2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[tutkimus]

Juhana Vartiainen poistaisi kiistellyn tarveharkinnan – Ruotsissa lisännyt työllisyyttä

VATTin ylijohtajan Juhana Vartiaisen mielestä ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta pitäisi luopua.

– Kannatan tätä ilman muuta, kun katsoo, miten tämä on edesauttanut vaikkapa Suur-Tukholman alueen start up -yritysten kasvua, Vartiainen kommentoi asiaa Verkkouutisille.

[...]

Verkkouutiset 7.3.2015

Veronmaksajien rahoilla koko elämänsä julkisen puolen ekonomina toiminut Vartiainen on sitä mieltä että Tukholma on start-up paratiisi.

Spotify:n pääjohtaja on täysin erimieltä:

Tukholma on työnantajan kannalta surkein kaupunki toimia. Tätä mieltä on ruotsalaistaustainen Spotify, jonka työntekijät eivät löydä asuntoa Ruotsin pääkaupungista.

Musiikkipalvelu Spotifyllä on toimintaa 58 eri maassa. Missään muualla asunnon löytäminen työntekijöille ei kuitenkaan ole yhtä hankalaa kuin Tukholmassa, Spotifyn perustamispaikkakunnalla.

"Tilanne pahenee pahenemistaan", Spotifyn hallituksen puheenjohtaja Martin Lorentzon todistaa.

Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson (sosdem) kokosi vastikään yhteen joukon tukholmalaisia kasvuyrityksiä kuullakseen näiden näkemyksiä yritysten kasvua estävistä tekijöistä.

Spotifyn Lorentzonin ohella kutsuun olivat vastanneet peliyhtiö Dicen, ravintolakonserni Svenska Brasserierin, The Absolut Companyn ja Truecallerin edustajat.

Ravintoloitsija P G Nilssonin mukaan hänen tukholmalaisravintolansa kärsivät kokkipulasta, mutta asuntopula estää muualta tulevien kokkien palkkaamisen. Truecallerin mukaan taas Berliini on alkanut houkutella yritystä Tukholman asuntopulan takia.

Pernod Ricardille kuuluvan Absolutin edustaja kertoi, että ulkomaalaiset johtotason henkilöt eivät ymmärrä, miksi Tukholmasta ei voi saada vuokra-asuntoa edes rahalla.

Ministeri Andersson huomautti puolestaan, että vaikka Tukholman alue on yksi ainoa työmarkkina, se koostuu erittäin monista itsenäisistä kunnista.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tukholma-on-surkein-paikka-yritykselle--spotify/btpyCdrg

[tutkimus]

Jos tämänlaisella lässytyksellä pääsee eduskuntaan...

www.kauppalehti.fi/uutiset/kokoomusehdokas-vartiainen-anders-borg-on-huippualykas/XYEdm68d

[ikuturso]

Kokoomus on sekoomus.

Vartiainen on loikkari, jonka käsittämätön "lisää maahanmuuttajia, tuloveron progressio pois"-haaveet alkoivat olla niin kokoomuslaista, että tästä tuli kokoomuslainen. Kun olen kuunnellut kansan kommentteja toreilla Vartiaisen puheista, Kokoomus ilmeisesti aikoo ihan tosissaan koittaa, miltä alle 10% kannatus vaaleissa tuntuu.

Ja nyt Stubbelo lähtee komppaamaan perussuomalaisten leikkausehdotusta kehitysavusta. Pitäisi varmaan katsoa eduskunnan sivuilta stubbin puheenvuoroja, miten hän on kommentoinut persujen ehdotusta aiemmin.

-i-

[Malla]

Juhana "Vilén" Vartiainen erosi Kulttuurimarksilaisesta puolueesta ja liittyi Kulttuurimarksilaiseen puolueeseen.

