Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/02/12/kypros-eun-rahaministerien-paahuolena-brysselissa/20132373/12

EU-maiden valtiovarainministerit vaativat Kyproksen hallitusta tekemään enemmän rahanpesun torjumiseksi. Kypros odottaa edelleen vastausta kahdeksan kuukautta sitten jättämäänsä pyyntöön taloudellisesta avusta.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/02/12/saksan-schauble-kyprosta-kovisteltava-rahanpesusta/20132376/12
Saksan valtiovarainministeriön mukaan Kypros ei ole oikeutettu tukeen, jos se uhkaa koko euroalueen vakautta.

Rahanpesun ja veronkierron asiantuntijoiden mukaan Kypros on yksi maailman tärkeimmistä erityisesti venäläisperäisen maanpakorahan kauttakulkukeskuksista. Kypros on euroalueen kolmanneksi pienin kansantalous.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/02/06/pinnan-alla-kytee-kolme-poliittista-pommia/20131963/170

[Uuno Nuivanen]

Kreikan tappiot
olivat poikkeus

Europäättäjien olisi hyvin vaikea perustella omille äänestäjilleen, miksi näiden olisi välttämätöntä pelastaa Kyproksen valtion tai varsinkaan maan pankkien ulkomaiset rahoittajat, kuten mahdollisesti omaa verovelvollisuuttaan laiminlyöviä venäläisiä oligarkkeja.

Niinpä Kyproksen "pelastaminen" vaikkapa Portugalin tai Espanjan tapaan olisi poliittisesti hyvin riskipitoinen tai suorastaan tulenarka toimi. Äänestäjät lienevät tähän mennessä jo oivaltaneet, että kriisimaiden "pelastaminen" on oikeasti niitä rahoittaneiden pankkien pelastamista.

Ei koske Suomea. Siilinjärven ihmepojuhan jo lupasi kuukausi sitten "maansa" olevan valmis tukemaan Kypro(ksen pankkeja)sta.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/02/13/saiko-bryssel-tarjouksen-josta-ei-voi-kieltaytya/20132342/170

[repo]

Hys! Nyt hiljaa, Kataisen isäntä puhuu.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/9-talous-paauutinen/116496-116496

"Aika pienillä teoilla saataisiin vauhtia Suomeen"

    Talous
    14.02.2013 07:10
    Viimeksi päivitetty 14.02.2013 07:14
    Kirjoittanut VERKKOUUTISET

EK:n puheenjohtrajan Ilpo Kokkilan mukaan olisi sääli, jos suomalaiset ajautuisivat samanlaisen kuilun partaalle, kuin 1990-luvun lamassa.

- Aika pienillä teoilla voitaisiin nyt saada vauhtia Suomeen verrattuna moniin huonossa jamassa oleviin Euroopan maihin, Ilpo Kokkila sanoo perjantaina ilmestyneessä EK:n Prima-lehdessä.

Teollisuus ja investoinnit siirtyvät maihin, jotka ovat lähellä markkinoita ja joissa yksikkötyökustannukset ovat Suomea matalammat. Tämä näkyy Suomessa investointien vähäisyytenä.

- Yksikkötyökustannukset ovat niin korkeat, että me häviämme kilpailijamaille. Ja koska lisäksi olemme täällä pohjanperukoilla, niin meillä pitäisi päinvastoin pitää yksikkötyökustannukset alempina kuin lähempänä markkinoita olevissa maissa, Kokkila sanoo.

Hän peräänkuuluttaa suhteellisuuden tajua välttämättömien muutosten edessä. Kyse on kuitenkin aika pienistä asioista verrattuna Etelä-Euroopan kriisimaihin, joissa joudutaan todella rankkoihin operaatioihin.

- Täällä puhutaan työajan pidentämisestä, työpanoksen lisäämisestä, eläkeiän nostamisesta ja palkankorotuksista pidättäytymisestä. Kannattaisi havahtua ja nähdä, että kyse on kuitenkin pienistä teoista, joilla voitaisiin saada Suomeen uutta vauhtia.

Kokkilan mukaan koko Euroopassa on populismi vallannut alaa. On ylireagoitu ja ihmisiä provosoidaan. Kansalaisille annetaan katteettomia lupauksia, eivätkä poliitikot uskalla tehdä oikeita päätöksiä. Eduskunnassa on vaikea saada asioita läpi.

Omin päätöksin tehtävien työelämämuutosten ohella Kokkila on huolissaan myös yritysrahoituksen jatkuvasta vaikeutumisesta.

- Pankkien elinehtoja on kiristetty meilläkin siten, että ne joutuvat jakamaan kurjuutta eteenpäin. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus kärsii nyt.

Työnteon arvostus ei ole Kokkilan mielestä hukassa, vaikka usein niin väitetään. Järjestelmää pitää viedä siihen suuntaan, että niitä palkitaan ja arvostetaan, jotka ottavat vastuuta ja tekevät hyvää työtä.

- Palkkojen tasapäistäminen ei kannusta tähän suuntaan. Siksi yrityskohtainen sopiminen on noussut yrityksissä tärkeäksi.

Lihavointi minulta. TE:lla on myös yritystä kurkistaa kulissien taakse.

http://www.talouselama.fi/uutiset/euron+palomuurista+tuleekin+tulitunneli/a2167906

Pankkiunioni katkaisee pankin yhteyden pankin emämaan budjettiin. Samanaikaisesti kytkös muiden euromaiden budjettiin vahvistuu.

Europäättäjät markkinoivat pankkiunionia keinona katkaista pankkien ja niiden kotimaiden kytkentä. Noidankehässä pankit horjuttavat valtioita ja syöksevät ne budjettikriiseihin, kun hallitukset yrittävät pelastaa tallettajien rahoja.
[...]
Velkakriisin hoitoa arvostellut saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn arvostelee myös pankkiunionia. Hän epäilee, että selvitystilamekanismi toimii palomuurin asemesta kuin tulitunneli, jossa tappiot vyöryvät terveiden maiden valtionbudjetteihin.

Komissio torjuu tämän tulkinnan.

Sinn epäilee lisäksi, että osakkeenomistajat pääsevät jälleen kuin koira veräjästä ja syntyy tulonsiirto rikkaiden hyväksi vähäosaisilta ja eläkeläisiltä.

