Vaihtoehtovaluutat ja epävirallinen vaihdantatalous leviää Suomessakin

[Kimmo Pirkkala]

Onko ensi kuun ruokaostostesi arvo sinulle on yhtä kuin koko omaisuus? Sinähän kuolet nälkään ilman niitä?

Jos olisin kuolemassa nälkään niin tietenkin olisi. Ei arvo ole staattinen vaan riippuu olosuhteista. Ei munaissairaallekaan munaisen arvo ollut koko omaisuus ennenkuin olosuhteet muuttui sellaiseksi.

No sinähän olisit kuolemassa nälkään, jos et söisi.

Niihin olosuhteisiin vaikuttaa myös se tarjonta. Aiemmin väitit, että tarjonta ei vaikuta tuotteiden tai palveluiden arvoon. Mutta kyllä se vaikuttaa. Jos uusia munuaisia on tarjolla viis euroa kipale yllin kyllin niin ei sen munuaisen arvo ole kenellekään koko omaisuutta aivan kuten sinulle ei kuukauden ruokien arvo ole koko omaisuutta, kun sitä sapuskaa saa halvemmallakin. Kuitenkin sekä munuaisen että ruoan puute johtaa ihan yhtä lailla kuolemaan molemmissa tapauksissa.

[jka]

Onko ensi kuun ruokaostostesi arvo sinulle on yhtä kuin koko omaisuus? Sinähän kuolet nälkään ilman niitä?

Jos olisin kuolemassa nälkään niin tietenkin olisi. Ei arvo ole staattinen vaan riippuu olosuhteista. Ei munaissairaallekaan munaisen arvo ollut koko omaisuus ennenkuin olosuhteet muuttui sellaiseksi.

No sinähän olisit kuolemassa nälkään, jos et söisi.

Niihin olosuhteisiin vaikuttaa myös se tarjonta. Aiemmin väitit, että tarjonta ei vaikuta tuotteiden tai palveluiden arvoon. Mutta kyllä se vaikuttaa. Jos uusia munuaisia on tarjolla viis euroa kipale yllin kyllin niin ei sen munuaisen arvo ole kenellekään koko omaisuutta aivan kuten sinulle ei kuukauden ruokien arvo ole koko omaisuutta, kun sitä sapuskaa saa halvemmallakin. Kuitenkin sekä munuaisen että ruoan puute johtaa ihan yhtä lailla kuolemaan molemmissa tapauksissa.

Kysynnän ja tarjonnan muutokset voi toki vaikuttaa olosuhteisiin niin paljon, että myös arvot muuttuu. Mutta arvojen muutoksen edellytys ei ole kysynnän ja tarjonnan muutos. Otetaan esimerkki.

Kuvitellaan, että sinut heitetään viideksi vuodeksi autiolle saarelle jossa ei ole kuin hiekkarantaa. Tästä huolimatta sinulle järjestetään olosuhteet niin, että saat ostaa mitä tahansa hyödykkeitä ja palveluja ihan niin kuin tähänkin asti. Eli kysyntä ja tarjonta ei kohdallasi muutu mitenkään. Ainoastaan olosuhteet muuttui sanotaan nyt Helsingin keskustasta autiolle saarelle. Väitän, että sinun käsityksesi eri hyödykkeiden ja palveluiden arvoista muuttui kertaheitolla melkoisen toisenlaisiksi pelkästään olosuhteiden muutoksen myötä. Todennäköisesti ainakin ensi alkuun ostat sellaisia hyödykkeitä ja palveluja joita et ole koskaan vielä elämässäsi tähän asti ostanut kunnes saat olosuhteet taas suurinpiirtein nykyiselle tasolle.

Toinen esimerkki. Oletetaan että nykyisenkaltainen ruoan tarjonta romahtaisi. Mitä silloin tapahtuisi? Ihmiset siirtyisivät pakon sanelemina lopulta omavaraistalouteen. Viimekädessä käyttäisivät kaiken aikansa pettuleivän tekoon. Mutta jotta näin kävisi niin käsittääkseni pitäisi nimenomaan olosuhteiden muuttua jollain tapaa ensin.

