Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[törö]

Nostaako tämä Euroopan lamasta? "Talouskasvua ei kannata vastustaa"
11:11

Kestävä talouskasvu ja sitä ruokkivat investoinnit esimerkiksi energiajärjestelmän uudistamiseen ovat Euroopan vihreiden pääteemoja ensi kevään europarlamenttivaaleissa.

Puolue jatkaa siis jo vuoden 2009 vaaleissa lanseeratun Green New Deal -politiikan tiellä, koska taloussuhdanteen, velkakriisin, työllisyyden ja ilmastonmuutoksen haasteet eivät sittemmin ole pienentyneet, päinvastoin.

Eurovaaliehdokkuudestaan viime sunnuntaina kertonut vihreiden kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Anni Sinnemäki sanoo, että Euroopan vihreät puolueet ovat eurokriisin alusta asti johdonmukaisesti korostaneet tarvetta yhdistää ympäristöpolitiikka ja uusien työpaikkojen luominen.

"Tarvitsemme suunnan investoinneille ja uusille työpaikoille. Green New Deal on selkärankana Euroopan vihreiden ajattelussa samoin kuin vihreät ratkaisut sosiaalipolitiikassa. Kestävällä talouskasvulla saadaan ratkottua myös eniten työttömyydestä kärsivien maiden ongelmia", Sinnemäki sanoo.

Euroopan vihreiden vaalikampanja alkaa virallisesti vasta helmikuun lopussa. Suomen vihreät julkisti jo tällä viikolla ensimmäiset seitsemän eurovaaliehdokastaan.

Sinnemäen ohella ehdokkuudestaan kertoivat Outi Alanko-Kahiluoto, Satu Haapanen, Tarja Cronberg, Jyrki Kasvi, Touko Aalto ja Maria Ohisalo.

Vihreän talouskasvun ilosanomaa levitti kuluneen viikon aikana myös Suomessa vieraillut vihreän Heinrich Böll -säätiön johtaja Ralf Fücks. Hän ennustaa vihreille hankalia vaaleja.

"Olen vähän huolissani, pystymmekö vahvistamaan asemaamme Euroopassa. Näyttää, että monien kansallisten vihreiden puolueiden kannatus ei ole noususuunnassa", Fücks sanoi Vihreän Langan haastattelussa.

Fücksin mukaan vihreiden tai muidenkaan puolueiden ei kannata tuhlata energiaansa talouskasvun vastustamiseen sinänsä, koska maailman talous kasvaa väistämättä väestönkasvun ja köyhyyden vähentymisen myötä, mikä tuo mukanaan myös paljon hyvää.

Siksi esimerkiksi degrowth eli tuotannon ja kulutuksen vähentäminen ei hänen mielestään ole realistinen vaihtoehto.

Kasvua tarvitaan myös edessä olevien vihreän teknologian investointien rahoittamiseen.

Poliitikoilla on merkittävä rooli siinä, mistä ja miten uusi kasvu syntyy. Fücksin mielestä vastaus on de-coupling, talouskasvun ja ympäristön kuormituksen välisen yhteyden purkaminen. Tässä Euroopan pitää Fücksin mielestä toimia pioneerina ja esimerkkinä muulle maailmalle.

"Tässä ei edes tarvitse lähteä nollasta. Asian suhteen on saavutettu paljon viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana. Saksassa hiilidioksidipäästöt vähenivät 25 prosenttia samaan aikaan, kun talous kasvoi kolmanneksella."

Fücksin mukaan Euroopalle yhteinen ja tärkeä infrastruktuuriprojekti on yhteisen älykkään sähköverkon rakentaminen, mikä yhdistäisi muun muassa eri maiden uusiutuvan energian tuotannon yhteen ja yhdistäisi keskitetyn energiantuotannon hajautettuun energiantuotantoon.

"Olen vakuuttunut, että kytkeytyminen osaksi tällaista uusiutuvan energian verkkoa on avain myös Saksan energiakäänteen onnistumiseen, koska se toisi vakautta energiantuotantoon ja tuotannon isompi mittakaava laskisi myös energian hintaa."

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/nostaako-t%C3%A4m%C3%A4-euroopan-lamasta-%E2%80%9Dtalouskasvua-ei-kannata-vastustaa%E2%80%9D

[Katulamppu]

Fücksin mukaan Euroopalle yhteinen ja tärkeä infrastruktuuriprojekti on yhteisen älykkään sähköverkon rakentaminen, mikä yhdistäisi muun muassa eri maiden uusiutuvan energian tuotannon yhteen ja yhdistäisi keskitetyn energiantuotannon hajautettuun energiantuotantoon.

"Olen vakuuttunut, että kytkeytyminen osaksi tällaista uusiutuvan energian verkkoa on avain myös Saksan energiakäänteen onnistumiseen, koska se toisi vakautta energiantuotantoon ja tuotannon isompi mittakaava laskisi myös energian hintaa."

Kiitettävästi noussee energian hinta täällä entisestään kunhan yhteisen viherhörhöverkon saavat aikaan.
Se on sitten sitä talouskasvua, kun bkt nousee vaikka kansalle jää entistäkin vähempi rahaa käteen.

[Katulamppu]

http://www.iltalehti.fi/talous/2013103117668661_ta.shtml

Suomelta karmeat vientiluvut

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/tulli+viennin+volyymi+elokuussa+-9+prosenttia/201310556729

Tulli: Viennin volyymi elokuussa -9 prosenttia

Suomen tavaraviennin arvo jäi elokuussa Tullin mukaan 11 prosenttia vuoden takaista pienemmäksi eli 4,4 miljardiin euroon. Heikko kehitys johtui suureksi osaksi siitä, että myös viennin volyymi laski, yhdeksän prosenttia.

[Kulttuurirealisti]

Fücksin mukaan vihreiden tai muidenkaan puolueiden ei kannata tuhlata energiaansa talouskasvun vastustamiseen sinänsä.

Hienoa. Suomen vihreät ovatkin jo oman osuutensa talouskasvun taittamisessa tainneet tehdä.

Suomessa eniten BKT:tä tuottavia aloja ovat mm. metsä, teräs, kemia. Näistä on vaikea taikoa kovin ympäristöystävällisiä hetkessä, ja vihreiden haluamalla tasolla ei päästä varmaan koskaan. Vihreiden pitäisi nyt vain ruveta ajattelemaan pitkäjänteisesti, vaikka hallituksessa ollessa saattaa tulla kiusaus yrittää kyykyttää kaikki inhat saastuttajat kerralla. Jos siis haluavat, että Suomessa on kohta muitakin kuin kolhoosityöpaikkoja.