Anteeksi, saako nauraa? Jos ei saa, otan evääksi banskun ja lähden lomalle.
Puolustuksekseni sanon, että nauruni on epäadekvaattia: minua oikeasti ahdistaa ajatus, että JV pääsee eduskuntaan.

[-PPT-]

Jos Vartiaista pitää tulla joka tuutista niin olisi sitten edes Jenni. Paljon paremman näköinenkin.

[Roope]

Kiander kuittaa Vartiaiselle: Kolmannes työikäisistä ei ole töissä

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kiinnittäisi työllisyyden ratkaisussa huomion olemassa olevan työvoimareservin käyttöönottoon - maahanmuuton sijaan. Suomen työikäisestä väestöstä lähes kolmannes ei ole töissä.

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg ja ylijohtaja Juhana Vartiainen korostavat viime viikolla julkistetussa raportissaan työllisyyden merkitystä Suomen talousongelmien ratkaisemisessa.

Lääkkeeksi raportti tarjosi niin palkkaratkaisuja, sosiaaliturvaetuuksien uudistuksia kuin maahanmuuton lisäämistäkin.

Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Kiander kääntäisi katseet ensisijaisesti kotimaisen työvoimareservin käyttöönottoon.

"Suurin työllisyyspotentiaali on jo nyt Suomessa asuvassa väestössä. Maamme 3,5 miljoonasta työikäisestä vain kaksi kolmannesta on töissä. On selvää, että tämä on liian vähän."

[...]

Kauppalehti 17.3.2015

[akez]

Kiander kuittaa Vartiaiselle: Kolmannes työikäisistä ei ole töissä

Jutussa todetaan myös, että ...

(...)
Hän [Kiander] peräänkuuluttaa myös työelämän asennemuutosta.

"Työelämän ja koko yhteiskunnan on sopeuduttava väestön ikääntymiseen. Heidät tulee huomioida työyhteisöjen johtamisessa, heidän osaamistaan tulee arvostaa ja kehittää edelleen. Myös joustavia työaikajärjestelyjä tulee lisätä", Kiander listaa.

Kianderin mukaan työvoimapotentiaali kasvaa merkittävästi, jos tässä onnistutaan.

Sen lisäksi, että työtön suomalainen ei tuota mitään on yhteiskunnan annettava hänelle myös tukea, että hän pystyisi elämää. Suomalaisen työllistäminen on siksi sankariteko, koska se vähentää samalla yhteiskunnan maksamiin tukiin kohdistuvaa rasitusta. Maahanmuuttajan kohdalla tätä positiivista ilmiötä ei tapahdu. Pahimmassa tapauksessa maahanmuuttaja päätyy myös itse työttömäksi ja riippuvaiseksi yhteiskunnan tuesta. Siksi on selvää, että Kiander on oikeassa. Ensisijaisesti tulee kiinnittää huomio suomalaisten työllistämiseen. Se vähentää tehokkaimmin yhteiskunnan tukiin kohdistuvaa rasitusta ja säästää selvää rahaa. Sopeutuminen ja työelämän asennemuutos ovat varmastikin niitä oikeita keinoja tilanteen parantamiseksi.

[Iloveallpeople]

Juhana Vartiainen närkästyi: "Jos savolainen saa työpaikan, ei se ole pois karjalaiselta"

Työperäisen maahanmuuton vastustaminen on vanhanaikaista säännöstelyajattelua, sanoo VATT:n ylijohtaja.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja ja kokoomuksen kansanedustajaehdokas Juhana Vartiainen on tuohtunut.

Vartiaisen keskeinen väite on ollut jo pitkään työperäisen maahanmuuton lisääminen, joka hänen mukaansa ratkaisisi nipun kansantaloudellisia ongelmia.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen on sanonut, että nyt on väärä ajankohta työperäisen maahanmuuton vapauttamiselle.

"Asiaan voi kyllä palata vuosien kuluttua, kun talous elpyy ja työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät", Sorainen totesi Suomen Kuvalehdelle 12. maaliskuuta.

