Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Golimar]

Nykyisen asuinpaikkani matuluku on 43 % ja uuden asuinpaikkani on kai 0% kun matukoneen vastaus on *Tietoja ei saatavilla, mutta siellä kaupungin keskustan luku on 6% ja koko kaupungin luku 5%. Ihmetyksekseni on tuohonkin kaupunkiin tullut moskeija mutta se on noin 25 kilometrin päässä talostani, aiemmin lähimmät moskeijat olivat noin 100 kilometrin päässä.

[Kramsun haamu]

Tuo Saukkonen kertoili ettei kovin paljon mamuja, näkyvät ehkä enemmän katukuvassa, kun nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Ja kuulemma lapset luovat "harhakuvan" mamujen määrästä, koska suomalaiset tekevät vähän lapsia ja mamut paljon. 

Eihän tässä Saukkosen kommentissa ole mitään järkeä. Samaan aikaan epäsuorasti myöntää, että nuoremmissa ikäluokissa on enemmän maahanmuuttajia, mutta toteaa heti perään ettei se mitään tarkoita.

[FadeAway]

Pääkaupunkiseudulla , jopa samalla kadulla voi rikkausaste vaihdella todella paljon, jopa talojen välillä.
Voi olla, jopa (lähes) täysin (80-95%)mamutettu kerrostalo ja meno kuin , piip.
Vastaavasti toisella puolella katua noin 10% ja kadun päässä about 0%.

[Lalli IsoTalo]

Eihän tässä Saukkosen kommentissa ole mitään järkeä.

Salapersu?

[Betonikostaja]

Tuo lajittelu postinumeron perusteella ei kerro kaikkea keskittymisestä.

Ei kerro, ei. Helsingin ja Espoon eliittialueiden ulkopuolella on varsin yleistä, että samalla postinumeroalueella on joku matuhelvetti sekä suomalaisvaltainen alue. Silloin matuluvut voivat näyttää siedettävämmiltä. Tämä on sitä kuuluisaa sosiaalista sekoittamista.

Mutta kyllä nuo tilastot paljastavat ainakin ne pahimmat matuhelvetit. Jos matuluku huitelee 40 prosentissa yllä mainituista lieventävistä tekijöistä huolimatta, niin silloin tietää varmasti, että äbäläwäbälää ja neekeröintiä ei tarvitse kaukaa etsiä.

[Kallan]

Jutussa mainitaan tilastointitapa. Maahanmuuttaja on ulkomailla syntynyt ei suomalaisille vanhemmille. Maahanmuuttajataustaisen ainoan tiedetyn vanhemman tulee olla ulkomailla syntynyt tai molempien, muuten on tilastoissa suomalaistaustainen.

Taustaisuus myös katkeaa ensimmäisen polven jälkeen. Aika hurjia ovat luvut jos mukana olisi myös toisen ja mahdollisesti kolmannen polven maahanmuuttajataustaiset.

Hetki, käsitinkö nyt oikein että jos toinen vanhemmista on suomalainen, lapsi merkitään suomalaiseksi? Tämähän mahdollistaa myös de-facto-maahanmuuttajien 'suomalaistamisen', jolloin Kalergi-lapset lasketaan ikäänkuin kantasuomalaisiksi, vaikka kehitysmaageenit kyllä näkee kauas katukuvassa.

[Augustus]

Rikkaimmat alueet pk-seudulla:

Hakunila 44 % matuja
Kontula-Vesala-Kivikko 43 % matuja
Koivukylä-Havukoski 43 % matuja
Henttaa 41 % matuja
Tuomarila-Suvela 39 % matuja
Länsimäki 39 % matuja

Ja sellaiset 20 prosentin lukemat ovat hyvin tavallisia, kun äkkiä katsoin.

Kärjessä olisi myös Otaniemi 44 %, mutta nämä ovat suurelta osin opiskelijoita eivätkä haittamatuja.

Onnea Helsinki, Vantaa ja Espoo! Rikastuttu on

Tuo lajittelu postinumeron perusteella ei kerro kaikkea keskittymisestä.  Esimerkiksi Ylen hakukoneen "Länsimäki" (postinumero 01280) kattaa myös pientalovaltaisen Rajamäen (ilmakuva).

Vantaan kaupungin karttasivuilta (kartta.vantaa.fi) voi kaivaa kaupunginosittain muunkielisen väestön osuuden, ja se oli viime vuodenvaihteessa Länsimäessä 51%.  Samoin Koivukylä-Havukosken muunkielisten prosenttiosuus ei kerro sitä, että Havukoskella se on 51% ja varsinaisessa Koivukylässä 26%.

