2013-03-01 HS: Koulutetut maahanmuuttajat kotoutuvat huonosti Helsinkiin

[B52]

http://www.hs.fi/kaupunki/Koulutetut+maahanmuuttajat+kotoutuvat+huonosti+Helsinkiin/a1362031914350

Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.

Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.

Asia ilmenee Uudenmaan liiton ja yhdeksän muun organisaation tuoreesta, EU:n rahoittamasta kyselystä.

Verrattuna esimerkiksi Turkuun, Tallinnaan ja Tarttoon ulkomaalaiset osaajat sopeutuvat Helsingin seudulle heikosti. Vain Latvian pääkaupunki Riika pärjäsi Helsinkiä huonommin.

Kyselyyn vastasi viime syksynä 771 ihmistä kuudesta eri kaupungista. Helsingin seudulta vastaajia oli 153.

"Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. On tärkeä miettiä, miten heidät saadaan viihtymään", sanoo projektinjohtaja Christine Chang Uudenmaan liitosta.

Intialaiset Vishal ja Mona Lisa Singh ovat monia vertaisiaan onnekkaammassa asemassa. Singhit muuttivat Suomeen viime kesänä, kun Vishal Singh aloitti apulaisprofessorina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa. Yliopisto järjesti parille asunnon Töölöstä ja auttoi esimerkiksi lupabyrokratian kanssa.

Nyt Singhit siemailevat tyytyväisinä aamukahvia uudessa kodissaan Leppävaarassa. Singhit pitävät kyselyn tulosta yllättävänä.

"Meillä kaikki on sujunut mutkattomasti", Vishal Singh sanoo.

Singheille liikkuminen kulttuurista toiseen on tuttua, sillä he ovat aiemmin asuneet pitkään Australiassa. Ennen tuloaan Helsinkiin pari kuuli, että suomalaisiin saattaa olla vaikea tutustua.

"Minulla ei ole valittamista. Kollegani yliopistolla ovat hyvin ystävällisiä", Vishal Singh sanoo.

Mona Lisa Singh on ammatiltaan lääkäri, mutta työasiat eivät ole hänelle nyt ajankohtaisia. Parille syntyy lapsi päivänä minä hyvänsä.

"Raskauteni on saanut tuntemattomatkin ihmiset juttelemaan."

Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.

"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"

Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.

"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.

[Uuno Nuivanen]

"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.

Eikö näistä olekaan huutava työvoimapula.

Toisaalta koneinsinöörit viihtyvät mainiosti, ja tuovat usein sukunsa ja kylänsäkin mukanaan. Kotoutumisesta on vaihtelevia menestystarinoita.

[Embo]

Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.

Jaa että ei olekaan niin, että maahanmuuton nykyinen laatu saa ihmiset suhtautumaan kaikkeen maahanmuuttoon kielteisesti, sellaiseenkin, joka on hyödyllistä maahanmuuttoa.

[Muuttohaukka]

Toisaalta koneinsinöörit viihtyvät mainiosti, ja tuovat usein sukunsa ja kylänsäkin mukanaan. Kotoutumisesta on vaihtelevia menestystarinoita.

Koneinsinööreistä ei ole niinkään huutavaa pulaa kuin sairaanhoitajista ja mielellään uudellenkoulutetuista kans.väl.tal. asiantuntijoista, joiden aiempi koulutus on helpsti muunneltavissa hoitotyöhön.

Koneinsinööreille ja heidän kyläkunnilleen ei vaippojen vaihtaminen ole lähestulkoonkaan niin helppoa kuin vaikkapa kamelinpaskan vaihtaminen pakoputkeen.

