Maahanmuutto pahentaa pääkaupunkiseudun asuntopulaa

[mhannone]

Pääkaupunkiseudun polttavin käytännön ongelma on ollut viimeisen 15 vuoden aikana asumisen kalleus ja tilan ahtaus. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat yli 2 kertaa kalliimmat kuin muualla Suomessa ja vuokratkin yli 1,5 suuremmat. Tämä on seurausta ylikysynnästä ja alitarjonnasta. Asialle ei ole kuitenkaan tehty mitään. Nopea ratkaisu tähän ongelmaan olisi maan lunastaminen kaupungille, jotta krooninen tonttipula saataisiin tyydytettyä. Mutta tämähän on poliittisesti mahdotonta. Vertailun vuoksi mainittakoon Oulun kaupunki, jossa on systemaattisesti käytetty maan lunastamista vuosien varrella, on saanut pidettyä asumiskustannukset puolet pienempinä kuin saman suuruinen Espoo.

Nyt tilannetta on tullut sekoittamaan entisestään holtiton maahanmuutto, joka viime kädessä suuntautuu juuri pääkaupunkiseudulle suuressa määrin. Kaupunkien vuokra-asuntojonot ovat järjettömän pitkät nykyään, eikä yksin asuva kantasuomalainen saa kaupungin asuntoa pääkaupunkiseudulta missään järkevässä ajassa vaikka olisi joutunut esim. työttömäksi. Maanmuuttajille toki asunnot järjestetään mielivaltaisesti hyvinkin nopealla sykkeellä ohi muun jonon ja tämä on tietysti aiheuttanut närää kantasuomalaisissa. Asunnottomia maahanmuuttajia ei pääkaupunkiseudulla ole, vaan asuntopulasta kärsivät pahiten yksin asuvat kantasuomalaismiehet, joista osa ajautuu lopulta taivasalle. Asunnottomuus onkin kääntynyt selvään nousuu viime vuosien aikana pääkaupunkiseudulla.

Kysymykseni kuuluukin: Miten on mahdollista, että maahanmuuttujia suositaan ja priorisoidaan jälkeen kerran tässäkin asiassa? Ei kestä kauaakaan kunnes koko subventoitu asuminen on maahanmuuttajien hallussa. Kantasuomalaiset jäävät nuolemaan näppejään jälkeen kerran.

[unikeko]

Yksi tekijä mikä tuohon vaikuttaa on luultavasti se, että mamuilla on isot perheet ja sikiävät kokoajan lisää, joten eihän niitä lapsia voi kadulle laittaa 

Itseäni kummastuttaa se ajattelutapa joka mamuilla on, että vaikka ei itse kyetä edes itseään elättämään, niin silti tehdään lisää lapsia.

Normaalistihan jos et pysty ruokkimaan itseäsi, niin et tee lapsiakaan koska et pysty ruokkimaan silloin niitäkään.

[Suvaitsija]

Normaalistihan jos et pysty ruokkimaan itseäsi, niin et tee lapsiakaan koska et pysty ruokkimaan silloin niitäkään.

Tuollainen impiwaaralainen maalaisjärkeily ei ollenkaan sovi Suomen kaltaiseen oleskeluyhteiskuntaan.

[Taimi]

Olen entinen asunnoton. Kaupunginasunto jäi saamatta, samalla kun katselin vierestä, miten somalit muuttivat ohitseni hyväkuntoisiin, uusiin asuntoihin. Joka kerran kun mamu kävelee vastaan, ajattelen: "sinä taatusti asut ja elät paremmin kuin minä."

[Saippuakupla]

Kokosin joskus tähän ketjuun aiheeseen liittyvää tietoa:

http://hommaforum.org/index.php/topic,2423.msg34446.html#msg34446

[mhannone]

Maanmuutto on ongelmallista myös siksi, että se johtaa väistämättä ghettoutumiseen, josta alamme nähdä ensi oireita Itäisessä Helsingissä. Suomi on pistänyt valtavan määrän energiaa vuosien saatossa siihen, että slummeja ei syntyisi, mutta tämä työ on menossa hukkaan. Tilannetta on yrittetty parantaa siten, että joitakin maahanmuuttajia on sijoitettu myös esim. Helsingin kantakaupunkiin kuten Kamppiin. Tämäkin on aivan järjetöntä. Ainoa järkevä asuntopoliittinen ratkaisu olisi, että maahanmuuttujat sijoitettaisiin sellaisille haja-asutusalueille, joissa on on ylitarjontaa asunnoista. Työttömälle maahanmuuttajalle tämän tulisi kelvata.

[-PPT-]

Mielestäni maahanmuuttaja saa asua Helsingissä tai missä tahansa haluaakaan kunhan asuu omilla rahoillansa oli sitten kyse omistusasunnosta tai vuokrasta. Ylipäätään kantasuomalaisillekin sosiaalinen asuminen pitäisi käsittää väliaikaisena ratkaisuna asumiskysymykseen ja kun elämäntilanne parantuu niin poistuu sosiaalisen asumisen piiristä ja vapauttaa siten asunnon sitä enemmän tarvitsevalle.

[Uuno Nuivanen]

Normaalistihan jos et pysty ruokkimaan itseäsi, niin et tee lapsiakaan koska et pysty ruokkimaan silloin niitäkään.

Tuollainen impiwaaralainen maalaisjärkeily ei ollenkaan sovi Suomen kaltaiseen oleskeluyhteiskuntaan.

Mutta mamuillahan on oleskelulupa.   

[acc]

Maahanmuutto nykyisellään pahentaa pääkaupunkiseudun asuntopulaa, koska muukalaisista ei ole karsittu pois maahanpyrkimisvaiheessa Suomelle taakaksi koituvia ihmisiä.

Parannuksen tilanteeseen toisi se, että muukalaisten suosinta lopetettaisiin. Maahanpyrkimisvaiheessa tulisi karsia pois Suomelle taakaksi tulevat ihmiset tai perhekokonaisuudet.

Amerikalaiset olivat idealisteja 90-luvulla ja antoivat asuntolainoja ihmisille, joiden maksukyky oli erittäin heikko. Lainat jäivät maksamatta, koska asunnosta huolimatta lainan saaneiden maksukyky pysyi heikkona, ja koko maa meni melkein nurin. Suomalainen yhteiskunta toimii samalla tavalla, se antaa maahantuleville kaikki mahdolliset sosiaaliedut ja vähän vielä päälle uskoen, että kaikista tulijoista tulee suomalaisia. Ei tule. Jos tulija on nolla Suomen rajojen ulkopuolella, hän on todennäköisesti nolla myös Suomen rajojen sisäpuolella. Valitettavasti tulija ei välttämättä ole edes nolla, hän voi olla miinusmerkkinen.

[mhannone]

Asuin Espoon Matinkylässä 10 vuotta ja tuona aikana vuosi vuodelta lähitaloihin tuli mamuja kuten somaleja roppakaupalla. Yleinen levottomuus alueella lisääntyi koko ajan ja poikapuoleni lähialueen koulusta lähes puolet oli pari vuotta sitten mamuja. Ei saatana tollaisessa koulussa saa kunnon opetusta, kun suurin osa ajasta menee mamulasten hyysäämiseen. Monet naiset jotka sanovat olevan suvaitsevaisia mamuja kohtaan lakkaavat olemaan suvaitsevaisia kun oman lapsen koulu täyttyy mamuista.

Päätettiin sitten muuttaa Keravalle kokonaan pois pääkaupunkiseudulta. Täällä ei ole vielä häiritsevästi mamuja katukuvassa tai lähitaloissa, mutta kai tuokin ajan mittaa muuttuu.

Nythän valkoinen kantaväestö on vähitellen muuttamassa pääkaupunkiseudulta Helsingin seudun lähikuntiin ja täällä on tapahtumassa samanlainen asukkaiden filterointiprosissi joka on käynyt aikanaan monissa USA:n suurkaupungeissa. Segregaatiota tulee siis tapahtumaan, mutta eihän tämä nykypäivän politiikkoja haittaa.

[Pyöräilijä]

Helsingillä on 40.000 omaa vuokra-asuntoa, joista 12.000 on myönnetty maahanmuuttajille.

Kysymys ei ole siis muutamasta somaliperheestä vaan järisyttävästä murroksesta, joka romuttaa Helsingin sosiaalisen asuntotarjonnan matalatuloisille palkansaajille. Puolet Helsingin kauoungin vuokra-asunnoista on 3-5 vuodessa maahanmuuttajien hallussa.

Epäsuhtaa kärjistää tosiasia, että kaupungin asunnoista ei luovuta kuin krematorioon lähtiessä.

Käytännössä ne kaupungin vuokra-asunnot, jotka sijaitsevat parhaiden kulkuyhteyksien päässä Helsingin työpaikoista, täyttyvät työttömillä ja tulottomilla maahanmuuttajilla. Heidän ansionsa eivät kata edes heidän omia asumiskulujaan, joita joudutaan paikkaamaan asumis- ja toimeentulotuella. He muodostavat kasvavan taakan Helsingin kantokyvylle kunnes kaikki kaupungin asunnot ovat täynnä maahanmuuttajia.

Työtä tekevät kantasuomalaiset ja ahkerimmat maahanmuuttajat joutuvat etsaimään asuntonsa aina Hämeenlinnaa, Lohjaa ja Mäntsälää myöten, vaikka heidän rahoillaan tätä maahanmuuton sirkusta rahoitetaan. Tämä pidentää heidän työmatkojaan jopa kahdella tunnilla päivässä, pudottaa elämän laatua ja leikkaa Helsingin verotuloja.

Helsinkiin jää vain ylempi keskiluokka, vaihtuva opiskelijaväestö ja ja rapaköyhät maahanmuuttajat.   