Vartiainen on närkästynyt Soraisen ulostulosta.

"Soraisen väite ei kestä taloustieteellistä kritiikkiä. Se edustaa vanhanaikaista säännöstelyajattelua."

Vartiainen perustelee näkemystään kahdella väitteellä.

"Jos työperäisen maahanmuuton rajoituksista luovuttaisiin, niin Suomi nähtäisiin kiinnostavampana investointikohteena."

"Jos työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan vasta sitten, kun havaitaan työperäisen maahanmuuton saantiongelmat, niin silloin on jo aivan liian myöhäistä."



Myös eläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander on ihmetellyt Vartiaisen näkemyksiä.

Kiander sanoo Kauppalehden haastattelussa, että työelämään pitäisi saada ensisijaisesti ne ihmiset, jotka tällä hetkellä ovat työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä, hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai opiskelevat.

Työttömiä onkin suuri joukko, ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa heitä on jo lähes 360 000.

Kiander vaatii myös työelämän asennemuutosta. Vartiainen ei Kianderin näkemystä jaa.

"Asennemuutoksesta puhuminen on tyhjää. Valtiovallan täytyy tehdä reformeja, muutoksia."

Mutta sitten Vartiainen hieman pehmentää sanomaansa.

"Totta kai meidän täytyy edistää jo maassa olevien ihmisten työllisyyttä."

Sitten hän kuitenkin päättää arvostella Kianderin näkemyksiä.

"Se on totaalisen väärä ajatus, että rekrytointi ulkomailta ja täällä jo olevien työllisyyden kasvu olisi jotenkin toistensa poissulkevia asioita. Olisi epäluontevaa ajatella, että jos savolainen saa työpaikan, niin se on pois karjalaiselta."
...

Vartiainen kiistää, että ulkomailta tulevat työntekijät laskisivat palkkoja.

"Se että ulkomailta tulisi ihmisiä töihin, ei tarkoita sitä, että palkkataso laskisi. Mutta sitä se tarkoittaa, että palkkojen nousu viivästyisi. Suomen pitää hillitä palkkojen nousutahtia vuosien ajan, jotta saamme kilpailukyvyn korjaantumaan."
...

Loput: Suomen Kuvalehti

[Roope]

Vartiaisen keskeinen väite on ollut jo pitkään työperäisen maahanmuuton lisääminen, joka hänen mukaansa ratkaisisi nipun kansantaloudellisia ongelmia.

Ei, vaan Vartiaisen keskeinen väite on ollut, että työikäisten maahanmuuton lisääminen ratkaisisi ongelmat. Vartiainen ei kiinnitä mitään huomiota maahanmuuttajien muihin ominaisuuksiin ja heikkoon työllistymiseen.

"Jos työperäisen maahanmuuton rajoituksista luovuttaisiin, niin Suomi nähtäisiin kiinnostavampana investointikohteena."

"Jos työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan vasta sitten, kun havaitaan työperäisen maahanmuuton saantiongelmat, niin silloin on jo aivan liian myöhäistä."

Miksi halpatyövoiman maahanmuuttoa pitäisi entisestään helpottaa? Suomesta ei tule eikä pidäkään tulla investointikohdetta halpatyövoimaa käyttäville yrityksille. Ei myöskään ole odotettavissa kouluttamattoman väen työvoimapulaa, vaan päinvastoin tällaiset työpaikat ovat joko katoamassa kokonaan tai siirtymässä harmaan talouden piiriin.

"Se on totaalisen väärä ajatus, että rekrytointi ulkomailta ja täällä jo olevien työllisyyden kasvu olisi jotenkin toistensa poissulkevia asioita. Olisi epäluontevaa ajatella, että jos savolainen saa työpaikan, niin se on pois karjalaiselta."