Eri lähtökohdista tuleville on tietenkin vaikea löytää samanlaisia kotouttamismalleja. Vrt. savimajan koneinsinöörin valmiudet ovat aivan eri luokkaa kuin taiwanilaisen lääkärin. Johan sen nyt käsittää suomalainen metsäläinenkin kumpi tarvitsee enemmän aikaa ja taikaseinää kotouttamisen tukemiseen.
( Vastaus: Insinööri- tietenkin )

Edit: Eikö siis meni väärin. Taiwanlääkäri tarvitsee enemmän tukea. Koneinsinööri sulautuu notkeasti systeemiin.

[C-Nile]

"Aiomme ehkä nukuttaa häntä päiväunille parvekkeella. Haluamme, että lapsi sopeutuu maan kulttuuriin", Mona Lisa Singh kertoo.

Joku toinen taas lähettää lapsensa uudelleenkoulutettavaksi, jos tämä sopeutuu liiaksi maan kulttuuriin.

[Suvaitsija]

"Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. On tärkeä miettiä, miten heidät saadaan viihtymään", sanoo projektinjohtaja Christine Chang Uudenmaan liitosta.

Kun aletaan miettiä muiden kansojen viihdyttämistä, niin siinä samalla helposti unohtuu kantaväestön viihtyminen omassa kotimaassaan. Se on unohdettu aika monessa osassa Eurooppaa, esim. Kreikassa, eivätkä seuraukset ole kovin kivoja. Jos kotoutuu ja Suomeen eli opettelee kielen, tavat ja kulttuurin, niin todennäköisesti viihtyy ihan tarpeeksi. Ei se viihtyminen parane yhtään jos kantaväestöä syytetään rasisteiksi ja syyllisiksi ja heidät pistetään maahanmuuton ja monikultturismin maksajaksi. Silloin alenee kantaväestön viihtyvyys ja samalla ihan jokaikisen viihtyvyys.

[Ernst]

"Aiomme ehkä nukuttaa häntä päiväunille parvekkeella. Haluamme, että lapsi sopeutuu maan kulttuuriin", Mona Lisa Singh kertoo.

Joku toinen taas lähettää lapsensa uudelleenkoulutettavaksi, jos tämä sopeutuu liiaksi maan kulttuuriin.

Rakkaus kamelinpaskan hajuun & klaanijärjestelmässä elämiseen on synnyttävä, ja jos kasvava nuori ei itse tajua rakastaa,  vaikka väkisin.

Kulttuureissa todellakin on eroja.

[Elemosina]

Epäilen että ne, joilla asiat on hyvin eivät ole välttämättä vaivautuneet vastaamaan koko kyselyyn.

Vai onko tämä kysely lähetetty sen kemian- vai minkälie Eu-viraston hyväpalkkaisille ulkomaalaisille korkeastikoulutetuille työntekijöillekin?

Toinen asia on että tuskin hyvinkoulutetut ja työllistyneet maahanmuuttajat tykkäävät hekään asustaa huonostikoulutettujen ja epäilyttävät taustat omaavien sosiaaliturvaturistien kanssa sen enempää kuin rasistiset valkoiset pottunokatkaan.

[rooster]

En tiedä millainen kysely on ollut mutta oudolta tulos kuulostaa. Omasta tuttavapiiristäni löytyvien koulutettujen maahanmuuttajien keskuudesta Helsinkiä on kehuttu mukavana ja turvallisena paikkana asua. Jotenkin kärsään haiskahtaa se, että ne valittavat itse tarrautuvat lähtömaansa kulttuuriin niin voimakkaasti ja se estää "kotoutumisen". Intialainen pariskunta joka halusi omaksua ainakin osan suomalaisesta kulttuurista, oli kyselyn tuloksesta ihmeissään.

Kuinkakohan paljon sitä on väärässä jos veikkaisia kotoutumishaasteellisten humamujen ja vaikeasti kotoutuvien koulutettujen mamujen olevan samasta kulttuuripiiristä?

[Lemmy]

Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.

Tule jos on töitä.

[Marko Parkkola]

Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.

Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.

Kappas. Itse kotouduin huonosti Helsingin seudulle, koska oli vaikeata löytää ystäviä ja asunnon hankkiminenkin oli vähän niin ja näin. Kotouduin huomattavasti paremmin Tampereelle.

