Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[MiljonääriPlayboy]

Turvapaikkapoliittisten valintojen kustannukset ja hyödyt selventyvät ajan kanssa. Kaikki se raha mitä esimerkiksi vastaanottokeskuksiin on laitettu, ei ole valtiolle menetettyä vaan se menee Suomen talouteen ja sitä palautuu myös takaisinpäin monina pieninä puroina veroina ja lisääntyneenä taloudellisena aktiivisuutena. Veronalennuksista noin kolmannes palautuu dynaamisina vaikutuksina, tässä voidaan ehkä ajatella että osuus on samanlainen tai vähän isompi, koska menot kohdistuvat pienituloisempiin jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan kun suurituloiset.

Tästähän on ollut aiemminkin juttua. Tätä "valtio työllistää kaikki vaikka täysin tuottamattomiinkin puuhasteluihin" yritettiin tuossa naapurissa (samoin kuin koko itäeuroopassa) muutama vuosikymmen. Jostain ihmeellisestä syystä tämä kokeilu ei ollut valtaisa taloudellinen menestys. Jos nyt  kuitenkin leikitellään ajatuksella, että VOK-busines olisi jotenkin tuottavaa yhteiskunnan kannalta, niin miksei sitten saman tien perusteta Valtion ojankaivuu Oy-nimistä yritystä, joka palkkaa kaikki Suomen työttömät kaivamaan ojia lapiolla 5000e/kk palkalla? Verovaroista maksetut palkathan menisivät erään teorian mukaan Suomen talouteen ja kolmannes palautuisi dynaamisina vaikutuksina, ja lisäksi taloudellinen aktiivisuus lisääntyisi.

VOK-businekseen erona tässä VO Oy:ssä on lisäksi se, että siinä syntyisi jotain edes teoriassa hyödyllistä. VOKeissa sen sijaan ei tapahdu muuta kuin muutetaan jasmin-riisiä ja halal-lihaa paskaksi.

Oikeasti ei ole mitään epäselvää, miten haitallista haittamaahanmuutto on. Jos olet eri mieltä, niin heitäpä ihan uusia tilastoja tiskiin. Yksittäistapaukset kun eivät muuta trendejä miksikään.

En ole varma mitä tarkoitat "haittamaahanmuutolla", tai mitä tilastoja tarkoitat, mutta asiaahan on toki tutkittu erilaisin mallein aika paljonkin.

Asiaa on tosiaankin tutkittu laajasti.

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703242200091348

- Kymmenen vuotta Suomeen muuttamisen jälkeen Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden miesten työtulot olivat vain 22-38 prosenttia samanikäisten kantaväestöön kuuluvien miesten työtuloista, Sarvimäki toteaa.

Hänen mukaansa Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vain 20-26 prosenttia 2013, kun se muilla maahanmuuttajilla oli 52-58 prosentin luokkaa.

Sarvimäen mukaan maahanmuuttajien työllisyys vaihtelee laajasti syntymämaan mukaan ja vuosina 1990-2013 se oli matalampi kuin kantaväestöllä.

https://www.kansalainen.fi/vatt-maahanmuuttajien-integroituminen-tyoelamaan-heikkoa-myos-pitkalla-aikavalilla/

- Afganistanista, Irakista ja Somaliasta peräisin olevat maahanmuuttajat saavat noin kaksi kertaa enemmän tulonsiirtoja kuin kantaväestö, skaalattuna väestöryhmän kokoon. Erot tulonsiirroissa pysyivät melko vakaina Suomessa asutun ajan kuluessa siitä huolimatta, että erot työtuloissa pienenevät.

Suomen hallitus on asettanut yleisen tavoitteen nostaa Suomen työllisyysaste nykyisestä 68 prosentista 72 prosenttiin.

Afganistan, Irak, Somalia. Muitakin shithole-paikkoja toki löytyy listalta. Mutta kun kerran kaipailit kasvoja sille "haittamaahanmuutolle", niin aloitetaan nyt vaikka noista kolmesta maasta. Olisi tosiaan kiva nähdä se tutkimus, jossa esimerkiksi noista em. maista Suomeen muuttaneet saadaan väännettyä Suomella positiivisiseksi ilmiöksi kokonaisuutena. Huomauttaisin noista matalista työllisyysasteista vielä lisäksi sen verran, että huomattava osa niistä "työllistyneistäkin" on oikeasti tempputyöllistettyjä: monikulttuurikoordinaattoreita, tulkkeja, 100%:sti verorahoitteisissa puuhasteluyhdistyksissä, jne. Tämän kaltainen maahanmuutto on suorastaan haittamaahanmuuton määritelmä, kun sitä tutkitaan ihan oikeilla tilastoilla, eikä yritetä kääntää mustaa valkoiseksi jollain ihmeellisillä, hihasta vedetyillä malleilla.

Ja sen jälkeen kun tuo talouspuoli on käsitelty, niin kaivellaan esiin vähän rikostilastoja. Osaatko yhtään arvata mitä maita esim. sieltä listoilta pomppaa esiin, kohtuullisen röyhkeällä yliedustuksella...?

e:muotoilu
e2:Karpon lossi-linkki lisätty

[Infernaalinen_aviomies]

Tässä IMF:n tutkijat ovat asialla:

Juttu antaa ymmärtää, että kaikki maahanmuutto on pitemmällä tähtäimellä kannattavaa kaikissa yhteiskunnissa. Ajatus on tietysti täysin älytön.

(...)

Norjan tilastokeskuksen vuoden 2012 tutkimusta

(...)

Uskomatonta roskaa, joka perustuu viilattuun matemaattiseen malliin.

Lyhensin juttuasi aika rajusti, mutta pointtini tässä on se, että asiaa on tutkittu aika paljon, sen tutkiminen on aika vaikeaa ja tuloksia on kovin erilaisia. Nyt ylläolevassa pidät systemaattisesti roskana kaikkea sitä jonka mukaan humanitaarisesta maahanmuutosta voi olla hyötyjä, ja siteeraat totuutena tutkimuksia joiden mukaan se aiheuttaa kustannuksia joko yleisellä tasolla tai nettomääräisesti.

Jos uskot tai epäilet olemassaolevien ennakkoluulojesi mukaan kaikkia alan tutkimustuloksia, ei niillä tutkimustuloksilla ole todellisuudessa mitään virkaa mielipiteenmuodostukseesi, joka on silloin pelkkää mutua. Asia joka olisi hyvä tiedostaa.

Todellisuus on se, että se ei pidä paikkaansa että olisi tutkittu fakta että humanitaarinen maahanmuutto on kallista. Totuus on nimittäin se, että asia riippuu monesta muuttujasta ja tutkimustuloksia on molempiin suuntiin.

