Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[chacha2]

Nyt ovat kyllä asiat huonosti, kun jopa Hesari kritisoi Kataista ja EU:ta:

HS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.

Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.

EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.

"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".

Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.

Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".

Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.

Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.

Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.

Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.

Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.

Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.

Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.

Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.

Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.

EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.

Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+EU-laskuun+tulee+miljoonien+korotus/a1360383701976#   boldaukset omat

[Kimmo Pirkkala]

Muut Euroopan pääministerit ovat omien maidensa edunvalvojia EUssa. Meidän pääministerimme on EUn edunvalvoja Suomessa.

[TheJ]

Ja heti perään hesari kertoo kuinka EU-budjetti antaa 16 miljardia Kreikkaan.

Kreikassa on väkeä vain hieman Suomea enemmän mutta Suomi maksaa 600 miljoonaa (joka ilmeisesti vielä paisuu tuosta loppupuolelle kautta, eli varmasti ainakin 4-5 miljardia kuuden vuoden aikana) ja Kreikka saa 16 miljardia. Kuullostaa hyvältä diililtä. Ai niin ja tämä on tietty vielä kaiken maailman tukipakettien päälle ihan normisettiä.

http://www.hs.fi/talous/Kreikan+Samaras+iloitsi+muita+enemm%C3%A4n+EU-budjetista/a1360463421682

Samaras ilmoitti, että sopimus oli paras mahdollinen ja että budjetti tuo Kreikalle yli 16 miljardia euroa.

Kreikka saavutti paljon enemmän kuin neuvottelujen alkaessa näytti mahdolliselta, Samaras sanoi.

Ei voi sanoa kuin että mitä hemmettiä. Vaikka tuo onkin ilmesesti koko 2014-2020 välisenä aikana, on se silti yli 2 miljardia vuodessa.

[törö]

^ Onhan Giorgios Karvakouras rahansa ansainnut, koska se on mourunnut niitä. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan suomalainen, joka maksaa.

[slobovorsk]

Minne muuten jäikään se Hollannin valtiovarainministerin ehdotus/ääneenajattelu, että EU-sopimuksiin pitäisi luoda säännöt euroalueesta ja EU:sta eroamista varten. Suu tukittu, pimento Suomessa? Olin näkevinäni tällaisia puheita suomenkielisissä uutisissa, mutten kuolemaksenikaan muista missä ne näin. Hommassako

[repo]

HS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Olenko minä vain yksinkertainen tai tyhmä vai molempia, kun minua kiinnostaa eniten Suomen EU-bruttomaksu. Vaikka katson HS:n artikkelin ihan asiallisen kriittiseksi HS-artikkeliksi, niin minua häiritsee suuresti vaikeneminen Suomen bruttomaksusta EU:lle ja pelkkä puhe "nettomaksuosuudesta". Ei näy missään edes bruttomaksu-% jostain laskennallisesta luvusta, jota kukaan uutisen lukija ei muista ulkoa saati lähde etsimään. Lähimmäksi päästään mainitsemmalla EU-budjetin suuruus vajaa 1000 miljardia.

Uuden rahoituskehyksen kokonaistasoksi vahvistettiin 996,8 miljardia euroa, mikä on noin 24 miljardia euroa alhaisempi kuin kuluvan kauden taso.

"Uuden rahoituskehyksen kokonaistasoksi" tarkoitetaan tietysti EU:n budjettikauden 2014-2020 loppusummasta. Miksi Suomen bruttomaksuosuutta piilotellaan?

Bruttomaksu on minusta tärkeä siksi, että se on kaikki Suomessa verotuksella ja velkarahoituksella kerättyä rahaa, joka maksetaan, jotta EU sitten "viisaasti" jakaa sen "Euroopan parhaaksi". Voi pyhä yksinkertaisuus! Rahaa annetaan toisille, jotta Katainen voi sitten olla "päättävissä pöydissä" mukana vaikuttamassa siihen, miten saamme takaisin meiltä kertaalleen kerättyä rahaa! Ja mikä on EU-rahan jakamisen tulos, jos katsotaan etelä-Eurooppaa ja Irlantia? Talouskuplaa ja korruptiota.

Toiseksi Suomen saamat EU-rahat ovat edelleen EU:lta kinuttava erilaisten ehtojen ja byrokratian kautta eli palautuva Suomen maksuosuus on ehdollista rahaa, joka hyväksytään EU:ssa, EU:n ehdoilla eikä Suomessa. Tämä tekee minusta puheen "nettomaksuosuudesta" täysin typeräksi. Tuon ehdollisen EU-rahan saamiseksi Suomessa tehdään valtava määrä työtä mm. hakemusten tekemistä ym. ihan JÄRJETÖNTÄ TYÖTÄ.

Yritin nopeasti googlata Suomen EU-maksuosuutta bruttona. Alla linkit, jotka vilkaisin. Kaksi niistä jopa valtionhallinnon tiedotteita. En löytänyt ensimmäistäkään mainintaa Suomen EU-bruttomaksuosuudesta ja selkeästi ilmoitettuna.

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120921Suomen/name.jsp
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=377235&utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/56934-eun-budjetti-pienenee-katainen-onnistuimme

Itse menin vipuun tässä netto- ja bruttomaksuosuudessa viime syksynä. Jos tästä asiasta tiedottaminen (VM ja valtioneuvosto) ja uutisointi puhuu järjestelmällisesti vain nettomaksuosuudesta, niin en ihmettele, jos en ole ainoa vipuun mennyt.