Jos ruoan kysyntä ja tarjonta vaihtelee vain nykyisissä olosuhteissa siihen tapaan mitä ollaan viimeisen 50 vuoden aikana nähty niin vaikea nähdä, että tällä olisi oikeaa vaikutusta ruoan subjektiiviseen arvoon. Ihmiset ostavat ruokaa ihan muiden arvojen perusteella kuin hengissä pysymisen tarpeen tyydyttämiseksi.

[jka]

Onko ensi kuun ruokaostostesi arvo sinulle on yhtä kuin koko omaisuus? Sinähän kuolet nälkään ilman niitä?

Jos olisin kuolemassa nälkään niin tietenkin olisi. Ei arvo ole staattinen vaan riippuu olosuhteista. Ei munaissairaallekaan munaisen arvo ollut koko omaisuus ennenkuin olosuhteet muuttui sellaiseksi.

No sinähän olisit kuolemassa nälkään, jos et söisi.

Niihin olosuhteisiin vaikuttaa myös se tarjonta. Aiemmin väitit, että tarjonta ei vaikuta tuotteiden tai palveluiden arvoon. Mutta kyllä se vaikuttaa. Jos uusia munuaisia on tarjolla viis euroa kipale yllin kyllin niin ei sen munuaisen arvo ole kenellekään koko omaisuutta aivan kuten sinulle ei kuukauden ruokien arvo ole koko omaisuutta, kun sitä sapuskaa saa halvemmallakin. Kuitenkin sekä munuaisen että ruoan puute johtaa ihan yhtä lailla kuolemaan molemmissa tapauksissa.

Kysynnän ja tarjonnan muutokset voi toki vaikuttaa olosuhteisiin niin paljon, että myös arvot muuttuu. Mutta arvojen muutoksen edellytys ei ole kysynnän ja tarjonnan muutos. Sensijaan olosuhteiden muutos tarkoittaa käytännössä aina myös arvojen muutosta. Otetaan esimerkki.

Kuvitellaan, että sinut heitetään viideksi vuodeksi autiolle saarelle jossa ei ole kuin hiekkarantaa. Tästä huolimatta sinulle järjestetään olosuhteet niin, että saat ostaa mitä tahansa hyödykkeitä ja palveluja ihan niin kuin tähänkin asti. Eli kysyntä ja tarjonta ei kohdallasi muutu mitenkään. Ainoastaan olosuhteet muuttui sanotaan nyt Helsingin keskustasta autiolle saarelle. Väitän, että sinun käsityksesi eri hyödykkeiden ja palveluiden arvoista muuttui kertaheitolla melkoisen toisenlaisiksi pelkästään olosuhteiden muutoksen myötä. Todennäköisesti ainakin ensi alkuun ostat sellaisia hyödykkeitä ja palveluja joita et ole koskaan vielä elämässäsi tähän asti ostanut kunnes saat olosuhteet taas suurinpiirtein nykyiselle tasolle.

Toinen esimerkki. Oletetaan että nykyisenkaltainen ruoan tarjonta romahtaisi. Mitä silloin tapahtuisi? Ihmiset siirtyisivät pakon sanelemina lopulta omavaraistalouteen. Viimekädessä käyttäisivät kaiken aikansa pettuleivän tekoon. Mutta jotta näin kävisi niin käsittääkseni pitäisi nimenomaan olosuhteiden muuttua jollain tapaa ensin.

Jos ruoan kysyntä ja tarjonta vaihtelee vain nykyisissä olosuhteissa siihen tapaan mitä ollaan viimeisen 50 vuoden aikana nähty niin vaikea nähdä, että tällä olisi oikeaa vaikutusta ruoan subjektiiviseen arvoon. Ihmiset ostavat ruokaa ihan muiden arvojen perusteella kuin hengissä pysymisen tarpeen tyydyttämiseksi.

[TalousRumpu]

Toinen esimerkki. Oletetaan että nykyisenkaltainen ruoan tarjonta romahtaisi. Mitä silloin tapahtuisi? Ihmiset siirtyisivät pakon sanelemina lopulta omavaraistalouteen. Viimekädessä käyttäisivät kaiken aikansa pettuleivän tekoon. Mutta jotta näin kävisi niin käsittääkseni pitäisi nimenomaan olosuhteiden muuttua jollain tapaa ensin.

