Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[duc]

H. Harkimo toteaa:

Olen ollut mukana yritysten fuusioissa, yrityskaupoissa, olen rakentanut halleja, kerrostaloalueita, vapaa-ajanasuntoja ja ties mitä. Kaikkia niitä on yhdistänyt yksi ilmeinen asia. Jokaisesta projektista on pitänyt tehdä tarkkoja laskelmia, jotta projektit saadaan rahoitettua ja jotta tarkkaan tiedetään, että ne kannattavat. Yleensä pankit arvioivat erittäin tarkkaan lainoittavatko he projekteja ja mitä tarvitaan vakuudeksi. Kaiken pitää olla läpinäkyvää ja euron tarkkuudella laskettuja. Kun sitten projektit alkavat, voivat kustannukset tietysti jossain mennä yli, mutta se on sitten säästettävä jostain muusta. Se on arkipäivää yksityisissä projekteissa. Yleensä ei ole mitään taianomaista rahahanaa, jonka voi tarpeen tullen avata ja antaa valuutan valua projektin päälle.

Politiikkaan tuloni myötä olen hämmästyksekseni joutunutkin satumaahan. Tässä maassa elää toinen toistaan erikoisempia hahmoja, joita yhdistää yksi ja sama asia: tässä maailmassa kukaan ei ole kiinnostunut rahasta. Jossain on mitä ilmeisimmin jonkinlainen taikahana, varmaan kultainen. En ole vielä paikallistanut sitä, mutta sen täytyy olla olemassa, niin kaistapäistä tämä meno on.

Olympistadionin korjaus meni 100 miljoonaa euroa yli budjetin. Länsimetron kustannukset ylittyivät miljardilla. - -

Sotea koskevan osan siirsin soteketjuun.

[MiljonääriPlayboy]

*SNIP* Eli sen sijaan että tehtäisiin töitä joita kannattaa tehdä ja joista kannattaa maksaa palkkaa, tehtäisiin muitten maksamina töitä joita ei kannata tehdä ja joista ei kannata maksaa palkkaa.

Eikös juurikin tuota lainauksessa olevaa kokeiltu tuossa naapurissa ja koko Itä-Euroopassa muutama vuosikymmen? 

Karpo ja lossivahti

Muistaakseni tulokset eivät olleet mitenkään häikäisevän hyviä? Demarit muistavat ilmeisesti toisin?

[qwerty]

Sarjassamme Suomen oikeuslaitos päättää. Häiskällä on ollut määräaikainen sopimus, jota ei jatkettu. Tämä on Korkeimman Oikeuden mukaan väärin ja rikkoo yhdenvertaisuuslakia.

KKO:2018:39
Työsopimus - Syrjintä Antopäivä: 18.5.2018

A oli työskennellyt 16.3.2011 - 31.7.2012 työnantajayhtiön palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti kolmessa määräaikaisessa työsuhteessa linja-autonkuljettajana. Yhtiö ei ollut viimeisen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen solminut A:n kanssa uutta työsopimusta. Työterveyslääkäri ei A:n ylipainon vuoksi ollut arvioinut A:n sopivuutta työhön eikä siten myöskään kirjoittanut A:lle sopiva työhön -lausuntoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin perustein katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta tämän terveydentilan perusteella. Ks. KKO:2018:31

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi tuomiossaan 3.12.2014 (nro 14/39050), että X Oy oli rikkonut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa jättäessään uusimatta A:n työsopimuksen tämän ylipainon perusteella. Yhtiön menettelystä oli aiheutunut A:lle 19 018,01 euron suuruinen vahinko, joka yhtiö velvoitettiin korvaamaan korkoineen työsopimuslain 12 luvun 1 §:n nojalla. Käräjäoikeus katsoi X Oy:n rikkoneen myös tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Turun hovioikeus katsoi tuomiossaan 1.10.2015 (nro 929), ettei kysymyksessä ollut ollut työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 4 momentissa tarkoitettu työhönottotilanne. Myöskään tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ollut näytetty rikotun. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi kanteen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Asia jätetään käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan.

Tällaiset tuomiot varmaankin innostavat yrityksiä palkkaamaan kiukulla läskejä tai muuten vain ihmisihannerajoitteisia yksilöitä

[törö]

Telia viimeistelee tv-toiminnan ostamista Bonnierilta, ruotsalaislehti Resume kirjoittaa.
Pohjoismainen teleoperaattori Telia on viimeistelemässä ruotsalaisen mediayhtiö Bonnierin Pohjoismaiden tv-toiminnan ostamista, kirjoittaa ruotsalaislehti Resume.

Kauppa sisältäisi muun muassa Suomen MTV3-kanavan, Cmore-kanavan ja Ruotsin TV4-kanavan, lehti kirjoittaa viitaten asiasta perillä oleviin, nimettöminä esiintyviin lähteisiin.

Lehden mukaan kauppahinta olisi 10–12 miljardia kruunua. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, kauppa julkistettaisiin ennen juhannusta.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005694260.html?ref=rss

[törö]

Postin osittaista yksityistämistä on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa jo kuukausien ajan. Noin viikko sitten hallitus kuitenkin vihelsi pelin poikki, ja työ keskeytyi.

Posti on jo pitkään valmistautunut siihen, että yhtiö on pörssikelpoinen, kun listautumisen aika koittaa.

Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan tarkoituksena oli säilyttää valtiolla enemmistöosuus ja yksityistää loput osakkeista listaamalla yhtiö pörssiin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on haluton kommentoimaan tilannetta.

Ministerin mukaan mitään toimia Postin suhteen ei tällä hetkellä tehdä, mutta se on yksi yhtiöistä, joiden tilannetta seurataan aktiivisesti.

Suunnitelman kariutumisen, tai ainakin aikalisän, syy on avoin. Postiin on kohdistunut huomattavaa kritiikkiä kotimaan palveluiden tasosta sekä hinnan korotuksista.

https://www.verkkouutiset.fi/mt-postin-yksityistaminen-pysahtymassa/

[Titus]

Orpo Bloombergille: Suomen velkojen maksamisesta voi tulla 2020-luvulla mahdotonta, ilman erittäin vahvaa kasvua

Suomen on alettava maksaa valtionvelkaansa pois, ennen kuin mahdollisuus saada tilanne hallintaan menee ohi, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että Suomen on alettava maksaa valtionvelkaansa pois, ennen kuin mahdollisuus saada tilanne hallintaan menee ohi.

