Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Golimar]

Helsingin telakka on siirtymässä uuteen komentoon, jos nyt jo loppusuoralle ehtineissä neuvotteluissa päästään maaliin saakka.

Ylen tietojen mukaan Helsingin telakan ostamisesta neuvottelee eurooppalainen monialakonserni Kermas, jolla on jo entuudestaan telakkatoimintaa Kroatiassa.

Helsingin telakkaa ovat viime vuosina kiusanneet muun muassa hiljentyneet offshore-markkinat sekä Yhdysvaltain Venäjän vastaiset pakotteet.

Telakan toimitusjohtaja Esko Mustamäki ei kommentoi Ylen esiin nostamaan ostajaehdokasta, mutta sanoo telakan venäläisomistajan etsivän uutta enemmistöomistajaa.

– Meidän omistaja United Shipbuilding Corporation etsii enemmistöosakasta telakalle (Arctechille) ja emme voi sitä enempää kommentoida, Mustamäki toteaa.

Omistajan tulee olla taho, joka ei ole millään pakotelistalla.

Helsingin telakka on tällä hetkellä kokonaan venäläisomistuksessa. Telakan omistaa Venäjän valtion telakkayhtiö United Shipbuilding Corporation.

Vireillä olevalla omistusjärjestelyllä pyritään ratkaisemaan muun muassa pakoteongelma, sanoo telakan toimitusjohtaja Esko Mustamäki.

– Helsingin telakka on kärsinyt viime aikoina pakotteista ja tällä omistusjärjestelyllä on tarkoitus ratkaista pakoteongelma. Omistajan tulee olla taho, joka ei ole millään pakotelistalla.

Helsingin telakka on erikoistunut arktiseen meriteknologiaan, kuten jäänmurtajien rakentamiseen. Jatkossa telakka tähyää entistä voimakkaammin myös risteilijämarkkinoille.

– Olemme vuosien varrella rakentaneet kuutisenkymmentä prosenttia maamme jäänmurtajista, mutta myös ison määrän risteilijäaluksia. Siellä on selkeä kysyntä ja satsaamme sinne, Mustamäki toteaa.

Johtajan mukaan neuvotteluja tilauskannan vahvistamiseksi käydään tiiviisti.

– Meillä on tilauskannassa kaksi alusta. Toinen luovutetaan asiakkaalle tulevana perjantaina ja toinen alus luovutetaan ensi syksynä.

Helsingin telakalla työskentelee tällä hetkellä noin kuutisensataa laivanrakentajaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10033594

Dr. Danko Koncar is the long-serving General Director of Kermas Limited. Since founding the company in 1989, he has helped build Kermas' from the ground up, and guided its evolution from a trading company into a large diversified international corporation.

Dr. Koncar holds BSci and MSc in electronic engineering and a PhD in computer science from the University of Zagreb, Croatia.

He began his career in electronics, working at both the production and sales sides of the industry, before going on to manage one of the leading electronic goods factories in the ex-Yugoslavia.

Dr. Koncar, however, has dedicated the majority of his career to minerals processing and trading.

From 2005 to 2009 Dr. Koncar served as the Chairman of Samancor Chrome and successfully orchestrated the restructured the mining firm. In November 2009, he sold his stake in Samancor and resigned his chairmanship in order to start a new business venture, using Kermas to become the single biggest shareholder in Finnish company, Afarak Group (ex Ruukki Group).

Dr. Koncar is now CEO of Afarak and has reoriented it towards mining and processing activities.

Through Ruukki, Dr. Koncar's attention is still focused on South Africa and he is active in securing new chrome ore resources, as well as chrome processing plants. His long-term vision is to grow Afarak's asset base in southern Africa in order to transform Afarak into a leading player in the global chrome industry.

Dr. Koncar is also the main architect in Kermas' ongoing diversification strategy into real estate, marina development and green energy production.

http://www.kermas.com/en/about-kermas/founder/

Keskusrikospoliisilla (KRP) on käynnissä pörssiyhtiö Afarak Groupin kroatialaiseen pääomistajaan liittyvä tutkinta.

Tiedon tutkinnasta on vahvistanut Ylen MOT:lle asiasta hyvin perillä olevat lähteet. KRP ei kommentoi asiaa Ylelle tutkinnan keskeneräisyyden takia. Esitutkinnan ollessa vielä kesken tiedot tutkinnasta eivät myöskään ole julkisia.

Ylen tietojen mukaan tutkinta liittyy yhtiön kroatialaiseen pääomistajaan Danko Končariin.

Yle ei tavoittanut Danko Končaria. Hänen suomalainen asianajajansa Kai Kotiranta kertoi Ylelle, että Končar ei halua kommentoida tutkintaa millään tavalla. Kotirannan mukaan Končar on kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

Ylen tietojen mukaan rikosepäily koskee vain Danko Končaria. Afarakin toimitusjohtaja Guy Konsbruck kertoi Ylelle lähettämässään sähköpostissa, ettei yhtiö ole tietoinen tutkinnasta, eikä hän voi kommentoida asiaa mitenkään.

KRP on tutkinut Končaria myös aiemmin. Joulukuussa 2016 Helsingin syyttäjänvirasto teki syyttämättäjättämispäätöksen tapauksessa, jossa Končaria epäiltiin arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedotusrikoksesta.

Afarakin pienosakkaat
vaativat yhtiöön muutoksia
Kaivos- ja metalliyhtiö Afarakin monimutkaiset omistusjärjestelyt nousivat julkisuuteen viime viikolla, kun osa yhtiön osakkeenomistajista vaati Danko Končaria tekemään julkisen ostotarjouksen yhtiön osakkeista.
Ryhmä suomalaisia pienosakkaita kertoi jo keväällä liittoutuneensa ja käyttävänsä yhdessä äänivaltaansa yhtiössä.
Pienosakkaiden yhteenlaskettu omistus ylittää kymmenen prosentin osuuden Afarakista.

Finanssivalvonnalle jätettyä vaatimusta olivat esittämässä esimerkiksi sijoittaja Kyösti Kakkonen sekä Afarakin eli entisen Ruukki Groupin toinen perustaja Markku Kankaala. He ovat osa suurempaa sijoittaryhmää, joka ajaa pienosakkaiden asiaa yhtiössä.

Useat lähteet kertoivat Motille, että Afarakia on "johdettu kuin perheyritystä". Osa pienosakkaista on sitä mieltä, että Afarak ei ole kertonut tarpeeksi yhtiöön liittyviä asioita julkisuuteen. Pörssiyhtiöiden velvollisuus tiedottaa asioista on selvästi laajempi kuin pörssin ulkopuolisilla yhtiöillä.

Afarakin pääkonttori on nykyisin Maltalla eikä yhtiöllä ole Suomessa enää juuri lainkaan toimintaa. Yhtiöllä on kuitenkin lähes 7 000 osakkeenomistajaa, joista valtaosa on suomalaisia.
Sijoittajien mielestä Danko Končar ja hänen lähipiirinsä ovat omistaneet todellisuudessa yli 30 prosenttia yhtiöstä.

Omistuksen raja on tärkeä, sillä mikäli yhden osakkeenomistajan omistus pörssiyhtiössä nousee yli 30 prosentin rajan, on hänen tehtävä muistakin osakkeista pakollinen ostotarjous.
Suomalaissijoittajat ovat esittäneet Finanssivalvonnalle lähettämässään vaatimuksessa, että Končar lunastaisi Afarakin osakkeet 2,5 euron kappalehinnalla. Tämä on yli kaksinkertainen yhtiön nykyiseen pörssikurssiin verrattuna.

Kun tieto vaatimuksesta nousi julkisuuteen, nousi Afarakin pörssikurssi selvästi........................................

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/26/krp-tutkii-suomalaisen-porssiyhtio-afarakin-suuromistajaa

[Golimar]

Saksalainen TUI Cruises on tilannut uuden Mein Schiff 7 –laivan Meyer Turulta.

Laiva valmistuu vuonna 2023. Sopimus on rahoituksen osalta edelleen avoin, ja rahoituksesta neuvotellaan pankkien ja Finnveran kanssa.

Laiva on jatkoa Mein Schiff –alusten sarjaan.

