Maahanmuutto pahentaa pääkaupunkiseudun asuntopulaa

[guest3656]

Yksi teoria on se, että esim. näitä Kalasataman asuntoja ostelee etupäässä sijoittajat ja erilaiset säätiöt, jotka sitten pitävät yllä suhteettoman kallista vuokratasoa, koska tarpeeksi maksukykyisiä vuokralaisia (kuten maahanmuuttajat) aina jostain löytyy. Eli raha tulee rahan luokse aina vaan ja kansan kahtiajakautuminen jatkuu ja syvenee. Ja tämän asuntobisnesruletin ulkopuolelle ovat jo pudonneet tavalliset työssäkäyvät kansalaiset, lopullisesti.

Pitäisiköhän sijoitusasuntojen omistamista jotenkin alkaa rajoittamaan pääkaupunkiseudulla?

Olet oikeassa. Hintasäädelty Hitas-asunto kannattaa aina ostaa hyvältä alueelta, vaikka ei siihen muuttaisikaan. Vapaarahoitteeseen asuntotuotantoon varattuun 40 %:n osuuteen sisältyy myös vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto. Asuntojen haltijat luonnollisesti vuokraavat asunnot kenelle tahansa.

Ei siis ihme, että asuntojen hinnat jatkavat nousuaan. Varsinaisen tilin rakennusfirmat tekevät nimenomaan vapaarahoitteisella tuotannolla, jonka hinta ei laske koska kysyntä ylittää tarjonnan. Jos kysyntä hiljenee, vapaarahoitteinen tuotanto yksinkertaisesti pysäytetään. Hintasäädelty tuotanto puolestaan on niin säädeltyä ja pienikatteista, että se ei monia rakentajia kiinnosta ollenkaan. Apuun ollaan nyt huudettu valtio-omisteista Kruunuasuntoja asuntojen rakennuttajaksi ja omistajaksi valtiolta ja valtio-omisteisilta yhtiöilta vapautuville tonteille.

Voi vain arvailla, mikä Helsingin asuntotilanne olisi ilman tiukkaan säätelyyn perustuvaa sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa. Nythän asuntojen hintapaine ei pääse purkautumaan minnekään. Ainoa asuntojen hintoja laskeva tekijä on enää alueen suuri kaupungin vuokra-asuntotuotanto ja maahanmuuttajien asuttaminen.  Sekään ei tosin näy enää vaikuttavan kun vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.

[junakohtaus]

Saippuakupla, kiitti. Tilanne ei näytä olevan aivan niin paha kuin luulisi.

[Saippuakupla]

Saippuakupla, kiitti. Tilanne ei näytä olevan aivan niin paha kuin luulisi.

Löytyi hieman tarkempaa tietoa kaupungin omistamien vuokra-asuntojen määrästä:

Helsingin kaupungin omistamat kiinteistöyhtiöt ovat sulautuneet Helsingin kaupungin asunnot Oy:ön 1.1.2012. Kiinteistöyhtiöiden sijaan perustettiin 21 alueyhtiötä, jotka vastaavat alueellisesta isännöinnistä ja huollosta.

Kaupungin omistamat vuokra-asunnot 31.12.2011

Tavanomaisten aravakiinteistöyhtiöiden asunnot 43 140 kpl
Aravakiinteistöyhtiöiden hoitohallinnossa olevat muut kuin korkotukiasunnot 196 kpl
Vanhusten aravapalveluasunnot ja tukiasunnot 2 187 kpl
Pitkän korkotuen yhtiöiden asunnot 1 604 kpl
Vapaarahoitteiset (entiset lyhyen korkotuen asunnot) 386 kpl
Asumisoikeusasunnot 2 657 kpl
Kiinteistö Oy Auroranlinnan asunnot 1 864 kpl
Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön asunnot 537 kpl
Hitas-omistusasunnot 1 208 kpl
Helsingin Asuntohankinta Oy:n asunnot 3 517 kpl
____________________________________________
Yhteensä 57 717 kpl

Lisäksi hallintokunnilla on suorassa omistuksessa olevia asuntoja.

[...]

Tilastot perustuvat vuosien 2010-2011 tilinpäätöstietoihin.

http://www.hekaoy.fi/sites/heka/files/vuosiraportti_2011_internet.pdf

[Pyöräilijä]

Tälle olisi kiva saada lähdettä. En epäile, mutta näitä ei voi käydä lähteistämättömänä käyttämään mihinkään.


