Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Golimar]

Kovin lyhyt lainaus mutta niin oli uutinenkin.

KHO näytti punaista valoa Finnpulpin sellu- ja biotuotetehtaalle
Finnpulpin toimitusjohtajan Martti Fredriksonin mukaan Finnpulpin hakemuksen mukaisen tehdashankkeen osalta asia on nyt loppuun käsitelty.

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008565499.html

[Golimar]

X

OULUN käräjäoikeus on määrännyt oululaislähtöisen Uros Oy:n sekä sen perustajien Jyrki Hallikaisen ja Tommi Uharin omaisuutta takavarikkoon miljoonien eurojen edestä.

Vakuustakavarikolla varmistetaan epäiltyjen rikosvahinkojen korvaaminen.

Käräjäoikeuden antaman julkisen selosteen mukaan Hallikaisen, Uharin ja Uros Oy:n omaisuutta on määrätty yhteisvastuullisesti vakuustakavarikkoon määrä, joka oletettavasti vastaa runsaan 6,1 miljoonan euron arvoa.

Vakuustakavarikko on voimassa toistaiseksi, kunnes siitä toisin määrätään. Tuomioistuimen on kumottava vakuustakavarikko, jollei syytettä nosteta neljän kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

TAKAVARIKKO liittyy poliisitutkintaan, jossa Hallikaista, Uharia ja yhtiötä epäillään törkeästä avustuspetoksesta 25.4.2011– 17.6.2016.

X

VAKUUSTAKAVARIKON taustalla ovat Business Finlandin eli Tekesin yhtiölle antamat tuotekehityslainat ja avustukset, joita poliisi tutkii törkeänä avustuspetoksena.

Uros on perustettu vuonna 2011 Oulussa. Se on sittemmin siirtänyt pääkonttorinsa Sveitsiin. Hallikainen asuu Zürichin lähistöllä, Wolleraun kylässä Sveitsissä.

Yhtiötä on myös haettu konkurssiin. Ensimmäisenä konkurssihakemuksensa jättivät Oulun Osuuspankki, Nordea ja Finnvera. Uroksen velkojia ovat myös Valtiokonttori viidellä miljoonalla eurolla, Business Finland 1,3 miljoonalla eurolla ja työeläkeyhtiö Ilmarinen 300 000 eurolla.

X

https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000008568306.html

[Skeptikko]

Monet suomalaiset vaihtavat nyt työpaikkaa, ja se on yrityksille iso ongelma: "Ei ole olemassa nopeita tai helppoja ratkaisuja"
https://www.hs.fi/talous/art-2000008617744.html

"Kyllä meidät yllätti se, että vanhojen työntekijöiden poistuman korvaaminen nousi suurimmaksi syyksi rekrytoida uusia työntekijöitä", sanoo asiantuntija Mikko Vieltojärvi EK:sta.

SUOMALAISET vaihtavat nyt poikkeuksellisen paljon työpaikkoja, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreesta yrityskyselystä.
...
ONKO Suomeenkin tulossa Yhdysvalloissa pandemian aikana paljon puhuttanut vapaaehtoisten irtisanoutumisten aalto, jota on kutsuttu nimellä "Great Resignation" tai "Big Quit"?

Ilmiöllä on tarkoitettu muun muassa palkkatyöstä kokonaan luopumista, lasten hoitamista kotona pandemian aikana ja myös entistä vilkkaampaa työpaikan tai ammatin vaihtoa, kun työvoimasta on pulaa.

"Kyllä meidät yllätti se, että vanhojen työntekijöiden poistumisen korvaaminen nousi kyselyssä suurimmaksi syyksi rekrytoida uusia", sanoo asiantuntija Mikko Vieltojärvi EK:sta.

Kyselystä ei kuitenkaan selviä, onko ilmiö nyt kasvanut Suomessakin tai mihin väki on lähtenyt.
...
"Kyselyn tulokset alleviivaavat, että yritysten osaajapulaan ei ole olemassa nopeita tai helppoja ratkaisuja. Tutkintokoulutus on valitettavan hidas tapa helpottaa yritysten tässä ja nyt kokemaa pulaa osaajista. Erilaisille yrityslähtöisille täsmäkoulutuksille on nyt valtava tarve", Vieltojärvi sanoo.

Vain Suomen kansalaisia on töissä ainoastaan kolmasosassa EK:n jäsenyrityksistä. Parhaillaan rekrytointia ulkomailta suunnittelee vastaajista niin ikään noin kolmasosa.

Osaajien maahanmuuttoa tulisikin EK:n mukaan edistää entisestään.

EK:N uuteen Osaamispaneeli-kyselyyn vastasi viime marraskuussa 949 yritystä. Vastaajina oli pääosin toimitusjohtajia ja henkilöstö­asioista vastaavia johtajia.

Kuulostaa pikemminkin luonnolliselta, terveeltä ja toivottavaltakin taloudelliselta kehitykseltä, jos työntekijät löytävät parempipalkkaisia ja korkeamman tuottavuustason työpaikkoja ja vaihtavat niihin. Luulisi, että olisi pikemminkin toivottavaa kehitystä, että painopiste työpaikoissa siirtyisi entistä korkeamman tuottavuuden työpaikkoihin ja että samalla matalan tuottavuuden työpaikat vähenisivät. Eikä tällaisia kuihtuvia matalan tuottavuuden aloja pitäisi tekohengittää jollain yhteiskunnalle kalliiksi tulevalla matalapalkkamaahanmuutolla, missä palkan maksamista ulkoistetaan yhteiskunnalle.

[Roope]

Vuokraturva: Epävarmuus lisännyt vuokra-asuntojen kysyntää – "Oletettavaa on, että Ukrainan sotaa pakenevien vaikutus näkyy vasta lähi­kuukausina"

Vuokra-asuntojen hakemusmäärät ovat vuokravälittäjä Vuokraturvan mukaan nousseet selvästi.

VUOKRA-ASUNTOVÄLITTÄJÄ Vuokraturvan mukaan kuluneiden kahden viikon aikana on nähty porrasmainen nousu vuokra-asuntojen kysynnässä.

Vuokra-asuntomarkkinan vilkastuminen kevään korvilla on tavallista, mutta yleensä muutos on Vuokraturvan mukaan nyt nähtyä loivempi.

"Vaikuttaa selvältä, että ainakin osin muutoksessa on kyse asunnon ostoa suunnitelleista, jotka yleisen epävarmuuden takia ovat päätyneet ainakin väliaikaisesti siirtymään vuokralle", Vuokraturvan tiedotteessa todetaan.

Selkeää tilastoaineistoa muutoksen suuruudesta ei vielä ole.

"Vuokra-asuntojen hakemusmäärät ovat kuitenkin selvästi kasvaneet, ja yksittäisten asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella nopeaa kysynnän muutosta selittää ainakin jossain määrin se, että osa asunnon ostoa suunnitelleista on ottanut aikalisän."

[...]

Selittävä tekijä vuokra-asuntojen kysynnän kasvulle voisi Vuokraturvan mukaan olla myös Suomeen tulevien Ukrainan sotapakolaisten vaikutus.

Heiltä kyselyjä vuokra-asunnoista ei kuitenkaan ole vielä tullut juuri lainkaan.

"Oletettavaa on, että Ukrainan sotaa pakenevien vaikutus vuokra-asuntojen kysyntään näkyy vasta lähikuukausina", Vuokraturva arvioi.