Ehdotan siis maahanmuuttajalle kytkimen nostamista ja kokeilemaan vaikka Tukholmaa noin aluksi.

[Emo]

Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.

Tule jos on töitä.

Nimenomaan. Filosofian maistereista ei mahda Suomessa olla pulaa. Pikemminkin päinvastoin, mitä omaakin tuttavapiiriä katselee. Jokainen ei tosiaankaan ole koulutustaan vastaavassa työssä.

Eikä täällä lopulta ole työvoimasta eikä tietyistä ammattiryhmistä pulaa ensinkään, kunnon työoloista ja palkanmaksuhalusta Suomessa pula on. Terveydenhuollonkin ahdinko on tekemällä tehty, osasin ennustaa tämän kehityksen ja lopputuloksen melko pitkälle jo 1990-luvun alkuvuosina. Ja muutos (uudistukset  ) on edelleen  kesken, paljon on vielä alas revittävää.

[Ernst]

Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.

Tule jos on töitä.

Näinhän se onneksi useimmiten menee. Työsopimus tehdään ja tullaan maahan vasta sitten. EU-kansalaiset voivat tulla töitä etsimään.

[Leso]

Asia ilmenee Uudenmaan liiton ja yhdeksän muun organisaation tuoreesta, EU:n rahoittamasta kyselystä.

Verrattuna esimerkiksi Turkuun, Tallinnaan ja Tarttoon ulkomaalaiset osaajat sopeutuvat Helsingin seudulle heikosti.
[...]

"Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa. On tärkeä miettiä, miten heidät saadaan viihtymään", sanoo projektinjohtaja Christine Chang Uudenmaan liitosta.
[...]

Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.

"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"

Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.

"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.

Voi itq ja parq. Changhan on oikein hyvin kotoutunut Helsinkiin ja suomalaiseen kulttuuriin, ellei peräti solahtanut sisään. Kansainvälisen politiikan maistereita on varmaan kantiksiakin Siwan kassalla pätkätöissä. Työttömyysintervallit tuo kivaa vaihtelua normirutiineihin ja eläkekertymään.

Mukavaa, että Chang on kuitenkin saanut suojatyöpaikan edes väliaikaisesti. Toivon sydämestäni, että hän alkaa kuuden vuoden kärsimyksen jälkeen viihtyä Suomessa ja varsinkin Helsingissä. Edes kesällä.

Toisaalta, mikä estää lähtemästä viihtymään Turkuun, Tallinnaan taikka Tarttoon?
No joo, onhan se VR:n lipunostotsydeemi ihan syvältä, eikä Viroonkaan mene lauttoja just silloin itse haluaisi.

[Oho]

Intialaiset Vishal ja Mona Lisa Singh ovat monia vertaisiaan onnekkaammassa asemassa. Singhit muuttivat Suomeen viime kesänä, kun Vishal Singh aloitti apulaisprofessorina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Apulaisprofessori

Tota mä vähän muistelinkin, tiedä sitten mistä on kyse mutta toimittaja ei selvästikään tiedä.

[dothefake]

Selvisi nyt sekin, miksi lukutaidottamat kamelikuskit ovat haluttua ainesta, he sopeutuvat parhaiten.

[Leso]

Selvisi nyt sekin, miksi lukutaidottamat kamelikuskit ovat haluttua ainesta, he sopeutuvat parhaiten.

Koska heillä on laajempi tajunta elää ajanvirrassa ja hetkessä, tässä ja nyt.

Joku ihme maisteri on nipo, kun on joutunut turmelevan länsimaisen kulttuurin omaksumaan, so. kellon ja kalenterin ja ajanlaskun.
Pellet. Saahan sitä rahaa seinästäkin.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.

Saavatko suomalaiset maisterit samanlaisia tarjouksia?