[Eino P. Keravalta]

Helsingillä on 40.000 omaa vuokra-asuntoa, joista 12.000 on myönnetty maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajien hallussa on siis kolmannes Stadin vuokra-asunnoista. Kun kerran Helsingin kaupungin ideologiaan kuuluu nk. positiivinen syrjintä, jonka mukaan kaupungin työpaikoista mamuille kuuluisi heidän populaatiotaan vastaava määrä, miksei samaa suhdelukua käytetä myös asuntojen jaossa, jolloin tuhansia maahanmuuttajia potkaistaisiin ulos kämpistään ja tehtäisiin tilaa suomalaisille?

[mhannone]

Jouni Särkijärvi on ilmeisesti löysä päästä. No mitä muuta kokoomuspolitiikoilta voi odottaa. Kokomuuslaiset ovatkin dominoineet Helsingin ja Espoon maankäyttöä ja asuntopolitiikkaa jo pitkän aikaa ja tämä jälki näkyy räikeästi.

Koko kaavoitusprosessi on täysi farssi Espoossa ja Helsingissä. Kaavoissa toki varataan asumista varten paljokin maa-alueita, mutta mitä hyötyä tällaisista kaavoista on, jossa ei huomioida maanomistussuhteista. Tarkoitan tällä sitä, että yleiskaavoissa on toki paljonkin tonttivarantoa esitty rakentamista varten, mutta todelliseksi tonttitarjonaksi tästä tulee vain 10-20% tutkimusten mukaan. Eli yli 80 % kaavoissa varatusta tonttivarannosta ei tule asuntorakentamiseen piiriin. Asia voitaisiin ratkaista toimivalla maapolitiikalla, mutta maapolitiikka on täysin epäonnistunut Espoossa ja Helsingissä.

Meillä on paljon maapoliittisia keinoja, jolla tonttipulaa voitaisiin helpottaa, esim. määräämällä korotettu kiinteistövero% vuosittain korkeammaksi kuin maan hinnan nousu, antamalla verohelpotuksia maata myyville tahoille, jne. Paras ratkaisu olisi kuitenkin maan laajamittainen lunastaminen kaupungille, mutta tämä ei tietenkään tule kysymykseen, koska tämä loukkaisi maakeinottelijoiden yksityisen omaisuuden suojaa, yleinen etu voidaan sivuuttaa. Eli muutama yksittäinen maakeinottelija saa vuodesta toiseen aiheuttaa kohtuutonta haittaa muille kaupungin asukkaille panttaamalla maata. Ja miksi vapaaehtoisesti myydä, maan hinnan nousu Espoossa ja Helsingissä on vielä paljon suurempi kuin asuntojen hintojen nousu eli aivan posketon.

Särkijärvi puhuu täyttä paskaa. Ensinnäkään tulot eivät selitä asuntojen hintojen muodostumista kuin vain osittain ja todellisuudessa tärkeämpi kysyntätekijä kuin tulot on väestömäärän muutos (eli tässä tapauksessa väestön kasvu). Asuntojen hinnat määräytyvät käytössä ensisijaisesti asunnon laadullisten ominaisuuksien (joista tärkein on asuinala) ja sijainnin mukaan. Särkijärven kannattaisi perehtyä alan tutkimuksiin ennen kuin avaa suutaan.

[acc]

Jos maahanpyrkijöistä ei karsita pois ihmisiä, joiden panos Suomelle on negatiivinen, seuraukset näkyvät kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Negatiivisia seurauksia ovat muunmuassa asuntopula ja koulujen tason lasku. Negatiivinen maahanmuuttaja syö resursseja, joilla on  ylläpidetty yhteiskuntaa. Hän on pelkkä menoerä. Negatiiviset maahanmuuttajat ovat hyvinvoinnin musta aukko, joka imee yhä enemmän puoleensa yhteiskunnan resursseja.

Maahanmuuttopolitiikan tulisi perustua laskelmiin tulijan hyödyllisyydestä. Jokaisen tulijan tulisi tuottaa Suomelle vaikkapa kaksi kertaa sen, minkä hän syö yhteiskunnan resursseja. Jos tulijalla on mukanaan perhe, niin tulijan tuloslaskelman menopuolelle tulee ottaa mukaan myös hänen perheensa aiheuttamat kulut ja haitat.

Pelkästään rahassa tulijan arvoa ei voi mitata. Sen rinnalle tulee ottaa tarkasteluun turvallisuus ja terveys. Onko tulija omiaan lisäämään turvattomuutta ja rikollisuutta. Tuoko hän tuliaisinaan uusia tauteja ja haittoja, kuten esimerkiksi vähäistä älykkyyttä.  Maahanmuuton tuomia haittoja ovat myös uskomusjärjestelmät, jotka voivat olla hyvin haitallisia ja ilmetä esimerkiksi terrori-iskuina. Haitallisten uskomusjärjestelmien edustajat tulisi karsia pois maahan päästettävistä ihmisistä.

[-PPT-]

Tähän on taas sanottava, että jos omakotitalossa asuminen on kynnyskysymys niin silloin pitää muuttaa sinne Vihtiin tai Nurmijärvelle jos rahat eivät riitä Espooseen. Jos taas Helsingissä asuminen on kynnyskysymys niin silloin täytyy tyytyä asumaan kerrostalossa. Kaikkea ei voi saada.

Haluaisin myös toistaa ajatukseni että sosiaalinen asuminen tulisi käsittää väliaikaisena ratkaisuna. Maahanmuuttajilla ei pitäisi olla mitään asiaa kaupungin asuntoihin. Jos maahanmuuttaja omilla rahoillaan maksaa asunnon tai vuokran niin tervetuloa vaan. Muutoin ei.

[mhannone]

Perussuomalaisten kannattaisi tosissaan haastaa nykyinen ala-arvoinen asunto-, maankäyttö- ja maapolitiikka pääkaupunkiseudulla. Useissa tutkimuksissa ihmiset ovat kyllästyneet siellä jatkuvaan asumiskustannusten nousuun esim. asuntojen hinnat ovat vuodesta 1995 astien lähes 3,5 kertaistuneet pääkaupunkiseudulla tyypillisesti. Ja pisteenä i:n päälle maahanmuuttajat ovat varastamassa sosiaalisen ja yleishyödyllisen asuntotuotannon kohteet.

[kimbo]

Perussuomalaisten kannattaisi tosissaan haastaa nykyinen ala-arvoinen asunto-, maankäyttö- ja maapolitiikka pääkaupunkiseudulla. Useissa tutkimuksissa ihmiset ovat kyllästyneet siellä jatkuvaan asumiskustannusten nousuun esim. asuntojen hinnat ovat vuodesta 1995 astien lähes 3,5 kertaistuneet pääkaupunkiseudulla tyypillisesti. Ja pisteenä i:n päälle maahanmuuttajat ovat varastamassa sosiaalisen ja yleishyödyllisen asuntotuotannon kohteet.

Juuri näin !

[FadeAway]

Vieraskielisen väestön kasvu Helsinginseudulla oli odotettua nopeampaa, sillä vuodenvaihteen 2011/2012 toteutunut väestömäärä ennustettiin saavutettavan vasta vuoden 2013 aikana. Alueen vieraskielisen väestön määrä vuoden 2012 alussa oli 127 204

Helsinki vieraskieliset
2005  39 404
2012  68 323
=7 vuodessa mamujen määrä on kasvanut lähes 30000::lla olisi ihme , jos tämä ei vaikuttaisi asuntomarkkinoihin.
Espoo
2005 12 749 
2012  26 011
Mamujen määrä yli kaksinkertaistunut.

Vantaa
2005 10 769
2012  22 001
Mamujen määrä yli kaksinkertaistunut. Nämä kaikki 2012 lukemat ylittivät ennusteet.

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tilastoja_5_Vuori.pdf

Vieraskielisten määrä on kasvanut lähes 10000:lla/vuosi näin muistinvaraisesti. Onhan se selvää, että jos vastaavasti ei samaa määrää kantasuomalaista muuta pois pk-seudulta tai rakenneta tuhansia uusia asuntoa lopputulos on asuntopula ja vuokrien/omistusasuntojen hintojen nousu.

Sitten voi tavata kustannuksia. Kuinka paljon tuhannet asunnot pk-seudulla maksaa ja kuka maksaa?

[Kraken]

Meillä on paljon maapoliittisia keinoja, jolla tonttipulaa voitaisiin helpottaa, esim. määräämällä korotettu kiinteistövero% vuosittain korkeammaksi kuin maan hinnan nousu, antamalla verohelpotuksia maata myyville tahoille, jne. Paras ratkaisu olisi kuitenkin maan laajamittainen lunastaminen kaupungille, mutta tämä ei tietenkään tule kysymykseen, koska tämä loukkaisi maakeinottelijoiden yksityisen omaisuuden suojaa, yleinen etu voidaan sivuuttaa. Eli muutama yksittäinen maakeinottelija saa vuodesta toiseen aiheuttaa kohtuutonta haittaa muille kaupungin asukkaille panttaamalla maata.

Maiden pakkolunastus tonteiksi on kyseenalaista. Se olisi yksityisen varallisuuden siirtämistä yhdeltä yksityiseltä taholta toiselle. Pakkolunastusta ollaan käytetty lähinnä julkisten hankkeiden kuten teiden rakentamisessa, ei asumisen tukimuotona.