Helsingin Sanomat 10.3.2022

Ainakin Jyväskylässä oli siirretty sikäläisen vastaanottokeskuksen entiset asukkaat vapaiden markkinoiden vuokrakämppiin, joten ukrainalaisille tulijoille on joksikin aikaa tilaa itse vastaanottokeskuksessa.

[Roope]

Viimeksi ilmastonmuutos, nyt sota uhkaa nostaa oluen hintaa.

Ukrainan sota voi näkyä myös oluthyllyllä: Viljapula nostaa mallasohran hintaa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saattaa nostaa myös oluen hintaa kauppojen hyllyillä.

[...]

Sota vaikuttaa maailmanlaajuisesti myös oluen tärkeimmän raaka-aineen eli mallasohran saatavuuteen.

Sota on tehnyt ison loven viljan saantiin maailmalla, sillä sekä Ukraina että Venäjä ovat merkittäviä viljantuottajamaita. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n arvio on, että sota pudottaisi Ukrainan ohrasadon puoleen tavallisesta.

Suomalaisten olutpanimoiden onni on, että Suomi on viljan suhteen käytännössä omavarainen: panimot käyttävät useimmiten lähes pelkästään suomalaista mallasohraa. Sota ei siis aiheuta ohrapulaa Suomessa.

– En usko, että Suomesta olut loppuu, sanoo Panimoliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

[...]

Mallasohran hintaa sotatila kuitenkin nostaa. Hintaa nostaa paitsi ohran saatavuus, myös lannoitteiden ja sähkön kallistuminen.

Mallasohran hinta on noussut vuodenvaihteeseen verrattuna jo noin 7 prosenttia – ja hinta oli jo entuudestaan ennätyksellisen suuri.

Se näkyy myös panimoiden lompakoissa, Panimoliiton Loikkanen sanoo.

– Jos raaka-aineiden hinta kohoaa, niin kyllähän se kasvattaa myös kustannuspaineita.

[...]

Myös Sinebrychoffin Pasi Lehtinen arvioi, että hintoja saatetaan joutua nostamaan, varsinkin, jos sota pitkittyy. Kuluttajan lompakossa tilanne näkyy kuitenkin aikaisintaan vasta kuukausien päästä.

– Hintojen nousu on mahdollista, mutta näkisin, että se tilanne on vielä aika kaukana, Lehtinen arvioi.

Yle 1.4.2022

Tai sitten ei.

Docventuressakin kauhistellun ilmastouutisen mukaan ohrasadot kärsivät ilmastonmuutoksesta niin rajusti, että oluesta tulee rikkaiden juoma, eikä sinulla ole kohta varaa edes pariin saunakaljaan. "Jos siis haluat vielä juoda pari tuoppia olutta jalkapalloa katsoessasi, niin ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat ainoa ratkaisu, todetaan tutkimuksessa", kertoo MTV uutisessaan.

[...]

Noista valtamedian tolkuttomista ja harhaanjohtavista oletuksista ja johtopäätöksistä voisi kirjoittaa pitkäänkin, mutta vaivattomampi lainata muuta mediaa:

Ohran vaikutus oluen hintaan häviävän pieni

Ohrasadon pienuuden vaikutuksesta oluen hintaan on kirjoitettu viime päivinä (muun muassa Mäntsälän Uutiset 1.8. ja Helsingin Sanomat 1.8.).

- Todellisuudessa ohran hinnan osuus oluen hinnassa on häviävän pieni, sanoo mäntsäläläinen viljelijä Harri Aliranta.

Hän tarkastelee asiaa viljantuottajan näkökulmasta.

- Vaikka ohran (viljelijälle maksettava) kilohinta nousisi käsittämättömän paljon, 50 prosenttia, merkitsisi se ainoastaan puolen sentin korotusta olutpulloa kohden, Aliranta havainnollistaa.

Ohrasta maksettava hinta on oluen hinnassa oluttyypistä riippuen alle prosentista vähän yli prosenttiin. Ohrakilon, tai tonnin, sillä hinta määritellään tuhannen kilon erissä, hinta ei missään oloissa määritä oluen hintaa.

Mäntsälän Uutiset 7.8.2018

[Uuno Nuivanen]

^ Hyvä esimerkki siitä, miten kaukaisen sodan varjolla pyritään nostamaan ihan kaikkia hintoja, riippumatta siitä onko suoraa tai edes epäsuoraa yhteyttä olemassa. 

[HDRisto]

Mikä mahtaa olla oluen panimohinta?. Joku kossu ja vodka tislaamolla taitaa olla euron - pari / litra sisältäen pakkauksen. Loppu onkin sitten enimmäkseen veroa ja verostaveroa.

[Skeptikko]

Osa ihmisistä voi nähdä Suomessa nälkää, kun ruoka kallistuu, sanoo tutkija: "Se on raju seuraus"
https://yle.fi/uutiset/3-12393251

Ruoka-avun piirissä näkyy jo nyt merkkejä uudenlaisista asiakasryhmistä. Suomessa on jopa 600 000–700 000 laskennallisesti pienituloista ihmistä.
...
– Saan eläkettä käteen 810 euroa. Siitä kun maksaa vuokran, auton ja laskut, ei jäljelle jää oikein mitään muuta kuin rupia takapuoleen, Pippuri sanoo.

Suomessa on 600 000–700 000 ihmistä, jotka ovat laskennallisesti pienituloisia. Siis sellaisia, joiden kotitaloudessa tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräisistä kotitalouden tuloista.

Kun ruuan hinta nousee, vaikutukset osuvat rajuimmin juuri pienituloisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden kokemuksen tutkimusryhmän vetäjä Anna-Maria Isola arvioi, että tilanteella voi olla varsin laajoja vaikutuksia.

– Tämä vaikuttaa paljon. Entistä useammat voivat joutua turvautumaan ruoka-apuun. Voi olla, että osa näkee väliaikaista nälkää, ja se on raju seuraus.
...
Esimerkiksi ruoka-apua hakee paljon työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä peruselämiseen. Taustalla voi olla lomautuksia, vähentyneitä työtunteja, lähipiirissä tapahtuneita irtisanomisia tai monia muita syitä.

Apua tarvitsee myös moni sellainen, jonka elämäntilanne on muuttunut äkillisesti.
...
Ruuan hinnan nousun taustalla on monia syitä. Hintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa, ja sen myötä kehitys on vain jatkunut.

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi (siirryt toiseen palveluun), että ruuan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja niiden sisällä.

Erityisesti hinnannousu tulee näkymään maito-, liha- ja viljatuotteiden lisäksi prosessoiduissa elintarvikkeissa.

[Golimar]

Siinä taas ostettiin ääniä seuraavia vaaleja varten.

X

Klientti (lat. cliens) oli antiikin Rooman yhteiskunnassa vapaasyntyinen henkilö, joka oli toisen henkilön, patronuksen tai toisen suvun suojeluksessa. Vastaavasti klientti auttoi patronusta tarvittaessa, esimerkiksi äänestämällä häntä virkoihin. Klienttijärjestelmä lienee syntynyt jo 800-luvulla eaa.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Klientti

X

YKSITYISEN puolen työnantajaleiri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo kunta-alan tuoretta viisivuotista työehtosopimusta pelonsekaisin tuntein.

– Tämä oli pelätyn kaltainen ratkaisu. Tämä oli sovittelulautakunnan mukainen ratkaisu, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi.