"Toteutuessaan rakentaminen tuo lisää hyvää työtä niin Turun telakalle kuin koko suomalaiseen meriklusteriin. Tähän valmistaudumme rekrytoinneillamme ja investoinneillamme", Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer kommentoi yhtiön maanantai-iltana lähettämässä tiedotteessa.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3838695/Meyer+Turulle+uusi+laivatilaus++rahoituksesta+neuvotellaan+yha

[Golimar]

Apinaa koijataan
https://www.youtube.com/watch?v=fEMfzxNqGN0

Agnico Eagle Finland laajentaa Kittilässä kaivostaan, joka on Euroopan suurin kultakaivos.

Yhtiö kertoi torstaina 160 miljoonan euron investoinneista Kittilän kullantuotantoon. Kaivokseen rakennetaan yli kilometrin syvyyteen ulottuva kaivoskuilu.

– Kaivoskuilu mahdollistaa kultaesiintymän syvempien osien hyödyntämisen taloudellisesti järkevällä tavalla, ja se parantaa myös energiatehokkuuttamme ja alentaa fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Kuilun tuoma tehokkuus yhdistettynä suurempaan tuotantomäärään parantaa Kittilän kaivoksen kilpailukykyä, yhtiön toimitusjohtaja Jani Lösönen sanoo Agnico Eaglen tiedotteessa.

Myös kaivoksen rikastamon prosessointikapasiteettia kasvatetaan 1,6 miljoonasta tonnista kahteen miljoonaan tonnin. Laajennus alkaa kevään aikana.

Yhtiön mukaan laajennuksen rakennusvaihe vaatii noin 900 henkilötyövuotta. Sen jälkeen uusia pysyviä työpaikkoja tulee muutamia kymmeniä lisää.

Kittilän kultakaivoksen tiedossa olevat malmivarat ovat noin 27 miljoonaa tonnia. Yhdessä malmitonnissa on kultaa noin 4,64 grammaa. Yhtiö arvioi, että kaivos toimii vuoteen 2034 saakka.

https://yle.fi/uutiset/3-10076184

https://fi.wikipedia.org/wiki/Agnico_Eagle_Mines

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/agnico-eagle-finland-oy/23110202/taloustiedot

[Uuno Nuivanen]

Hövelit hölmöläiset antavat kultansa ilmaiseksi kivoille ulkkareille. Normipäivä.

[Golimar]

Juho Saari vastaa 12 polttavaan kysymykseen.

1 Professori Juho Saari, kuinka ­todellinen ongelma syrjäytyminen on Suomessa?

"On tärkeää ymmärtää, että syrjäytyminen on tapahtumaketju, joka johtaa huono-osaisuuteen, poikkeavaan elintasoon, elämänlaatuun ja elämäntapaan. Sen vastakohta on osallisuuden lisääntyminen. Keskeistä syrjäytymisessä on se, että osalle suomalaisista kertyy takamatkaa muihin nähden, koska he eivät pääse mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa tavanomaisiin myönteisiin siirtymiin. Ne taas mahdollistavat kohtuullisen elintason, elämänlaadun ja elämäntavan. Syrjäytynyt ei ole mikään sosiaalipoliittinen kategoria samalla tavalla kuin työeläkeläinen tai työttömyysturvan tai sairausvakuutuspäivärahan saaja. Heillä etuus määrittää elämäntilanteen ja kategorian, kuten vanhus, työtön, sairas."

2 Paljonko syrjäytyneitä on vuonna 2020?

"Riippuu pitkälti mittarista sekä työmarkkinoiden ja perherakenteiden kehityksestä. Yksiselitteistä vastausta on mahdotonta antaa. Hyvä taloudellinen kehitys vähentänee jonkin verran työ­ikäisen väestön taloudellista huono-osaisuutta, mutta ei välttämättä paranna työelämän ulkopuolelle kasvukaudesta huolimatta jäävän väestön tilaa. Erityisen haastavaan asemaan päätyvät viimesijaiselle sosiaaliturvalle eli asumistuelle, työmarkkinatuelle ja toimeentulotuelle päätyvät. Heidän takamatkansa tulee olemaan tavattoman pitkä."

3 Mitkä ovat kolme parasta keinoa ­taistella syrjäytymistä vastaan?

"Tulonsiirtojen ja palvelujen parempi yhteensovittaminen, tämä liittyy erityisesti sairauteen, työttömyyteen, asumiseen ja koulutukseen. Toisena asumiskustannusten alentaminen maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-sopimuksia uudistamalla. Keskeistä on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa. Kolmanneksi tasamääräisten sosiaaliturvaetuuksien määräytymisperusteiden lähentäminen, parempi koordinaatio ja johdonmukaistaminen suhteessa palkkatuloihin. Silloin voidaan samanaikaisesti poistaa byrokratia- ja kannustinloukkuja."

4 Mitkä ovat tarkat tuntomerkit ­eriarvoistuvalle Suomelle?

"Kiinnittäisin huomiota työikäisen väestön etuuksien ja palvelujen käytön kestoon. Pitkäaikainen etuuksien ja palvelujen käyttö kertoo siitä, että ihmisten pääsy työmarkkinoille on eri syistä estynyt. Se voi aiheutua muun muassa osatyökykyisten työmarkkinoiden toimimattomuudesta, toimintakyvyn heikentymisestä tai sopeutumisesta elämäntilanteeseen. Asennepuolella seuraisin erityisesti luottamuksen muutoksia, mielipiteitä sosiaaliturvan laiskistavasta vaikutuksesta, eriarvoisuuskokemuksesta ja samassa veneessä olemisesta. Kotita­louksien kulutuksessa keskeinen mittari on niukkuus, eli kysymys tulojen ja pakollisten menojen yhteensovittamisesta."

5 Millainen on suomalainen poliittinen halu ja kyky ratkaista syrjäytymisen ja yksinäisyyden ongelmaa?

"Suomessa on paradoksaalinen tilanne. Meillä on laaja yksimielisyys ja halu ratkaista näitä ongelmia, mutta toisaalta eriseuraisuutta, mitä tulee käytettävissä oleviin välineisiin. Eräs haaste on ollut se, että kun varoja on niukasti, niitä on pyritty kohdentamaan aiempaa tarkemmin. Tuo on johtanut useisiin toisiaan täydentäviin ja hankalasti hallinnoitaviin etuuksiin ja palveluihin. On selvää, että suurimmat uudistukset tarvitaan työ-, asumis- ja luottomarkkinoilla. Niillä on kuitenkin vahvat taloudelliset ja poliittiset intressit hillitsemässä uudistuksia."

6 Onko yksinäisyys yhteiskunnallinen ongelma?

"On se, kahdesta syystä. Mikään muu tekijä ei vähennä yhtä paljon ihmisten koettua hyvinvointia ja terveyttä kuin yksinäisyys. Se on monen pinnalla olevan ongelman, kuten alkoholinkäytön, masennuksen, peliriippuvuuden, unettomuuden, aloitekyvyn heikentymisen ja liikkumattomuuden, takana oleva juurisyy. Yksinäisyyden kokemus on moninkertaista huono-osaisimmissa väestöryhmissä muuhun väestöön verrattuna. On ilmeistä, että yksinäisyys tulee lisääntymään tulevaisuudessa, kun sosiaaliset suhteet rakentuvat sukujen sijasta enemmän ystävyyssuhteiden varaan. On toistaiseksi epäselvää, miten tämänkaltaiseen ilmiöön voidaan yhteiskuntapoliittisesti puuttua."

7 Ymmärtääkö hallinto työttömyyttä?

"Kyllä se ymmärtää. Haasteena on se, että lait joudutaan tekemään laajojen kategorioiden mukaan, joten ryhmien sisäinen heterogeenisuus on vaikeasti säädeltävissä. Toimintakyvyltään ja tavoitteiltaan eri asemissa olevat ihmiset joutuvat samojen palvelujen ja velvoitteiden piiriin."

8 Onko aktiivimalli oikea tapa puuttua työttömyyteen?

"Aktiivimalli ei ole paras mahdollinen ratkaisu, mutta se on malli, jota on nyt päätetty käyttää, ja keväällä tiedetään, kuinka se toimii eri ryhmien ja sektoreiden kohdalla. Epäilen, että sitä joudutaan tarkentamaan ennen kaikkea osatyö­kykyisten osalta. Lisäksi ei olisi huono ajatus miettiä vielä uudestaan vapaaehtoistyön paikkaa tässä kokonaisuudessa."