Maahanmuuttajien osuus vuokra-asujista laskettiin "virallisesti" 2009, jolloin se oli 22 prosenttia.

Tämä tulos käy ilmi Helsingin seudun asuntoraportista 2010. Tästä tutkimuksesta on aikaa yli kolme vuotta, joten maahanmuuttajien osuus stadin vuokra-asujista on tätä nykyä jo 27-32 prosenttia - ellei enemmänkin. Kuten totesin, maahanmuuttajien suhteellinen osuus vuokra-asukkaista on kasvanut rajusti 20 vuoden ajan -  ja näin käy jatkossakin, jolei sääntöjä muuteta.

Stadin vuokrataloista löytyy jo yksittäisiä kiinteistöjä, joissa maahanmuuttajien osuus nousee lähelle 70 prosenttia. Eniten maahanmuuttajia (36 %) on Myllypuron vuokra-asunnossa,, vähiten Käpylässä (7 %). vaikka Käpylä on vihreiden kotikenttä!

On kiinnostavaa, kuinka vaikea Helsingissä ja Suomessa on saada tietoja ja tilastoja maahanmuuttajien miinusmerkkisestä vaikutuksesta vuokra-asuntomarkkinoihin, huoltosuhteeseen, toimeentulomenoihin, terveys- ja koulutuskustannuksiin, asumistukeen ja sosiaaliturvaan.

Näiden tietojen salaaminen ja tutkimatta jättäminen on varmasti tietoinen päätös.

Esimerkiksi Helsingin yliopistosta löytyy vain yksi pro-gradu työ, jossa Katja Vilkama selvittää maahanmuuttajien kasautumista Helsingin omistamiin vuokra-asuntoihin ja vuokra-asuntoalueille. Helsingin tietokeskuksen selvityksissä rummutetaan vain maahanmuuttajien huippuosaamista, valoisaa tulevaisuutta ja hienoa kansainvälisyyttä,  mutta jätetään ruma todellisuus kokonaan kertomatta.

Me elämme mustaa ja pimeää aikaa.

[Saippuakupla]

Helsingin kaupungin asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leivon 6.10.2011 pitämästä esityksestä:

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt lukuina

43 875 asuntoa
85 575 asukasta

Kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaista 22 % on maahanmuuttajia.

http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=2423.0;attach=14079

Liitteestä näkee, että maahanmuuttajien määrä vaihtelee alueyhtiöittäin. Voidaan myös olettaa, että maahanmuuttajien määrä on noussut em. päivämäärästä. Tarkoittaa siis sitä, että Pyöräilijän esittämä luku 12 000 asuntoa ei ole kauheasti yläkanttiin.

[acc]

43 875 asuntoa
85 575 asukasta
Kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaista 22 % on maahanmuuttajia.

Siis kaupungin asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leivon 6.10.2011 pitämän esityksen
mukaan kaupungin omistamissa asunnoissa asui lähes 19000 mamua. Jos oletamme, että
asuntojen lukumäärä jakautuu samoin kuin asukkaiden, niin heillä oli käytössään noin 9650
kaupungin omistamaa asuntoa.

Lisäksi päälle tulevat ne mamut, jotka asuivat kokonaan tai osaksi kaupungin kustannuksella muissa
kuin kaupungin omistamissa asunnoissa.

Koska edellämainitut maahanmuuttajat tarvitsevat yhteiskunnan tukea, he ovat yhteiskunnan kannalta
menoerä. He syövät yhteistä kakkua enemmän kuin tekevät sitä. Suomen hyvinvointia ei voi lisätä ottamalla
maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen rasite.

Maahanmuuttopolitiikan, jos sellainen joskus vielä tehdään, tulisi karsia pois maahanpyrkijöistä
ihmiset, jotka rasittavat yhteiskuntaa enemmän kuin hyödyttävät sitä.

Lienee myös suomalaisia, jotka haluavat maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen
rasite. Myös tällaisten ihmisten maahantulo sopii, jos heidän suosijansa maksavat heidän
aiheuttamansa yhteiskunnalle koituvat kulut. Ehkä veroilmoitukseen voisi laittaa
ruudun, jonka ruksaamalla suosija voisi korottaa omaa verotustaan esimerkiksi 10 prosentilla.
Kertymällä, jonka perusteella määriteltäisiin maahan otettavien, taloudelliselta panokseltaan negatiivisten
maahanmuuttajien määrä, voitaisiin kattaa tulijoiden aiheuttamien menojen ja heidän maksamiensa
verojen välinen erotus.