– Tämä luo paineen palkankorotusautomaatista. Ja tässä on erittäin suuri riski, että tämä vaikeuttaa rajusti syksyn työmarkkinakierrosta, koska kunta-alasta tulee palkkajohtaja tällä ratkaisulla, Häkämies jatkoi.

Kunta-alan ammattiliitot saavat vähintään niin sanotun yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, ja viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia suuremmat palkankorotukset kuin kemianteollisuus, teknologiateollisuus ja auto- ja kuljetusala keskimäärin.

X

Hoitoalan liitot, Tehy ja Super eivät tarjottua kunta-alan sopimusta edes aikoneet hyväksyä. Tehy ja Super ovat vaatineet palkkaohjelmassaan viidelle vuodelle 3.6 prosentin korotuksia vuosittain yleisen linjan päälle.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008872887.html

[haermae]

Punaiset tosiaan ottivat räväkän alun vaalikampanjaansa. Suomi nousuun julkisen sektorin kuluja kasvattamalla!

Aiemmin valtio on mainittu palkkajohtajaksi, nyt (työnantajapuolen mukaan) kunta-ala yrittää syrjäyttää sen kakkoseksi.

Matalapalkka-alojen korotukset ymmärrän, mutta piti näköjään lääkärit ymv. valmiiksi kovapalkkaiset koplata samaan sopimukseen. Hesarin laskuri (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008874450.html) näytti 5000:n palkkaan tulevan tonni lisää viidessä vuodessa.

Työnantajapuoli ymmärrettävästi ei tykkää.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-tuli-karu-reaktio-tyonantajapuolelta-yrittajat-jarjeton-sopimus-vastaiskuna-tyoehtosopimusten-tekeminen-lopetettava-kokonaan/bca33ba1-a827-45ed-a22a-695ba85df89c

Yrittäjät: "Järjetön" sopimus, vastaiskuna työehtosopimusten tekeminen lopetettava kokonaan

Kunta-alalle syntynyt palkkaratkaisu on poikkeuksellinen, sillä siihen sisältyvän palkkaohjelman mukaan kuntien työntekijöiden palkankorotukset ovat seuraavan viiden vuoden ajan prosenttiyksikön suuremmat kuin vientialojen työntekijöillä. Kuismanen näkee alojen palkkakehityksen yhteen kytkevässä sopimuksessa merkittäviä riskejä ja pelkää sen osoittautuvan pahaksi virheeksi.

"Kunta-alan palkkaratkaisu on esimerkki vastuuttomuudesta. Se, että kunta-alasta kokonaisuudessaan tulee palkkajohtaja suhteessa yksityiseen sektoriin, ei lupaa hyvää Suomen kilpailukyvyn kannalta", hän [Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen] sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii työnantajaleiriä ryhtymään vastaiskuun ja lopettamaan työehtosopimusten tekemisen kokonaan. Vaihtoehtona on palkoista sopimisen lopettaminen työehtosopimuksissa, hän tuo esiin Yrittäjien tiedotteessa ja aiemmin Helsingin Sanomissa.
...
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on haastatteluissa kuvannut kunta-alan sopimusta turmiolliseksi. Hän sanoo myös, että keskitettyyn sopimusmalliin ei ole paluuta.

"Kyllä se näin on päätetty, että mennään toimialakohtaisesti eteenpäin. Tätä ei tietysti voinut kukaan etukäteen uskoa, että julkinen ala tämän yleisen linjan rikkoo. Takaisku tuli mutta keskitettyyn ei meidän maailmassa ole paluuta", Häkämies linjaa

[simppali]

Yle:n asiantuntijat, nuo ekonomistit ovat kalkyroineet Canon merkkisillä taskulaskimilla,,ei huolta ihmiset vaikka..asuntolainojen korot kohta jumppaavat +4 prossaa, inflaatio laukkaa, kuin kevät laitumelle päästetty varsa.

https://yle.fi/uutiset/3-12486596

he,he

Vaihtuvakorkoisissa lainoissa viitekoron nousu vaikuttaa sovitusta korontarkistusajankohdasta eteenpäin.

Erilaisten koronnostojen vaikutusta Kortela havainnollistaa yksinkertaistetulla laskelmalla. Esimerkiksi 20 vuodeksi otetun 100 000 euron tasalyhenteisessä lainassa koron nousu 25 korkopisteellä 0,75 prosentista yhteen prosenttiin, nostaisi alussa kuukausierää runsaalla kymmenellä eurolla.

Toisaalta saman suuruisessa kiinteässä tasaerälainassa laina-aika vastaavan koronnoston myötä pitenisi 20 vuodesta 21 vuoteen.

Nou huolia,,tämä sama ekonomisti varmaan kertoo mistä päin pääkaupunkiseutua voi ostaa 100.000 euron asumiskelpoisen asunnon.

– Talouskasvu on hidastuvaa, mutta positiivista. Työmarkkina on vahva. Uskon että kotitaloudet pystyvä ihan hyvin hoitamaan lainojaan, Kortela luottaa.

Entä auttaako inflaatio velallisia?

– Inflaatio voi auttaa, jos palkat nousevat inflaation mukana, hän katsoo.

Nyt löytyi seuraava talousNobelin voittaja tämä Kortela..nostetaan palkkoja jos hinnat nousevat,,kun palkat nousevat..niin kuluttajahinnat eivät nouse..en ole käynyt montaa ..paitti pakolliset kurssit taloudesta,,ootko Kortela ikinä ajatellut tiettyä korrelaatiota elinkustannusten ja työstä maksettavan palkan/korvauksen välillä?

[Titus]

heinäkuu 01, 202212:34
300 miljoonaa katosi kuin tuhka tuuleen – Suomen osuus EU:n elpy­mis­ra­hoista pienenee taas

Suomen osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista pienenee noin 1,8 miljardiin euroon nykyhinnoin, koska Suomen talous on kehittynyt ennustettua paremmin, kertoo valtiovarainministeriö.

Euroopan unionin komissio on päivittänyt tietonsa siitä, kuinka paljon jäsenmaat saavat avustuksia elpymis- ja palautumistukivälineestä. Muutoksiin vaikuttavat maiden talouskehitys viime ja toissa vuonna.

Kun EU hyväksyi asetuksen elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) viime vuonna, Suomen RRF-avustusten määräksi arvioitiin 2,1 miljardia euroa. Nyt Suomen osuus kutistuu siis 300 miljoonaa euroa.

Suomi saa EU:n elpymisvälineen eri ohjelmista nykyhinnoin yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Suomen osuus elpymispaketin menoista on luokkaa 6,6 miljardia euroa.

https://www.suomenuutiset.fi/300-miljoonaa-katosi-kuin-tuhka-tuuleen-suomen-osuus-eun-elpymisrahoista-pienenee-taas/

Suomen inflaatio harppasi yli kahdeksaan prosenttiin kesäkuussa
1.7.202212:36päivitetty 1.7.202212:37

Suomessa inflaatio kiihtyi kesäkuussa 8,1 prosenttiin, selviää Eurostatin tilastoista. Kyseessä on ennakkotilasto, joka voi tarkentua vielä jonkin verran myöhemmin.

Kuluttajahintojen nousu on ollut huimaa, sillä vielä toukokuussa inflaatio oli Suomessa 7,1 prosenttia ja huhtikuussa 5,8 prosenttia.

Hintojen nousun taustalla on edelleen etenkin energian ja ruoan kallistuminen kallistuminen, kuten Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kommentoi Twitterissä.

