alkuperäisestä!
Rahan säilyminen kotimaassa olisi 75% jos ensimmäisessä polvessa kaikki käytetään kotimaiseen ja toisessa polvessa kaikki törsätään ei-kotimaiseen tuontitavaraan.

Toisaalta jos hän ostaa puolilla rahoilla viihde-elektroniikkaa ja käyttää puolet rahoista suomalaisiin palveluihin, hän lähettää ulkomaille 125 euroa sinulta saadusta 500 eurosta (ostit siis palveluita yhteensä 1000 eurolla ennen veroja), olisi rahoista tähän asti säilynyt kotimaassa 87.5%. Jos tämä kotimainen palveluaan tarjoava saa siis 125 euroa verot maksettuaan ja ostaa KAIKELLA viihde-elektroniikkaa, siitä virtaa rahaa ulkomaille 62.5 euroa. Yhteensä 125+62.5 eur =187.5 eur, eli rahojen puolittainen törsääminen toisessa ja täydellinen törsääminen kolmannessa polvessa jättää rahan säilymisasteeksi kotimaan rajojen sisällä yhteensä 81,25%

Voi olla, että luvut 75 ja 81,25 eivät vaikuta kovin erilaisilta, mutta jos tarkastellaan ulkomaille virtaavaa osaa 18.75 vs 25 niin huomataan saman kolikon kääntöpuoli. Se on oikeasti merkityksellisempää kuin miltä näyttää.

En suinkaan väittänyt, että ostaessasi suomalaista palvelua (tai täydellisen suomalaista tuotetta) Suomeen jäisi tuo raha iänkaikkisuuteen asti. Sanon vain, että ensimmäisessä portaassa rahasta pysyy Suomessa 100% ja vaikka toinen porras törsäisi kuinka säälimättömästi kiinalaiseen, ulkomaille virtaavan rahan määrä on noin puolittunut.

Saman loppupäätelmän saa epämatemaattisemmin jo sillä, että jos sinä ja tämä samainen suomalaisyrittäjä törsäätte ulkomaiseen, teitä on tässä kahden henkilön ryhmässä kaksi kertaa enemmän ulkomaiseen törsääjää verrattuna tilanteeseen, jossa sinä ostat tuotteesi ja palvelusi Suomen sisältä. Tosin tässä on vieläpä sellainen naurettava oletus, että jos "sinä" ostat ulkomaalaista, niin silloin myötä vaikutat siihen, että yrittäjällä ei ole liiketoimintaa ja hän ei voi ostaa mitään, kun hän on vararikossa. Ja sitten yhteiskunta maksaa hänen työttömyydestään käyttämällä sinun tuloverojasi.

Jos ihokarvojen nyppijä vaihtaisi ammattiaan omavaraisempaan suuntaan, tuonnin tarve vähenisi ja se lisäisi varallisuutta kotimaassa.

Ei sitä rahaa mistään tyhjästä tule. Jos palkansaaja kuluttaa palkastaan enemmän kotimaisiin palveluihin jotka eivät ole välttämättömiä, rahaa jää ulkomaalaisiin tuotteisiin vähemmän. Tilanne on tasan sama kuin jos palkansaaja kuluttaisi palkastaan enemmän kotimaisiin välttämättömyyksiin. Jos se myy, se myy. Se, ostettiinko se pakosta vai vapaaehtoisesti on irrelevanttia niin kauan kuin se myy. Jätä se yrittäjän huoleksi äläkä hänen puolestaan päätä. Kyllä hän näkee itse paremmin kannattaako toiminta.

Olen sitä mieltä, että ne välttämättömät hyödykkeet kannattaisi pyrkiä täyttämään Suomessa. Ei sen takia, että se on tärkeämpää, että palkansaaja käyttää rahaa välttämättömään suomalaiseen kuin vapaaehtoiseen suomalaiseen, vaan ihan sen takia, että välttämättömyydet ovat vakaasti kysyttyjä ja usein hyviä liikeideoita. Mutta yhäkin, niin kauan kuin kotimainen turhake myy, se on yhtä tärkeä liikevaihtoeuro kuin kotimainen välttämätön tuote.

[Valkea]

Re: Whiic

Numeronpyörittely ei muuta perusasiaa. Suomessa kannattaa tuottaa enemmän sellaista, joka vähentää tuonnin tarvetta ja riippuvuutta ulkomaista. Etenkin sellaisia tuotteita, jotka ovat elintärkeitä/tärkeitä, jalostettuja, herkkiä kansainvälisille häiriöille ja kiristykselle, jne. Jatkan yölukemista, joten en paneudu vastaukseesi enempää, kiitos.