[Uuno Nuivanen]

Normipäivä valtion laitoksessa:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/11/04/hs-valtio-kauppasi-polttooljya-konkurssiyhtiolle/201315307/12

Huoltovarmuus lienee hyvissä kantimissa.   

[ikuturso]

Normipäivä valtion laitoksessa:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/11/04/hs-valtio-kauppasi-polttooljya-konkurssiyhtiolle/201315307/12

Huoltovarmuus lienee hyvissä kantimissa.   

7,5 reumasairaalan pelastusta huijareille kun joku unehtaa tarkistaa taustat.

-i-

[jmk]

Muistaakseni joskus vuonna 2012 väitin täällä, että pääomatuloveron kertymä ei nouse vaan laskee, vaikka veroprosenttia kiristettiin.

No valtiontalouden asiantuntijat olivat tietenkin viran puolesta sitä mieltä, että kertymä nousee. Mahtaa olla tosi yllättävää, että...

http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Verotulojen_kehitys/Verotulojen_kehitys_elokuussa_2013%2828495%29
... ennakkotiedon mukaan verovuoden 2012 pääomatuloveroa kertyi 9,3 % verovuotta 2011 vähemmän.

Milloin nää sossut oppivat? Aina sama laulu "veroprosentin nostolla kerätään x miljoonaa euroa lisää valtiolle".

[Uuno Nuivanen]

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/11/06/fortumin-verkot-ostaa-ehka-upporikas-hongkongilainen/201315469/170

[timouti]

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on tuskastunut virkamiesten ja edunvalvojien kyvyttömyyteen löytää hallituksen toivomia miljardin euron säästöjä kunnilta. Hän arvostelee suorasanaisesti etenkin opetusministeriötä.

"Opetusministeriössä ei ole ollenkaan otettu vakavasti tätä tilannetta", opetusministerinäkin toiminut Virkkunen sanoo Helsingin Sanomille.

http://www.hs.fi/politiikka/Henna+Virkkunen+haukkuu+opetusministeri%C3%B6n/a1383711963124

Virastoista pois turhat suunnittelijat, jotka keksivät kouluille ja opettajille lisää töitä. Lisätyön kannustimeksi maksetaan tulospalkkioita, jotka jaetaan koulujen päättämällä tavalla. Opettajat voisivat keskittyä hyvien perustaitojen opettamiseen, säästö tulisi suunnittelijoitten palkoista ja tulospalkkioista luopumisesta. Ylimääräisiä visiointeja voisi jatkaa sitten joskus, jos on taas rahaa, millä mällätä.

Rahaa pistetään taas menemään ruotsin kielen opettamiseen kuudennelta luokalta alkaen. Mistä kunnat saavat opettajia? Kaikilla luokanopettajilla ei ole ruotsi niin hyvin hallussa, että pystyisivät sitä opettamaan. Mutta, joo. Tästä asiasta ei voi luopua, vaikka rahaa pitäisi säästää. Joka kylään pitää hankkia ruotsin opettaja, jos vaan koulussa on kuudes luokka.

[ikuturso]

^ Noista kuntien vastuista...

Moni kunta on tasapainottanut talouttaan muuttamalla vanhainkodit "tehostetuksi palveluasumiseksi". Mummujen kustannukset eivät kaadu enää kunnalle, vaan perikunnalle ja KELA:lle. Eli mummun omaisuus hupenee palveluasumisen laadusta riippuen ja KELA maksaa mitä maksaa.

Tässä kun yksi kokkaripoliitikko jälleen elvisteli tehneensä vanhustenhuollossa kunnalle miljoonasäästöt, tuli vaan mieleen kauanko valtio tätä katsoo. Tuossa pelleilyssä ei säästetä euroakaan veronmaksajien rahoja. Päin vastoin. Vanhukset pannaan asumaan vessalliseen yksiöön ilman huonekavereita ja lämmitettäviä neliöitä on moninkertaisesti vanhaan malliin nähden. Yhtään rahaa ei siis säästetä, mutta sitä keinotellaan kunnan kontolta valtion maksettavaksi.

Odotan sitä päivää, kun Kataisen jengi haistaa kusetuksen ja kaataa tehostetun palveluasumisen kuntien vastuulle. Vanhustenhuollon kasvaneet yksikkökustannukset kaatuvat takaisin kunnille ja järjestelmä on tuplasti kalliimpi kuin entinen.

Vain yksi päätös. Vain yksi, ja monen kriisikunnan vanhustenhuollon käsiin räjähtävät kulut sakkaa koko kunnan konkurssiin...

-i-

[törö]

Tuusulassa todistetaan että matkailualan kehittämisen voi jättää aivan kenen tahansa ongelmaksi.

Tuusulan uimaripöllö tunnetaan jo Britanniassa
8.11.2013 13:47 6
Helsingin Sanomat

Tuusulanjärven matkailuhanke on kiinnostunut uimaripöllöstä, jonka hyryläläinen Pentti Taskinen pelasti keskeltä Tuusulanjärveä sunnuntaina.

Hiiripöllön pelastaminen levisi laajalle viestimiin ja jopa ulkomaille. Brittiläinen laajasti luettu Daily Mail ainakin kertoo uimaripöllön tarinan.

Tuusulassa matkailualan työryhmä pohtii nyt, miten pöllön tarinalla voisi tehdä Tuusulanjärven aluetta tunnetuksi, kertoo perjantaina sanomalehti Keski-Uusimaa.

Vedessä räpiköineen hiiripöllön pelastamisesta kertoi Suomen Luonto ja sitten muut viestimet.

Matkailuhankkeen työryhmän puheenjohtaja Pekka Holma kertoo Keski-Uusimaassa, että matkailuväki voisi hyödyntää uimaripöllön tarinaa heti, jos matkailuorganisaatio olisi jo kunnossa.

"Tämä oli hauska tapaus ja loistava juttu", Holma sanoo. "Mutta katsotaan, jos matkan varrella saadaan tästä jotain irti."

Holma tarkensi vielä HS:lle, että uimaripöllön käyttäminen markkinoinnissa on vasta idea, jota ei ole millään tavalla jalostettu.

