Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[Velmu]

F1nka kaipasi tietoja Suomen valtiontalouden tilasta. Tässä niitä tulee.
Tämän vuoden lopussa on valtiolla velkaa noin 120 miljardia euroa. Vuonna 2021 arvioidaan valtion velkaantuvan 10 miljardia lisää, mutta tämän voi surutta ainakin tuplata, eli vuoden 2021 lopussa velka on lisääntynyt vähintään 20 miljardia ja on ainakin 140 miljardia.
Koska miljardit vain vilistävät uutisissa, kerron selvennyksenä muutaman esimerkin paljonko miljardi on. Sumen tiestön arvo on noin 15 miljardia ja rautateiden arvo noin 5 miljardia. Valtion ei siis tarvitsisi ottaa ensi vuonna lainkaan velkaa, jos kaikki Suomen maantiet ja rautatiet myytäisi yhden vuoden vajeen eli lainanoton korvaamiseksi. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk413/mk413_1700_peltola.pdf

Usein kerrotaan, että tämä ja tämä asia otetaan taas suomalaisten veronmaksajien selkänahasta. Suomalainen veronmaksaja on pudonnut tästä leikistä jo vuosia sitten. Valtio arvelee saavansa kerättyä kansalaisiltaan ensi vuonna tulo- ja pääomaveroja vain noin 10 miljardia. Jos Suomen valtio nyt myisi kaiken omaisuutensa, saaduilla rahoilla ei päästäisi edes velkojen puoliväliin.

Hullunkurisinta on se, että pääministeri Marin kesän puheessaan kertoi tovereilleen, että Suomessa on vaurautta jaettava tasapuolisemmin??? Olen aika varma, että hoitojonot tulevat kasvamaan entisestään.

[Aimo Räkä]

Tuon 40 vuoden aikana otetun velan maksamiseen kuluu aikaa vähintään saman verran. Mutta sitä ennen pitää nettovelkaantuminen pysäyttää. Se on onnistunut vain muutamalta hallitukselta ja seuranneet hallitukset heti jatkoivat velan ottamista.

[Velmu]

Tuon 40 vuoden aikana otetun velan maksamiseen kuluu aikaa vähintään saman verran. Mutta sitä ennen pitää nettovelkaantuminen pysäyttää. Se on onnistunut vain muutamalta hallitukselta ja seuranneet hallitukset heti jatkoivat velan ottamista.

Suomen valtio oli käytännöllisesti katsoen velaton, kunnes valtiovarainministeriksi tuli 1980-luvun lopun Harri Holkerin hallitukseen Erkki Liikanen (sdp). Hän kasvatti valtion menot tuloja suuremmiksi ja kun oli tämän tihutyön tehnyt, hyppäsi pois hallituksesta. Saman loikan pois hallituksesta teki samaan aikaan myös silloinen ministeri Kalevi Sorsa (sdp). Nykyään ylivelkaantumisen vyöryä johtaa pääministeri Sanna Marin (sdp). Sattumaako?

[F1nka]

...

Usein kerrotaan, että tämä ja tämä asia otetaan taas suomalaisten veronmaksajien selkänahasta. Suomalainen veronmaksaja on pudonnut tästä leikistä jo vuosia sitten. Valtio arvelee saavansa kerättyä kansalaisiltaan ensi vuonna tulo- ja pääomaveroja vain noin 10 miljardia. Jos Suomen valtio nyt myisi kaiken omaisuutensa, saaduilla rahoilla ei päästäisi edes velkojen puoliväliin.

Hullunkurisinta on se, että pääministeri Marin kesän puheessaan kertoi tovereilleen, että Suomessa on vaurautta jaettava tasapuolisemmin??? Olen aika varma, että hoitojonot tulevat kasvamaan entisestään.

Tätä olen itsekin ajatellut. Suomen valtion menot on irrotettu täysin tuloista. Lainarahaa löytyy aina kaikkeen, johon halutaan rahaa syytää. Pitää katsoa, ketkä ovat suurimmat Suomen valtiolle rahaa lainanneet tahot. Heillä alkaa olemaan aika paljon määräysvaltaa Suomen asioihin.

