Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[nollatoleranssi]

Pravdan jutusta "unohtui" linkki kansalaisaloitteen nettisivulle. Toisin kuin homoliittoaloitteen ollessa kyseessä.

https://imageshack.us/a/img23/5123/mh66.png

Tuli itselleni täysin sama huomio, että yllättäen muistelin muissa aloitteissa olleen linkin kannattamiseen kun taas tuosta aloitteesta se puuttui kaikista lehtijutuista.

Sinänsä jo pelkkä uutisoiminen toi asian ympärille tiettyä hypeä.

Tämä pakkoruotsi asia on ollut todella paljon julkisuudessa viimeisen parin vuoden aikana. Se pomppii myös kerta toisensa jälkeen uudestaan parrasvaloihin.

[nollatoleranssi]

Tuohon eroon on ihan selvä syykin. Suomessa lienee satojatuhansia täysi-ikäisiä homoja, jotka A) kykenevät antamaan puoltonsa kansalaisaloitteelle ja B) joita aloite koskettaa varsin henkilökohtaisesti. Pakkoruotsi koskee konkreettisimmin lapsia/nuoria, joilla ei ikänsä puolesta vielä ole mahdollisuutta ilmaista mielipidettään kansalaisaloitepalvelun kautta. Vaikka aikuisväestökin suurimmaksi osin vastustaisi pakkoruotsia, on se harvalle kuitenkaan kovinkaan suuria intohimoja herättävä kysymys. Ei ole enää oma henkilökohtainen lehmä ojassa, eivätkä suuren massan edustajat todennäköisesti tiedosta sitä, ettei pakkoruotsi ole pelkästään periaatteellinen kysymys vaan siitä on ihan konkreettista haittaa Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.

Epäilen ettei homojen allekirjoituksilla tulisi kuin pari tuhatta nimeä. Harva homo välttämättä edes kannattaa tuota aloitetta kuin periaatteen tasolla. Hyvin harvaa se koskettaa omakohtaisesti, koska harvempi homo taitaa virallisesti haluta liittoonsa ja julkistaa sen kaikelle kansalle.

Mutta julkinen massahype tuottaa todella paljon ääniä lyhyessä ajassa. Eli jos toimittajat, poliitikot, nuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt, isot mediat yms. ovat asian kannalla niin nimiä kerääntyy pienessä ajassa huima määrä.

Pakkoruotsin merkitys myös on kaksijakoinen koska vaikka sen asema on täysin keinotekoinen Suomessa, niin tästä keinotekoisuudesta hyötyvät samalla monet ihmiset. Myös rinnastaminen esim. pakkovenäjään vaihtaa monen kannan puolustamaan pakkoruotsia.

Jos puhuttaisiin asioista niiden todellisilla nimillä kuten vaikkapa että ruotsin kielen sijasta voitaisiin opiskella muita kieliä, niin uskoisin valtaosan äänestävän aloitteen puolesta.

Itse näen myös huolestuttavana ettei Suomessa suomen kielikään ole tasa-arvoisessa asemassa ruotsin kielen kanssa. Tuo näkyy juuri näissä kuntalisissä, palkkalisissä, opiskelijapaikoissa, työpaikoissa jne. Ei kai "kaksikielisessä maassa" pitäisi toisesta kansallis kielen käytöstä saada lisää rahaa?

[Tomi]

Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 45 553 kappaletta, joista tässä palvelussa 26 138.

Tässä pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat eduskunnassa. Lähde Vaalikoneet 2011 (mm. HS ja muut vaalikoneet niiden osalta, jotka eivät vastanneet HS:n vaalikoneeseen).
Yhteensä: 96 kannattajaa ja 104 vastustaa.
....
SDP: 25-17

Vastustajat:

Gustafsson Jukka
....

Gustafssonista tulikin "yllättäen" pakkoruotsin kannatta ministeri-Audin takapenkille päästyään. Tyypillistä demarilaista periaatteellisuuta, I guess 

Henna Virkkunen totesi osuvasti, että "Tämä on niin iso asia, ettei tätä yksi opetusministerin reppana pysty hoitamaan....".