Helsingillä on tavoitteena rakentaa 5000 asuntoa vuodessa. Kaavoitusvuosina 2008-2017 aloitetaan 4000 asunnon vuosituotanto valtion ja kaupungin mailla eli lähes koko tavoitteen verran [1]. Loput jää yksityisten toimijoiden varaan. Lukuisia suuria rakennushankkeita on jo meneillän[2] eikä rakennusmaasta näyttäisi toistaiseksi olevan pulaa Helsingin tavoitteiden osalta. Vuonna 2012 valmistui yli 4600 asuntoa Helsingissä [3]. Espoo tuottaa noin 2000 asuntoa vuodessa [4]. Vantaan tavoite on 2000 asuntoa josta ollaan rakennettu keskimäärin 1600 asuntoa vuodessa [5]. Yhteensä pääkaupunkiseudulle syntyy reilusti yli 7000 asuntoa vuodessa [6]. Tämä on lähes 25% koko maan asuntotuotannosta.

Merkittävin asuntojen hintojen nostaja on pääkaupunkiseudun rajusti kasvanut väestö. 90-luvun alusta Helsingin väestö on kasvanut noin 100 000 henkilöllä, muu pääkaupunkiseutu n. 200 000 hlöä, muu Helsingin seutu 50 000 hlöä. Ulkomaalaisten määrä on kasvanut päkaupunkiseudulla n. 100 000 hlöä [1]. Vajaassa 20 vuodessa koko pääkaupunkiseudun väestö on kasvanut 300 000 henkilöllä eli keskimäärin 15 000 ihmistä vuodessa. Tästä ulkomaalaisten osuus on n. 5000 hlöä eli 30%.

Pääkaupunkiseudun asuntojen kysyntä on kasvanut monesta syystä kuten:

- Karkeasti 30% asuntokysynnän kasvusta menee kasvavan ulkomaalaisväestön asumisen tyydyttämiseen. Osuus on suuri ja ihan itsessään täysin ratkaiseva asumiskustannusten hintamuodostuksen kannalta.

- Asumista ollaan tuettu erilaisin asumisavustuksin, korkovähennyksillä, HITAS-rakentamisella ja muilla keinoin. Kohdennetuilla asumisalennuksilla ollaan houkuteltu pääkaupunkiseudulle ihmisiä, joilla ei olisi varaa asua siellä. Tukien luoma tunku ostomarkkinoille on lisännyt paineita korottaa hintoja.

- Työpaikkojen siirtyminen pääkaupunkiseudulle, jonka seuraksena yhä useampi haluaa muttaa etelään.


Pääkaupunkiseudun väestöpolitiikan ollessa mitä se on (vahvasti ekspansiivinen), ei ole näköpiirissä, että asuntotuotantoa kasvattamalla saataisiin merkittävää muutosta aikaan asumisen hintoihin. Nykytuotanto kattaa lähinnä väestönkasvun tarpeet jos sitäkään. Hintojen lasku edellyttäisi merkittävää ylikapasiteettia tuotantoon eli ainakin tuotannon kaksinkertaistamista 14 000-15 000 asuntoon vuodessa, joka olisi puolet koko maan tuotannosta. Silloinkin tuotannon lisäys vastaisi alle 3% kasvua asuntokantaan (Helsinki, Vantaa, Espoon asuntokanta yhteensä noin 533 000 [7] vuonna 2010) ja olisi suhteellisesti vuosittain laskeva ellei tuotantoa vastaavasti kasvateta joka vuosi. Näin pieni lisäys ei saisi aikaan merkittävää painetta alentaa asumisen hintoja.

Lisärakentaminen on umpikuja ja tilapäinen ratkaisu. Jossain vaiheessa järkevänhintainen rakennusmaa loppuu ja rakentamisen kustannukset alkavat nousta. Rakennuskustannusten nousu siirtyy sellaisenaan suoraan asuntojen hintoihin riippumatta kysynnästä ja tarjonnasta.

On epärealistista uskoa, että rakentamalla lisää saataisiin pääkaupunkiseudun asumisen hinnat laskemaan. Ainoa ratkaisu on pysäyttää pääkaupunkiseudun väestönkasvu. Se tapahtuu puuttumalla kasvun luojiin, kuten niihin, joita yllä mainitsin.

Lähteet:

[1] Laadukkaan asumisen Helsinki: http://www.hel.fi/hel2/taske/julkaisut/2008/ma-ohjelmakirjanen_netti.pdf
[2] Uutta Helsinkiä: http://www.uuttahelsinkia.fi/
[3] Rakentaminen Helsingissä: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_04_16_Tilastoja_13_Vihavainen.pdf
[4] Espoon kaupunki: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Asuminen_rakennukset_ja_rakentaminen/Rakennus_ja_asuntotuotanto%28555%29
[5] Vantaan kaupunki: http://www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen
[6] Kaupunkitutkimus: http://www.kaupunkitutkimusta.fi/toimialakatsaukset/arkisto/helsingin_arkisto/Helsinki_2011_2/fi_FI/vaihtuva_teema_Helsingin/
[7] Kaupungin vuokra-asukkaat ja asukkaat 2010: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_tilasto_16_vihavainen.pdf

[mhannone]

Ilman radikaaleja toimenpiteitä pääkaupunkiseudun asumisen ongelmat eivät ratkea. Tilanne on mennyt todellisuudessa viime vuosina vain pahempaan suuntaan.

Ensinnäkin äskeittäinen energiaverouudistus on noustanut asumisen kustannuksia. Nykyään vaaditaan uudisrakentamisessa myös energiatodistukset ja uudet asunnot talotyypistä riippumatta tulee rakentaa energiatehokkaiksi, mitkä jälleen nostavat asumisen kustannuksia. Kiinteistövero%:it (jotka Suomessa kansainvälisesti ottaen ovat vielä alhaisia) tulevat myös selvästi nousemaan lähitulevaisuudessa merkittävästi, mikä nostaa asumisen kokonaiskustannuksia. Tällaiset päätökset ovat myrkkiä pääkaupunkiseudun asukkaille.

Mitä sitten tapahtuu? Ihmiset, jotka ovat kyllästyneet asumiskustannusten jatkuvaan nousuun pääkaupunkiseudulla ja tilanahtauteen, muuttavat yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulta Helsingin seudun reunakuntiin ja käyvät sitten kuitenkin pääsääntöisesti töissä pääkaupunkiseudulla. Eli tämä vihervoihotus kääntyy itseään vastaan. Todellisuudessa liikenteen päästöt kasvavat merkittävästi ja täten ympäristön päästökuormitus vain pahenee, kun joudutaan tekemään yhä pidempiä työmatkoja autolla.

[nuiseva]

Väestönkasvu pk-seudulla on tosiaan huikeaa. Mutta tähän ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Sen sijaan on puhuttu tonttipulasta, kaavoituksen hankaluudesta ja rakennuskustannuksista. Maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut huikeaa, jos 7 vuoden aikana heidän määränsä on liki tuplaantunut. Kun tähän yhtälöön lisätään se, että sossu maksaa yksinasuvan vuokran 650 euroon saakka, voidaan päätellä, että moni asuntosijoittaja on saanut mamuista vipua tuottoihinsa. Hommalla on muuten yksi vanha kirjoitus, jossa oli hyvin selvitetty, että hintojen nousu johtuu nimenomaan maahanmuutosta.

Asumisen tukirulettiin menee valtiolta 2,5 miljardia vuodessa. Kun leikattavia kohteita haetaan, näkisin että näistä tuista-jotka valuvat hintoihin-kannattaisi aloittaa. Nykytilanne on kerrassaan absurdi, kun työtä tekevä joutuu kilpailemaan sossun asiakkaan kanssa samasta asunnosta. Vaikka se sossuasukki voisi asua kauempanakin, mutta töissä käyvän pitää kulkea joka päivä töihin.

[guest3656]

Särkijärvi puhuu täyttä paskaa. Ensinnäkään tulot eivät selitä asuntojen hintojen muodostumista kuin vain osittain ja todellisuudessa tärkeämpi kysyntätekijä kuin tulot on väestömäärän muutos (eli tässä tapauksessa väestön kasvu). Asuntojen hinnat määräytyvät käytössä ensisijaisesti asunnon laadullisten ominaisuuksien (joista tärkein on asuinala) ja sijainnin mukaan. Särkijärven kannattaisi perehtyä alan tutkimuksiin ennen kuin avaa suutaan.

Tämä aihe sopisi paremmin kaupunkisuunnitteluketjuun, mutta vastaan kuitenkin. Tämä ketju kannattaisi muutenkin yhdistää em. ketjuun.

Kyllä Särkijärvi on täysin oikeassa sanoessaan, että asuntojen hinnan nousu selittyy ostajakunnan tulotason noususta. Yhä useammalla on varaa maksaa laadusta ja sijainnista. Ellei näin olisi, kalliita asuntoja ei kannattaisi rakentaa ollenkaan.  Nykyinen tilanne, jossa maahanmuutosta johtuva väestöpaine vain kasvaa, kilpailu "hyvillä" asuinalueilla olevista asunnoista vain kasvaa. Häviäjiä tässä kilpailussa ovat luonnollisesti työssäkäyvät lapsiperheet ja nuoret. Näin tilanne valitettavasti on.

Helsingin uusilla asuinalueilla vapaarahoitteista asuntotuotantoa säätelee poliittiset tarkoitusperät. Suurin osa asuntokannasta (väh. 60 %) on tavalla tai toisella hintasäädeltyä tuotantoa. Tämä kuvio toimii niin kauan kun vapaarahoitteisille asunnoille löytyy ostajia. Tilanne, jossa samassa pihapiirissä on rinta rinnan sekä kallista vapaarahoitteista asuntotuontantoa että kaupungin vuokra-asuntotuotantoa, saattaa olla monelle ylivoimainen asia hyväksyä. Kannattaako monikulttuuriseen asuinyhteisöön sijoittaa rahansa vai muuttaa sinne, missä rahoilleen saa paremmin vastinetta. Toisaalta, jos haluaa asua uudessa asunnossa merenrannalla, onko edes olemassa  vaihtoehtoja. Tämän kaltainen logiikka ei luonnollisesti vaikuta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon.