[whiic]

Numeronpyörittely ei muuta perusasiaa. Suomessa kannattaa tuottaa enemmän sellaista, joka vähentää tuonnin tarvetta ja riippuvuutta ulkomaista.

Tarvetta? Suomen tarpeet ovat aivan toista luokkaa kuin Suomen päätön kulutuksen halu. Afrikasta löytyy toki esimerkkejä siitä mitä se on, kun ei ole infraa tyydyttää ihmisten elämisen perusedellytyksiä. Suomessa sellaista nähtiin viimeksi sota-aikana.

Kaikki suomalainen tuotanto, jota ostetaan, oli sitten kotimaiset asiakkaat tai ulkomaiset, on hyödyllistä vaihtotaseelle. Ulkomaanvienti tuo rahaa tänne, sisämarkkinat vähentävät ulos vuotavaa määrää.

Etenkin sellaisia tuotteita, jotka ovat elintärkeitä/tärkeitä, jalostettuja, herkkiä kansainvälisille häiriöille ja kiristykselle, jne.

Sähköntuotanto ja ruoka. Niillä pärjää yli taloudellisen sodankäynnin leimahduspisteiden. Se, että ei näännytä nälkään eikä palelluta hengiltä riittää siksi aikaa kunnes taloussuhteet neutraloituu tai saadaan korvattua kotimaisella. Näiden kahden lisäksi tuskin on tosin edes uhkaakaan, että niiden saamista estettäisiin. Kiina tuskin esim. asettaisi Suomea kauppasaartoon elektroniikapilipalin viennin suhteen. Uraaniakin saa energiantuotantoon... ja ottaen huomioon, että kun muualla maailmassa mennään viherhihhulien pillin mukaan, Suomi on ehkä pian Euroopan ainoa uraanintuottaja. Sekös olisikin omavaraisuutta.

[Valkea]

Lisäys: Tässä vielä linkki. Voit halutessasi etsiä artikkeleita sanoilla local open source networked 3D design, manufacture and production, permaculture (cars, books, food, tools, wares, microchips, etc.) Jne. Tavoite on pieni ja vaatimaton; nykyisen globaalin talousjärjestelmän romahduttaminen ja korvaaminen "with local networked leveraged high tech factory like just in time production of super empowered individuals, tribes and communities." Karvojen nyppiminen ja monet muut palvelut ovat käymässä vanhanaikaisiksi.

http://globalguerrillas.typepad.com/globalguerrillas/

[Mika Mäntylä]

Julkisesta taloudesta kun oli pääasiassa puhe, kannattaa huomioida myös sellainen asia, että vaikka esim. ihokarvannyppijä ei tuotakaan julkiselle taloudelle paljoa tuloja verojen muodossa, on tämäkin työn tekeminen hyödyllisempää kuin jouten oleminen. Arkipäiväistynyt joutilaisuus on lähes pelkkä taakka yhteiskunnalle ja lähes kaikki hyvin kalliiksi tulevat sosiaaliset ongelmat ovat seurausta joutilaisuudesta. Jopa subventoitu liiketoiminta on hyödyllisempää kuin se, että ihmiset joutilaisuudessaan ajautuvan sellaisen elämäntavan piiriin, joka ei tuota muuta kuin murhetta ja kärsimystä.

[Lentomestari]

RE. Valkea

Kuitataan tuo lisäys Mormooneista. Jokatapauksessa heidän keräämät kymmenykset on pois täältä taloutta pyörittämästä, kysyin tältä pomolta aikoinaan "jos minä olisin ev.lut jäsen, maksaisin N. 1.4 pros. veroa kirkolle, paljonko sinä maksat mormoonikirkolle?" hän vastasi, hetken mietittyään "kymmenen prosenttia". Epäilemättä häntä hiukan mietitytti tuon luvun sanominen, on se aikamoinen summa kuitenkin. En kehdannut enään pyytää tarkennusta, onko kyseessä brutto/nettopalkasta.

[HDRisto]

"Re: Whiic ja HDRisto

On toki mahdollista, että suomalaiset olosuhdevaatimukset ja byrokratia hidastavat jonkin verran rakentamista, mutta mormoneilla voi olla satoja rakentajia, jotka osaavat rakentaa kaiken mitä talossa tarvitaan. Jos lisäämme Suomessa rakentamisaikaan esim. yhden päivän, tuskinpa tilanne siitä paljon muuttuu".

Ei se betoni perustuksissa ja maali seinissä sen nopeammin kuivu vaikka tuhatviisisataa mormonia vieressä seisoisi. Samoin on olemassa tietty järjestys missä talot rakennetaan, kattoa ei voi tehdä ensin jne.. Tekijöiden lukumäärän lisääminen ei nopeuta paljonkaan, ensimmäisten 15kpl jälkeen.