[Roope2]

Kovastihan valtiovalta on huolestunut ja ryhtynyt toimenpiteisiin, kun joukossamme on sakkia, joka ei osaa pitää huolta omasta taloudestaan ja tästä syystä joutunut esim. pikavippikierteeseen.

[Supernuiva]

Kovastihan valtiovalta on huolestunut ja ryhtynyt toimenpiteisiin, kun joukossamme on sakkia, joka ei osaa pitää huolta omasta taloudestaan ja tästä syystä joutunut esim. pikavippikierteeseen.

Julkinen talous ei kuitenkaan näe omaa pikavippikierrettään, jonka katkaisemisesta ei edes olla yhtään huolissaan.

Itse olen miettinyt, että Esko Ahon hallitus teki suurimman virheen siinä, että se salli työpaikkojen laajamittaisen katoamisen. Ahohan on myöntänyt tämän haastattelussa, hän sanoi, että hän oletti työttömyyden myöhemmin laskevan yhtä voimakkaasti kuin mitä se nousi.

Nyt elvytetään, mutta valitettavasti elvytyksessä ei mietitä lainkaan työpaikkoja. Elvytys tulisi suunnata vain ja ainoastaan työpaikkojen ja tätä kautta yksityisen kulutuksen ylläpitämiseen, mutta nyt se suunnataan hieman toisin - kärjistettynä aivan liian usein yhden tai kahden hengen vakavaraisiin firmoihin, joiden tulot ovat laskeneet.

Ennusteeni on, että nykyelvytyksen johtaessa jossain vaiheessa täystuhoon, katoaa elvytys taloustieteen keinovalikoimista seuraavien vuosikymmenien aikana.

Pitää muistaa, että nykyelvytyksellä ei juurikaan pelasteta työpaikkoja monellakaan elinkeinoalalla. On eri asia pelastaa kannattamaton firma kuin työpaikat.

[F1nka]

^Katsoisin, että elvytys sinänsä, ellei hyödyllistä, niin ei ole ainakan kovin haitallista. Heikon taloustilanteen aikana valtion ja kuntien kannattaa uusia infrastruktuuria. Nyt kuitenkaan ei niinkään rakenneta uuden nousun välineitä, vaan lapataan rahaa kaikkeen kivaan.

[Golimar]

X

Vapo on sopinut lämpö- ja sähköliiketoimintansa eli Nevel Oy:n myynnistä ranskalaiselle sijoitusyhtiö Ardianille. Velaton kauppahinta on noin 656 miljoonaa euroa, se maksetaan käteisenä kaupan vahvistamisen jälkeen.

"Aiomme kasvattaa yhtiötä, investoimme ja palkkaamme lisää henkilökuntaa. Investoimme lisää Nevelin tuotantolaitosten, verkkojen tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen. Investointiohjelman suuruusluokka on toistakymmentä miljoonaa euroa", kertoo Ardianin sijoitusten hallinnoinnista Pohjoismaissa vastaavan Enordicin hallituksen puheenjohtaja Eero Auranne.

Vapo aikoo kaupasta saatavilla varoilla muun muassa vahvistaa tasettaan, kasvattaa asemaansa kansainvälisillä kasvualustamarkkinoilla ja jatkaa investointeja aktiivihiilen tuotannon laajentamiseen.

X

https://www.metsalehti.fi/uutiset/vapo-myy-lampoliiketoimintansa-ostaja-aikoo-kasvattaa-yhtiota/#c8995619

[P]

X

Vapo on sopinut lämpö- ja sähköliiketoimintansa eli Nevel Oy:n myynnistä ranskalaiselle sijoitusyhtiö Ardianille. Velaton kauppahinta on noin 656 miljoonaa euroa, se maksetaan käteisenä kaupan vahvistamisen jälkeen.

"Aiomme kasvattaa yhtiötä, investoimme ja palkkaamme lisää henkilökuntaa. Investoimme lisää Nevelin tuotantolaitosten, verkkojen tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen. Investointiohjelman suuruusluokka on toistakymmentä miljoonaa euroa", kertoo Ardianin sijoitusten hallinnoinnista Pohjoismaissa vastaavan Enordicin hallituksen puheenjohtaja Eero Auranne.