Tänään julkaistiin myös koko euroalueen inflaatio, joka kohosi kesäkuussa 8,6 prosenttiin toukokuun 8,1 prosentista. Kyseessä on euroalueen koko mittaushistorian korkein lukema.

Kuvaavaa on se, että Suomen inflaatio on edelleen euroalueen matalampia.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/0a4c7888-fb04-42b5-ab34-d9b5fa17abe5


marin: minä menen nyt lomalle

[Roope2]

Eli jos kansakunta rupeaisi tekemään kymmenen tunnin työpäiviä kahdeksan tunnin palkalla, niin EU-avustus pienenisi.

Ihan loogista ja kannustavaa EU-ajattelua.

[Melbac]

Helsingin kaupungin palkkakaaos ei ratkea pian: "Tämä syksy varmaankin menee" – JHL-pomo antaisi rahat saman tien työntekijöille vaikka ruskeassa kirjekuoressa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-kaupungin-palkkakaaos-ei-ratkea-pian-tama-syksy-varmaankin-menee-jhl-pomo-antaisi-rahat-saman-tien-tyontekijoille-vaikka-ruskeassa-kirjekuoressa/8494938#gs.9lidvx

"Helsingin kaupunginvaltuusto aloitti kuudelta illalla ongelmista myös keskustelutilaisuuden, jonka aluksi Vartiainen kertoi, että Helsinki valmistelee tarjouspyyntöjen tekemistä ulkopuolisen selvityksen teettämiseksi ongelmista."


hitto mitä touhua,anto joku 2 miljoonaa konsutointiin tolle firmalle joka ei saa hommaa toimimaan ja nyt pistävät taas uuden "selvityksen" että mikä meni vikaan.Maksetaan siitä että kustaan hommat ja maksetaan vielä lisää siitä että tutkitaan miksi homma kusi mutta asiaa ei saada kuitenkaan hoidettua joten pitää tilata vielä yksi selvitys että mikä meni pieleen.Sitten vielä tilataan yksi selvitys siitä että miten asian olisi voitu välttää ja toinen siitä mitä pitäisi tehdä ettei samanlaista tapahdu tulevaisuudessa ja kolmas miten kyseistä systeemiä pitäisi kehittää tulevaisudessa.Sitten vielä tilataan yksi selvitys että oliko noi selvitykset ihan tarpeellisia.

/offtopic
Tuolla tapahtunut kuitenkin joku iso kupru eli helsingiltä viety rahaa ja nyt ne yrittää pitkittää asian selvittämistä tms.

[haermae]

Hyvä uutinen ja järkipäätös. Oli vastuutonta aikanaan jättäytyä noinkin tärkeässä asiassa markkinavoimien armoille. Suomessa ei käsittääkseni voi tänä päivän valmistaa mitään ammuksia, jos ulkomailta ei saada nalleja.

Kuulopuhetta, mutta yhdeltä harrastajalta kuulin, että nalleista on kova pula nykyään. Sanoi että jenkit ovat ostaneet koko Euroopan tyhjäksi. Nammo-Lapualla on ollut vaikeuksia täyttää tilauksiaan nallipulan takia, ja ovat jopa ostaneet kotiman aseliikkeistä takaisin niille jo toimitettuja nalleja.


Lyhyt artikkeli lainattu kokonaan, koska ylevero.

https://yle.fi/uutiset/3-12596476

Puolustusvälinekonserni Nammo rakentaa uuden nallitehtaan Laukaan Vihtavuoreen – uusi tehdas työllistää yli 50 henkilöä

Vihtavuoressa sijaitsee myös Suomen ainoa ruutitehdas. Investointi lisää pohjoismaisten puolustusvoimien huoltovarmuutta.

Kansainvälinen puolustusvälinekonserni Nammo on päättänyt rakentaa uuden nallitehtaan Laukaan Vihtavuoreen. Investoinnin suuruus on 33 miljoonaa euroa, ja uusi tehdas on tarkoitus saada kaupalliseen käyttöön vuonna 2025. Tehdas työllistää käynnistyttyään yli 50 henkilöä.

Suomen ainoa, Vihtavuoressa sijaitseva Nammon ruutitehdas valmistaa tällä hetkellä ruuteja sotilas- ja siviilikäyttöön. Tehtaan tuotteita käytetään pienoiskiväärin patruunoista tykistön panoksiin.

Vihtavuoressa sijaitsevan ruutitehtaan tuotantomäärät ovat merkittävässä kasvussa, kertoi Nammo Vihtavuori Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Heikkilä Ylelle viime keväänä.

Heikkilän mukaan ruutia on tehty aiempina vuosina noin 500 000 kiloa ja tänä vuonna tavoitteena on noin 800 000 kiloa.

Täyteen kapasiteettiin uusi nallitehdas on tarkoitus saada vuonna 2027.

Uuden tehtaan rakentamispäätöksen taustalla on pohjoismaisten puolustusvoimien huoltovarmuusnäkökohdat.

Nammo kertoi perjantaina Vihtavuoren tehtaansa 100-vuotisjuhlassa päätöksestään rakentaa nallitehdas Laukaan Vihtavuoreen.

[Golimar]

X

Helsingin telakkaa, eli Helsinki Shipyard Oy:ta on haettu konkurssiin. Asiasta kertovat muun muassa Tekniikka ja Talous(siirryt toiseen palveluun), sekä Kauppalehti(siirryt toiseen palveluun).

Tekniikka ja Talous -lehden mukaan helsinkiläisyhtiö Merima Oy jätti konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen tänään tiistaina 6. syyskuuta.

Merima on yhtiö, joka valmistaa laivojen sisustuksia.

Helsingin telakan, eli Helsinki Shipyardin omistaa nykyisellään kyproslainen Algador Holdings -yhtiö, jonka pääomistajana on Venäjän presidentti Vladimir Putinin luottomieheksi väitetty Vladimir Kasyanenko. Hänellä on Belgian passi.

X

Helsingin telakan uusi toimitusjohtaja Kim Salmi uskoo, että konkurssiuhkaan johtanut kiista alihankkijan kanssa on neuvoteltavissa kuntoon. Syyskuun alussa tehtävässä aloittanut Salmi sanoo, ettei kyse ole suuresta summasta.

– Kyse ei ole merkittävästä summasta. Uskon, että tämä on neuvoteltavissa kuntoon, Salmi sanoo.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12612042

[Uuno Nuivanen]

Maailman rikkain, onnellisin ja sosialidemokraattisin maa.

Suomalaisten velalla rakennetut korttitalot voivat nyt kaatua – "Edes kahden ihmisen tulot eivät riitä kattamaan lainaa ja kuluja"

Energian kallistuminen ja nousevat korot uhkaavat nyt kaataa monen suomalaisen talouden.

Monen suomalaisen sähkölasku on pahimmassa tapauksessa moninkertaistumassa loppuvuonna. Myös polttoaineet ovat kallistuneet roimasti.

Mistä nyhtää rahat kaikkiin pakollisiin menoihin? Monella vastaus on: ei mistään.

Taloussanomat kysyi lukijoilta, ovatko nousevat kulut ajanut tai ajamassa ihmisiä ahdinkoon. Vastauksia tuli yli 300.

– Olemme joutumassa sähkölaskun takia vaikeuksiin. Nyt suorasähkölasku on 200–300 euroa kuussa, ja talvella hinta on viisinkertainen eli 1500 euroa kuussa. Eli edes kahden ihmisen tulot eivät riitä kattamaan lainaa ja kuluja eikä vanhahkoa taloa saa myytyä, yksi kyselyyn vastanneista kertoo.