Ja ennen kaikkea: tarjotaanko suomalaisille maistereille työtä maassa, jossa tarvitaan työvoimaa?

[Haplotaxida]

Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä. Hän itse on kotoisin Taiwanista ja asunut Suomessa noin kuusi vuotta. Tänä aikana hän on ollut työttömänä pariin otteeseen.

"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.

Olisiko työvoimatoimiston pitänyt tarjota Changille jotain muuta ja jos olisi pitänyt, niin mitä. Tuo heitto työvoimatoimistoon päin ei täysin aukene. Ei hänelle kuitenkaan tarjottu mitään Elämässä eteenpäin - kurssia tms, joita tarjoillaan niin monille muille.

Changin mukaan olisi tärkeää, että tulijoille löytyisi heidän koulutustaan vastaavia töitä.

Tule jos on töitä.

Nimenomaan. Filosofian maistereista ei mahda Suomessa olla pulaa. Pikemminkin päinvastoin, mitä omaakin tuttavapiiriä katselee. Jokainen ei tosiaankaan ole koulutustaan vastaavassa työssä.

Onhan niitä. Filosofian maistereiden työttömyys on työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen mukaan ollut varsin tasaisessa kasvussa 2000-luvun alusta lähtien.

- Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot (pdf, Akava)
- Työttömät; Filosofian maisterit (humanistiset alat) 1994 /  12 - 2012 /  12 (pdf, Akava)
- Työttömät; Filosofian maisterit (luonnontieteet) 1994 /  12 - 2012 /  12 (pdf, Akava)

[timouti]

Yleensä ihmiset tutustuvat kaltaisiinsa, koulutetut koulutettuihin jne. Tutkimus osoittaa sen, mistä tällä on loputtomasti jauhettu. Korkeasti koulutetut kukkahatut ovat kyllä valmiita rakentamaan kotouttamiskoneistoa, josta saavat itselleen viran ja palkan, jonka suojista he osoittelevat vähemmän koulutettuja lähiöasukkaita. Alemman tuloluokan kansalaisia nimitellään rasisteiksi, kun he eivät suvaitse kouluttamattomia maahanmuuttajia asuinalueillaan ja ala näitten ystäviksi. 

Korkeasti koulutetut kukkahatut eivät itse tutustu korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin, mistä seuraa yksinäisyyden kokeminen. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät tarvitse sellaista avuttoman lapsen ohjausta kuin humanististen syiden vuoksi maahan tulevat, joten kukkahatut eivät voi päteä ja tuntea ylemmyyden tunnetta. Heitä ei tarvitse kädestä pitäen ohjata ensimmäiseksi hakemaan kela-korttia ja sitten taluttaa kaupungin vuokra-asuntoon.

Koko systeemi on mätä. Kotouttamisjärjestelmä kouluttamattomille ihmisille, kukkahattujen moraalisäteily, koulutettujen syrjäyttäminen normaalista elämästä, uskottelu että tarvitaan lisää koulutettua väkeä. Kaikki tämä johtaa maahanmuuttajien kieroutuneeseen asemaan ja pahimmillaan siihen uskomukseen, että maahanmuuttajien on saatava koulutustaan vastaavaa työtä, vaikka sellaista työtä ei ole tarjolla kenellekään.

[normi]

Eli Changin huippukoulutus ei ole taannut ainuttakaan työpaikkaa hänelle itselleen, sitten on todennäköisesti suojavärin avulla kiintiötyöllistetty uudenmaan liittoon ja sieltä käsin sitten jatkaa liturgiaa, että Suomi tarvitsee koulutettuja maahanmuuttajia.

Positiivista asiassa on, että Chang ei väitä Suomen tarvisevan maahanmuuttajia vaan koulutettuja maahanmuuttajia. No akateemisesta työttömyydestä voi päätellä, että emme tarvitse edes koulutettuja maahanmuuttajia. Chang itse on tästä esimerkkinä. Vienyt vain jonkun suomalaisen paikan.