Vapo aikoo kaupasta saatavilla varoilla muun muassa vahvistaa tasettaan, kasvattaa asemaansa kansainvälisillä kasvualustamarkkinoilla ja jatkaa investointeja aktiivihiilen tuotannon laajentamiseen.

X

https://www.metsalehti.fi/uutiset/vapo-myy-lampoliiketoimintansa-ostaja-aikoo-kasvattaa-yhtiota/#c8995619

Nyt ollaan luopumassa turpeesta. Valtio myy energiantuotantoaan. Kohta päätöksiä joudutaan perumaan realismin purressa persuksesta. Firman ostaneet fransmannit - profit!  Näinhän se menee.

Koko tavoite 2035 on epärealistinen. Niin epärealistinen, että kukaan muu ei edes sellaista lupaa. Ruotsalaiset kun ovat lupailleet vasta 2045...

[Velmu]

Tämä Mauri Peltokankaan puhe kannattaa hilentyä kuuntelemaan. Siinä on asiaa. https://www.facebook.com/mpeltokangas/videos/670544330497739

[Roope2]

Kaupunki|Kuntapolitiikka


Helsinki leikkaa pienten lasten vanhemmilta yli 200 euroa kuussa: "Asia saa minut vieläkin raivon valtaan", sanoo vastasynnyttänyt psykologi Anu Heikkilä

Kun Anu Heikkilä kolme viikkoa sitten kotiutui esikoisensa kanssa Helsingin Naistenklinikalta, hän käytti ensimmäisen päivänsä kirjoittamalla sähköpostia kaupunginvaltuutetuille. Sähköposti koski kotihoidontuen Helsinki-lisän leikkauksia.

Kaupunginvaltuuston enemmistökokoonpano kokoomus, vihreät, Sdp ja Rkp olivat tiedottaneet budjettisovusta, jonka myötä Helsinki-lisä leikattaisiin pois muilta kuin alle 1-vuotiailta 1. kesäkuuta 2021 alkaen.


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007665469.html




Kansakunnassa väen kerrotaan vähenevän. Mutta elämä on valintoja ja rahoille löytyy hyödyllisempiäkin kohteita.

[Echidna]

Uutisesta ei ihan tarkalleen ole kyse, mutta "Valkoisen setämiehen" blogi tulkkaa hyvin tilastotietoa.

https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/valkoinen-setamies-kertoo-tosiasioita

...
Verohallinto siis yhtyi kuoroon. Se raportoi perjantaina (18.12.) tulojen kasvusta, mutta myös räikeästä epätasa-arvosta, joka on sattumoisin kansanrintaman avainteemoja. Nyt epätasa-arvoa todistavat kylmät luvut:

"Miehet maksavat veroja enemmän kuin naiset. Vuonna 2019 miehet maksoivat veroja 17,4 miljardia ansiotuloista ja 2,1 miljardia pääomatuloista. Naiset puolestaan maksoivat ansiotuloista veroja 11,2 miljardia ja pääomatuloista 0,9 miljardia", Verohallinto laskee tiedotteessa.

Verohallinnon mukaan miehet ovat halukkaampia myymään yrityksiä ja he ovat kasvuhakuisempia kuin naiset. Nyt hallitukselta voisikin kysyä, millä rajoituksilla tätä räikeää epäkohtaa voisi korjata.
...

[Echidna]

Nyt voi hyvillä mielin käydä kuntavaaleihin, taskut täynnä tukirahaa.

Koronavuosi oli kuntien taloudessa historiallisen hyvä – Helsinki tehtaili 500 miljoonan euron tuloksen ja luku voi nousta vielä lisää

Valtio antoi kunnille niin roimat koronatuet, että Kuntaliiton powerpoint-taikuritkin olivat ihmeissään.

Vuoden 2020 tilinpäätösarvioiden valossa kuntatalous vahvistui ennätysheikolta tasolta poikkeuksellisen hyviin lukemiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen.