[kivimies]

Lyhensin juttuasi aika rajusti, mutta pointtini tässä on se, että asiaa on tutkittu aika paljon, sen tutkiminen on aika vaikeaa ja tuloksia on kovin erilaisia. Nyt ylläolevassa pidät systemaattisesti roskana kaikkea sitä jonka mukaan humanitaarisesta maahanmuutosta voi olla hyötyjä, ja siteeraat totuutena tutkimuksia joiden mukaan se aiheuttaa kustannuksia joko yleisellä tasolla tai nettomääräisesti.

Jos uskot tai epäilet olemassaolevien ennakkoluulojesi mukaan kaikkia alan tutkimustuloksia, ei niillä tutkimustuloksilla ole todellisuudessa mitään virkaa mielipiteenmuodostukseesi, joka on silloin pelkkää mutua. Asia joka olisi hyvä tiedostaa.

Todellisuus on se, että se ei pidä paikkaansa että olisi tutkittu fakta että humanitaarinen maahanmuutto on kallista. Totuus on nimittäin se, että asia riippuu monesta muuttujasta ja tutkimustuloksia on molempiin suuntiin.

Paljon ja paljon. Puhut tutkitusta tiedosta, vaikket ole tutustunut siihen tarkemmin. Siteeraat aiheeseen liittymättömiä tutkimuksia, kun taas aiheeseen parhaiten liittyvät tutkimukset ohitat olankohautuksella.

Linkkaamasi tutkimustulokset ovat jo aiemmin havaittu kevyiksi tällä foorumilla. Aloitetaan vaikka tästä:

Tässä on juttu Naturesta:

Migrants and refugees are good for economies
Analysis of 30 years of data from Western Europe refutes suggestions that asylum seekers pose a financial burden.

https://www.nature.com/articles/d41586-018-05507-0

Kyse ei ole mistään tutkimuksesta, vaan VAR-mallilla tehdystä laskelmasta.
Niissä käytetyt menetelmät vaikuttavat saatuun tulokseen ja tässä nimenomaisessa paperissa on mahdollisia virheitä, jotka saavat aikaan käsittämättömältä kuulostavan lopputuloksen.

Poimin Matti Virenin kirjoituksesta muutaman mielestäni mielenkiintoisen ja relevantin kohdan.

Tutkimuksista, julkaisukanavista ja kirjoittajista (lihavoinnit mun):

...
Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin "Lucas" – kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan "1000" tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan. 

Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d'Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d'Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista "Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances –lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.  Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.
...

Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa "maksua vastaan" hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.

Tutkimuksen tuloksista ja menetelmästä:

Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista "häntää". Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään "meteoriittisade" (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen ("paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa").

[Roope]

Lyhensin juttuasi aika rajusti, mutta pointtini tässä on se, että asiaa on tutkittu aika paljon, sen tutkiminen on aika vaikeaa ja tuloksia on kovin erilaisia. Nyt ylläolevassa pidät systemaattisesti roskana kaikkea sitä jonka mukaan humanitaarisesta maahanmuutosta voi olla hyötyjä, ja siteeraat totuutena tutkimuksia joiden mukaan se aiheuttaa kustannuksia joko yleisellä tasolla tai nettomääräisesti.

Jos uskot tai epäilet olemassaolevien ennakkoluulojesi mukaan kaikkia alan tutkimustuloksia, ei niillä tutkimustuloksilla ole todellisuudessa mitään virkaa mielipiteenmuodostukseesi, joka on silloin pelkkää mutua. Asia joka olisi hyvä tiedostaa.

Todellisuus on se, että se ei pidä paikkaansa että olisi tutkittu fakta että humanitaarinen maahanmuutto on kallista. Totuus on nimittäin se, että asia riippuu monesta muuttujasta ja tutkimustuloksia on molempiin suuntiin.

En luonnollisestikaan anna mitään arvoa tutkijoille, joiden mukaan kaikki maahanmuutto on kohdemaille taloudellisesti kannattavaa. Sitä se ei ole, eikä voi olla, mistä et toivottavasti ole eri mieltä.

Eikä maahanmuuton kustannusten tutkiminen ole mitenkään erityisen vaikeaa tai tulokset vaihtelevia. Vaikeaa on vain päästä yksimielisyyteen kustannusten mielekkäästä määritelmästä ja laskutavasta. Jos olet sitä mieltä, että jokin muu tapa kuin elinkaarikustannusten laskeminen on perustellusti parempi ilmaisemaan eri maahanmuuttojen kustannuksia, niin kerro ihmeessä. Siihen asti pidän lukuisten elinkaaritutkimusten kautta aukottomasti toteen näytettynä, että humanitaarinen maahanmuutto on meille kallista.

[Infernaalinen_aviomies]

Paljon ja paljon. Puhut tutkitusta tiedosta, vaikket ole tutustunut siihen tarkemmin. Siteeraat aiheeseen liittymättömiä tutkimuksia, kun taas aiheeseen parhaiten liittyvät tutkimukset ohitat olankohautuksella.

Tässä on sama ongelma kuin edellä: omiin ennakkoluuloihin huonosti sopivat tulokset leimataan "aiheeseen liittymättömiksi", mistä seurauskin on sama kuin edellä, nimittäin se että mielipiteenmuodostus ei perustu varsinaiseen tietoon, vaan pelkkään mutuun, vaikka asianosainen itse vilpittömästi luulee muuta koska katsoo edessään olevia tutkimuksia ja artikkeleita.

Kyse ei ole mistään tutkimuksesta, vaan VAR-mallilla tehdystä laskelmasta.
Niissä käytetyt menetelmät vaikuttavat saatuun tulokseen ja tässä nimenomaisessa paperissa on mahdollisia virheitä, jotka saavat aikaan käsittämättömältä kuulostavan lopputuloksen.

Tee ihmeessä asiasta juttu Natureen. Kyseessä on vakavasti otettava julkaisu joka mielellään julkaisee tutkimuksia missä uskottavasti kyseenalaistetaan aiempaa tietoa. Eikä Hommafoorumia tietenkään voi verrata ranskalaiseen maakuntayliopistoon, kyllä me ollaan aivan eri tasolla!

Tämä keskustelu on toki tietynlaisella metatasolla, koska kuten aiemmin kirjoitin, jos humanitaarisen maahanmuuton onnistumista mitataan työllistymisprosenteilla ja muilla taloudellisilla mittareilla, on tämä maahanmuuttotyyppi itse asiassa sekoitettu työperäiseen maahanmuuttoon.

[MiljonääriPlayboy]

*SNAP*
Tämä keskustelu on toki tietynlaisella metatasolla, koska kuten aiemmin kirjoitin, jos humanitaarisen maahanmuuton onnistumista mitataan työllistymisprosenteilla ja muilla taloudellisilla mittareilla, on tämä maahanmuuttotyyppi itse asiassa sekoitettu työperäiseen maahanmuuttoon.

Niinkö todellakin? Osaatko mainita nimimerkiltä ketään, joka on aina sopivan tilanteen tullen tekee näin? Minä tiedän ainakin yhden tyypin, jolla on suorastaan pakonomainen tarve yrittää selittää huma-maahanmuuton olevan taloudellisesti hyödyllistä yhteiskunnalle. Painotus sanalla yrittää.