9 Miten maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuu meiltä?

"Riippuu siitä, minkälaisesta maahanmuutosta on kysymys. Euroopan unionin sisällä ei ole suurempia ­ongelmia ja oleskeluoikeutta koskevien KHO:n päätösten jälkeen pelisäännöt pitkäaikaisen sosiaali­turvan käytön osalta ovat selkiytyneet. Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien kotouttaminen on parantunut vaiheittain, mutta edelleen olisi paikallaan lyhentää maahantulon ja kotouttamisen aloittamisen välistä viivettä. Samaten perheenyhdistämisessä voisi olla enemmän joustavuutta."

10 Ovatko maahanmuuttajat liian iso taloudellinen painolasti Suomelle?

"Kansantalouden kokoon nähden kustannukset eivät ole niin merkittäviä, etteikö Suomi niitä pystyisi taloudellisesti kantamaan – varsinkin kun kyse on Suomessa kiertävästä rahasta. Se kiertää olennaisin osin Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Maahan tulevien pakolaisten määrä on palannut vuosien 2015–2016 pakolaisaaltoa edeltäneelle tasolle. Keskeistä on nyt se, että oleskeluluvan saaneiden integroituminen yhteiskuntaan onnistuu. Sosiaaliturvan kannalta lyhyellä aikavälillä Kelalle aiheutuu kustannuksia, pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmä hyötyy lisätyöllisistä."

11 Lisääkö yksityistäminen hyvinvointivaltion tehokkuutta ja samalla ihmisten yksilöllisyyttä?

"Yleisesti ottaen markkinamekanismin käyttäminen sosiaalipolitiikassa on perusteltua, sillä se mahdollistaa hintojen asettamisen ja julkisen tuotannon haastamisen. Sopimuksien tekemisessä on kuitenkin vielä oppimista. Keskeinen haaste on, että palvelujen kysyntä on rajaton, joten niiden vaikuttavuuden mittaamisella tulee olla keskeinen rooli. Samaten on jossakin määrin haasteellista, että sopimukset tehdään yksittäisistä toimenpiteistä myös tilanteissa, joissa kuntoutuminen perustuu yhteisön toimivuuteen. Oma kysymyksensä on asiakkaiden ja potilaiden lähettäminen peruspalveluista erityispalveluihin ja niihin liittyvät arvoketjut ja ansaintalogiikat. Mitä tulee markkinoilla toimivien yritysten rakenteisiin, niin Suomessa on sekä työeläkkeissä että terveyspalveluissa jo tapahtunut voimakas keskittyminen. Se on nyt etenemässä päivähoidossa ja vanhusten ja vammaisten hoivassa ja ilmeisesti jollakin aikavälillä etenee myös työttömyyskassoihin. Vaatii julkiselta vallalta viisautta ja jäykkyyttä, etteivät nämä yritykset ala muokata yhteiskunnan pelisääntöjä omien intressiensä mukaisiksi."

12 Mitä tavoitella, rikkautta vai rakkautta?

"Tutkimuksien mukaan köyhänä pärjää vain jos on rakkautta elämässä: rikas pärjää vähemmälläkin rakkaudella. Toisaalta korkea status vetää molempia puoleensa."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/DtUwfgEB?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

[Roope]

Juho Saari vastaa 12 polttavaan kysymykseen.
...
3 Mitkä ovat kolme parasta keinoa ­taistella syrjäytymistä vastaan?

"Tulonsiirtojen ja palvelujen parempi yhteensovittaminen, tämä liittyy erityisesti sairauteen, työttömyyteen, asumiseen ja koulutukseen. Toisena asumiskustannusten alentaminen maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-sopimuksia uudistamalla. Keskeistä on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa. Kolmanneksi tasamääräisten sosiaaliturvaetuuksien määräytymisperusteiden lähentäminen, parempi koordinaatio ja johdonmukaistaminen suhteessa palkkatuloihin. Silloin voidaan samanaikaisesti poistaa byrokratia- ja kannustinloukkuja."

Saari ei mainitse lainkaan maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka etenkin pääkaupunkiseudulla suurin osa syrjäytyneiden määrän kasvusta tulee maahanmuuttajista.

Ylivoimaisesti helpoin tapa ehkäistä syrjäytyneiden nuorten määrän kasvua on maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen.

9 Miten maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuu meiltä?

"Riippuu siitä, minkälaisesta maahanmuutosta on kysymys. Euroopan unionin sisällä ei ole suurempia ­ongelmia ja oleskeluoikeutta koskevien KHO:n päätösten jälkeen pelisäännöt pitkäaikaisen sosiaali­turvan käytön osalta ovat selkiytyneet. Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien kotouttaminen on parantunut vaiheittain, mutta edelleen olisi paikallaan lyhentää maahantulon ja kotouttamisen aloittamisen välistä viivettä. Samaten perheenyhdistämisessä voisi olla enemmän joustavuutta."

Saari sekoittaa (tarkoituksella) intergroitumisen ja kotouttamistoimet puhuessaan kotouttamisesta. Kotouttamistoimien aloittamisen ajankohdalla ei ole osoitettu olevan erityisen merkittävää vaikutusta integroitumisen onnistumiseen.

Perheenyhdistämisen "enempi joustavuus" lisäisi integraation ongelmia lisätessään ongelmatapausten määrää.

10 Ovatko maahanmuuttajat liian iso taloudellinen painolasti Suomelle?

"Kansantalouden kokoon nähden kustannukset eivät ole niin merkittäviä, etteikö Suomi niitä pystyisi taloudellisesti kantamaan – varsinkin kun kyse on Suomessa kiertävästä rahasta. Se kiertää olennaisin osin Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Maahan tulevien pakolaisten määrä on palannut vuosien 2015–2016 pakolaisaaltoa edeltäneelle tasolle. Keskeistä on nyt se, että oleskeluluvan saaneiden integroituminen yhteiskuntaan onnistuu. Sosiaaliturvan kannalta lyhyellä aikavälillä Kelalle aiheutuu kustannuksia, pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmä hyötyy lisätyöllisistä."

Hinta Suomelle on elinkaarikustannuksina kymmeniä miljardeja euroja. Suomi "selviytyy" maahanmuuttopolitiikastaan ottamalla kymmeniä miljardeja euroja lisää velkaa. On myös muita seurauksia, joista ei "selviydytä" ikinä.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen tiedetään sekä Suomen että muiden maiden kokemuksen perusteella epäonnistuvaksi. Saaren mainostamat "lisätyölliset" ovat tilastojen mukaan kaikilla aikaväleillä keskimäärin nettosaajia, eivät nettomaksajia. Me ei tienata tällä, vaikka Juho Saari ja kaverinsa tienaavat maalaamalla mustan valkoiseksi.

[Uimakoulutettava]

Hinta Suomelle on elinkaarikustannuksina kymmeniä miljardeja euroja. Suomi "selviytyy" maahanmuuttopolitiikastaan ottamalla kymmeniä miljardeja euroja lisää velkaa. On myös muita seurauksia, joista ei "selviydytä" ikinä.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen tiedetään sekä Suomen että muiden maiden kokemuksen perusteella epäonnistuvaksi. Saaren mainostamat "lisätyölliset" ovat tilastojen mukaan kaikilla aikaväleillä keskimäärin nettosaajia, eivät nettomaksajia. Me ei tienata tällä, vaikka Juho Saari ja kaverinsa tienaavat maalaamalla mustan valkoiseksi.

Niin, mutta euvostoliittolaisittain tiedostaen "Keskeistä on nyt se", että Suomi onnistuu siinä, mikä tiedetään epäonnistuvaksi.

Lol, onnittelut kansanvalistaja Juho Saarelle Tampereen Sosiologiseen Todellisuuteen pokan pitämisestä "pakolaisaallosta" puhuessa. Jopa Reporadio ja Kulttuurimarxistinen Mädättäjä siirtyivät sentään häveliäisyyssyistä puhumaan "turvapaikanhakijoista" - ja sittemmin "siirtolaisista"...

Kauan eläköön Puolueen Asian pelastava termi "paperittomat"! ( )

Onnittelut myös sipilöintihallitukselle Suomen laittamisesta Monikulttuuriseen kuntoon ja taatusti selkeälle kasvu-uralle!

[Golimar]

Tradeka-Yhtiöt Oy on yhdessä Colosseum Dental Groupin kanssa allekirjoittanut sopimuksen Med Groupin koko osakekannan ostamisesta. Med Groupin enemmistöomistaja on pääomasijoittaja Adelis Equity Partners.