"2020-luvulla, kun väestö vanhenee ja hankimme Hornetien tilalle uusia hävittäjiä, velan maksamisesta voi tulla mahdotonta ilman erittäin vahvaa kasvua ja korkeaa työllisyysastetta", Orpo sanoo ja lisää, että silloin Suomi voi itse asiassa olla uuden velan tarpeessa, kun ikääntymisen pahimmat kustannukset tulevat maksettaviksi.

Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Orpo varoittaa, että talouskasvun elpyminen voi olla pian ohi.

"Olen opiskellut riittävästi taloustiedettä tietääkseni, että jossakin vaiheessa tulee taantuma. Suomi pääsi globaaliin nousukauteen mukaan niin myöhään, että on riskinä, että kasvu jää lyhytaikaiseksi."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/JZXLijtx


ikäääntyvä väestö, hornetit ja korkea työllisyysaste... juuh on taloustieteet luettu. Mutta, hei, jos otetaan lisää matuja ja velkaa ?

jos sulla orpo on talouden luvut hallussa, niin paljonko Suomi olisi lyhentänyt velkojaan 30.000:n läpsyn suorilla ja epäsuorilla (tulevillakin) kustannuksilla ?

[guest14935]

jos sulla orpo on talouden luvut hallussa, niin paljonko Suomi olisi lyhentänyt velkojaan 30.000:n läpsyn suorilla ja epäsuorilla (tulevillakin) kustannuksilla ?

Noitten lisäksi yksityistämiset ja valtion omaisuuden myynnit alihintaan ovat melkoisen merkittävä velkaannuttaja.
Kansalta voi ottaa vähempi veroja koska elintasoa ja käteen jääviä tuloja on alennettu helkutisti sillä että otetaan monopolimarkkinahinta sen sijaan että valtio myisi omakustannushintaan tai edes jotenkin kohtuulliseen hintaan.

Viralliset inflaatioluvut lienee yhtä epäluotettavia kuin viralliset työttömyys eikun työvoimapulaluvut.
Ihan ruoan hintaa kun katselee, lohi noussut neljästä eurosta kahteentoista, kanankoipi eurosta kahteen tarjouksissa.
Asuntojen hinnat ihan älyttömyyksiin nousseet muutamassa vuodessa, purkukuntoisista kehnon lähiön asunnoista pyytävät enempi kuin muualla keskustoista, verojahan niissäkin mutta inflaatioon luulisi vaikuttavan.
Kaikenmoiset maksut nousseet, eikö niitä huomioida lainkaan inflaatiolaskelmissa, jos vaikka veden hinta tai vuokra-asuntojen vuokrat tuplaantuu muutamassa vuodessa.

[Golimar]

Helsingin telakka on menossa kroatialaisen Danko Končarin hallitsemalle sijoitusyhtiö Kermasille. Telakan nykyinen omistaja venäläisen United Shipbuilding Corporationin (USC) pääjohtaja Alexei Rakhmanov kertoi tiedotustilaisuudessa Moskovassa, että USC myy 55 prosentin osuuden telakasta sijoitusyhtiö Kermasille, joka omistaa noin 24 prosenttia kaivoskonserni Afarakista.

Kummallisena käänteenä voi pitää sitä, että venäläiset saavat kauppahintana jonkin suuruisen osan Afarakin osakkeista. Helsingin telakan myynti toteutuu mahdollisesti heinäkuun loppuun mennessä.

Danko Končar tekee ovelan vedon, mikäli venäläiset hankkivat merkittävän osan Afarakin osakkeista. Finanssivalvonta on velvoittanut Končarin lunastamaan Afarakin osakkeet 2,50 euron hintaan.

Eri arvioiden mukaan Končar omistaa suorasti tai epäsuorasti yli puolet Afarakin osakkeista ja äänivallasta. USC ei kerro sitä, kuinka suuren osan telakkayhtiö saa Afarakista Helsingin telakan myynnissä.

Venäläiset haluavat myydä telakan siitä syystä, että talouspakotteet ovat hidastaneet rahoitusta Helsingin telakan laivahankkeille. Kermas omistaa Helsingin telakan kroatialaisen alihankkijan Brodotrogirin telakan.

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/helsingin-telakka-menossa-kermasille-maksu-osittain-afarakin-osakkeilla-6731589

https://www.google.fi/search?q=Danko+Kon%C4%8Dar&oq=Danko+Kon%C4%8Dar&aqs=chrome..69i57j0l5.1457j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8

[Titus]

"Yllättävän monen suomalaisen ongelma on pelaaminen" - Maksuhäiriömerkinnällisiä oli kaikkien aikojen ennätysmäärä kesäkuun lopussa

Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli kesäkuun lopussa yli 379 000 henkilöä, mikä on jälleen uusi ennätys. Asiakastiedon ylläpitämä positiivisen luottotiedon jakamisjärjestelmä hillitsee ylivelkaantumista, mutta luottotietorekisterin kattavuutta tulisi parantaa.

Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut alkuvuonna kasvuaan. Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli kesäkuun lopussa yli 379 000 henkilöä, mikä on jälleen uusi ennätys. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien.

Yli puolet kaikista tällä hetkellä Asiakastiedon rekisterissä olevista henkilöistä on saanut uusia merkintöjä tämän vuoden aikana. Valmiiksi ylivelkaantuneet ovat edelleen aktiivisia luottomarkkinoilla. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 merkintää. Velkaantuminen jatkuu ja moni yrittää hoitaa ongelmaa uudella luotolla.

"Varsinainen ongelma on niin sanottu monivelkaisuus. Samoilla henkilöillä on asuntolainaa, kulutusluottoa, avoimia korttiluottoja, kuukausimaksullisia palveluita ja niin edelleen. Yllättävän monen suomalaisen ongelma on myös pelaaminen, johon rahaa uppoaa holtittomasti", kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä tiedotteessa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/9e419438-763d-383f-b7d4-9d650d0bd3ef

En c&p koko uutista kun on niin pitkä ja asiallisesti kirjoitettu.