Ja VM julkaisee tiedotteesaan tällaista paskaa (olen tuohtunut tästä typeryydestä, jonka suomalaiset sallivat jatkua). [Linkki edellä.]

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat osaltaan jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. EU-jäsenyydestä koituvat hyödyt Suomelle ovat nettoasemaa laaja-alaisempia mm. sisämarkkinoiden ja liikkuvuuden ansiosta. EU-budjetista rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotetaan erityisesti hankkeita, joilla on Euroopan laajuisia vaikutuksia.

Lukekaa edellinen ajatuksella, vaikka tiedote onkin viime syksyltä. Osa meidän saamasta jäsenmaksuhyödystä pitää kohdistua hankkeisiin, "joilla on Euroopan laajuisia vaikutuksia", ja ajankohtaisessa uutisoinnissa puhutaan vain "nettomaksuosuudesta".

Ihan oikeasti, onko tässä jotain mitä en huomaa tai ymmärrä? Minusta tämä on niin sairaan typerää touhua ja ennenkaikkea valheellista, kun katsotaan noita uutisia ja tiedotteita asiasta. Miksi en ole aiemmin herännyt tähän typeryyteen?

[maallemuuttaja]

Eikö voitaisi maksaa vielä muutama sata miljoonaa jos sillä saataisiin taattua Kataiselle tyydyttävä EU-virka? Tulisi varmaan halvemmaksikin pitemmän päälle.

[ikuturso]

Nyt ovat kyllä asiat huonosti, kun jopa Hesari kritisoi Kataista ja EU:ta:

HS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Tää on taas tätä kasvun taittamista, josta edes Katainen itse ei ymmärrä mitään. Samaa paskaa kuin suomen velkaantumiskehityksen taittaminen tällä hallituskaudella. Lisää maksetaan kiihtyvässä määrin, mutta lisääntymisen kehitys kuvitteelliseen ja tavoitteena olevaan bkt-kehitykseen on hitaampaa. Siispä kehitys taittuu ja taitto kehittyy tai jotain. Täysin arvotonta jargonia. plonkplonk.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Tää on taas tätä prosenttiyksiköillä kikkailua. Suomen absoluuttisesti maksama summa (olettaen, että bkt pysyy samana) kasvaa 41%

Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

191 miljoonaa on siis yli 40% lisäys 466 miljoonaan. Mitätön 0,09 prosenttiyksikköä onkin 41%. Kutosen lyhyen matikan Katainen ei sitä ymmärrä. Alexander Kiisseliranta Hunajavirtakaan ei sokerihumalassaan näe tässä mitään outoa.

Politiikan toimittaja osasi muuttaa nuo miljooniksi, mutta nousuprosentti jäi häneltäkin laskematta, vaikka se olisi kansalle kovin, kovin informatiivinen.

Jos Katainen todella väittää saavuttaneensa tavoitteensa, niin Kataisen tavoite on entistä selvemmin Suomen perikato!!11!!

-i-

[Impivaaranilves]

Tää on taas tätä prosenttiyksiköillä kikkailua. Suomen absoluuttisesti maksama summa (olettaen, että bkt pysyy samana) kasvaa 41%

Jos Katainen todella väittää saavuttaneensa tavoitteensa, niin Kataisen tavoite on entistä selvemmin Suomen perikato!!11!!

Onko jälkimmäisestä kellään ollut enää epäilystäkään etteikö olisi useampaan vuoteen?

[Ilkka Partanen]

Artikkelin lainauksesta oli Uuno Nuivaselta jäänyt varmaan vahingossa pois tällainen kohta:

– Sen voin taata, että Suomesta ei tule suurempaa nettomaksajaa kuin Saksasta, Hollannista tai Ruotsista, Stubb lupaa.

Sattuuhan näitä. Oho.

Lisäksi Matti Vanhanen toteaa Facebookissa:

"Eu nettomaksuosuuksista puhuttaessa kannattaa verrata Suomea myös Eu:n ulkopuolella olevaan Norjaan. Se maksaa nettona vuosittain EU:lle noin 350 miljoonaa euroa kun Suomen keskimääräinen osuus päättyvällä kaudella on ollut kai reilut 400 miljoonaa euroa.
Pääsääntö on se, että mitä korkeampi bruttokansantuote maalla on sitä enemmän maksetaan. Suomi ei ole maksanut kansantuotteensa mukaista nettomaksua koska olemme saaneet tasoitusta Pohjois-Suomen harvan asutuksen ja vaikeiden maatalousolosuhteiden takia. Mutta yhteismarkkinoille pääsy maksaisi myös meille kuten Norjallekin jos olisimme EU:n ulkopuolella."

[ikuturso]

Lisäksi Matti Vanhanen toteaa Facebookissa:

"Eu nettomaksuosuuksista puhuttaessa kannattaa verrata Suomea myös Eu:n ulkopuolella olevaan Norjaan. Se maksaa nettona vuosittain EU:lle noin 350 miljoonaa euroa kun Suomen keskimääräinen osuus päättyvällä kaudella on ollut kai reilut 400 miljoonaa euroa.
Pääsääntö on se, että mitä korkeampi bruttokansantuote maalla on sitä enemmän maksetaan. Suomi ei ole maksanut kansantuotteensa mukaista nettomaksua koska olemme saaneet tasoitusta Pohjois-Suomen harvan asutuksen ja vaikeiden maatalousolosuhteiden takia. Mutta yhteismarkkinoille pääsy maksaisi myös meille kuten Norjallekin jos olisimme EU:n ulkopuolella."