Tradeka tiedotti ostavansa Med Groupin kotiin vietävien palveluiden, ensihoidon ja julkisen terveydenhuollon palveluihinliittyvät toiminnot. Colosseum Dental Group ostaa puolestaan Med Groupin yksityisen suun terveydenhuollon liiketoiminnot.

Tradeka hankkii Med Groupin osaksi Tradeka-Yhtiöiden Omista ja kehitä -omistuskategoriaa, jossa Tradekan strategisena tavoitteena on toimia pitkäjänteisenä ankkuriomistajana kotimaisissa palvelualan yhtiöissä. "Etabloituminen hoivasektorille tukee tätä strategiaamme ja on luontevaa Tradekan kaltaiselle valtakunnalliselle osuuskunnalle", Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro avaa yrityskaupan taustoja.

Med Group toimii ONNI-brändin alla ja se on yksi Suomen nopeimmin kasvavia sosiaali- ja terveydenhoitoalan yrityksiä. ONNI hoiva on Suomen suurin kotiin vietävien hoivapalveluiden tuottaja. Se on tällä hetkellä markkinajohtaja henkilökohtaisessa avustamisessa ja kasvaa voimakkaasti vanhusten kotihoidossa. Lisäksi yhtiö tarjoaa ensihoito-, hammaslääkäri- ja lääkäripalveluita julkiselle sektorille.

"Med Group saa Tradekasta uuden kotimaisen, pitkäjänteisen omistajan. Tämä mahdollistaa entistä voimakkaamman panostuksen palveluillemme kasvavilla sote-markkinoilla", sanoo Med Groupin toimitusjohtaja Kari Virta.

Perttu Puron mukaan Tradeka uskoo kotiin vietävien palveluiden kasvavaan merkitykseen hoivasektorilla ja pitää tärkeänä myös sitä, että näiden palveluiden kysyntä kasvaa sote-uudistuksesta riippumatta. "ONNI hoiva on tästä erinomainen esimerkki. Mitä useampi vammainen, pitkäaikaissairas, liikuntarajoitteinen ja vanhus saa mahdollisuuden asua omassa kodissaan sen parempi niin ihmisille kuin yhteiskunnalle. Med Group on nopeasti kasvava yhtiö, jonka palveluksessa on yli 3 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, jotka avustavat apua tarvitsevia väestöryhmiä pärjäämään arjessaan. Pitkäjänteisenä omistajana Tradeka tulee turvaamaan yhtiön kehittymisen maan johtavana kotiin vietävien hoivapalveluiden tuottajana jatkossakin", Puro sanoo.

Med Groupin toimiva johto jatkaa tehtävissään yritysoston jälkeen. Kaupan vahvistuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää.

https://pellervo.fi/osuustoimintauutiset/2018/02/20/tradeka-ostaa-med-groupin-onni-hoivan-ensihoidon-ja-julkisen-terveydenhuollon-palveluihin-liittyvat-toiminnot/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tradeka-Yhti%C3%B6t

https://www.tradeka.fi/yhteiskuntavastuu

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/tradeka-yhtiot-oy/25757421/taloustiedot

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/tradeka-sijoitus-oy/24394606/taloustiedot

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/restel-oy/08282372/taloustiedot

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/lehtipiste-oy/25362809/taloustiedot

[Roope2]

Fingerpori ottaa kantaa julkiseen terveydenhoitoon.

http://www.kaleva.fi/fingerpori/2018-02-24/#karuselli

[Golimar]

Suomalainen köyhyys näyttää nyt karut kasvonsa etenkin nuorten aikuisten suuntaan: 18–34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi.

Tämä ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedoista.

Noin neljännes pienituloisista oli nuoria aikuisia vuonna 2007, mutta osuus on kasvanut noin kolmannekseen vuoteen 2016 mennessä. Iältään 35–49-vuotiaiden osuus pienituloisista on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Myös aiempaa harvempi pienituloisuusrajan alittavista on eläkeikäisiä, joita oli hieman yli viidennes pienituloisista vuonna 2016.

Pienituloisia oli vuonna 2016 yhteensä 623 000 eli 12 prosenttia kotitalousväestöstä. Iältään 18–34-vuotiaita pienituloisia oli 196 000, joista lähes 60 prosenttia oli opiskelijoita. Sen sijaan 35–49-vuotiaita pienituloisia oli 74 000, ja heistä noin 40 prosenttia oli työttömiä.

Varakkuudeltaan pienituloisia 65 vuotta täyttäneitä oli noin 140 000, ja he olivat lähes yksinomaan eläkeläisiä.

Pienituloiset ovat aiempaa useammin opiskelijoita, työttömiä ja muita ei-työllisiä, sillä erityisesti vuoden 2010 jälkeen heidän osuutensa pienituloisista on kasvanut ja työllisten ja eläkeläisten osuus on vähentynyt.

Iältään 65 vuotta täyttäneet pienituloiset ovat usein 60 prosentin pienituloisuusrajan tuntumassa eli siinä joukossa, jonka tulot ovat 50–59 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloiset nuoret aikuiset taas ovat keskimäärin kauempana pienituloisuusrajasta kuin muut ikäryhmät.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/615282-nuorten-aikuisten-koyhyys-paisuu-suomessa-jo-joka-kolmas-pienituloinen-on-alle-35

[guest14935]

Suomalainen köyhyys näyttää nyt karut kasvonsa etenkin nuorten aikuisten suuntaan: 18–34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi.
Noin neljännes pienituloisista oli nuoria aikuisia vuonna 2007, mutta osuus on kasvanut noin kolmannekseen vuoteen 2016 mennessä.

Tämä on suoraa seurausta valtion orjuuttamis ja köyhyyttämispolitiikasta jonka Filatov orjatöillään aloitti. Sen verta hyvin media on pimittänyt asiaa että nyt kun demarit puhui korvauksien vähentämistä vastaan, läpi meni ja kannatus nousi.
Itseäni ei silloin asia koskenut, kun Filatov tuon aloitti, mutta tuolloin päätin etten koskaan tule äänestämään natseja jotka orjiksi suomalaisia laittavat.
Syntyvyydenkin ovat alas saaneet, kun ei ole nuorilla enää varaa perheitä perustella. Ennen se oli varsin yksinkertaista, olivat töissä, säästivät rahaa, kävivät hakemassa lainaa riittävän suureen asuntoon (vaikkakin pienempään kuin länsimaissa, kolmasosakokoiseen verrattuna jenkkeihin tai ausseihin, koska enempi korruptiota täällä.) Nykyisin sitten vaihdetaan kansaa, suomalaisia laitetaan orjiksi, koulutusta kehnonnetaan, muualta tuodaan lisääntyjät joitten kyvyt ei nykytöihin riitä mutta joita suurella rahalla tuetaan jotta lisääntyvät.
Jos ja kun nämä nuoret jäävät pysyvästi alemmalle palkkatasolle/työttömiksi/orjiksi, vähitellen koko kansan elintaso on laskenut reippaasti. Kikkoja vaikuttaa valtiolla riittävän joilla bkt:ta saavat näyttämään elintasoa suuremmalle, yksityistävät ja liikuttavat rahaa ja kaikenlaista ennen kansan omistamaa ulkomaille, lahjuksia itse saaden, mutta jossain vaiheessa nekin kikat loppuvat kun myytävää ei enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-10103413

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutuu konkurssiin

Onko tämä edes uutinen, kun selvä asia oli ennestään. Mutta tältä päivältä silti. (Erillään siitä kuuluisasta kaivoksesta joka päätyi veronmaksajien iloksi.)

[Dangr]

Kauppalehti uutisoi:
"Konkurssiin hakeutunut Ahtium poltti kassansa viimeistä euroa myöten - Pekka Perän vuosipalkka 315 000 euroa"

[simppali]

Tässä lista "voittajista", ykkösenä valtion sijoituksia hoitava Solidium.

http://www.ahtium.com/sijoittajat/osake/suurimmat_osakkeenomistajat

[guest14935]

Tässä lista "voittajista", ykkösenä valtion sijoituksia hoitava Solidium.

http://www.ahtium.com/sijoittajat/osake/suurimmat_osakkeenomistajat

Valtion se toinenkin siinä on.

[simppali]

Hyvä kirjoitus Suomen taloudesta ja henkselien paukuttelusta.