[vilach]

Nopea ratkaisu tähän ongelmaan olisi maan lunastaminen kaupungille, jotta krooninen tonttipula saataisiin tyydytettyä.

Kuka omistaa tyhjää maata? Mikä on omistusmuoto? Kuka omistaa santahaminan, keskiespoon metsät, viikin pellot, malmin lentoaseman, tattarisuon, pakilan pohjoispuolella olevat metsät, vuosaaren pohjoispuolen metsät?

Ylipäätään kantasuomalaisillekin sosiaalinen asuminen pitäisi käsittää väliaikaisena ratkaisuna asumiskysymykseen ja kun elämäntilanne parantuu niin poistuu sosiaalisen asumisen piiristä ja vapauttaa siten asunnon sitä enemmän tarvitsevalle.

Mitä sinä tarkoitat sosiaalisena asumisena? Asumista kaupungin asunnossa vai asumista asumistuella? Asuminen kaupungin asunnossa, jos asukas maksaa vuokraa itse ei ole sosiaalista asumista, koska niiden vuokra kattaa todelliset kustannukset. Muissa kaupungeissa verottomat vuokrat yksityisissä asunnoissa eivät ole korkeampia, kuin kaupungin helsingissä, usein jopa halvempia.
https://www.youtube.com/watch?v=7FX1YRMBvNE
https://www.youtube.com/watch?v=QNLkduZLKfs
Sen sijaan asuminen vuokra-asunnossa asumistuella on sosiaalista asumista, mitä suurempi vuokra, sitä suurempi sosiaalisuus, asuuko henkilö kaupungin vai yksityisessä asunnossa ei ole väliä, tärkeintä on veroton asumistuen suuruus.

Epäsuhtaa kärjistää tosiasia, että kaupungin asunnoista ei luovuta kuin krematorioon lähtiessä.

Purkamalla kaavoitusmonopolin ja nostamalla vähän (esim. 20%) vuokria parhaimmissa asunnossa, kuten tässä talossa: http://goo.gl/maps/9l30p (tämä talo on hyvä, koska se sijaitsee hyvässä paikassa, valoisat asunnot, suuret ikkunat) vapaaehtoinen luopuminen alkaa. Sen lisäksi voi tehdä säännöt: huoneiden määrä = asukkaiden määrä. Jos yksinasuva asuu kaksiossa, niin tyhjästä huoneesta hän maksaisi korotettua vuokraa, sen suuruus riippuisi asunnon sijannista ja laadusta. Tämä edellyttää keskikokosääntelyn purkamista ja yksiöiden rakentamista, voisi esim. kaikki 4 seuraavaa vuotta rakentaa vain yksiöitä.

Paras ratkaisu olisi kuitenkin maan laajamittainen lunastaminen kaupungille, mutta tämä ei tietenkään tule kysymykseen, koska tämä loukkaisi maakeinottelijoiden yksityisen omaisuuden suojaa, yleinen etu voidaan sivuuttaa. Eli muutama yksittäinen maakeinottelija saa vuodesta toiseen aiheuttaa kohtuutonta haittaa muille kaupungin asukkaille panttaamalla maata.

Kuka hullu myi aikoinaan valtavasti maata pääkaupungin lähellä vahvalla omistusmuodolla? Nyt tämä pieni "eliitti" aiheuttaa valtavasti haittaa. Maata piti myydä heikolla omistusmuodolla, sellaisella, että kunta voi lunastaa maata halvalla milloin vaan tietyn vuoden jälkeen ilman valitusoikeutta. Jos myytiin esim. pakilan metsät vuonna 1950, niin tämä vuosi voisi olla esim. 1970.

Tähän on taas sanottava, että jos omakotitalossa asuminen on kynnyskysymys niin silloin pitää muuttaa sinne Vihtiin tai Nurmijärvelle jos rahat eivät riitä Espooseen.

Miksi pitää pakottaa muuttaa ihmisiä 30-40 kilometrin päähän, jos vain 20 kilometrin päässä valtavasti tyhjää maata, minne mahtuisi valtama määrä omakotitaloja? Asumin kaukana = ajan polttaminen ratin takana/bussissa + bensan polttaminen.