2011  bkt:t wikipediassa.
Norja n. 480 mrd USD
Suomi n. 260 mrd USD

Vanhanen unohtaa mainita, että jos ETA-maksut suhteutetaan bkt:hen, niin niin Norjan maksaessa 350 miljoonaa vuodessa, Suomi maksaisi samassa suhteessa 190 miljoonaa euroa ETA-jäsenyydestä. Suomen koko maksu olisi samansuuruinen, kuin mitä nettomaksuosuus EU:ssa nousee ensi vuonna!!1!!

Repikööt Matti Vanhanen siitä.

-i-

[slobovorsk]

No joo. On kai sitä pidettävä jonkinlaisena saavutuksena, jos Suomen nettomaksujen KASVU saatiin pysäytettyä. Hirvittää ajatellakin,  mille tasolle nettomaksut sitten olivatkaan kasvamassa, kun tämä neuvottelutulos oli hallituksen mielestä (torjunta)voitto.

En olisi niinkään varma siitäkään, että Suomeen saadaan tulevalla kaudella anottua takaisinpäin yhtä paljon EU-rahaa kuin tähän mennessä. EU:n budjettiahan päätettiin supistaa, mutta jakajamaita on tullut vain lisää. Ns. rikkaan syrjäisen pikkumaan hankkeita priorisoidaan takuulla alemmas kuin tähän asti.

Joka tapauksessa, kuten muistaakseni keväällä puoliläpällä heitin, tuloksekkaiden EU-raha-anomusten tekoa on näissä olosuhteissa pidettävä suorastaan isänmaallisena velvollisuutena. Maamme syrjäisyyden takia voi olla vaikea ympätä ainakaan infrahankkeisiin euroopanlaajuista ulottuvuutta muuten kuin väkisin. Ei muuta kuin tunnelia Tallinnaan kehiin

[mannym]

Repo:lle pientä vastausta.
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/09/21/suomi-maksaa-ennatyssuuren-eu-maksun-taas-ensi-vuonna/201238305/12

Ensi vuoden EU-maksut ovat hallituksen uuden budjettikatsauksen mukaan selvästi suuremmat. Suomen arvioidaan maksavan ensi vuonna 1 988 miljoonaa euroa EU -budjettiin, ja saavan takaisin tätä vuotta vähemmän, vain 1 212 miljoonaa euroa. Nettomaksun osuus nousisi siten ensi vuonna jo 776 miljoonaan euroon.

Ottaen huomioon että kyseessä on 21.9.2012 julkaistu artikkeli niin luvut eivät välttämättä ole eksakteja.

[ämpee]

EU maksu ei ole sama kuin on maksu siitä, että olemme ytimessä.
Elikkä EU:sta sinällään tulee kustannuksia, mutta sen päälle tulee "ytimien" laskut.

1,9 miljardia, tämä luku on se mitä kansalaisten tulee muistaa...

[jmk]

No joo. On kai sitä pidettävä jonkinlaisena saavutuksena, jos Suomen nettomaksujen KASVU saatiin pysäytettyä.

Eihän kasvua saatu pysäytettyä.

[Tomi]

Sitten vielä Jungnerin kommentti asiasta. Hän on iloinen siitä, että Suomi on EU:n nettomaksaja.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/02/10/kuka-on-oikeassa-suomen-eu-maksujen-suuruudesta-kova-kiista/20132240/12

Kuka on oikeassa? – Suomen EU-maksujen suuruudesta kova kiista
Pääministeri Jyrki Kataisen hehkuttama Suomen nettomaksuosuuden lasku uudessa EU-budjetissa ei pidäkään välttämättä paikkansa, Helsingin Sanomat kertoo. Kataisen esikunta kiirehti kommentoimaan uutista Ilta-Sanomille.

Suomen maksuosuudesta Euroopan unionin (EU) uudessa vuosien 2014–2020 budjetissa käydään julkisuudessa kiistaa. Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hehkuttama Suomen nettomaksuosuuden kasvun taittuminen ei välttämättä pidäkään paikkansa.

HS:n mukaan Kataisen iloitsema nettomaksuosuuden taittuminen pitää paikkansa ainoastaan, jos Suomen maksuosuutta EU:n uudessa budjetissa verrataan vuoden 2011 maksuosuuteen. Vuosittaisten vaihteluiden vuoksi yksittäiseen vuoteen vertaaminen on kuitenkin usein harhaanjohtavaa.

Jos Suomen nettomaksuosuutta uudessa budjetissa vertaa EU:n edellisen budjetin koko vuodet 2007–2013 käsittävään kauteen kuten normaalisti on tapana, ei Suomen nettomaksuosuus HS:n mukaan laskekaan. Päin vastoin se nouseekin 191 miljoonalla eurolla vuodessa, lehti laskee.

Kun vuosien 2007–2013 EU-budjetissa Suomen maksuosuus on ollut 0,22 prosenttia Suomen bruttokansantulosta, tulee se uudessa vuosien 2014–2020 budjetissa olemaan 0,31 prosenttia, HS sanoo.

Kataisen leiristä kiirehdittiin jo tänään kommentoimaan HS:n uutista. Kataisen esikunta sanoo Ilta-Sanomille antamassaan lausunnossa, että Suomen nettomaksuosuuden kasvu tulee toden totta taittumaan, ja että Kataisen puheet pitävät siten yhä paikkansa.