Jos ruokahuolto romahtaa niin silloin ruuan arvo on se, että ei tarvitse kuluttaa kaikkea aikaansa pettuleivän tekoon. Lisäksi arvoa tulee siitäkin, että pettuleipä on hemmetin pahan makuista ja ei kovin terveellistä ruuansulatukselle.

Jos olosuhteet ovat nämä Veikon rupiset potut liikkeessäkin kauppa kävisi ja oven saranat kävisivät jos se olisi ainoa paikka josta saa muutakin kun pettuleipää. Vaikka muunlaisissa olosuhteissa Veikon rupiset potut olisi konkurssissa.

Olosuhteet vaikuttavat arvoon. Pohjoisnavalla talvivaatteilla on suuri arvo, koska ilman hyviä vaateita kuolee, mutta jossakin päiväntasaajalla voi juosta alasti tai T-paidassa ja siellä saa lämpöhalvauksen talvivaatteissa. Ei ole varmaan vaikeaa miettiä kummassa paikassa liike Veikon Talvivaate pysyy paremmin pystyssä?

[jka]

Lisäys tuohon ääridemokraatin esittämään ruokakorin-arvo-kysymykseen. Kysymys on kaikenkaikkiaan varsin mielenkiintoinen ja pohdin sitä vähän lisää. Voisikohan homma mennä itseasiassa näin?

Kun on kysymys tarvehierarkian alemman tason tarpeista kuten hengissä pysymisen tarve ja ruoka hyödykkeenä tyydyttämään tämä tarve niin jos saavutetaan riittävä elintaso, että sama hyödyke tyydyttääkin jo korkemmalla hierarkiassa olevia tarpeita niin alemman tason arvo itseasiassa häviää tai sulautuu ylemmän tason arvon kanssa.

Eli länsimaissa ruoan arvoa ei enää määritellä hengissä pysymisen kautta vaan ruoka tyydyttää jo korkeamman tason tarpeita kuten nautinnonhalua ja ruoka saa arvonsa tätä kautta. Kun nyt sattuu käymään niin, että nautinnonhalun tyydyttäminen tyydyttää samalla myös hengissä pysymisen tarpeen ikään kuin siinä sivussa ja ilmaiseksi niin tuo ruoan todellinen kova hengissä pysymisen arvo muuttuukin samantien nollaksi.

Vasta kun olosuhteet taas muuttuu sellaiseksi että ruoasta on pulaa jo pelkästään hengissä pysymisen kannalta alkaa tuon arvo nousta ja samalla taas ruoan arvo nautinnon lähteenä vähenee ja menee puolestaan lopulta nollaksi.

Ainakin itsestään selvää lienee, että eritrean lapselle ruoan arvo on ihan toinen kuin suomalaiselle lapselle. Asian täytyy liittyä jotenkin tähän, että tarve jota ruoka ensisijaisesti tyydyttää on ilmiselvästi hierarkian eri tasoilla.

[Alkuasukas]

Eli länsimaissa ruoan arvoa ei enää määritellä hengissä pysymisen kautta vaan ruoka tyydyttää jo korkeamman tason tarpeita kuten nautinnonhalua ja ruoka saa arvonsa tätä kautta.

Tietysti, harva käy nälän takia Michelin-ravintolassa syömässä.

[TalousRumpu]

Tietysti, harva käy nälän takia Michelin-ravintolassa syömässä.

Ei tarvitse syödä väärään sosiaaliluokkaan kuuluvien ihmisten kanssa kun käy vain paikoissa missä lasillinen tuoremehua maksaa halvimmillaan 50€ lasi.

Arvohan sekin on hieman toisenlainen arvo.

[Kimmo Pirkkala]

Eli länsimaissa ruoan arvoa ei enää määritellä hengissä pysymisen kautta vaan ruoka tyydyttää jo korkeamman tason tarpeita kuten nautinnonhalua ja ruoka saa arvonsa tätä kautta.