"Matkailu on hyvin pinnalla tällä alueella", Holma muistuttaa. Paikallisten yrittäjien aloittamassa matkailun edistämishankkeessa ovat mukana Järvenpään ja Tuusulan elinkeinojohtajat. Hanke on työpajavaiheessa, joten pöllöbrändiä ei ole ihan heti syntymässä.

Hiiripöllön järvestä pelastanut ja valokuvia sitkeästä uimarista ottanut Taskinen kertoo saaneensa ehdotuksia tapauksen hyödyntämisestä. Esimerkiksi kamera- ja kanoottiyritykset ovat olleet yhteydessä, voivatko käyttää hiiripöllön kuvaa mainoksissa. Taskinen kertoo Keski-Uusimaassa antavansa mahdolliset tulot uimaripöllön valokuvista hyväntekeväisyyteen lastensairaalalle.

Märkänä hytisseen pöllön lämmittäjäksi sunnuntaina Halosenniemessä paljastui espoolainen Antti J. Kallio, joka kertoi HS:lle perjantaina pienen märän uimarin lämmittämisen olleen "ikimuistoinen kokemus".

"Että pääsi näin lähelle luontokappaletta", Kallio hymähti.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Tuusulan+uimarip%C3%B6ll%C3%B6+tunnetaan+jo+Britanniassa/a1383879737205

[Uuno Nuivanen]

Ei kovin merkittävää, mutta kertoo eliitin asenteista:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288619767393.html

Edit: Tavoille on opittu jo aiemmin näemmä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288619175167.html

[Kulttuurirealisti]

^ Naiset vetävät johtoon päästyään ihan samalla kähmintämeiningillä kuin miespomot.

[guest7001]

Nyt on taas kohta veroja nostettava. Kun kotimainen kulutus saadaan pysähtymään, niin voimme siirtää kaikki teollisuudesta ja yrityksistä julkiselle sektorille tutkijoiksi.

Tälle ei nyt voi mitään... kansalaiset... medborgare.... vi måste höja skatterna eftersom vi ont om pengar.

(http://static.iltalehti.fi/viihde/jutta2_3012JID_244_vi.jpg)

Pääkirjoitus

Suomi rynnii Kreikan rinnalla
8.11.2013 1:59

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus

Euroopan komission tuore talousennuste on Suomessa hapanta luettavaa. Talouskriisiin ajautuneet eurotaloudet, joita olemme ylenkatsoneet jo vuosia, ovat ennusteen mukaan kasvuvauhdiltaan samassa tai paremmassa tahdissa kuin Suomi.
Nollan ja yhden prosentin välissä ovat ensi vuonna muun muassa Suomi, Kreikka, Portugali ja Espanja.

Teollisuustuotanto supistui odotettua enemmän

Perjantai 08.11.2013 kauppalehti

Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto supistui syyskuussa odotettua enemmän.
Teollisuustuotanto väheni 1,7 prosenttia syyskuussa verrattuna vuoden takaiseen.
*********************

Teollisuuden uudet tilaukset rojahtivat

Perjantai 08.11.2013 Kauppalehti


Paperi- ja kartonkituotteiden toimialalla laskua oli 6,2 prosenttia.
Teollisuuden uusien tilausten arvo putosi 3,3 prosenttia syyskuussa verrattuna vuoden takaiseen.
Elokuussa tilausten arvo sukelsi 9,7 prosenttia verrattuna viime vuoteen.Tammi-syyskuussa tilaukset vähenivät 6,1 prosenttia vuoden takaisesta.

[törö]

Nyt on taas kohta veroja nostettava. Kun kotimainen kulutus saadaan pysähtymään, niin voimme siirtää kaikki teollisuudesta ja yrityksistä julkiselle sektorille tutkijoiksi.

Tälle ei nyt voi mitään... kansalaiset... medborgare.... vi måste höja skatterna eftersom vi ont om pengar.

Voitaisiin kehittää järjestelmä, jossa rahaa tulee talousjärjestelmään koko ajan ja paljon ihan tyhjästä.

Ennen vanhaan se oli tosi paska homma, koska siitä aiheutui hyperinflaatio, mutta nykyisin, kun ollan niin helvetin viisaita että puolet hallituksestakaan tuskin tietää mikä hyperinflaatio on, se voidaan niinku jotenkin välttää ja sillai. Määritetään se vaikka viharikokseksi ja kielletään.

Esitän, että tämä toteutetaan siten, että jokaisen Suomen kansalaisen pankkitilille siirretään joka päivä pari tuhatta euroa valtiovarainministeriön pankkitililtä, jonne tietojärjestelmä lisää sitä koko ajan.

Sitten Jutalla on varaa verottaa niin paljon kuin sielu sietää.

[törö]

Professori: Suomi on kaivosfirmoille liiankin kannattava maa
Talouselämä

Helsingin yliopiston metsäekonomian professorin Olli Tahvosen mielestä Suomi on kansainvälisille kaivosyhtiöille liian tuottoisa sijoituskohde. Monet maat ottavat niiden alueilta löytyneistä mineraaleista 10-20-kertaa suuremman korvauksen kuin Suomi.

Suomi saattaa luopua kansallisvarallisuudesta liian halvalla, kun täällä mietitään vain kaivosten tuomia työpaikkoja. Fraser Institute arvioi Suomen maailman houkuttelevimmaksi kaivosteollisuuden sijoituskohteeksi.

Tämä kertoo myös siitä, että toiminta myydään liian halvalla. Tahvonen puhui eduskunnassa ympäristövaliokunnan julkisessa kokouksessa, kertoo Teknologiateollisuus ry verkkosivuillaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/professori+suomi+on+kaivosfirmoille+liiankin+kannattava+maa/a2216151

[törö]

Insinöörit, metallimiehet, asiantuntijat ja lentoemännät työllistävät työttömyyskassoja

Työttömyyskassat maksavat jopa viidenneksen enemmän korvauksia kuin viime vuonna. Insinööreille maksetaan etuuksia jo enemmän kuin edellisen taantuman aikaan. Asiantuntijoiden ja lentoemäntien työttömyyskassa hukkuu hakemuksiin.

Työttömiksi jääneet kuntien ja valtion akateemiset asiantuntijat sekä lomautetut lentoemännät joutuvat nyt jonottamaan Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon.