Jos maahanmuuttaja omilla rahoillaan maksaa asunnon tai vuokran niin tervetuloa vaan. Muutoin ei.

Mitä tehdään sen jälkeen, kun tämä kehitysmaalainen maahanmuuttaja meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa, syntyi 5 lasta, kaikki he kasvoivat 25-30 vuotiaaksi ja heistä 3 asuu toimeentulotuella? 2 muuta alhaisella palkalla ja siksi ovat nettoverosaajat. Kaikki takaisin kehitysmaahan?

Perussuomalaisten kannattaisi tosissaan haastaa nykyinen ala-arvoinen asunto-, maankäyttö- ja maapolitiikka pääkaupunkiseudulla.

Pitää, mutta valta-osa heistä ei tee mitään, vain painavat nappia. Heillä on suuri palkka, heidän pitää tehdä paljon aivotyötä, sitä tekee vain pieni osa heistä.

Merkittävin asuntojen hintojen nostaja on pääkaupunkiseudun rajusti kasvanut väestö. 90-luvun alusta Helsingin väestö on kasvanut noin 100 000 henkilöllä, muu pääkaupunkiseutu n. 200 000 hlöä, muu Helsingin seutu 50 000 hlöä.

Väärin. Merkittävä tekijä on keinotekoinen pula. Toiseksi merkittävin kehitysmaalaiset, heidän laatu, eikä määrä, koska he eivät maksa asumismenoja. Mistä rahat uusiin asuntoihin, jos he eivät maksa asumisensa ja ovat nettosaajia?

- Asumista ollaan tuettu erilaisin asumisavustuksin, korkovähennyksillä, HITAS-rakentamisella ja muilla keinoin.

Miten on tuettu? Minä tiedän vain korkovähennyksen. Helsingissä asunnon ostajat tukevat muita, koska hinnoissa on paljon ilmaa, tämä tuki on suurempi, kuin korkovähennys, eli he ovat nettotukijoita.

Vajaassa 20 vuodessa koko pääkaupunkiseudun väestö on kasvanut 300 000 henkilöllä eli keskimäärin 15 000 ihmistä vuodessa. Tästä ulkomaalaisten osuus on n. 5000 hlöä eli 30%.

Nyt noin miljoona. Oliko vuonna 1993 vain 700.000? Voitko antaa lähteen?

Lisärakentaminen on umpikuja ja tilapäinen ratkaisu. Jossain vaiheessa järkevänhintainen rakennusmaa loppuu ja rakentamisen kustannukset alkavat nousta.

Tällä hetkellä on tyhjää maata kaupungin sisällä ainakin 10 neliökilometriä, minne mahtuu asuntoja 130-260 tuhannelle asukkaalle, riippuen tiheydestä, kun ottaa huomioon, että suurin osa suomalaista ei kärsi suuresta tiheydestä, niin voi ottaa luvuksi 220.000. Sen lisäksi kaupunkia voi aina laajentaa. Helsingin ympärillä on metsän ja pellot, helsinki ei ole saari meressä.

On epärealistista uskoa, että rakentamalla lisää saataisiin pääkaupunkiseudun asumisen hinnat laskemaan.

Miksi lisäämällä kännyköiden, taulutelkkareiden jne. tavaroiden tuotantoa saatiin hinnat alas? Monilta unohtuu sellainen tosiasia, että paljon väestöä = paljon työkäsiä.

Mitä sitten tapahtuu? Ihmiset, jotka ovat kyllästyneet asumiskustannusten jatkuvaan nousuun pääkaupunkiseudulla ja tilanahtauteen, muuttavat yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulta Helsingin seudun reunakuntiin ja käyvät sitten kuitenkin pääsääntöisesti töissä pääkaupunkiseudulla. Eli tämä vihervoihotus kääntyy itseään vastaan. Todellisuudessa liikenteen päästöt kasvavat merkittävästi ja täten ympäristön päästökuormitus vain pahenee, kun joudutaan tekemään yhä pidempiä työmatkoja autolla.

Sen takia kaupunkia pitää laajentaa pohjoiseen, siellä on nyt nykyään lentoasema, se pitää siirtää muualle. Sen kohdalla oleva maa on lähin maantieteellisestä kaupungin keskipisteestä sijaitseva maa. Paras kaupungin muoto on ympyrä, koska siinä on pienemmät etäisyydet.