[Valkea]

Re: Mika Mäntylä

Olen yleisesti samaa mieltä kanssasi. On kuitenkin eräs osa-alue, jossa työttömyys on selvästi parempi kuin ihokarvojen nyppiminen. Raha toimii yhteiskunnan yksiulotteisena ja vaarallisena ohjausmekanismina. Tässä systeemissä suosittu rap-laulaja(?) tai ihokarvanpoistovaahdon tuottaja voivat olla tuotoiltaan ja siten "arvoltaan" paljon arvokkaampia kuin lääkäri tai mikroprosessori-insinööri.

Ihokarvojen nyppiminen mahdollistaa illuusion siitä, että kaikki on hyvin kunhan rahan kierto (velocity of money) on nopeaa ja sitä on riittävästi suhteessa runsaisiin taloudellisiin transaktioihin.

Työttömyys on siitä hyvä asia, että se pakottaa tekemään tarvittavia muutoksia.

Käytännön maailma ei toimi yksiulotteisesti. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut ihmiskunnan historian suurin (vapaaehtoinen) ryöstö. N. 1000 vuoden aikana kehittynyt länsimainen tieto-taito siirrettiin Kiinaan ja muihin itä-Aasian maihin. Esim. Kiinan valtio velvoittaa siellä toimivia yrityksiä kouluttamaan kiinalaisia siten, että he pystyvät itsenäisesti tuottamaan saman mitä yrityskin. Se velvoittaa yrityksiä luovuttamaan tuotantoprosesseihin liittyvän tiedon. Se velvoittaa yrityksiä päästämään kiinalaisia mukaan tutkimus- ja tuotekehittelyyn. Se harjoittaa sekä Kiinassa että maailmalla massiivista teollisuus- ja tutkimusvakoilua insinööriensä, tutkijoidensa, vakoilijoidensa jne. avulla. Kiina kahmii yhä suuremman osan elintärkeästä hardware-tuotannosta. Kiina laajentaa armeijansa high tech osaamista. Kiinasta on tulossa itsenäinen toimija raketti- ja satelliittituotannossa. Kiina hankkii energisesti resurssiyksinoikeuksia maailmalta. Kiinan vientiylijäämärahastot ovat tähtitieteellisiä, ja se käyttää niitä ostamaan yrityksiä, valtaa (poliittista, taloudellista ja sotilaallista), korkeaa teknologiaa jne. ulkomailta.

Esim. Usan armeija on jo täysin riippuvainen Kiinassa tuotetuista korkean teknologian tuotteista.

Samaan aikaan käänteinen tapahtuu länsimaissa. Tärkeä ja elintärkeä tuotanto ja osaaminen siirtyy ulkomaille. Länsimaisten ihmisten taloudellinen toiminta perustuu jatkuvasti kasvavassa määrin siihen, että he "nyppivät toisiltaan ihokarvoja", ts. yhä keinotekoisempiin ja turhempiin palveluihin. Kulutusta ja yhteiskuntien perustoimintaa joudutaan pitämään yllä kestämättömällä lainaamisella ja tuonnilla; suurelta osin Aasiasta tulevalla lainarahalla ja tuonnilla. Tilanne on huono nousukausienkin aikana, laman sattuessa se on katastrofaalinen. Samaan aikaan ihmisten globaali määrä ja tarvittava tuotanto on kasvanut niin suureksi, että maailmanlaajuinen vakava laajakirjoinen resurssipula on vain ajan kysymys.

Vaikka yhteiskunnat kuolevat hitaasti, alamme yhä enenevässä määrin saada musertavia opetuksia kaikilla elämän ja yhteiskunnan alueilla siitä mitä tällainen siirtymä tarkoittaa.

Kärjistettynä sen voi ilmaista siten, että karvannyppijätalouksille käy huonosti universaalissa kilpailussa kehittyvien high tech -talouksien kanssa.

Tämän takia sanon, että on välttämätöntä siirtyä pois liberaalista "karvannyppimistaloudesta" kohti omavaraisempaa ja paikallisempaa korkean teknologian taloutta, joka hyödyntää verkostoja, sitkeitä yhteisöjä, open source -informaatioresursseja, minitehdas-teknologiaa jne.