Hakunilan pohjois- ja kaakkoisosassa on melkoisesti pientaloasustusta, joten keskisessä kerrostalovaltaisessa Hakunilassa muunkielisten prosenttiosuus voi ylittää jopa Havukosken ja Länsimäen vastaavat.  Näiden kolmen kaupunginosan alueelta löytyy taatusti kortteleita, joissa muunkielisten prosenttiosuus menee reilusti yli kuudenkymmenen.
...

Itse asioin Hakunilassa viikottain, ostoskeskuksessa. Ostari on vanha, se on ollut samanlainen jo 80-luvulla ja varmaan jo 70-luvulla. Siellä on se lähiön perus-setti: terveyskeskus, apteekki, K-Supermarket, R-kioski, pitserioita ja partureita. S-Market on kivenheiton päässä varsinaisesta ostarista, kuten myös kirjasto. Siinä on halpismatuparturi, vieressä joku uusi parturi, jossa on joskus huivipäinen nainen, mutta ei asiakkaita (ennen siinä oli kantisparturi), pizzeria, jota pitää matut (on ollut siinä ainakin 10-15 vuotta, hyvä pitsa!). Kolmas parturi ja neljäskin löytyy (en tiedä kuka pitää). R-kioskia pitää matutaustaiset. Siellä oli(on) joku etninen ruokakauppa (Viro ehkä, ennen ainakin). Siellä on Piilopaikka-niminen kapakka, joka on ollut siellä 70-80-luvulta asti, en tiedä kuka pitää. Lisäksi on joku pubi ( Santa/Viva Maria), en ole käynyt, luultavasti myös vanha mesta. Joku nepalilainen tms. paikka myös löytyy.

Hakunilassa ostarilla liikkuessa näkyy kyllä aina tunnistettavasti ulkomaalaistaustaisia melkein koko ajan, mutta ei niin paljon kuin tuo prosenttiluku 44% antaa ymmärtää. Varmaan siksi, että osa on jotain Itä-Euroopan porukkaa tai jotain muuta. Perinteellisiä kantisjuoppoja näkyy.  En tiedä mikä meno on siellä iltaisin, koska en silloin liiku siellä.

Hakunilassa paljon isoja kaupungin kerrostaloja Helsingin Kontulan tapaan, jotka ovat jostain 60-70-luvulta. Nyt sinne on rakennettu uusia kerrostaloja ostarin läheltä menevän päätien varteen ja ne ovat kai melkein valmiita. Rakennusliike Lehto (nyt uutisissa talousvaikeuksien takia)  on ollut urakoitsijana ainakin joissain niistä ja näinkin puoli vuotta tms. sitten Lehdon mainoksia netissä näistä uusista Hakunilan asunnoista (= hyvää myyntipuhetta), eli omistusasuntoja  sinne on valmistumassa.

 

[Betonikostaja]

Hakunilassa paljon isoja kaupungin kerrostaloja Helsingin Kontulan tapaan, jotka ovat jostain 60-70-luvulta. Nyt sinne on rakennettu uusia kerrostaloja ostarin läheltä menevän päätien varteen ja ne ovat kai melkein valmiita. Rakennusliike Lehto (nyt uutisissa talousvaikeuksien takia)  on ollut urakoitsijana ainakin joissain niistä ja näinkin puoli vuotta tms. sitten Lehdon mainoksia netissä näistä uusista Hakunilan asunnoista (= hyvää myyntipuhetta), eli omistusasuntoja sinne on valmistumassa.

Kukahan on niin hullu, että ostaa uuden omistusasunnon jostain matuhelvetistä? Uusissa asunnoissa hinnat tuskin ovat kovin edulliset Hakunilassakaan, ja kaupan päälle saa matut riesakseen. Luulevatko päättäjät ja rakennusliikkeet, että ihmiset ovat tyhmiä? Samaahan on tehty esimerkiksi Perkkaalla.

Matuvaltaisuus näkyy ihan selvästi ainakin vanhojen asuntojen hinnoissa. Jossain Havukoskella ja Suvelassa on todella edullisia asuntoja. Oikein innolla odotan, että näidenkin alueiden statusta lähdetään kohottamaan ja pykäistään gheton kylkeen uudenkarheita taloja ja toivotaan, jos se arvostus siitä nousisi

Päättäjille ja rakennusliikkeille sellaiset terveiset, että ei se paska siitä suklaakuorrutuksella parane. Matualueiden uudet asunnot päätyvätkin luultavasti ennen pitkää gryndereille, jotka alkavat tehdä niillä tiliä. Vuokralaisina matut ja maksajina suomalaiset veronmaksajat.