Sähkölaskujen ja muiden kulujen paisumista valittelee toinenkin, jonka mukaan kaikki ylimääräinen on jätettävä pois:

– Töihin ei voi mennä, koska auto on vanha ja diesel, vie kymmenen litraa sadalla kilometrillä. Uutta ei ole varaa ostaa.

Nykytilanteelle on määritelmäkin: energiaköyhyys. Sillä mitataan sitä, joutuvatko kotitaloudet käyttämään suhteettoman suuren osan tuloistaan energiaan. Asia on ollut viime vuosina esillä EU:ssa, siis jo ennen Ukrainan kriisiä ja sen vaikutuksia.

Energiaköyhyys ei ole ollut Suomessa yhtä laaja ilmiö kuin muualla Euroopassa, mutta nyt se on ajankohtainen myös täällä sähkön ja polttoaineiden hinnannousun myötä.
...
Kelan esittämän arvion mukaan hintojen viimeaikainen nousu on suistanut köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nostanut lasten köyhyysastetta yli kolme prosenttiyksikköä.
...
Hallitus on suosittanut energiayhtiöille, että nämä myöntäisivät nyt tavanomaista pidempiä maksuaikoja suuria laskuja saaneille kuluttaja-asiakkailleen. ...

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009067839.html

[Radio]

Viime vuosikymmeninä on harjoitettu sosiaalidemokraattista talouspolitiikkaa. Kuinka ollakkaan se on ollut kapitalismia hulluimmillaan. Sosialismiin luulin joskus kuuluvan omaisuuksien siirto valtiolle. Monissa tapauksissa luonnolliset monopolit onkin hyvä pitää valtion halussa.
Toisin meillä. Hurmoskapitalistit yhtiöittävät kansallisomaisuutta kyvyttömien politrukkien johtamiksi kilpailuleluiksi. Leikin lopuksi yhtiöt lahjoitetaan ulkomaan tietäjille. Telia, Nordea jne... Ja nyt on menossa Fortum. Miksi näitä maansa myyjiä pitäisi kutsua? Markkinapalloja pompotteleviksi itsekkäiksi
ja ilkeiksi kakaroiksi?

[D46]

Jotain ilonpilkahduksiakin näkyy - ainakin ryssäfaneille. Jatsarisaappaat jalkaan ja Kalinkan sävelen tahdittamana ripaskaa tanssien: Hei kaalisoppaa, kaalisoppaa, kaalisoppaa hei.

https://yle.fi/uutiset/3-12622394

Kaali halpeni, kaikki muut ruoka-aineet kallistuivat.

Ruoan hinta jatkoi kohoamistaan elokuussa. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinta nousi Tilastokeskuksen mukaan 12,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Ruoan inflaatio kiihtyi vielä aavistuksen viime kuusta, jolloin hinnat olivat koholla 12,4 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kaikkein eniten kallistuivat elokuussa jauhot. Niiden hinta kohosi vuodentakaisesta lähes 44 prosenttia. Lähes yhtä paljon kallistui kahvi.

Ainoa halventunut ruoka-aine eli kaali puolestaan halpeni 16 prosenttia viime vuoden elokuusta.

[Dangr]

Maailman rikkain, onnellisin ja sosialidemokraattisin maa.

Suomalaisten velalla rakennetut korttitalot voivat nyt kaatua – "Edes kahden ihmisen tulot eivät riitä kattamaan lainaa ja kuluja"

Kauhulla katselin uusia asuntoja 2019-2021 joissa oli muutama vuosi lyhennysvapaata taloyhtiön velasta. Nyt ne rupeavat lankeamaan maksettaviksi eikä ostajien suunnitelmat myydä asunto voitolla ennen sitä toiminutkaan.

[JNappula]

Vituttaa.

Tässä koitan pähkäillä, että pitäisikö sijoittaa pari tonnia diesel-aggregaattiin ja verkonvaihtokytkimeen talven sähkökatkojen varalta, vai säästää kaikki mahdollinen laman varalle joka näyttäisi olevan tulossa ensi vuonna...

[JNappula]

Iltasanomissa Haapala ottaa kantaa valtion taloustilanteeseen. Onhan tämä masentavaa. Siitäkin syystä että yksittäisenä kansalaisena en voi tehdä mitään asialle. Täytyy varmaan kohta harkita muuttamista Viroon & Ruotsiin tms.

Kommentti: Kun rahat eivät riitä, ne eivät riitä! VM:n Spolander sen kertoi: Suomea on turha enää vertailla Pohjoismaihin

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009081574.html

EDUSKUNTA ALOITTAA tänään koko syksyn kestävän budjettikäsittelyn.

Budjetin loppusumma on rapiat 80 miljardia. Uutta velkaa otetaan virallisesti ennätystahtia, reilut 8 miljardia, vaikka oikea luku tulee olemaan suurempi.

Velkamäärä paisuu Sanna Marinin (sd) hallituksen jäljiltä reilulla 40 miljardilla noin 150 miljardiin.

Samaan aikaan jatkuu hoitoalan sovittelu valtakunnansovittelijan toimistolla. Palkkavaatimukset ovat historiallisen kovia, vääntö on kovaa.

Usein virsi on sitä parempi, mitä lyhyempi.

SIKSI TÄHÄN kannattaa siteerata valtionvarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajan Mikko Spolanderin kommentti eilisestä ministeriön taloussuhdanneinfosta.

Se koskee julkista taloutta:

Julkisen talouden kestävyysongelman juurisyy on se, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin. Haluamme tarjota Pohjoismaisten verrokkimaittemme tasoiset julkiset palvelut, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi. Tätä juurisyytä ei pääse pakoon, eikä se korjaannut itsestään, Spolander sanoi.

Siinä se.

Pohjoismaat menevät menojaan.

[ikuturso]

Sitran yliasiamies Jyrken Katajainen suomii kovasti poliitikoita ja sanoo, että seuraavan hallituksen tulee katkaista velkaantuminen. Tai ainakin keskityttävä vähentämään velkaantumista ja tasapainottamaan taloutta.

Aaaaa. Siellä AlfaTV uutisissa se tuli jälleen. "Velkaantumisen taittaminen". Termi, jota Jyrki ei itsekään ymmärrä.

Se on bullshit termi, jolla Jyrkin oma hallitus kusetti mummoja. Kun velanoton kasvava vauhti (kulmakerroin) muuttuu merkittävästi, kyseessä on velkaantumisen taittaminen. Mummot ja äänestäjät luulevat, että kyse on velanoton vaihtumisesta velan pois maksuun. Siitähän ei ole kyse, vaan termi on puhdasta bullshittiä.

-i-

[Roope]

Valtiovarain­ministeriö ehdottaa kulu­kuuria, joka "tuntuisi monen suomalaisen arjessa"

VALTIOVARAINMINISTERIÖN virkamiesten mukaan julkista taloutta pitää vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Tähän ei riitä vain talouskasvun vauhdittaminen, vaan tarvitaan menosäästöjä ja veronkiristyksiä.

"Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa", valtiovarain­ministeriön (VM) torstaina julkaisemassa virkamies­puheen­vuorossa varoitetaan.

[...]