Voinette selailla seuraavia. Ensimmäinen on esimerkki paikallisesta ja omavaraisesta open source -informaatio autotuotannosta ja toinen on esimerkki tehokkaasta paikallisesta biointensiivisestä maanviljelystä. Valitsin nämä kaksi alaa, teknologia ja ruoka, siksi, että ne pystyvät yhdessä ratkaisemaan suuren osan liberaalin talouden ongelmista.

http://www.local-motors.com/

http://www.organicconsumers.org/articles/article_3659.cfm

Ps. Liberaali talous on syynä myös kestämättömään maahanmuuttoon.

[Valkea]

Re: HDRisto

Lähikuvassa näkynyt kyseisen mormooniyhteisön talo oli tiilestä, joten ainakaan ulkopuolelta sitä ei tarvitse maalata. On selvää, että mormoonit ovat tehneet perustuksen etukäteen, mutta luotan artikkeliin siinä, että he rakensivat itse talon päivässä. Sadoista asiansa osaavista rakentajista on etu suhteessa esim. mainitsemaasi 15:sta. Sitä artikkeli ei tosin maininnut, kuinka paljon valmiita elementtejä mormoonit käyttivät. Niin tai näin, päivä on silti erittäin lyhyt rakennusaika.

[whiic]

Tämän takia sanon, että on välttämätöntä siirtyä pois liberaalista "karvannyppimistaloudesta" kohti omavaraisempaa ja paikallisempaa korkean teknologian taloutta, joka hyödyntää verkostoja, sitkeitä yhteisöjä, open source -informaatioresursseja, minitehdas-teknologiaa jne.

En ymmärrä miksi pitää siirtyä pois karvannyppimisestä niin kauan kun meillä on sellainen asia kuin TYÖTTÖMYYS läsnä. Meillä on työttömiä elektroniikka ja metallialan osaajia joten mitään järkeä ei ole kosmetologeja edes pakkosiirtää informaatioteknologian alalle.

Jos karvannypintä ja muut huuhaa-palveluiden tarjonta (kotimaanturismi, ravintolat, mikroautoradat, yms.) ajettaisiin alas, suomalaiselle jäisi käyttämätöntä rahaa. Oletatko todella, että ihmiset säästäisivät nämä rahat tai sijoittaisivat pörssiin varmistaen Suomessa toimivien yritysten kotimaisuusastetta? Minä uskon, että he vaihtavat autoansa useammin uuteen (ulkomaiseen). Minä uskon, että he vaihtavat vasta pari vuotta vanhan 32" half-HD:n vähän suurempaan Full-HD:hen. Minä uskon, että he hankkivat uuden läppärin vaikka vanhakin vielä toimii.

Tietenkin voi itkeä, että kunpa tämä kaikki elektroniikka ja autoteollisuus olisi Suomessa. Kyllä. Ikävä juttu että ei ole. Elektroniikka-alan ihmisenä toivoisin elektroniikkateollisuuden paluumuuttua tänään, tässä ja nyt. Siihen asti on parempi, että kotimaisia "ihokarvannyppijöitä" riittää ja suosittelen kansallisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ostamaan heiltä palveluita. Tietenkin voitte pistää rahat määräaikaistilille odottamaan sitä päivää, kun Suomeen perustetaan oma autotehdas, jotta voitte ennakkotilata ensimmäisen tehtaalta tulevan auton. Ei sekään huono idea ole, mutta aika optimistinen toki. Voi olla, että keräät tilillesi omakotitalon verran rahaa eikä ensimmäistäkään supi-suomalaista autoa vielä olisi näkyvissä.

[kohmelo]

Ruotsi ja Suomi vajosivat yhdessä hyvinvoinnissa
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/02/07/ruotsi-ja-suomi-vajosivat-yhdessa-hyvinvoinnissa/20101902/12

Suomi ja Ruotsi keikistelevät usein erilaisten hyvinvointilistausten kärkipaikoilla, mutta talouskriisi on tehnyt hallaa suomalaisten ja ruotsalaisten priimusarvosanoille. Molemmat pohjoismaat vajosivat teollisuusmaiden taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n hyvinvointilistauksessa.
...

[Valkea]

Re: Whiic

On vaikea nähdä miksi tämän ymmärtäminen olisi vaikeaa.

Eli:

* Ruoan syöminen on hyvästä. Liiallinen syöminen on pahasta, lihoaa, tulee verisuonisairauksia ja sokeritauti.

* "Karvannyppiminen" ei ole itsessään pahasta ja sitä tulee aina olemaan mukana taloudessa. Kyse on siitä kuinka suuri osa taloudesta on sitä, ja minkä ja kuinka tärkeän korvike se on.

* Japanin taloutta voidaan nimittää korkean jalostusasteen vientitaloudeksi ilman, että kukaan järkevä ihminen kuvittelee sen tarkoittavan sitä, että Japanissa ei ole mitään muuta taloudellista toimintaa. Kyse on talouden painopisteestä tai painotuksista.