Millä logiikalla bussikuskien rekrytointi Marokosta Helsinkiin ei ole ollut mitenkään pois suomalaisilta?

Vartiainen kiistää, että ulkomailta tulevat työntekijät laskisivat palkkoja.

"Se että ulkomailta tulisi ihmisiä töihin, ei tarkoita sitä, että palkkataso laskisi. Mutta sitä se tarkoittaa, että palkkojen nousu viivästyisi."

Se tarkoittaa, että maahanmuuttajayrityksissä pidetään kiinni työehdoista yhä löyhemmin, mikä taas tarkoittaa työmarkkinoiden eriytymistä ja kaksia työmarkkinoita ja kaksia sääntöjä. Käytännössä siis palkan laskemista.

Pelkkään jälkikäteisvalvontaan siirtyminen tarkoittaisi myös lisää väärinkäytöksiä, oleskelulupien kauppaamista ja laitonta siirtolaisuutta. Vartiainen ei koskaan käsittele näitä Ruotsin kokemuksia.

[niemi2]

Vartiainen ei myöskään käsittele sitä, että olemme jo osa 500 miljoonan ihmisen työmarkkina-aluetta juuri sen takia, että vältämme työvoimapulan.

Kokoomuksen Arto Satonen sekoilee myös saman asian suhteen eikä näytä aina ymmärtävän, että Suomi on EU/ETA alueessa mukana ja työvoima liikkuu vapaasti.

Työmarkkina-alueellamme on valtava määrä työikäisiä, mutta kun työvoimalle ei ole tällä hetkellä kysyntää ja matalilla palkoilla on vaikea kilpailla matalapalkkamaiden kanssa. Halvemmaksi tulee ostaa työsuoritus esim. virolaiselta firmalta ja käytää säästetyt rahat ostovoiman parantamiseen. Puolalainen sähköasentajakin lähtee ulkomaille 1,59 euron tuntipalkalla emmekä ikinä kykene kilpailemaan hinnalla.

[Golimar]

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajan ja kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Juhana Vartiaisen voisi potkia pihalle ja palkata 2 $ päiväpalkalla etätöihin Ouagadougoulaisen mopokuskin joka lähettäisi lausuntojaan matkapuhelimen tai netin välityksellä ja VATT:n ylijohtajan juttujen tolkullisuus paranisi huomattavasti.

[Mietiskeliä]

Keskustelin tänään Juhana Vartiaisen kanssa maahanmuutosta kokoomuksen vaalikopilla. Täytyy myöntää, että olin yllättänyt siitä miten onttoja Vartiaisen argumentit olivat.
Kysyin aluksi Vartiaiselta, että mitä järkeä lisätä maahanmuuttoa kun meillä ei ole puolella miljoonalla suomalaisellakaan töitä?

Vartiainen: Ei työpaikkojen määrä ole mikään vakio niin sinällään toi työttömien määrä ei ole mikään este maahanmuuton lisäämiselle

Minä: Olet aivan oikeassa työpaikkojen määrä ei ole mikään vakio, esimerkiksi suomesta hävisi viime vuonna 30 000 työpaikkaa.

Vartiainen: mutta kun maahanmuutto lisää työpaikkojen määrää.

Minä: Tässäkin olet aivan oikeassa, mutta tuohan on aivan järjetön argumetti maahanmuuton lisäämisen puolesta. Tottakai maahanmuutto lisää työpaikkojen määrää, vaikka se olisi humanitaarista. Uudet asukkaan rasittavat julkisia paveluja tietysti lisää, näin tarvitaan lisää sairaaloita,päiväkoteja kouluja jne, mutta tämä vai lisää julkisia menoja. Olennaista tässä on se, että jo tähänkin mennessä maahanmuutto aiheuttaa yhteiskunnalle tappiota, vaikka luvuista otettaisiin humanitaarinen maahanmuutto, näin siis kertoo tuore Suomen Perustan tutkimus.