– Maksujen suunta ei ole enää ylöspäin, vaan tavallaan se maksuosuuden kasvu on vuosi vuodelta taittuva tästä eteenpäin. Tämä pitää edelleen paikkansa, Kataisen leiristä viestitettiin IS:lle.

Samalla Kataisen esikunta kuitenkin myönsi, että oli alusta asti selvää, että Suomen maksuosuudet tulevat lisääntymään.

Seppäseltä kovaa kritiikkiä

Katainen on saanut toiminnastaan kovaa kritiikkiä europarlamentaarikko Esko Seppäseltä (vas.). Seppänen kuvaili tänään julkaisemassaan blogikirjoituksessa Kataisen lausuntoja "yltiöoptimistisiksi"

– Nyt sinulla on taas suu valkeassa kermassa kuin viikset mummon syöttämällä kissalla. Valkoinen on antautumisen väri, Seppänen täräytti Kataiselle.

– Piru sinut periköön, Jyrki, kun et tunnusta tosiasioita vaan markkinoit Suomen voittona sitä, mitä Suomi Saksan peesissä saa ilman omaa tahtoa. Sellainen sopuilu tulee isänmaallemme kalliiksi. Et kai tee sitä komissaariksi tullaksesi, Seppänen jatkoi.

Sdp:n kansanedustaja Mikael Jungner puolestaan muistutti pikaviestipalvelu Twitterissä, että nettomaksajana oleminen tarkoittaa sitä, että Suomen taloudella menee paremmin kuin monella muulla.

– Nettomaksaja-Suomessa on huomattavasti mukavampaa elää kuin nettosaaja-Suomessa. Kysykää vaikka kreikkalaisilta, Jungner twiittasi.

[Tomi]

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=6787

Esko Seppänen: 'Piru vieköön, Jyrki Katainen

Jyrki Katainen, pääministeri: Tämä kirjoitus on tehty sinun ylioptimististen lausuntojesi perusteella ja takia. Minä toimin 13 vuotta europarlamentin budjettivaliokunnassa ja seurasin tarkasti kahdet aikaisemmat EU:n budjettikehysneuvottelut. Niiden kokemusten perusteella en luota hitusenkaan vertaa sinun arvioosi Suomen osasta eilisessä "sovussa".

Blogikirjoitus: Esko Seppänen
9.2.2013, Verkkomedia.org
'Piru vieköön, Jyrki Katainen'

Olet nyt yhtä uskottava kuin palatessasi muutamia vuosia sitten siitä Brysselin kriisikokouksesta, jossa sanoit valtioiden selättäneen markkinavoimat. Tänään kaikki tietävät, että se olitkin sinä itse, joka vielä lausuntoa antaessasi et ollut huomannut tulleesi itse heitetyksi neuvoston molskille selälleen pankkien niskalenkistä.

Nyt sinulla on taas suu valkeassa kermassa kuin viikset mummon syöttämällä kissalla. Valkoinen on antautumisen väri.

Muistan, miten edellisistä vastaavista neuvotteluista vuonna 2005 Matti Vanhanen palasi Brysselistä kotiin voittajana. Se "voitto" perustui kansalta silloin salattuihin lukuihin. Kun aika kului, selvisi, että nettojäsenmaksumme oli vähintäänkin kaksinkertaistuminen nyt päättyvän seitsemän vuoden kauden loppuvuosina.

Se, että loppuvuosina, johtui viidelle maalle aikaisemmin annettujen jäsenmaksualennusten myöhästetyistä maksusuorituksista.

Nyt tähän viiden maan maksualennusklubiin pääsi Englannin, Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Itävallan seuraan kuudentena maana myös Tanska. Tästä eteenpäin me maksamme myös sen jäsenmaksua. Suomi seurasi vain katseella Tanskan menestystä neuvotteluissa vaatimatta itselleen samaa etua, jonka Tanska sai. Meille oli tärkeä vain sopu, mutta ei oman maan etu.

Jos otetaan huomioon menetetyt tullitulot ja oman maan budjetista maksetut kansalliset maataloustuet...

Katso kirjotukseni niistä: 

    http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128048-eseppanen-astubbille

...Suomi on EU:n suurin nettomaksaja.

Kansallisia maataloustukia Suomi maksaa Ranskan jälkeen EU:ssa toiseksi eniten. Kun tukia saadaan EU:lta 800 miljoonaa, omasta pussista menee sen lisäksi 1 200 miljoonaa.

Kun Suomen neuvottelutulokseen kuului Brysselin kautta kierrätettyjen EU-maataloustukien väheneminen, näyttää sinun lausuntojesi perusteella siltä, että oli "voitto" saada lupa maksaa menetetyt jäsenmaksupalautukset kansallisina tukina omasta budjetista. Silloin sekin kansallinen tuki on laskettava EU:n nettojäsenmaksun tosiasialliseksi kasvuksi.

Kepun oppositiopolitiikkaa kuvaa hyvin varovaisuus arvostella hallituksen politiikkaa. Kun MTK jo eilen vaati maanviljelijöille lisää kansallista tukea, kepu on hiljaa. Maataloudesta ovat tulossa omat neuvottelunsa, ja Suomen on alennettava Etelä-Suomen 141-tukia. Nythän EU jo rokotti Itä- ja Pohjois-Suomea. Kansallinen tuki kasvaa ja kasvaa?