"Karvannyppimistalous" kuvaa nykyistä palveluiden liiallista painotusta taloudessa.

Perustelut löytyvät aiemmista viesteistäni.

Local Motors, jonka linkitin on hyvä esimerkki uudesta taloudesta. Pieni paikallinen, verkottunut open source -informaatioon perustuva korkean jalostusasteen yritys, joka valmistaa lähes kaiken tarvitsemansa itse. Se pystyy kilpailemaan menestyksellisesti globaaleja autoteollisuuden jättiläisiä vastaan, koska se pystyy tarjoamaan pitkälle räätälöityjä vaihtoehtoja, erinomaista laatua ja erikoispalveluja suhteellisen alhaiseen hintaan. Asiakas voi halutessaan jopa osallistua auton rakentamiseen. Lähes kaikki valmistuksen tuotot jäävät hyödyttämään paikallista ihmisiä.

Kun paperiteollisuus, koneteollisuus, laivateollisuus, elektroniikkateollisuus jne. lähtevät ulkomaille, suomalaisten työntekijöiden ei tarvitse alistuneesti seurata sitä, ainoana lohdutuksena se, että jotkut heistä voivat parhaassa tapauksessa päästä nyppimään toisiltaan karvoja. He voivat kilpailla menestyksellisesti uusilla keinoilla sekä kotimaisilla, että ulkomaisilla korkean jalostusasteen markkinoilla.

[whiic]

Vaikutat yleisesti ottaen järkevältä tytöltä

Järkevä tyttö en ole. Avattareeni ei ole self-portrait vaan ihastuttava Mei-chan (Mei Sunohara) animesarjasta "Clannad".

"Karvannyppimistalous" (jos todellakin rajataan "karvannyppimisen" liikakorostukseen) on vähän kuin vanha Neuvostoliitto... mutta korvataan vaan vientikelvottomat (patentteja rikkovat tai liian huonolaatuiset kopiot) teollisuustuotteet palveluilla, ja luullaan, että talous voi olla täydellisen omavarainen viemättä yhtään mitään ulospäin. Silloin olen samaa mieltä. Se on järjetöntä ja sen "toimiminen" edellyttäisi irtautumista EU:sta (koska muutoin ei voida katkaista valtion kontrolloimalla pakotuksella tuontitavaran virtaa maahan).

"Toimiessaankin" se loisi tilanteen, jossa ihmiset ostaisivat mustasta pörssistä kiellettyjä tuontitavaroita samaan tapaan kuin suomalaiset salakuljetti Neuvostoliittoon farkkuja ja sukkahousuja (miehet myös, varmaan hauska näky, kun sukkahousujen piti olla vielä jalassa tullin kohdalla). Voi jeesus mimmonen farssi koko Neuvostoliitto oli... siis ihan totaalinen vitsi. Ja kivasti se maa kuivui kokoon ajan saatossa. Ja vaikka vallankaappausta ei olisi tullut niin ei siinä elämässä rajan takana mitään ihailtavaa ollut koskaan.

EDIT: kerkesit näemmä editoida omasta viestistäsi tytöttelyn pois ennen kuin lähetin vastauksen.

[Valkea]

Re: Whiic

Se (edit) lienee sopivaa, jos et ole tyttö.

Uskontoketjuun jätän "tytön" huvikseni.

[JM-K]

Olen menossa luennoimaan 18.3. erääseen hyvin mielenkiintoiseen tilaisuuteen. Aiheeni on "Tarvitseeko Suomi yhtään maahanmuuttajaa". Teen parhaillaan luentomateriaalia ko. tilaisuuteen. Tässä osa matskusta, josko kiinnostaisi vaikka teitäkin! Pitäisköhän meilata samat tiedot hallituksellekin, josko ne eivät vielä tiedä, miltä todellisuus näyttää?

*****

NÄIN SE MENEE TEORIASSA:

Helsingin sanomat 5.3.2008: EK:n mukaan yritysten työvoimapula pahenee edelleen

"Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan lähes puolella yrityksistä oli viime lokakuussa vaikeuksia uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Joka neljännessä tapauksessa rekrytointivaikeudet johtuvat työvoimapulasta. Rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet useana peräkkäisenä vuotena. Raportin tehnyt EK:n asiantuntija Satu Ågren pelkää, ettei työvoimapulan aallonpohja ole silti edes saavutettu".

"On ennakoitavissa, että osaavan työvoiman hankinta vaikeutuu entisestään lähivuosina", Ågren sanoi.