Myös viimesyksyinen Erkki Liikasen ryhmän esitys vähittäis- ja investointipankkitoiminnan eriyttämisestä on vastatuulessa. Sisämarkkinakomissaari Michel Barnier vastustaa sitä.

Myös pankkien vakavaraisuussääntöjä kiristävä Basel 3-säännöstö näyttää vesittyvän ja voimaantulo lykkääntyvän. Pankkien lobbaus vaikuttaa onnistuneen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikasta+jaatavia+lukuja+bkt+6+tyottomia+315/a2169308?s=r?s=k

Täällä sanotaan että 3 miljoonaa Kreikkalaista olisi työmarkkinoiden ulkopuolella?? Jos tämä tarkoittaa työikäistä väestöä niin silloin työttömänä tai vaajaatyöllistettynä olisi jotain  50% työvoimasta. Sisällissodan syttymiseen ei liene enään kovin pitkä matka.

[Vörå]

Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/15/disco-era-macroeconomics/

Notta mitähän tuosta sanoisi?

[MattiL]

Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/15/disco-era-macroeconomics/

Notta mitähän tuosta sanoisi?

Reagan oli kyllä tyhmä laskiessaan veroja ja odottaessaan, että menot laskevat myös sovitusti. Demokraatit eivät koskaan hyväksyneet sovittuja menonleikkauksia, joten alijäämä oli suuri. Myös George Walker Bush laski veroja ja nosti menoja, koska hänkin oli keynesiläinen. Samoin myös Obama, joka myös on keynesiläinen.

[Tomi]

9137 ääntä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11
Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä
Ei lisäänny äänet enää samalla tavalla kuin aloitteen alussa.

Eikö kannattaisi PS:n kansanedustajien allekirjoittaa aloite ja samalla mainostaa sitä kunnolla, että siihen saadaan mahdollisimman monta nimeä?

[Vörå]

Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/15/disco-era-macroeconomics/

Notta mitähän tuosta sanoisi?

Reagan oli kyllä tyhmä laskiessaan veroja ja odottaessaan, että menot laskevat myös sovitusti. Demokraatit eivät koskaan hyväksyneet sovittuja menonleikkauksia, joten alijäämä oli suuri. Myös George Walker Bush laski veroja ja nosti menoja, koska hänkin oli keynesiläinen. Samoin myös Obama, joka myös on keynesiläinen.

Tuota, hmm, et vissiin ole viisaudessasi varsinaisesti koskaan vaivautunut tutustumaan keynesiläisyyteen? Tai ylipäänsä siihen reaalimaailmaan, josta Cheney kommentoi, että Reagan oli aikoinaan todistanut, ettei alijäämällä ole merkitystä. Miksi sitä päätään jollain empirialla vaivaisikaan...

[tyhmyri]

Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/15/disco-era-macroeconomics/

Notta mitähän tuosta sanoisi?

Yksi mielenkiintoinen korrelaatio löytyy julkisen velan ja pohjainflaation välillä. Katsoin pikaisesti muutamia maita ja näyttäisi olevan niin, että julkinen velka karkaa käsistä mikäli inflaatio on liian alhainen tai liian korkea. Euroalueella harrastettava Bruningilainen talouspolitiikka on tehokas keino julkisen velan kasvattamiseksi, kuten on temppua kokeiltaessa joka kerta osoittautunut.

Sivumennen, Reagan yritti useaan otteeseen painostaa Volckeria keventämään rahapolitiikkaa. Syynä juuri velkaantuminen ja talouden muukin hyytyminen.

[tyhmyri]

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/9-talous-paauutinen/116496-116496

"Aika pienillä teoilla saataisiin vauhtia Suomeen"

    Talous
    14.02.2013 07:10
    Viimeksi päivitetty 14.02.2013 07:14
    Kirjoittanut VERKKOUUTISET

EK:n puheenjohtrajan Ilpo Kokkilan mukaan olisi sääli, jos suomalaiset ajautuisivat samanlaisen kuilun partaalle, kuin 1990-luvun lamassa.
Omin päätöksin tehtävien työelämämuutosten ohella Kokkila on huolissaan myös yritysrahoituksen jatkuvasta vaikeutumisesta.

- Pankkien elinehtoja on kiristetty meilläkin siten, että ne joutuvat jakamaan kurjuutta eteenpäin. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus kärsii nyt.

En tiedä onko Kokkila lausuntonsa sellaiseksi tarkoittanut, mutta kyseessä on aika kova arvostelu EKP:n harrastamaa tiukkaa rahapolitiikkaa kohtaan. En ole yhtä kovaa arvostelua kuullut yhdeltäkään Suomen elinkeinoelämän vaikuttajalta aikaisemmin. Suoraa rahapoliittista kritiikkiä.

[MattiL]

Tuota, hmm, et vissiin ole viisaudessasi varsinaisesti koskaan vaivautunut tutustumaan keynesiläisyyteen? Tai ylipäänsä siihen reaalimaailmaan, josta Cheney kommentoi, että Reagan oli aikoinaan todistanut, ettei alijäämällä ole merkitystä. Miksi sitä päätään jollain empirialla vaivaisikaan...

Kyllä minä olen vaivautunut. Miksi luulet etten olisi?

[tyhmyri]

Kyllä minä olen vaivautunut. Miksi luulet etten olisi?

Vaikka en keynesiläinen ole, niin oletan Vöyrin perustavan ajatuksensa siihen, että mitä ilmeisimmin et ole ainakaan ymmärtänyt.

On kyllä totta, että Keynes oletti monia asioita, jotka eivät ole fiat-valuuttojen maailmassa totta. Mutta silti moni perusajatuksista pätee jollain muotoa myös modernissa tilanteessa.

Mitä taas ei voi sanoa itävaltalaisten pelleilystä.