Turvapaikkapoliittisten valintojen kustannukset ja hyödyt selventyvät ajan kanssa. Kaikki se raha mitä esimerkiksi vastaanottokeskuksiin on laitettu, ei ole valtiolle menetettyä vaan se menee Suomen talouteen ja sitä palautuu myös takaisinpäin monina pieninä puroina veroina ja lisääntyneenä taloudellisena aktiivisuutena. Veronalennuksista noin kolmannes palautuu dynaamisina vaikutuksina, tässä voidaan ehkä ajatella että osuus on samanlainen tai vähän isompi, koska menot kohdistuvat pienituloisempiin jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan kun suurituloiset.

EDIT: lisätään sen verran vielä, että ei huma-mamuja saisi pitää minään yhteiskunnan vapaamatkustajina, jolle jalustalle ne valitettavasti on nykyään Suomessa nostettu (ei minkäänlaisia velvollisuuksia, pelkkiä oikeuksia). Kyllä turvapaikan vastineeksi PITÄÄ osallistua yhteiskunnan tukemiseen, ja silloin onnistumisen (nykyisellään EPÄonnistumisen) mittarina voi aivan hyvin käyttää vaikkapa työllistymislukuja.

[Roope]

Tässä on sama ongelma kuin edellä: omiin ennakkoluuloihin huonosti sopivat tulokset leimataan "aiheeseen liittymättömiksi", mistä seurauskin on sama kuin edellä, nimittäin se että mielipiteenmuodostus ei perustu varsinaiseen tietoon, vaan pelkkään mutuun, vaikka asianosainen itse vilpittömästi luulee muuta koska katsoo edessään olevia tutkimuksia ja artikkeleita.

Ei, vaan ongelmana on, että et tunnu osaavan analysoida googlaamiasi random-uutisia, joissa tieteellisesti heppoisin perustein väitetään kaikkea maahanmuuttoa kohdemaita taloudellisesti hyödyttäväksi, etkä edes itse sitä tajua.

Tämä keskustelu on toki tietynlaisella metatasolla, koska kuten aiemmin kirjoitin, jos humanitaarisen maahanmuuton onnistumista mitataan työllistymisprosenteilla ja muilla taloudellisilla mittareilla, on tämä maahanmuuttotyyppi itse asiassa sekoitettu työperäiseen maahanmuuttoon.

Puhe oli humanitaarisen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, joita tarjoamiesi linkkien kautta väitit positiivisiksi, mitä ne eivät ole.

Kaikin mokomin keskustellaan niistä muistakin mittareista, joiden perusteella Eurooppaan suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto on erinomaisen huono ajatus, mutta mieluummin jossain muualla, koska tämä ketju käsittelee kotimaan talousuutisia.

[kivimies]

.

[sivullinen.]

Laitetaan tähän jo hieman vanha juttu valtion velkakierteen katkaisemisesta, koska siitä oli juttua myös tässä ketjussa. Vanhaan tuttuun tapaan eläköitynyt valtion virkamies uskaltaa sanoa ääneen sen, mitä ei uskaltanut sanoa vielä virassaollessaan. Tämän jälkeen kyseisen valtion virkamiehen mielipiteitä ei enää julkaista, koska niissä on haitallisen paljon totuutta.

Erkki Virtasen kolumni: Muuttuivatko valtion velat jo saataviksi?

Vaikka Suomi ei tänä vuonna otakaan enää lisää velkaa, ei velkaongelma ole mihinkään kadonnut, kirjoittaa Erkki Virtanen.

Näin joulun alla tuli kolmekin kiinnostavaa talousuutista.

Joulumieltä tuotti varmaankin tieto, että Valtiokonttori voi jättää viimeisen tälle vuodelle suunnitellun valtionvelan 2,2 miljardin euron nostoerän nostamatta. Sitä ei tarvita, menot voidaan kattaa muutenkin!

Miten tässä näin kävi? Hämmentävästi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, ettei hän oikein tiedä. Ennen vanhaan kyllä tiedettiin, joka päivä! Annanpa muutaman vihjeen, entisenä valtiovarainministeriöläisenä.

Ensinnäkin on todettava, että valtion menot on tällä vaalikaudella pidetty hyvin kurissa. Kun sinänsä pienenä pysynyt inflaatio poistetaan luvuista, ensi vuoden budjetin loppusumma on aika lailla sama kuin vuoden 2015 budjetin.

Ensisijainen syy tähän on se, että hallitus on huomattavan tarkasti pitänyt kiinni ohjelmastaan. Ohjelman liitteessä 6 luetellaan seitsemisenkymmentä hanketta, joilla valtion menoja leikataan noin kolmella miljardilla eurolla ja lisäksi kuntien menoja lähes miljardilla. Näistä hallitus on pääsääntöisesti pitänyt kiinni.

Lisäksi nelisen miljardia piti säästettämän rakenteellisilla uudistuksilla. Siellä päähuomion kohteena oli SOTE-uudistus, jonka piti tuottaa ensi vuosikymmenen loppuun mennessä kolmen miljardin euron säästöt. Tämä projekti on edennyt kohteliaasti sanottuna kompastellen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai jokunen viikko sitten mietintönsä valmiiksi. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kehui saavutusta toteamalla, että nyt on maaliviiva halkaistu, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Toteutuuko hanke ja säästääkö se koskaan mitään, siitä kinataan.

Säästöjen puolella kohistiin paljon myös yritystukien leikkauksista. Hallitusohjelmassa ei näitä tukia tuulivoimatukea lukuun ottamatta tosiasiassa edes luvattu leikata. Sen sijaan tukia piti kohdentaa uudelleen. Asiaa valmistellut Mauri Pekkarisen (kesk.) vetämä parlamentaarinen työryhmä ajoi komeasti karille. Itse asiassa hallitus otti viime vuonna ihan muuten vaan käyttöön upouuden suurten yritysten yritystuen, nimeltään päästökaupan kompensaatiotuki.

Menojen kurissapitoa on edesauttanut myös työttömyysturvamenojen väheneminen.

Valtion verotulot ovat kasvaneet talouskasvun ja työllisyyden paranemisen myötä.

Karu totuus kuitenkin on, että pääsyy tämän vuoden sinänsä hyvän tulokseen löytyy kertaluonteista eristä. Näistä suurin on Finnveran luottojen palautus budjettitalouteen, 1,5 miljardia euroa. Se päätettiin yhtäkkiä toteuttaa näin vaalien alla.

Yllätys tämän palautuksen ei pitänyt olla kenellekään. Valtio omistaa ihan yksin koko pankin. Yhtiökokous nimittää pankin hallituksen. Yhtiökokouksen muodostaa tasan yksi mies, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Ihme olisi, ellei omistaja ole antanut Finnveran ymmärtää, että tämmöinen siirto olisi sopivaa tehdä juuri tänä vuonna.