Voidan päätellä, että Suomi tarvitsee ainoastaan joitakin täsmäkoulutettuja maahanmuuttajia. Muita emme todellakaan tarvitse.

[-PPT-]

Laeilla ja määräyksillä voidaan sätää, että ihmisiä pitää kohdella samanarvoisesti riippumatta heidän lähtökohdistaan ja hyvä niin. Mutta yksikään laki ei voi velvoittaa ketään ihmistä olemaan ystävä kenellekään kenen kanssa ei halua olla ystävä. Tästä asiasta on jauhettu ennenkin mutta se minkä jotkut näkevät tylyytenä toiset taas näkevät yksityisyyden kunnioittamisena. Mielestäni suomalaisten puhumattomuutta vieraiden kanssa on muutenkin liioiteltu. Ei missään muissakaan Länsi-Euroopan maissa ihmiset pidä väkisin tuppautuvista ihmisistä. Sellaista pidetään tungettelevana ja junttimaisena käytöksenä.

[Spesialisti]

Pravdan epistola: Muistakaa pottunokat nyt ruoskia itseänne ja tuntea suunnatonta häpeää impivaaralaisesta vieraanvarattomuudestanne. Kutsukaa mukavanoloiset kahveelle, olkoonkin että rytmikäs biitti ja äbäläwäbälä kaikaa naapurissa päivin öin. Huolehtikaa kuitenkin, ettei huoneilmassa leiju kinkunkäryä tai koirankarvaa. Aamulla töihin lähtiessänne - mikäli lähtemistä vielä on - olkaa iloisia että olette mukana kustantamassa kotoutumista ja lisäresursseja.

[Haplotaxida]

Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.

Heh. Hesarin uutisoinnissa tuo kääntyi näemmä noin päin. Kävin varmuuden vuoksi tsekkaamassa Uudenmaan liiton sivuilta jutun, jossa painotus olikin toisin päin. Mutta mitä pienistä, kun juttu kerran saatiin kääntymään siihen kielteiseen suhtautumiseen maahanmuuttoa kohtaan ja sen osoitteluun: 

.. Julkiset palvelut ja sosiaaliset kohtaamiset haasteina Helsingin seudulla

Kansainvälisten asukkaiden kokemuksia Itämeren alueen kaupunkiseuduilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa selvitettiin syksyllä 2012 tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tutkimus osoittaa, Helsingin seudulle asettuneiden kokemukset paikallisista olosuhteista olivat lähes kauttaaltaan huonommat kuin vertailualueilla.

Helsingin seudulle muuttaneet kokevat julkiset palvelut osin hankaliksi. Aivan perusasioissa, lähtien asumiseen ja henkilökohtaisiin tietoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä, oli tullut vastaan ongelmia. Suomalaiseen elämätapaan juurtuminen koettiin myös hankalaksi. Tulijat toivoivat enemmän sosiaalisia kontakteja, joiden avulla he pääsisivät luontevasti osaksi paikallisyhteisöä.

Kysyttäessä käytännön kokemuksia 35:n arkeen liittyvän seikan osalta, muutama tekijä nosti Helsingin seudun kuitenkin ohi vertailualueiden. Helsingin vahvoja ja myönteisiä puolia olivat turvallisuus, oikeudenmukainen kohtelu, työyhteisöjen sosiaalisuus sekä yleensä Helsingin seudun ainutlaatuisuus asuinpaikkana.

Kyselytutkimukseen osallistui lähes 800 vastaajaa, joista 153 oli Helsingin seudulta.

- Helsingin seudulla haasteita kansainvälisten osaajien viihtyvyyden parantamisessa (Uudenmaan liitto, 28.2.2013)

[Roope]

Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.

Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.

[...]

Kyselyyn vastasi viime syksynä 771 ihmistä kuudesta eri kaupungista. Helsingin seudulta vastaajia oli 153.

Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.

"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"

Liekö Changin vai toimittajan lisäys ja painotus, kun kyselyyn vastanneiden vastauksista tällaista ei ilmeisesti voinut päätellä. Itse asiassa kansainväiset huippuosaajat suhtautuvat usein itsekin kielteisesti liian vapaaseen maahanmuuttoon.

Helsingin vahvoja ja myönteisiä puolia olivat turvallisuus, oikeudenmukainen kohtelu, työyhteisöjen sosiaalisuus sekä yleensä Helsingin seudun ainutlaatuisuus asuinpaikkana.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"

Liekö Changin vai toimittajan lisäys ja painotus, kun kyselyyn vastanneiden vastauksista tällaista ei ilmeisesti voinut päätellä. Itse asiassa kansainväiset huippuosaajat suhtautuvat usein itsekin kielteisesti liian vapaaseen maahanmuuttoon.

Subjektiivisen onnellisuuden vaatimus menee kyllä liian pitkälle. Sitä ei voida taata mitenkään eikä missään tai jos taataankin, niin sellaiseen maahan ja yhteiskuntajärjestelmään on parempi pitää etäisyyttä.

[P]

"Työvoimatoimistosta minulle on tarjottu kielikurssia ja mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi", kansainväliseen politiikkaan erikoistunut filosofian maisteri kertoo.

Eikö näistä olekaan huutava työvoimapula.

Toisaalta koneinsinöörit viihtyvät mainiosti, ja tuovat usein sukunsa ja kylänsäkin mukanaan. Kotoutumisesta on vaihtelevia menestystarinoita.

Taikaseinä, jatkuva sadekausi ja kela-gold.. Kyllä se siitä satelliititelkkua syyrialaisella sohvalla katsellessa. Kauheaa tämä Suomen rakenteellinen rassismi.

[Impivaaranilves]

Koulutetut maahanmuuttajat viihtyvät Helsingin seudulla verrattain huonosti.

Heidän kotoutumistaan hidastaa erityisesti vaikeus löytää ystäviä, mutta myös byrokratia eli hankaluudet oleskelu- ja työluvan sekä asunnon hankkimisessa.

[...]

Kyselyyn vastasi viime syksynä 771 ihmistä kuudesta eri kaupungista. Helsingin seudulta vastaajia oli 153.

Syitä koulutettujen maahanmuuttajien huonoon viihtymiseen lienee Uudenmaan liiton Christine Changin mukaan useita. Hän uskoo, että paljon julkisuutta saanut kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa.

"Kuinka ihminen voi olla onnellinen, jos hän ei tunne itseään tervetulleeksi?"

Liekö Changin vai toimittajan lisäys ja painotus, kun kyselyyn vastanneiden vastauksista tällaista ei ilmeisesti voinut päätellä. Itse asiassa kansainväiset huippuosaajat suhtautuvat usein itsekin kielteisesti liian vapaaseen maahanmuuttoon.

Helsingin vahvoja ja myönteisiä puolia olivat turvallisuus, oikeudenmukainen kohtelu, työyhteisöjen sosiaalisuus sekä yleensä Helsingin seudun ainutlaatuisuus asuinpaikkana.

Josko on valtion jopissa niin osannee laittaa sanansa niin että rahaa tulee ja työpaikka säilyy, ilman toimittajaakin.

Dilemma, debatti, ristiriita - ihan sama, millä nimellä ilmiötä kutsutaankin, kyseessä on yksinkertaisesti se, ettei ole duunia. Ei ole, vaikka *jääkööt-nimet-mainitsematta* kuinka muuta julistaisivat.

Koulutettujen, ei-työllisten suhteen usein tuodaan esiin se, mikseivät he perusta yritystä.