Arvo on tässä tapauksessa yhtä kuin hinta. Ruoan suuren tarjonnan vuoksi hinta peruselintarvikkeille on alhainen ja länsimaissa on yleensä varaa panostaa siihen ruokaan paljon enemmän kuin vain se, mitä on välttämätöntä hengissä pysymiseksi.

Eihän juuri kukaan länsimaissa tyydy halvimpaan mahdolliseen ravintoon, vaan on valmis maksamaan arvokkaammasta ruoasta. Toistan edelleenkin sen, että palveluiden ja tuotteiden arvo on aivan sama asia kuin niiden hinta. Kun hyväksyt sen, tajuat myös ettei tuota tarvitse niin monimutkaisesti pohdiskella. Hintalappu kertoo suoraan sen arvon, joka ruualla on. Markkinavoimat ovat hoitaneet järkeilyn puolestasi.

Ja siellä aivan huipulla, michelin-tähtien tasolla, erittäin laadukkaalla aterioinnilla on suhteellisen kova kysyntä ja matala tarjonta. Saat tehdä pöytävarauksia kuukausia, ehkä jopa vuosia etukäteen suuressa maailmassa. Ja arvo (hinta) on sitten sen mukainen.

Ei tarvitse syödä väärään sosiaaliluokkaan kuuluvien ihmisten kanssa kun käy vain paikoissa missä lasillinen tuoremehua maksaa halvimmillaan 50€ lasi.

Arvohan sekin on hieman toisenlainen arvo.

Kuitenkin joku sen hinnan (arvon) on valmis maksamaan. Veikkaan kuitenkin että sellaisessa tapauksessa maksetaan ihan jostain muusta kuin vain siitä mehusta.

[jka]

Toistan edelleenkin sen, että palveluiden ja tuotteiden arvo on aivan sama asia kuin niiden hinta.

No selitäpä nyt sitten vaikka tämä käppyrä. Asuntojen reaalihinta 1970-2008. Sinun mielestä asunnon reaaliarvo on sama kuin asunnon reaalihinta. Kerrohan nyt mitä reaalista arvoa asunto tarjoaa ihmiselle kaksi kertaa enemmän nyt kuin vuonna 1994? Sinun mielestä siis nyt on tasan yhtä kannattavaa ostaa asunto kuin vuonna 1994. Koska ostajan saama arvo per maksettu euro on siis ihan sama? arvo = hinta.

Bonustehtävänä voit selittää, että mitä reaalista arvoa kulta tarjoaa ihmiselle nyt 5-kertaa enemmän kuin vuonna 2000?

[Kimmo Pirkkala]

Arvo mitataan hinnalla, jolla hyödyke vaihtaa omistajaa. Mitään muuta toimivaa arvon mittaa ei ole. Kaikki muuta arvot ovat subjektiivisia tuntemuksia, jotka eivät konkretisoidu ja joita ei voida osoittaa todeksi.

[Alkuasukas]

Tietysti, harva käy nälän takia Michelin-ravintolassa syömässä.

Ei tarvitse syödä väärään sosiaaliluokkaan kuuluvien ihmisten kanssa kun käy vain paikoissa missä lasillinen tuoremehua maksaa halvimmillaan 50€ lasi.

Arvohan sekin on hieman toisenlainen arvo.

Sen takia neliö Eirassa maksaa enemmän kuin neliö Kontulassa. Ei tarvitse punkata eri sosiaaliluokan kanssa. Lapselliset tietävät tämän arvon. On kivempi kun lapsen luokkatovereina on Ake, Make, Pera ja Johan kuin Abdi, Mohammud ja Abdirahman.

[jka]

Arvo mitataan hinnalla, jolla hyödyke vaihtaa omistajaa. Mitään muuta toimivaa arvon mittaa ei ole. Kaikki muuta arvot ovat subjektiivisia tuntemuksia, jotka eivät konkretisoidu ja joita ei voida osoittaa todeksi.

Miten on ylipäätään mahdollista tehdä sijoittamalla voittoa jos arvo kerran on aina hinta? Tämän ei silloin pitäisi olla mahdollista. Jostain syystä olen pystynyt konkretisoimaan omat subjektiiviset arvon tuntemukseni oikeiksi euroiksi lopulta pankkitilille jos puhutaan pelkäsään asuntomarkkinoistakin. Ja olen kuullut huhuja, että jotkut ovat menettäneet koko omaisuutensakin asuntokaupoilla. Jos tuo ei ole konkretiaa niin mitä sitten?