Muistutan vielä, että Suomen hallitus julkistaa väärät tiedot EU:n nettojäsenmaksusta. Se käyttää komission laskelmia, joista puuttuvat ennen muuta EU:n hallintomenot. Oikeammat luvut löytyvät Suomen valtion tilinpäätöksestä (sivut 61-62):

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/10_ohjaus

Tilinpäätösluvuissakin on harhaa se, että tuloiksi on laskettu tullien kantopalkkiot ilman että menetetyt tullitulot ovat menoja. Tuloiksi on niin ikään laskettu normaalisti kaupankäyntiin rinnastettavat maatalouden interventiorahastosta saadut maksut.

Suomi on Bryselissä samoissa pöydissä muiden kanssa – mutta pöytien alla. Siellä se noukkii niitä murusia joita aina tippuu hiirulaisillekin sinne pöydän alle.

Piru sinut periköön, Jyrki , kun et tunnusta tosiasioita vaan markkinoit Suomen voittona sitä, mitä Suomi Saksan peesissä saa ilman omaa tahtoa. Sellainen sopuilu tulee isänmaallemme kalliiksi. Et kai tee sitä komissaariksi tullaksesi?

Jos sait kipinän politiikkaan silloin, kun minä esittelin sinulle nuorelle vierailijalle eka kerran eduskuntatalon parikymmentä vuotta sitten, syytän Suomen nettomaksuosuuden kasvusta näissä neuvotteluissa myös itseäni.

Hallitus vasemmistoliittoineen ei ole uskottava, kun kaikki on muka hyvin, vaikka lasku kasvaa.

Blogin kirjoittaja Esko Seppänen on pitkäaikainen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentin jäsen.

[repo]

Tulinpa vain kiinnittäneeksi huomiota, että HS-artikkeli puhuu bruttokansantulosta (BKTL), Vanhanen puhuu bruttokansantuotteesta (BKT) jne jne.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Tää on taas tätä prosenttiyksiköillä kikkailua. Suomen absoluuttisesti maksama summa (olettaen, että bkt pysyy samana) kasvaa 41%

(Lainaukseen muutettu lihavoinnit.)

Tilastokeskus kertoo bruttokansantulosta (BKTL) seuraavaa.

http://www.stat.fi/meta/kas/bktl.html

BKTL, bruttokansantulo, tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin bruttokansantuote miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot. Kansantulo on tulokäsite, joka on usein tärkeämpi nettomääräisenä, kiinteän pääoman kulumisen vähentämisen jälkeen. (EKT 1995 8.94.)

Otetaanpa tuosta nyt sitten selvä, mikä merkitys tuollakin asialla on.

[Impivaaranilves]

No joo. On kai sitä pidettävä jonkinlaisena saavutuksena, jos Suomen nettomaksujen KASVU saatiin pysäytettyä.

Eihän kasvua saatu pysäytettyä.

On oltava iloinen siitä ettei kasvu ole eksponentiaalista!
Ainakaan jos ei lasketa mukaan muualle lahjoitettuja lainarahoja.

[skrabb]

Nyt ovat kyllä asiat huonosti, kun jopa Hesari kritisoi Kataista ja EU:ta:

HS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.

Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.

EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.

"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".

Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.

Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".

Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.

Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.

Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.

Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.

Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.

Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.

Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.

Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.

Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.

EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.

Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+EU-laskuun+tulee+miljoonien+korotus/a1360383701976#   boldaukset omat

MIELIPIDE
maanantaina 11.2.2013
Helsingin Sanomat yrittää puhua valkoista mustaksi
--------------------------------------------------------------------------------
Alexander Stubb

Hel­sin­gin Sa­no­mat ar­vos­te­li (10. 2.) hal­li­tus­ta EU-bud­jet­ti­neu­vot­te­lun tu­lok­sen esit­tä­mi­ses­tä "so­pi­vas­sa" va­los­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti HS hai­rah­ti it­se juu­ri sii­hen, mis­tä hal­li­tus­ta ar­vos­te­li.

Vii­den ku­lu­neen vuo­den (2007–2011) ja seu­raa­van kau­den seit­se­män vuo­den (2014–2020) net­to­mak­su­jen ver­taa­mi­nen on kuin ih­met­te­li­si, mik­sei ome­nal­le ja me­lo­nil­le so­vi sa­ma lip­pa­lak­ki.

Vuo­si­na 2012 ja 2013 jou­tu­nem­me ko­ke­maan ny­kyi­sen ke­hys­kau­den suu­rim­mat net­to­mak­sut. Kos­ka HS jät­ti nä­mä vuo­det huo­miot­ta, an­toi leh­den las­kel­ma liian ruu­sui­sen ku­van ku­lu­van kau­den ti­lan­tees­ta. Näin myös net­to­mak­sun kas­vu näyt­tää suu­rel­ta ja neu­vot­te­lu­tu­los huo­nol­ta.

On sel­vää, et­tä Suo­men net­to­mak­su EU-bud­jet­tiin on suu­rem­pi kau­del­la 2014–2020 kuin ny­kyi­sel­lä kau­del­la. Tä­män hal­li­tus on ker­to­nut avoi­mes­ti suo­ma­lai­sil­le mo­neen ker­taan – jo neu­vot­te­lu­jen ai­ka­na.

Kas­vu ei kui­ten­kaan ole HS:n esit­tä­mä 0,09 pro­sent­ti­yk­sik­köä brut­to­kan­san­tu­los­ta, vaan pie­nem­pi. Ny­kyi­sen kau­den si­säl­lä net­to­mak­sum­me on kas­va­nut no­peaa vauh­tia. Täl­lä neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la saam­me tai­tet­tua net­to­mak­sun kas­vun.