"Päivärahakauden enimmäiskesto voidaan sitoa työssäolon pituuteen ja lisäksi luopua erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista. Työllisyyden parantamisessa tarvitaan lisäksi työvoiman kotimaisen tarjonnan ja maahanmuuton lisäämistä sekä työkyvyn vahvistamista", VM ehdottaa.

Helsingin Sanomat 8.12.2022

Valtiovarainministeriön tiedote

Uudistuva ja kestävä Suomi : Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro 2022 (pdf)

Miten maahanmuuton lisääminen auttaisi julkisen talouden vahvistamisessa, kun se nykyisin heikentää sitä? Valtiovarainministeriön virkamiehet eivät yritäkään selvittää sitä esimerkiksi laskelmilla, vaan viittaavat taustamuistioon "Työperäinen maahanmuutto". Humanitaarisesta maahanmuutosta ei puhuta mitään, vaikka juuri siitä olisi tehtävissä nopeasti vaikuttavia ja kauaskantoisia säästöjä.

Taustamuistiossakaan ei esitetä laskelmia, mutta se on muutenkin aika varovainen linjanvedoissaan. Siinä myönnetään, että jos tulijoita valikoidaan, maahanmuutto on taloutta hyödyttävää, mutta määrät jäävät pieniksi, kun taas riman madaltaminen lisää määriä mutta vähentää hyötyjä – oikeasti tuottaa tappiota.

Muistio jää vaisuksi, eikä siinä esitetä työperäisen maahanmuuton lisäämiseen juuri muuta kuin erityisasiantuntijan tulorajan madaltamista entisestään (brutto 3 000 euroa), jolloin erityisasiantuntijuus olisi vielä nykystäkin huonompi vitsi. Kestävyysvajetta tällä ei korjattaisi. Taustamuistiossa todetaankin, että "julkisen vallan keinot työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ovat kuitenkin rajalliset".

[Pyhä Olavi]

"Moni suomalainen ehdottaa kulukuuria, joka näkyisi ministeriöiden arjessa" olisi parempi otsikko.

[Roope]

Mitä väliä vaaleilla, kun ministeriöt on miehitetty tällaisilla:

Kansliapäälliköt kirittävät vihreää siirtymää ja talouskasvua vauhdittavia uudistuksia, oikeudenmukaisuudesta huolehdittava keinovalikoimassa

Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat laatineet yhteistä virkanäkemystä Suomen seuraavien kahden vaalikauden avainkysymyksistä. Raportissa pyritään nostamaan katse ajankohtaisista teemoista pidemmän aikavälin kysymyksiin. Maanantaina 6. helmikuuta julkistettu Mahdollisuudet Suomelle -asiakirja tarjoaa tietopohjaa kevään vaalikeskusteluihin ja hallitusohjelman valmisteluun.

Tulevan kahden vaalikauden hallituksilla on edessään viisi haastetta:

Talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava.

Vihreässä siirtymässä on edettävä nopeasti.

Yhdenvertaisuutta ja demokratiaa on tarpeen vahvistaa.

Suomen turvallisuus ja kriisinkestävyys vaativat lisätoimia.

Julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi.

Raportissa keskitytään näihin haasteisiin ja niiden ratkaisujen suuntiin.

Julkista taloutta on vaikea tasapainottaa ilman talouskasvun vetoapua. Seuraavan kahden vaalikauden osalta kansliapäälliköt suosittavat talouskasvun edellytyksiä parantavien uudistusten nopeaa käynnistämistä, koska vaikutukset ovat viiveisiä. Samalla tulisi aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen. Julkisen talouden tasapainoa tavoiteltaisiin kahden vaalikauden aikana. Keinovalikoiman painotus ja ajoitus ovat osa poliittista harkintaa.

Työvoiman saatavuus yhä suurempi haaste – työllisyysaste 80 %:iin ja työperäinen maahanmuutto kaksinkertaistettava

Suomen väestörakenne on 2020-luvulla tilanteessa, jossa työvoiman saatavuus on aiempaakin suurempi yhteiskuntapoliittinen haaste ja talouskasvun rajoitin. Samalla ikääntyminen kasvattaa sote-palveluiden työvoiman tarvetta. Kansliapäälliköt suosittavat muun muassa 80 % työllisyysasteen tavoittelua ja työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista. Molemmat näistä ovat vaativia tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaisia ja myös vaikeita päätöksiä usealla eri politiikkalohkolla.

Vihreä siirtymä on maailmanlaajuinen ilmiö, johon liittyy valtava investointitarve. Suomella on tässä vahvuuksia. Julkisen vallan ensisijainen tehtävä on kannustaa ja edistää yksityisten investointien ohjautumista kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti.

Raportissa kuvatut haasteet ja ratkaisut kytkeytyvät toisiinsa Suomessa ja myös maan rajojen ulkopuolella. Olennaista on pyrkiä tasapainoiseen politiikkaan, jossa eri näkökulmia edistetään yhtäaikaisesti keskinäisriippuvuudet tunnistaen. Kokonaisuuden tasolla on tunnistettu tarve vahvistaa taloudellisen näkökulman rinnalla ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmia. Näiden rinnalla turvallisuus on edellytys vakaalle ja hyvin toimivalle yhteiskunnalle.

Tiedote 6.2.2023

Mahdollisuudet Suomelle – kansliapäälliköiden viestit hallitusvaihdokseen -raportti

Julkistamistilaisuuden 6.2.2023 esitysmateriaali

Yle: Suomen ykkösvirkamiesten terveiset seuraaville hallituksille: Nämä 5 haastetta on ratkaistava kahden seuraavan vaalikauden aikana 6.2.2023

En raporttia selaillessani löytänyt kunnollisia perusteluja Suomen versiolle vihreästä siirtymästä tai työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamiselle. Talous ei ainakaan ole sellainen. Ne on tehtävä, koska ne on tehtävä, ja pulinat pois.

Ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä sekä luonnon monimuotoisuustavoitteista on ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni.
...
Suomessa vihreän siirtymän investointitarpeeksi on arvioitu 3–8 Mrd euroa vuodessa seuraavien 30 vuoden ajan.

Mutta miksi Suomen äärimmäisestä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta on "ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni" ja investoida miljardeja euroja vuodessa vielä vuosikymmeniä sen saavuttamisen jälkeen? Itse raporttikaan ei vastaa siihen.

Raportissa kyllä luvataan, että vihreä siirtymä "tarjoaa merkittäviä kasvu- ja vientimahdollisuuksia", mutta näistä ei esitetä mitään lukuja, eikä etenkään kerrota, mitä kautta suomalaiset saavat heiltä maailman äärimmäisimmän ilmastopolitiikan nimissä viedyt rahansa takaisin.

Työperäisen maahanmuuton taso pyritään kaksinkertaistamaan nykyisestä.

Jolla tavoitellaan tarkkaan ottaen mitä? Esitysmateriaalissa tähän viittaa kai väestöllisen huoltosuhteen graafi, mutta pelkkä väestöllisen huoltosuhteen parantaminen voidaan tehdä myös yhteiskunnalle taloudellisesti ja muutenkin haitallisella maahanmuutolla (vrt. "Ruotsin tie").

Raportissa maahanmuuton tuntuvaa kasvattamista perustellaan etenkin koulutettujen osaajien työvoimapulalla, mutta keinot ovat luokkaa "arvokeskustelu", joka viittaa paremminkin haittamaahanmuuton edistämiseen. Koulutettujen osaajien maahanmuutollehan ei ole Suomessa sen enempää saatavuusharkinnan kuin asenteidenkaan kaltaisia esteitä, vaan se hyväksytään yleisesti ja mahdollistetaan vaikka miten suurena. Siitä vaan rekrytoimaan osaajia.