Valtion velkaantuminen jatkuu taas ensi vuonna.

Toinen talousuutinen oli, että talouskasvumme hiipuu pitkäksi aikaa noin yhden prosentin tasolle, jos kaikki menee hyvin. Ja kolmas uutinen oli se, että valtiontalouden ns. kestävyysvaje nousee hitaan talouskasvun ja syntyvyyden romahtamisen myötä neljään prosenttiin.

Ikävä kyllä nämä kaksi jälkimmäistä uutista pilaavat oikein kunnolla ensimmäisen uutisen tuoman jouluilon.

Itse asiassa tuo uutinen olisi ollut parempi sijoittaa aprillipäivän tienoille.

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla. Hän seuraa ja kommentoi päätöksenteon sekä erityisesti valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.

https://yle.fi/uutiset/3-10564938

[Infernaalinen_aviomies]

Ei, vaan ongelmana on, että et tunnu osaavan analysoida googlaamiasi random-uutisia, joissa tieteellisesti heppoisin perustein väitetään kaikkea maahanmuuttoa kohdemaita taloudellisesti hyödyttäväksi, etkä edes itse sitä tajua.

Tutkimusten luotettavuuden arvioiminen on itse asiassa oikeasti haastava tehtävä, joka edellyttää osaamista ja tietotaitoa nimenomaan kyseiseltä alalta. Tästä syystä juurikin ilmastoskeptikot, rokotuskriitikot ja maahanmuuton vastustajat voivat levittää juttujaan jotka ovat näennäisesti uskottavan näköisiä, koska niissä on käyriä ja viitteitä erilaisiin julkaisuihin ja professoreihin. Maallikolle on vaikea saada selvää, onko juttu täyttä huuhaata vai onko siinä taustalla jokin oikea juju. 

Puhe oli humanitaarisen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, joita tarjoamiesi linkkien kautta väitit positiivisiksi, mitä ne eivät ole.

Kaikin mokomin keskustellaan niistä muistakin mittareista, joiden perusteella Eurooppaan suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto on erinomaisen huono ajatus, mutta mieluummin jossain muualla, koska tämä ketju käsittelee kotimaan talousuutisia.

Nämä ovat hyviä esimerkkejä ajatusvirheistä, joissa etsitään confirmation biasia. Muutkin mittarit joiden mukaan humanitaarinen maahanmuutto on huono ajatus-tyylinen ajattelu kätkee sisälleen oletuksen että esitetty väite on totta. Itsenäinen pohdinta toisaalta pitäisi sisällään senkin että sen totuutta epäillään, tai ainakin tunnustetaan että sen perusteet voivat olla kiistanalaiset.  Kuten ylempänä kirjoitin, vaikuttaisi siltä että maahanmuuton vaikutuksista on hyvin erilaista tietoa olemassa, joten perusteita esittämälläsi varmuudelle asiasta ei näyttäisi olevan.

[Roope]

Ei, vaan ongelmana on, että et tunnu osaavan analysoida googlaamiasi random-uutisia, joissa tieteellisesti heppoisin perustein väitetään kaikkea maahanmuuttoa kohdemaita taloudellisesti hyödyttäväksi, etkä edes itse sitä tajua.

Tutkimusten luotettavuuden arvioiminen on itse asiassa oikeasti haastava tehtävä, joka edellyttää osaamista ja tietotaitoa nimenomaan kyseiseltä alalta. Tästä syystä juurikin ilmastoskeptikot, rokotuskriitikot ja maahanmuuton vastustajat voivat levittää juttujaan jotka ovat näennäisesti uskottavan näköisiä, koska niissä on käyriä ja viitteitä erilaisiin julkaisuihin ja professoreihin. Maallikolle on vaikea saada selvää, onko juttu täyttä huuhaata vai onko siinä taustalla jokin oikea juju. 

Annat ymmärtää, että maahanmuuton kustannusvaikutuksia käsittelevien tutkimusten luotettavuuden arviominen olisi jotenkin valtavan vaikeaa, mutta ei se ole. Kaikesta päätellen et joko itse ymmärrä eri mallien eroja tai sitten et halua myöntää erojen merkittävyyttä uskottavuuden arvioinnissa. Siksi et vastaa kysymykseeni, miksi kustannukset pitäisi määrittää jotenkin muuten kuin elinkaarimalleilla.

Puhe oli humanitaarisen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, joita tarjoamiesi linkkien kautta väitit positiivisiksi, mitä ne eivät ole.

Kaikin mokomin keskustellaan niistä muistakin mittareista, joiden perusteella Eurooppaan suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto on erinomaisen huono ajatus, mutta mieluummin jossain muualla, koska tämä ketju käsittelee kotimaan talousuutisia.

Nämä ovat hyviä esimerkkejä ajatusvirheistä, joissa etsitään confirmation biasia. Muutkin mittarit joiden mukaan humanitaarinen maahanmuutto on huono ajatus-tyylinen ajattelu kätkee sisälleen oletuksen että esitetty väite on totta. Itsenäinen pohdinta toisaalta pitäisi sisällään senkin että sen totuutta epäillään, tai ainakin tunnustetaan että sen perusteet voivat olla kiistanalaiset.  Kuten ylempänä kirjoitin, vaikuttaisi siltä että maahanmuuton vaikutuksista on hyvin erilaista tietoa olemassa, joten perusteita esittämälläsi varmuudelle asiasta ei näyttäisi olevan.

Asiassa ei oikeasti ole varsinaista kiistanalaisuutta. Humanitaarisesta maahanmuutosta saadaan kohdemaita taloudellisesti hyödyttävää vain epärealistisesti valikoiduilla lähtöoletuksilla, maalitolppia siirtämällä tai muuten harhauttamalla. Näyttö on musertava ja yksiselitteinen.

Sen sijaan, että väännät metakeskusteluun, esitä selkein tietämäsi tutkimus, jossa humanitaarinen maahanmuutto esitetään taloudellisilta vaikutuksiltaan positiivisena, niin katsotaan yhdessä, mitä tutkimus on syönyt ja miksi se mitä todennäköisimmin ei ole johtopäätöksiltään uskottava etenkään Suomeen sovellettuna.

[Jorma M.]

Tutkimusten luotettavuuden arvioiminen on itse asiassa oikeasti haastava tehtävä, joka edellyttää osaamista ja tietotaitoa nimenomaan kyseiseltä alalta.

Onko mielestäsi luotettavaa että lahtarikoneisto laskee työllistetyksi henkilön joka on ollut töissä yhden tunnin kuukauden aikana?

[törö]

Valtio myi Raskoneen halvalla

Raskaan ajokaluston huoltoyhtiön osti Nuorisosäätiötä rahastanut liikemies. Scanialta tai Volvolta ei kysytty tarjousta.