Minulla olisi muuten edelleen muutama kämppä myytävänä. Ostatko? Saat niistä ainakin omasta mielestäsi saman arvon kuin itse niistä aikoinaan maksoin.

[Kimmo Pirkkala]

No ei kai kukaan ole väittänyt, että hyödykkeen arvo pysyisi ajan mittaan vakiona.

[jka]

No ei kai kukaan ole väittänyt, että hyödykkeen arvo pysyisi ajan mittaan vakiona.

Jopa asunnon reaalihinta on pysynyt viimeiset 400 vuotta vakiona miltä ajata löytyy pitkäaikaisimmat tilastot. Lyhytaikaiset hinnan vaihtelut ovat sensijaan olleet välillä -70% - +200%. Lyhytaikaiset hinnan vaihtelut ei voi johtua reaaliarvon muutoksesta kun kerran edes reaalihinta ei ole 400 vuoteen muuttunut keskimäärin lopulta mihinkään.

[Kimmo Pirkkala]

Lyhytaikaiset hinnan vaihtelut ei voi johtua reaaliarvon muutoksesta

Aivan toivotonta puppua tuo lause. Reaaliarvo on justiinsa se hinta, ei mikään muu.

Mikä on se lähtödata, josta tilastot tehdään?
Aivan. Toteutuneet kaupat. Arvo = hinta.

[jka]

Lyhytaikaiset hinnan vaihtelut ei voi johtua reaaliarvon muutoksesta

Aivan toivotonta puppua tuo lause. Reaaliarvo on justiinsa se hinta, ei mikään muu.

Mikä on se lähtödata, josta tilastot tehdään?
Aivan. Toteutuneet kaupat. Arvo = hinta.

No ostatko minulta sen asunnon? Ostin vastaavan asunnon vuonna 1995 500.000 markalla. Siihen ei tehty mitään remontteja. Ikkunat alkoi tänä aikana vuotamaan. Joten sen arvo edes sääsuojana ei ole niin hyvä kuin silloin kun itse sen ostin. Putkiremontti tulee seuraavan 10 vuoden aikana eteen ja julkisivuremontti. Jostain syystä joku osti sen 330.000 eurolla.

Minulla olisi vielä toinen vastaava kohde. Ostatko? Ja oletko oikeasti sitä mieltä, että asunnon joka on siis reaalisesti huonommassa kunnossa kuin vuonna 1995 arvo olisi kuitenkin jostain syystä 5-kertainen nyt kuin silloin kun edes ikkunat piti tuulen ulkona?

[elukka]

Kaikesta näkee, että Kiinalainen kulttuuri on parituhatta vuotta vanhempaa kuin Eurooppalainen. Kun euroopassa kaivettiin nenää ja heiteltiin kiviä Kiinalaiset kehittivät ruudin, magneetit ja kirjoittelivat paperille. Eurooppalaisista silloin kukaan ei vielä osannut lukea. Se on poijaat silla lailla, että tuhansia vuosia Eurooppaa vanhempi Kiinan lohikäärme alkaa ottaa sen paikan edellä kehitykseksessä missä se on aina eurooppaa edellä ollutkin.

Kivikautista kirjootusta poijjaat, mate in europe:
http://pakanat.blogspot.fi/2009/11/kivikauden-eurooppalaiset-kirjaimistot.html
http://pakana.greatnow.com/glozel.htm

[TalousRumpu]

No ostatko minulta sen asunnon? Ostin vastaavan asunnon vuonna 1995 500.000 markalla. Siihen ei tehty mitään remontteja. Ikkunat alkoi tänä aikana vuotamaan. Joten sen arvo edes sääsuojana ei ole niin hyvä kuin silloin kun itse sen ostin. Putkiremontti tulee seuraavan 10 vuoden aikana eteen ja julkisivuremontti. Jostain syystä joku osti sen 330.000 eurolla.