[Dangr]

"Yllättävän monen suomalaisen ongelma on pelaaminen"

Tämä lotto ei voittanut, ehkä seuraava voittaa. VS. Tämä mamu ei työllistynyt eikä elänyt sopuisasti, ehkä seuraava on kunnollinen.

[törö]

Sipoon murhasta epäilty 34-vuotias mies ja 49-vuotias uhri työskentelivät yhtä aikaa työeläkeyhtiö Ilmarisessa. Uhri oli epäillyn murhaajan esimies. Molemmat miehistä työskentelivät Ilmarisen Alfa-osastossa, uhri esimiehenä ja murhasta epäilty salkunhoitajana.

Alfa:sta on julkisuudessa hyvin vähän tietoa. Mitä mystisessä Alfa-yksikössä todella tehdään?

Ilmarisen yhteiskuntajohtaja Jaakko Kianderin mukaan Alfa-yksikössä tehdään tuottoa eläkerahalle monimutkaisilla johdannaisilla.

– Kun uhri ja epäilty työskentelivät yksikössä yhdessä, yksikkö teki niin sanottuja absoluuttisen tuoton sijoituksia. Yksikössä yritetään saada tuottoa olosuhteista riippumatta, ja käytännössä se tarkoittaa, että sijoitustoiminta on painottunut vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, joihin liittyi hyvin paljon johdannaisia.

Sijoitusryhmä vastasi yhteensä noin kahden miljardin euron eläkesijoituksista. Erityisesti sijoitusjohtajan tehtävä oli vaativa, hänen kontollaan oli satojen miljoonien eurojen sijoitukset, salkunhoitajalla puolestaan kymmenien miljoonien eurojen sijoitukset.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005781282.html?ref=rss

Osataanpas siellä valita luotettavia tyyppejä kikkailemaan eläkesäästöillä.

[Roope]

Orpolla oli pokkaa julistaa telkkarissa pitävänsä tulevien sukupolvien puolta niin, ettei lainaa oteta yhtään ylimääräistä euroa.

Petteri Orpo aikoo esittää kevennyksiä ansiotuloveroon

Ansiotuloveron kevennykset rahoitetaan kiristämällä ympäristö- ja haittaveroja.
...
– Tulen pitämään osaltani huolta siitä, että yhtään ylimääräistä euroa ei tulevien sukupolvien, lastemme, piikkiin velkaa oteta ja sen takia pidetään tiukkaa budjettikuria.

Verkkouutiset 7.8.2018

Orpo puhuu budjetin yhteydessä jostain 300 miljoonan euron siirrosta vasemmasta taskusta (tuloverojen lasku) oikeaan taskuun (haittaverojen nosto) ja 1,5-2 miljardin euron lisävelasta, kun pelkästään vuoden 2015 turvapaikkapoliittisten valintojen hinnaksi kertyy useampia miljardeja euroja. Lapsemme kiittävät Orpoa.

[guest14935]

Niin, nyt on nousukausi (tai jopa korkeasuhdanne) ja velkaantuminen jatkuu. Jäljet johtavat... Orpoon.

Taitaa luvut vain näyttää nousukautisilta koska valtio tuhlannut. Kun veroluonteiset maksut jne. kohonneet, elintaso useilla laskenut. Oikeassa nousukaudessa syntyisi työpaikkojakin, eli sellaisia joista maksetaan ihan palkkaa ja palkat paranisi koska yritykset kilpailisi työntekijöistä. Esim. vanhusten hoitopaikkojen maksut kohonneet julmetusti.
Autojen vakuutukset nousseet, noh, halvensihan ne isojen autojen veroja, sen kokosten millä ministerit ajavat.

[qwerty]

Jokin tässä ei täsmää

US 3.5.18 Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen vappulupaus eläkekorotuksesta olisi kasvattanut eläkemenoja liki 1,4 miljardilla eurolla, jos korotus olisi tullut voimaan vuoden 2017 alusta, laski Eläketurvakeskus (ETK) Uuden Suomen pyynnöstä.

Rinne lupasi vappupuheessaan 100 euroa kuukaudessa lisää nettona alle 1400 euron eläkkeisiin. Rinne sanoi Uudelle Suomelle, että korotus maksaisi arviolta noin 700 miljoonaa euroa vuositasolla.

Osaaminen, työllisyys, kasvu ja ruoka pääosissa vuoden 2019 budjettiesityksessä
Valtioneuvoston viestintäosasto 29.8.2018 14.04

Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 milj. euroa lisää. Tämä tarkoittaa kuukaudessa arviolta 9 euroa.

edit:

Bagdadin suurlähetystön uudelleen avaamiseen ehdotetaan 1,2 milj. euroa.

Turvapaikanhakijoihin liittyvät menot supistuvat vuodesta 2018 25 milj. eurolla. Maahanmuuttomenojen oletuksina on käytetty arviota 4 000 turvapaikanhakijasta vuodessa. Arvio vastaanoton piirissä olevista henkilöistä on noussut pitkittyneiden ja runsaiden valitusprosessien takia.

[Kulttuurirealisti]

Patrizio Laina (!) tutki Helsingin yliopistolla mitä vaikutuksia rahanluonnin siirtämisellä julkiselle vallalle olisi.

Pankkien rahanluontioikeuden siirtäminen julkisen vallan vastuulle toisi merkittävää seigniorage-tuloa eli rahan liikkeellelaskusta saatavaa tuloa valtiolle, esimerkiksi Suomessa keskimäärin 6 miljardia euroa vuosittain.
...
Täysreservipankkijärjestelmä tarkoittaa, että pankkien rahanluontioikeus siirretään julkisen vallan tehtäväksi tai raha kiinnitetään johonkin hyödykkeeseen.

– Todennäköisempää on, että uudistus toteutetaan ensin osittaisena. Tällöin julkinen valta laskee liikkeelle "sähköistä käteistä", joka kiertää taloudessa yksityisten pankkitalletusten rinnalla, Lainà arvioi.
...
– Lisäksi täysreservipankkijärjestelmä turvaisi yhteiskunnan maksujärjestelmää ja vähentäisi moraalikatoa poistamalla julkiselta sektorilta tarpeen pelastaa pankkeja ja taata talletuksia, Lainà kertoo.