Finanssivalvonta on useasti patistanut Erkoa nopeuttamaan etuushakemusten kästtelyä. Nyt  käsitellään kuukausi sitten tulleita hakemuksia.

Työttömyyskassan johtaja Eero T. Anttila myöntää, että ruuhkaa on ja puhelinpalveluun on vaikea päästä. Hän kuitenkin lupaa, että hakemukset käsitellään lain määrämässä kolmessakymmenessä päivässä.

- Akateemisen työttömyyden kasvu on ollut ainakin 26 prosenttia vuodessa. Nuorisoyöttömyyden kasvu näkyy myös suoraan hakemusten lisääntymisenä, Anttila sanoo.

- Meillä on tällä hetkellä melkein 20 prosenttia enemmän hakijoita kuin vuotta aikaisemmin, Anttila laskee.

Myös lomautetetut Finnairin matkustamotyöntekijät näkyvät Erkossa.

- Finnairin säästöohjelma on tällä hetkellä päällä. Koko matkustamohenkilökunta lomautetaan kuukaudeksi kerrallaan, kertoo Anttila.

- Kuukausittain hakijoita on 40-100 henkeä aina vuorollaan. Muistaakseni tässä kuussa on 127 matkustamohenkilökunnan ihmistä lomautettuna.
Insinööri on pian yhtä usein työtön kuin edellisessä taantumassa

Yle uutisten soittokierros paljastaa, että muutkin suuret työttömyyskassat maksavat nyt jopa viidenneksen enemmän etuuksia kuin vuotta aiemmin.

Kassat ovat onnistuneet kuitenkin käsittelemään hakemuksia kohtuullisessa ajassa, koska hakijoiden määrä on kasvanut pikkuhiljaa viime talvesta lähtien ja kassat ovat osanneet varautua hakemusten määrän kasvuun muun muassa palkkaamalla lisää henkilökuntaa.

Esimerkiksi insinööreille maksettujen korvausten määrä on jo ylittänyt viime taantuman aikana, vuosina 2009 ja 2010, maksettujen etuuksien määrän. Joukossa on myös Nokiasta irtisanottuja insinöörejä.

- Silloinhan työttömyys nousi hyvin nopeasti sitten se alkoi laskea nopeasti.  Nyt työttömyys on kasvanut tasaisesti,  toteaa työttömyyskassa IAET:n johtaja Aleksei Solovjew.

- Korvausten saajia on vielä jonkin verran vähemmän kuin silloin, mutta korvauksia maksetaan jo enemmän kuin vuosina 2009 ja 2010, laskee Solovjew.

Niin ikään Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n jäsenten työttömyysaste on jo lähes sama kuin viime taantuman aikana vuonna 2009.

- Me maksamme etuuksia noin 28 000-33 000 jäsenelle kuukaudessa. Meidän ennusteemme tälle vuodelle etuuksien määrästä on 500 miljoonaa euroa. Viime vuonna me maksoimme hiukan yli 400 miljoonaa, laskee työttömyyskassan johtaja Auli Hänninen.
Metallimies saa potkut lomautuksen sijaan

Myös rakennusmiesten työttömyys jatkuu ja talvesta ja keväästä odotetaan tavallista ankarampaa. Rakennusliiton työttömyyskassassa pelätätään, että rakennusalan työttömyys voi nousta keväällä jopa 25 prosenttiin.

Hakemusten määrän lisääntymiseen varaudutaan myös Metallityöväen liiton työttömyyskassassa. Kassan johtajan, Irene Niskasen mukaan ensi keväänä kassaan tulee tuhansia uusia korvaushakemuksia, kun STX:n Rauman telakka lopetetaan.

Viime taantumassa metallimiesten  korvauksensaajista jopa 60 prosenttia oli lomautettuja, kun tällä hetkellä lomautettuja on vajaat 30 prosenttia. Niskasen mukaan nyt ei lomauteta, vaan nyt annetaan potkut.

- Siinä on nyt huomattava ero. Silloin ylimmillään lomautettujen määrä saattoi olla hieman yli 60 prosenttia kaikista päivärahan saajista, eli silloin käytettiin lomautusta huomattavasti enemmän kuin tänä vuonna.

- Työntajat irtisanovat nyt enemmän kuin aikaisemmin, Niskanen toteaa.

http://yle.fi/uutiset/insinoorit_metallimiehet_asiantuntijat_ja_lentoemannat_tyollistavat_tyottomyyskassoja/6939903

[törö]

Talousprofessori Suomen pomopalkoista: "Ikään kuin jaettaisiin vuoron perään etuja toisille"

Vesa Kanniaisen mielestä Suomen johtajamarkkinat ovat epäterveet.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Vesa Kanniaisen mukaan pienet piiret johtavat liian korkeisiin johtajapalkkoihin Suomessa.

- Ikään kuin tässä jaettaisiin vuoron perään etuja toisille, hän luonnehtii.

Kanniaisen mukaan on hyvä kysymys, miksi suomalaiset pomopalkat näyttävät suurilta.

- Jos Suomen johtajat yleisemminkin ottaen olisivat erittäin päteviä, he sijoittuisivat ulkomaisiin yhtiöihin myöskin johtotehtäviin, mutta näin ei ole tapahtunut.

http://yle.fi/uutiset/talousprofessori_suomen_pomopalkoista_ikaan_kuin_jaettaisiin_vuoron_peraan_etuja_toisille/6950144

[Siili]

Talousprofessori Suomen pomopalkoista: "Ikään kuin jaettaisiin vuoron perään etuja toisille"

Vesa Kanniaisen mielestä Suomen johtajamarkkinat ovat epäterveet.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Vesa Kanniaisen mukaan pienet piiret johtavat liian korkeisiin johtajapalkkoihin Suomessa.

- Ikään kuin tässä jaettaisiin vuoron perään etuja toisille, hän luonnehtii.

Muistuu mieleen Helsingin kaupunginjohtajien esittelypeli:  Ylipormestari (Pajunen) ehdotti ylimäärästä palkankorotusta apulaiskaupunginjohtajille, ja apulaiskaupunginjohtaja (Sauri) ylimääräistä palkankorotusta ylipormestarille. 

http://www.halla-aho.com/scripta/helsingin_johtajiston_palkankorotuksista_osa_2.html

[törö]

Paluuta tekevä Väyrynen: Olen ennustanut kaiken

Keskustaveteraani Paavo Väyrynen pyrkii jälleen europarlamenttiin. Hän sanoo olleensa politiikasta "vuoden vuorotteluvapaalla".