Todellisuus ja ne todelliset tavoitteet ovat kuitenkin jotain muuta:

Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ennätyslukemissa, yleisimmin työllistyttiin matalapalkka-aloille: "Kaikki työllisyys on hyväksi", sanoo VM

[...]

Yleisimmin EU:n ulkopuolelta tulevat työllistyivät kuitenkin matalapalkka-aloille, kuten kotiapulaisiksi ja siivoojiksi (1068 työlupaa) avustaviksi hoitotyöntekijöiksi (828 työlupaa) sekä ravintolatyöntekijöiksi (763 työlupaa).

[...]

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan työvoimapula Suomessa on niin suuri, että tulotasosta ja työtehtävästä riippumatta Suomen pitäisi toivottaa tervetulleeksi kaikki työn perässä muuttavat. 

– Kaikki työllisyys on hyväksi. Tyypillisesti ajatellaan enemmän korkean osaajien maahanmuuttoa, mutta meidän työvoimapulamme on sitä mittaluokkaa, että kaikki ovat tervetulleita.

Majasen mukaan työntekijöitä tarvitaan hyvin laaja-alaisesti monille eri aloille.

– On vaikea nimetä tiettyä alaa. Korkean osaamisen aloille, suunnitteluun ja tutkimustyöhön sekä sote-aloille. Mutta myös teollisessa suorittavassa työssä tarvitaan osaajia, Majanen sanoo.

MTV 6.2.2023

Kansliapäälliköiden raportissa ei esitetty ensimmäistäkään laskelmaa siitä, miten EU:n ulkopuolelta tulevien kotiapulaisten, siivoojien ja muiden matalapalkka-aloille suuntautuvien maahanmuuton kasvattaminen olisi suomalaisen yhteiskunnan etu taloudellisesti tai muuten.

[Roope]

Vihreää talouspolitiikkaa, jossa Suomeen houkuteltu veronmaksajien subventoima halpatyövoima kuten irakilainen turvapaikkahuijari onkin huoltosuhteen pelastaja ja veronmaksajilta kymmeniä miljardeja euroja ylimääräistä niistävä maailman tiukin hiilineutraalisuustavoite miljarditulojen tuoja ja jotain mystistä kautta myös Suomen päästöjen suuruudesta (alle 0,1 %) huolimatta koko maailman ilmaston pelastaja.

Maria Ohisalo: Perussuo­ma­lainen politiikka olisi Suomen taloudelle turmioksi

Kokoomuksen Petteri Orpo on esittänyt kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle sen, että valtiontalous tasapainotetaan kahdessa vaalikaudessa. Tämä jättää kokonaan huomioimatta sen, millaista talouspolitiikkaa ensi hallituskaudella tehdään. Jos kokoomus valitsee muodostaa hallituksen yhdessä perussuomalaisten kanssa, elinkeinoelämän vihreältä siirtymältä viedään edellytykset, työperäistä maahanmuuttoa jarrutetaan ja Eurooppa-politiikka kääntyy taantumukselliseksi. Tämä olisi Suomen taloudelle turmiollista.

[...]

Perussuomalaiset ovat asettaneet vaalitavoitteekseen sen, että Suomen hiilineutraaliutta lykätään vuoteen 2050 asti. Tämä olisi tuhoisaa paitsi planeetalle, myös suomalaisille kasvuyrityksille. Esimerkiksi tuulivoima oli viime vuonna yksi eniten Suomeen investointieuroja tuonut teollisuudenala, ja aurinkovoimassa on valtava hyödyntämätön potentiaali. Kuunteleeko tässä asiassa kokoomus Purraa vai suomalaisia yrityksiä?

Riikka Purralle kelpaa vain "länsimaista" tuleva työperäinen maahanmuuttaja. Esimerkiksi työluvan edellytyksenä olisi perussuomalaisessa Suomessa mediaanpalkkaa vastaavat tulot. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani on Suomessa 3 300 euron luokkaa. Katsovatko perussuomalaiset, että alle 3 300 euroa tienaavien panos hyvinvointivaltiomme rakentamisessa on mitätön? Tämä kertoo karua kieltä myös siitä, millaisen arvon perussuomalaiset antavat puolen suomalaisista työpanokselle. Perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka aiheuttaisi Suomeen valtavan osaajapulan, joka johtaisi katastrofiin huoltosuhteen kannalta 2030-luvulle tultaessa.

[...]

Kokoomus voi ajatella, että perussuomalaiset myyvät tavoitteensa hallitukseen lähtiessään. Onko kuitenkaan realistista, että perussuomalaiset antaisivat periksi sekä vihreästä siirtymästä, EU-politiikasta että maahanmuutosta? Jos vastaus on ei, koituu jo yhdestäkin näistä herkästi miljardiluokan lasku Suomen taloudelle. Lopputuloksena kasvun eväät tulevilta vuosilta syötäisiin samaan aikaan, kun julkista taloutta sopeutettaisiin palveluja ja tukia leikkaamalla. Se olisi näivettymisen tie.

Vihreät 8.3.2023

Lupaan työssäni kansanedustajana kuunnella ahkerasti tutkijoita ja pohjata tekemäni politiikka tieteeseen.

Maria Ohisalo – Ylen vaalikone 2019

Haluan nähdä ne ministeri Ohisalon tieteelliset laskelmat, joiden perusteella vihreiden kaavailema halpatyövoiman maahanmuutto (mm. työlupien saatavuusharkinta ja perheenyhdistämisen tulorajat poistamalla) ja Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite (ainutlaatuinen koko maailmassa ja 15 vuotta edellä EU-tavoitetta)

a) ovat suomalaisille veronmaksajille taloudellisesti kannattavia
b) kummankaan toteutumatta jättämisestä koituu "miljardiluokan lasku Suomen taloudelle"

Olivat nimittäin unohtuneet blogitekstin ohesta.

[JNappula]

Inflaatio maalis- ja huhtikuussa 7,9%, suomalaiset köyhtyvät kovempaa tahtia kuin kertaakaan sitten vuoden 1957.

Oma palkankorotukseni on tänä vuonna 0€/kk eli 0%. Onneksi palkka on kohtuullinen, mutta silti vituttaa köyhtyä. Paikallisessa sopimisessa käytettiin korotuksen palkkasumma muutaman henkilön palkkakuopan tasoittamiseen.


Hintojen nousu­vauhti on nyt yhtä ripeä kuin vuonna 1982

https://www.hs.fi/talous/art-2000009585747.html

KULUTTAJAHINTOJEN vuosimuutos eli inflaatio pysyi huhtikuussa nopeana, kun asuntolainojen korkojen nousu ylläpiti inflaatiota.

Tilastokeskuksen maanantaina julkaisemien tietojen mukaan kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa 7,9 prosenttia vuodentakaisesta, kun maaliskuussa vuosimuutos oli niin ikään 7,9 prosenttia.

Edellisen kerran kuluttajahinnat nousivat tätä tahtia vuonna 1982.

Kuluttajahintojen nousu lähti kiihtymään viime vuonna pitkän hitaan inflaatiojakson jälkeen. Korkeimmillaan hintojen nousu oli viime vuoden marras- ja joulukuussa, jolloin kuluttajahinnat nousivat 9,1 prosenttia.