Valtio myi raskaan kuljetuskaluston huoltoon erikoistuneen Raskone-yhtiönsä maaliskuussa 2018.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitteena on ollut hankkiutua eroon valtionyhtiöistä, joilla se ei näe strategista merkitystä. Raskoneen osti Lease Deal Group, jonka omistaa kokonaan Timo Nieminen. Lease Deal -konsernilla ei ole aiemmin ollut raskaan kaluston huollon liiketoimintaa.

Suomen Kuvalehti kertoi Niemisen taustoista 5. joulukuuta. Marraskuussa Nuorisosäätiö teki Timo Niemisestä poliisille tutkintapyynnön, joka koskee tonttikauppoja Hollolassa. Niissä säätiö sidottiin kalliiseen vuokrasopimukseen ja Niemisen yritys sai satojentuhansien eurojen pikavoiton. Nieminen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.



Valtio omisti Raskonetta suoraan ja yhtiönsä Governian kautta. Kun huomioidaan kaupan yhteydessä pois hoidettu Raskoneen pääomalaina, valtio sai osakkeista lopulta 3,2 miljoonaa euroa.

"Kauppahinta vaikuttaa ostajan kannalta edulliselta lähes kaikilla perinteisillä arvostusmittareilla mitattuna", arvioi analyytikko Ari Rajala.

Rajala laskee, että yritys myytiin noin puoleen hintaan pelkästään omaisuutensa arvoon nähden. Hän ottaa arviossaan huomioon heti kaupan jälkeen konsernin sisällä tehdyt kiinteistökaupat. Turun ja Vaasan kiinteistöt siirtyivät Lease Deal Oyj:n omistukseen niin, että Raskoneen taseeseen kertyi myyntivoittoa peräti 2,8 miljoonaa euroa.

Kiinteistöjen arvo oli siis edellisessä taseessa kirjattu reilusti alakanttiin, mikä on tilinpäätöksissä tavanomaista.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valtionyhtio-myytiin-halvalla-nuorisosaatio-sotkuun-liittyvalle-liikemiehelle-omistajaohjausministeri-lintila-ei-kommentoi/?shared=1056638-3e375cc9-4

[N. O. Hääppönen]

Professori Matti Vireniltä kohtuullisen selkeää tekstiä:

Professori: Suomeen on syntynyt mittava tulonsiirtojen varassa elävä uusi luokka - "Mihin helvettiin olemme menossa?
...
Virenin mukaan valtaosa kotitalouksista on nettosaajia julkiselta sektorilta ja oikeastaan vain kaksi ylintä tuloluokkaa on nettomaksajia.

– Kun poliitikko sanoo, että "pieni- ja keskituloiset", hän tarkoittaa äänestäjien enemmistöä, oikeastaan 99 prosenttia tulonsaajista. Kukaan ei kutsu tätä populismiksi; "välittäminen pienestä ihmisestä" osoittaa vain suurta sydäntä ja korkeaa moraalia, vai kuinka? Viren piikittelee.

"Mihin helvettiin olemme menossa?"

Oman mausteensa keitokseen tuovat Virenin mukaan maahanmuuttajat, jotka sijoittuvat enenevässä määrin tulojakauman alapäähän.

– Vuonna 2017 maahanmuuttajien asuntokunnista alimpaan tulokymmenykseen kuului 24 prosenttia, kun vastaava luku kantaväestön osalta oli vajaa 10 prosenttia. Vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisia asuntokuntia oli vain 6.7 prosenttia, mutta jos heidän lukumääränsä kasvaa viime vuosien tahtiin, ollaan kohta tilanteessa, jossa kolmannes alimman tuloluokan asuntokunnista on maahanmuuttajataustaisia.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/480ccb97-b0af-4b63-9b5f-d162fda28d90

[Supernuiva]

^Virenin kirjoituksesta keskustellaan nyt aika monessa ketjussa. Voisikohan näitä yhdistää yhteen?

[Infernaalinen_aviomies]

Annat ymmärtää, että maahanmuuton kustannusvaikutuksia käsittelevien tutkimusten luotettavuuden arviominen olisi jotenkin valtavan vaikeaa, mutta ei se ole. Kaikesta päätellen et joko itse ymmärrä eri mallien eroja tai sitten et halua myöntää erojen merkittävyyttä uskottavuuden arvioinnissa. Siksi et vastaa kysymykseeni, miksi kustannukset pitäisi määrittää jotenkin muuten kuin elinkaarimalleilla.

Minusta työperäisessä maahanmuutossa voidaan hyvin laskea elinkaarihyötyjä ja elinkaarikustannuksia. Humanitaarisen maahanmuuton tarkoitus ei ole tuottaa taloudellista voittoa, kuten tässä on jo useammankin kerran todettu, mutta kyllä senkin taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida erilaisilla malleilla.

Asiassa ei oikeasti ole varsinaista kiistanalaisuutta. Humanitaarisesta maahanmuutosta saadaan kohdemaita taloudellisesti hyödyttävää vain epärealistisesti valikoiduilla lähtöoletuksilla, maalitolppia siirtämällä tai muuten harhauttamalla. Näyttö on musertava ja yksiselitteinen.

Sen sijaan, että väännät metakeskusteluun, esitä selkein tietämäsi tutkimus, jossa humanitaarinen maahanmuutto esitetään taloudellisilta vaikutuksiltaan positiivisena, niin katsotaan yhdessä, mitä tutkimus on syönyt ja miksi se mitä todennäköisimmin ei ole johtopäätöksiltään uskottava etenkään Suomeen sovellettuna.

Kuten jo on tässä useamman kerran todettu, erilaisia malleja on useita ja tuloksia on erilaisia. Varmasti varsinaisia lopputulemiakin on erilaisia, riipputen tilanteesta, tulijoista ja vastaanottajista. Tuolle väitteellesi, että "asiassa ei oikeasti ole varsinaista kiistanalaisuutta", ei puolestaan ole minkäänlaista näyttöä. Saat näytöstä yksiselitteisen vain jättämällä huomiotta ne tutkimukset jotka eivät tue mutuasi, joka, kuten myös tässä on jo useaan otteeseen (aivan!) todettu, johtaa siihen ettei mielipiteesi perustu muuhun kuin mutuun ja ennakkoluuloihin vaikka se koitetaankin tieteelliseen verhoon pukea.

Mainittuja tutkimuksia siteerasin jo ylempänä, viestissä aikaleimalla: 20.12.2018, 22:35:48. On niitä muitakin. Ja on niitä toiseenkin tulokseen tulleita tutkimuksia, mutta niitä ovat täällä jo muut siteeranneet.

[kivimies]

Minusta työperäisessä maahanmuutossa voidaan hyvin laskea elinkaarihyötyjä ja elinkaarikustannuksia. Humanitaarisen maahanmuuton tarkoitus ei ole tuottaa taloudellista voittoa, kuten tässä on jo useammankin kerran todettu, mutta kyllä senkin taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida erilaisilla malleilla.