[Mika]

Kyllä Särkijärvi on täysin oikeassa sanoessaan, että asuntojen hinnan nousu selittyy ostajakunnan tulotason noususta. Yhä useammalla on varaa maksaa laadusta ja sijainnista. Ellei näin olisi, kalliita asuntoja ei kannattaisi rakentaa ollenkaan.  Nykyinen tilanne, jossa maahanmuutosta johtuva väestöpaine vain kasvaa, kilpailu "hyvillä" asuinalueilla olevista asunnoista vain kasvaa.

Maahanmuutto on kasvukeskuksissa tärkein asuntojen hintojen nousuun vaikuttavista tekijöistä. Muuttoliikkeen kautta vaikutus on epäsuora: kun edullisimmat alueet pilataan sijoittamalla sinne mamuja ja sosiaalitapauksia, normiväestö alkaa hakeutua muille alueille, joilla hinnat tietysti nousevat.  MUTTA.  Koska kunnat ovat lainsäädännön kautta velvoitettuja huolehtimaan asunnottomista, ne ovat valmiita maksamaan poskettomia vuokria myös yksittäisistä vuokra-asunnoista esim. Espoossa.

Asunnonomistajan kannalta on turvallista vuokrata asunto esim. Forenomille, joka vuokraa ne usein edelleen Espoon kaupungille, jonka listoilla on paljon mm. kiireellisessä sijoitustarpeessa olevia mamuja. Kun katsoo millaisia vuokria esim. Forenom pyytää välittämistään asunnoista, saa nopesti kuvan siitä millaiset rahat tässä bisneksessä pyörivät.  Omassa yhtiössäni Forenom tarjoa tälläkin hetkellä vuokralle 32 m2 yksiötä, jonka vuokrapyyntö on 1083 €. Olen pannut merkille, että noissa Forenomin välittämissä luukuissa vuokralaiset vaihtuvat aika usein, ja pääsääntöisesti ovat  olleet yksinäisiä mustia miehiä.  Ja veronmaksaja maksaa...

[mhannone]

"Kyllä Särkijärvi on täysin oikeassa sanoessaan, että asuntojen hinnan nousu selittyy ostajakunnan tulotason noususta. Yhä useammalla on varaa maksaa laadusta ja sijainnista. Ellei näin olisi, kalliita asuntoja ei kannattaisi rakentaa ollenkaan.  Nykyinen tilanne, jossa maahanmuutosta johtuva väestöpaine vain kasvaa, kilpailu "hyvillä" asuinalueilla olevista asunnoista vain kasvaa. Häviäjiä tässä kilpailussa ovat luonnollisesti työssäkäyvät lapsiperheet ja nuoret. Näin tilanne valitettavasti on."

Oletko itse tutkinut asiaa empiirisesti? Itse olen tehnyt kattavan tilastollisen analyysin Helsingin ja Espoon asuntomarkkinoiden hinnanmuodostuksesta 10-vuoden periodilta 2000-luvun alusta alkaen (kerros- ja rivitaloasunnoilla). Perushintataso kerros- ja rivitaloasunnoilla määräytyy ensisijaisesti asunnon laadullisten ominaisuuksien (asuinala, talotyyppi, onko kyseessä uudis- vai vanha rakennus, jne.) perusteella sekä sijainnin perusteella. Nämä tekijät selittävät spatiaalisen ulottovuuden hyvin. Hintojen muutoksia ajassa selittävät parhaiten väestömäärän muutos, paremmin kuin esim. alueen tulotason muutos. Näistä voidaan toki muodostaa vielä kokonaistuloja kuvaava muuttuja (väestönmäärä*tulotaso), joka sekin selittää hyvin muutoksia, mutta muuttuja on hieman keinotekoinen. Toinen taloustieteilijöiden suosima muuttuja asuntojen hintojen muutoksien kuvaajana on korkotason kehitys mutta ko. periodilla, jota tarkastelin, ko. muuttuja ei selittänyt yhtään hintojen muutoksia ajassa.

Todettakoon vielä, että itse tutkin todellisia asuntojen velattomia kauppahintoja, kun taas taloustieteilijät aina virheellisesti yrittävät selittää aggregoituja asuntojen hintaindeksejä, joista asuntojen laadulliset ominaisuudet on poistettu. Tämä tietenkin johtaa väärin tulkintoihin ja johtopäätöksiin.

[Kraken]

Asumisen kustannukset on jaettava kahteen osaan: rakentamiskulut ja käyttökulut.

Rakentamiskuluja on vaikea saada laskemaan kun palkka- ja materiaalikustannuksilla on nouseva trendi kiitos inflaation. Kun tonttimaa vähenee, käyttöön otetaan heikompaa maata, joka monimutkaistaa rakentamista ja korottaa hintoja vielä lisää. Tällainen heikompi maa on vaikka märkämaa, jota joudutaan kuivaa ja paaluttaa, tai jo rakennetut tontit, joilla joudutaan purkamaan vanhaa, jopa käyttökelpoista ja maksavaa rakennuskantaa. Ääritapaus on uuden maaperän luominen merelle. Kunnan oman rakennusmaan loppuminen aiheuttaa myös hintojen kasvua kun uutta maata joudutaan lunastaa yksityisiltä tahoilta, joille pitää maksaa käypä hinta. Lunastushinta nousee kysynnän mukaan.

Rakentamiskulut näkyy läpi koko asuntokannan hintamuodostuksen. Uusien rakennusten nousevat kulut, vetävät mukanaan vanhan kannan hinnat koska hintaero ei voi kasvaa enemmän kun kantojen käyttöarvon ero on.

Usein kuulee, että lisäämällä rakentamista asumisen hinnat laskisivat. Käytännössä näin ei tapahdu, ainakaan pysyvästi. Vaikka rakennettaisiin kuinka paljon tahansa, rakennuskustannukset nousevat vuosi vuodelta. Kun asuntoja ei myydä tappiolla, markkinoille syntyy minimihinta, jonka alle ei voida mennä. Minimihinta nousee joka vuosi. Tilanne onkin niin, että rakentamisen nopea kasvattaminen korottaa rakentamiskustannuksia yhä lisää rakentamisresurssien huvetessa.
Hinnan laskua estää myös rakennuttajan pyrkimys voittoon. Vaikka tontteja olisi runsaasti tarjolla, rakennuttajat eivät aloita uusia projekteja jos on riksi, että ne pitää myydä heikolla katteella tai tappiolla. Tuotanto pyritään pitämään tasolla, jolla saadaan kohtalainen varmuus menekistä. Tuotantoa ei kasvateta niin suureksi, että kysyntä tulisi tyydytettyä vaan pysytään reilusti sen alla.

Samasta syystä kun vanhan rakennuskannan hinnat nousevat rakennuskustannusten mukana, myös sopimusvuokrataso, eli lähtövuokrataso seuraa rakennuskustannuksia. Rakentamiskustannusten nousulta voi siten välttyä vain ostamalla asunto.

Käyttökuluihin kuuluu sähkö, vesi, lämmitys remontointi ja muut kulut. Hinnat ovat nousussa inflaation takia. Käyttökulujen nousu koskee kaikkia riippumatta siitä, omistaako asuntonsa vai asuuko vuokralla. Käyttökulujen nousu on lähes suoraan riippuvainen vallitsevasta talouspolitiikasta.

Tarjontapuolella vaikuttaisi olevan aika vähän todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asumiskustannuksiin. Katse kääntyy kysyntään eli alueelliseen väestönmäärän kasvuun. Kysyntää voidaan helposti lisätä valtavasti enemmän kun tarjontaa ihan käytännön seikkojen takia. Näin on myös tapahtunut pääkaupunkiseudulla. Lisävaikutteena on se, että väestömäärän kasvu itsessään on vetovoimatekijä väestön kasvulle. Kasvavalle paikkakunnalle syntyy uusia työpaikkoja, jotka houkuttelevat yhä lisää sisäänmuuttajia. Vastavuoroisesti muuttotappioalueelta häviää työpaikkoja, joka pakottaa ihmiset muuttamaan pois.

Pääkaupunkiseudun asumiskustannustilanne ei siten tule olennaisesti muuttumaan lähivuosina lisärakentamisen kautta. Vain alueiden houkuttelevuuden vähentäminen vaikuttaa asumiskustannuksiin. Vähennys voi johtua alueen sosiaalisen rakenteen heikkenemisestä tai väestönkasvun pienentämisestä. Paradoksaalisesti väestönkasvun ylläpitäminen, erityisesti maahanmuuton kautta, johtaa jossain vaiheessa sosiaalisen rakenteen heikkeenemiseen ja asumiskustannusten laskuun.

[hmoilanen]

Helsingillä on 40.000 omaa vuokra-asuntoa, joista 12.000 on myönnetty maahanmuuttajille.

Kysymys ei ole siis muutamasta somaliperheestä vaan järisyttävästä murroksesta, joka romuttaa Helsingin sosiaalisen asuntotarjonnan matalatuloisille palkansaajille. Puolet Helsingin kauoungin vuokra-asunnoista on 3-5 vuodessa maahanmuuttajien hallussa.

Epäsuhtaa kärjistää tosiasia, että kaupungin asunnoista ei luovuta kuin krematorioon lähtiessä.

Käytännössä ne kaupungin vuokra-asunnot, jotka sijaitsevat parhaiden kulkuyhteyksien päässä Helsingin työpaikoista, täyttyvät työttömillä ja tulottomilla maahanmuuttajilla. Heidän ansionsa eivät kata edes heidän omia asumiskulujaan, joita joudutaan paikkaamaan asumis- ja toimeentulotuella. He muodostavat kasvavan taakan Helsingin kantokyvylle kunnes kaikki kaupungin asunnot ovat täynnä maahanmuuttajia.