Minulla olisi vielä toinen vastaava kohde. Ostatko? Ja oletko oikeasti sitä mieltä, että asunnon joka on siis reaalisesti huonommassa kunnossa kuin vuonna 1995 arvo olisi kuitenkin jostain syystä 5-kertainen nyt kuin silloin kun edes ikkunat piti tuulen ulkona?

Kyllä se jotain tahoa hyödyttää, että asuntojen hinta kasvaa paljon kovemmaksi kuin arvo. Saavathan hyötyvät tahot hyvän hinnan avulla haltuunsa enemmän muiden tuottamaa arvoa kuin muuten saisivat. Olettaen, että koko talous ei kyykkää kun ylihintaa maksaneiden liikkumavara katoaa kokonaan.

Liikkumavaran katomisella tarkoitan sitä, että ei sellainen talous voi pysyä pystyssä missä puolet kansasta ei pysty tekemään muuta kuin yrittää selvitä valtavista lainoistaan. Vaikka tälläisessa taloudessa joku kehittäisi palvelun tai tuotteen, joka on valtavan hyvä ei kenelläkään ole rahaa ostaa sitä kun kaikkien aika menee valtavien lainojen alla pyörimiseen.

Lopulta kansalaiset kyllästyvät kun oman työpanoksen kaikki arvo vuodesta toiseen uppoaa lainaan ja sivukuluihin ja siirtyvät harmaan talouden piiriin kokonaan näin voi myös käydä jos menettää työpaikkansa ja uuden työpaikan arvolla ei saa sellaista hintaa, että sillä kannattaisi edes yrittää maksaa lainoja.

Lopulta tämä johtaa siihen, että ylihintaa saaneet joutuvat pyörittämään koko taloutta yksinään, koska arvottomiksi hinnoiteltujen ei kannata enää tehdä mitään riippumatta siitä onko heidän panoksellaan arvoa vai ei. Talouskriisi selitettynä pähkinänkuoressa.

Tosin ei se tähän lopu tässä vaiheessa erilaiset Adolf Hitlerit ja muut saattavat alkaa keksiä muodostamaan omaa yksityisarmeijaa ruokakassi palkalla jakamalla ruokaa arvottomille ja lopulta kun on kasassa tarpeeksi suuri yksityis armeija tai muu joukko kaapataan valta ja muutetaan säännöt sellaisiksi, että taas kannattaa alkaa tehdä jotain tai jaetaan omaisuus uudestaan väkipakolla ja sodalla tms...

Adolf Hitler oli myös kapitalisti, jonka liike idea oli luoda arvoa arvottomiksi Weimarin Saksassa hinnoiteilluille nuorille työttömille miehille. Uusia yrittäjiä tällekin liike idealle löytyy ympäri eurooppa Kultainen Sarastus Kreikassa ja Jobbik Unkarissa ja Itävallassa oli omansa. Arvoa Arvottomille näin se menee ja siihen se perustuu ja vaikka kapitalistit kuinka määkivät loisilta kaikki tuet pois eivät he voi estää tälläisten liikeideoiden syntyä vaatimalla loisilta kaikki pois arvo kun ei katoa mielipiteellä kuten nimittämällä työttömiä nuoria miehiä loisiksi. Arvo kun on luonnonsuoma ominaisuus jokaiselle kaksi kättä ja kaksi jalkaa omaavalle terveelle nuorelle miehelle vaikka hänet olisikin hinnoiteltu arvottomaksi ja työttömäksi luonnon suoma arvo säilyy.

[Kimmo Pirkkala]

hinta kasvaa paljon kovemmaksi kuin arvo

Mitä kieltä te puhutte?

[jka]

hinta kasvaa paljon kovemmaksi kuin arvo

Mitä kieltä te puhutte?

Samaa kieltä kuin Warren Buffett: "Price is what you pay. Value is what you get."

Jos tätä kieltä ei ymmärrä ei kannata ainakaan jättää päivätyötä ja alkaa sijoittaksi.

[Kimmo Pirkkala]

No sijoittajanahan homma kävi helpoksi. Ostaa vain sellaisia asuntoja, osakkeita tms. joiden arvo on hintaa suurempi.