Gustaffson muuten otti muistaakseni yhdessä lehtijutussa HS:ssä asiaan kantaa ns. neutraalisti ja piti mahdollisena ruotsin kielen korvaamista joillakin alueilla muilla kielillä. Seuraavana päivänä tuli HS:n etusivulle "korjaus" "kannan muuttumisesta".

Eli se poliittinen peli taustalla on varsin kovaa.

Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 47 748, eli ei samaan tahtiin kuin eilen, mutta ihan ok määrä tänäänkin. Aloite on tärkeää saada eduskuntaan, koska moni varmaan haluaa tietää uskoltavatko lähetekeskustelussa muut kuin Perussuomalaiset kansanedustajat vastustaa pakkoruotsia.
Näitä vastustajia on kuin vaalikoneiden mukaan paljon myös Kokoomuksessa, SDP:ssä, Keskustassa ja Vasemmistoliitossa ja 2 KD:ssä. Erityisesti Kokoomus mietityttää. Jos siellä useampi lähetekeskustelussa vastustaa pakkoruotsia, niin se olisi kuin astumista Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin varpaille. Hehän ovat profiloituneet vahvasti pakkoruotsin taakse.
Toisaalta jos Kokoomuksesta kukaan ei uskalla lähetekeskustelussa vastustaa pakkoruotsia, niin se ei ainakaan tee hyvää heidän kannatusluvuille. Varsinkin Kokoomuksen kannattajissa on paljon pakkoruotsin vastustajia. Sama koskee osin Keskustaa, mutta siellä ei ole juurikaan profiloiduttu kumpaankaan suuntaan, kuten ei muissakaan puolueissa, pl. Perussuomalaiset, joiden kannan kaikki tiedämmekin. Eli win-to-win tilanne Perussuomalaisille. Toivottavasti PS:n ainoa pakkoruotsin kannattaja Tom Packalen kuitenkin viisastuu tässä aiheessa tai ei ainakaan ala puolustaa hanketta lähetekeskustelussa.

[kekkeruusi]

Edelleenkin, tuon aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen kaatumista, joten mitään omalla omallatunnolla äänestämistä ei tulla hallituspuolueissa sallimaan.

[nuiv-or]

PS-nuoret jalkautuivat Oulussa: 500 allekirjoitusta vapaaehtoisen ruotsin opiskelun puolesta


(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=26822;image)
Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret  aloittivat keräämään Ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoiseksi kaikilla opintoasteilla -kansalaisaloitteen allekirjoituksia. Vajaassa neljässä tunnissa allekirjoituksia kerättiin ennätysmäärä: 500 kappaletta.



"Lomakkeet loppuivat kesken. Vaikka paikalle toimitettiin toinen erä, nekin pääsivät loppuman. Nuorten viesti on täysin selvä: kielivapaus on saatava koko Suomeen, eikä lainsäädäntö kieltenopetuksen osalta vastaa enää tätä päivää. Kun ruotsinkielisiä on enää alle 5% kansasta, on väärin vaatia viittä miljoonaa opiskelemaan ruotsia", toteaa Perussuomalaisten Nuorten toiminnanjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Jokainen suomenkielinen nuori opiskelee B1-kielenään automaattisesti ruotsia. Eri tilanne on ruotsinkielen kohdalla: ahvenanmaalaiset on vapautettu kokonaan suomen kielen opiskelusta. Yläasteelta alkavaa toista kotimaista ei voi itse valita, toisin kuin alakoulussa alkavaa A1-kieltä.

"Kieltenopiskelun tulisi perustua tarpeeseen, ei tietyn kulttuurin ihannointiin, historiaan tai 'mitä jos'-retoriikkaan. Olemme liian kauan kumarrelleet ruotsin kielen kohdalla, vaikka tarve kotimaassa on suomelle, ja ulkomaille matkustettaessa suurille kielille."

Kansalaisaloitteen keräys päättyy 4.9. Miten tästä eteenpäin, Sebastian Tynkkynen?