Kun tähän yhtälöön lisätään se, että sossu maksaa yksinasuvan vuokran 650 euroon saakka

Sen asian voi korjata helposti, rakennetaan seuraavat vuodet vain yksiöitä ja myydään ne todellisella hinnalla. Niiden vuokrat laskevat 600 eurosta enintään 300 euroon, sitten pienennetään asumistukea 650 eurosta 300 euroon. Se on helppoa, tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Asumisen tukirulettiin menee valtiolta 2,5 miljardia vuodessa.

Tarkoitatko lainojen korkovähennyksiä?

Kyllä Särkijärvi on täysin oikeassa sanoessaan, että asuntojen hinnan nousu selittyy ostajakunnan tulotason noususta. Yhä useammalla on varaa maksaa laadusta ja sijainnista.

Se selittää hinnan nousua esim. keskustassa, jossa asuminen on muodikasta, mutta asuntojen määrä on vakio. Mutta 15 kilometrin päässä keskustassa sijaitseva 60 luvun talon yksiö maksaa 100.000 vain keinotekoisen pulan ja keskikokosääntelyn takia. Siellä 15 kilometrin päässä on valtavasti tyhjää maata. Monilta unohtuu sellainen tosiasia, että paljon väestöä = paljon työkäsiä.

Perushintataso kerros- ja rivitaloasunnoilla määräytyy ensisijaisesti asunnon laadullisten ominaisuuksien (asuinala, talotyyppi, onko kyseessä uudis- vai vanha rakennus, jne.) perusteella sekä sijainnin perusteella.

Mutta jostain syystä talojen tiheys, ikkunoiden koot ja valon määrä korreloi hyvin vähän hinnan kanssa.

Usein kuulee, että lisäämällä rakentamista asumisen hinnat laskisivat. Käytännössä näin ei tapahdu, ainakaan pysyvästi. Vaikka rakennettaisiin kuinka paljon tahansa, rakennuskustannukset nousevat vuosi vuodelta.

Väärin. Rakennuskustannukset eivät nouse, rakennustekniikka kehittyy.
Lainaus sivustolta http://liberalismi.net:

Suomessa "kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa - - Hollannissa 723-1152 euroa neliölle - - Norjassa 1603-2219 euroa neliölle" (RM 2005)[13]

Lainaus kauppalehden foorumilta:

Pk-seudulle tarvittaisiin varmaan 100 000 pientä perusaasuntoa lisää.
Mielestäni pitäisi lähteä rakentamaan pienasuntoja kuten autoja:
liukuhihnalla robottienkin avulla, sisätiloissa säältä suojassa, maakunnissa missä on tekijöitä vapaana.
Kuljetus rekalla paikan päälle, asennus standardoituun talorunkoon parissa tunnissa.
Hintataso vois olla esim 13 tuhatta euroa / 25 m2 mooduuliasunto- kuten esim. norjalaisella Moelvenillä, joka rakentaa Pohjoisen Jäämeren rannalle lämpimiä laadukkaita pienasuntoja tuolla hinnalla:

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=225555&tstart=0#5799832

Lienee myös suomalaisia, jotka haluavat maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen
rasite. Myös tällaisten ihmisten maahantulo sopii, jos heidän suosijansa maksavat heidän
aiheuttamansa yhteiskunnalle koituvat kulut. Ehkä veroilmoitukseen voisi laittaa
ruudun, jonka ruksaamalla suosija voisi korottaa omaa verotustaan esimerkiksi 10 prosentilla.
Kertymällä, jonka perusteella määriteltäisiin maahan otettavien, taloudelliselta panokseltaan negatiivisten
maahanmuuttajien määrä, voitaisiin kattaa tulijoiden aiheuttamien menojen ja heidän maksamiensa
verojen välinen erotus.

Maksavatko myös heidän lasten kustannuksia? Mitä tehdään jos kehitysmaalainen menee naimisiin toisen suomessa asuvan kehitysmaalaisen kanssa, jolla on suomen kansalaisuus ja he synnyttivät 5 lasta ja maksajalla loppui kyky/halu maksaa?