[Tomi]

Näin EU höynäyttää hyväuskoisia hölmöläisiä
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/02/17/nain-eu-hoynayttaa-hyvauskoisia-holmolaisia/20132561/170

Suomen EU-maksut kasvavat, vaikka koko EU:n menot hieman supistuvat. Tämä on kuitenkin pieni tappio sen rinnalla, että koko EU-budjetti perustuu suurelta osin tilastovääristelyyn ja hyväuskoisten höynäytykseen. Suomi kuuluu EU:n hyväuskoisiin – ja maksaa roppakaupalla muiden viuluja.
Euroopan unionin (EU) seuraava seitsenvuotissuunnitelma sekä sen kustantaminen ovat Suomessakin olleet viikon suuria puheenaiheita.
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/135344.pdf
Seitsenvuotissuunnitelman kustannuksissa miljoonilla tai prosenttiyksikön osilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomen rahoitusasemaan tai talouteen.
Ei ainakaan sen rinnalla, että koko EU:n taloudenpito perustuu olennaisilta osin laajamittaiseen tilastovääristelyyn, välistävetoon ja tuhlaukseen.

Niitä Suomessakin olisi paikallaan "velloa" ennemmin kuin yhden seitsenvuotissuunnitelman desimaaleja.

Kolme syytä, miksi EU on liian kallis

Suomi maksaa EU:lle liikaa siitä hyvästä – tai paremminkin siitä pahasta – että:

1) EU:ssa jäsenmaiden maksut ja rahan jako suosivat niitä jäsenmaita, joissa on muita laajempi harmaa talous ja vastaavasti rasittavat Suomen kaltaisia jäsenmaita, joiden harmaa talous on muita suppeampi.

2) EU:n rahankäytöstä olennainen osa hupenee asiattomiin ja sääntöjen vastaisiin tarkoituksiin, mikä aiheuttaa Suomellekin aiheettomia kustannuksia.

3) Sääntöjen mukaisestakin rahankäytöstä suuri osa hupenee tehottomuuteen tai jopa lentää sananmukaisesti taivaan tuuliin – ja aiheuttaa Suomellekin turhaa maksutaakkaa.

Näistä EU:n peruspiirteistä koituu erikseen ja etenkin yhdessä Suomelle rutkasti turhaa rahanmenoa, joka ei erikseen erotu EU:n uudesta sen paremmin kuin vanhastakaan seitsenvuotissuunnitelmasta.

Suomi maksaa lisää ja saa vähemmän

Viime viikon budjettisovulta puuttuu vielä Euroopan parlamentin sinetti, mutta nyt EU:n budjetti näyttää ensi kerran hieman supistuvan. Tämä tarkoittaisi, että kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketut maksut supistuvat ja vastaavasti EU:n jakama rahamäärä supistuu hivenen.

Yksittäisten jäsenmaiden suhteellisen aseman muutokset vaihtelevat jonkin verran, joten joku maa hyötyy enemmän kuin joku toinen ja joku muu maa kustantaa muiden hyötyjä.

Suomen maksut EU:lle kasvavat, mutta EU:n Suomelle jakama rahamäärä supistuu, joten Suomen maksuasema heikkenee. Muutokset ovat laskutavasta riippumatta suhteellisen pieniä mutta silti Suomelle epäedullisia.
http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/eurooppa-neuvostot/2013/Arvio-rahoituskehysratkaisun-vaikutuksista-suomen-nettomaksuasemaan13022013.pdf
Enemmän Suomelle on haittaa EU:n taloudenpidon muista puutteista.

Tilastotulot muuta kuin oikeat tulot
EU:n periaatteena on karkeasti pelkistäen se, että keskimääräistä rikkaammat maat maksavat enemmän kuin saavat ja keskimääräistä köyhemmät jäsenmaat saavat enemmän kuin maksavat.

Maksu- ja jakoperusteiden luonteesta sekä EU-maiden kansallisista eroista koituu kuitenkin Suomelle alituista ja kaiken lisäksi merkittävää haittaa.

Jäsenmaksut ja rahan jakaminen perustuvat EU:ssa keskeisiltä osin kansantalouden tilinpitoon ja virallisissa taloustilastoissa näkyviin tuloihin.

Paha vain, että nämä tilastot valehtelevat. Ja paha Suomelle, että Suomen taloustilastot valehtelevat vähemmän kuin useimpien muiden EU-maiden tilastot tai kaikkien EU-maiden tilastot keskimäärin.

Monissa muissa maissa suurempi osa tuloista on pimeitä tuloja kuin Suomessa.

EU:ssa maksutaakka jakautuu epäreilusti kansakuntien kesken esimerkiksi siten, että Suomi maksaa ylimääräistä muiden veronkierrosta.

Välimeren rantamaissa laaja harmaa talous
Kaikissa EU-maissa on merkittävä määrä harmaata taloutta, mutta tilastoja ja verotusta kiertävän pimeän talouden määrä vaihtelee suuresti maiden kesken.

EU:n komissio on tutkinut, että keskimäärin 20 prosenttia EU-maiden tuloista on pimeitä ja kertyy näin ollen saajiensa käyttöön ohi verotuksen ja ohi virallisten taloustilastojen.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0351:FIN:FI:PDF
Komission arvion mukaan harmaa talous on pienintä Itävallassa, jonka kansantulosta alle kymmenen prosenttia syntyy pimennossa. Suomessa ja esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa vähän yli kymmenen prosenttia tuloista on pimeitä.

Hämärintä taloudenpito on komission mukaan Bulgariassa, jossa harmaa talous vastaa arviolta kolmasosaa virallisten tilastojen kansantulosta.

Keskivertomaan verran tai enemmän pimeitä tuloja tienataan esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa niin kuin muissakin Välimeren alueen jäsenmaissa.

Harmaan talouden "suurvallat" pääsevät EU-maksuista muita vähemmällä ja näin ne käytännössä siipeilevät esimerkiksi Suomen maksuja kasvattavalla tavalla.

Harmaa talous vääristää tukia
Harmaa talous vääristää myös EU:n rahan jakamista. Suurin osa EU:n menoista on rahan jakamista jäsenmaihin, ja sen keskeisiä perusteita on kunkin jäsenmaan virallisten tilastojen kuvaama todellisuus.
Mitä enemmän jäsenmaan todellisista tuloista on pimeitä eikä näy virallisissa taloustilastoissa, sitä suuremmiksi voivat kasvaa sen EU:lta saamat erilaiset avustukset ja muut tulonsiirrot.