Hintojen nousu romahdutti suomalaisten ostovoiman – asiantuntijat näkevät valoa tunnelin päässä

https://www.hs.fi/talous/art-2000009565660.html

INFLAATION mittarina käytettävä kuluttaja­hinta­indeksin vuosimuutos kävi Suomessakin pahimmillaan yli yhdeksässä prosentissa. Suomalaisten tulokehitys ei pysynyt vauhdikkaan inflaation kyydissä, joten kotitalouksien ostovoima supistui.

Ostovoima heikkenee, jos hinnat nousevat ja tulot pysyvät ennallaan tai nousevat hintoja vähemmän.

Itse asiassa suomalaisten ostovoima heikkeni viime vuonna poikkeuksellisen paljon.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaisten reaaliansiot laskivat viime vuonna 4,4 prosenttia. Reaaliansioilla kuvataan palkan ostokykyä sen saamishetkellä. Reaalipalkka lasketaan poistamalla nimellispalkasta inflaation vaikutus.

Reaaliansioiden lasku oli Tilastokeskuksen mukaan lähes varmasti suurin yli 60 vuoteen. Suomalaisten reaaliansiot laskivat viime vuotta enemmän viimeksi vuonna 1957, jolloin laskua tuli 5,7 prosenttia.

[Roope]

Suomen talous on ollut miinuksella 15 vuotta – mistä julkisen talouden ahdinko oikein johtuu?

[...]

Selvää yhtä kaikki on, että Suomen julkinen talous on tukalassa tilanteessa.

Miksi? Tässä jutussa kertaamme pääsyyt Suomen julkisen talouden ahdingolle.

Kasvu puuttuu

– Jos suomalainen talouskasvu olisi jatkunut samaa tahtia kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ei julkisessa taloudessa juuri olisi hätää, sanoo julkistalouden professori Roope Uusitalo.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomen talouskasvu oli nopeaa ja julkinen talous oli vahvasti plussalla eli tuloja kertyi selvästi menoja enemmän.

Käännekohta oli vuosien 2007–09 globaali finanssikriisi, joka lamaannutti maailmantalouden täysin. Suomessa elektroniikkateollisuus romahti Nokian kännykkäliiketoiminnan myötä ja metsäteollisuus ajautui pahoihin ja osin pysyviin vaikeuksiin. Tuottavuus vajosi, eikä se ole juuri kasvanut 15 vuoteen.

Vuodesta 2009 lähtien Suomi on ollut kroonisesti alijäämäinen ja julkinen velka on ollut jatkuvassa kasvussa.

Finanssikriisin vuosiin osui myös työikäistä väestöä koskeva käänne.

Vuoteen 2009 asti työikäisten määrä kasvoi keskimäärin noin 0,25 prosenttia vuodessa. Sittemmin se on pienentynyt samaa keskimääräistä 0,25 prosentin vuosivauhtia.

– Eli tällaisena tupakka-askin kansilaskelmana voi sanoa, että suunnilleen puolen prosentin talouskasvun hidastumisen selittää työikäisen väestön kääntyminen laskuun, Uusitalo sanoo.

[...]

Viime vaalikaudella velkaa kertyi rutkasti lisää koronapandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. Sota ja pandemia eivät suinkaan selitä kaikkea Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten ottamaa lisävelkaa, mutta ne ovat tuoneet velkaan suuret kertaharppaukset.

Suomi luopui koronarajoituksista maaliskuussa 2022. Siihen mennessä Suomelle kertyi pandemia-aikana lisävelkaa selvästi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle.

[...]

Viimeisinä vuosina julkistalouden vajetta on syventänyt myös verotuksen keventyminen.

Suomen kokonaisveroaste on ollut laskevassa trendissä vuodesta 2016 lähtien. Kokonaisveroaste kuvaa sitä, kuinka paljon veroja kaikkiaan kerätään suhteessa talouden kokoon.

Yle 13.4.2024

Tv-juttuun oli lisätty toimittaja Juha-Matti Myllylän oma aiheen kuittaava loppukaneetti, jonka mukaan "asiantuntijoiden mukaan tilanteen korjaamiseen ei ole nopeita keinoja" – ja sitten se mutta – "paitsi ehkä työperäisen maahanmuuton lisääminen". Narratiivi löytää syyllisenkin: "Se aihe taas on kokoomus- ja perussuomalaisvetoiselle hallitukselle arka".

Oikeasti mikään ei enää estä yrityksiä palkkaamasta niin paljon maahanmuuttajia kuin kehtaavat. Tuokaa minulle asiantuntija ja laskelmat, jotka osoittavat, että Suomen talouskasvun esteenä on se, mitä rippeitä kouluttamattoman halpatyövoiman maahanmuuton saatavuusharkinnasta on vielä jäljellä. Sellaisia ei ole.

Viime päivien maahanmuuttokeskustelussa on vedottu 40 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa esittäneen valtiovarainministeriön Mikko Spolanderin huuhaalaskelmiin, jotka perustuvat vääräksi tiedettyyn oletukseen, että lisämaahanmuuttajat tienaisivat ja maksaisivat veroja saman kuin kantaväestö keskimäärin.

[AJIH]

...
Tv-juttuun oli lisätty toimittaja Juha-Matti Myllylän oma aiheen kuittaava loppukaneetti, jonka mukaan "asiantuntijoiden mukaan tilanteen korjaamiseen ei ole nopeita keinoja" – ja sitten se mutta – "paitsi ehkä työperäisen maahanmuuton lisääminen". Narratiivi löytää syyllisenkin: "Se aihe taas on kokoomus- ja perussuomalaisvetoiselle hallitukselle arka".

Oikeasti mikään ei enää estä yrityksiä palkkaamasta niin paljon maahanmuuttajia kuin kehtaavat. Tuokaa minulle asiantuntija ja laskelmat, jotka osoittavat, että Suomen talouskasvun esteenä on se, mitä rippeitä kouluttamattoman halpatyövoiman maahanmuuton saatavuusharkinnasta on vielä jäljellä. Sellaisia ei ole.

Viime päivien maahanmuuttokeskustelussa on vedottu 40 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa esittäneen valtiovarainministeriön Mikko Spolanderin huuhaalaskelmiin, jotka perustuvat vääräksi tiedettyyn oletukseen, että lisämaahanmuuttajat tienaisivat ja maksaisivat veroja saman kuin kantaväestö keskimäärin.

Näenkö kuitenkin toimittajan sanoissakin epävarmuuden ja varmistelun? Jos maahanmuutto on ainut nopea keino, on se sitä hänen mukaansa vain epävarmasti. Sitä tuo sana "ehkä" tarkoittaa. Täällä tosin tiedetään, että se varmasti ei ole minkäänlainen keino talouden tilanteen parantamiseksi.

Entä kuka on ylipäänsä vaatinut nopeita keinoja? Suomen talouden korjaamiseen ei ole nopeita keinoja. Sellaisten mahdollisuus on unohdettava. Meidän on tarpeen siirtyä pois ajattelusta, jossa ajattelemme parin vuoden päähän tai yhden vaalikauden mittaisin jaksoin. Tällainen lapsellinen muutaman vuoden tarkastelu sopii lapsille, koska he ovat lapsia ja siksi nuoria. Aikuisille se on häpeällistä. Sukupolvenkin mittainen aikajänne antaisi jo paljon paremmat eväät poliittiseen päätöksentekoon ja asioiden järjelliseen tarkasteluun.