Jat­kos­sa­kaan Suo­mi ei kuu­lu unio­nin suu­rim­piin net­to­mak­sa­jiin toi­sin kuin esi­mer­kik­si Sak­sa, Hol­lan­ti ja Ruot­si.

Tu­lok­seen on syy­tä ol­la tyy­ty­väi­nen.

Ale­xan­der Stubb
eu­roop­pa- ja ul­ko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri

http://www.hs.fi/paivanlehti/#11022013/mielipide/Helsingin+Sanomat+yritt%C3%A4%C3%A4+puhua+valkoista+mustaksi/a1360470597797

maanantaina 11.2.2013
HS vastaa Stubbille
--------------------------------------------------------------------------------
Marko JunkkariHS

Mi­nis­te­ri Ale­xan­der Stubb väit­tää, et­tä HS tar­koi­tuk­sel­la "jät­ti huo­miot­ta" Suo­men vuo­sien 2012 ja 2013 net­to­mak­suo­suu­det. Se ei pi­dä paik­kaan­sa. EU:n bud­jet­ti­kau­den 2007–2013 net­to­mak­suis­ta on tä­hän men­nes­sä jul­kais­tu vuo­sien 2007–2011 tie­dot.

Vuo­sien 2012 ja 2013 net­to­mak­su­osuuk­sia ei ole vie­lä jul­kais­tu, jo­ten nii­tä ei ver­tai­lus­sa voi­nut käyt­tää. Sik­si sii­nä käy­tet­tiin vuo­sien 2007–2011 net­to­mak­su­osuuk­sien kes­kiar­voa.

Stubb kir­joit­taa, et­tä kos­ka HS jät­ti vuo­det 2012 ja 2013 huo­miot­ta, las­kel­ma an­toi "liian ruu­sui­sen ku­van ku­lu­van kau­den ti­lan­tees­ta".

Sil­ti Stubb it­se käyt­tää sa­mais­ta vuo­sien 2007–2011 kes­ki­ar­voa muun muas­sa blo­gis­saan (30. 1. 2013) ver­ra­tes­saan Suo­men, Ruot­sin, Sak­san ja Hol­lan­nin net­to­mak­sua­se­maa.

Mar­ko Junk­ka­ri
esi­mies
HS:n po­li­tii­kan ja ta­lou­den toi­mi­tus

http://www.hs.fi/paivanlehti/#11022013/mielipide/HS+vastaa+Stubbille/a1360470480150

[RP]

Rahamäärä ei nimittäin voi olla liian pieni.

Tuota eivät usko sen enempää keynesiläiset, monetaristit tai mikään muukaan osapuilleen täysjärkinen koulukunta.

Keynesiläiset eivät usko, mutta se ei olekaan täysjärkinen koulukunta. Monetaristi Milton Friedman kannatti rahamäärän jäädyttämistä.

Keynesiläisten suhteen aika raskas mielipide, Friedmanin suhteen jälkimmäinen väitteesi ei ole se mitä aikaisemmin kommentoin, mutta on toki silti väärä.

Rahamäärän lisääminen ei tuota hyvinvointia

Ei sinänsä, mutta se voi vaikuttaa siihen ovatko ihmiset töissä vai ei.

oikeastaan kutistaa varallisuutta heikentämällä rahan hallussapidon kannattavuutta.

Mitä hyvinvointia lisäävää varallisuutta, oli se sitten materiaalista tai immateriaalista, pelkästä rahan hallussapidosta syntyy?

[Ant.]

Mukavaa, että Helsingin Sanomat avaa neuvottelujen tuloksia. Suomalaissa mediassa lähinnä Helsingin Sanomilla ja Ylellä on kykyä tutkia näitä asioita. Muut mediat kykenevät lähinnä toistamaan. Onneksi Helsingin Sanomat katsoi tällä kertaa soveliaaksi kertoa tästä hallitukselle kiusallisesta asiasta.

Myös Timo Soini yrittää avata asiaa blogissaan, mutta koska Soinin blogikirjoitustapa on sellainen, että joka toinen lause on sananlasku tai sutkautus, on asiaa vaikea ymmärtää. Onneksi asia tuli nyt Helsingin Sanomien kautta selville, joten vaihteeksi kiitosta sinne suuntaan.

[Siili]

MIELIPIDE
maanantaina 11.2.2013
Helsingin Sanomat yrittää puhua valkoista mustaksi
--------------------------------------------------------------------------------
Alexander Stubb

Vuo­si­na 2012 ja 2013 jou­tu­nem­me ko­ke­maan ny­kyi­sen ke­hys­kau­den suu­rim­mat net­to­mak­sut. Kos­ka HS jät­ti nä­mä vuo­det huo­miot­ta, an­toi leh­den las­kel­ma liian ruu­sui­sen ku­van ku­lu­van kau­den ti­lan­tees­ta. Näin myös net­to­mak­sun kas­vu näyt­tää suu­rel­ta ja neu­vot­te­lu­tu­los huo­nol­ta.

On sel­vää, et­tä Suo­men net­to­mak­su EU-bud­jet­tiin on suu­rem­pi kau­del­la 2014–2020 kuin ny­kyi­sel­lä kau­del­la. Tä­män hal­li­tus on ker­to­nut avoi­mes­ti suo­ma­lai­sil­le mo­neen ker­taan – jo neu­vot­te­lu­jen ai­ka­na.