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251810-syoksykierteen-oikaisijat?ref=karuselli

.."Ei ole päivää ilman, ettei hallitus kertoisi talouspolitiikan saavutuksistaan. Juha Sipilän mielivertauksina näyttävät olevan ainakin seuraavat: "Talouden syöksykierre on saatu oikenemaan". "Käänne on nyt tapahtunut". "Tämän hallituksen aikana luottamus Suomeen on palautunut"...

[törö]

Nuorisosäätiöllä miljoonavelat "varjopankille" – sama yhtiö lainannut satoja tuhansia myös säätiön johtajien

Nuorisosäätiö on rahoittanut toimintaansa miljoonien lainalla pikavippejäkin myöntävältä GF Money -yritykseltä ja järjestellyt sille suuria voittoja tonttikaupoissa. Säätiön johtajien yritys puolestaan on saanut suuren lainan GF Moneyltä. Toimitusjohtajan mielestä yhtiön liikesuhteet Nuorisosäätiöön ovat täysin normaaleja.

Poliisin selvittelyn kohteena olevaan lahjusvyyhtiin kytkeytyvä Nuorisosäätiö on hankkinut miljoonalainoja suomalaiselta varjopankilta GF Moneylta. Sama yhtiö on lainannut useita satoja tuhansia euroja myös Nuorisosäätiön asiamiehen Aki Haaron ja säätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Perttu Nousiaisen yhtiölle.

Yle on jo aiemmin kertonut, kuinka Nuorisosäätiö on vauhdittanut kiinteistökauppoja, joissa GF Money -konserni on tehnyt miljoonien eurojen voittoja. Heti kauppojen teon jälkeen Nuorisosäätiö on tehnyt kaupan kohteena oleville tonteille pitkäaikaisen vuokrasopimuksen.

Mekanismi on sama, jonka turvin Nuorisosäätiö on varmistanut miljoonavoittoja myös lahtelaiselle rakennusliikkeelle SSR-konsernille ja sen tytäryhtiöille.

SSR-konserniin kuuluvan Salpausselän Rakentajien johtajia, kuten yhtiön pääomistajaa Mika Wileniusta, epäillään törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Samalla poliisi selvittää, ovatko Salpausselän Rakentajien edustajat maksaneet lahjuksia Nuorisosäätiön johtajille.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/31/nuorisosaatiolla-miljoonavelat-varjopankille-sama-yhtio-lainannut-satoja

[Golimar]

Rusta ja Hong Kong ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla tavarataloketju Hong Kongin koko osakekanta siirtyy ruotsalaisen halpatavaraketju Rustan omistukseen.

Yrityskaupan myötä yritykset saavuttavat yhdessä aseman Pohjoismaiden johtavana halpatavaraketjuna.

Hong Kongin tavoin Rusta keskittyy kodin- ja vapaa-ajantuotteiden vähittäismyyntiin. Yrityskaupan jälkeen Rusta-konsernilla on yli 150 tavarataloa ja noin 3 000 työntekijää. Konsernin liikevaihdon arvioidaan yltävän lähes 7 miljardiin Ruotsin kruunuun kuluvalla tilikaudella.

– Yrityskauppa hyödyttää molempia osapuolia. Rustan kautta pääsemme osaksi Pohjoismaiden kehittyneimpiä toimitusketjuja. Yrityskauppa antaa Hong Kongille vakaan taloudellisen pohjan, mahdollistaa merkittävät volyymiedut ja toteutuneen kaupan kautta pääsemme osaksi Rustan laajaa tuotevalikoimaa. Yhdessä meillä on myös hyvät edellytykset tarjota suomalaisille asiakkaillemme laadukkaita tuotteita erittäin halpaan hintaan, toteaa Hong Kongin toimitusjohtaja Matti Vassinen.

Ruotsalainen Rusta on perheomisteinen yritys, joka perustettiin vuonna 1986. Rusta-ketju on viime vuosinen aikana laajentunut orgaanisen kasvun ansiosta voimakkaasti ja sillä on 90 myymälää Ruotsissa. Vuonna 2014 Rusta laajentui Norjaan, jossa on nyt 22 kannattavaa myymälää. Myös Saksaan on avattu kaksi tavarataloa, ja yrityksen suunnitelmissa on kolmen uuden tavaratalon avaaminen vuoden 2018 aikana.

– Rusta on jo kauan suunnitellut laajenemista Suomen markkinoille, ja nyt toteutunut yrityskauppa täydentää ja vahvistaa Rustan nykyistä liiketoimintaa. Samalla saavutamme yhdessä Hong Kongin kanssa markkinajohtajan aseman pohjoismaisella halpatavaramarkkinalla. Yrityksillä on samankaltaisuuksia eri tuotekategorioiden välillä ja yhtenäinen liiketoimintafilosofia – kahden toimijan ihanteellinen yhdistelmä, toteaa Rustan toimitusjohtaja Göran Westerberg.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/655978-suomalainen-halpakauppaketju-myydaan-ruotsalaisille-syntyy-pohjoismaiden-suurin

[Golimar]

Seitsemän prosentin hinnanalennus tuntuu valiolaisten maidontuottajien kukkaroissa pahasti.

Noin 35 lehmän tilaa Pohjois-Savossa Varpaisjärvellä pitävä Eskelinen kertoo, että nyt käteen saattaa jäädä vain kolme senttiä litralta.

– Kun lasketaan pois velat, korot ja kulut, ei pahemmin jää rahaa mihinkään lomareissuihin tai vapaa-ajan hommiin, Eskelinen huokaisee.

"Laskupinot ovat jo nyt korkeat"
Eskelinen kertoo myös tietävänsä huonommassakin asemassa olevia tiloja, joihin hinnanlasku sattuu vielä kipeämmin.

– Monella menee todella huonosti. Laskupinot ovat jo nyt korkeat ja vain odottavat kirjepinon kasvua, Eskelinen murehtii.

Lopetetaanko maatiloja?
Kolmannen polven tilallinen arvelee, että hinnanlasku johtaa maatilojen karsimiseen. Eläkeikäiset lopettavat, eivätkä nuoret enää ryhdy pitämään tiloja.

Eskelisellä puolestaan on ollut haaveena esimerkiksi tuplata karjan määrä tilallaan. Vallitsevassa tilanteessa siihen ei kuitenkaan ole varaa.

Hän syyttää tilanteesta esimerkiksi Venäjän-vastaisia pakotteita, jotka ovat käytännössä pysäyttäneet maitotuotteiden viennin Venäjän isoille markkinoille.

– En minä olisi tällaista uskonut. Olin vielä maatalouskoulussa, kun tuli Ukrainan kriisi, ja hinta oli silloin jopa 13-14 senttiä korkeampi, Eskelinen haikailee.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maitotilallisen-hatahuuto-kateen-jaa-enaa-vain-kolme-senttia-litralta-en-mina-olisi-tallaista-uskonut/6891074#gs.4z0bTy8

[Golimar]

Hyvinvointivaltiossa riskit ja vastuut on ulkoistettu valtiolle, kritisoi taloustieteen professori Matti Viren.
Hyvinvointivaltion termiä on helppo markkinoida, kun siihen liittyy ajatus "ilmaisista palveluksista" ja tulonsiirroista rikkailta köyhille, Viren toteaa Uuden Suomen blogissaan.

Käytännön kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, ettei elämä niin yksinkertaista. Professori kertoo esimerkkejä, jotka osoittavat ihmisten pyrkimyksen siirtää henkilökohtaista vastuutaan yhteiskunnalle.

Ensimmäinen esimerkki liittyy vanhustenhoitoon. "Vanhusten tuohtuneet lapset valittavat vanhempiensa huonosta kohtelusta hoitokodeissa ja avohuollossa, joskus varmaan ihan asiasta. Koskaan ei kuitenkaan kysytä, miksi lapset eivät itse hoida vanhempiaan", Viren toteaa.

Toinen esimerkki on puolestaan koulumaailmasta. Opettajalle koululaisten vanhemmat lähettävät vihapostia, kun lasta on toruttu pahanteosta ja lukemattomista läksyistä. Virenin mukaan koululaisten vanhemmat eivät kuitenkaan välitä jälkikasvunsa kasvattamisesta tuon taivaallista. Tämä siitä huolimatta, että nykyajan vanhemmilla on ennätysmäärä vapaa-aikaa, jonka he voisivat käyttää jälkikasvunsa kouluttamiseen ja ohjaamiseen.