Vuosikate nousi yli 4,5 miljardiin euroon. Luku on niin korkea, että Kuntaliiton asiantuntijat joutuivat piirtämään lukua kuvaavan pystyakselin uudestaan, jotta viime vuoden pylväs mahtuisi vertailtavaksi aiempien vuosien numeroiden kanssa.
...
Vuonna 2020 Manner-Suomen kunnista negatiivisen tuloksen teki vain 27 kuntaa, kun edellisenä vuonna tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa. Kaikkien vuonna 2020 negatiivisen tuloksen tehneiden kuntien tappiot jäivät muutamiin miljooniin.

Suurimmat kaupungit tekivät euromääräisesti suurimmat tilikauden tulokset. Kärkipäässä oli Helsinki 497 miljoonan euron tuloksellaan. Seuraavina olivat Espoo 140 miljoonan, Outokumpu 81 miljoonan, Tampere 69 miljoonan ja Lahti 43 miljoonan euron tuloksellaan.

Outokummun tulosta selittää energiayhtiön osuuksien myynti. Outokumpu teki parhaan asukaskohtaisen tuloksen.

Osin voi käydä niin, että heikoimmat kunnat voivat viime vuoden luvuilla katteet useamman aiemman vuoden alijäämät. Tulevina vuosina kriisikuntamenettelyihin voi siis olla aiempaa vähemmän painetta.

Kuntaliitosta muistutetaan, että vaikeuksia on pian näkyvissä.

"Ilman valtion koronatukia kuntien syöksykierre olisi jatkunut. Kun kuntavaalit ovat tulossa, niissä ei kannata luvata yhtään mitään", Karhunen toteaa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronavuosi-oli-kuntien-taloudessa-historiallisen-hyva-helsinki-tehtaili-500-miljoonan-euron-tuloksen-ja-luku-voi-nousta-viela-lisaa/316ce6cc-1f0d-4c6b-89ca-a3fd0efa1396

[Supernuiva]

^Hallituspuolueet haluavat varmistaa hyvän kuntavaalituloksen, kun julkisia palveluja voidaan järjestää entistä enemmän.

[F1nka]

No nyt:

Päihdehoitoa tarjoava Minnesota-Hoito Oy on hakeutunut konkurssiin – saataviaan vaatii myös Verohallinto
...
Lapuan Minnesota-hoitoyrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Simo Seppelin sanoo, että syynä on "pitkään jatkunut vääntö viranomaistahojen kanssa".

Valviran mukaan Minnesota-hoito ei täytä yksityisten sosiaalipalvelujen toimintaedellytyksiä, joten se on arvonlisäverovelvollinen. Yritys ei kuitenkaan ole vuosiin perinyt arvonlisäveroa asiakkailtaan.
...

https://yle.fi/uutiset/3-11781379

Lisäys  ja lähteet:

Verohallinto hakee yksin Minnesota-Hoito Oy:tä konkurssiin – käräjäoikeudessa sattui virhe
Yle uutisoi tiistaina, että Minnesota-Hoito Oy on hakeutunut konkurssiin. Tosiasiassa yritys ei ole jättänyt omaa konkurssihakemusta.

https://yle.fi/uutiset/3-11783138

[snap]

Talouselämä uutisoi, että Suomi on taloustilastojen valossa muuttumassa banaanivaltioksi.

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-talouskasvu-lahes-maailman-heikointa-miksi-suomalaiset-eivat-ole-huomanneet-tata-ihmettelee-tiedon-kaivanut-johnny-akerholm/3036b36b-bfc7-4aed-8bd4-e0d33fb56165 (18.3.2021)

Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa – "Miksi suomalaiset eivät ole huomanneet tätä", ihmettelee tiedon kaivanut Johnny Åkerholm

Suomen talouskasvu on kymmenen vuoden ajan ollut lähes maailman surkeinta.

"Miksi suomalaiset eivät ole huomanneet tätä", ihmettelee synkän tiedon tilastoista kaivanut Johnny Åkerholm, joka on tehnyt pitkän uran kansantaloustieteen parissa.

Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008–2019 ainoastaan seitsemän maata maailman 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi.

[..]

"Rupesin ihmettelemään, että vaikka Suomen sijoitus kilpailukykyvertailussa laski, Suomi oli edelleen kymmenen parhaan maan joukossa. Kasvu sen sijaan on ollut vaatimatonta."