"500 nimeä on meille vasta alku. Lähdemme uudestaan kaduille, sillä nuorten palaute oli viime kerralla niin rohkaisevaa ja heidänhän asialla me olemmekin. Aloite menee varmasti eduskunnan käsittelyyn ja silloin alkaa uusi vaihe, jolloin perustelemme kansanedustajille, miksi koulutusjärjestelmässämme on selkeä puute."


http://www.ps-nuoret.fi/oulu/uutiset/ps-nuoret-jalkautuivat-oulussa-500-allekirjoitusta-vapaaehtoisen-ruotsin-opiskelun-puolesta

[skrabb]

Kaksiteräinen miekka
Kolumni | Turun Sanomat04:15

Eduskunta äänesti keväällä selvin luvuin nurin ensimmäisen kansalaisaloitteen, joka oli ylittänyt 50?000 nimen eduskuntakynnyksen. Turkistarhauksen kieltämiseen tähdännyt aloite herätti toki kosolti keskustelua sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella, mutta ei ollut edes lähellä tulla hyväksytyksi.

Lisää on kuitenkin tulossa. Netissä kerätään parhaillaan nimiä kymmeniin kansalaisaloitteisiin, joista ainakin osa tullee saamaan riittävästi allekirjoituksia, jotta ne yltävät suureen saliin asti. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin tähtäävä aloite on jo reippaalla marginaalilla ylittänyt vaaditun rajan.

SELVÄÄ ON, että tälle perustuslakiin otetulle uudelle mekanismille löytyi yhteiskunnallista tilausta. Aloitteen voi laittaa alulle kuka tahansa, myös ne, jotka ehkä ovat menettäneet uskonsa politiikkaan, puolueisiin tai jopa äänestämiseen.

Netissä vaikuttaminen ja asioiden virtuaalinen ajaminen on joka tapauksessa tätä päivää. Myös varsin erikoisten asioiden puolesta (tai niitä vastaan) on mahdollista kerätä ainakin kourallinen nimiä. Joku haluaa tehdä aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen teloituspäivästä virallisen liputuspäivän, toinen vapauttaa sähkösavukkeiden myynnin kun taas kolmas haluaa kieltää mopoautot ja neljäs saada lehtien lööpit pois lasten silmistä. Tällaisia aloitteita löytyy osoitteessa kansalaisaloite.fi

Samalla sopii pohtia vakavasti, miten kansalaisaloite-instituution käy, jos se vähitellen muuttuu erääksi pelleilyn muodoksi? Ja mitä tapahtuu tämän suoravaikuttamisen kanavan maineelle ja merkitykselle, jos aloite toisensa jälkeen saa kyllä yli 50?000 nimeä taakseen, mutta joutuu jyrän alle joko eduskunnan valiokunnassa, suuressa salissa tai molemmissa?

Näin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.

Huonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.

JOS USEIMMAT aloitteet tulevaisuudessa kompastuvat enemmän tai vähemmän omaan mahdottomuuteensa voi pian osoittautua, että tämä uusi vaikuttamisen mekanismi on susi, joka alkaa toimia itseään vastaan ja tuottaa lähinnä pettymyksiä. Siksi kansalaisaloite on todellisuudessa kaksiteräinen miekka.

Varmaa on vain se, että perinteinen tapa säätää tai muuttaa lakeja hallituksen esityksen tai kansanedustajan tekemän lakialoitteen kautta tulee pitämään kutinsa. Äänestämällä omaa arvomaailmaa edustavaa ehdokasta pääsee siis jatkossakin parhaiten vaikuttamaan siihen, miten maata lailla rakennetaan.

Stefan Wallin
Kirjoittaja on turkulainen Rkp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/519282/Kaksiterainen+miekka

Steefani ei tietenkään ole huolissaan kansalaisaloitteesta vapaaehtoisen muumikielen opiskelun puolesta.
Ihan muuten vaan ihmettelee. 

[Sour-One]

Kaksiteräinen miekka
Kolumni | Turun Sanomat04:15

Eduskunta äänesti keväällä selvin luvuin nurin ensimmäisen kansalaisaloitteen, joka oli ylittänyt 50?000 nimen eduskuntakynnyksen. Turkistarhauksen kieltämiseen tähdännyt aloite herätti toki kosolti keskustelua sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella, mutta ei ollut edes lähellä tulla hyväksytyksi.

Lisää on kuitenkin tulossa. Netissä kerätään parhaillaan nimiä kymmeniin kansalaisaloitteisiin, joista ainakin osa tullee saamaan riittävästi allekirjoituksia, jotta ne yltävät suureen saliin asti. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin tähtäävä aloite on jo reippaalla marginaalilla ylittänyt vaaditun rajan.