Mielenkiintoista, pitäisi yrittää kaivaa ja lukea jos löytyy netistä, ja aikaa löytyy.

Yksityiset pankithan luovat suuren osan liikkeellä olevasta rahasta, esim. Englannin Pankki kertoi useampi vuosi sitten, että yksityiset liikepankit loivat vuodessa yli 97 % uudesta rahasta.

Liikepankin lainan lyhennyksethän "deletoituvat" maksettaessa, mutta jos laina on mitoitettu vaikkapa 20 vuodeksi, lainattu raha ehtii elää ja kiertää taloudessa aika kiekan.

Oma pohdittavansa on myös se, annatko rahanluontioikeuden mieluummin poliitikko-pankkiireille vai nyky-pankkiireille...

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/vaitos-rahajarjestelman-mullistus-toisi-huomattavia-lisatuloja-valtiolle

[kannibaalikani]

https://yle.fi/uutiset/3-10548302

Helsingin pormestareilla kaksoisrooleja päättäjinä niin kaupungin kuin yhtiöiden asioissa. Vapaavuori ja Sinnemäki eivät näe mitään ongelmia, mutta Vapaavuori ei tahdo kuitenkaan ottaa toimittajan ehdottamaa kimppakuvaa Sinnemäen kanssa.

Kaksoisroolit yleisiä Helsingissä

Yle Uutiset selvitti Helsingin kaupungin pormestareiden sidonnaisuuksia ja kaksoisroolituksia.

Kaikki pormestarit istuvat kaupungin sivuilla olevien ilmoitustensa mukaan jossain sellaisissa yrityksissä, yhdistyksissä tai säätiöissä, joiden asioita joskus voidaan kaupungissa heidän organisaatioissaan käsitellä.

Sama tilanne on Helsingin kaupungin johtavilla virkamiehillä.

Eniten ongelmia voi tulla eteen pormestari Jan Vapaavuorelle sekä apulaispormestari Anni Sinnemäelle.

He kumpikin istuvat niin kaupungin konserninjohdossa kuin kaupungin tytäryhtiöiden hallituksissa.

Heidän niin sanotut kaksoisroolit ovat todella selkeät. Jan Vapaavuori on Helsingin markkinointia hoitavan Helsinki Marketing Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Anni Sinnemäki Helsingin kaupungin vuokra-asuntotuotannosta vastaavan Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

He toisin sanoen valvovat tytäryhtiöiden toimintaa kaupungin johtajina sekä toisaalta ajavat tytäryhtiöiden etua näiden hallituksissa puheenjohtajina.

Voidaan siis sanoa, että Helsingissä jopa johtavat poliitikot kuten Jan Vapaavuori tai Anni Sinnemäki joutuvat tilanteeseen, jossa he ovat esimerkiksi ostamassa tavaraa tai palveluita yritykseltä, jonka hallituksissa he itse istuvat.

Helsingin ostolaskuaineiston perusteella esimerkiksi kaupunki on ostanut palveluita Helsinki Marketingilta yli 3,5 miljoonalla eurolla sitten kesäkuun 2017.

Sinnemäelle on myös kerrottu, että toiveissa olisi ollut yhteiskuva Vapaavuoren kanssa. Mutta Vapaavuorta ei enää näy. Hän ei halua tulla kuvatuksi Sinnemäen vierellä. Hän kieltätyy. Huikkaa vielä, että Sinnemäellä tässä on enemmän jäävättävää kuin hänellä.

Ja kävelee pois.

[Golimar]

Perinteikäs konepajayhtiö Kankaanpää Works lopettaa toimintansa. Yrityksellä on 141 työntekijää.

Kankaanpää Worksin hallitus on 11. joulukuuta päättänyt lopettaa yrityksen toiminnan ja hakea sen vapaaehtoiseen konkurssiin. Yrityksen liiketoiminta on ollut pitkäaikaisesti kannattamatonta.

Kankaanpää Worksin viime tilikauden tappio oli 380 000 euroa ja vuotta aiemmin lähes miljoona euroa................................

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kankaanpaa-works-hakeutuu-konkurssiin-yrityksella-141-tyontekijaa/1d2cf9e9-5d09-4b44-b8fd-f192e502840c

[Julleht]

Tulee väkisin mieleen sellaiset sanat kuin "pukki", "kaalimaa" ja "vartija". Kuvaavin kohta ehkä, kun Finanssivalvonnan johtaja kertoo suhtautuvansa varauksella itsesääntelyyn, mutta finanssialalla itesääntely toimii kuulemma erinomaisesti. Ainakin jonkun näkökulmasta. Boldit omia.

Pankkiiriliike ei korvaa 14 400 euron virheitään eläkeläiselle, mutta Finanssiala ja valvoja uskovat yhä itsesääntelyyn – "Valitettava yksittäistapaus"
"Alan puolelta on tehty kaikki se, mitä me voimme nykyjärjestelmän mukaan tehdä", Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo Aalto-pankkiiriliikkeen tapauksesta.

SIJOITUSALAN itsesääntelyä luoneet Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta ja Finanssiala ry uskovat yhä järjestelmän toimivuuteen, vaikka siihen syntyi ensimmäinen merkittävä ruumis tänä vuonna.

Monimutkaisia ja riskialttiita sijoitustuotteita ikäihmisille kaupannut Aalto-pankkiiriliike ei ole vieläkään maksanut 14 400 euron korvauksia helsinkiläiselle eläkeläiselle, vaikka vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine suositteli kesällä tekemään niin.

Aalto-pankkiiriliikkeellä ei ole enää toimilupaa ja monet yritykset mukaan lukien yksi eläkevakuutusyhtiö perivät siltä saatavia. Helsingin Sanomat kertoi Aalto-pankkiiriliikkeen tilanteesta viimeksi torstaina. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun sijoituspalveluyritys jättää noudattamatta Finen suositusta rahapulaan vedoten. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta ja Finanssiala ry ovat perustaneet Finen pitämään yllä luottamusta sijoitusmarkkinoihin ja alan toimijoihin Suomessa.