[..]

Tulos Suomen sijoittumisesta maailman hitaimmin kasvaneiden maiden joukkoon oli hämmästys asiantuntijalle itselleenkin. Euromaiden vertailussa huonommin ovat pärjänneet vain Kreikka ja Italia.

Hyvinvointi rahoitettu velkarahalla

Hätkähdyttävän huomion taustalla on eräs ilmeinen asia.

"Suomen hyvinvointi on rahoitettu ajamalla julkista alijäämää ja kotitalouksien alijäämiä", Åkerholm sanoo ja tarkoittaa että Suomi on yksinkertaisesti elänyt velaksi.

Vuosina 2008–2019 julkisen sektorin säästämisvaje oli 40 miljardia euroa ja kotitalouksien 50 miljardia euroa.

"Ei ole ollut kasvua eivätkä yritykset ole investoineet. Yrityksillä on päinvastoin iso säästämisylijäämä."

Kotitaloudet ja julkinen sektori velkaantuvat, mutta yritysten usko tulevaisuuteen näyttää heikolta.

[..]

Raaka-aineiden vienti noussut kohisten

Myös Suomen viennin kehityksestä on Åkerholmin mukaan syytä olla huolissaan. Tavaraviennin osuus on noin 70 prosenttia kokonaisviennistä. Viennin rakenteen kehitys kulkee Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta väärään suuntaan.

"Raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia", Åkerholm kummastelee.

Suomi vie maailmalle esimerkiksi kaivannaisia, sellua ja kartonkia.

"Vastikään kuuntelin uutista, että sahatavaran vienti olisi elpynyt hienosti. Iloitsemme siis siitä, että viemme ulos samaa tavaraa kuin 150 vuotta sitten."

Onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin?

"Ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole. Kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen."

[..]

[Roope2]

Uuden Suomen puheenvuorossa Matti Viren perehdyttää meidät BKT:n laskelman taustaan. Esim. alv-prosentin korottaminen nostaa yhdessä yössä BKT:a ja EU-jäsenmaksuamme, mutta BKT:n nousun havaitseminen hyvinvoinnissamme vaatii jo poliittista pelisilmää.


https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/354890/

[valtakunnanpärkhele]

Virhersosialistinen tyttöhallitus, maailman paras koronan hoito^tm, AY-vetoiset työmarkkinat,  rahan kylväminen Etelä-Eurooppaan, alati nousevat polttoaineiden ja energian hinta, kiristyvä verotus, paisuva julkinen sektori, 'eriarvoisuuden' poistaminen, tuloerojen tasaaminen, maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka ja kaikki muu sosialistikiva ei näytä olevan voittava strategia, mitä tulee talouskasvuun.

Suomen kasvu Europan komission ennusteen mukaan EU:n surkein 2021 sekä 2022.

[tweet]1412701109160927237[/tweet]
[tweet]1412707077970145280[/tweet]

[repo]

Ainoastaan viisikon tiedoituskanava Yle ei kykene selittämään, miksi Suomi päätyi joukon hännille EU-komission talouskasvulistalla. Myös Iltalehti on löytänyt asiat parhain päin selittävän pääekonomistin.

Suomen talouskasvu koko EU:n hitainta – ja sille on yksinkertainen syy

Suomen talous kasvaa EU-maista hitaimmin, kertoo EU-komissio.

* Syynä on, että Suomi selvisi koronakriisistä hyvin, kertoo työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius.
* Lisäksi talouden kasvuvauhtiin vaikuttaa muun muassa Suomen talouden rakenne.
* Elpymistä auttaa jonkin verran myös EU:n elpymispaketti.
[...]

Työeläkevakuutusyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius sanoo, että Suomen muita maita heikompi kasvuennuste on looginen, kun katsoo vuoden 2020 kehitystä.

Suomen bruttokansantuote supistui koronakriisin ensimmäisenä vuonna 2,8 prosenttia, eli kriisi kuritti Suomea suhteessa vähemmän kuin muita EU-maita keskimäärin.

– Meillä on normalisoitumisen matka pienempi kuin maissa, joissa kuoppa lähenteli kymmentä prosenttia vuonna 2020, Helenius sanoo.