[Alkuasukas]

Miten on ylipäätään mahdollista tehdä sijoittamalla voittoa jos arvo kerran on aina hinta?

Miksei? Sijoittajien tuottotavoite voi esimerkiksi olla eri. Joku sijoittaja voi myydä 10% tuottavat sijoituksensa pois että voi ostaa 15% tuottavia. Ostaja ja myyjä kokevat molemmat silloin voittaneensa.

Hinta ja arvo voi todellakin olla eri. Teoriassa sen kai kyllä pitäisi kaupantekohetkellämolla sama? Esim teknokuplassa oli osakkeita joiden hinta oli 100, mutta jotka sittemmin paljastuivat arvottomiksi. Tai hollantilaisten tulppaanisekoilu jossa maksettiin maat ja mannut rehuista.

Asuntoesimerkissäsi hinta on noussut noin 7,5% vuodessa, mikä on kohtuullinen ottaen huomioon että sait varmaan vuokraakin? Asuntojen arvonnousua kasvukeskuksissa saattaa osaltaan selittää niiden niukkuus, etenkään ydinkeskustoissa asuntojen määrä ei lisäänny.

Pari vuotta sitten rupesi markkinoille tulemaan liimatukkajuppeja jotka kehuivat asuntosijoittamisen ihanuutta, vaikka tosiasialliset tuotot pyörivät Helsingissäkin häthätää inflaatiolukemissa. Jos osaisi yhtään laskea niin huomaisi että vähemmällä stressillä pääsee vähintään samaan tulokseen esim indeksirahastoilla. Rahastot ja osakkeet ovat muutenkin asuntoja likvidimpäö tavaraa, ne saa myytyä per heti ja niitä voi muuttaa rahaksi pätkä kerrallaan. Asunnot pitää yleensä myydä ookonaisina.

Rahastoja ja osakkeitakin vastaan saa lainaa, jos se vivuttaminen nyt sitten on Se Juttu joka tekee asuntosijoittamisesta hienoa.

[Alkuasukas]

No sijoittajanahan homma kävi helpoksi. Ostaa vain sellaisia asuntoja, osakkeita tms. joiden arvo on hintaa suurempi.

Seeking Alpha. Sitähän kaikki yrittävät, harva onnistuu muuta kuin tuurilla.

[jka]

No sijoittajanahan homma kävi helpoksi. Ostaa vain sellaisia asuntoja, osakkeita tms. joiden arvo on hintaa suurempi.

Niinpä. Niin helppoa se on. 99% "sijoittajista" ei siihen kuitenkaan kykene.

Et ole vieläkään vastannut, että oletko kiinnostunut asunnosta? Olisi kuule hyvää kämppää myynnissä. Sopuhintaan. Only for you my friend. Arvo vastaa täydellisesti hintaa...

[Kimmo Pirkkala]

Teoriassa sen kai kyllä pitäisi kaupantekohetkellämolla sama?

Se on sama nimenomaan käytännössä, ei teoriassa. Hyödykkeillä ja sijoituksilla arvon mitta on euromääräinen summa. Kaupantekohetki on tilanne, jossa arvo mitataan rahassa ja se on sama asia kuin hinta.

[Alkuasukas]

Teoriassa sen kai kyllä pitäisi kaupantekohetkellämolla sama?

Se on sama nimenomaan käytännössä, ei teoriassa. Hyödykkeillä ja sijoituksilla arvon mitta on euromääräinen summa.

Ei välttämättä. Aiheesta on saatu Nobelin palkintokin, kirja löytyy nimellä Market for Lemons. Voit esimerkiksi ostaa talon 500 000 eurolla joka paljastuu homeiseksi. Se ei siis ollut 500 000€ arvoinen vaikka hinta olikin.

[jka]

Hinta ja arvo voi todellakin olla eri. Teoriassa sen kai kyllä pitäisi kaupantekohetkellämolla sama? Esim teknokuplassa oli osakkeita joiden hinta oli 100, mutta jotka sittemmin paljastuivat arvottomiksi. Tai hollantilaisten tulppaanisekoilu jossa maksettiin maat ja mannut rehuista.