Yrityksen perustamisen helppous on se juustopala, jonka valde innostuneelle, innokkaalle, asiaansa uskovalle ja motivoituneelle potentiaaliselle järjestelmän uhrille loukkuunsa virittää. Valde iskee pienyrittäjiä vastaan (lue: ottaa omansa pois) pakollisella eläkevakuutuksella, arvonlisäverolla ja niin edelleen.

Ei ne yritysten verot kovin korkeita ole, vaan ei ole markkinoita enää sadannelle saman alan yritykselle joita kunnassa on.
Ostovoimaa tulisi korottaa eikä vähentää yritysveroja. Nimittäin ketjussa toimivat yritykset ovat tehokkaampia, suosimalla pieniä ei suosita kokonaisuutta. Ketjussa jos myyjä saa saman mitä yrittäjä pienyrityksessä itse tuntia kohti, ei suurta haittaa ole siitä ettei ole korkeaa määrää yrityksiä. Titteli vain jää kehnommaksi.
Jos samalla paikalla on ollut kannattamatta jo kolme kepappaikkaa, tuskin se neljäskään huippukannattavaksi muodostuu valtion tuillakaan.
Lisäksi osa aloista toimii suhteilla joten eivät ole mamuille mahdollisiakaan, tilauksia kun ei tule suhteitta. Tietty sama koskee suurinta osaa suomalaisiakin.

[Mangustin]

Yrityksen perustamisen helppous on se juustopala, jonka valde innostuneelle, innokkaalle, asiaansa uskovalle ja motivoituneelle potentiaaliselle järjestelmän uhrille loukkuunsa virittää. Valde iskee pienyrittäjiä vastaan (lue: ottaa omansa pois) pakollisella eläkevakuutuksella, arvonlisäverolla ja niin edelleen.

Niinpä. Ja byrokratialla näännytetään pienyrittäjä. Lupasysteemit on ihan mahottomia: Opiskelijaviisumilla ei saa tehä töitä, vaan pitää hakea siihen joka lupa erikseen. Opiskeluun voi kuulua palkallista harjoittelua, ja sitä varten pitää hankkia luvat. Valmistumisen jälkeen olisi kiva saada Suomen verovaroilla koulutetut osaajat jäämään Suomeen, mutta se onnistuu vain palkollisena, oman yrityksen perustaneet valmistuneet potkaistaan Suomesta ulos. Opiskeluaikana yrityksen pyörittäminen on vaikeeta/mahdotonta ulkomaalaiselle.

Mitä tulee Christine Changiin sekä herrasväki Singhiin...
Mitä insinööri sanoo humanistille viisi vuotta molempien valmistumisen jälkeen?
-Juustohampurilainen ja kokis, kiitos.

[normi]

Mutta yksikään laki ei voi velvoittaa ketään ihmistä olemaan ystävä kenellekään kenen kanssa ei halua olla ystävä.

Maailma on ihmeellinen ja nykymenolla tuollainenkin laki ennen pitkää tulee — ainakin jos Puuroset saavat asioista päättää... (Puurosethan lähtevät siitä, että mamut ovat hyviksiä ja jos tilastot osoittavat muuta, niin tilastot vääristävät totuutta > (Puurosen raiskaustilastoväittämät) Vihervasemmiston äärilaita on valmis mihin tahansa keinoihin. Esim. brax halusi että rikokseksi voitaisiin jo tuomita tekstin "ilmeisen tarkoitusperän" johdosta. Olen melko varma, että jos ei suoraan ystävyyteen pakottavaa lakia tule, niin sanktioita niille jotka eivät esimerkiksi käy mamujen liikkeissä. Esimerkiksi viharaportissa fobba ja illmani esittivät, että mamuliikkeiden boikotointi olisi rikos. Ei siis saisi sanoa, että älkää ostako Ahmedilta... (huomatkaa, että mäkkäriä taatusti saa boikotoida niin paljon kuin halutaan)

Totuus on tarua ihmeellisempää.

Mikäli ei suunta muutu, niin lapsenlapsillamme viimeistään on kiintiö etnokaveri valden toimesta.