Toinen selitys liittyy Suomen talouden rakenteeseen. Suomessa talouskasvu perustuu vahvasti teollisuustuotantoon, joka alkoi elpyä varhain viime vuonna. Heleniuksen mukaan esimerkiksi Kiinan parantunut tilanne heijastui nopeasti Suomen suhdanteeseen.
[...]

Kolmas selittävä tekijä liittyy pitkän aikavälin kehitykseen, Helenius sanoo. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomen tuottavuuskehitys on ollut pohjoismaisia ja eurooppalaisia verrokkimaita heikompi.

– Yksi syy on talouden tuotantorakenne, joka uusiutuu hitaasti. Taloudessa ei synny korkean arvonlisän yrityksiä riittävän paljon riittävän nopeasti.
[...]

– Jos katsotaan [Suomessa] toimialojen liikevaihtokuvaajia, matkailu- ja ravitsemusalat ovat huiman negatiivisia normaalitasoon verrattuna. Kauppa on yli, ja teollisuus sekä rakentaminen vähän alle normaalin.
[...]

– Onhan meillä esimerkiksi työttömyysaste korkeammalla kuin ennen koronakriisiä. Uskon, että koronan iskuja korjataan vielä jonkin aikaa.
[...]

Iltalehti, 9.7.2021

Iltalehden jutun kruunaa jutun lopetus.

Tiina Heleniuksen mukaan EU:n paketti on tarpeellinen, mutta se tarvitsee rinnalleen yksityistä rahaa. Helenius sanoo, että yritykset ovat vihreän siirtymän ytimessä.

– Olen nähnyt luvun, että vihreän siirtymän kunnolliseen toteuttamiseen tarvitaan 350 miljardia euroa vuodessa. Eihän tällä EU:n paketilla yksinään pitkälle pötkitä.

Mitä kaikkea näitä sloganeita on tähän mennessä ollut? Ainakin oli "clean tech", no nyt on "vihreä siirtymä". Ei se tarvitse kuin 350 miljardia euroa/vuosi yksityistä rahaa EU-paketin lisäksi. Vetää sanattomaksi. Ehkä se on tarkoituskin, "änkyröille luu kurkkuun, vihreä siirtymä tulee, naiset johtaa, get over it".

[Echidna]

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà arvelee työllisyysastekäppyröistä, että tämä talouskriisi on Suomen historian parhaimmin hoidettu. Tästä saattaa tulla virallinen totuus, kunhan Sanna tulee kesälomalta pokkaamaan kunnian. Mikä lienee totuus tilastojen takana, joko oppivelvollisuuden jatkaminen näkyy tilastoissa? 

[tweet]1419943485944352769[/tweet]

Ei näin hyvin hoidettua talouskriisiä taida löytyä Suomen historiasta. Yleensä kriiseillä hyvin pitkät jäljet, etenkin työllisyydessä.

[JoKaGO]

Mikä lienee totuus tilastojen takana, joko oppivelvollisuuden jatkaminen näkyy tilastoissa? 

Tuo mitä pahin hölmöläisten peiton jatkaminen häivytetään aivan varmasti näkyvistä, käppyrät pidetään kauniina väkisin.

[F1nka]

1. Onko työllisten kappalemäärät kasvaneet?

2. Kuinka paljon on otettu uutta velkaa per lisätyöllistetty?

Työllistäminen on helppoa, taloudellisesti kannattava työllistäminen vaikeaa.

[Roope2]

3) Kuinka paljon lomautettuina olleita siirtyi takaisin vakituisiin hommiin?

[kekkeruusi]

Vasemmistolainen suhmurointi on vaan parempaa suhmurointia:

HUS:in ja Tradekan uusi miljoonayhtiö kanavoi verovaroja vasemmistolle
Helsingin–Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) alkaa vuokrata diagnostiikkalaitteita vasemmistotaustaisen Tradekan kanssa perustettavalta yhtiöltä jopa 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Syyksi kerrotaan halu kiertää sote-lainsäädäntöä.