[Radio]

Suomesta on tullut luokkayhteiskunta, jossa slummeissa asuvat köyhät ja työkyvyttömät. Varakkaampi ja kyvykkäämpi kansanosa kerääntyy vastaavasti omille alueilleen. Rasistinen muuttoliike jatkuu. Valehtelemalla maahamme tulleet valloittajat eivät olekkaan osoittautuneet kotoutuviksi kultamuniksi, vaan raskaaksi taakaksi oikeaa tuottavaa työtä tekeville.
Suomeen on myös valheilla tuotu kielihelvetti, kotoutuneiden piti oppia suomenkieli...
Somaliämmä osoitti suomeksi tiedontasonsa julistamalla Helsingin arvorakennusten rakentajaksi orjat!
Kertoo myös kouluopetuksemme pilanneesta  sosialismista. Peruskoulu kopioitiin Itä-Saksasta ja yliopistot hapatettin tuottamaan koko kansasta maistereita. Suurin osa kelvottomia oikeisiin töihin.

[Siili]

Kukahan on niin hullu, että ostaa uuden omistusasunnon jostain matuhelvetistä?]

Ei kukaan, jonka budjetti antaa varaa maksaa itseään enemmän miellyttävästä ympäristöstä.  Kaikilla vaan ei ole.

Matualueiden uudet asunnot päätyvätkin luultavasti ennen pitkää gryndereille, jotka alkavat tehdä niillä tiliä. Vuokralaisina matut ja maksajina suomalaiset veronmaksajat.

Valkopaon hintaromahdusta käyttävät hyväkseen uudet yrittäjät, joiden liikeideaan kuuluu vuokra-asuntojensa ylläpidon minimointi laillisuuden rajalle (ja sen alle). Todellinen ränsistymisenä ilmenevä slummiutuminen on hyvin todennäköinen skenaario.

Segregoituneiden alueiden synty vaikuttaa myös viereisiin pientalovaltaisiin alueisiin, etenkin jos ne kuuluvat samaan koulupiiriin.  Segregaatiopotentiaalin arvioimiseksi asuntoshoppailijan on siksi hyvä tarkastaa alueen mamuprosentin lisäksi myös naapurialueiden vastaavat ja suuralueen koulujen S2-prosentit.  On hyvä, että Yle tarjoaa tähän työkaluja.  Arvioinnissa on tietenkin huomioitava, että koulupiireja voidaan jatkossa yhdistellä segregaatiovastaisen taistelun nimissä.

[Melbac]

Suomesta on tullut luokkayhteiskunta, jossa slummeissa asuvat köyhät ja työkyvyttömät. Varakkaampi ja kyvykkäämpi kansanosa kerääntyy vastaavasti omille alueilleen. Rasistinen muuttoliike jatkuu. Valehtelemalla maahamme tulleet valloittajat eivät olekkaan osoittautuneet kotoutuviksi kultamuniksi, vaan raskaaksi taakaksi oikeaa tuottavaa työtä tekeville.
Suomeen on myös valheilla tuotu kielihelvetti, kotoutuneiden piti oppia suomenkieli...
Somaliämmä osoitti suomeksi tiedontasonsa julistamalla Helsingin arvorakennusten rakentajaksi orjat!
Kertoo myös kouluopetuksemme pilanneesta  sosialismista. Peruskoulu kopioitiin Itä-Saksasta ja yliopistot hapatettin tuottamaan koko kansasta maistereita. Suurin osa kelvottomia oikeisiin töihin.

On se kai oikeassa sosialismista mutta onko koulu todella muka kopioitu itä-saksasta?.Yliopistosta myös taitaa olla oikeassa?.Mikäköhän on nykyään "arvorakennus" helsingissä.Noilla on aika kiva historia ja harva taitaa tietää ketä ne on alunperin rakentanut.Käsitääkseni venäläiset on rakentaneet suurimmat helsinkiin?.

[Siili]

Hesarin toimittaja kertoo valkopaostaan:

Hyvästi, rakas lähiöni
Lapset kasvoivat ja kotoisa lähiö muuttui. Niinpä perheestäni tuli osa ilmiötä, jota vastaan kaupunki yrittää taistella.