SELVÄÄ ON, että tälle perustuslakiin otetulle uudelle mekanismille löytyi yhteiskunnallista tilausta. Aloitteen voi laittaa alulle kuka tahansa, myös ne, jotka ehkä ovat menettäneet uskonsa politiikkaan, puolueisiin tai jopa äänestämiseen.

Netissä vaikuttaminen ja asioiden virtuaalinen ajaminen on joka tapauksessa tätä päivää. Myös varsin erikoisten asioiden puolesta (tai niitä vastaan) on mahdollista kerätä ainakin kourallinen nimiä. Joku haluaa tehdä aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen teloituspäivästä virallisen liputuspäivän, toinen vapauttaa sähkösavukkeiden myynnin kun taas kolmas haluaa kieltää mopoautot ja neljäs saada lehtien lööpit pois lasten silmistä. Tällaisia aloitteita löytyy osoitteessa kansalaisaloite.fi

Samalla sopii pohtia vakavasti, miten kansalaisaloite-instituution käy, jos se vähitellen muuttuu erääksi pelleilyn muodoksi? Ja mitä tapahtuu tämän suoravaikuttamisen kanavan maineelle ja merkitykselle, jos aloite toisensa jälkeen saa kyllä yli 50?000 nimeä taakseen, mutta joutuu jyrän alle joko eduskunnan valiokunnassa, suuressa salissa tai molemmissa?

Näin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.

Huonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.

JOS USEIMMAT aloitteet tulevaisuudessa kompastuvat enemmän tai vähemmän omaan mahdottomuuteensa voi pian osoittautua, että tämä uusi vaikuttamisen mekanismi on susi, joka alkaa toimia itseään vastaan ja tuottaa lähinnä pettymyksiä. Siksi kansalaisaloite on todellisuudessa kaksiteräinen miekka.

Varmaa on vain se, että perinteinen tapa säätää tai muuttaa lakeja hallituksen esityksen tai kansanedustajan tekemän lakialoitteen kautta tulee pitämään kutinsa. Äänestämällä omaa arvomaailmaa edustavaa ehdokasta pääsee siis jatkossakin parhaiten vaikuttamaan siihen, miten maata lailla rakennetaan.

Stefan Wallin
Kirjoittaja on turkulainen Rkp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/519282/Kaksiterainen+miekka

Steefani ei tietenkään ole huolissaan kansalaisaloitteesta vapaaehtoisen muumikielen opiskelun puolesta.
Ihan muuten vaan ihmettelee. 

Tottakai muuten vain ihmettelee Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.

[JT]

Huonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.

Tuolla "reaalipoliittisella" Stefan tarkoittaa RKP:n suvereenia hegemoniaa eduskunnan pakkoruotsikannassa. RKP kykenee kyykyttämään jopa kokoomusta, vastoin sen oman jäsenistön valtavirran tahtoa. Tai on kyennyt tähän asti.

Reaalipolitiikka tarkoittaa perinteistä voimaan ja valtion itsekkäisiin etuihin perustuvaa politiikkaa. Käytännössä sillä yleensä tarkoitetaan vallitseviin olosuhteisiin sopeutumista ja periaatteellisten, ideologisten tai moraalisten näkökohtien sivuuttamista poliittisessa toiminnassa.

Onnistunut sanavalinta Steffeltä!

[foobar]

Tottakai muuten vain ihmettelee Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.

Jonkun pitäisi sorvata kansalaisaloite, johon olisi kerätty kaikki RKP:n kieli-rotuagendan poskettomuudet, mutta muodossa jota yksikään RKP:n kannattaja ei kykenisi myöntämään vastustavansa. Saataisiin oikein kunnolla mainetta tälle suvaitsevaiselle vähemmistölle, kun 50000 paukkuisi apartheidpolitiikan puolesta. Sen verran selvää on etteivät RKP:laiset pidä Suomen kansalaisia tasa-arvoisina että törkeääkin eriarvoistamista ajava aloite saisi tuon määrän allekirjoituksia, jos se olisi vain muotoiltu heidän perusarvonsa ja sisäisen sananpartensa tuntien.

[Toadie]

Tietysti kaatuu. Nyt hupi onkin nähdä kuka sen kaataa ja millä verukkeella.