Useimpia muita EU-maita pienempi harmaa talous kostautuu Suomelle, joka ei näytä olevan tilastotarkasteluissa yhtä suuressa apurahan tarpeessa kuin samojen tulojen nykyistä laajemmalla pimityksellä näyttäisi olevan.

Maksujen ja tulonsiirtojen vääristymää Suomen haitaksi on vaikea tarkoin arvioida, mutta niiden yhteisvaikutus on joltisenkin varmasti useita prosentteja Suomen vuotuisesta EU-maksusta.


Asiattomuuksiin hukkuu miljardeja
EU:n tilejä ja taloudenpitoa tarkastava Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei ole kertaakaan antanut EU:lle täysin puhtaita papereita sen jälkeen, kun se 18 vuotta sitten aloitti työnsä.

Tuomioistuin julkaisi viime marraskuussa tarkastuskertomuksen EU:n vuoden 2011 taloudenpidosta. EU:n tilit antoivat pääpiirteissään totuudenmukaisen kuvan – ja aihetta lukuisiin huomautuksiin.
http://eca.europa.eu/portal/pls/portal/docs/1/17772826.PDF
Noin neljä prosenttia EU:n käyttämistä ja jakamista rahoista haaskaantuu muuhun käyttöön kuin oli tarkoitus. Rahaa häviää vilppiin ja väärinkäytöksiin yli kolme kertaa Suomen EU-maksujen verran.

Tavallaan Suomi jää tästäkin rahavirrasta sivulliseksi maksajaksi, sillä suurin osa EU-rahasta kuluu muualla kuin Suomessa, ja näin ollen suurin osa vilppeihin hupenevasta rahasta haihtuu muualle kuin Suomeen.

Näin Suomi maksaa hävikistäkin osaansa suuremman laskun.

Brysselin-kierros syö tukirahan tehoa
Kolmas perusongelma EU:n taloudenpidossa on tehottomuus ja tuhlaaminen siinäkin osassa taloudenpitoa, joka ei suoranaisesti riko sääntöjä tai hukkaa rahaa pimentoon.

Tästä muistutti viime keskiviikkona Ylen A-studion haastattelema Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta, jonka mukaan EU-rahasta jopa puolet haaskaantuu kannattamattomien yritysten tukemiseen ja muuhun tehottomuuteen.

Malirannan tiivistyksen mukaan EU:sta Suomeen saatu tukieuro on suurin piirtein 50 sentin arvoinen.
http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomen_eulta_saama_tukieuro_vain_50_sentin_arvoinen/6494674
Samasta EU:n taloudenpidon tehottomuudesta ja "hävikistä" muistutti Ylen A-studiossa torstaina vieraillut kansanedustaja Jouni Backman (sd.).

Hänen mukaansa kansallinen maataloustuki on Suomelle edullisempi kuin saman tuen kierrättäminen "Brysselin kautta", sillä EU:lle maksetuista ja sieltä takaisin tukina saatavista rahoista osa katoaa sille tielleen.

Suomi kärsii EU:n taloudenpidon tehottomuudestakin tavallaan enemmän kuin keskivertomaa, sillä sääntöjen mukaisetkin toimet ja hankkeet toteutuvat pääosin muualla kuin Suomessa. Niinpä myös rahan hävikki valuu pääosin muualle.

Loppukappaleessa kerrotaan Galileo-paikannusohjelmasta, jossa useita miljardeja on jo hävinnyt taivaan tuuliin.

[TheJ]

Galileo dissaus on mielestäni karvan verran lyhytnäköistä. On se GPS-signaali jo ja eihän se mitään maksa - jos olet valmis tanssimaan jenkkien pillin mukaan.

Epäilisin että Jan Hurri tässä aliarvoi GPS:n merkityksen. Niin moni asia nykypäivänä nojaa GPS:ään että tuhot kansantaloudelle olisivat melkoiset jos jonain kauniina päivänä jenkit päättäisivät että EUn yli lentäessään GPS-satelliitit jättävät signaalin lähetykset väliin. Kyllä ilmankin tultaisiin toimeen mutta ylimenokausi "GPS on" > "GPSää ei ole" olisi kallis ja kivulias. Puhdasta "me ei enää anneta teille signaalia"-vahtoehtoa todennäköisempi skenaario on että Jenkit voivat käyttää GPS:ää tiukan paikan tullen kiristämään myönnytyksiä EU:lta. Koska todellisia rahallisia tappioita ko. skenaariossa on vaikea laskea (muuta kuin että se olisi "paljon"), poliitikot herkästi moisessa tilanteessa eivät halua ottaa riskejä - varsinkin jos jenkkien suuntaan tehdyt myönnytykset voidaan tehdä julkisuudelta piilossa.

Eli lyhyesti oma satelliittinavigointijärjestelmä ostaa kriisivalmiutta ja valtaa maailmanpolitiikassa. Galileo jos joku on semmoinen projekti jossa EU on oikea elin tuon järjestämään ja tietäen että jos jäädään jenkkien järjestelmän varaan, voidaan joku kaunis päivä olla ns. housut kintuissa. Myös Venäjä ja Kiina ymmärtävät tämän ja heillä on omansa ihan samasta syystä (Venäjällä GLONASS joka pääsi jo hieman rapistumaan neukkulan romahduksen jälkeen mutta on nyt pistetty takaisin käyttökuntoon ja Kiinalla omansa - BeiDou-2 / Compass - työn alla).

Lisäksi merkittävä osa kustannuksista menee avaruusteknogiaan - ala jonka osaaminen rapistuu nopeasti pois jos siihen ei olla valmiita investoimaan mitään.

Britit näyttivät tässä mallia - heillä oli kantoraketti ja satelliitti 1971 - http://en.wikipedia.org/wiki/Black_Arrow - mutta juuri kun projekti oli saatu siihen tilanteeseen että vekotin toimii, brittihallitus päätti vetää koko projektin vessasta alas vain koska jenkit lupasivat omia kantorakettejaan halvemmalla ja NASA jopa lupasi lennättää brittien kuormia ilmaiseksi. Ja katsos, kun projekti oli kuopattu, lupaukset vedettiin pois ja kantoraketit jälleen maksoivat markkinahinnan mukaan. Kehitykskustannukset oli jo maksettu, tehtaalta saisi lisää kantoraketteja "kotimaisina" ja ehkä jopa vientiin. Mutta ei... Uskomatonta tyhmyyttä...