Noinhan tässä käy.

Kun 10-lapsinen mamuperhe etsi kämppää ja sellainen (tai parhaimmassa tapauksessa sellaiset) sitten löytyy kaupungin sponssaamina, niin eihän ne penskatkaan siinä kämpässä ikuisesti asu. Vanhemmat jäävät asumaan 5 huoneen kerrostalokämppäänsä ja lapsillekin järjestyy jotenkin ihmeellisesti jokaiselle yksiöt. Ei tällaisella syklillä hirveän kauan kestä, että kaupungin kämpissä ei asu kuin mamuja.

No, kyllä tästäkin joku poliitikko joskus taas yllättyy, että miten näin onkin voinut käydä.

[guest3656]

Oletko itse tutkinut asiaa empiirisesti? Itse olen tehnyt kattavan tilastollisen analyysin Helsingin ja Espoon asuntomarkkinoiden hinnanmuodostuksesta 10-vuoden periodilta 2000-luvun alusta alkaen (kerros- ja rivitaloasunnoilla). Perushintataso kerros- ja rivitaloasunnoilla määräytyy ensisijaisesti asunnon laadullisten ominaisuuksien (asuinala, talotyyppi, onko kyseessä uudis- vai vanha rakennus, jne.) perusteella sekä sijainnin perusteella. Nämä tekijät selittävät spatiaalisen ulottovuuden hyvin. Hintojen muutoksia ajassa selittävät parhaiten väestömäärän muutos, paremmin kuin esim. alueen tulotason muutos.

Lisään vielä sen verran, että asuntojen hintojen nousua Helsingissä selittää luonnollisesti myös ihmisten varallisuuden muutos, joka ei aina ole suoraa seurausta tulotason muutoksista. Kaiken takana on luonnollisesti Helsinkiin kohdistuva väestöpaine, jota Helsinki pyrkii epätoivoisesti ratkaisemaan rakentamalla massiivisia sosiaalisesti sekoitettuja asuinalueita, joissa hintasäädellyn tuotannon asuus on suuri. Näiden alueiden keskimääräinen tulotaso voi on luonnollisesti suhteellisen matala. En näe tutkimuksessasi suurta ristiriitaa Särkijärven sanomisten kanssa.

[KalleK]

Asunnottomia maahanmuuttajia ei pääkaupunkiseudulla ole, vaan asuntopulasta kärsivät pahiten yksin asuvat kantasuomalaismiehet, joista osa ajautuu lopulta taivasalle.

Tämä onkin tärkeä pointti, jota ei voi olla korostamatta liikaa: Asunnottomia maahanmuuttajia ei pääkaupunkiseudulla ole.

Miksi näin on, onkin pohtimisen arvoinen asia.

Toisaalta, eipä noita yksinäisiä maahanmuuttajamiehiäkään taida juuri olla. Yksinäinen mieshän se taitaa olla maailmanlaajuisesti sellainen hylkiö, josta ei kukaan piittaa tuon taivaallista. Ei ainakaan auttamismielessä.

Kalasataman aluelle nousee kohisten äärimmäisen kalliita asuntoja, ja ainakin uutisten mukaan miltei kaikki tulevat asunnot on saatu jo siellä myytyä. Olikohan neliöhinta siellä jotain 10.000 euroa suurinpiirtein.

Miten helvetissä tämä on mahdollista?

Mistä näitä superrikkaita asunnonostajia oikein jatkuvalla syötöllä tulee?

Tottakai asuntojen hinnat pysyvät korkeina ja sen kun jatkavat vaan nousuaan mikäli näitä maksukykyisiä ostajia löytyy, sehän on selvä. Itse en vaan tunne oikeastaan ainoatakaan, joka tällaisen hintaisista asunnoista pystyisi edes haaveilemaan edes teoriassa. Ei pankitkaan lainaa anna, jos ei sitä maksukykyä todellisuudessa ole.

Missä nämä ihmiset oikein käyvät töissä, kun on varaa tällaiseen? Itse tuntemani ihmiset tienaavat pääkaupunkiseudullakin keskimäärin vain n. 1500-2500 euroa kuussa, eikä sellaisilla liksoilla tuollaisia asuntoja ostella. Eikä tahdota vuokriakaan oikein saada maksetuksi, jos ei vuokralle löydy jakajaa. Tilanne on täysin sietämätön ja kestämätön jo nyt.

Yksi teoria on se, että esim. näitä Kalasataman asuntoja ostelee etupäässä sijoittajat ja erilaiset säätiöt, jotka sitten pitävät yllä suhteettoman kallista vuokratasoa, koska tarpeeksi maksukykyisiä vuokralaisia (kuten maahanmuuttajat) aina jostain löytyy. Eli raha tulee rahan luokse aina vaan ja kansan kahtiajakautuminen jatkuu ja syvenee. Ja tämän asuntobisnesruletin ulkopuolelle ovat jo pudonneet tavalliset työssäkäyvät kansalaiset, lopullisesti.

Pitäisiköhän sijoitusasuntojen omistamista jotenkin alkaa rajoittamaan pääkaupunkiseudulla?

[junakohtaus]

Helsingillä on 40.000 omaa vuokra-asuntoa, joista 12.000 on myönnetty maahanmuuttajille.

Kysymys ei ole siis muutamasta somaliperheestä vaan järisyttävästä murroksesta, joka romuttaa Helsingin sosiaalisen asuntotarjonnan matalatuloisille palkansaajille. Puolet Helsingin kauoungin vuokra-asunnoista on 3-5 vuodessa maahanmuuttajien hallussa.

Tälle olisi kiva saada lähdettä. En epäile, mutta näitä ei voi käydä lähteistämättömänä käyttämään mihinkään.

[Saippuakupla]

Helsingillä on 40.000 omaa vuokra-asuntoa, joista 12.000 on myönnetty maahanmuuttajille.
Kysymys ei ole siis muutamasta somaliperheestä vaan järisyttävästä murroksesta, joka romuttaa Helsingin sosiaalisen asuntotarjonnan matalatuloisille palkansaajille. Puolet Helsingin kauoungin vuokra-asunnoista on 3-5 vuodessa maahanmuuttajien hallussa.

Tälle olisi kiva saada lähdettä. En epäile, mutta näitä ei voi käydä lähteistämättömänä käyttämään mihinkään.

Ilmeisesti kämppien määrä menee ainakin väärin.

Stadi ilmoittaa, että kaupungilla n. 43 000 vuokra-asuntoa. Tosin vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2010 oli enemmän vuokrakämppiä:

Tilaston mukaan Helsingin kaupungilla on omistuksessaan 43 900 yleiseen asunnonhakuun tarkoitettua vuokra-asuntoa.
http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_Tilasto_16_Vihavainen.pdf

Laskutavasta riippuen mukaan voidaan laskea vielä sosiaaliviraston hallussa olevat kämpät, jotka on kohdennettu erityisryhmille:

Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on lisäksi hallinnassaan erityisryhmille kohdennettuja asuntoja noin 3 600 asuntoa. Tällaisia asuntoja on vanhuksille, pitkäaikaisasunnottomille, mielenterveyskuntoutujille, maahanmuuttajille, lastensuojelun jälkihuollon nuorille ja vammaisille.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20110617Julkis/tarmo_tyoeryhmae.pdf

Lisäys: Tästä viestistä löytyy taulukko "Asuntokunnat kaupungin vuokra-asunnoissa asuntokunnan vanhimman äidinkielen mukaan suurpiireittäin 2010", joka antaa ainakin suuntaa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,2423.msg708337.html#msg708337

Vuonna 2010:

Tilaston mukaan Helsingin kaupungilla on omistuksessaan 43 900 yleiseen asunnonhakuun tarkoitettua vuokra-asuntoa. Näiden asuntojen osuus koko Helsingin asuntokannasta on 13 prosenttia ja Helsingin vuokra-asuntokannasta 30 prosenttia. Kaupungin omistamissa vuokra-taloissa asui vuoden 2010 lokakuussa 42 700 asuntokuntaa ja 85 600 asukasta - kaikista helsinkiläisistä kaupungin vuokrataloissa asuukin 15 prosenttia ja helsinkiläisistä lapsista lähes neljäsosa, 23 prosenttia. Kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 81 prosenttia on kokonaan kotimaankielisiä, kuudessa prosentissa puhutaan sekä kotimaisia että vieraita kieliä ja 13 prosenttia asuntokunnista on kokonaan vieraskielisiä; yhteensä kaupungin vuokra-asunnoissa asuu 19 000 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/11_06_10_Tilasto_16_Vihavainen.pdf

[guest3656]

Yksi teoria on se, että esim. näitä Kalasataman asuntoja ostelee etupäässä sijoittajat ja erilaiset säätiöt, jotka sitten pitävät yllä suhteettoman kallista vuokratasoa, koska tarpeeksi maksukykyisiä vuokralaisia (kuten maahanmuuttajat) aina jostain löytyy. Eli raha tulee rahan luokse aina vaan ja kansan kahtiajakautuminen jatkuu ja syvenee. Ja tämän asuntobisnesruletin ulkopuolelle ovat jo pudonneet tavalliset työssäkäyvät kansalaiset, lopullisesti.

Pitäisiköhän sijoitusasuntojen omistamista jotenkin alkaa rajoittamaan pääkaupunkiseudulla?