Tulee olemaan myötähäpeän juhlaa kuulla mitättömät vakioargumentit uudella kierteellä.

[foobar]

Tietysti kaatuu. Nyt hupi onkin nähdä kuka sen kaataa ja millä verukkeella.

Tulee olemaan myötähäpeän juhlaa kuulla mitättömät vakioargumentit uudella kierteellä.

Luulenpa, että aloitteen käsittely onnistutaan positioimaan niin, ettei siitä tarvitse uutisoida paljoa. Ainakaan siitä ei tarvitse uutisoida yhtä paljoa kuin RKP:laisten uhkailusta tai waliwalihashin keskinkertaisesta kolumnista (ts. viikkokaupalla).

[nollatoleranssi]

Tottakai muuten vain ihmettelee Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.

Tuskimpa tuota kirjoitusta olisi tullut ilman tätä aloitetta kaksikielisyydestä.

Mutta on Wallin ihan oikeassa eli kansalaisaloitteiden merkitys voi kokea inflaation ja sitä kautta ihmisten pettymys poliitikkoihin voi kasvaa, jos aloitteilla ei ole mitään merkitystä.

On silti täysin naurettavaa, että Wallin ottaa jotakin epämääräisiä kansalaisaloitteita esiin, koska niiden saama äänimäärä ei tule kuitenkaan ylittämään annettua rajaa tai olemaan edes lähellekkään sitä.

Aloitteen läpimeneminen äänestämiseen antaa silti osviittaa ns. "taustalla olevasta asian kannatuksesta". Käytännössä poliitikot voivat jälkikäteen huomauttaa siitä että jollakin aloitteella on paljon kannatusta taustalla.

Olisi silti varsin ikävää jos yksikään aloite ei menisi läpi sellaisenaan tai siitä ei seuraisi mitään keskustelua eduskunnassa.

En ole seurannut tuota keskustelun osuutta, mutta missä määrin sitä keskustelua on käyty aikaisempien kansalaisaloitteiden kohdalla eduskunnassa?

[possu]

Näin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.

Vihjaako Stefan että jotain tämmöistä on nyt ilmassa? Eikö ole kamalaa jos kansa haluaa jotain muuta kuin hallitus?

[mietinen]

Kaksiteräinen miekka
JOS USEIMMAT aloitteet tulevaisuudessa kompastuvat enemmän tai vähemmän omaan mahdottomuuteensa voi pian osoittautua, että tämä uusi vaikuttamisen mekanismi on susi, joka alkaa toimia itseään vastaan ja tuottaa lähinnä pettymyksiä. Siksi kansalaisaloite on todellisuudessa kaksiteräinen miekka.

Stefan Wallin
Kirjoittaja on turkulainen Rkp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/519282/Kaksiterainen+miekka

Kansalaisaloite tekee Kokoomukselle ja SDP:lle niiden tavan harjoittaa kielipolitiikkaa hyvin kalliiksi. Se, että puolueiden todellinen linja tulee selkeästi esiin kansalaisille on välttämätöntä demokratian kannalta.

Toisekseen mikäli kansalaisaloitteiden käsittely on eduskunnalle ylivoimaista, niin ennen pitkää päädytään sitoviin kansanäänestyksiin. Tämäkin on merkittävä askel suomalaiselle demokratialle.

[Siili]

Huonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.

Tuolla "reaalipoliittisella" Stefan tarkoittaa RKP:n suvereenia hegemoniaa eduskunnan pakkoruotsikannassa. RKP kykenee kyykyttämään jopa kokoomusta, vastoin sen oman jäsenistön valtavirran tahtoa. Tai on kyennyt tähän asti.

Reaalipolitiikka tarkoittaa perinteistä voimaan ja valtion itsekkäisiin etuihin perustuvaa politiikkaa. Käytännössä sillä yleensä tarkoitetaan vallitseviin olosuhteisiin sopeutumista ja periaatteellisten, ideologisten tai moraalisten näkökohtien sivuuttamista poliittisessa toiminnassa.

Onnistunut sanavalinta Steffeltä!