Vartianen: En oikein luota siihen perussuomalaisten tekemään tutkimukseen käy lukemassa VATT:tin tekemä tutkumus aiheesta meidän sivuilta, sen mukaan Suomi hyötyy niukasti maahanmuutosta.

Minä: Suomen perustan tekemä tutkimus laajin ja tarkin mitä maahanmuutosta on tehty tutkimus.

Tossa siis lyhennelmä siitä keskustelusta. En ollut kun jutellut Vartiaisen kanssa kuin muutaman minuutin, niin huomasi selkeesti, että hän halusi musta eroon. Hän alkoi jakamaan vaali mainoksiaa ohi käveleville ihmisille ja yritti kiinnittää niihin huomiota. Lopuksi sanoi minulle kohteliaasti ettei halua jatkaa enää keskustelua.

Olen jonkin verran jutellut kansanedustaja ehdokkaiden kanssa maahanmuutosta vaalikojuilla, todella harva ehdokas on yhtä haluton juttelemaan aiheesta kuin Vartiainen. Välillä olen jopa itse joutunut lopettamaan keskustelun. Onko niin, että Keisari ymmärtää itsekkin ettei hänellä ole vaatteita? Siksi on haluton käymään maahanmuutto keskustelua eri mieltä olevien kanssa.

Käykääpäs huvikseen muutkin jututtamassa Vartiasta maahanmuutosta.

[Dharma]

Vartiainen ei myöskään käsittele sitä, että olemme jo osa 500 miljoonan ihmisen työmarkkina-aluetta juuri sen takia, että vältämme työvoimapulan.

Tämä on erinomainen huomio!

[Roope]

Vartianen: En oikein luota siihen perussuomalaisten tekemään tutkimukseen käy lukemassa VATT:tin tekemä tutkumus aiheesta meidän sivuilta, sen mukaan Suomi hyötyy niukasti maahanmuutosta.

Minäkin haluaisin tutustua tällaiseen tutkimukseen, mutta luulenpa, ettei sellaista ole olemassa. Sen sijaan VATT:n sivuilta löytyy viime vuodelta tutkimus nimeltä Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. Sen mukaan maahanmuuton nettovaikutus talouteen on keskimäärin negatiivinen riippumatta tulijan iästä tai lasten pärjäämisestä.

Nähdäksemme ainoa järkevä tapa arvioida maahanmuuton nettovaikutusta julkisen
talouteen on pyrkiä arvioimaan vaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Tarkan
laskelman tekemiseen tarvittavaa tietoa ei tietenkään voi vielä olla olemassa,
koska valtaosa minkä tahansa ajanjakson maahanmuuttoon liittyvistä menoista ja
tuloista syntyy vasta myöhempien vuosikymmenten aikana. Vaikka ei ole järkevää
yrittää ennustaa tulevien vuosikymmenien kehitystä, voi olla hyödyllistä arvioida,
miltä julkisen talouden vaikutukset näyttävät eri tilanteissa.

[...]

Skenaariossa 3 nettovaikutus on selvästi negatiivinen
riippumatta maahantuloiästä. Skenaariossa 2 alle 30-vuotiaana muuttavan nettovaikutus
on hieman negatiivinen ja samaa suuruusluokkaa kuin kantaväestön vastasyntyneen.
Sen sijaan nettovaikutus muuttuu selvästi negatiiviseksi, kun
maahantuloikä kasvaa.

VATT:n graafin skenaario 1 kuvaa kantaväestöä, skenaariot 2 ja 3 maahanmuuttajia lasten menestymisen mukaan:

(http://i.imgur.com/2zmz4AB.jpg)

[Dharma]

Maahanmuuttokeskustelu muistuttaa eurokeskustelua, jossa eliitti yksituumaisesti hoki, miten hyvä juttu euro on Suomelle. Sitten kun euron myötä tuli aivan helvetin isot ongelmat tarpeettomasti (esim. Ruotsin talous- ja velkakehitys on ollut aivan erilainen), syynä olikin "finanssikriisi", eikä suinkaan Suomen oma valinta.