Humanitaarisen maahanmuuton ei ole tarkoitus tuottaa taloudellista voittoa? Ehkä, mutta on selvää ettei se tuota taloudellista voittoa, vaan suurta tappiota. Tämä voidaan todeta elinkaarikustannuksia mittamalla.

Ainoa jäljelle jäävä tarkoitus on siis hädänalaisten auttaminen. Suomeen tulevilla tosin ei ole minkäänlaista hätää, sillä he olisivat voineet hakea turvapaikkaa matkansa varrella olevista turvallisista maista, mieluiten omasta naapurimaastaan. Suomi käyttää jo nyt runsasti rahaa heidän avustamisekseen lähialueilla. Siellä voidaankin tarjota turvaa henkilölle murto-osalla niistä kustannuksista, jotka kuluvat Suomessa.

Kuten jo on tässä useamman kerran todettu, erilaisia malleja on useita ja tuloksia on erilaisia. Varmasti varsinaisia lopputulemiakin on erilaisia, riipputen tilanteesta, tulijoista ja vastaanottajista. Tuolle väitteellesi, että "asiassa ei oikeasti ole varsinaista kiistanalaisuutta", ei puolestaan ole minkäänlaista näyttöä. Saat näytöstä yksiselitteisen vain jättämällä huomiotta ne tutkimukset jotka eivät tue mutuasi, joka, kuten myös tässä on jo useaan otteeseen (aivan!) todettu, johtaa siihen ettei mielipiteesi perustu muuhun kuin mutuun ja ennakkoluuloihin vaikka se koitetaankin tieteelliseen verhoon pukea.

Kyse ei ole mistään "mutusta", vaan lähes jokaikinen tutkimus on sitä mieltä, että turvapaikanhakijat tuottavat tappiota. Paradigmaa ei kumoa yksittäisen huonosti laaditun VAR-laskelman tulokset, jonka puutteet on jo kerrottu aiemmin.

Esim. laskelman impulssivasteiden tulkinta väittää, että työvoiman tarjonnan kasvu vähentää työttömyyttä ja että 55000 turvapaikanhakijaa poistaisi Suomen valtion alijäämän. 
Ei tuollaiselle tulokselle voi muuta kuin nauraa.

[Siili]

Kuten jo on tässä useamman kerran todettu, erilaisia malleja on useita ja tuloksia on erilaisia. Varmasti varsinaisia lopputulemiakin on erilaisia, riipputen tilanteesta, tulijoista ja vastaanottajista.

Ainakin kun EU:n puitteissa puhutaan turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittelusta, termi on aina "taakanjako", ei "resurssienjako".  Aika vähissä taitaa olla sellainen väki, joka aikuisen oikeasti uskoo humanitaarisen maahanmuuton olevan jonkinlainen tulevaisuuden kilpailuvaltti. 

[Roope]

Annat ymmärtää, että maahanmuuton kustannusvaikutuksia käsittelevien tutkimusten luotettavuuden arviominen olisi jotenkin valtavan vaikeaa, mutta ei se ole. Kaikesta päätellen et joko itse ymmärrä eri mallien eroja tai sitten et halua myöntää erojen merkittävyyttä uskottavuuden arvioinnissa. Siksi et vastaa kysymykseeni, miksi kustannukset pitäisi määrittää jotenkin muuten kuin elinkaarimalleilla.

Minusta työperäisessä maahanmuutossa voidaan hyvin laskea elinkaarihyötyjä ja elinkaarikustannuksia. Humanitaarisen maahanmuuton tarkoitus ei ole tuottaa taloudellista voittoa, kuten tässä on jo useammankin kerran todettu, mutta kyllä senkin taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida erilaisilla malleilla.

En kysynyt lupaa, saako elinkaarikustannuksia laskea, vaan miksi muut mallit ovat mielestäsi yhtä hyviä tai parempia maahanmuuton kustannusten määrittelyyn, vaikka ne on muotoltu tarkoituksella täysin eri lähtökohdista.

Kuten jo on tässä useamman kerran todettu, erilaisia malleja on useita ja tuloksia on erilaisia. Varmasti varsinaisia lopputulemiakin on erilaisia, riipputen tilanteesta, tulijoista ja vastaanottajista. Tuolle väitteellesi, että "asiassa ei oikeasti ole varsinaista kiistanalaisuutta", ei puolestaan ole minkäänlaista näyttöä. Saat näytöstä yksiselitteisen vain jättämällä huomiotta ne tutkimukset jotka eivät tue mutuasi, joka, kuten myös tässä on jo useaan otteeseen (aivan!) todettu, johtaa siihen ettei mielipiteesi perustu muuhun kuin mutuun ja ennakkoluuloihin vaikka se koitetaankin tieteelliseen verhoon pukea.

Yrität esittää asian niin, että kun on kehitetty erilaisia malleja, joista on tuotettu erilaisia johtopäätöksiä, niin asia on tieteellisesti kiistanalainen. Ei mene niin, vaan mallin täytyy olla ensin mielekäs kyseisen asian tarkasteluun. Esimerkiksi ministeriöissä käytetty malli, jossa maahanmuuttajien työllisyys oletetaan samaksi kuin kantasuomalaisten, osoittaa kaiken maahanmuuton taloudellisesti kannattavaksi. Malli on kuitenkin oletuksiltaan huuhaata, eikä siksi osoita maahanmuutosta yhtään mitään, eikä sillä ole sen kummempaa arvoa.

Mainittuja tutkimuksia siteerasin jo ylempänä, viestissä aikaleimalla: 20.12.2018, 22:35:48. On niitä muitakin. Ja on niitä toiseenkin tulokseen tulleita tutkimuksia, mutta niitä ovat täällä jo muut siteeranneet.

Oliko niissä yhtäkään, jota ei ole jo aiemmin täällä punnittu ja kevyeksi havaittu?

Ei riitä, että siteeraat jotain, vaan sinun täytyisi perustella, miksi elinkaarikustannusmalli ei kelpaa sinulle. Minä voin hyvin perustella, miksi yksikään malli, joka väittää osoittavansa humanitaarisen maahanmuuton universaalisti taloudellisesti hyödylliseksi, ei sitä oikeasti tee. Valitse yksi sellainen mielestäsi kaikkein paras malli, niin käsitellään se täällä yhdessä perinpohjin.

Mutta jos vielä kerran pakenet tätä haastetta metakeskusteluun, niin antaa olla.

[Pkymppi]

Kuten jo on tässä useamman kerran todettu, erilaisia malleja on useita ja tuloksia on erilaisia. Varmasti varsinaisia lopputulemiakin on erilaisia, riipputen tilanteesta, tulijoista ja vastaanottajista.