Luulenpa, että Wallinin takaraivossa jyskyttää kuitenkin selvä pelko, että "reaalipoliittisen valtavirran edustama arvomaailma" muuttuu.  Esimerkiksi YYA-sopimuksen kannattaminen kuului aikanaan hyvin vahvasti "reaalipoliittisen valtarvirran edustamaan arvomaailmaan".  Mutta eipä kuulu enää.

[skrabb]

Höblä tänään:

Skolsvenskan delar riksdagen

97 vill göra skolsvenskan frivillig, 96 vill att den ska fortsättä vara obligatorisk. En tuff debatt väntas när medborgarinitiativet för att slopa  svenskan når riksdagen.

http://hbl.fi/

Vapaahko käännös:
Pakkoruotsin opiskelu jakaa eduskunnan.
97 haluaa pakkoruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi ja 96 haluaa jatkaa/pakottaa pakkoruotsin opiskelua. Odotettavissa on tiukkaa debattia, kunhan kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta tulee eduskuntaan.

Juttu on maksullinen, ilmaiseksi luettavissa on ainoastaan yllä oleva.

[Toadie]

Hehe, höblä skoijaa kutsumalla pakkoruotsia kouluruotsiksi. Ei kouluruotsia olla poistamassa vaan sen pakollisuus kaikille, mikä EI tarkoita että ruotsi poistuisi koulusta mihinkään kovin pian. Onpa taas rehellisen zuurnalismin juhlaa.

Eikö muuten olekin mielenkiintoista että joistakin asioista ei vain voida puhua rehellisesti tai edes järkevästi. Pakkoruotsi ja maahanmuutto ainakin.

[Noottikriisi]

Näin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.

Vihjaako Stefan että jotain tämmöistä on nyt ilmassa? Eikö ole kamalaa jos kansa haluaa jotain muuta kuin hallitus?

Tämä viitannee aviolittolakiin, "eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan" tarkoittaa että KD torppaa (kirjoittajan mielestä hyvän) aloitteen.
Toisaalta taas "sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan" viittaa (kirjoittajan mielestä huonoon) pakkoruotsialoitteeseen.

[JT]

Hehe, höblä skoijaa kutsumalla pakkoruotsia kouluruotsiksi.

Kouluruotsi putoaa myös Paavo Arhinmäen suusta. Li taitaa jopa puhua sitä äidinkielenään.

[possu]

Tämä viitannee aviolittolakiin, "eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan" tarkoittaa että KD torppaa (kirjoittajan mielestä hyvän) aloitteen.
Toisaalta taas "sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan" viittaa (kirjoittajan mielestä huonoon) pakkoruotsialoitteeseen.

Taidat tulkita Stefania paremmin kuin minä.

[JT]

Tästä aiheesta tulee taatusti syksyn kuumimpia poliittisia perunoita.

Jos keskustan Juha Sipilä on oikeasti "uuden ajan puoluejohtaja", antaa hän maltillisin sanankääntein keskustan kansanedustajille vapaat kädet toimia tässä kysymyksessä täysin omantuntonsa mukaisesti, siitäkin huolimatta, että keskustalla on merkittävää kannatusta Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla.

Tämä ratkaisu toisi lisäpainetta pakkoruotsia vain viran puolesta tukeville SDP:lle ja vasemmistoliitolle, joilla ei juuri ruotsinkielistä kannatusta ole, ja etenkin kokoomukselle, jonka jäsenistöstä valtaosa jo vastustaa pakkoruotsia.

Persut voittavat tässä joka tapauksessa, mutta on pitkälle kiinni Juha Sipilästä paljonko. Jos persut ovat fiksuja, he ottavat asian puheeksi mahdollisimman pian kepulaisten kanssa, ja yrittävät sorvata yhteisen taistelustrategian hallituksen hajaannuksen ja pakkoruotsin vastaisen vyörytyksen maksimoimiseksi.

Varmat häviäjät ovat ainakin SDP ja vasemmistoliitto.

Tämä tuskin on vielä viimeinen taisto, mutta hyvinkin mahdollisesti toiseksi viimeinen.

[Jaakko Sivonen]

Jos keskustan Juha Sipilä on oikeasti "uuden ajan puoluejohtaja", antaa hän maltillisin sanankääntein keskustan kansanedustajille vapaat kädet toimia tässä kysymyksessä täysin omantuntonsa mukaisesti, siitäkin huolimatta, että keskustalla on merkittävää kannatusta Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla.