FINEN perustajajäsen Finanssivalvonta katsoo itsesääntelyjärjestelmän toimivan edelleen hyvin, vaikka Aalto-pankkiiriliikkeen tapauksessa iäkäs sijoittaja on jäänyt ilman korvauksia. Itsesääntely tarkoittaa sitä, että ala pyrkii vapaaehtoisesti sopimaan asioista ilman virallista menettelyä kuten oikeudenkäyntejä. "Pidän tätä valitettavana yksittäistapauksena. Fine on toiminut tähän asti hyvin ja sen suosituksia on noudatettu", Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoo.

Tuomisen mukaan Finen suosituksia on noudatettu "lähemmäs sataprosenttisesti".

"Kyllä itsesääntelyjärjestelmä eli Finen neuvonta ja ratkaisujärjestelmä on toiminut hyvin", arvioi Tuominen, joka muuten sanoo suhtautuvansa varauksellisesti itsesääntelyyn. Tuomisen arvion mukaan Aalto-pankkiiriliikkeestä ei voi tehdä yleistyksiä, vaikka pääomistajalla Totti Linnulla on pitkä kokemus alalta. "Pelkkä kokemus ei kuitenkaan riitä, kun tarjoaa sijoituspalveluja", Tuominen muotoilee.

Tuominen ei näe myöskään tarvetta itsesääntelyn muuttamiseksi tulevaisuudessa "ainakaan toistaiseksi". Tuomisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan, sillä Pankkivaltuusto valitsi hänet Finanssivalvonnan johtajan virkaan uudeksi viisivuotiskaudeksi.

[...]

Aalto-pankkiiriliikkeen hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Totti Lintu ei ole vastannut hänelle viime viikolla jätettyihin soittopyyntöihin.

Tausta
- Sijoittajien korvausrahasto ei ole maksanut yhtään korvausta
- Sijoittajien korvausrahasto perustettiin 1998 parantamaan piensijoittajien oikeussuojaa erityisesti tilanteissa, joissa yritys on sotkenut omat ja asiakkaan varat ja mennyt konkurssiin.
- Lain esitöiden mukaan oikeussuoja paranee myös tilanteissa, joissa sijoituspalveluyritys on muuten oikeudettomasti sekoittanut tai hävittänyt asiakkaan varoja.
- Sijoittajien korvausrahastossa on 6,5 miljoonaa euroa ja seitsemän miljoonan euron luottolupaus Svenska Handelsbankenilta.
- Rahasto ei ole maksanut yhtään korvausta. Rahaston mukaan tämä johtuu siitä, että sijoituspalveluyritykset ovat pitäneet omat ja asiakkaiden varat erillään.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005934448.html

[Infernaalinen_aviomies]

Orpo puhuu budjetin yhteydessä jostain 300 miljoonan euron siirrosta vasemmasta taskusta (tuloverojen lasku) oikeaan taskuun (haittaverojen nosto) ja 1,5-2 miljardin euron lisävelasta, kun pelkästään vuoden 2015 turvapaikkapoliittisten valintojen hinnaksi kertyy useampia miljardeja euroja. Lapsemme kiittävät Orpoa.

Turvapaikkapoliittisten valintojen kustannukset ja hyödyt selventyvät ajan kanssa. Kaikki se raha mitä esimerkiksi vastaanottokeskuksiin on laitettu, ei ole valtiolle menetettyä vaan se menee Suomen talouteen ja sitä palautuu myös takaisinpäin monina pieninä puroina veroina ja lisääntyneenä taloudellisena aktiivisuutena. Veronalennuksista noin kolmannes palautuu dynaamisina vaikutuksina, tässä voidaan ehkä ajatella että osuus on samanlainen tai vähän isompi, koska menot kohdistuvat pienituloisempiin jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan kun suurituloiset.

Se on vielä ennustamattomampi asia, mitä tulijat ja heidän lapsensa tekevät. Ääriesimerkki on Steve Jobs, jonka biologinen isä oli syyrialainen mamu ja jonka toiminta on generoinut USA:n talouteen satoja miljardeja varallisuutta.

[Roope]

Kaikki se raha mitä esimerkiksi vastaanottokeskuksiin on laitettu, ei ole valtiolle menetettyä vaan se menee Suomen talouteen ja sitä palautuu myös takaisinpäin monina pieninä puroina veroina ja lisääntyneenä taloudellisena aktiivisuutena. Veronalennuksista noin kolmannes palautuu dynaamisina vaikutuksina, tässä voidaan ehkä ajatella että osuus on samanlainen tai vähän isompi, koska menot kohdistuvat pienituloisempiin jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan kun suurituloiset.

Olen aina tykännyt tästä tosi nerokkaasta talouspoliittisesta venkoilusta, että "raha kiertää", joten typerällä politiikalla tuhlatut rahat muka palaavat takaisin kuin bumerangi.

Ne dynaamiset vaikutuksethan ovat turvapaikkapolitiikassa negatiivisia, kun löysä turvapaikkapolitiikka houkuttelee yhä enemmän paremman elintason tavoittelijoita. Suomessakin puhutaan tältä osin jo kymmenistä miljardeista euroista, joille aivan varmasti olisi parempaakin käyttöä.

Se on vielä ennustamattomampi asia, mitä tulijat ja heidän lapsensa tekevät. Ääriesimerkki on Steve Jobs, jonka biologinen isä oli syyrialainen mamu ja jonka toiminta on generoinut USA:n talouteen satoja miljardeja varallisuutta.

Niin, ja ehkä suomalaiset epämurhataan ja epäraiskataan niin moneen kertaan, että sekin saldo on positiivinen.

Oikeasti ei ole mitään epäselvää, miten haitallista haittamaahanmuutto on. Jos olet eri mieltä, niin heitäpä ihan uusia tilastoja tiskiin. Yksittäistapaukset kun eivät muuta trendejä miksikään.

[sivullinen.]