Rakastin lähiötäni.

Viime viikolla kuitenkin muutin lasteni kanssa parin kilometrin päähän toiseen kaupunginosaan.

SYITÄ muuttoon oli monia, esimerkiksi asumisen hinta ja lasten harrastukset. Yksi syy oli kuitenkin rakkaan lähiön muuttuminen levottomaksi.

Läheisessä leikkipuistossa oli pystyryöstöjen sarja, jossa ikätoverit veivät koululaisilta lippiksiä, kännyköitä ja karkkirahoja.

Ikkunoita rikottiin, rakennuksia töhrittiin.

En ole pelännyt omasta puolestani vaan lasteni puolesta. En halua, että heitä uhkaillaan illalla futistreeneistä palatessa tai että heidän pyöränsä varastetaan omasta pihasta.

Juttuun kuuluu luonnollisesti Hesarin toimittajille ilmeisen pakollinen diskleimeri:

Osan niin sanotuista ongelmatapauksista tunnen, osa saapui vanhalle asuinalueelleni muista lähiöistä – asuimme metroradan varrella. Lapset ja nuoret tulivat monenlaisista perheistä, joten ei tehdä tästä maahanmuuttokysymystä.

Samaan vakiomuottiin sopii valtavan ongelman nimittäminen "haasteeksi":

Vaikka muuttomme tapahtui kaupungin sisällä, kuulun minäkin siihen joukkoon, joka syventää kaupunginosien välistä eriarvoisuutta. Se on yksi Helsingin suurimpia haasteita.

Vaikuttaa siltä, että kolumnit ovat joillekin Hesarin toimittajille eräänlaisia rippikoppeja, joissa syntinsä tunnustamalla tuntee vapautusta ja on vapaa jatkamaan niiden tekemistä varsinaisen journalistisen työn yhteydessä. 

Toinen esimerkki julkisesti ripittäytyvästä Hesarin journalistista on Anna-Stina Nykänen:

Somaliassa syntynyt, mutta Suomessa kasvanut Ujuni Ahmed panee lukijan peilin eteen. On pakko myöntää, että minä olen se ihminen, jolle monet asiat ovat niin arkaluontoisia, että niistä on hienotunteisesti eli pelkurimaisesti vaiettava.

Se on mukavuudenhaluista ja väärin. Silti juuri niin minä olen tehnyt.

Ujuni Ahmed moittii kirjassa feministejä siitä, että emme ole taistelleet musliminaisten rinnalla huivipakkoa vastaan. Hän itse käyttää huivia, jos huvittaa, mutta vastustaa sen pakollisuutta.

Pyysin anteeksi, etten ole tehnyt mitään, vaikka minusta huiviin pakottaminen ei ole oikein.

Samalla tunnustin, etten kyllä vieläkään tiedä, miten voisin vastustaa huivipakkoa ilman, että siitä syntyy hirveä härdelli ja kohkaaminen, enkä tietäisi, kenen joukoissa lopulta seison.

Kun alkaa puhua maahanmuuttajista, haukutaan usein sekä suvakiksi että rasistiksi ja lopulta pisteet satavat aina persujen laariin.

Minusta tällaiset "itsetutkiskelut" ovat yhtä tyhjän kanssa.

[Betonikostaja]

Juttuun kuuluu luonnollisesti Hesarin toimittajille ilmeisen pakollinen diskleimeri:

Osan niin sanotuista ongelmatapauksista tunnen, osa saapui vanhalle asuinalueelleni muista lähiöistä – asuimme metroradan varrella. Lapset ja nuoret tulivat monenlaisista perheistä, joten ei tehdä tästä maahanmuuttokysymystä.

Tämä on aina varma merkki siitä, että kyseessä on nimenomaan maahanmuuttokysymys. Toki sikailuissa voi olla satunnaisesti kantasuomalaisenkin roskaväen pentuja mukana, mutta ainakin kirjoituksessa mainittu pystyryöstely on lähes kokonaan tuontitavaraa.

Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan. Eikös maahanmuuton pitänyt olla rikkaus? Eikö se nyt maistunutkaan, kun rakas kotilähiö alkoi värisemään?

Kyllä tällaiset selittelevät ja kiemurtelevat kirjoitukset paljastavat nekin kaikille, millainen "rikkaus" maahanmuutto käytännössä on.

[Lalli IsoTalo]

Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan.