Oikeastaan kepun kannatus Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla on aika marginaalista. Esim. 2011 kannatus Närpiössä 1,1 prosenttia, Mustasaaressa 1,7 prosenttia ja Uusikaarlepyyssä 1,6 prosenttia.

Tässä keskustan 2011-vaalimenestystä kuvaavassa kartassa vaalea vihreän sävy tarkoittaa alhaista kannatusta ja tumma korkeaa:

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Eduskuntavaalit_2011_-_Suomen_Keskusta.svg/344px-Eduskuntavaalit_2011_-_Suomen_Keskusta.svg.png)
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Eduskuntavaalit_2011_-_Suomen_Keskusta.svg

[Eugen235]

Tottakai muuten vain ihmettelee Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.

En tajua tätä logiikkaa missä ikään kuin torjutaan aloite koska "se tulee varmasti kaatumaan".

Tai siis tajuan tietysti siinä ainoassa tapauksessa jos itse kannattaa pakkoruotsia.

Jos Soini käsittää mistään mitään niin hän suhtautuu tämän aloitteen esillä pitämiseen todella tarkasti. Ystävällisesti mutta päättäväisesti. Kaikki muut suuret puolueet tajuavat, että ovat vaarassa menettää kannatusta jos vastustavat hampaat irvessä tätä aloitetta.

[Oami]

Edelleenkin, tuon aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen kaatumista, joten mitään omalla omallatunnolla äänestämistä ei tulla hallituspuolueissa sallimaan.

Eivätpä hallituspuolueet sitä kieltääkään voi.

Eipä siinä sitten muuta kuin mitataan hallituspuolueiden kansanedustajien suoraselkäisyys.

[Oami]

Jos keskustan Juha Sipilä on oikeasti "uuden ajan puoluejohtaja", antaa hän maltillisin sanankääntein keskustan kansanedustajille vapaat kädet toimia tässä kysymyksessä täysin omantuntonsa mukaisesti, siitäkin huolimatta, että keskustalla on merkittävää kannatusta Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla.

Oikeastaan kepun kannatus Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla on aika marginaalista.

Juurikin näin. Tässä asiassa Vaasan vaalipiiri aiheuttaa harhan, sillä se on kiistämättä vahvasti ruotsinkielinen ja siellä kepu kiistämättä menestyy (siis eduskuntavaaleissa). On kuitenkin huomattava, kuten Sivosen karttalinkki osoittaa, että se kannatus tulee lähes kokonaan toiselta puolelta Vaasan vaalipiiriä.

[Suomi2050]

48 000!

[Rastafari]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin

Hbl tutki: Yllättävän moni kansanedustaja poistaisi "pakkoruotsin"

Hufvudstadsbladet-lehden mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu jakaa kansanedustajat kahtia. Lehti on tutkinut nyt istuvien kansanedustajien vastauksia Helsingin Sanomien vaalikoneeseen ennen viime eduskuntavaaleja.

Vastausten mukaan 97 nyt eduskunnassa istuvasta kansanedustajasta on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. 96 halusi säilyttää niin sanotun pakkoruotsin ja 7 ei vastannut kysymykseen.

Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ei kuitenkaan usko, että eduskunta muuttaa lakia ja tekee ruotsin kielen opiskelusta vapaaehtoista. Samaa mieltä ovat Hbl:n haastattelemat SDP:n Jouni Backman, kokoomuksen Anne-Mari Virolainen ja vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan nyt on liian aikaista ottaa kantaa siihen, miten keskustan eduskuntaryhmä äänestäisi asiassa.

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner uskoo, että valtaosa ryhmän kansanedustajista vastustaa pakollista ruotsin opiskelua edelleen.

Pakkoruotsin poistamista ajava kansalaisaloite etenee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn. Vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta puuttuu nyt noin 2 500 ja aikaa nimien keräämiseen on syyskuun 4. päivään asti.

[Sour-One]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin

Hbl tutki: Yllättävän moni kansanedustaja poistaisi "pakkoruotsin"

Hufvudstadsbladet-lehden mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu jakaa kansanedustajat kahtia. Lehti on tutkinut nyt istuvien kansanedustajien vastauksia Helsingin Sanomien vaalikoneeseen ennen viime eduskuntavaaleja.