* Tradekasta tulee uuden laitehankintayhtiön enemmistöomistaja ja -rahoittaja.
* Yhtiö ostaa laitteita HUS:ilta ja laitevalmistajilta ja vuokraa ne kovalla korolla takaisin HUS:ille.
* Vasemmistopuolueiden hallitsema Tradeka jakaa voittovarojaan vasemmistolaiseen poliittiseen toimintaan ja vaalirahoitukseen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/664d12ac-dbfd-4d87-bfc7-575ee36b7df7

Ihan viatointa toimintaa, varmasti. 
"Yksi erikoisuus järjestelyssä on se, että Tradeka oli ainoa tarjouksen tekijä. HUS etsi yhtiökumppania julkisen kilpailutuksen kautta neuvottelumenettelyllä. Neuvotteluihin osallistui kaksi yhtiötä, mutta tarjouksen jätti vain Tradeka.

HUS:in sisällä lopputulema on herättänyt epäilyksiä sopupelistä etenkin, kun Tradekan puolella neuvotteluista vastasi Lehtosen entinen työkaveri ja hyvä tuttava, HUS:in johtoryhmästä Tradekan hoivayhtiöön liiketoimintajohtajaksi siirtynyt Janne Aaltonen. Aiemmin Aaltonen toimi muun muassa HUS:in yksityissairaala HYKSin Oy:n toimitusjohtajana Lehtosen johtaessa yrityksen hallitusta."

[Velmu]

Kummallista miten olemattomalle huomiolle valtion mieletön ja jatkuvasti kiihtyvä velkaantuminen on jäänyt www.velkakello.fi

[kekkeruusi]

Kummallista miten olemattomalle huomiolle valtion mieletön ja jatkuvasti kiihtyvä velkaantuminen on jäänyt www.velkakello.fi

Elokapinalliset maksavat nuo sitten aikanaan. 

[Golimar]

Näin Enersense aikoo elvyttää Mäntyluodon telakan – "Tiedostamme yhtiön nykyisen tilanteen"
Jos pörssiyhtiö sietää riskiä, niin Porin kaupunki on valmis samaan, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laulainen (sd.).

TILAAJILLE

Yrityskaupasta kerrottiin kaupungintalolla hymyssä suin. Vasemmalta: Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.), Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laulainen (sd.). KUVA: HEIKKI WESTERGÅRD

Sakari Muurinen
4.10. 17:04 | Päivitetty 4.10. 21:33
Pori

Mäntyluodon telakan kaupan tiedotustilaisuutta Porin kaupungintalolla edelsi tyytyväinen hykertely.

Kaupunki ja energiayhtiö Enersense olivat löytäneet toisensa.

Enersense osti vaikeuksissa pitkään olleen Pori Offshores Constructionin (POC).

Tämän jälkeen kaupunki osti Enersenseltä tytäryhtiönsä kautta telakan kiinteistöt ja vuokraa niitä takaisin Enersenselle.

YRITYS
Enersense
Porilainen pörssiyhtiö, jonka toimialoja teollisuus, rakentaminen, energia ja tietoliikenne.

Keskittynyt etenkin päästöttömiin energiaratkaisuihin.

Vuonna 2020 liikevaihto 144 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,6 miljoonaa.

Työllistää noin 2 200 henkilöä 40 eri maassa.

https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000008308479.html

Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja kännissä töissä
https://www.youtube.com/watch?v=F9GfPY4D2Ss

[kartiokulmio]

Kuka oikeasti tuosta yllättyy?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vertailu-helsinkilaisten-ostovoima-selvasti-monien-ita-euroopan-kaupunkien-asukkaita-heikompi/8299742#gs.h8o2am

Vertailu: Helsinkiläisten ostovoima selvästi monien Itä-Euroopan kaupunkien asukkaita heikompi


Prahassa, Bratislavassa ja Varsovassa asuu varakkaampia ihmisiä kuin Helsingissä.

Ostovoimatieto ilmenee Maailmanpankin ja OECD:n laskelmista, joita Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa asuntoja rakentava YIT esitteli pääomamarkkinapäivillään viime tiistaina.

Bruttokansantuote henkeä kohden (2019) oli Prahassa 84 000 dollaria, Bratislavassa 77 000 dollaria ja Varsovassa 70 000 dollaria. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla se oli 60 000 dollaria.