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen yrittää jälleen paluuta politiikan parrasvaloihin. Hänet nimettiin keskustan ehdokkaaksi puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa. 67-vuotias Väyrynen pitää mahdollisuuksiaan hyvinä.

- Europarlamenttiin minulla on ikää vähän, mutta ehkä kokemus korvaa sen, Väyrynen sanoi.

Väyrynen on viettänyt poliittista hiljaiseloa viime aikoina.

- Olen ollut vuoden vuorotteluvapaalla politiikasta, Väyrynen hauskuutti puoluevaltuustoa.

Väyrynen sanoo seuranneensa tarkoin EU:n kehitystä, mutta ei löydä siitä mitään yllättävää.

- Mikään ei ole yllättänyt minua. Olen tiennyt ja ennustanut kaiken, Väyrynen sanoo.

Väyrynen on yhä sitä mieltä, että keskusta oli oikeassa vastustaessaan Suomen liittymistä EU:n rahaliittoon. Nyt peikkona on EU:n kehitys kohti liittovaltiota.

- Kukaan ei kannata liittovaltiota, mutta sitä kohti mennään koko ajan, Väyrynen arvioi.

Väyrynen pohti ehdokkuuttaan pitkään ja lopulta talouskomissaari Olli Rehnin mahdollinen ehdokkuus toimi jonkinlaisena innoituksena. Rehniä ei Kuopiossa nähty ja hänen ehdokkuutensa on yhä avoinna. Ehdokkaaksi nimetty Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen (kesk.) otti kuitenkin puoluevaltuuston kokouksessa jonkinlaisen Väyrysen vastavoiman ja Rehnin asianajajan roolin.

- Mielestäni rahaliitto on ollut Suomella hyvä asia. Olli on tehnyt laadukasta ja hyvää työtä rahaliiton ja Suomen hyväksi, Pentikäinen kiitteli.

Pentikäisen kehotus "antaa aplodit Ollin hyvälle työlle" kirvoitti kuitenkin puoluevaltuustolta ainoastaan hajanaisia kättentaputuksia.

http://yle.fi/uutiset/paluuta_tekeva_vayrynen_olen_ennustanut_kaiken/6950653

[Good Vibrations II]

Paluuta tekevä Väyrynen: Olen ennustanut kaiken
Keskustaveteraani Paavo Väyrynen pyrkii jälleen europarlamenttiin. Hän sanoo olleensa politiikasta "vuoden vuorotteluvapaalla".
Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen yrittää jälleen paluuta politiikan parrasvaloihin. Hänet nimettiin keskustan ehdokkaaksi puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa. 67-vuotias Väyrynen pitää mahdollisuuksiaan hyvinä.

- Mikään ei ole yllättänyt minua. Olen tiennyt ja ennustanut kaiken, Väyrynen sanoo.

Väyrynen pohti ehdokkuuttaan pitkään ja lopulta talouskomissaari Olli Rehnin mahdollinen ehdokkuus toimi jonkinlaisena innoituksena.

http://yle.fi/uutiset/paluuta_tekeva_vayrynen_olen_ennustanut_kaiken/6950653

-"Mahtaisiko minulla on kannatusta..." (muikisteli Väyrynen tv-kameroille viime pressanvaalien yhteydessä, silloin alkuvaiheessa kun ehdokasasettelu oli lähdössä käyntiin.)

[timouti]

No hups, kuinkas tämä on mahdollista?
Ensi vuonna kymmenissä kunnissa lomautetaan työntekijöitä

Jo lähes 40 kuntaa käy ensi vuotta koskevia yt-neuvotteluja tai on ilmoittanut niistä...

Kunnissa uskotaan, että ensi vuodesta tulee ankarampi kuin ennätysvuodesta 1998. Tuolloin 44 kuntaa lomautti henkilöstöään...

http://www.hs.fi/kotimaa/Ensi+vuonna+kymmeniss%C3%A4+kunnissa+lomautetaan+ty%C3%B6ntekij%C3%B6it%C3%A4/a1385271436437

Lisää maahanmmuuttajia, rikkautta, voimavaraa, työvoimatarjontaa, ilmaispalveluja paperittomille kiertolaisille, ruotsinkielen pakollista opiskelua ekaluolkalta alkaen, suunnittelijoita ja koordinaattoreita virastoihin ... kyllä se siitä sitten taas talous lähtee nousuun.

[Kulttuurirealisti]

Todettakoon tähän, että niistä kiinalaisista vain ani harva jää ja tulee jäämään tänne töihin. Miksei siis nostettaisi ulkomaisten opiskelijoiden maksuja, ja yritettäisi tarjota jatkossa sellaista koulutusta, josta joku muukin kuin suomalainen on valmis maksamaan?

[ikuturso]

Paluuta tekevä Väyrynen: Olen ennustanut kaiken

- Mikään ei ole yllättänyt minua. Olen tiennyt ja ennustanut kaiken, Väyrynen sanoo.

Eikö Väyrynen sopisi Pihon SLP:n riveihin paremmin kuin Keskustan?

-i-

[Tosiasiallinen Nuiva]

- Mikään ei ole yllättänyt minua. Olen tiennyt ja ennustanut kaiken, Väyrynen sanoo.

Joo, niinkuin sen että Neuvostoliitto on ikuinen.
Kun väyrystä kuuntelee, niin hän puhuu aina itsestään. Minä sitä ja minä tätä...

[J.M]

Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän osa-aikaisia työntekijöitä, ilmenee Pohjoismaiden tilastollisen vuosikirjan uusista tilastoista.

Osa-aikatyötä tekee Suomessa noin 14 prosenttia työmarkkinoilla olevista. Muissa Pohjoismaissa osa-aikaisten osuus on 20-30 prosenttia.

Osa-aikatyön tekijöistä suurin osa on naisia kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa osa-aikatyötä tekee naisista kuitenkin vain 20 prosenttia, kun muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 35-40 prosenttia.

Osa-aikatyö on yleisintä Färsaarilla, jossa sitä tekee jopa 38 prosenttia työntekijöistä.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-vahan-osa-aikaisia-tyontekijoita/2415660

Boldaukset omia.