Professorin mukaan julkiset menot jatkavat kasvuaan vääjäämättä, koska ilmaishyödykkeiden kysyntä on ääretöntä.

"Ääretöntä se jo muutenkin, mutta poliitikot vain lupaavat lisää, vaikka tietävät, että menoja ei kyetä rahoittamaan verovaroin."

Virenin mukaan hyvinvointivaltio tuottaa oman tuhonsa siemenet.

"Vaikka köyhyyttä yritetään vimmatusti poistaa entistä suuremmilla tulonsiirroilla ja ankarammalla verotuksella, tulos on nolla tai jopa väärän suuntainen."

Professorin mukaan Suomessa kotitalouksien säästäminen on ollut muutamaa lamavuotta lukuun ottamatta joko olemattoman pientä tai negatiivista viimeisen kolmen vuosikymmen aikana. Julkisen sektorin tilanne on samanlainen.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste, eli kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhde on ollut negatiivinen viimeiset kaksi vuotta. Säästämisaste on laskenut koko ajan vuodesta 2009 lähtien.

Mutta miksi kotitaloudet säästäisivät, jos valtio vastaa kaikista riskeistä, Viren kysyy.

"Valtio ja KELAhan ovat vakuuttaneet meidät kaikkia toimentuloriskejä vastaan! Vielä 1950-luvulla säästämisaste Suomessa oli Euroopan/maailman korkeimpia, mikä on nykynäkökulmasta ihmeellistä, koska ihmiset olivat keskimäärin todella aidosti köyhiä – nykynäkökulmasta rutiköyhiä. Mutta sen ajan ihmiset eivät olleet kuulleet ihmeellisestä hyvinvointivaltio-takaseinästä, josta saa tarvittaessa aina rahaa. Nyt valtio ja rahaviranomaiset yrittävät toppuutella ylivelkaantumista, mutta vaikeaa se on, kun ihmisillä ole mitään aitoa motiivia säästää."

Jos kansantalouden säästämisaste on nolla, niin pitkällä aikavälillä on investointiastekin, ja saman tien talouskasvu, Viren varoittaa.

Viren ei usko, että seuraavien kuukausina aikana yksikään poliitikko uskaltaisi sanoa, että meidän suurin ongelmamme on juuri hyvinvointivaltio: liian suuret menot, liian suuret eläkkeet, liian suuret tuet, liian suuret "ilmaiset palvelukset".

Professorin mukaan on koomista, että maassa, jonka julkinen sektori on ehkä maailman suurin ja joka vain kasvaa, hoetaan kilpaa, että "nyt riittävät leikkaukset".

https://www.salkunrakentaja.fi/2018/05/taloustieteen-professori-hyvinvointivaltio-tuottaa-oman-tuhonsa-siemenet/

[Golimar]

Milloin saamme nähdä puolueettoman tutkimuksen haittamaahanmuuttajien aiheuttamista kuluista?

Tutkimus: Eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja vuodessa 6 500 euron arvosta – vain runsas kymmenys siitä maksetaan omasta pussista
Sote-palveluja käyttävät paljon erityisesti yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset.

Mistä on kyse?
Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
Tutkimuksen aineistona oli Suomen kaikkien eli 1,3 miljoonan eläkeläisen tiedot. Tutkimusaineistossa oli siis niin nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä kuin korkean iän saavuttaneita vanhuuseläkeläisiä.
Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitustietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja tuloista ja sosioekonomisesta asemasta.
Tutkimuksessa käytettiin myös Kelan rekisteritietoja lääkkeiden ja matkojen omavastuista sekä yksityisten palveluiden käytöstä. Aineisto on peräisin vuodelta 2015.

Eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta, mutta maksaa niistä maksuina vain 830 euroa eli noin 13 prosenttia.

Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen torstaina julkaisemasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkeläisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.

Tutkimuksessa selvisi, että sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua eläkeläisten välillä. Tämä johtuu siitä, että eläkeläisten sote-palvelujen käytössä on selkeitä eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.

Sote-palveluja käyttävät paljon erityisesti yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset. Vanhuksilla suuret kulut liittyvät tyypillisesti dementian hoitoon. Nuoremmilla eläkeläisillä suuret kulut johtuvat psykoosin ja epilepsian hoidosta.

Kun moni vanhus ja nuori asuu pitkäkestoisesti asumis- tai laitospalvelussa, se nostaa kustannuksia, tutkimuksessa korostetaan.

Pieni eläkeläisryhmä aiheuttaa leijonanosan kustannuksista
Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluita on käyttänyt valtaosa kaikista eläkeläisistä eli noin 90 prosenttia. Kuitenkin vain kymmenen prosenttia palveluita käyttäneistä eläkeläisistä aiheuttaa jopa noin 70 prosenttia kaikista kustannuksista.

Kun keskimääräiset eläkeläisten kulut ovat vuodessa 6 500 euroa, eniten palveluja käyttävillä ne ovat henkeä kohti keskimäärin peräti 50 000 euroa vuodessa.

Eläkeläisten suurin ikäryhmä, 65–69-vuotiaat, koostuu taas pääosin vastikään eläkkeelle siirtyneistä kohtuullisen terveistä henkilöistä, mikä heijastuu myös heidän suhteellisen vähäiseen palveluiden käyttöön.

Maksut rasittavat etenkin pienituloisia eläkeläisiä
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että pienituloisilla eläkeläisillä sote-palveluiden asiakasmaksut, mutta myös lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat tuloihin nähden erittäin suuret.

Alimpaan tuloluokkaan kuuluvista 18–54-vuotiaista eläkeläisistä noin viidenneksellä kustannukset ylittävät peräti 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.

Tämä selittyy osittain asumis- ja laitospalveluja tarvitsevien kehitysvammaisten huonoilla tuloilla ja runsaalla palveluiden käytöllä.

Tutkimuksessa huomautetaan, että vaikka sote-palvelujen asiakasmaksut ovat osalle eläkeläisistä suuret, maksut ovat silti pienet suhteessa palvelujen rahalliseen arvoon.

Kun esimerkiksi tehostetun asumispalvelun vuorokausikustannus on keskimäärin noin 140 euroa, 775 euron takuueläkkeellä siitä voi maksaa vain muutaman vuorokauden kulut. Näin ollen julkisen palvelun tuottama tulonsiirto on eläkeläiselle huomattava asiakasmaksuista huolimatta, tutkimuksessa todetaan.

Juttua muokattu 26.4. klo 11.28 ja klo 15.02: Tarkennettu otsikkoa, että kyseessä on sosiaali- ja terveyspalvelut, eikä pelkästään terveyspalvelut. Otsikosta myös poistettu sana "rasittaa". Lisäksi tarkennettu tekstissä ja faktalaatikossa kohtia, joissa kerrotaan siitä mitä tutkimuksessa selvitettiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10177003?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

[Golimar]

Sähköveron korotus toi yrittäjälle 70 000 euron lisälaskun – vapun alla oli jätettävä konkurssihakemus

Puutarhayrityksen tie katkesi siirtomaksuihin ja surkeisiin tuottajahintoihin. Vappua vietettiin konkurssia nieleskellessä.
Kajaanilainen puutarhuri Jani Okkonen kuulostaa todella apealta. Vapun alla konkurssiin hakeutuneen yrityksen päätös ei tullut puskan takaa, sillä vaikeita vuosia oli takana.

Silti hänen on vaikea uskoa, että 36 vuotta vanha yritys on todellakin mennyttä. Perheyritys on työllistänyt omistajien lisäksi kymmenkunta työntekijää.

Okkosen perhe omistaa Kulunnan Puutarhan, joka kasvatti kurkkua ja tomaattia. Velkaa sillä on lähes miljoona euroa.

Talousongelmien pääsyitä on kaksi, kovat sähkölaskut ja tuottajahintojen lasku. Kurkusta yhä pienempi osa jää kasvattajan käteen ja kate pieneni.

Veroluokka nosti laskua 70 000 euroa
Okkonen on Suomen pohjoisin kurkun ympärivuotinen tuottaja. Sähköä kuluu kasvuhuoneissa noin viisi miljoonaa kilowattituntia vuodessa.

Yritys nautti alennetusta sähköverokannasta, mutta sähkölaitosten laskut kallistuivat siirtohintojen ja oman tuotannon kasvupanostusten takia.