"Pulaa oli muun muassa asentajista, myyjistä, vartijoista, tarjoilijoista, hitsaajista, rakennustyöntekijöistä ja siivoojista. Myös diplomi-insinöörejä, tietojenkäsittelyn asiantuntijoita sekä myynti- ja markkinointiosaajia olisi tarvittu enemmän".

"Henkilömäärällä mitattuna työvoimapula oli pahin palvelualoilla, joilla oli syys–lokakuussa peräti 19 000 vaikeasti täytettävää työpaikkaa".

"Yleisimpiä rekrytointivaikeudet olivat teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen ammatillista osaamista vaativissa tehtävissä. Rakennusalalla työvoimapulasta kärsi jopa 58 prosenttia yrityksistä".



... JA KÄYTÄNNÖSSÄ NÄIN:

Työministeri Tarja Cronberg 25.2.2009
" Nuorisotyöttömyys ensimmäisenä reagoi tähän taloustilanteeseen. Näköpiirissä on hälyttäviä merkkejä nuorisotyöttömyyden kasvusta. Eritoten huolissaan on syytä olla nuorten miesten tilanteesta. Nuorten miesten työttömyysprosentti on tammikuussa 2009 18,7 %, kun samanikäisten naisten osuus oli 12,7 %. Ongelmaan on tartuttava ripeästi!".


MTV3 21.03.2009: Nuorisotyöttömyys räjähti nousuun!
"Nuorisotyöttömyys on pahentunut nopeasti. Tammikuun (2009) lopussa työttömiä nuoria oli jo 30 000 eli kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten. Tilanne saattaa edelleen huonontua nuorten kohdalla: irtisanomistilanteessa yrityksistä lähtee ensimmäisenä määräaikainen työväki, joka on yleensä nuorta".
Kokkolan työvoimatoimiston johtaja Matti Sykkö: "Viime kuukausina on ilmestynyt satoja uusia asiakkaita, joista nuorten osuus on suuri. Aikaisemmin nuoret työnhakijat menivät kuin kuumille kiville, kun oli työvoimasta pula. Nyt kaikkien alojen osaajia on hyvin saatavissa".


Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) 21.3.2009: Jopa 100 000 uutta työtöntä
"On aito uhka, että maahan tulee 100 000 uutta työtöntä vuoden sisällä."


Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) 21.3.2009:
"Edessä on ainakin neljän vuoden taantuma. Suomalaisten tulee varautua tulevina vuosina veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin".


Taloussanomat 24.5.2009
"Mielenterveyden keskusliitto varoittaa kasvaneen nuorisotyöttömyyden vaikutuksista mielenterveyteen. Liiton mukaan työttömyydellä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia".

Mielenterveysliiton puheenjohtaja Pekka Sauri: "Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, usko tulevaisuuteen alkaa helposti horjua".


Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta 30.9.2009
"Tilastojen mukaan nuorisotyöttömyys on huomattavasti keskivertotyöttömyyttä suurempaa lähes kaikissa Pohjoismaissa. Nuorisotyöttömyys on aikapommi, jonka voimakas kasvu on pysäytettävä."


Eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen (sd) 29.11.2009
"Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on ryhdyttävä nopeisiin toimiin. Nuorten työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Esimerkiksi Tampereella nuorisotyöttömyys on kasvanut vuodessa liki 75 prosenttia. Työttömyys uhkaa syrjäyttää osan nuoria lopullisesti työmarkkinoilta".


Suomen Pankki, Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 3.12.2009
"Kasvun elpymistä ovat vauhdittaneet (...) tilapäiset tekijät (...) Näiden tekijöiden hiipumisen myötä kasvuvauhti hidastunee uudelleen vuoden 2010 alkupuolella (...). Lähivuosien aikana maailmantalouden kasvu painottunee (...) Aasian kehittyviin talouksiin".

"Orastava kasvun vahvistuminen on perustunut keskeisesti julkisen talouden elvytyspanoksiin, joiden vaikutus on tilapäinen (...) talouden elpyminen taantuman jälkeen on hidasta".

"Teollisuuden heikkojen investointinäkymien ohella myös kotitalouksien kysyntä on vaimeaa. Kulutuskysynnän piristymiseen vaikuttavat keskeisesti lähiaikojen työllisyysnäkymät, joihin liittyy euroalueella suurta epävarmuutta".

"Teollisuustuotannon määrä oli syyskuussa edelleen noin 17 % taantumaa edeltänyttä huippuaan pienempi. Teollisuuden tilauskanta on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan kaupan myynnin ja rakentamisen määrät ovat jatkaneet vähenemistään".