[acc]

Lienee myös suomalaisia, jotka haluavat maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen
rasite. Myös tällaisten ihmisten maahantulo sopii, jos heidän suosijansa maksavat heidän
aiheuttamansa yhteiskunnalle koituvat kulut. Ehkä veroilmoitukseen voisi laittaa
ruudun, jonka ruksaamalla suosija voisi korottaa omaa verotustaan esimerkiksi 10 prosentilla.
Kertymällä, jonka perusteella määriteltäisiin maahan otettavien, taloudelliselta panokseltaan negatiivisten
maahanmuuttajien määrä, voitaisiin kattaa tulijoiden aiheuttamien menojen ja heidän maksamiensa
verojen välinen erotus.

Maksavatko myös heidän lasten kustannuksia? Mitä tehdään jos kehitysmaalainen menee naimisiin toisen suomessa asuvan kehitysmaalaisen kanssa, jolla on suomen kansalaisuus ja he synnyttivät 5 lasta ja maksajalla loppui kyky/halu maksaa?

Vapaaehtoisista  hypoteettisista hyysäyslisäveroista maksetaan tämän ensimmäisen henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat nettomenot. Lasten kustannukset maksetaan hyysäysveroista, kunnes nämä saavuttavat täysi-ikäisyyden.

Jos hyysäysverokertymässä ei ole ylijäämää, lopetetaan hyysättävien maahanpäästäminen. Jos jo maahanpäässeet hyysättävät aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän nettomenoja kuin, mitä hyysäysveroista kertyy, nostetaan hyysäysverojen suuruutta.  Tarvittaessa realisoidaan hyysäysverovelvollisten omaisuutta. Hyysäysveron vapaaehtoisuus on vapaaehtoisuutta vain siinä mielessä, että veronalaisuuteen tuleminen on vapaaehtoista, mutta siitä ei pääse pois. Eli kyseessä on peruuttamaton sitoumus loppuelämän ajaksi.

Tällä mallilla asetetaan taloudelliseen vastuuseen ne kansalaiset, jotka haluavat Suomeen maahanmuuttajia, jotka kuluttavat enemmän yhteiskunnan resursseja kuin maksavat veroja. Taloudellinen vastuu on kannuste hyysättäviä halunneille kannustaa hyysättäviä. 

Helpointa kumminkin olisi, jos maahan päästettäisiin asumaan vain selkeästi hyödyllisiä ihmisiä.

[FadeAway]

Väestönkasvu pk-seudulla on tosiaan huikeaa. Mutta tähän ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Sen sijaan on puhuttu tonttipulasta, kaavoituksen hankaluudesta ja rakennuskustannuksista. Maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut huikeaa, jos 7 vuoden aikana heidän määränsä on liki tuplaantunut. Kun tähän yhtälöön lisätään se, että sossu maksaa yksinasuvan vuokran 650 euroon saakka, voidaan päätellä, että moni asuntosijoittaja on saanut mamuista vipua tuottoihinsa. Hommalla on muuten yksi vanha kirjoitus, jossa oli hyvin selvitetty, että hintojen nousu johtuu nimenomaan maahanmuutosta.

Ei ihan tuoretta infoa, mutta suuntaa antavaa.

--
Helsinki
Väestönkasvu 2000-2010
33075 kpl, josta vieraskielisten osuus 32627 kpl (99%)

Vieraskielisten osuus kaupungin vuokra-asunnoissa oli Espoossa 19 %, Helsingissä 21 % ja Vantaalla 26 %.  Talokohtaisia asumiskeskittymiä esimerkiksi Espoossa, joissa vieraskielisten osuus on yli 50 %.

Kaupungin vuokra-asuntoihin sijoittuu huomattava osa Helsingin vieraskielisestä väestöstä. Kun Helsingin kotimaankielisistä asuntokunnista ja asukkaista noin 12 prosenttia asuu kaupungin vuokra-asunnoissa, vastaava osuus vieraskielisistä asuntokunnista on 30 prosenttia ja asukkaista lähes 40 prosenttia.

[guest3656]

HS Mielipide
tiistaina 23.4.2013

Lisää kaupungin vuokra-asuntoja ei tarvita

Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riö vaa­tii Hel­sin­gin seu­dun kun­tia ra­ken­ta­maan li­sää vuok­ra-asun­to­ja (HS Kau­pun­ki 8. 4.). Muu­ten val­tio ei osal­lis­tui­si ra­hal­li­ses­ti kau­pun­kien lii­ken­ne­hank­kei­siin. Vaa­ti­mus koh­dis­tu­nee pää­asias­sa mui­hin pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tiin kuin Hel­sin­kiin, mut­ta se on sil­ti pe­ri­aat­teel­li­ses­ti pöy­ris­tyt­tä­vä.