Alimpaan veroluokkaan eli energiatuotteen valmisteveron palautukseen ovat oikeutettuja paljon sähköä kuluttavat yritykset kuten kasvihuoneviljelijät. Yritystukiin lukeutuvia veroalennuksia on arvosteltukin julkisuudessa.

Okkosen näkökulmasta arvioiden yrittäjän verokohtelu tuntuu silti karulta.

– Tässä on sellainenkin raskas käänne, että päädyimme tosiaan tekemään muutamia tappiollisia vuosia. Kun veroedusta nauttivan yhtiön oma pääoma menee negatiiviseksi, siitä on ilmoitettava kaupparekisteriin ja sähköyhtiölle.

– Energiavero poksahtaa tästä hetkestä luokkaan 1, mikä tarkoitti meidän tapauksessa 70 000 euron lisälaskua.

Yhtiö kuului näin ollen alempaan veroluokkaan 2 niinä vuosina, jolloin sillä meni hyvin, mutta verohyöty poistui juuri vaikeimpana aikana.

Okkonen sanoo yrittäneensä viestiä tilanteestaan myös päättäjille, mutta turhaan.

– Näin se vain menee.

Okkonen on miettinyt, olisiko voinut tehdä jotain toisin tilanteen välttämiseksi. Sähkölaskut olivat kovia, mutta hän ei usko, että heidän tilallaan uusista sähköntuotantoinvestoinneista olisi ollut merkittävää apua.

Kurkun hinnallekaan ei tuottaja voi tehdä mitään. Osa kuluttajista valitsee halvempia tuontikurkkuja.

– Voin katsoa toimitusjohtajana peiliin ja sanoa rehellisesti, että kaikkeni yritin.

Kaatuminen yllättää
Yrityksen suurimpia velkojia on Kainuun Osuuspankki, sähköyhtiö Loiste ja vakuutusyhtiö OP-Pohjola.

Okkonen ymmärtää, että sähköyhtiöillä on omat hintapaineensa, kun ilmajohtoja laitetaan maan alle. Loiste kuuluu Suomen kalliimpiin. Halvemman sähköverkon alueella toimiva yritys saa siirtohinnassa merkittävääkin kilpailuetua.

Sitäkin voisi pikkuisen kritisoida, että jos kuitenkin yritys tekee miljoonia tulosta vuodessa, pitääkö hintaa aina nostaa. Viime tilikaudella maksoimme siirtohintaa 159 000 euroa.

Okkonen sanoo, että perheellä ei ole toistaiseksi mitään suunnitelmia. Vaikeista vuosista huolimatta yrityksen kaatuminen iski silti aika yllätyksenä.

– 36 vuotta vanha yritys. Fiilikset on tosi, tosi huonot.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005672246.html?ref=rss

[Golimar]

UUDENKAUPUNGIN autotehtaan omistavan Valmet Automotiven tulos jäi viime vuonna tappiolle, vaikka tehdas teki uuden tuotantoennätyksensä. Yhtiön liikevaihto kasvoi lähes 80 prosenttia edellisvuodesta 542 miljoonaan euroon. Liiketappio oli 20 miljoonaa euroa.

Autojen sopimusvalmistus on parhaimmillaankin pienten katteiden liiketoimintaa eli liikevaihto on suuri, mutta siitä jää voittoa käteen vain muutama prosentti. Esimerkiksi vuonna 2016 yhtiön liikevoitto oli 3,7 miljoonaa euroa.

Valtaosa autojen komponenteista tuodaan Uuteenkaupunkiin Euroopasta ja valmiit autot laivataan samaa reittiä takaisin. Autotehtaalle ja Suomeen jää lähinnä kokoonpanotyöstä syntyvä lisäarvo.

LIIKETOIMINTA on siis altis häiriöille ja siksi riskialtista. Viime vuonna autotehdas aloitti A-sarjan lisäksi Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotannon. Tuotanto paisutettiin hyvin nopeasti 90 000 auton ennätysvauhtiin ja tehtaan piti kouluttaa yli 2 000 uutta työntekijää. Se ei sujunut täysin optimististen suunnitelmien mukaan.

Tehdasta pitkään johtanut toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sai lähteä tammikuun lopussa.

Valmet Automotiven tiedotteen mukaan tulosta rasitti myös vastaostetun Saksan suunnittelutoiminnan uudelleenjärjestelystä aiheutuva kymmenen miljoonan euron kustannus ja suunnitteluyksikön tappio.

Sopimusvalmistus on paitsi pienikatteista myös aikajänteeltään riskialtista liiketoimintaa. Valmet Automotiven ja Mercedes-Benzejä teettävän Daimlerin sopimukset ovat salaisia.

Sopimukset ovat yleensä kuitenkin suhteellisen lyhyitä, ja niidenkin toteutuminenkin riippuu lopulta kyseisen automallin myynnistä. Uuden automallin tekeminen vaatii tehtaalta toisaalta aina investointeja esimerkiksi robotisoituun korinhitsauslinjaan.

Autotehdas työllistää tällä hetkellä runsaat 4 000 ihmistä. Tehdas etsii jälleen noin tuhatta uutta työntekijää, joita tarvitaan uuden A-sarjan mallin valmistukseen.

VALMET Automotiven on tarkoitus kehittää yhdessä viime vuonna omistajakseen tulleen kiinalaisen CATL:n kanssa autonvalmistajille myytäviä akku- ja sähköisen voimansiirron ratkaisuja. Suunnittelupalveluun ja sähköautoteknologiaan panostamalla yritys pyrkii luomaan vakaampaa ja suuremman lisäarvon liiketoimintaa.

Valmet Automotiven omistavat valtion pääomasijoittaja Teollisuussijoitus ja Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos yhtä suurin 38 prosentin osuuksin sekä kiinalainen akkuvalmistaja Contemporary Amperex Technology Limited eli CATL 23 prosentin osuudella .

https://www.hs.fi/talous/art-2000005673120.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=dbef6fb17bdd46a25565e5f0f6e7cea7

[Kari Kinnunen]

^
Ettei vain menisi ...tuiks koko Rommeleiden rakentaminen.

[Uuno Nuivanen]

Jooh, ei kai Daimler tänne tunkisi, ellei investointeja ja todennäköisiä mahdollisia tappioita voisi maksattaa hölmöläisveronmaksajilla.

[Kari Kinnunen]

^
Niin, minä tuota jo alkuaankin hieman kummastelin. Tuotantolinjat ovat aika automaattisia joten duunareiden työn "laadulla" ei ole juurikaan merkitystä. Ja aika lailla halvempaakin työvoimaa EU alueelta löytyy.
Luulenpa, että Valmet on uskomattoman kilpailukykyisellä diilillä sopparit saanut.

Ei noi pikku Rommelit kuitenkaan mitään vaativaa käsityötä vaativia Aston-Martineita ole.

[Golimar]

Vanhoillislestadiolaisessa teologiassa rikastuminen nähdään siunauksena eikä vaurauden näyttäminen ole synti. Tämä lienee yksi syy, minkä takia liikkeeseen kuuluvissa on paljon menestyviä yrittäjiä, arvioi politiikantutkija Aini Linjakumpu.

Hänen mukaansa vanhoillislestadiolaiset ovat luonnostaan verkostoituneita, mikä edesauttaa merkittävästi yritystoimintaa. He kasvavat lapsista lähtien suureen sukulaisista ja ystävistä koostuvien verkostojen joukkoon lestadiolaisuuden sisällä.

Linjakummun kirjoittama Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot -teos on ensimmäinen tutkimus, joka pyrkii valaisemaan lestadiolaisyrittäjien menestyksen salaisuuksia.

Tutkijan yllätti, miten systemaattisesti yrittäjyyttä tuetaan liikkeen sisällä. Esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten kansanopistoilla kurssitarjonnassa on omia kurssejaan yrittäjille.

– On poikkeuksellista, että hengellinen organisaatio toimii näin maallisella alueella. Sellaista ei tapahdu valtavasti kansainvälisestikään. On aika originellia, miten vahvasti vanhoillislestadiolaiset ovat yrittämisestä ja menestymisestä kiinnostuneet, Linjakumpu sanoo.

Linjakummun mukaan perinteisesti hyvin kotikeskeinen naisten asema näyttää olevan liikkeessä muuttumassa. Naisille järjestetään esimerkiksi omia yrittäjäkursseja. Linjakumpu ei huomannut, että naisten yrittämiseen olisi liikkeessä suhtauduttu väheksyvästi tai kielteisesti, pikemminkin myönteisen tukevasti.