Ainakin kun EU:n puitteissa puhutaan turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittelusta, termi on aina "taakanjako", ei "resurssienjako".  Aika vähissä taitaa olla sellainen väki, joka aikuisen oikeasti uskoo humanitaarisen maahanmuuton olevan jonkinlainen tulevaisuuden kilpailuvaltti.

   Suomern suuntautuva Työperäinenkään maahanmuutto ei ole kantaväestöä kannattavampaa:

  "Ministeri Mykkäsen mukaan viiden vuoden aikana Suomeen on tullut työn perässä 30 000 henkeä. Heistä yhdeksän kymmenestä edelleen maassa olevista edelleen töissä."

Avataan lausuntoa:
    Henkilöt eivät ole tulleet viisi vuotta sitten, vaan viiden vuoden aikana. Siinä on siis mukana niitäkin jotka aloitti työn vasta aivan otanta-ajanjakson lopulla.

  - Eli he ovat olleet työssä keskimäärin 2,5 vuotta.
  - 2,5 vuoden jälkeen on jo 10% pysyvästi pois työelämästä.

    - Tarkoittaa että viiden vuoden jälkeen on jo 20%pysyvästi poissa työelämästä
  Puoliso kotona, Lapset tarhassa, koulussa jne.
 

[törö]

Suomen rautatiehistorian kalleimmassa, yli 300 miljoonan euron veturikaupassa 2013 ostettuja Sr3-sähkövetureita ei saa käyttää matkustajajunien vetämiseen niiden kulunvalvontajärjestelmässä havaittujen puutteiden vuoksi.

Saksalaisen Siemensin valmistamien Vectron-vetureiden automaattinen kulunvalvontajärjestelmä ei ole toiminut suomalaisessa rataympäristössä odotetusti, vaan se tekee epäsäännöllisesti odottamattomia hätäjarrutuksia. Vika on niin vaikea, että se on estänyt uusien vetureiden suunnitellun käytön matkustajaliikenteessä.

VR Group teki Siemensin kanssa eurooppalaisittainkin merkittävän veturikaupan 80 Vectron-sähköveturin hankinnasta kuusi vuotta sitten. Tuolloin sovittujen 80 veturin lisäksi VR:llä on optio 97 lisäveturin hankinnasta. Ensimmäisen tilauserän vetureiden on määrä olla Suomessa vuoden 2026 loppuun mennessä.

Vetureiden toimitukset ovat sujuneet odotetusti, mutta niiden käyttöönotto matkustajajunien vetämiseen ei ole saanut viranomaislupaa automaattisen kuluvalvontajärjestelmän puutteiden vuoksi.

Odottamattoman hätäjarrutuksen hidastuvuus voi olla matkustajille vaarallinen, minkä lisäksi se sotkee aikatauluja.

Raideliikenteen turvallisuutta valvova liikenne- ja viestintävirasto Traficom ei toistaiseksi ole antanut VR Groupille lupaa käyttää Sr3-vetureita matkustajajunien vedossa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005957244.html?ref=rss

[Infernaalinen_aviomies]

Yrität esittää asian niin, että kun on kehitetty erilaisia malleja, joista on tuotettu erilaisia johtopäätöksiä, niin asia on tieteellisesti kiistanalainen.

Olet ymmärtänyt asian jokseenkin oikein, hyvä.

Oliko niissä yhtäkään, jota ei ole jo aiemmin täällä punnittu ja kevyeksi havaittu?

Veikkaisin että jokainen niistä on sellainen. En ylipäätään ole tällä foorumilla nähnyt yhdenkään alan tutkijan, omalla nimellään esiintymällä, julkaisevan minkäänlaista analyysiä. En toki ole koko foorumin tuotantoa lukenutkaan, mutta ei tämä ole sellainen foorumi missä arvioidaan tieteellisten julkaisujen luotettavuutta. Jos nimimerkin takaa "maahanmuuttokriittisellä" foorumilla joku (en nyt tarkoita sinua tai ketään muutakaan henkilökohtaisesti) sättii Naturessa julkaistua tutkimusta, on se kuin koira haukkuisi kuuta. Ei täällä ole vertaisarvioprosessia vaan viestit ilmestyvät ketjuihin "Lähetä"-painikkeella.

Kuten sanoin, ei minulla ole mitään elinkaarikustannusmallia vastaan.

[Uuno Nuivanen]

Kuten sanoin, ei minulla ole mitään elinkaarikustannusmallia vastaan.

Mutta sitä vastaan on, että noita kustannuksia edes jollakin tavalla yritettäisiin hallita ja hillitä.

[Golimar]

SDP on palaamassa verolinjauksissaan 1970-luvun ajatukseen, että valtio voisi pääomia ohjailemalla luoda työtä ja investointeja. Demokraattisen sosialismin usko keskusohjattuun talousjärjestelmään loppui, kun se tuotti lähinnä työttömyyttä ja hintojen nousua.

Helsingin Sanomat esitteli Lauri Finérin ja Joonas Rahkolan SDP:n veropolitiikan taustavaikuttajina. He haluavat uudistaa verotusta ja kiristää entisestään kansalaisten verotaakkaa, mutta ovat lukeneet huonosti historiansa. 

Finér toisti Twitter-keskustelussa SDP:n vanhan ja aikanaan hylätyn uskomuksen, jonka mukaan veroja kiristämällä valtio pystyisi palkkaamaan lisää työntekijöitä ja tekemään uusia investointeja. Vanha sosialistinen ajattelu näkyy vahvasti SDP:n uudessa vero-ohjelmassa, jossa erilaisia veronkiristyksiä luetellaan kasapäin............................

https://taloudentulkki.com/2019/01/04/sdpn-veronhimo-nousi-pintaan/

[Atte Saarela]

SDP on palaamassa verolinjauksissaan 1970-luvun ajatukseen, että valtio voisi pääomia ohjailemalla luoda työtä ja investointeja. Demokraattisen sosialismin usko keskusohjattuun talousjärjestelmään loppui, kun se tuotti lähinnä työttömyyttä ja hintojen nousua.

Helsingin Sanomat esitteli Lauri Finérin ja Joonas Rahkolan SDP:n veropolitiikan taustavaikuttajina. He haluavat uudistaa verotusta ja kiristää entisestään kansalaisten verotaakkaa, mutta ovat lukeneet huonosti historiansa. 

Finér toisti Twitter-keskustelussa SDP:n vanhan ja aikanaan hylätyn uskomuksen, jonka mukaan veroja kiristämällä valtio pystyisi palkkaamaan lisää työntekijöitä ja tekemään uusia investointeja. Vanha sosialistinen ajattelu näkyy vahvasti SDP:n uudessa vero-ohjelmassa, jossa erilaisia veronkiristyksiä luetellaan kasapäin............................

https://taloudentulkki.com/2019/01/04/sdpn-veronhimo-nousi-pintaan/

Hieman hirvittää ajatella, että siinä on todennäköisin seuraava pääministeripuolue. Voi tulla vielä Sipilää ja Orpoa ikävä sitten kun nämä pääsevät puikkoihin.