Tavoitellaankohan tässä sitä, että on vähän kokoaikatyön lisäksi tapahtuvaa osa-aikatyötä vai pelkästään osa-aikaista työssäkäyntiä? Kokoaikatyön lisäksi tapahtuva osa-aikatyö on tietysti taloudelle ja verottajalle nannaa, mutta yksilön jaksamisen kannalta monesti vähän kyseenalaista. Saako kukaan muu uutisesta sellaisen kuvan, että osa-aikatyö olisi jotenkin tavoiteltava tai hieno asia?

[törö]

Yllätysväite: Kreikassakin vahvemmat pankit kuin meillä

Suomen pankkien todellinen vakavaraisuus on jopa kreikkalaispankkeja heikompi, väittää yllättävä tasetarkastelu. Siinä pankkeja eivät tarkastele EKP tai EU vaan talousviranomaisista riippumattomat tutkijat. He osoittavat valtioiden ja pankkien väliltä uudenlaisen vaikutuksen: vahva valtio, heikot pankit. Suomen pankit ovat tarkastelun heikoimpia.


Valtion ja pankkien kytkös näkyy outona tuloksena tuoreessa pankkitutkimuksessa:

Suomen pankkien todellinen vakavaraisuus on euroalueen heikoin ja velkavipu rohkein, sillä ne luottavat valtion taustatukeen enemmän ja saavat tästä suuremman rahoitushyödyn kuin muiden maiden pankit.

Johtopäätös esiintyy pankkien vakavaraisuutta tutkailevassa tarkastelussa Strong Governments, Weak Banks (Vahvat valtiot, heikot pankit), jonka ovat laatineet eurotalouden johtaviin asiantuntijoihin kuuluva talousprofessori Paul De Grauwe ja tutkija Yuemei Ji.

Belgialainen tutkimuslaitos CEPS (Centre for European Policy Studies) julkaisi tarkastelusta kertovan raportin tämän viikon maanantaina.

Tutkijoiden mukaan euromaiden pankeilla näyttää olevan sitä heikommat turvapuskurit tappioiden varalle mitä vahvempi on pankkien kotivaltion rahoitusasema.

Vastaavasti heikon kotivaltion tarjoama taustatuki näyttää pakottaneen pankkeja muita vahvempaan vakavaraisuuteen.

Tasetarkastelun keskeinen havainto vahvan valtion ja heikkojen pankkien yhteydestä kiteytyy suomalaisittain yllättävään väitteeseen:

Euromaiden heikoimmat pankit ovat Suomessa ja vahvimmat pankit Kreikassa.

Tämän tarkastelun perusteella pankit ovat Kreikassa kolme kertaa niin vakavaraisia kuin Suomessa. Ääripäiden välissä näkyy sama ilmiö: pohjoisen vahvojen maiden pankit ovat selvästi heikompia kuin etelän heikkojen maiden pankit.

Vakavaraisuus ilman
keinotekoisia riskipainoja

De Grauve ja Ji tarkastelevat pankkeja maittain niiden kotimaan mukaan kiinnittämättä huomiota yksittäisiin pankkeihin. Analyysi perustuu keskuspankkien kokoamiin kansallisiin pankkitilastoihin eikä erikseen yksittäisten pankkien tilinpäätös- ja tasetietoihin.

Tutkijat tarkastelevat pankkien vakavaraisuutta samaan tapaan kuin esimerkiksi Taloussanomat on aiemmin tarkastellut omissa kotitekoisissa stressitesteissään. Tutkijatkin arvioivat pankkien vakavaraisuutta sen mukaan, kuinka paljon pankeilla on omaa pääomaa suhteessa taseen kaikkiin saataviin.

Näin pankkien vakavaraisuudesta syntyy karumpi ja kaunistelemattomampi kuva kuin pankkien omista tai talousviranomaisten vakavaraisuuslaskelmista.

Ratkaiseva ero syntyy siitä, että tutkijat suhteuttavat pankkien oman pääoman määrän niiden kaikkiin saataviin, kun taas pankit ja viranomaiset jättävät suuren osan saatavista virallisesti riskittöminä laskelmien ulkopuolelle.

Suomen pankkien todellinen vakavaraisuus on De Grauwen ja Jin analyysin mukaan noin neljä prosenttia, vaikka se on esimerkiksi Finanssivalvonnan soveltaman virallisen laskentakaavan mukaan lähemmäs 15 prosenttia.

Viralliset vakavaraisuuslaskelmat ja -luvut jättävät sellaisia riskejä tyystin huomiotta, joista suurin osa euroalueen pankkien viime vuosien luottotappioista on peräisin.

Suomalaispankkien vakavaraisuus ei ole tutkijoiden mukaan kuitenkaan heikko vain laskentoteknisistä syistä vaan siksi, että niiden taustatukena on Suomen valtio eikä joku euroalueen kriisivaltioista.

Suurimmat pankit
liian suuria kaatumaan

Aiemmin tänä vuonna pankkitutkijat Anat Admati ja Martin Hellwig osoittavat kirjassaan The Bankers' New Clothes (Pankkiirin uudet vaatteet), että pankeilla on aivan liian niukalti pääomaa, ja että tämä puute perustuu pankkiirien ylenpalttiseen voitontavoitteluun ja valtioiden tarjoamaan turvaverkkoon.

Pankkiirien ja pankkien osakkeenomistajien mielestä osakepääoma ja muu oma pääoma on liian kallis rahoitusmuoto – varsinkin, kun keskuspankit ovat painaneet velkarahoituksen hinnan olemattomaksi. Siksi pankeilla on omaa pääomaa niin niukalti kuin suinkin ja velkarahoitusta niin paljon kuin rahkeet kestävät.

Oman pääoman niukkuus tarkoittaa tutkijoiden mukaan, että pankkijärjestelmä on heikko ja altistaa talouden ja yleisön tarpeettomille riskeille. Se sitoo valtioita ja veronmaksajia riskipitoiseen takaajan rooliin. Riskiä kasvattaa se, että suurimmat pankit ovat viranomaisten mielestä liian suuria päästettäväksi kaatumaan.

Admatin ja Hellwigin mukaan näin ei pitäisi eikä tarvitse olla, ja he suosittelevatkin viranomaisia rohkeasti korottamaan pankkien oman pääoman vaatimuksia. Paraikaa uudistettava pankkisääntely ei heidän mukaansa riitä, vaan se jättää pankit edelleen liian herkästi valtioiden vastuulle.