Tähän on suvakismissa tultu. Perheensä pelastamiseen pyrkivä kansalainen tuntee huonoa omaatuntoa viimeisestä jäljelle jääneestä itsepuolustuskeinostaan, joka on karkuun lähteminen.

Uimme syvällä.

[Betonikostaja]

Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan.

Tähän on suvakismissa tultu. Perheensä pelastamiseen pyrkivä kansalainen tuntee huonoa omaatuntoa viimeisestä jäljelle jääneestä itsepuolustuskeinostaan, joka on karkuun lähteminen.

Uimme syvällä.

Suvakki varmaan mielellään kieltäisi tuon valkopaon muilta, mutta itseltään hän ei ole toki sitä valmis kieltämään. Oma napa on sittenkin maailmanhalaamista tärkeämpi. Kun sitten vähän tunnetaan huonoa omaatuntoa, niin voidaan taas vaatia tehokkaampia toimenpiteitä alueiden eriytymisen estämiseksi, vaikka kenelläkään ei ole hajua, mikä siihen auttaisi. Siis muu kuin neuvostoliitolta löyhkäävä muuttokielto, johon ei ainakaan vielä ole menty.

Nämä selittelevät ja kiemurtelevat kirjoitukset ovat kyllä suurta viihdettä. Maahanmuuton ongelmallisuus näkyy näistäkin teksteistä kuuhun asti, mutta mielistelemällä ja syyllistymällä saadaan vielä suvakin ajatusmaailma kestämään huterasti kasassa.

[Eino P. Keravalta]

Kyllä suvakkikin valkopakoilee, mutta hänestä se on hyväksyttävää, koska eihän hän muuta välttääkseen eri-ihoisia, vaan hän pakenee levotonta ympäristöä ja siitä ovat taas suomalaiset itse vastuussa. Sen sijaan suvakin mielestä muut pakenevat vääristä syistä, joten ovat rasisteja.

On siis olemassa myös sitä parempaa valkopakoa.

[l'uomo normale]

Huvittavaa on myös se, että kirjoittaja tuntee huonoa omaatuntoa valkopaostaan.

Tähän on suvakismissa tultu. Perheensä pelastamiseen pyrkivä kansalainen tuntee huonoa omaatuntoa viimeisestä jäljelle jääneestä itsepuolustuskeinostaan, joka on karkuun lähteminen.

Uimme syvällä.

Reilu 20 vuotta sitten olin luennolla jossa nätti muorehko USA-laisnainen kertoi olosuhteistaan. Hän oli muuttanut ja vaihtanut lastensa koulupiiriä ja saanut lapsilleen paremmat koulut halvemmalla. "I was not part of the solution but I was a part of the problem", oli toteama.

"Siksi Halla-aho onkin niin vaarallinen", oli toteamus toisessa vastaavanhenkisessä keskustelussa. Halla-ahon vaarallisuutta ei sen tarkemmin avattu, mutta ilmeisesti uskonnon harjoittaja voi sallia itselleen lipsumiset uskonnon moraalisista ohjeista, mutta siitä huolimatta raivostua uskonnon pyhien esineitten tai oppien häpäisemisestä.

[Siili]

Hesarin nettiversiossa oli artikkeli, jossa toimittajat yrittivät vastata lukijoiden esittämiin asumisen talouteen liittyviä kysymyksiin:

https://www.hs.fi/talous/art-2000010062127.html

Yksi kysymys oli:

"Onko pakko asua kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla? Varsinkaan, jos ei ole töissä."

Toisaalta-toisaalta-tyyppinen vastaus päättyi seuraavaan toteamukseen:

Toisaalta myös Helsingissä on alueita, joissa voi tehdä hienoja löytöjä. Esimerkiksi Itä-Helsingistä saattaa saada perheasuntojakin kohtuuhinnalla.

Korreloikohan alennusprosentti lähikoulun S2-osuuden kanssa?

[Äpyli]

Päivän hesarin haastattelussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja aiheena segregaatio sekä mitä sille pitäisi tehdä.

HS: Pormestari Juhana Vartiainen ehdottaa suuria muutoksia Helsingin kouluihin – Pelkää Ruotsin tielle ajautumista

HELSINGIN kouluissa on tehtävä isoja ja monille kipeitäkin muutoksia. Näin sanoo pormestari Juhana Vartiainen (kok). Muuten uhkana voi olla Ruotsin tielle ajautuminen.