Vastausten mukaan 97 nyt eduskunnassa istuvasta kansanedustajasta on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. 96 halusi säilyttää niin sanotun pakkoruotsin ja 7 ei vastannut kysymykseen.

Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ei kuitenkaan usko, että eduskunta muuttaa lakia ja tekee ruotsin kielen opiskelusta vapaaehtoista. Samaa mieltä ovat Hbl:n haastattelemat SDP:n Jouni Backman, kokoomuksen Anne-Mari Virolainen ja vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan nyt on liian aikaista ottaa kantaa siihen, miten keskustan eduskuntaryhmä äänestäisi asiassa.

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner uskoo, että valtaosa ryhmän kansanedustajista vastustaa pakollista ruotsin opiskelua edelleen.

Pakkoruotsin poistamista ajava kansalaisaloite etenee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn. Vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta puuttuu nyt noin 2 500 ja aikaa nimien keräämiseen on syyskuun 4. päivään asti.

Hohhoijaa... nollagallup. kun äänestys aikanaan asiasta tulee, niin suurimmalla osalla on selkeä ohje mitä nappia painaa.

[Tomi]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin

Hbl tutki: Yllättävän moni kansanedustaja poistaisi "pakkoruotsin"

Hufvudstadsbladet-lehden mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu jakaa kansanedustajat kahtia. Lehti on tutkinut nyt istuvien kansanedustajien vastauksia Helsingin Sanomien vaalikoneeseen ennen viime eduskuntavaaleja.

Vastausten mukaan 97 nyt eduskunnassa istuvasta kansanedustajasta on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. 96 halusi säilyttää niin sanotun pakkoruotsin ja 7 ei vastannut kysymykseen.

Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ei kuitenkaan usko, että eduskunta muuttaa lakia ja tekee ruotsin kielen opiskelusta vapaaehtoista. Samaa mieltä ovat Hbl:n haastattelemat SDP:n Jouni Backman, kokoomuksen Anne-Mari Virolainen ja vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan nyt on liian aikaista ottaa kantaa siihen, miten keskustan eduskuntaryhmä äänestäisi asiassa.

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner uskoo, että valtaosa ryhmän kansanedustajista vastustaa pakollista ruotsin opiskelua edelleen.

Pakkoruotsin poistamista ajava kansalaisaloite etenee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn. Vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta puuttuu nyt noin 2 500 ja aikaa nimien keräämiseen on syyskuun 4. päivään asti.

Hohhoijaa... nollagallup. kun äänestys aikanaan asiasta tulee, niin suurimmalla osalla on selkeä ohje mitä nappia painaa.

Minulla on muistikuva, että HS:n vaalikoneeseen vastaamatta jättäneistä ainakin 4 oli Perussuomalaisia.
Tärkeintä on saada aloite käsittelyyn eduskuntaan vähintään lähetekeskusteluun.
Todennäköisesti hallituspuolueet yrittävät jollakin verukkeella estää äänestyksen, jotta kansanedustajien todellinen kanta ei selviä.
Toivottavasti PS nostaa tästä ison mekkalan ja vaatii äänestystä.
Äänestyksessä nähdään kuinka moni hallituksen edustajista uskaltaa vastustaa pakkoruotsia. Samoin lähetekeskustelussa. Erityisesti KOK+SDP+VAS edustajien puheet kannattaa laittaa tarkkaan ylös.
Heidän kansanedustajissa on paljon pakkoruotsin vastustajia + 2 KD:ssä.
Veikkaanpa, että vapaita käsiä ei anneta hallituspuolueissa ainakaan kaikille, tai sitten pakkoruotsin vastustajat joutuvat "yllättäen" jäämään pois äänestyksestä.

[Oami]

Veikkaanpa, että vapaita käsiä ei anneta hallituspuolueissa ainakaan kaikille, tai sitten pakkoruotsin vastustajat joutuvat "yllättäen" jäämään pois äänestyksestä.

Jo äänestykseen päätyminen on voitto. Joko eduskunta hyväksyy muutoksen ja hyvä niin; tai sitten ainakin kansalle tulee selväksi, keiden lupauksiin ei ainakaan kannata luottaa.

Se jälkimmäinen on sitten ihan vaan kansasta kiinni, että miten sitten jatketaan.