"Työllisyys on heikkenemässä, ja työttömyyden odotetaan olevan suurimmillaan vuoden 2010 alkupuoliskolla (...) suurin pudotus työllisyysasteessa on euroalueella vielä edessä (...) Euroalueen työttömyysaste nousee vielä. (...)Lisäksi työttömyydellä on ollut tapana jäädä aiempaa suuremmaksi".

"Suomen talouskehitys on heikompaa kuin euroalueen: Suomen talous on edelleen supistunut kaikilla päätoimialoilla syksyn aikana, ja tilastotietojen perusteella talouskehitys on ollut jopa heikompaa kuin Suomen Pankin syyskuun ennusteessa arvioitiin".

"Vaikka eräillä toimialoilla on (...) nähtävissä merkkejä paremmasta, tulee Suomen talouden toipuminen taloustaantumasta alkamaan myöhemmin kuin euroalueella keskimäärin".

"Teollisuuden kehitys on jatkunut heikkona syksyn aikana".

"Rakennusalan tila on huono".

"Teknologiateollisuuden näkymät ovat edelleen synkät".

"Palvelualan kehitys on jatkunut heikkona viime kuukausina".

"Kaupan ja yksityisten palveluiden liikevaihto on supistunut".

"Työmarkkinoiden tila on synkentynyt entisestään. Lokakuussa työttömiä oli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömyysaste kohosi 8,7 prosenttiin".

"Myös lomautettujen määrä on pysynyt suurena viime kuukausina".

" globaalin talouden ongelmat ovat heikentäneet Suomen julkisen talouden rahoitusasemaa nopeammin kuin euroalueen maissa keskimäärin (...) julkisen velkaantumisen pysäyttäminen tulee olemaan poikkeuksellisen vaikeaa".

"Suomen Pankin syyskuun ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt nopeasti ja vaje on 5,3 % suhteessa BKT:hen vielä vuonna 2011. Myös julkinen velka kasvaa lähivuosina nopeasti. Suomen Pankin syyskuun ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka kasvaa vuoteen 2011 mennessä lähes 23 prosenttiyksikköä eli runsaaseen 56 prosenttiin BKT:stä".

"Julkisen talouden velkaantuminen on Suomessa (...) kestämättömällä uralla. Ennen pitkää on päästävä tasolle, jolla velkasuhde vakiintuu. (...) julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet tulee aloittaa viimeistään vuonna 2011".


STT 22.12.2009: Työttömyys paheni edelleen
"Työttömyysluvut synkistyivät: Työttömyysaste nousi marraskuussa 8,5 prosenttiin. Työttömyysaste kohosi vuodessa 2,5 prosenttiyksikköä. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 224 000 eli 63 000 enemmän kuin vuosi sitten".

Työpaikat vähenivät marraskuussa 100 000:lla. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista laski 67,0 prosenttiin".


STT 22.12.2009. Nuorisotyöttömyys nousi jo yli 20 prosentin
"Nuorisotyöttömyys lisääntyy Suomessa vauhdilla. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste nousi marraskuussa yli seitsemän prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 21,1 prosenttiin".


Aktia Pankki, Taloudellinen katsaus 1/2010, 14.1.2010        
"Suomen elpyminen alkanut, mutta noususta ei tule kovin juhlava".
 
"Kasvu jää kehittyneissä maissa monien vuosien ajaksi selvästi hitaammaksi kuin mihin totuttiin ennen kriisiä. Finanssikriisi jälkivaikutuksineen merkitsee maailmantalouden painopisteen nopeutuvaa siirtymistä Aasiaan".

"Eurovaltiot velkaantuvat rajusti ja maiden yhteenlaskettu velka nousee ennen näkemättömälle tasolle".

"Työttömyys lisääntyy vielä kuukausien ajan ja keskimääräinen työttömyysaste 2010 kohoaa 10.0 prosenttiin".

"Talouden tila on heikko vielä vuosien ajan. Suomessa kokonaistuotanto saavuttaa kesän 2008 lakipisteen uudestaan ehkä vasta 2012".

"Suomen lyhyen välin riskit liittyvät viennin elpymiseen, työttömyyden nousuun ja
kuluttajien luottamukseen. Suuri huoli on kasvumahdollisuuksia kaventava kilpailukyvyn rapautuminen, joka johtuu suomalaisten palkkojen noususta 2003-09".

"Kun sähkötekninen teollisuus on kypsymässä matalan kasvun sektoriksi ja väestön ikääntyminen etenee, taloutemme trendikasvu hidastuu pysyvästi".      

"Pystytäänkö välttämään syrjäytymistä ruokivat, Manner-Euroopasta tutut virheet maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja kotouttamisessa?"            