Vartiainen haluaa keskittyä vuonna 2024 erityisesti segregaation, eli asuinalueiden eriytymisen, vastustamiseen. Tässä työssä kouluja ei voi sivuuttaa.

VARTIAINEN sanoo, että huolestuttavan eriytymiskehityksen vastustaminen koskee kaikkia kaupungin toimialoja. Tässä haastattelussa puhutaan kuitenkin kouluista, koska niiden rooli on niin suuri.

Mitä kouluissa näkyvälle eriytymiselle sitten pitäisi tehdä? Vartiainen sanoo, että hänellä on joukko konkreettisia ratkaisuehdotuksia.

Kiistanalaisin niistä lienee ehdotus painotusluokista luopumisesta. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perinteiset musiikkiluokat lopetettaisiin ja painotusopetukseen hakeutuneet lapset hajasijoitettaisiin koulun kaikille luokille.
"Jos voi puhua suoraan, niin esimerkiksi musiikkiluokilla on niin sanotusti parempien perheiden lapset ja samanlainen ilmiö syntyy, jos koulun sisällä luokkajako tehdään A-kielivalinnan perusteella. Tutkijoiden mukaan näillä valinnoilla voi olla iso merkitys koulun sisäisen eriytymisen osalta", Vartiainen selittää.

Vartiainen myöntää, että omista luokista luopuminen voi myös pahentaa koulushoppailua. Hän kuitenkin uskoo, että riski kannattaa ottaa – ja että vanhemmat ymmärtävät syyt ehdotuksen takana.

Hän haluaisi tarkasteluun myös oppilaaksiottoalueet. Niin sanotuista koulupiirijaoistakin on aiemmin puhuttu, mutta esimerkiksi vuonna 2020 Helsinki perääntyi suunnitelmistaan muuttaa koulujen reviirijakoa.

Käytännössä Vartiaisen näkemys on, että laajempi oppilaaksiottoalue mahdollistaisi oppilaiden jakamisen alueen kouluihin tasaisemmin. Se, että kouluissa olisi oppilaita mahdollisimman monipuolisesti erilaisista taustoista, saattaisi siis vaatia, että oppilas ei aloittaisikaan koulupolkuaan linnuntietä mitaten lähimmässä koulussa.

ON Vartiaisella myös helsinkiläisvanhempia vähemmän järkyttäviä ehdotuksia: Alueellisten erojen huomioiminen koulun henkilökunnan palkkauksessa sekä monipuolisemman harrastustoiminnan tarjoaminen siellä, missä toimintaa ei ole suuresti tarjolla.
...
Vartiaisen mielestä on Helsingissä on joustettava siitä ajatuksesta, että kaikille on tarjolla tismalleen samanlaiset palvelut: Suomi ja Helsinki ovat muuttuneet ja oppilaat tulevat yhä erilaisimmista taustoista. Silloin siis rahanjakoa on Vartiaisen mukaan uskallettava tarkastella uusilla perusteilla.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Helsinki voisi tarjota hyvätuloisten asuinalueiden lapsille suppeampia palveluita kuin heikommin toimeentulevien alueiden lapsille. Käytettävät rahat ohjattaisiin nykyistä voimakkaammin sinne, missä pula on suurin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010127199.html

[Roope]

Päivän hesarin haastattelussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja aiheena segregaatio sekä mitä sille pitäisi tehdä.

HS: Pormestari Juhana Vartiainen ehdottaa suuria muutoksia Helsingin kouluihin – Pelkää Ruotsin tielle ajautumista

Demariratkaisu eli ongelmien jakaminen pakolla vahingoilta toistaiseksi säästyneisiin kouluihin.

Miten Vartiainen ajattelee vanhempien reagoivan ehdotukseen?

"Järkevä keskiluokkainen ihminen ymmärtää, että emme halua sellaisia kaupunginosia, jonne ei uskalla mennä. On kaikkien helsinkiläisten etu, ettei kaupunki eriydy."

Haastattelussa ei edes mainita maahanmuuttoa, joka ongelmat aiheuttaa, vaikka Vartiaisen monet ilmaisut kuten "Ruotsin tie" ja "oppilaat tulevat yhä erilaisimmista taustoista" viittaa juuri siihen.

[Torspo]

Tässähän on ideaa, valitaan kokeen ensivaiheen osallistujiksi eliitin lasten yksityiskoulut ja ruotsinkieliset koulut.