Kas­vu ei kui­ten­kaan ole HS:n esit­tä­mä 0,09 pro­sent­ti­yk­sik­köä brut­to­kan­san­tu­los­ta, vaan pie­nem­pi. Ny­kyi­sen kau­den si­säl­lä net­to­mak­sum­me on kas­va­nut no­peaa vauh­tia. Täl­lä neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la saam­me tai­tet­tua net­to­mak­sun kas­vun.

Jat­kos­sa­kaan Suo­mi ei kuu­lu unio­nin suu­rim­piin net­to­mak­sa­jiin toi­sin kuin esi­mer­kik­si Sak­sa, Hol­lan­ti ja Ruot­si.

Tu­lok­seen on syy­tä ol­la tyy­ty­väi­nen.

Ale­xan­der Stubb
eu­roop­pa- ja ul­ko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri

http://www.hs.fi/paivanlehti/#11022013/mielipide/Helsingin+Sanomat+yritt%C3%A4%C3%A4+puhua+valkoista+mustaksi/a1360470597797

Tästä tulee mieleen vitsi sosialistisesta Puolasta.  Sen valtiovarainministeri nimittäin totesi huonoja aikoja valittavalle puoluekaaderille, että vuoden talousluvut ovat keskimäärin ottaen ihan tyydyttäviä.  Valtiovarainministeri myönsi tilanteen olevan huonompi kuin edellisenä vuonna, mutta kehui sen olevan paljon parempi kuin seuraavana vuonna.

Varsinaiseen asiaan:  jos kerran nettomaksut ovat nykyisen hallituksen aikana päässeet liukumaan hälyyttävän paljon, millä ihmeen auktoriteetilla pässi Stubb väittää, etteivät ne liukuisi edelleen seuraavan kauden aikana? 

[normi]

Suomi on suhteellisesti smana tason maksaja kuin saksa, hollanti ja ruotsi, että potaskaa väittää ettei olisi yhtä suuri maksaja. Euromääräisesti toki pienempi, kun maamme on pienempi. Stubb näköjään alentuu harhauttamaan lukijoita.

[Ant.]

Mukavaa on sekin, että Mikael Jungner Tweet!kaivaa tästäkin farssista positiivisia asioita.

Nettomaksaja-Suomessa on huomattavasti mukavampaa elää kuin nettosaaja-Suomessa. Kysykää vaikka kreikkalaisilta

Tässä vielä kuvaruutukaappaus Jungnerin tuoreimmasta aivopierusta.

Olipa idioottimainen toteamus. Aivan kuin Suomen tilanne jotenkin huononisi, jos Suomen maksuosuus olisi pienempi.

[kekkeruusi]

AL : Jokaisella kreikkalaisella 1 200 euroa verorästejä
"Kreikkalaisen Ekathimerini-lehden kaikilla kreikkalaisilla on yhteensä 13 miljardia euroa verovelkaa omalle maalleen. Se tekee keskimäärin 1 200 euroa maksamattomia rästejä per asukas.

Asiaa helpottaakseen maassa harkitaan nyt 200 verotarkastajan palkkaamista sekä yksilöllisten maksuohjelmien käyttöönottoa."

"erityisesti arvonlisäveron tilitys valtiolle on vähentyi voimakkaasti tammikuussa"
boldaus minun
http://www.aamulehti.fi/Talous/1194794698465/artikkeli/jokaisella+kreikkalaisella+1+200+euroa+verorasteja.html

Mitäpä jos Jorgokset repisivät ensin saatavansa omiltaan, ennen kuin taas tulevat käsi ojossa hakemaan meiltä sitä rahaa.

[ikuturso]

MIELIPIDE
maanantaina 11.2.2013
Helsingin Sanomat yrittää puhua valkoista mustaksi
--------------------------------------------------------------------------------
Alexander Stubb
...
Kas­vu ei kui­ten­kaan ole HS:n esit­tä­mä 0,09 pro­sent­ti­yk­sik­köä brut­to­kan­san­tu­los­ta, vaan pie­nem­pi. Ny­kyi­sen kau­den si­säl­lä net­to­mak­sum­me on kas­va­nut no­peaa vauh­tia. Täl­lä neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la saam­me tai­tet­tua net­to­mak­sun kas­vun.
...

Syöpä jatkaa kasvuaan, mutta hitaammin.

-Tohtori, voisiko syövän leikata pois?
-Voisi, mutta leikkaus ja sädehoito voisi johtaa muutaman kuukauden sairaslomaan. Siksi valitsemme lääkityksen.
-No paranenko tällä lääkkeellä?
-Ette, mutta tähän asti syöpä on kasvanut nopeaa vauhtia ja sillä saamme taitettua kasvaimen kasvun.
-Siis kasvain vähitellen pienenee ja häviää?
-Ei. Kyllä se kasvaa koko ajan. Tulevana vuonna arviolta 41%, mutta nyt se kasvaa hieman hitaammin kuin edellisellä tarkastelujaksolla. Mutta pitää olla tarkka, sillä ei sovi verrata vuosiin 2007-2011, jolloin olitte vielä suht terve. Vertaamme vain viime vuoteen, koska muuten näyttäisi siltä, että lääke ei tehoa.

-i-

[sivullinen.]

Olenko minä vain yksinkertainen tai tyhmä vai molempia, kun minua kiinnostaa eniten Suomen EU-bruttomaksu.