Koska Galileo on aikoinaan päätetty rakentaa, siihen on jo upotettu miljardeja. Satelliittimallit on suunniteltu, ensimmäiset koesatelliitit ovat jo kiertoradalla ja tästä eteenpäin kyse on vain jo suunniteltujen vempaimien rakentamisesta ja laukaisusta. Luovarointi tässä vaiheessa ja luottaminen jenkkeihin olisi todella typerää. Päätös jättää homma tekemättä olisi pitänyt tehdä 6-7 vuotta sitten - nyt voidaan korkeintaan heittää kasa kallista teknologiaa romukoppaan ilman että investoinnista jää mitään käteen ja samalla annetaan jenkeille signaali että siitä vaan, EU:ta voi sitten viedä kuin litran mittaa.

Lisäksi tänä päivänä ei voi täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta että jenkkilässä olisi jonain päivänä kriisi joka ennen pitkää ajaisi GPS-järjestelmän pois käytöstä (satelliitteja pitää uusia tasaisin välein jotta tarvittava määrä on käytössä). Tällöin GPS + Galileo yhdessä - samalla vastaanottimella kun voi käyttää molempia - lisää merkittävästi järjestelmän vikasietokykyä tilanteessa jossa järjestelmän ylläpito ja korvaavien vempaimien laukaisu on jostain syystä keskeytetty.

...ja tämän hetken pankkitukilotrauksen rinnalla Galileon kustannukset ovat pyöristysvirhe EU:n budjetissa.

[tyhmyri]

^Tuo on totta. Jenkeillä on lisäksi inhottava tapa heikentää GPS-signaalin tarkkuutta kun tarve sattuu kohdalle.

[MattiL]

Vaikka en keynesiläinen ole, niin oletan Vöyrin perustavan ajatuksensa siihen, että mitä ilmeisimmin et ole ainakaan ymmärtänyt.

Miten niin en?

On kyllä totta, että Keynes oletti monia asioita, jotka eivät ole fiat-valuuttojen maailmassa totta. Mutta silti moni perusajatuksista pätee jollain muotoa myös modernissa tilanteessa.

Mikä perusajatuksista pätee jollain muotoa myös modernissa tilanteessa?

Mitä taas ei voi sanoa itävaltalaisten pelleilystä.

Jaaha. Siis subjektivistinen arvoteoria on sinusta väärä. Mikä sinusta sitten on oikea objektivistinen arvoteoria?

[repo]

...ja tämän hetken pankkitukilotrauksen rinnalla Galileon kustannukset ovat pyöristysvirhe EU:n budjetissa.

Paljolti samaa mieltä ja aivan erityisesti siitä, että Galileon kaltaisten hankkeiden aikaasaamiseksi EU olisi se kansainvälinen ja eurooppalainen yhteenliittymä.

Kauniit periaatteet ja hyvät tarkoitukset eivät vain kestä käytännöllistä todellisuutta, mitä nyt on todistettu eurokriisissä. Oleellista on se, että niin Galileon kuin monien muidenkin EU-hankkeiden, mm. euro, ovat toteutukseltaan surkeita. Toisinsanoen, koska toteutuksen taso mihin EU kykenee, näyttää olevan surkea, on todennäköistä, että Galileon lopputulos on GPS:n kanssa kilpailukyvytöntä.

Jotenkin EU:n toimintaa pitäisi saada korjattua tai siis EU:n korjattavuutta parannettua, mutta EU:ta viedään kiivaasti ihan väärään suuntaan, kohti vielä huonompaa korjattavuutta ja sen seurauksena toimivuutta. Nykyiset ja näköpiirissä oleva mekanismit EU:n toiminnan korjaamiseksi ovat liki olemattomat tai parhaimmillaan toimivat surkeasti, mitä nyt on todistettu mm. vakaussopimuksen tietoisena rikkomisena, uskomattoman mittavana tukipolitiikkana, liittovaltiokehityksenä ym..

[repo]

En tiedä onko Kokkila lausuntonsa sellaiseksi tarkoittanut, mutta kyseessä on aika kova arvostelu EKP:n harrastamaa tiukkaa rahapolitiikkaa kohtaan. En ole yhtä kovaa arvostelua kuullut yhdeltäkään Suomen elinkeinoelämän vaikuttajalta aikaisemmin. Suoraa rahapoliittista kritiikkiä.

Huh! Minä en kyllä kyennyt lukemaan tuollaista kritiikkiä edes toisella lukukerralla. Ennemminkin oli päinvastoin, Kokkila kuulutti sisäistä devalvaatiota. Linkki alkuperäiseen artikkeliin, jota VU referoi:

http://www.ek.fi/ek/fi/prima/lehtiarkisto/index.php

Klikkaa 1/2013 numeroa niin selaimeen pitäisi avautua nk. näköisnumero.

[Goman]

Vähän menee OT, mutta EU:n olemassaolon oikeutus löytyy juuri GALILEOn tapaisista hankkeista.
Siis hankkeista jotka ovat liian suuria yhdelle maalle.
Vertailun vuoksi  USA,       300 milj asukasta, oma  paikannusjärj GPS, koko maapallon kattava.
                           Venäjä    140 milj asukasta, oma paikannusjärj. GLONASS, kattavuus ?
                            EU         500 milj asukasta, oma paikannusjärj.  GALILEO, rakenteilla.
                            Kiina     1300 milj asukasta, voinee tehdä mitä haluaa jatkossa. Resuja löytyy.

Tietysti voi kysyä, pitääkö Euroopan valtioilla olla oma järjestelmä?  Jos pitää, kuka sen rakentaa/maksaa/hallinnoi? Olisiko Europpassa yhtä valtiota joka voisi järjestelmän pystyttää? Saksa lienee ainoa ehdokas, mutta senkään resurssit ei siihen yksin riitä.