– Toki aina muistettiin mainita, että yrittäjän pitää muistaa myös perhe ja velvollisuudet rauhanyhdistystä kohtaan, mutta tämä koskee myös miehiä, hän sanoo.

Herkkä aihepiiri
Linjakumpu on kerännyt teosta varten tietoa yrityksistä ja yrittäjistä ja haastatellut liikkeeseen kuuluvia ja kuulumattomia.

– Aihepiiri on herkkä, koska lestadiolaisten keskinäisen tiiviin verkostoitumisen nähdään aiheuttavan ongelmia ja mahdollisesti jopa vääristymiä yritystoiminnassa.

Kokemukset ovat kuitenkin moninaisia. Siitä, että kuulutaan samaan hengelliseen yhteisöön asiakkaiden, liikekumppaneiden tai työntekijöiden kanssa voi olla etua, mutta sitä saatetaan myös hyväksikäyttää, esimerkiksi jos yrityksellä on ongelmia palkanmaksun kanssa.

– Saatetaan sanoa, että eikö voida tämä näin meidän kesken sopia. Tämä toimii myös toisin päin niin, että joskus työnantaja joutuu antamaan myöten.

Tutkijan mielestä on myös kiinnostavaa, että vanhoillislestadiolaisten yrityksiä on listautunut pörssiin viime vuosina.

Sipilälläkin yhteyksiä
Verkostojen laaja-alaisuus herätti Linjakummussa kysymyksen siitä, miten niihin sisältyvät sidonnaisuudet, lojaliteetit ja vastavuoroisuudet vaikuttavat poliittisen päätöksentekoon ja julkiseen hallintoon. Hänen mielestään Suomessa tutkitaan liian vähän, miten erilaiset verkostot Suomessa toimivat.

– Niillä on merkitystä siinä, millaisia päätöksiä erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla tehdään esimerkiksi maankäyttökysymyksissä ja kilpailutuksissa.

Kirjassaan Linjakumpu nostaa esiin muutaman nimeltä mainitsemattoman, useimmiten keskustalaisen liikkeen piirissä toimivan kansanedustajan, joilta löytyy vahvoja sidonnaisuuksia vanhoillislestadiolaisiin yrittäjiin.

Hän selvittää pintapuolisesti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) yhteyksiä. Sipilä kuuluu rauhansanalaisiin, joiden teologinen oppi poikkeaa vanhoillislestadiolaisuudesta,

– Mutta kun siitä ottaa hengellisen ulottuvuuden pois ja katsoo lestadiolaisuuden sosiaalista ja kulttuurista puolta ovat yhteneväisyydet hyvinkin suuria. Sitä kautta tulee ymmärrettäväksi, että Sipilänkin taustalta löytyy useampia vanhoillislestadiolaisia ihmisiä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005675552.html

[Supernuiva]

Jooh, ei kai Daimler tänne tunkisi, ellei investointeja ja todennäköisiä mahdollisia tappioita voisi maksattaa hölmöläisveronmaksajilla.

Ja kun seuraava lama tulee, niin suljetaanko silloin tehdas Saksassa vaiko Suomessa? Niin, sitähän minäkin...

Pitää muistaa myös, että rahtikustannukset rasittavat paljon Uudenkaupungin kannattavuutta. Sopimusvalmistajan sopimus on nopeasti irtisanottavissa, jos autot eivät käy kaupaksi tai jos niiden laatutaso ei vastaa haluttua.

[guest14935]

Äkkiseltään kuulostaisi pelkästään älyttömälle, mutta olisiko tuossakin jonkinlainen yhteys kansanvaihtoon.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005679012.html

Sdp esittää Suomeen negatiivista palkka­veroa – tarpeeksi pienillä tuloilla valtio antaisi palkan­maksun yhteydessä lisää rahaa

Sdp kutsuu negatiivista palkkaveroaan työtulotueksi, ja se olisi käytännössä nykyiseen työtulovähennykseen tehtävä laajennus. Työtulovähennyksen tarkoitus on keventää pienimpien palkkatulojen verotusta, mutta se ei voi laskea veroprosenttia negatiiviseksi.

Eli sen sijaan että vähennettäisiin veroja, valtio maksaisi työntekijälle siitä että tekee töitä jossain muualla.

Negatiivinen palkkavero koskisi myös elinkeinonharjoittajia ja henkilöyrityksiä siltä osin kuin niiden tulos verotetaan ansiotulona.

Tukea kannattamattomille yrityksille siis.

Sdp on selvittänyt myös laajempaa mallia. Siinä työtulovähennyksen kasvuprosentti nostetaan 15 prosenttiin ja veroprosentin annetaan painua negatiiviseksi.

Malli lisäisi nettotuloja korkeimmillaan noin 1 000 eurolla vuodessa ihmiselle, joka tienaisi noin 8 000 euroa vuodessa.

Eli sen sijaan että tehtäisiin töitä joita kannattaa tehdä ja joista kannattaa maksaa palkkaa, tehtäisiin muitten maksamina töitä joita ei kannata tehdä ja joista ei kannata maksaa palkkaa.

[Titus]

Lukekaapa ajatellen tuo "uutinen" läpi, voiko tuo ministeri olla noin saatanan tyhmä, että kuvittelee oikeasti tuon onnistuvan ?


Terrafamesta tulee Suomen Malmijalostus - valtio keskittää kaivostoimialan sijoituksensa uuteen omistus- ja kehitysyhtiöön

Uudistuksen taustalla on liikenteen sähköistyminen. Se lisää metallien tarvetta kaikkialla maailmassa.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa, että valtio keskittää kaivostoimialaan liittyvät sijoituksensa uuteen omistus- ja kehitysyhtiöön. Uusi yhtiö muodostuu Terrafame Group Oy:stä, joka vaihtaa nimensä Suomen Malmijalostus Oy:ksi. Ministeriö kertoi asiasta tänään tiedotteessa. Järjestelyn myötä omistuksia ohjataan ja kehitetään pitkäjänteisesti strategisena kokonaisuutena. Alaan liittyvä osaaminen saadaan koottua yhteen paikkaan. Järjestely mahdollistaa myös sen, että valtio ottaa aiempaa aktiivisemman roolin Suomen kaivos- ja akkuklusterin kehittämisessä.

"Meillä on useita menestyviä alan toimijoita ja merkittävää osaamista, joiden pohjalle on mahdollista rakentaa kaivos- ja akkuklusteri", sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä tiedotteessa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/vtFxfREr


että tällainen idea myyty ministerille. Missä ne osaajat on tähän asti olleet kun Talvivaarat ja muut kaivossekoilut on menneet reisille ? Ai samoja jamppoja ? No sitten !


Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion, ahem veronmaksajien, rahoilla etsitään viimeisetkin malmit ja rakennetaan jonkunlainen infra (ulkopuolinen toimija)
ja koko kasaan kyhätty hässäkkä myydään todennäköisesti ei eniten tarjoavalle malmiomistuksineen.

Seuraavaksi ministeri viritteleekin jo "Suomen pohjavesi oy":tä josta se lopullinen menestystarina vasta tuleekin.

Ulkomaiselle ostajalle joka ostaa pohjavesioikeudet ja myy suomalaisten veden suomalaisille.

[guest14935]

Oma näkemys on jotta kaivokset syytä kieltää kunnes osaamista löytyy ja maassa demokratia, jälkimmäinen olennainen koska muutoin ne lahjoittaa osaamisenkin rahat muualle. Vaan eipä tuokaan asia poliitikkoja kiinnosta, hillotolpat mielessä vain heilläkin jotka ei niistä puhu.
Harvassa paikassa pohjavettä saa kansa juoda. Helsingissä lahtelaisvettä jne. Joskus oli niistäkin huolta että vedet viedään. Eli kuten yllä:
Vesien kuljettaminen kallista eli ei ne niitä myy mutta saattavat lisää veroja laitella. Ja myydä vesilaitokset. Vesi kallistunut kummasti vaikka täällä sataa riittämiin ja järviäkin on.
Seitkytluvulla vielä rakensivat uima-altaita ihan tavistaloihin elikkäs kerrostaloihinkin.
Eivätpä enää koska roistot nyhtää vedestäkin.