Otetaan 30% parhailla keskiarvoilla olevista ja sijoitetaan heidän Itä-Helsingin ghettokouluihin ja vastineeksi sieltä tilalle eliittikouluihun alin 30%.

[Kallan]

Tässähän on ideaa, valitaan kokeen ensivaiheen osallistujiksi eliitin lasten yksityiskoulut ja ruotsinkieliset koulut.

Otetaan 30% parhailla keskiarvoilla olevista ja sijoitetaan heidän Itä-Helsingin ghettokouluihin ja vastineeksi sieltä tilalle eliittikouluihun alin 30%.

Eli lopputulosten tasa-arvo, mikä on vihervasemmiston märkä päiväuni, myös "markkinatalouspuolue" Vihreillä. Eli riippumatta siitä, kuinka hyvin menestyt, niin myös lahjaton kaveri laitetaan "menestymään" yhtä hyvin jotta kaikilla olisi yhtä ikävää ja kurjaa. Senhän takia nämä haluavatkin "sosiaalista sekoitusta", jotta ihmisiä ei kannustettaisi menestymään.

Sehän vasta olisikin, kun Ressun lukiosta siirrettäisiinkin Itä-Helsingin ghettolukioihin ja ghettolukioiden opiskelijat pääsisivät peräti samaan yliopistoon ihan vaan sen takia, että lopputulos olisi kaikille sama. Eivät vielä julkea myöntää tätä, mutta lienee ajankysymys kunnes tuovat tämänkin älynväläyksensä esiin. Amkit lienevät testialusta lahjattomammalle sakille, mädätetään ne ensin ja lopuksi yliopistot.

[Roope2]

Voihan se olla, että korkealuokkaista opetusta hyvässä koulussa antanut opettaja ryhtyy miettimään elatuksen hankkimista muulla tavalla kuin toimimalla lahjattomien ongelmalasten sijaisvanhempana.

[Siili]

Päivän hesarin haastattelussa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja aiheena segregaatio sekä mitä sille pitäisi tehdä.

HS: Pormestari Juhana Vartiainen ehdottaa suuria muutoksia Helsingin kouluihin – Pelkää Ruotsin tielle ajautumista

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010127199.html

Vartiaisen teesit eivät herätä innostusta:

Kokoomuksesta kritisoidaan oman pormestarin koulu­puheita: "Pidän tätä yllättävänä ja epä­tarkoituksen­mukaisena"

Kokoomuksen rivit rakoilevat: Sazonov arvostelee pormestarin ehdotusta Helsingin kouluista

Apulaispormestari Johanna Laisaaresta (sd) painotettujen luokkien poistaminen ei ole paras tapa ehkäistä eriarvoistumista eikä hän ole viemässä asiaa eteenpäin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010210128.html

Vartiainen (s. 1958) siirtyy ilmeisesti eläkkeelle pormestarin hommista, joten hänen ei tarvitse pelätä äänestäjien reaktiota. Sazonov ja Laisaari ilmeisesti suunnittelevat vielä vaaleissa ehdolle asettumista.

[Roope]

Kaikki tietävät, että kyse on oikeasti maahanmuutosta, mutta Li Andersson, Juhana Vartiainen ja Helsingin Sanomat jankuttavat propagandassaan vakaasti "eriarvoisuudesta" ja "segregaatiosta".

Pormestari Vartiainen teki räväkän koulu­avauksen – Reaktiot paljastavat yllättävän näkymän kokoomuksen sisälle

Omien kritiikki pormestari Vartiaiselle avaa näkymän Helsingin kokoomuksen sisälle, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg.

HELSINGIN kokoomuksen sisällä kulkee railo, joka näyttää paljastavan jotain pormestari Juhana Vartiaisen asemasta. Tämä on pääteltävissä keskiviikkona julkaistun HS:n uutisen jälkeen syntyneestä keskustelusta.

Asuinalueiden ja koulujen eriarvoistumisesta huolta kantava Vartiainen (kok) kertoi HS:n haastattelussa pyrkivänsä siihen, että Helsingin kouluista lopetettaisiin painotusluokat. Lisäksi Vartiainen haluaisi muuttaa oppilaaksiottoalueita eli suomeksi sanottuna vähentää huonompiosaisista perheistä tulevien lasten keskittymistä samoihin kouluihin.

[...]

Kyse ei ole siitä, etteikö kokoomuksessakin kannettaisi huolta Helsingin asuinalueiden eriytymisestä. Vartiainen on painottanut segregaatioteemaa kautensa alusta lähtien ja HS:n tietojen mukaan saanut kannalleen vahvaa tukea valtuustoryhmästä.