Olet oikeassa. Hintasäädelty Hitas-asunto kannattaa aina ostaa hyvältä alueelta, vaikka ei siihen muuttaisikaan. Vapaarahoitteeseen asuntotuotantoon varattuun 40 %:n osuuteen sisältyy myös vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto. Asuntojen haltijat luonnollisesti vuokraavat asunnot kenelle tahansa.

Ei siis ihme, että asuntojen hinnat jatkavat nousuaan. Varsinaisen tilin rakennusfirmat tekevät nimenomaan vapaarahoitteisella tuotannolla, jonka hinta ei laske koska kysyntä ylittää tarjonnan. Jos kysyntä hiljenee, vapaarahoitteinen tuotanto yksinkertaisesti pysäytetään. Hintasäädelty tuotanto puolestaan on niin säädeltyä ja pienikatteista, että se ei monia rakentajia kiinnosta ollenkaan. Apuun ollaan nyt huudettu valtio-omisteista Kruunuasuntoja asuntojen rakennuttajaksi ja omistajaksi valtiolta ja valtio-omisteisilta yhtiöilta vapautuville tonteille.

Voi vain arvailla, mikä Helsingin asuntotilanne olisi ilman tiukkaan säätelyyn perustuvaa sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa. Nythän asuntojen hintapaine ei pääse purkautumaan minnekään. Ainoa asuntojen hintoja laskeva tekijä on enää alueen suuri kaupungin vuokra-asuntotuotanto ja maahanmuuttajien asuttaminen.  Sekään ei tosin näy enää vaikuttavan kun vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.

[junakohtaus]

Saippuakupla, kiitti. Tilanne ei näytä olevan aivan niin paha kuin luulisi.

[Saippuakupla]

Saippuakupla, kiitti. Tilanne ei näytä olevan aivan niin paha kuin luulisi.

Löytyi hieman tarkempaa tietoa kaupungin omistamien vuokra-asuntojen määrästä:

Helsingin kaupungin omistamat kiinteistöyhtiöt ovat sulautuneet Helsingin kaupungin asunnot Oy:ön 1.1.2012. Kiinteistöyhtiöiden sijaan perustettiin 21 alueyhtiötä, jotka vastaavat alueellisesta isännöinnistä ja huollosta.

Kaupungin omistamat vuokra-asunnot 31.12.2011

Tavanomaisten aravakiinteistöyhtiöiden asunnot 43 140 kpl
Aravakiinteistöyhtiöiden hoitohallinnossa olevat muut kuin korkotukiasunnot 196 kpl
Vanhusten aravapalveluasunnot ja tukiasunnot 2 187 kpl
Pitkän korkotuen yhtiöiden asunnot 1 604 kpl
Vapaarahoitteiset (entiset lyhyen korkotuen asunnot) 386 kpl
Asumisoikeusasunnot 2 657 kpl
Kiinteistö Oy Auroranlinnan asunnot 1 864 kpl
Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön asunnot 537 kpl
Hitas-omistusasunnot 1 208 kpl
Helsingin Asuntohankinta Oy:n asunnot 3 517 kpl
____________________________________________
Yhteensä 57 717 kpl

Lisäksi hallintokunnilla on suorassa omistuksessa olevia asuntoja.

[...]

Tilastot perustuvat vuosien 2010-2011 tilinpäätöstietoihin.

http://www.hekaoy.fi/sites/heka/files/vuosiraportti_2011_internet.pdf

[Pyöräilijä]

Tälle olisi kiva saada lähdettä. En epäile, mutta näitä ei voi käydä lähteistämättömänä käyttämään mihinkään.


Maahanmuuttajien osuus vuokra-asujista laskettiin "virallisesti" 2009, jolloin se oli 22 prosenttia.

Tämä tulos käy ilmi Helsingin seudun asuntoraportista 2010. Tästä tutkimuksesta on aikaa yli kolme vuotta, joten maahanmuuttajien osuus stadin vuokra-asujista on tätä nykyä jo 27-32 prosenttia - ellei enemmänkin. Kuten totesin, maahanmuuttajien suhteellinen osuus vuokra-asukkaista on kasvanut rajusti 20 vuoden ajan -  ja näin käy jatkossakin, jolei sääntöjä muuteta.

Stadin vuokrataloista löytyy jo yksittäisiä kiinteistöjä, joissa maahanmuuttajien osuus nousee lähelle 70 prosenttia. Eniten maahanmuuttajia (36 %) on Myllypuron vuokra-asunnossa,, vähiten Käpylässä (7 %). vaikka Käpylä on vihreiden kotikenttä!

On kiinnostavaa, kuinka vaikea Helsingissä ja Suomessa on saada tietoja ja tilastoja maahanmuuttajien miinusmerkkisestä vaikutuksesta vuokra-asuntomarkkinoihin, huoltosuhteeseen, toimeentulomenoihin, terveys- ja koulutuskustannuksiin, asumistukeen ja sosiaaliturvaan.

Näiden tietojen salaaminen ja tutkimatta jättäminen on varmasti tietoinen päätös.

Esimerkiksi Helsingin yliopistosta löytyy vain yksi pro-gradu työ, jossa Katja Vilkama selvittää maahanmuuttajien kasautumista Helsingin omistamiin vuokra-asuntoihin ja vuokra-asuntoalueille. Helsingin tietokeskuksen selvityksissä rummutetaan vain maahanmuuttajien huippuosaamista, valoisaa tulevaisuutta ja hienoa kansainvälisyyttä,  mutta jätetään ruma todellisuus kokonaan kertomatta.

Me elämme mustaa ja pimeää aikaa.

[Saippuakupla]

Helsingin kaupungin asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leivon 6.10.2011 pitämästä esityksestä:

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt lukuina

43 875 asuntoa
85 575 asukasta

Kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaista 22 % on maahanmuuttajia.

http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=2423.0;attach=14079

Liitteestä näkee, että maahanmuuttajien määrä vaihtelee alueyhtiöittäin. Voidaan myös olettaa, että maahanmuuttajien määrä on noussut em. päivämäärästä. Tarkoittaa siis sitä, että Pyöräilijän esittämä luku 12 000 asuntoa ei ole kauheasti yläkanttiin.

[acc]

43 875 asuntoa
85 575 asukasta
Kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaista 22 % on maahanmuuttajia.

Siis kaupungin asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leivon 6.10.2011 pitämän esityksen
mukaan kaupungin omistamissa asunnoissa asui lähes 19000 mamua. Jos oletamme, että
asuntojen lukumäärä jakautuu samoin kuin asukkaiden, niin heillä oli käytössään noin 9650
kaupungin omistamaa asuntoa.

Lisäksi päälle tulevat ne mamut, jotka asuivat kokonaan tai osaksi kaupungin kustannuksella muissa
kuin kaupungin omistamissa asunnoissa.

Koska edellämainitut maahanmuuttajat tarvitsevat yhteiskunnan tukea, he ovat yhteiskunnan kannalta
menoerä. He syövät yhteistä kakkua enemmän kuin tekevät sitä. Suomen hyvinvointia ei voi lisätä ottamalla
maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen rasite.

Maahanmuuttopolitiikan, jos sellainen joskus vielä tehdään, tulisi karsia pois maahanpyrkijöistä
ihmiset, jotka rasittavat yhteiskuntaa enemmän kuin hyödyttävät sitä.

Lienee myös suomalaisia, jotka haluavat maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen
rasite. Myös tällaisten ihmisten maahantulo sopii, jos heidän suosijansa maksavat heidän
aiheuttamansa yhteiskunnalle koituvat kulut. Ehkä veroilmoitukseen voisi laittaa
ruudun, jonka ruksaamalla suosija voisi korottaa omaa verotustaan esimerkiksi 10 prosentilla.
Kertymällä, jonka perusteella määriteltäisiin maahan otettavien, taloudelliselta panokseltaan negatiivisten
maahanmuuttajien määrä, voitaisiin kattaa tulijoiden aiheuttamien menojen ja heidän maksamiensa
verojen välinen erotus.

[vilach]

Nopea ratkaisu tähän ongelmaan olisi maan lunastaminen kaupungille, jotta krooninen tonttipula saataisiin tyydytettyä.

Kuka omistaa tyhjää maata? Mikä on omistusmuoto? Kuka omistaa santahaminan, keskiespoon metsät, viikin pellot, malmin lentoaseman, tattarisuon, pakilan pohjoispuolella olevat metsät, vuosaaren pohjoispuolen metsät?

Ylipäätään kantasuomalaisillekin sosiaalinen asuminen pitäisi käsittää väliaikaisena ratkaisuna asumiskysymykseen ja kun elämäntilanne parantuu niin poistuu sosiaalisen asumisen piiristä ja vapauttaa siten asunnon sitä enemmän tarvitsevalle.

Mitä sinä tarkoitat sosiaalisena asumisena? Asumista kaupungin asunnossa vai asumista asumistuella? Asuminen kaupungin asunnossa, jos asukas maksaa vuokraa itse ei ole sosiaalista asumista, koska niiden vuokra kattaa todelliset kustannukset. Muissa kaupungeissa verottomat vuokrat yksityisissä asunnoissa eivät ole korkeampia, kuin kaupungin helsingissä, usein jopa halvempia.
https://www.youtube.com/watch?v=7FX1YRMBvNE
https://www.youtube.com/watch?v=QNLkduZLKfs
Sen sijaan asuminen vuokra-asunnossa asumistuella on sosiaalista asumista, mitä suurempi vuokra, sitä suurempi sosiaalisuus, asuuko henkilö kaupungin vai yksityisessä asunnossa ei ole väliä, tärkeintä on veroton asumistuen suuruus.

Epäsuhtaa kärjistää tosiasia, että kaupungin asunnoista ei luovuta kuin krematorioon lähtiessä.