Lopputulos taitaa olla, että eurooppalainen järjestelmä tarvitaan, ja EU pystyy tyydyttävällä tavalla sitä viemään (?). Koska mikään muukaan järjestely ei ole realistinen. Ainakaan sellaista järjestelmää ei ole jostain syystä syntynyt (ilman EU:ta).

[Bill Milton Hicks Friedman]

Vähän menee OT, mutta EU:n olemassaolon oikeutus löytyy juuri GALILEOn tapaisista hankkeista.
...

Tietysti voi kysyä, pitääkö Euroopan valtioilla olla oma järjestelmä?  Jos pitää, kuka sen rakentaa/maksaa/hallinnoi? Olisiko Europpassa yhtä valtiota joka voisi järjestelmän pystyttää? Saksa lienee ainoa ehdokas, mutta senkään resurssit ei siihen yksin riitä.

Lopputulos taitaa olla, että eurooppalainen järjestelmä tarvitaan, ja EU pystyy tyydyttävällä tavalla sitä viemään (?). Koska mikään muukaan järjestely ei ole realistinen. Ainakaan sellaista järjestelmää ei ole jostain syystä syntynyt (ilman EU:ta).

Tarvitaanko tähän tosiaan uusi byrokratiahelvetti tuhansine virkamiehineen, vai voisiko järjestelmän kehittämisen ja toteuttamisen hoitaa keskinäisin sopimuksin?

Suurin ongelma taitaa olla taloudellinen sitoutuminen ja sitten se organisaatio, joka tuon järjestelmän pystytysprojektin toteuttaa. Järjestelmän ylläpito tuskin on niinkään ongelma. Eikö vuonna 1975 perustettu ESA muka kykenisi tuota ilman EU-byrokraatteja hoitamaan?

Airbus ja EADS voisi toteuttaa projektin ESA:n valvonnassa ja ESA sitten tarvitsisi projektiin osallistuvilta mailta rahoituksen ja käytännössä järjestelmä olisi sitten niiden valtioiden omistuksessa, jotka projektiin ja ylläpitoon osallistuisivat.

[qwerty]

Kun Suomi ei riitä...

Mitäs tämä on?!

YLE: Pääministerin haastattelutunti

29.55 ->

Meillä suomalaisilla pitää olla mahdollisuus seurata toisten EU maiden päätöksentekoa, niin että he oikeasti toimivat terveen järjen mukaisesti. Sitten tietesti kääntäen. Kun ME HALUAMME VAIKUTUSVALTAA TOISTEN MAIDEN TALOUSPOLITIIKKKAAN, niin näillä muilla mailla pitää olla yhtäläiset oikeudet katsoa että me suomalaiset toimimme niinkuin sanomme.

[jmk]

Pääministeri

Meillä suomalaisilla pitää olla mahdollisuus seurata toisten EU maiden päätöksentekoa, niin että he oikeasti toimivat terveen järjen mukaisesti. Sitten tietesti kääntäen. Kun ME HALUAMME VAIKUTUSVALTAA TOISTEN MAIDEN TALOUSPOLITIIKKKAAN, niin näillä muilla mailla pitää olla yhtäläiset oikeudet katsoa että me suomalaiset toimimme niinkuin sanomme.

Ensimmäisen virkkeen ajatus on, että meidän pitää olla neuvomassa ja määräämässä niitä toisia, koska eiväthän ne muuten ymmärrä toimia terveen järjen mukaisesti. Se terve järki löytyy Suomesta. Siispä kääntäen niiden muiden (joilla siis sitä tervettä järkeä ei ole) täytyy olla määräämässä Suomen asioista, koska... FAIL.

[ikuturso]

Vähän menee OT, mutta EU:n olemassaolon oikeutus löytyy juuri GALILEOn tapaisista hankkeista.
...

Tietysti voi kysyä, pitääkö Euroopan valtioilla olla oma järjestelmä?  Jos pitää, kuka sen rakentaa/maksaa/hallinnoi? Olisiko Europpassa yhtä valtiota joka voisi järjestelmän pystyttää? Saksa lienee ainoa ehdokas, mutta senkään resurssit ei siihen yksin riitä.

Lopputulos taitaa olla, että eurooppalainen järjestelmä tarvitaan, ja EU pystyy tyydyttävällä tavalla sitä viemään (?). Koska mikään muukaan järjestely ei ole realistinen. Ainakaan sellaista järjestelmää ei ole jostain syystä syntynyt (ilman EU:ta).

Tarvitaanko tähän tosiaan uusi byrokratiahelvetti tuhansine virkamiehineen, vai voisiko järjestelmän kehittämisen ja toteuttamisen hoitaa keskinäisin sopimuksin?

Suurin ongelma taitaa olla taloudellinen sitoutuminen ja sitten se organisaatio, joka tuon järjestelmän pystytysprojektin toteuttaa. Järjestelmän ylläpito tuskin on niinkään ongelma. Eikö vuonna 1975 perustettu ESA muka kykenisi tuota ilman EU-byrokraatteja hoitamaan?

Airbus ja EADS voisi toteuttaa projektin ESA:n valvonnassa ja ESA sitten tarvitsisi projektiin osallistuvilta mailta rahoituksen ja käytännössä järjestelmä olisi sitten niiden valtioiden omistuksessa, jotka projektiin ja ylläpitoon osallistuisivat.

CERN hiukkaskiihdyttimineen oli jo ennen EU:ta. Ensimmäinen hiukkaskiihdytin lauloi jo 1957. Nykyiselläänkin tuo on Sveitsin maaperällä. Sveitsi ei ole EU-maa ja hyvin toimii.

-i-

[ikuturso]

Näin EU höynäyttää hyväuskoisia hölmöläisiä
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/02/17/nain-eu-hoynayttaa-hyvauskoisia-holmolaisia/20132561/170

Suomen EU-maksut kasvavat, vaikka koko EU:n menot hieman supistuvat. Tämä on kuitenkin pieni tappio sen rinnalla, että koko EU-budjetti perustuu suurelta osin tilastovääristelyyn ja hyväuskoisten höynäytykseen. Suomi kuuluu EU:n hyväuskoisiin – ja maksaa roppakaupalla muiden viuluja.
Euroopan unionin (EU) seuraava seitsenvuotissuunnitelma sekä sen kustantaminen ovat Suomessakin olleet viikon suuria puheenaiheita.
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/135344.pdf
...
Brysselin-kierros syö tukirahan tehoa
Kolmas perusongelma EU:n taloudenpidossa on tehottomuus ja tuhlaaminen siinäkin osassa taloudenpitoa, joka ei suoranaisesti riko sääntöjä tai hukkaa rahaa pimentoon.