Ensin Suomen sosialistisessa lehdistössä esitettiin uutinen valtion velkaantumisen pysähtymisestä; se oli ainoa, joka jäi mieleen vain otsikoista uutisia seuraaville. Seuraavaksi avattiin uutista hieman todeten valtion vain nyt jättävän ottamatta vuoden lopuksi suunnitellun velkaerän. Suurimmaksi selitykseksi annettiin talouskasvu ja hyvä talouskehitys. Tämän jälkeen Suomen sosialistinen lehdistö lievensi edelleen ison vaikutuksen johtuneen satunnaisista eristä ja kestävyysvajeen -- joka on koodisana velanotolle -- jatkuvan jälleen ensi vuonna. Jossain jopa kerrottiin Aran maksaneen valtiolle 600 miljoonan edestä lainoja takaisin ja toisaalla Finnveran maksaneen valtiolle 1,5 miljardin velan takaisin; nämä luvut ovat varsin suuria, jos niitä vertaa alunperin kyseessä olleen noin parin miljardin euron lisävelan ottamattajättämiseen.

Suomen sosialistinen lehdistö ei selitä isoa muutosta ja pääuutisensa taustaa tarkemmin. Tietenkin hiemankin asioita seuraavat tietävät Aran ja Finnveran olevan valtion omia pankkeja erityistarkoituksiin. Ne eivät edes ole Finnairin tai Nesteen kaltaisia valtionyhtiöitä, jotka myyvät oikeita palveluita tai hyödykkeitä vaan rahoitusvälineitä. Molemmat ovat lisäksi tarkoitettu valtion tukien maksamiseen eli ne saavat rahansa valtiolta ja jakavat sitä sen jälkeen tukien muodossa yrittämättäkään tehdä voittoa. Tästä syystä molemmat tietenkin ovat aikoinaan saaneet rahansa valtiolta ja nyt vain palauttavat osan näistä. Rahan siirtely eri valtion omien laitosten välillä ei pitäisi olla kovin suuria ilon aiheita nostattava asia. Valtio ei siis ottanut velkaa EKP:lta -- eli "kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta" -- vaan putsasi parin valtion laitoksen kassan vajeidensa täyttämiseksi; tämän uutisen voisi tulkita myös varsin päinvastaisessa mielessä kuin se meille esitettiin.

Kiinnostuneena asiasta tutkin sitä vielä hieman syvällisemmin erityisesti Finnveran kohdalta. Viime keväänä uutisoitiin Finnveran mahdollisesti maksavan valtiolle 1,5 miljardia euroa velkojaan. Tämä siis on nyt tapahtunut, ja on pääasiallinen syy valtion uuden velan tarpeeseen. Kysymys kuitenkin on, miksi Finnvera maksoi velkojaan eli palautti valtiolle sen valtiolta saamia varoja? Vastaus on vaikea, mutta ainakin voi todeta, ettei se itse tarvinnut rahoja mihinkään ja tämä tapahtui jo varsin kauan sitten. Finnveran on valtion vientiluotottaja, joka antaa suoria lainoja pienille yrityksille ja pankkien kanssa isoja lainoja suuryrityksille. Pienten yritysten lainojen määrä on pieni, ja siinä ei näytä olevan mitään muutosta. Isojen yritysten vientiluottojen tarve on kuitenkin romahtanut. Siinä näyttäisi olevan villakoiran ydin.

Finnveran kesällä julkaistun puolivuosikatsauksen mukaan vientiluotot laskivat rajusti: myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 1,4 Mrd. € (6,3), muutos -77 % ja myönnetyt vientiluotot: 1,1 Mrd. € (5,7), muutos -80 %. Suluissa olevat viime vuoden luvut ovat siis noin viisinkertaisia ja miljardeja euroja. Selitys oli "Vientitakuiden ja -luottojen määrän pienenemiseen edelliseen vuoteen verrattuna vaikuttivat edellisenä vuonna annetut yksittäiset isot tarjoukset alus- ja teletoimialoilla". Viime vuosi näyttää tosiaan olleen poikkeuksellisen paljon luottoja vaativa, mutta pudotus on jopa viiden vuoden keskiarvoon verrattuna noin 70%; täsmälliset luvut ovat 1,7 (1-10/2018), 7,5 (2017), 4,2 (2016), 6,6 (2015), 5,0 (2014) miljardeja euroja suuryrityksille myönnettyä vientirahoitusta. Selityksestä selviää myös ne kaksi teollisuuden alaa, joiden rahoitustarve laski: teleala eli Nokia ja laivanrakennus eli Mayer Turku. Noi 80% pudotus näillä aloilla on hurja ja sitä ei voi pitää hyvän talouskehityksen merkkinä. Ilo on melkeimpä yhtä suuri kuin Anttilan konkurssimyynnissä: Silloin Anttila teki positiivista kassavirtaa ensimmäisen kerran vuosikymmeneen.

Tosin kannattaa suhtautua ylläolevaankin tietyllä varovaisuudella. Laivanrakennus ja televerkkojen myynti eivät todennäköisesti ole romahtaneet 80%, vaan ainoastaan Suomen valtion osuus niiden rahoituksessa on romahtanut -- ja mahdollisesti jopa kokonaan loppunut --. Aikoinaan Finnveran lainat ovat olleet halpoja ja vaatineet vähän takuita. Siksi niitä on otettu. Mutta Eurostoliitossa on jo pitkään eletty nollakorkojen aikaa ja Saksan vaalien alla EKP elvytti kuin viimeistä päivää. Tällöin ainakin saksalainen Mayer on varmasti saanut paljon parempia lainatarjouksia Saksan valtion kautta tai suoraan EKP:ltä. Nokia on myös tehnyt paljon yhteistyötä Ranskan valtion kanssa Alcatel kaupan johdosta, jossa Ranskan valtio lupasi säilyttää työpaikat Ranskassa. Suurin muutos näyttäisikin nyt olevan vain suuryritysten rahoituksen siirtyminen pois Suomesta eurostokeskuksiin. Periaatteessa tämä on hyvä asia ja vähentää Suomen valtion riskejä. Toisaalta rahoituksen mukana siirtyy myös päätäntä valtaa, joka on huono. Merkki Suomen talouden noususta ei rahoituksen siirtyminen pois Suomesta ei kuitenkaan missään nimessä ole.