Purkamalla kaavoitusmonopolin ja nostamalla vähän (esim. 20%) vuokria parhaimmissa asunnossa, kuten tässä talossa: http://goo.gl/maps/9l30p (tämä talo on hyvä, koska se sijaitsee hyvässä paikassa, valoisat asunnot, suuret ikkunat) vapaaehtoinen luopuminen alkaa. Sen lisäksi voi tehdä säännöt: huoneiden määrä = asukkaiden määrä. Jos yksinasuva asuu kaksiossa, niin tyhjästä huoneesta hän maksaisi korotettua vuokraa, sen suuruus riippuisi asunnon sijannista ja laadusta. Tämä edellyttää keskikokosääntelyn purkamista ja yksiöiden rakentamista, voisi esim. kaikki 4 seuraavaa vuotta rakentaa vain yksiöitä.

Paras ratkaisu olisi kuitenkin maan laajamittainen lunastaminen kaupungille, mutta tämä ei tietenkään tule kysymykseen, koska tämä loukkaisi maakeinottelijoiden yksityisen omaisuuden suojaa, yleinen etu voidaan sivuuttaa. Eli muutama yksittäinen maakeinottelija saa vuodesta toiseen aiheuttaa kohtuutonta haittaa muille kaupungin asukkaille panttaamalla maata.

Kuka hullu myi aikoinaan valtavasti maata pääkaupungin lähellä vahvalla omistusmuodolla? Nyt tämä pieni "eliitti" aiheuttaa valtavasti haittaa. Maata piti myydä heikolla omistusmuodolla, sellaisella, että kunta voi lunastaa maata halvalla milloin vaan tietyn vuoden jälkeen ilman valitusoikeutta. Jos myytiin esim. pakilan metsät vuonna 1950, niin tämä vuosi voisi olla esim. 1970.

Tähän on taas sanottava, että jos omakotitalossa asuminen on kynnyskysymys niin silloin pitää muuttaa sinne Vihtiin tai Nurmijärvelle jos rahat eivät riitä Espooseen.

Miksi pitää pakottaa muuttaa ihmisiä 30-40 kilometrin päähän, jos vain 20 kilometrin päässä valtavasti tyhjää maata, minne mahtuisi valtama määrä omakotitaloja? Asumin kaukana = ajan polttaminen ratin takana/bussissa + bensan polttaminen.

Jos maahanmuuttaja omilla rahoillaan maksaa asunnon tai vuokran niin tervetuloa vaan. Muutoin ei.

Mitä tehdään sen jälkeen, kun tämä kehitysmaalainen maahanmuuttaja meni naimisiin suomalaisen naisen kanssa, syntyi 5 lasta, kaikki he kasvoivat 25-30 vuotiaaksi ja heistä 3 asuu toimeentulotuella? 2 muuta alhaisella palkalla ja siksi ovat nettoverosaajat. Kaikki takaisin kehitysmaahan?

Perussuomalaisten kannattaisi tosissaan haastaa nykyinen ala-arvoinen asunto-, maankäyttö- ja maapolitiikka pääkaupunkiseudulla.

Pitää, mutta valta-osa heistä ei tee mitään, vain painavat nappia. Heillä on suuri palkka, heidän pitää tehdä paljon aivotyötä, sitä tekee vain pieni osa heistä.

Merkittävin asuntojen hintojen nostaja on pääkaupunkiseudun rajusti kasvanut väestö. 90-luvun alusta Helsingin väestö on kasvanut noin 100 000 henkilöllä, muu pääkaupunkiseutu n. 200 000 hlöä, muu Helsingin seutu 50 000 hlöä.

Väärin. Merkittävä tekijä on keinotekoinen pula. Toiseksi merkittävin kehitysmaalaiset, heidän laatu, eikä määrä, koska he eivät maksa asumismenoja. Mistä rahat uusiin asuntoihin, jos he eivät maksa asumisensa ja ovat nettosaajia?

- Asumista ollaan tuettu erilaisin asumisavustuksin, korkovähennyksillä, HITAS-rakentamisella ja muilla keinoin.

Miten on tuettu? Minä tiedän vain korkovähennyksen. Helsingissä asunnon ostajat tukevat muita, koska hinnoissa on paljon ilmaa, tämä tuki on suurempi, kuin korkovähennys, eli he ovat nettotukijoita.

Vajaassa 20 vuodessa koko pääkaupunkiseudun väestö on kasvanut 300 000 henkilöllä eli keskimäärin 15 000 ihmistä vuodessa. Tästä ulkomaalaisten osuus on n. 5000 hlöä eli 30%.

Nyt noin miljoona. Oliko vuonna 1993 vain 700.000? Voitko antaa lähteen?

Lisärakentaminen on umpikuja ja tilapäinen ratkaisu. Jossain vaiheessa järkevänhintainen rakennusmaa loppuu ja rakentamisen kustannukset alkavat nousta.

Tällä hetkellä on tyhjää maata kaupungin sisällä ainakin 10 neliökilometriä, minne mahtuu asuntoja 130-260 tuhannelle asukkaalle, riippuen tiheydestä, kun ottaa huomioon, että suurin osa suomalaista ei kärsi suuresta tiheydestä, niin voi ottaa luvuksi 220.000. Sen lisäksi kaupunkia voi aina laajentaa. Helsingin ympärillä on metsän ja pellot, helsinki ei ole saari meressä.

On epärealistista uskoa, että rakentamalla lisää saataisiin pääkaupunkiseudun asumisen hinnat laskemaan.

Miksi lisäämällä kännyköiden, taulutelkkareiden jne. tavaroiden tuotantoa saatiin hinnat alas? Monilta unohtuu sellainen tosiasia, että paljon väestöä = paljon työkäsiä.

Mitä sitten tapahtuu? Ihmiset, jotka ovat kyllästyneet asumiskustannusten jatkuvaan nousuun pääkaupunkiseudulla ja tilanahtauteen, muuttavat yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulta Helsingin seudun reunakuntiin ja käyvät sitten kuitenkin pääsääntöisesti töissä pääkaupunkiseudulla. Eli tämä vihervoihotus kääntyy itseään vastaan. Todellisuudessa liikenteen päästöt kasvavat merkittävästi ja täten ympäristön päästökuormitus vain pahenee, kun joudutaan tekemään yhä pidempiä työmatkoja autolla.

Sen takia kaupunkia pitää laajentaa pohjoiseen, siellä on nyt nykyään lentoasema, se pitää siirtää muualle. Sen kohdalla oleva maa on lähin maantieteellisestä kaupungin keskipisteestä sijaitseva maa. Paras kaupungin muoto on ympyrä, koska siinä on pienemmät etäisyydet.

Kun tähän yhtälöön lisätään se, että sossu maksaa yksinasuvan vuokran 650 euroon saakka

Sen asian voi korjata helposti, rakennetaan seuraavat vuodet vain yksiöitä ja myydään ne todellisella hinnalla. Niiden vuokrat laskevat 600 eurosta enintään 300 euroon, sitten pienennetään asumistukea 650 eurosta 300 euroon. Se on helppoa, tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Asumisen tukirulettiin menee valtiolta 2,5 miljardia vuodessa.

Tarkoitatko lainojen korkovähennyksiä?

Kyllä Särkijärvi on täysin oikeassa sanoessaan, että asuntojen hinnan nousu selittyy ostajakunnan tulotason noususta. Yhä useammalla on varaa maksaa laadusta ja sijainnista.

Se selittää hinnan nousua esim. keskustassa, jossa asuminen on muodikasta, mutta asuntojen määrä on vakio. Mutta 15 kilometrin päässä keskustassa sijaitseva 60 luvun talon yksiö maksaa 100.000 vain keinotekoisen pulan ja keskikokosääntelyn takia. Siellä 15 kilometrin päässä on valtavasti tyhjää maata. Monilta unohtuu sellainen tosiasia, että paljon väestöä = paljon työkäsiä.

Perushintataso kerros- ja rivitaloasunnoilla määräytyy ensisijaisesti asunnon laadullisten ominaisuuksien (asuinala, talotyyppi, onko kyseessä uudis- vai vanha rakennus, jne.) perusteella sekä sijainnin perusteella.

Mutta jostain syystä talojen tiheys, ikkunoiden koot ja valon määrä korreloi hyvin vähän hinnan kanssa.

Usein kuulee, että lisäämällä rakentamista asumisen hinnat laskisivat. Käytännössä näin ei tapahdu, ainakaan pysyvästi. Vaikka rakennettaisiin kuinka paljon tahansa, rakennuskustannukset nousevat vuosi vuodelta.

Väärin. Rakennuskustannukset eivät nouse, rakennustekniikka kehittyy.
Lainaus sivustolta http://liberalismi.net:

Suomessa "kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa - - Hollannissa 723-1152 euroa neliölle - - Norjassa 1603-2219 euroa neliölle" (RM 2005)[13]

Lainaus kauppalehden foorumilta:

Pk-seudulle tarvittaisiin varmaan 100 000 pientä perusaasuntoa lisää.
Mielestäni pitäisi lähteä rakentamaan pienasuntoja kuten autoja:
liukuhihnalla robottienkin avulla, sisätiloissa säältä suojassa, maakunnissa missä on tekijöitä vapaana.
Kuljetus rekalla paikan päälle, asennus standardoituun talorunkoon parissa tunnissa.
Hintataso vois olla esim 13 tuhatta euroa / 25 m2 mooduuliasunto- kuten esim. norjalaisella Moelvenillä, joka rakentaa Pohjoisen Jäämeren rannalle lämpimiä laadukkaita pienasuntoja tuolla hinnalla:

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=225555&tstart=0#5799832

Lienee myös suomalaisia, jotka haluavat maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen
rasite. Myös tällaisten ihmisten maahantulo sopii, jos heidän suosijansa maksavat heidän
aiheuttamansa yhteiskunnalle koituvat kulut. Ehkä veroilmoitukseen voisi laittaa
ruudun, jonka ruksaamalla suosija voisi korottaa omaa verotustaan esimerkiksi 10 prosentilla.
Kertymällä, jonka perusteella määriteltäisiin maahan otettavien, taloudelliselta panokseltaan negatiivisten
maahanmuuttajien määrä, voitaisiin kattaa tulijoiden aiheuttamien menojen ja heidän maksamiensa
verojen välinen erotus.