Mitä vähemmän pankeilla on taseissaan tappioiden vastaanottamiseen kelvollista omaa pääomaa sitä herkemmin ne kaatuvat veronmaksajien pääomatukien varaan.

De Grauwen ja Jin tuoreen tarkastelun mukaan ainakin euroalueen ja Britannian pankkitilastot ilmentävät täsmälleen niitä vääristymiä, joista Admati ja Hellwig ovat varoittaneet.

Valtiot liian suurten
pankkien panttivankeja

De Grauwe ja Ji laskevat euroalueen keskuspankin EKP:n kokoamista pankkitilastoista, että EU-maiden pankeilla on omaa pääomaa ja varauksia vähän alle kahdeksan prosenttia kaikkien saatavien arvosta.

Maakohtaiset erot ovat suuria.

De Grauwen ja Jin määritelmin Euroopan heikot pankit löytyvät pohjoisen vahvoista maista ja vastaavasti vahvat pankit löytyvät etelän heikoista maista. Heikoimmat pankit ovat Suomessa ja vahvimmat Kreikassa.

Tutkijoiden mukaan pankkien jakoa jyviin ja akanoihin selittää juuri se pankkien ja kotivaltion yhteys, jota Admati ja Hellwig kuvaavat kirjassaan.

Pankit pyrkivät toimimaan niin niukoin pääomin ja niin runsaan velkavivun voimin kuin mahdollista ja rahoittajat sallivat.

De Grauwen ja Jin mukaan pankkien kotivaltion rahoitusasema, luottokelpoisuus ja kriisin tullen todennäköisen pankkituen uskottavuus ratkaisevat, kuinka rohkealla velkavivulla pankit voivat toimia.

Suomessa ja muissa pohjoisissa euromaissa pankeilla on rohkeimmat velkavivut. Niissä valtiot ovat tutkijoiden mukaan eräänlaisia pankkien panttivankeja – ja näin jatkuu niin kauan kuin valtiot antavat pankkien toimia liian niukoin pääomin.

Valtion luottokelpoisuus
ohjaa pankin rahoitusta

Suomen valtion asema ja luottokelpoisuus rahoitusmarkkinoilla on euroalueen vahvimpia ja näin ollen suomalaispankkien kotivaltioltaan saama taustatuki on likimain vuoren varma.

De Grauwen ja Jin mukaan valtion vahva luottokelpoisuus on ratkaisevan tärkeä selittäjä, miksi myös suomalaispankkien velkarahoitus on suhteellisen edullista ja runsasta.

Pankkien rahoittajat luottavat, että Suomen valtio tarvittaessa pitää pankit pystyssä, ja lisäksi rahoittajat luottavat valtion kykyyn varmistaa pankkien pääomien riittävyys. Siksi velkarahoitus on pankeille houkuttelevampaa kuin niiden kalliina pitämä osakerahoitus.

Sama näkyy toisin päin Kreikassa. Siellä valtio on tukirahoituksen varassa ja sen luottokelpoisuus on kyseenalainen. Niinpä rahoitusmarkkinat eivät pidä kreikkalaispankkien kotivaltioltaan saamaa taustatukea juuri minkään arvoisena.

Valtion surkea rahoitusasema onkin pakottanut Kreikan pankkeja vahvistamaan osakepääomaansa, kun velkarahoitus on ollut vielä kalliimpaa tai sitä ei ole ollut lainkaan saatavilla. Pankkien pääomittaminen on ollut osa muiden euromaiden kustantamia kriisitoimia.

Suomalaispankkien lisäksi Hollannin ja Saksan pankeilla on De Grauwen ja Jin mukaan selvästi keskivertoa heikompi vakavaraisuus, kun taas tavallista selvästi vahvempia pankkeja löytyy Kreikan lisäksi Irlannista ja Espanjasta. Myös Portugalin ja Italian pankeilla on EU:n keskiarvoa vakavaraisemmat pankit.

Pääomaa paras vahvistaa
ennen kuin sitä tarvitaan

Suomen pankkien taseissa on tutkijoiden mukaan tappioiden vastaanottamiseen kykenevää omaa pääomaa neljä prosenttia kaikkien saatavien arvosta. Kreikan pankkien vastaava vakavaraisuusaste on noin 12 prosenttia.

Tutkimuksen luvut ovat viime vuoden lopulta, joten pankkien rahoitusasema on jonkin verran saattanut muuttua. Tarkastelun prosentteja on ehkä syytä tulkita suuntaa antaviksi myös siksi, että ne perustuvat virallisiin tasetietoihin.

Tässä tarkastelussa ei näy mitenkään esimerkiksi se, että kriisimaiden pankeilla on monin verroin enemmän hoitamattomia luottoja ja muita heikkolaatuisia saatavia riesanaan kuin vaikkapa Suomen pankeilla. Taseiden tarkastelu kirja-arvoin todennäköisesti liioittelee kriisimaiden pankkien vahvuutta.

Suomalaispankkien taseet antanevat tarkemman kuvan todellisuudesta kuin kriisimaiden pankkien taseet.

Suomen Pankin tuorein tilasto kuvaa suomalaispankkien taseita syyskuun lopussa, jolloin pankkien vakavaraisuusaste oli kohentunut tasan viiteen prosenttiin viime vuoden lopun noin neljästä prosentista.

Suomalaispankkien taseissa oli syyskuun lopussa omaa pääomaa ja varauksia yhteensä noin 26 miljardia euroa. Se oli viisi prosenttia pankkien yhteensä 523 miljardin euron kaikista saatavista.

Vakavaraisuusasteen vahvistaminen vaikka 12 prosenttiin kaikista saatavista tarkoittaisi, että suomalaispankeilla pitäisi olla omaa pääomaa ja varauksia yhteensä melkein 63 miljardia euroa.

Kapitaalia pitäisi olla toisin sanoen melkein 37 miljardia euroa runsaammin kuin nyt on. Erotus on karkeasti ottaen yhtä kuin valtion näkymättömän taustatuen vaikutus.

