2013-03-01 SM: Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuus on parantunut

[Saippuakupla]

Mediatiedote on julkaistu 1.3.2013, mutta raportti on valmistunut 31.1.2013.

Mediatiedote 1.3.2013

Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuus on parantunut

Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta on parannettu organisoimalla Maahanmuuttoviraston töitä sekä erityisesti turvapaikkaprosessiin liittyviä vaiheita. Myös turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää on kehitetty ja vastaanottotoiminnan määrärahoja käytettiin vuonna 2012 lähes 14,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Maahanmuuttohallinnon tehostaminen liittyy hallitusohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Turvapaikkahakemusten käsittelyä halutaan nopeuttaa hallituskauden loppuun mennessä. Samalla päätösten laatu pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Myös vastaanottojärjestelmän kustannuksia pyritään vähentämään ja käsittelyaikoja lyhentää. Kielteisestä päätöksestä johtuvia käännytyksiä pyritään panemaan täytäntöön nykyistä nopeammin ja turvapaikka-asioiden muutoksenhakuprosessia pyritään nopeuttamaan.

Turvapaikkaprosessia selkeytetty ja täsmennetty

Maahanmuuttovirasto on nopeuttanut ja sujuvoittanut turvapaikkaprosessiin liittyviä työvaiheita. Prosessissa on panostettu esimerkiksi hakemusten seulontaan ja keskitetty resursseja alkuvaiheen tutkintaan. Turvapaikkapäätösten rakennetta on selkeytetty ja turvapaikanhakijoiden puhuttelujärjestelyjä mallinnettu, millä on voitu parantaa laatua, nopeuttaa menettelyä ja lisätä yhdenmukaisuutta. Lisäksi turvapaikkaprosessin eri vaiheiden välisiä hukka-aikoja ja kuormittavuutta on vähennetty.

Maahanmuuttovirasto, poliisi ja rajavartiolaitos ovat vahvistaneet yhteistyötä osana turvapaikkaprosessin tehostamista. Kaikkiaan prosessin kehittämistoimilla arvioidaan olleen vaikutusta päätösmäärien kasvuun. Vuoden 2012 aikana Maahanmuuttoviraston tutkinnassa olevien päätösten määrä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna kasvanut noin 400:lla. Ensiasteen päätös tehtiin Maahanmuuttovirastossa noin 1 900 turvapaikanhakijalle, jolloin 54 %:lle hakijoista päätös tehtiin alle kuudessa kuukaudessa.

Helsingin hallinto-oikeudessa turvapaikka-asioiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni 21 päivällä vuoden 2012 aikana.

Myös poliisin keskimääräinen turvapaikkatutkinta-aika on lyhentynyt ja maasta poistamismenettely tehostunut. Maasta poistettujen määrä nousi ja oli vuonna 2012 yhteensä 2 440, kun määrä vuonna 2011 oli 2 252 henkilöä. Vuonna 2012 maasta poistamisia tehtiin 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Odotusaika vastaanottokeskuksissa edelleen pitkä

Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää on sopeutettu hakijamääriä vastaavaksi. Majoituskapasiteetin käyttöastetta on pidetty mahdollisimman korkeana (90 %) vajaakäytön välttämiseksi. Laitosmuotoisesta asumismallista pyritään siirtymään edullisempaan asuntopohjaiseen malliin. Vastaanottotoiminnan määrärahoja käytettiin vuonna 2012 lähes 14,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vaikka turvapaikkaprosessia ja vastaanottotoimintaa on kehitetty, sopeuttamistoimilla ei voida vaikuttaa kuntaan siirtymisen prosessiin, eikä sen nopeuttamiseen. Vastaanottokeskuksissa oleskelee keskimäärin 550 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa kuntapaikkojen riittämättömyyden vuoksi. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia vastaanottotoiminnalle.

Keskimääräinen odotusaika vastaanottokeskuksessa oleskeluluvan saannin jälkeen on tavoitteeseen nähden edelleen kaksinkertainen (tavoite keskimäärin 2 kk, toteuma keskimäärin 4 kk). Vastaanottokeskukset tukevat oleskeluluvan saaneiden omaehtoista muuttoa kuntiin ja toimintatapa on muodostunut jo virallista sijoitustoimintaa sujuvammaksi.

Tuloksellisuutta parantavia toimia on tarkasteltu sisäministeriön johtamassa työryhmässä kaikkien turvapaikkaprosessiin ja sen eri vaiheisiin osallistuvien viranomaisten kesken. Lisätietoa hallinnon kehittämisestä työryhmän raportissa: Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuuden parantaminen vuonna 2012

http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/maahanmuutto/1/0/maahanmuuttohallinnon_tuloksellisuus_on_parantunut

[Roope]

Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää on sopeutettu hakijamääriä vastaavaksi. Majoituskapasiteetin käyttöastetta on pidetty mahdollisimman korkeana (90 %) vajaakäytön välttämiseksi.

Majoituskapasiteetin käyttöaste on näennäisen korkea, mutta tarpeettoman suuren hajauttamisen ja vastaanottopaikkojen liikakapasiteetin juustohöyläämisen vuoksi majoitus on huomattavasti kalliimpaa kuin jos olisi lakkautettu enemmän vastaanottokeskuksia. Rahan tuhlaamiseen ja sen perusteluun harhaanjohtavilla tilastoilla lienee aluepoliittiset syyt.

Laitosmuotoisesta asumismallista pyritään siirtymään edullisempaan asuntopohjaiseen malliin.

Edullisuus on näennäistä, sillä laitosmallin valvontavastuu ja ongelmat siirtyvät nyt naapureiden ja taloyhtiöiden niskoille. Lisäksi oman asunnon tarjoamisen heti alusta lähtien voi olettaa osaltaan lisäävän turvapaikanhaun houkuttelevuutta. Paperilla saadut säästöt katoavat saman tien, jos käytäntö johtaa ylimääräisten turvapaikanhakijoiden saapumiseen. Hölmöläisten säästämistä.

Keskimääräinen odotusaika vastaanottokeskuksessa oleskeluluvan saannin jälkeen on tavoitteeseen nähden edelleen kaksinkertainen (tavoite keskimäärin 2 kk, toteuma keskimäärin 4 kk). Vastaanottokeskukset tukevat oleskeluluvan saaneiden omaehtoista muuttoa kuntiin ja toimintatapa on muodostunut jo virallista sijoitustoimintaa sujuvammaksi.

Toisin sanoen valtio tukee turvapaikanhakijoiden hallitsematonta muuttoa haluamiinsa kuntiin niin, että kunnat ohitetaan päätöksenteossa. Käytäntöä monet kerrat protestoineet kunnat eivät ole samaa mieltä tämän virallisen järjestelmän ohittavan oikotien "sujuvuudesta".