[ÄmTeeAa]

^Tämä on erinomainen viesti. Ihmettelinkin, että mahtaakohan ihan noin mennä, että maksetaan velkaa takaisin, kun käsittääkseni valtiontalous ei ole juuri edes päässyt nollan yläpuolelle. Lisäksi uutisen ajankohta oli hyvin hyvin mielenkiintoinen, pidin sitä jo lähtökohtaisesti Keskustan ja Kokoomuksen vaalipelin avaamiselta,  mutta täällä pohjoisessa on viimeaikoina ollut vähän muutakin puheenaihetta.

Kiitoksia tuon kaivamisesta, pistän asiaa jakoon eteenpäin kun saan tuon analyysin varmistettua omalta osaltani. Alustavasti kyllä näyttää, että taisi lainan takaisinmaksu lässähtää vähän pannukakuksi.
Sosialistinen holhousvaltio saanee seuraavaksi opptiunnin periaatteesta suu säkkiä myöten, ja siitä, että mitä tapahtuu, kun muilta jaettava raha loppuu.

Investointien pieni määrä sinänsä kyllä huolestuttaa, että näkevätkö isommat yritykset jotain mitä me emme, mutta nyt voi olla kyse ihan kotiinpäin vetämisestä.

[Nikolas]

@Matias Turkkila
Tuossa edellä esitettyjen lukujen valossa Suomen velkaantumisen pysähtyminen alkaa näyttää päähallituspuolueiden vaalibluffilta. Asia kannattaa tutkia ja nostaa esille jossain sopivassa vaiheessa.

[Golimar]

Osa maatiloista ei enää saa maksuihinsa pankkien myöntämää vakuudellista lainaa. Rahapulaa on lähdetty paikkaamaan vakuudettomilla, kovakorkoisilla lainoilla.

Tästä kertovat MT:lle asiantuntijat, jotka kohtaavat työssään erityisesti talousvaikeuksien kanssa painiskelevia viljelijöitä.

Vakuudettomiin lainoihin päädytään tiloilla tilanteessa, jossa pankit eivät enää myönnä niille muuta rahoitusta päivittäisten asioiden hoitoon.

Pahimmillaan tilanne on jopa niin, että pankistaan kielteisen lainapäätöksen saanut viljelijä on keksinyt pyytää lainaa perintätoimistolta ja tilan päärakennuksen kattoremontti on tehty perintätoimiston "maksujärjestelyn" nimellä, kertoo MTK-Pohjois-Karjalan Vipuvoimaa viljelijälle -hankkeen päällikkö Maija Kakriainen.

"Pankki ei ole halunnut myöntää vakuudetonta luottoa ja viljelijäasiakas päätyi etsimään vuotavan katon suhteen muuta rahoitusta."

Lapualainen maatalouden erityisasiantuntija ja maatilojen taloushallintoon erikoistuneen Wikli Groupin toimitusjohtaja Osmo Autio puolestaan on törmännyt jo moniin maatiloihin, joilla taloustilannetta on paikattu ottamalla pikavippejä velkojen korkojen maksuun.

"Ihan järkyttävää! Näitä tilanteita tulee tällä hetkellä viikoittain vastaan", Autio kertoo.

Pahin esimerkki on tila, jolla oli kymmenkunta eri pikavippiä, yhteensä 40 000 euroa. Viljelijä ei itse enää edes tiennyt, mistä kaikkialta niitä oli ehditty ottaa..............................

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.349548

[Kari Kinnunen]

Lapualainen maatalouden erityisasiantuntija ja maatilojen taloushallintoon erikoistuneen Wikli Groupin toimitusjohtaja Osmo Autio puolestaan on törmännyt jo moniin maatiloihin, joilla taloustilannetta on paikattu ottamalla pikavippejä velkojen korkojen maksuun.

"Ihan järkyttävää! Näitä tilanteita tulee tällä hetkellä viikoittain vastaan", Autio kertoo.

Pahin esimerkki on tila, jolla oli kymmenkunta eri pikavippiä, yhteensä 40 000 euroa. Viljelijä ei itse enää edes tiennyt, mistä kaikkialta niitä oli ehditty ottaa..............................

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.349548

Huhuh. Tuossa on sellainen tilanne, että vaikea korjata. Tuskin se tuottavuus paranee siihen tahtiin kuin vipit lankeaa maksuun. Noh, lisää vippiä ja tilanne senkun pahenee.

Niin ikävää kuin se onkin, niin tuossa kohtaa olisi viisainta tunnustaa väriä ja pistää kioski kiinni.

[Radio]

Tätä et tiennyt työttömyydestä – suuri osa on johtajia ja asiantuntijoita, eikä maan hallitus ole osannut puhua työttömyydestä oikein. Paskan aktiivimalli on Sippisipilän ja Orpopetterin huuhaahuijausta.

p.s. perussyy on suomalaisten hullu into tehdä kaikista älykääpiöistä ylioppilaita vaikka väkisin. Ennen se oli kerrasta  poikki, nykyään saa viritellä arvosanojaan. Läpipäässeistä pitäää sitten väkisin tehdä maistereita yms. johtajia ja asiantuntijoita. Oikeasti putkimiehille ja muille kädentaidon omaaville olisi kyllä töitä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/82de531c-f321-45a5-904d-1c291a2957d6?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=email&utm_campaign=email_il_uutiskirje

[Infernaalinen_aviomies]

Oikeasti ei ole mitään epäselvää, miten haitallista haittamaahanmuutto on. Jos olet eri mieltä, niin heitäpä ihan uusia tilastoja tiskiin. Yksittäistapaukset kun eivät muuta trendejä miksikään.