Tästä muistutti viime keskiviikkona Ylen A-studion haastattelema Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta, jonka mukaan EU-rahasta jopa puolet haaskaantuu kannattamattomien yritysten tukemiseen ja muuhun tehottomuuteen.

Malirannan tiivistyksen mukaan EU:sta Suomeen saatu tukieuro on suurin piirtein 50 sentin arvoinen.
http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomen_eulta_saama_tukieuro_vain_50_sentin_arvoinen/6494674
Samasta EU:n taloudenpidon tehottomuudesta ja "hävikistä" muistutti Ylen A-studiossa torstaina vieraillut kansanedustaja Jouni Backman (sd.).

Hänen mukaansa kansallinen maataloustuki on Suomelle edullisempi kuin saman tuen kierrättäminen "Brysselin kautta", sillä EU:lle maksetuista ja sieltä takaisin tukina saatavista rahoista osa katoaa sille tielleen.

Suomi kärsii EU:n taloudenpidon tehottomuudestakin tavallaan enemmän kuin keskivertomaa, sillä sääntöjen mukaisetkin toimet ja hankkeet toteutuvat pääosin muualla kuin Suomessa. Niinpä myös rahan hävikki valuu pääosin muualle.

Tuo Maliranta täytyykin pistää seurantaan. Kun Korkman lähti, alkoi ETLA:stakin kuulua EU-kriittisempää ääntä.

Piti oikein katsoa tuo keskiviikon A-studio.

Stubb on kyllä kiero. Verrataan vain vuosiin 2011 ja 2012. Miksi?
-Totta kai alkuaikoina EU oli Suomelle halvempi. Nettomaksut tulivat ikään kuin maksuun takapainotteisesti jakson lopulle.
-> Stubb siis sanoo, että viime tarkastelujaksolla nämä kaksi viimeistä vuotta olivat Suomelle kalleimmat.

Eikö nimenomaan kahta jaksoa keskenään verrattaessa pitäisi katsoa jaksojen keskiarvoa? Nyt tulevan jakson keskiarvo on samaa luokkaa, kuin edellisen tarkastelujakson kaksi kalleinta vuotta? Eli kasvu on ikään kuin taittunut, mutta mistä kasvu johtui? Kasvu johtui siitä, että edellisen jakson maksut painottuivat viimeisille vuosille...

Laitetaas tähän vaikka taas jotain mielikuvavertausta. Otan kesällä sähkösopimuksen. Maksan kuukausittain kulutuksen mukaan. Kesällä maksan 100 euroa ja joulukuussa 200 euroa. Sähkönkulutukseni ja siihen liittyvät maksut tarkastelujaksolla (eli puolen vuoden aikana) ovat siis lopussa painottuneet kylmemmille kuukausille. Nyt päätän ottaa sopimuksen, jossa maksaisin saman määrän joka kuukausi. Sähkölaitoksen johdossa on Alexander Stubb, joka kertoo minulle, että tasaerämaksuni seuraavalle vuodelle on 220 euroa kuussa. Kun mussutan, että edellisvuonna maksoin keskimäärin 150 euroa kuussa, niin Alex kertoo, että en voi verrata edellisen vuoden keskikulutukseen. Kun lasku on kuluvana vuonna ilmojen kylmetessä noussut marras-joulukuussa 20 % kuukaudessa, niin Alex taittaa kasvun vain 10 prosenttiin nostaen kaikkien tulevien kuukausien sähkölaskun 220 euroon. Sitten hän kertoo kuinka edullinen tämä sopimus minulle on.

V**u mitä logiikkaa.

Mutta jos se, että Timo Soini voi matkustaa ilman passia ympäri Eurooppaa voitaisiin muuttaa rahaksi, Suomi olisi suuuuuri bruttosaaja EU:sta sanoi Alex lähetyksen lopussa hymyillen laajakuvaTV:n laidasta laitaan. (PS. mikä v**u on bruttosaaja? Eikö me nytkin makseta ja saada bruttoa ja näiden erotus on nettoa?)

-i-

[sivullinen.]

Oleellista on se, että niin Galileon kuin monien muidenkin EU-hankkeiden, mm. euro, ovat toteutukseltaan surkeita.

Juuri niin. Olkiluoto 3. olisi myös hyvä projekti, jos se olisi maksanut väitetyt 3 miljardia. Mutta ei. Se yleiseurooppalaisessa hengessä tehty kansallisuuksien sekamelska neuvostobyrokratialla kuorrutettuna - ja maksaa siten pari kymmentä miljardia. Tällöin kannatavuus katoaa.

Orjuus, pakko ja byrokratia ovat tuhonneet ihmisten arvopohjan. Silloin ei mikään onnistu. Silloin ei myöskään pidä mitään tehdä. On ensin palautettava järki ja arvopohja.

[tyhmyri]

En tiedä onko Kokkila lausuntonsa sellaiseksi tarkoittanut, mutta kyseessä on aika kova arvostelu EKP:n harrastamaa tiukkaa rahapolitiikkaa kohtaan. En ole yhtä kovaa arvostelua kuullut yhdeltäkään Suomen elinkeinoelämän vaikuttajalta aikaisemmin. Suoraa rahapoliittista kritiikkiä.

Huh! Minä en kyllä kyennyt lukemaan tuollaista kritiikkiä edes toisella lukukerralla. Ennemminkin oli päinvastoin, Kokkila kuulutti sisäistä devalvaatiota. Linkki alkuperäiseen artikkeliin, jota VU referoi:

http://www.ek.fi/ek/fi/prima/lehtiarkisto/index.php

Klikkaa 1/2013 numeroa niin selaimeen pitäisi avautua nk. näköisnumero.

Suora lainaus tuosta jutusta:
    ...Kokkila on huolissaan myös yritysrahoituksen jatkuvasta vaikeutumisesta.