[Roope]

En toki ole koko foorumin tuotantoa lukenutkaan, mutta ei tämä ole sellainen foorumi missä arvioidaan tieteellisten julkaisujen luotettavuutta. Jos nimimerkin takaa "maahanmuuttokriittisellä" foorumilla joku (en nyt tarkoita sinua tai ketään muutakaan henkilökohtaisesti) sättii Naturessa julkaistua tutkimusta, on se kuin koira haukkuisi kuuta.

Et osoita ymmärtäväsi googlaamistasi malleista yhtään mitään, vaan sivuutat esittämäni haasteen vetoamalla auktoriteettiin.

Lopetan omalta osaltani tämän keskustelun turhana tähän.

[Golimar]

En keksinyt muutakaan keskustelua johon tämä juttu sopisi.

Jättitehdas käynnistyi Järvenpäässä – Lujabetoni: Asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana ja muuttovirta käy kasvukeskuksiin

Lujabetonin tehtaalla Wärtsilän kaupunginosassa tehtiin ensimmäiset seinäelementtien valut joulukuun puolivälissä.........................

Tehtaalla työskentelee oman väen lisäksi noin 50 työntekijää laitteiden, muottien ja koneiden asentamisen ja rakentamisen parissa.

Valta arvioi, että tämän vuoden lopulla työntekijöitä on noin sata ja toisen vaiheen päättyessä vuoden 2024 paikkeilla noin kaksi ja puolisataa....................

Keudan kanssa olemme aloittaneet yhteistyön, elementtien valmistukseen tarkoitettu oppimisympäristö on suunnitteilla. Sieltä saadaan aikanaan työharjoittelijoita, lomien tuuraajia sekä toivottavasti ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä, hän pohtii....................

Lujabetonilla uskotaan siihen, että asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana ja muuttovirta käy kasvukeskuksiin. Järvenpään tehdas on Lujabetonin isoin. Betoniasemalta tullaan toimittamaan valmisbetonia rakennuskohteisiin Järvenpäässä ja ympäristökunnissa sekä pääkaupunkiseudulla Kehä III:lle asti.............................

https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/734594-jattitehdas-kaynnistyi-jarvenpaassa-lujabetoni-asuntorakentaminen-jatkuu-vilkkaana

[Roope2]

Hyvä kiteytys Matti Vireniltä Orpon ja Pisilän touhuista:

Missä maailmalla tapahtuu seuraavaa: valtio "ostaa" alemmat palkankorotusket verohelpotuksilla... Valtio siis lainaa (ulkomailta) rahaa, jotka näennäisesti annetaan työntekijöille.... Mutta eikö se ole yritystukea? Sopii Hakaniemelle, sopii Etelärannalle. Mutta miten se sopii markkinatalouteen? Miten joku voi saada verohelpotuksia, jos valtiot menot eivät muutu. Eihän (todellinen) verotus/verorasitus voi silloin muuttua. Miksi ei sanota suoraan, että maksatetaan palkankorotukset lapsilla ja lapsenlapsilla. Upeaa.

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267190-75

[törö]

Neljä suomalaista maito-osuusmeijeriä vaatii Valiolta miljoonakorvauksia yhtiön saalistushinnoittelun vuoksi. Riitaoikeudenkäynti käynnistyi maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Oikeudenkäynnin taustalla on Valion perusmaitojen matala hinnoittelu vuosina 2010–2012. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi loppuvuonna 2016, että tuona aikana laskenut perusmaitojen tukkuhintoja niin alas, että kyse oli saalistushinnoittelusta.

Saalistushinnoittelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa määräävässä markkina-asemassa oleva yhtiö alihinnoittelee tuotteita ja myy niitä tappiolla niin, että sen kilpailijat kärsivät. Sen tarkoitus on puolustaa markkina-asemaa "saalistamalla" kilpailijat pois markkinoilta kannattamattomilla hinnoilla.

KHO hyväksyikin aikanaan markkinaoikeuden Valiolle mätkäisemät 70 miljoonan euron sakot. KHO katsoi, että Valion osuus perusmaitomarkkinoilla on niin merkittävä, että sen hinnoittelu haittasi markkinoita.

Valio puolestaan on vastannut, että se laski hintojaan sen vuoksi, että Arla tuli entistä voimakkaammin Suomen-markkinoille ja kilpailu alalla koveni. Maitojen hintakilpailua alettiin 2010-luvun alussa kutsua julkisuudessa maitosodaksi.

Maanantaina alkaneilla käräjillä Valion kilpailijat vaativat yhtiöltä nyt vahingonkorvauksia saalistushinnoittelun vuoksi.

Aamulla alkaneessa oikeudenkäynnissä oikeudessa olivat paikalla pääosin pienmeijereitä ja Valiota edustavat asianajajat. Sama asianajotoimisto ajaa kaikkien pienmeijereiden asiaa.

https://ls24.fi/lannen-media/maitokarajat-alkoivat-helsingissa-valion-kilpailijat-vaativat-yhtiolta-miljoonakorvauksia-maitosodan-jalkiselvittelyissa

[Golimar]

...................... Opiskelupaikan tai vakituisten työpaikan puute voi vaikuttaa pitkään y-sukupolven elämään.
Elämän jatkuva epävarmuus vaivaa jatkuvasti monia niin sanottuun y-sukupolveen kuuluvia.

– Olen miltei koko elämäni tehnyt pätkätöitä. Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin, sillä seuraavana päivänä saattaa olla työtön, kertoo 38-vuotias Sami Ilta-Sanomille.

– Pelkään koko ajan milloin työt loppuu, koska työskentelen varamiespalvelun kautta.

Y-sukupolveksi sanotaan 80-luvulla ja 90-luvun alussa syntynyttä sukupolvea. Tilastojen perusteella tämän sukupolven tulokehitys ja sijoittuminen työelämässä on jäänyt jälkeen aiemmista sukupolvista..............................

Vanhempiaan pienipalkkaisemman työuran päätteeksi ei y-sukupolvelle todennäköisesti ole luvassa myöskään pitkiä leppoisia eläkepäiviä.

– Olen 44-vuotta, ja vasta viime vuonna palkkani nousi ensimmäistä kertaa korkeammaksi kuin samalla alalla olleiden vanhempieni eläke oli, kertoo eräs Ilta-Sanomien lukija.
– He pääsivät eläkkeelle alle 60-vuotiaina, ja ovat nauttineet siis alan normaalipalkkaa suurempaa eläkettä nyt kohta 30 vuotta, mikä taas on pidempään kuin he ehtivät koskaan olla töissä ennen eläkettä. Oma eläkeikäni on lähes 70, lähes 10 vuotta korkeampi kuin vanhemmillani, ja aivan varmasti eläkkeeni tulee myös olemaan selvästi pienempi kuin heillä oli.---------------------------

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005965208.html?ref=rss