Helsingin Sanomat 25.1.2010
"Nuorisotyöttömyys on kasvanut rajusti:. Marraskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 33 000, mikä on 11 500 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa".


STT 29.1.2010: Euroalueen työttömyys jo 10 prosenttia
"Euroalueen työttömyysaste nousi joulukuussa tasan kymmeneen prosenttiin, kun se vielä marraskuussa oli 9,9 prosenttia. Suomen työttömyysaste oli joulukuussa 8,8 prosentissa".

"Euroalueella oli joulukuussa 15,8 miljoonaa henkeä vailla työtä. Työttömien määrä lisääntyi vuoden aikana 2,8 miljoonalla".

"Koko EU:n työttömyysaste oli joulukuussa 9,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,6 prosenttia. Työtä vailla oli 23 miljoonaa EU-kansalaista, mikä on 4,6 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste kasvoi viime vuonna kaikissa EU-maissa".



Tämänkaltaisia uutisia löytyy lisää vaikka kuinka paljon. Vihjaavatko ne edes jollain lailla työvoimapulaan?

Todellisuudessa Suomi ei tarvitse sen paremmin kymmeniä tai satoja tuhansia maahanmuuttajia mistään syystä. Millään aikajänteellä. Miljoonista nyt puhumattakaan.

Työvoimapulasta jauhaminen on hyvin omituista erityisesti siksi, että tosiasiat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Esimerkiksi YTT, työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä kirjoitti syksyllä 2003 näin:

"Se, muodostuuko työvoimavarojen niukentuminen työmarkkinoiden ongelmaksi, riippuu ensinnäkin työllisyyden kehityksestä ja toisaalta käyttämättömistä työvoimavaroista ja -reserveistä. Viime aikojen kehnohkon työllisyyskehityksen jatkuminen ei tee työvoiman niukkuusongelmaa ajankohtaiseksi. Työllisyyden kasvu ei synnytä myöskään Työvoima 2020 -raportin mukaan kuin vähäisen murto-osan uuden työvoiman tarpeesta verrattuna työvoiman poistumaan työelämästä.

(...)  uuden työvoiman tarvetta tulee esiintymään vähän alueella kuin alueella ja ammatissa kuin ammatissa. Niinpä työvoimatarvetta esiintyy niin
•   erityisosaamista vaativissa ammateissa, joissa työvoiman kysyntä kasvaa
•   hoitotyön ja palvelutyön ammattiryhmissä, joissa kysynnän kasvu ja poistuma yhdessä lisäävät uuden työvoiman tarvetta
•   tuotannollisen työn ammateissa, kuten rakennustyössä ja teollisessa työssä, joissa työvoiman kysyntä laskee, mutta työvoiman poistuma on runsasta.

Ottaen huomioon työllisyyden vähäisen kasvun ei voimavarojen niukentuminen tunnukaan olevan hälyttävän suurta varsinkin, kun otetaan huomioon, että Suomessa on olemassa laajat käyttämättömät työvoimavarat ja -reservit. Työttömyys on vielä joukkomittaista, ikääntyneet jättävät työelämän turhan varhain, ja nuorten opiskelussa on tehostamisen varaa".

[Femakko]

Ethän unohda tätä:

Historiallinen pudotus teollisuustuotannossa

Suomen teollisuustuotanto romahti viime vuonna enemmän kuin kertaakaan itsenäisyyden aikana. Tilastokeskuksen mukaan tuotanto putosi 20,9 prosenttia edellisvuodesta ja painui vuoden 2000 tasolle.

Joulukuussa tuotannon lasku jo hieman hellitti. Pudotusta edellisvuoden joulukuusta tuli 5,9 prosenttia, kun lasku marraskuussa oli vielä 15,2 prosenttia.

Kausitasoitettuna teollisuustuotanto oli kuitenkin joulukuussa jo 0,9 prosenttia suurempi kuin marraskuussa. Tuotanto on nyt kasvanut kolmena peräkkäisenä kuukautena edelliseen kuukauteen verrattuna.

Teollisuustuotanto laski joulukuussa eniten eli 15,5 prosenttia metalliteollisuudessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni 11,4 prosenttia. Elintarviketeollisuudessa tuotanto oli reilun prosentin pienempää kuin vuotta aiemmin.

Eniten eli 12,6 prosenttia tuotanto kasvoi metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi vuoden takaiseen verrattuna nyt ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen. Myös sähkön ja lämmön sekä kemianteollisuuden tuotanto kasvoi vuoden takaisesta.

Taloussanomat

[Karri]

Niin. Mutta onkos siitä työvoimapulasta tämän nykyisen laman aikana kukaan puhunut?