Parhaan tuloksen saa aikaan yhdistämällä nettomaksun ja saadut tuet. Uutisointi voisi olla vaikka seuraavanlainen: Suomen nettomaksut EU:lle ovat ensi vuonna vähän alle parisataa miljoonaa euroa, ja samalla EU maksaa maatalous- ja kehitys tukia Suomeen yli 600 miljoonaa euroa. Tottahan tuokin lause on.

Julkaistuista talouspäätöksistä ei pitäisi ottaa niin isoa hernettä nokkaan. Ne ovat tulevaisuuteen tähtääviä ja niiden toteumat eivät ole pitkiin aikoihin vastanneet suunniteltuja. Budjetit paukkuvat ja tukia siirrellään puoleen ja toisee?. Julkaistut taloustiedot sitä vastoin kertovat asioista. Ne kertovat mitä on tapahtunut. Vaikkakin nekin on pääosin nykyään vääristeltyjä, voi niistä silti jotain irti saada: ne kertovat menneestä - mitä on tapahtunut. Päätökset kertovat tulevasta: mitä haluttaisiin tapahtuvan. Siihen ei pidä luottaa pätkääkään. EU ei ole kykenevä pitämään kiinni päätöksistään. Eurokriisi ei koskea Suomea, siitä on saatu niskalenkki ja se on ohi. Silti se jatkuu. Totuutta ei voi muuttaa typerillä päätöksillä.

[repo]

Julkaistuista talouspäätöksistä ei pitäisi ottaa niin isoa hernettä nokkaan.

Ei pitäisi niin, mutta typeryys ottaa päähän. Varsinkin se, että minusta ihmiset ovat menettäneet ymmärryksensä sille, mitä on itsenäisyys ja itse näen näissä päätöksissä oman päätäntä- ja vaikutusvallan luovuttamista muille, jotka vain uskottavasti näyttelevät ajavansa ihmisten asiaa. Ja mikä ottaa aivan erityisesti päähän, on se, että minusta Katainen ja hänen hovinsa osaavat käyttää tilanteen hyödyksi 6-0.

http://yle.fi/uutiset/katainen_uusia_sopeutustoimia_tarvitaan/6490745

Politiikka 12.2.2013 klo 7:27 | päivitetty 12.2.2013 klo 7:27
Katainen: Uusia sopeutustoimia tarvitaan

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan hallituksen puolivälitarkastelussa joudutaan jatkamaan sopeuttamistoimia. Luvassa on veronkiristyksiä ja leikkauksia, sanoi Katainen Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Nyt tarvittavat sopeutustoimet ovat Kataisen mukaan pienempiä kuin viime vuonna toteutetut.

Tätä uutista ei tarvitse selitellä. Sen jokainen ymmärtää, miten se liittyy EU:hun ja eurokriisiin. Valtion rahoitusta on lisättävä, koska menot kasvavat mm. EU:lle ja nk. "up-front". Ensin maksamme bruttosumman ja saamme takaisin EU:lle maksettua rahaa vuoden, kahden tai pidemmän ajan kuluessa, kunhan olemme tehneet tuhansia henkilötunteja EU-rahoitusehtojen selvittämiseksi, täyttämiseksi ym. ym. - ja sitten tien varressa lukee taulu "tämän kohteen rahoittamisesta on vastannut EU:n XXXX-rahasto".

http://yle.fi/uutiset/hallitus_heikensi_valtionosuuksien_tasausta_-_kuntien_tuloerot_kasvoivat/6490640

Kotimaa 12.2.2013 klo 6:30 | päivitetty 12.2.2013 klo 8:01
Hallitus heikensi valtionosuuksien tasausta - kuntien tuloerot kasvoivat

Kuntien väliset tuloerot ovat kasvaneet valtionosuusjärjestelmään tehdyn muutoksen vuoksi. Hallitus poisti vuosi sitten kiinteistöveron niin sanotusta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä. Kuntaliitto laskee, että uudistuksen suurimpien voittajien ja häviäjien välillä tuloerot kasvoivat yli 700 euroa asukasta kohden.

Isoveli päättää ja isoveli ottaa meidän puolesta, kun me kerran annamme. Tämä on nykyajan valloitusta. Ja EU:sta ollaan tekemässä meille ylimmän tason isoveljeä. Eikö ole syytä vetää jo palkoa nenään? Noh! Uskon kyllä vakaasti siihen, että kunhan suomalaiset heräävät tämän touhun järjettömyyteen niin itsenäisyys otetaan takaisin - jälleen kerran valitettavasti. Sitä se teettää, kun opportunistit päästetään valtaan. Opportunisti nuolee aina vahvemman takapuolta ja Suomen kansa on osoittanut olevansa heikko, jolloin opportunisti ei palvele Suomen kansaa.

[ikuturso]

Alexander Stubb:

Vii­den ku­lu­neen vuo­den (2007–2011) ja seu­raa­van kau­den seit­se­män vuo­den (2014–2020) net­to­mak­su­jen ver­taa­mi­nen on kuin ih­met­te­li­si, mik­sei ome­nal­le ja me­lo­nil­le so­vi sa­ma lip­pa­lak­ki.

Liekö kuittia Soinille, vai miten Cai-Göran nyt noin populistisen heiton heitti. Sitäpaitsi tuo retoriikka menee Vihreiltä yli hilseen. Voin vielä kuulla korvissani Anni Sinnemäen huolella ar-ti-ku-loi-dun lausahduksen TV:n vaalitentistä: Mää en kyllä ymmärrä miksi jollekin melonille pitää sovitella jotain lippalakkia.

-i-