    Eurooppalaisten pankkien kriisit heijastuvat myös Suomeen. Pankkien elinehtoja on kiristetty meilläkin siten, että ne joutuvat jakamaan kurjuutta eteenpäin. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus kärsii.

    "Toivottavasti meille syntyy pikimmiten uusia rahoitusmuotoja, että pk-yritykset voivat turvata taloutensa. Se on iso asia, ja yhteiskunnan pitää katsoa myös, miten tätä tilannetta helpotetaan. Täytyisi syntyä uusia rahoitusmalleja"

Käytännössä Kokkila sanoo yritysrahoituksen olevan liian tiukalla, mikä tarkoittaa suoraan samaa asiaa kuin se, että harrastettu rahapolitiikka on liian kireää. En tiedä huomaako Kokkila itse mitä on sanonut, mutta joka tapauksessa.

[ikuturso]

Koitin pari kertaa hakea hommasta eduskunnan titaanien taisteluun liittyvää ketjua, mutta en varmaan osannut hakea oikeilla hakusanoilla, koska en sellaista löytynyt. Hassua, jos se olisi täällä kokonaan sivuutettu.

Jos joku on keskustelupalstoilla miettinyt, mitä tarkoittaa olkiukko tai kaltevan pinnan argumentointi, niin Siilinjärven ihmepoika rakensi kyllä eduskunnan suurimman olkiukon, mitä on vastaan tullut. Kun oppositio peräänkuulutti, että eurosta pitäisi äänestää kahdesta syystä: 1) eurokriisi on päällä ja se tulee suomalaisille kalliiksi 2) euroon liittymisestä ei kysytty aikanaan kansalta. Mitä teki Jyrki?

Jyrki tuohtui, ja koitti saada populistisesti huumoriin turvautuen kansan sympatiaa puolellensa sanoen jotain tällaista:
"Siis ehdotatteko, että suomen kansalta kysyttäisiin vaikka vaikkapa viiden vuoden välein mitä valuuttaa he haluaisivat käyttää"

Jos tuo ei ole olkiukko, mikä on. Myös kaltevana pintana tuota voi pitää, jos Jyrki väittää, että yksi euroäänestys johtaisi jatkuvaan valuutasta kinaamiseen ja äänestämiseen.

Sen sijaan mielestäni Suomessa voisi kysyä viikon välein kansalta, haluavatko he vielä Kataisen.

-i-

[starsailor]

Talouskriisien selviytymiseen vaikuttaa hyvin negatiivisesti se, että päätöksentekijät ovat poliitikkoja, joilla on ideologisia agendoja ja toisaalta taas poliitikon vastuu, eli vain poliittinen, mikä ei käytännössä koskaan konkretisoidu nykydemokratiassa kuin virasta erottamisena.

Yksinkertaisten talouselämän sääntöjen noudattaminen ei ole mahdollista, jos asiaa katsotaan poliittiselta kantilta, kuten: säästötoimet kiihdyttävät lamaa ja ajavat suuren osan väestöstä kurjimukseen. Toisaalta poliitikot taas puolustelevat markkinoita ja taas toisaalta toimivat niitä vastaan, tai kansalaisia vastaan pyrkimällä saamaan niskalenkin markkinoista keinotekoisilla jipoilla.

Jos poliitikot olisivat heti eurokriisin alussa toimineet oikein moraaliselta kannalta ja antaneet markkinatalouden hoitaa virhesijoitukset, -sijoittajat ja -yhtiöt pois, niin kriisistä olisi tullut lyhyt, mutta raju. Se olisi jo todennäköisesti ohi. Se olisi kuitenkin iskenyt lujempaan poliittiseen elittiin kuin kansalaisiin. Tästä syystä herää kysymys, että onko kriisin pitkittämisen tarkoitus vain poliittisen vallan säilyttäminen keinolla millä hyvänsä. Lisää velkaa velan päälle ja kansalta veroja, uskotellan valitun linjan olevan paras mahdollinen, vain jotta omat vanhat ja uudet virheet saadaan piiloon.

Tuntuu siltä, että poliittiset päättäjät ovat valinneet istua Titanicin ohjaimissa loppuun asti ja kansalaiset on panttivankeina lastiruumassa. Jos mennään, niin mennään sitten kaikki -mentaliteettilla, jospa seuraava jäävuori olisi vihdoin riittävän iso upottamaan laivan?

[Bill Milton Hicks Friedman]

Ongelma on tosiaan se, että poliitikkojen on työnnettävä rasvaiset sormensa joka reikään sen sijaan, että antaisivat ihmisten itse päättää minkälaisessa yhteiskunnassa haluavat elää.

Politiikka on jatkuvaa soutamista ja huopaamista vapaiden markkinoiden ja kommunismin välimaastossa. Lopputuloksena on korporatismi, byrokratia, lailliset kartellit, muuttuvat säännöt sekä "kaikille kaikkea veronmaksajien rahoilla" -tyyppinen ajattelu eli rahan tuhlaaminen.

Jos yksilönvapauksia ja paikallista päätöksentekoa arvostettaisiin enemmän, niin ehkä yrittämistä ja vapaaehtoistyövoimaa löytyisi enemmän. Tällä verotuksella ei kiinnosta kyllä tehdä yhtään sen enempää kuin on pakko niin töissä kuin vapaa-ajalla. Nyky-yhteiskunnassa valtio on ottanut holhoojan roolin, joten mikäli näen hädässä olevan ihmisen, niin kehoitan soittamaan viranomaisille sen sijaan, että auttaisin itse.

[tyhmyri]

Politiikka on jatkuvaa soutamista ja huopaamista vapaiden markkinoiden ja kommunismin välimaastossa. Lopputuloksena on korporatismi, byrokratia, lailliset kartellit, muuttuvat säännöt sekä "kaikille kaikkea veronmaksajien rahoilla" -tyyppinen ajattelu eli rahan tuhlaaminen.

Kokonaisveroaste muuten on tällä hetkellä alhaisempi kuin vuonna 1995. Toisaalta on outoa, että meillä ei ole varaa ylläpitää sellaisia asioita, jotka olivat mahdollisia vuosikymmenten takaiselle, selvästi köyhemmälle Suomelle.