En ole varma mitä tarkoitat "haittamaahanmuutolla", tai mitä tilastoja tarkoitat, mutta asiaahan on toki tutkittu erilaisin mallein aika paljonkin. Tässä on muutamia tuloksia:

Tässä IMF:n tutkijat ovat asialla:

Jaumotte, Koloskova and Saxena at the IMF and VoxEU argue that migration, no matter how controversial politically (see figure 1), makes sense economically. In the long term, both high and low-skilled workers who migrate bring benefits to their new home countries by increasing income per person and living standards. High-skilled migrants bring diverse talent and expertise, while low-skilled migrants fill essential occupations for which natives are in short supply and allow natives to be employed at higher-skilled jobs. Gains are broadly shared by the population, so it may be well-worth shouldering the short-term costs to help integrate these new workers.
(...)
The simulation results suggest that, although refugee integration is costly for public budgets, in the medium to long-run the social, economic and fiscal benefits may significantly outweigh the short-run integration costs.

http://bruegel.org/2017/01/the-economic-effects-of-migration/

Tässä on juttu Naturesta:

Migrants and refugees are good for economies
Analysis of 30 years of data from Western Europe refutes suggestions that asylum seekers pose a financial burden.

https://www.nature.com/articles/d41586-018-05507-0

OECD:

Europe will win from integration (...) OECD countries should adapt their policies to foster the integration of those who are going to stay. While this implies significant up-front costs, it is also essential to reaping sizeable medium- to long-term social and economic benefits.

https://www.oecd.org/migration/europe-will-win-from-integration.htm

Toki kyseessä on monipolvinen ja monin tavoin ristiinkytkeytynyt prosessi jonka onnistuminen riippuu monista tekijöistä, mutta yksinkertaistavat argumentit "mamut maksaa meille rahaa, ei oteta niitä" eivät osu asian ytimeen eivätkä perustu parhaaseen tietoon. Eikä asiasta varmaankaan tarvitsisi olla ihan niin innostunut kuin mitä tällä palstalla monet ovat.

[HDRisto]

Olkoon siis Steve Jobs syyrialainen vaikkakin USAssa pikku kersasta saakka kasvatettu ja koulutettu. Montako muuta syyrialaista neropattia tiedämme?.
Syyriassa on noin 20 miljoonaa asukasta, muutamia varmasti löytyy kun tarkasti kaivellaan.

[Roope]

Oikeasti ei ole mitään epäselvää, miten haitallista haittamaahanmuutto on. Jos olet eri mieltä, niin heitäpä ihan uusia tilastoja tiskiin. Yksittäistapaukset kun eivät muuta trendejä miksikään.

En ole varma mitä tarkoitat "haittamaahanmuutolla", tai mitä tilastoja tarkoitat, mutta asiaahan on toki tutkittu erilaisin mallein aika paljonkin.

Kun viime kuukausina maahanmuuton helpottamista on puolusteltu muun muassa kestävyysvajeen korjaamisella ja suomalaisten tulevien eläkkeitten maksamisella, niin olisi varmaan kohtuullista vaatia sellaista maahanmuuttoa, joka tosiaan korjaa kestävyysvajetta ja maksaa tulevat eläkkeet, eikä päinvastaista.

Maahanmuuton nykytodellisuus kun on hyvin toisenlainen. VATT:n muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan keskimääräisen maahanmuuttajan elinkaarikustannukset olivat Suomessa noin 150 000 euroa. Kun osalla maahanmuuttajista elinkaarikustannukset olivat plussalla, osalla ne ovat vielä enemmän miinuksella. Sittemmin maahanmuuton profiili on muuttunut vielä enemmän haittamaahanmuuttopainotteiseksi.

Tässä IMF:n tutkijat ovat asialla:

Juttu antaa ymmärtää, että kaikki maahanmuutto on pitemmällä tähtäimellä kannattavaa kaikissa yhteiskunnissa. Ajatus on tietysti täysin älytön.

Vuoden alussa keskustelua herättänyt Kyösti Tarvaisen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa siteerasi Norjan tilastokeskuksen vuoden 2012 tutkimusta. Tutkimuksessa Norjassa asuvien maahanmuuttajien keskimääräisiksi yhteiskunnallisiksi tuotoiksi koko elämän ajalta saatiin seuraavat arviot: länsimainen maahanmuuttaja tuottaa noin 100 000 euroa, itäeurooppalaisen maahanmuuttajan kulut ovat noin 100 000 ja muualta tulleen noin 500 000 euroa.

Pakolainen 2/2014

Tässä on juttu Naturesta:

Asylum seekers also benefit economies, but their effects take longer to transpire — from three to seven years — and the boon is less obvious.

Uskomatonta roskaa, joka perustuu viilattuun matemaattiseen malliin. Voi olla yksittäisiä poikkeuksia, mutta turvapaikanhakijat eivät keskimäärin tuota Suomessa taloudellista hyötyä yhteiskunnalle elinaikanaan, vaan puhutaan satojen tuhansien eurojen elinkaarikustannuksista.

OECD:

Joistain toimenpiteistä voi olla hyötyä, mutta ei ole mitään näyttöä, että kotouttamistoimien lisääminen muuttaisi jatkossakaan kasvavat kustannukset tuotoiksi. Asiaa ei ole kattavasti tutkittu tästä näkökulmasta edes Suomessa ja varmaan vielä vähemmän muualla.

Toki kyseessä on monipolvinen ja monin tavoin ristiinkytkeytynyt prosessi jonka onnistuminen riippuu monista tekijöistä, mutta yksinkertaistavat argumentit "mamut maksaa meille rahaa, ei oteta niitä" eivät osu asian ytimeen eivätkä perustu parhaaseen tietoon. Eikä asiasta varmaankaan tarvitsisi olla ihan niin innostunut kuin mitä tällä palstalla monet ovat.

Minusta argumentti "mamut maksaa meille rahaa, ei oteta niitä", kun kyseessä on mamut, jotka maksaa meille rahaa, nimenomaan osuu asian ytimeen ja perustuu parhaaseen tietoon.

Taloudellisten vaikutusten lisäksi maahanmuuttopolitiikassa on tietysti syytä ottaa huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset kuten terrorismi ja muu rikollisuuden kasvu, mutta taloudellisesti haitallisen maahanmuuton minimoiminen olisi hyvä alku.

[Kari Kinnunen]

Olen nyt pikkasen suvakki. Koko tämä taloudesta puhuminen HUMANITÄÄRISEN maahantulon kohdalla on aikasta pöljää.
Tarkoitushan ei olekaan taloudellinen vaan nimenomaan auttaa näitä nelikymppisiä teinejä puutteessaan ja muissakin hädissä. Ja siinähän pullerosektori on onnistunut vallan mainiosti. Taloushöpinä on vain sumutusta jolla ylenpaltti nännismilellismi pikkasen peitellään.