Kuinka suuri pankkien pääomavaje tarkalleen onkaan, on se De Grauwen ja Jin mukaan niin suuri, että vahvallakin valtiolla tekee tiukan paikan tullen tiukkaa selvitä siitä. Siksi valtion olisi paras patistaa pankit pääomien vahvistamiseen ennen kuin tiukka paikka koittaa.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/11/27/yllatysvaite-kreikassakin-vahvemmat-pankit-kuin-meilla/201316440/170?rss=13

[törö]

Pääministeri Katainen: Hallitukselta selvä viesti - Suomeen voi luottaa


Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kirjoittaa Savon Sanomien kolumnissaan hallituksen rakennepaketin viestivän niin kotimaahan kuin ulkomaille, että Suomi ja suomalaiset hoitavat omat asiansa kunnolla.

- Emme anna Suomen hyvinvointimallin luhistua. Emme myöskään suostu siihen, että Suomi ylivelkaantuu ja sälyttää laskun tuleville sukupolville.

Suomalaiset voivat luottaa - iästään, asuinpaikastaan tai taustastaan riippumatta - siihen, että Suomi on turvallinen ja hyvä paikka elää myös tulevaisuudessa. Maa, jossa ihmisten terveydestä pidetään huolta, kaikki saavat parasta mahdollista opetusta ja kaikille on taattu turvallinen ja arvokas vanhuus, Jyrki Katainen kertoo.

Hallituksen perjantaina hyväksymä rakenneohjelman tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusille työpaikoille, toimeentulolle ja turvallisille hyvinvointipalveluille. Kataisen mukaan tällä vastataan niin rakenteellisiin haasteisiin kuin valjastetaan Suomen vahvuudet.

- Tällä laajalla kokonaisuudella on tarkoitus saada Suomi ja suomalaisten tulevaisuus pikku hiljaa kestävämmälle pohjalle. Kotimaamme on päästetty vuosien saatossa haurastumaan ja nyt Suomi pitää laittaa takaisin iskukuntoon. Rakenteellisten uudistusten tekeminen ei ole itsetarkoitus, vaan niillä pyritään vahvistamaan talouden kantokykyä ja tehostamaan julkisia palveluita siten, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle. Näiden kaikkien ratkaisujen tarkoituksena on turvata kaikkien suomalaisten toimeentulo ja hyvinvointi myös tulevaisuudessa.

Katainen kirjoittaa, että uskottavalla työurien, palvelutuotannon ja muiden rakenteiden uudistamiselle voidaan välttää suurempi tarve julkisten palveluiden leikkauksille.

- Eli jos emme uudista rakenteita kestävälle pohjalle, joudumme tekemään konkreettisia palvelujen leikkauksia ja veronkorotuksia paljon enemmän. Hallitus valitsi rakenteellisten uudistusten tien, jotta pahimmilta palvelujen leikkauksilta ja veronkorotuksilta vältyttäisiin.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/SS_paaministerin_kolumni_hallituksen_viesti-12450

[Uuno Nuivanen]

Bölö bölö. Jykän sönkötys sopiikin parhaiten juuri Mullikkaan.

[guest3656]

Kuntien vastaus ovat veronkorotukset

Matti Kankare

Jyrki Kataisen(kok) hallituksen huoli Suomen julkisen talouden yli yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeesta ei johda suuriin säästöihin, vaan lisääntyviin veronkorotuksiin.

Perjantaina hallitus kokoontui Säätytalolle iskemään lopullisen sinetin valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän laatimaan jättimäiseen säästö- ja rakennemuutospakettiin. Siinä ovat mukana kuntatalouden tasapainottamisen lisäksi tuottavuuden kasvattaminen, työurien pidentäminen kahdella vuodella ja niin sanotun taloudellisen tuotantopotentiaalin nosto.

Viime mainittuun liittyvät esimerkiksi suuret it-hankkeet, joissa hallitus päätti juuri kansallisen palveluväylän luomisesta.

Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromisessa umpeen kunnille on sälytetty viiden miljardin euron osuus. Hallitus vaatii kuntatalouden tasapainottamista kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.

Tämän kahden miljardin osuuteen hallitus iskee nyt omilla yli miljardin euron säästöehdotuksilla, joiden sisällöstä sovitaan lopullisesti tänään perjantaina.

Toisen puolen säästölistasta pitäisi tarkoittaa helpotuksia säädöksiin – siis normistojen ja ohjeistuksen muuttamisia siten, että kunnat pystyvät itse hakemaan noin miljardin euron säästöt tai hakemaan vastaavasti tuloja.

Mutta, mutta. Jo nyt osa edellä sanotusta paketista on hoidettu kuntien veronkorotuksilla tänä syksynä.

Lähes puolet kunnista eli 156 kuntaa nostaa ensi vuoden alussa tuloveroprosenttiaan sekä kiinteistöveroprosentteja. Näin kunnat keräävät noin 400 miljoonaa euroa, joka on Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan osa hallituksen kunnille osoittamaa miljardin euron alijäämän kattamistarvetta.

Ja uusi arvio on, että kunnat nostavat vielä ensi vuonna veroja lisää vähintään saman verran kuin tänä syksynä, noin 400 miljoonaa euroa.

Tämä veroautomaatti takaa, että kunnat pystyvät keräämään aina kuntalaisilta sen, mitä ne valtionosuuksissa menettävät. Jos kunnille ei tule vero- ja velkakattoa, näyttää todennäköiseltä, ettei Suomi ei pääse millään irti kestävyysvajeestaan.

Eräs kunta-alan vaikuttaja sanookin, että ei usko, että vuoteen 2017 mennessä valtion päätöksin voidaan saada aikaiseksi miljardin euron säästöt nettona kuntatalouteen.

Vastuu kokonaisuudesta jää siten kuntien päätösten varaan. Kun veronkorotukset lasketaan yhteen, vuoteen 2017 mennessä kunnat pystynevät kattamaan noin 1,5 miljardia euroa alijäämästä. Siitä miljardi euroa on veronkorotuksia ja 500 miljoonaa euroa erilaisia säästö- ja tehostamistoimia.

Tätä käsitystä tukee myös Kuntaliiton tiistaina julkaisema kysely, jonka mukaan kuntien luottamushenkilöt eivät ole valmiita vähentämään kuntien tehtäviä oikeastaan mistään. Viranhaltijat olivat säästölistassaan avarakatseisempia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kuntien+vastaus+ovat+veronkorotukset/a2218518

Jygä hehkuttaa kuntien säästävän 5 miljardia, kunnat nostavat veroja yhden miljardin ja ilmoittavat, etteivät kykene säästämään juuri mistään. Uskottavaa kestävyysvajeen umpeenkuromista.