Sanotaan, että Suomi on köyhä ja siksi jää, mutta näin erikoiseksi tilannetta on osannut arvata vain harva.

Myös YIT:n toimitusjohtaja Markku Moilanen hämmästelee vertailun tulosta.

– Yllätyin pitkään tekemämme analyysin tuloksista, suomalainen kun olen. Kyllähän tämä toki näkyy vauraassa katukuvassa ja yleisessä hyvinvoinnissa, Varsovassa toissa viikolla vieraillut Moilanen sanoo.

[JoKaGO]

Korjaantuisiko tuo, jos Helsingin muuhun maahan pumppaamat eurot jäisivätkin Helsinkiin?
Paljonko on Raahen tai Tornion bkt per kapita? Paljonko muiden suurten tehdaspaikkakuntien? Entä muiden suomalaisten kaupunkiseutujen?

[haermae]

Ulkomaiset sijoittajat ostavat kiinteistöjä Suomesta voidakseen jatkossa tarjota suomalaisille edullisempia vuokra-asuntoja. Tuohan on kivasti tehty.

https://www.hs.fi/talous/art-2000008528881.html

Ulkomaiset sijoittajat haalivat nyt asuntoja Suomesta, asian­tuntijan mukaan se voi näkyä vuokrissa yllättävällä tavalla

Ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomeen kohdistuvat sijoitukset ovat muutamassa vuodessa kasvaneet miljardiluokkaan. Ensimmäiset sijoitukset tehtiin vuonna 2015, ja tahti on kiihtymään päin.

Ammattimaiset kiinteistösijoittajat tekivät vuonna 2021 Suomessa kiinteistökauppoja noin seitsemällä miljardilla eurolla. Luku perustuu KTI Kiinteistötiedon seurantaan.

Asuntojen osuus ammattimaisten kiinteistösijoittajien kaupoista oli 2,3 miljardia euroa. Summa on suurin viiteen vuoteen.
...
Sijoittajat ovat kymmenen viime vuoden aikana kiinnostuneet yhä enemmän vuokra-asuntojen omistamisesta, vaikka niistä saatavat vuotuiset nettotuotot ovat pienempiä kuin muissa kiinteistöissä.

Kun esimerkiksi toimistojen ja kauppakeskusten tulevaisuudennäkymissä havaitaan erilaisia riskejä, asuntojen omistaminen voi olla kiinteistöjen arvonnousun kannalta monen sijoittajan mielestä parempi vaihtoehto.
...
Tällöin asunnoista saatava 3–3,5 prosentin nettotuottotavoite yhdistettynä lupaaviin asuntojen arvonnousunäkymiin on monelle houkutteleva vaihtoehto.
,,,
Ulkomaisten kiinteistösijoittajien tulo Suomen markkinoille kertoo hänen mukaansa siitä, että Suomen talouden kukoistukseen uskotaan – tai vähintään siihen, että isojen kaupunkien hyvillä kohteilla on vuokrakysyntää.

Vuokralaisten kannalta on Kalevan mielestä eduksi, että vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa.

"Tarjonnan kasvu on vuokrien nousun ainoa lääke. Se myös opettaa, että vuokralaisesta on pidettävä hyvää huolta."
...
JLL arvioi, että ulkomaisten kiinteistösijoittajien vuokra-asuntokanta lähestyy tänä vuonna jo 30 000 asunnon määrää.

Kansainväliset sijoittajat ovat Suomessa tyypillisesti kiinnostuneita uusista tai uudehkoista asuintaloista erikokoisissa kasvukeskuksissa.
...
Lisäksi Suomi on monelle eurorahastolle sopiva euromaa, jossa asuntojen vuokrasääntely on vähäistä.
...
Ulkomaiset sijoittajat ostivat aiemmin vain valmiita kohteita. Kun nyt ostetaan jo hankkeita, suomalaisilta toimijoilta vapautuu pääomia asuntojen uustuotantoon, mikä lisää tarjontaa, Lehtonen pohtii.

"Se voi pitkällä jänteellä hidastaa vuokrien nousua."