Maksavatko myös heidän lasten kustannuksia? Mitä tehdään jos kehitysmaalainen menee naimisiin toisen suomessa asuvan kehitysmaalaisen kanssa, jolla on suomen kansalaisuus ja he synnyttivät 5 lasta ja maksajalla loppui kyky/halu maksaa?

[acc]

Lienee myös suomalaisia, jotka haluavat maahan ihmisiä, jotka ovat taloudellinen
rasite. Myös tällaisten ihmisten maahantulo sopii, jos heidän suosijansa maksavat heidän
aiheuttamansa yhteiskunnalle koituvat kulut. Ehkä veroilmoitukseen voisi laittaa
ruudun, jonka ruksaamalla suosija voisi korottaa omaa verotustaan esimerkiksi 10 prosentilla.
Kertymällä, jonka perusteella määriteltäisiin maahan otettavien, taloudelliselta panokseltaan negatiivisten
maahanmuuttajien määrä, voitaisiin kattaa tulijoiden aiheuttamien menojen ja heidän maksamiensa
verojen välinen erotus.

Maksavatko myös heidän lasten kustannuksia? Mitä tehdään jos kehitysmaalainen menee naimisiin toisen suomessa asuvan kehitysmaalaisen kanssa, jolla on suomen kansalaisuus ja he synnyttivät 5 lasta ja maksajalla loppui kyky/halu maksaa?

Vapaaehtoisista  hypoteettisista hyysäyslisäveroista maksetaan tämän ensimmäisen henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat nettomenot. Lasten kustannukset maksetaan hyysäysveroista, kunnes nämä saavuttavat täysi-ikäisyyden.

Jos hyysäysverokertymässä ei ole ylijäämää, lopetetaan hyysättävien maahanpäästäminen. Jos jo maahanpäässeet hyysättävät aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän nettomenoja kuin, mitä hyysäysveroista kertyy, nostetaan hyysäysverojen suuruutta.  Tarvittaessa realisoidaan hyysäysverovelvollisten omaisuutta. Hyysäysveron vapaaehtoisuus on vapaaehtoisuutta vain siinä mielessä, että veronalaisuuteen tuleminen on vapaaehtoista, mutta siitä ei pääse pois. Eli kyseessä on peruuttamaton sitoumus loppuelämän ajaksi.

Tällä mallilla asetetaan taloudelliseen vastuuseen ne kansalaiset, jotka haluavat Suomeen maahanmuuttajia, jotka kuluttavat enemmän yhteiskunnan resursseja kuin maksavat veroja. Taloudellinen vastuu on kannuste hyysättäviä halunneille kannustaa hyysättäviä. 

Helpointa kumminkin olisi, jos maahan päästettäisiin asumaan vain selkeästi hyödyllisiä ihmisiä.

[FadeAway]

Väestönkasvu pk-seudulla on tosiaan huikeaa. Mutta tähän ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Sen sijaan on puhuttu tonttipulasta, kaavoituksen hankaluudesta ja rakennuskustannuksista. Maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut huikeaa, jos 7 vuoden aikana heidän määränsä on liki tuplaantunut. Kun tähän yhtälöön lisätään se, että sossu maksaa yksinasuvan vuokran 650 euroon saakka, voidaan päätellä, että moni asuntosijoittaja on saanut mamuista vipua tuottoihinsa. Hommalla on muuten yksi vanha kirjoitus, jossa oli hyvin selvitetty, että hintojen nousu johtuu nimenomaan maahanmuutosta.

Ei ihan tuoretta infoa, mutta suuntaa antavaa.

--
Helsinki
Väestönkasvu 2000-2010
33075 kpl, josta vieraskielisten osuus 32627 kpl (99%)

Vieraskielisten osuus kaupungin vuokra-asunnoissa oli Espoossa 19 %, Helsingissä 21 % ja Vantaalla 26 %.  Talokohtaisia asumiskeskittymiä esimerkiksi Espoossa, joissa vieraskielisten osuus on yli 50 %.

Kaupungin vuokra-asuntoihin sijoittuu huomattava osa Helsingin vieraskielisestä väestöstä. Kun Helsingin kotimaankielisistä asuntokunnista ja asukkaista noin 12 prosenttia asuu kaupungin vuokra-asunnoissa, vastaava osuus vieraskielisistä asuntokunnista on 30 prosenttia ja asukkaista lähes 40 prosenttia.

[guest3656]

HS Mielipide
tiistaina 23.4.2013

Lisää kaupungin vuokra-asuntoja ei tarvita

Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riö vaa­tii Hel­sin­gin seu­dun kun­tia ra­ken­ta­maan li­sää vuok­ra-asun­to­ja (HS Kau­pun­ki 8. 4.). Muu­ten val­tio ei osal­lis­tui­si ra­hal­li­ses­ti kau­pun­kien lii­ken­ne­hank­kei­siin. Vaa­ti­mus koh­dis­tu­nee pää­asias­sa mui­hin pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tiin kuin Hel­sin­kiin, mut­ta se on sil­ti pe­ri­aat­teel­li­ses­ti pöy­ris­tyt­tä­vä.

Jo nyt val­ta­van suu­ri osa pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kais­ta asuu kun­nan vuok­ra-asun­nos­sa. Pel­käs­tään Hel­sin­gis­sä on 43 000 kun­nan vuok­ra-asun­toa ja niis­sä asuu yli 90 000 ih­mis­tä eli lä­hes jo­ka kuu­des hel­sin­ki­läi­nen.

Kaik­ki po­liit­ti­set toi­mi­jat ovat unoh­ta­neet, et­tä kun­tien vuok­ra-asun­to­jen tar­joa­mi­nen pe­rus­tuu so­siaa­li­huol­to­la­kiin. Sen mu­kaan asu­mis­pal­ve­lu­ja an­ne­taan hen­ki­löl­le, jo­ka tar­vit­see eri­tyi­ses­tä syys­tä apua tai tu­kea asun­non tai asu­mi­sen­sa jär­jes­tä­mi­ses­sä. On ai­van var­maa, et­tä kaik­ki Hel­sin­gin seu­dun kun­tien lä­hes 150 000 vuok­ra­lais­ta ei ole tä­män avun tar­pees­sa. Yh­dis­tet­ty­nä asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mään las­ku on mit­ta­va.

Jo yk­si­tois­ta vuot­ta sit­ten asun­to­po­li­tiik­kaa ar­vioi­neet kan­sain­vä­li­set asian­tun­ti­jat to­te­si­vat ra­por­tis­saan, et­tä kau­pun­gin vuok­ra-asun­nois­sa asuu sel­lais­ta kes­ki­tu­lois­ta vä­keä, jo­ka ei tar­vit­si­si tu­kea asu­mi­seen­sa, vaan heil­lä oli­si va­raa siir­tyä omaan osa­omis­tus- tai asu­mi­soi­keu­sa­sun­toon. Ra­por­tin val­mis­tu­mi­sen jäl­keen ti­lan­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on muut­tu­nut vain ab­sur­dim­paan suun­taan.

On li­säk­si näyt­töä sii­tä, et­tä kun­nat hank­ki­vat tar­vit­se­miaan vuok­ra-asun­to­ja mark­ki­noil­ta yli­hin­taan ja nos­ta­vat näin hin­ta­ta­soa se­kä mui­den ih­mis­ten asu­mis­kus­tan­nuk­sia.

Vam­mais­asu­mi­sen ja mui­den eri­tyis­ta­paus­ten li­säk­si voi ol­la jo­ten­kin hy­väk­syt­tä­vis­sä, et­tä kun­ta mah­dol­lis­taa vuok­ra-asun­non hank­ki­mi­sen sel­lai­sil­le hen­ki­löil­le, jot­ka ei­vät esi­mer­kik­si puut­tu­vien luot­to­tie­to­jen ta­kia saa asun­toa va­pail­ta mark­ki­noil­ta. Mut­ta ei ole mi­tään pe­rus­tet­ta sil­le, et­tä näi­den asun­to­jen pi­täi­si ol­la mark­ki­na­hin­to­ja hal­vem­pia.

Jos asun­to­mi­nis­te­ri Kris­ta Kiu­run (sd) pit­kän ai­ka­vä­lin ta­voi­te ei ole so­sia­li­soi­da Hel­sin­gin seu­dun asu­mis­ta ko­ko­naan, pi­täi­si kun­tien vuok­ra­ra­ken­ta­mi­sen pe­ri­aat­teet har­ki­ta uu­sik­si. En­sik­si on syy­tä pur­kaa val­tion ja Hel­sin­gin seu­dun kun­tien aie­so­pi­mus vuok­ra-asun­to­jen ra­ken­ta­mi­ses­ta ja to­teut­taa ko­ro­tuk­set kun­tien pe­ri­miin vuok­riin. Kun näh­dään vuok­ran­ko­ro­tuk­sen vai­ku­tuk­set asun­to­jen ky­syn­tään, on ar­vioi­ta­vis­sa, voi­tai­siin­ko mer­kit­tä­väs­tä mää­räs­tä kun­tien vuok­ra-asun­to­ja luo­pua no­peas­ti­kin.

Jan­ne Rain­vuo­ri
asia­na­ja­ja, Hel­sin­ki