Koulut ovat kuitenkin asia erikseen. Kokoomuksen valtuutetut eivät ehkä perustelisi kantojaan julkisesti näin, mutta lienee selvää, että valtaosan näkemyksiin vaikuttaa äänestäjien voimakas mielipide asiasta.

Moni paremmin toimeentuleva helsinkiläinen pelkää, että koulupiirien sorkkiminen ja painotusluokkien lopettaminen heikentäisi oman lapsen mahdollisuuksia opiskella rauhallisessa ympäristössä.

[...]

Entä olisiko Vartiaisen ehdotus vaikeasti määriteltävän yleisen edun kannalta hyvä? Sitä on vaikea arvioida. Tutkijat ovat kyllä todenneet, että tutkimustiedon valossa painotusluokat synnyttävät koulujen sisällä kuplia, jonka eriarvoisuuden tiedostavat myös oppilaat.

Lopulta kysymys on kuitenkin vähintäänkin osin poliittinen. Painotusluokkiin ja oppilaaksiottoalueisiin tehtävät muutokset ovat niin moninaisesti koulumaailmaan vaikuttava asia, että kaikkia seurauksia voi olla vaikea nähdä tarkasti etukäteen.

OPPILAAKSIOTTOALUEET ja painotusluokat ovat eräänlainen Helsingin kuntapolitiikan ikiliikkuja, joka palaa aina poliittisen keskustelun agendalle. Helposti muutos ei nytkään synny, jos ylipäänsä on syntyäkseen.

Helsingin Sanomat 7.2.2024

[Siili]

Maailmalla on kokeiltu kaikenlaisia temppuja segregaation vähentämiseksi, kuten bussikuljetuksia. En ole löytänyt niistä kertovia menestystarinoita.

Eli realistinen skenaario on: segregaatio ja valkopako tulevat korostumaan. Tiukan rahan oloissa rahan kaataminen "mamukouluihin" heikentää väistämättä muiden koulujen toimintaedellytyksiä, jota kynnelle kykenevät pyrkivät kompensoimaan yksityisillä satsauksilla. Kun koulujen keskeiseksi funktioksi muodostuu demografinen manipulointi, valveutuneet (ja kynnelle kykenevät) vanhemmat hakevat lapsilleen sivistystä muualta. Aluksi se on vain koulun ulkopuolista tukiopetusta, mutta jatkossa selektiiviset yksityiskoulut suurissa kaupungeissa voivat hyvinkin lisääntyä.

Valkopakohan on myös ihan realistinen vaihtoehto.  Helsingin seudulla se onnistuu vielä kohtuullisen kivuttomasti, kun Stadin asunnon myyntihinnalla saa vähintään saman tason asumismukavuutta kehyskunnista.  Saa nähdä, kuinka kauan.

[Dangr]

Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:


https://archive.org/details/harold-saltzman-race-war-in-high-school

[Miniluv]

Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:


https://archive.org/details/harold-saltzman-race-war-in-high-school

50* kehittyneintä maata on jo tehnyt tämän virheen.

AIOTAANKO ME TOSIAAN JÄÄDÄ ULKOPUOLELLE. AJATELKAA MINKÄ SIGNAALIN LÄHETÄMME ULKOMAILLE!!1! Emme kai halua asemoida maatamme Itä-Euroopan viiteryhmään??

[Lalli IsoTalo]

Jos aikoisin ostaa asunnon, niin palkkaisin jonkin viikoksi tekemään talon läheisyyteen liikennelaskentaa, siis selvittäisin asukkaiden geneettisen koostumuksen. Eli siis sama homma kuin jäsenen @Eino P. Keravalta suorittama Keravan Suuri Vuosittainen Neekerilaskenta, mutta vähän laajemmin.

Koulun koostumuksen selvittämiseen riittää yksi välitunti.

[Nikolas]

Tyhmäähän se olisi toistaa muiden virheitä. Alla kirja niistä:

Wikipediasta:

On March 8, 2004, the New York Daily News' front page headline "City's Worst School" led to a story in the newspaper regarding the poor academic performance, low graduation rates, violence, and students transferring out in large numbers due to those problems. In December 2007, the Department of Education announced that Franklin K. Lane would be phased out due to consistently poor performance. The school stopped accepting 9th graders in 2009 and graduated its last seniors in 2011.

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin_K._Lane_High_School#History