Jo nyt val­ta­van suu­ri osa pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kais­ta asuu kun­nan vuok­ra-asun­nos­sa. Pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä on 43 000 kun­nan vuok­ra-asun­toa ja niis­sä asuu yli 90 000 ih­mis­tä eli lä­hes jo­ka kuu­des hel­sin­ki­läi­nen.

Kaik­ki po­liit­ti­set toi­mi­jat ovat unoh­ta­neet, et­tä kun­tien vuok­ra-asun­to­jen tar­joa­mi­nen pe­rus­tuu so­siaa­li­huol­to­la­kiin. Sen mu­kaan asu­mis­pal­ve­lu­ja an­ne­taan hen­ki­löl­le, jo­ka tar­vit­see eri­tyi­ses­tä syys­tä apua tai tu­kea asun­non tai asu­mi­sen­sa jär­jes­tä­mi­ses­sä. On ai­van var­maa, et­tä kaik­ki Hel­sin­gin seu­dun kun­tien lä­hes 150 000 vuok­ra­lais­ta ei ole tä­män avun tar­pees­sa. Yh­dis­tet­ty­nä asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mään las­ku on mit­ta­va.

Jo yk­si­tois­ta vuot­ta sit­ten asun­to­po­li­tiik­kaa ar­vioi­neet kan­sain­vä­li­set asian­tun­ti­jat to­te­si­vat ra­por­tis­saan, et­tä kau­pun­gin vuok­ra-asun­nois­sa asuu sel­lais­ta kes­ki­tu­lois­ta vä­keä, jo­ka ei tar­vit­si­si tu­kea asu­mi­seen­sa, vaan heil­lä oli­si va­raa siir­tyä omaan osa­omis­tus- tai asu­mi­soi­keu­sa­sun­toon. Ra­por­tin val­mis­tu­mi­sen jäl­keen ti­lan­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on muut­tu­nut vain ab­sur­dim­paan suun­taan.

On li­säk­si näyt­töä sii­tä, et­tä kun­nat hank­ki­vat tar­vit­se­miaan vuok­ra-asun­to­ja mark­ki­noil­ta yli­hin­taan ja nos­ta­vat näin hin­ta­ta­soa se­kä mui­den ih­mis­ten asu­mis­kus­tan­nuk­sia.

Vam­mais­asu­mi­sen ja mui­den eri­tyis­ta­paus­ten li­säk­si voi ol­la jo­ten­kin hy­väk­syt­tä­vis­sä, et­tä kun­ta mah­dol­lis­taa vuok­ra-asun­non hank­ki­mi­sen sel­lai­sil­le hen­ki­löil­le, jot­ka ei­vät esi­mer­kik­si puut­tu­vien luot­to­tie­to­jen ta­kia saa asun­toa va­pail­ta mark­ki­noil­ta. Mut­ta ei ole mi­tään pe­rus­tet­ta sil­le, et­tä näi­den asun­to­jen pi­täi­si ol­la mark­ki­na­hin­to­ja hal­vem­pia.

Jos asun­to­mi­nis­te­ri Kris­ta Kiu­run (sd) pit­kän ai­ka­vä­lin ta­voi­te ei ole so­sia­li­soi­da Hel­sin­gin seu­dun asu­mis­ta ko­ko­naan, pi­täi­si kun­tien vuok­ra­ra­ken­ta­mi­sen pe­ri­aat­teet har­ki­ta uu­sik­si. En­sik­si on syy­tä pur­kaa val­tion ja Hel­sin­gin seu­dun kun­tien aie­so­pi­mus vuok­ra-asun­to­jen ra­ken­ta­mi­ses­ta ja to­teut­taa ko­ro­tuk­set kun­tien pe­ri­miin vuok­riin. Kun näh­dään vuok­ran­ko­ro­tuk­sen vai­ku­tuk­set asun­to­jen ky­syn­tään, on ar­vioi­ta­vis­sa, voi­tai­siin­ko mer­kit­tä­väs­tä mää­räs­tä kun­tien vuok­ra-asun­to­ja luo­pua no­peas­ti­kin.

Jan­ne Rain­vuo­ri
asia­na­ja­ja, Hel­sin­ki