Tässä tilanteessa hintaan vaikuttaa odotukset tulevasta. Kaikilta tekno-osakkeilta odotettiin hockey-stick-kasvua tästä ikuisuuteen. Mutta taas palataan alkuperäiseen aiheeseen. Odotus jostain tuevasta on jälleen mielipidekysymys ja ihmisillä on paha taipumus muodostaa oma mielipiteensä muiden mielipiteestä. Tai yleinen mielipide voi muodostua vääristä tietolähteistä esim. pelkästään siitä syytä, että omistajat puhtaasti ja tietoisesti valehtelevat yrityksen tilanteesta ja näkymistä. Näinhän monien tekno-osakkeiden kohdallakin kävi. Jos hinta perustuu tälle mielipiteelle niin sanoisin, että jo kaupantekohetkelläkin hinta ja arvo poikkeaa oleellisesti toisistaan.

[Kimmo Pirkkala]

Teoriassa sen kai kyllä pitäisi kaupantekohetkellämolla sama?

Se on sama nimenomaan käytännössä, ei teoriassa. Hyödykkeillä ja sijoituksilla arvon mitta on euromääräinen summa.

Ei välttämättä. Aiheesta on saatu Nobelin palkintokin, kirja löytyy nimellä Market for Lemons. Voit esimerkiksi ostaa talon 500 000 eurolla joka paljastuu homeiseksi. Se ei siis ollut 500 000€ arvoinen vaikka hinta olikin.

Entäpä, jos homevauriot eivät koskaan paljastu ja puoli vuotta kaupantekohetkestä ostaja myykin asunnon edelleen hintaan 550000€? Onko edelleenkin niin, että asunnon arvo ei ensimmäisen ostajan ostaessa ollut 500000€ ?

Olen eri mieltä. Kaupanteon kohteen arvo kaupantekohetkellä on tismalleen hinta eikä mitään muuta. Kauppaa hierovilla on varmasti eriävät mielipiteet arvosta, mutta ne ovat subjektiivisia näkemyksiä siitä ja vasta kaupantekohetken hinta kertoo mikä se arvo tosiasiallisesti on. Se on subjektiivisten näkemysten kompromissi ja jos molemmat osapuolet (tai markkinat yleensäkin) ovat tyhmiä tai puutteellisen tiedon varassa (koko osakemarkkinat ovat homeessa), niin se on voi harmi.

Arvo ei ole arvottajasta riippumaton. Arvo on subjektiivisten arvioiden kompromissi, joka konkretisoituu kaupantekohetkellä hintana. Kysyntä ja tarjonta sen määräävät.

[Alkuasukas]

Olen eri mieltä. Kaupanteon kohteen arvo kaupantekohetkellä on tismalleen hinta eikä mitään muuta.

Joudun valitettavasti komppaamaan tässä asiassa Nobelisteja. Jos talovertaus oli liian abstrakti niin kaupataan vettä Kossuna. Ostat pullollisen Kossua hintaan 10€. Korkin narskautettuasi huomaat että se on vettä. Onko pullosi edelleen 10€ arvoinen? Pakkohan se on olla kun sen hinnan siitä juuri maksoit?

[jka]

Entäpä, jos homevauriot eivät koskaan paljastu ja puoli vuotta kaupantekohetkestä ostaja myykin asunnon edelleen hintaan 550000€? Onko edelleenkin niin, että asunnon arvo ei ensimmäisen ostajan ostaessa ollut 500000€ ?

Tällöin tulee vielä suuremmat vahingot. Kun seuraava omistaja huomaakin homeen niin se tulikin tälle joka kuvitteli pääsevänsä kuin koira veräjästä vielä kalliimmaksi kuin jos home olisi huomattu heti. Jossain vaiheessa se home huomataan kuitenkin ja mitä myöhemmin se huomataan sitä kalliimaksi se tulee kaikille tuossa ketjussa mukana oleville. Asunnon myyjän vastuu ei lopu siihen kun avaimet siirtyy kädestä toiseen.

Näitä keissejä on tällä hetkellä paljon oikeudessa ja lopputulos näistä on että ei pelkästään ensimmäinen myyjä menetä omaisuuttansa vaan myös ostaja menettää omaisuutensa. Ainoa joka rikastuu on lakimies.