Mamuista tulevien "yllättävien" ongelmien syy on lopulta luultavasti rasismi. Ei suinkaan se, että ei ollut alunperinkään mitään järkeä päästää Suomeen tiettyjä väestöryhmiä lainkaan.

[ike60]

En ollut kun jutellut Vartiaisen kanssa kuin muutaman minuutin, niin huomasi selkeesti, että hän halusi musta eroon. Hän alkoi jakamaan vaali mainoksiaa ohi käveleville ihmisille ja yritti kiinnittää niihin huomiota. Lopuksi sanoi minulle kohteliaasti ettei halua jatkaa enää keskustelua.

Olen jonkin verran jutellut kansanedustaja ehdokkaiden kanssa maahanmuutosta vaalikojuilla, todella harva ehdokas on yhtä haluton juttelemaan aiheesta kuin Vartiainen. Välillä olen jopa itse joutunut lopettamaan keskustelun. Onko niin, että Keisari ymmärtää itsekkin ettei hänellä ole vaatteita? Siksi on haluton käymään maahanmuutto keskustelua eri mieltä olevien kanssa.

Mielestäni juuri tämän takia on oikein hyvä asia, että Vartiainen on ehdolla ja nimen omaan Kokoomuksessa. Nimittäin tämä auttaa pitämään hänen maahanmuuttoajatteluaan esillä ja siten edistämään Kokoomuksen vaalitappiota näissä vaaleissa. Tämä on mielestäni Suomen kannalta välttämätöntä nimenomaan siksi, että Stubbin maahanmuuttoajattelun onttous on yhtä suurta kuin Vartiaisen, mutta on paljon vaarallisempaa lajia koska Stubbilla on onnettomista yhteensattumista johtuen paljon enemmän valtaa. Siksi Stubbin de facto vallastasyökseminen tai vaarattomaksi tekeminen vaalitappion kautta on parasta mitä tällä hetkellä voi tapahtua. Tämäkin korostaa ensi eduskuntavaalien ja nimenomaan PS:n (ja siinä sivussa Muutoksen) vaalivoiton tärkeyttä.

Kokoomuksen aidosti maahanmuuttoasioita ymmärtävät poliitikot, kuten Lepomäki, Zyskowicz ja Rydman, itse asiassa saavat puolueessaan enemmän liikkumatilaa vaalitappion kautta, joten vaalitappio on myös Kokoomuksen etu pitkällä tähtäimellä.

[Roope]

Mielestäni juuri tämän takia on oikein hyvä asia, että Vartiainen on ehdolla ja nimen omaan Kokoomuksessa. Nimittäin tämä auttaa pitämään hänen maahanmuuttoajatteluaan esillä ja siten edistämään Kokoomuksen vaalitappiota näissä vaaleissa.

Juhana Vartiainen on viime aikoina jarrutellut maahanmuuttopuheitaan ja keskittynyt enemmän demarien nälvimiseen.

Vielä viime syksynä demarien riveissä Vartiainen piti demarien harmiksi paljon enemmän esillä työntarjontateorioitaan, joiden mukaan jo pelkkä työikäisten maahanmuuttajien määrän lisääminen luo lisää työpaikkoja, joten väkilukua kannattaa kasvattaa riippumatta maahanmuuttajien ominaisuuksista. Hän vieläpä vetosi tässä Ruotsin kokemuksiin, vaikka juuri Ruotsin työllisyystilastoista voi hyvin nähdä, ettei Vartiaisen teoria toimi. Työllisten määrä toki kasvaa maahanmuuttopolitiikan liberalisoimisen myötä, mutta aivan liian vähän suhteessa työttömien ja työn ulkopuolelle jäävien määrän kasvuun. Vartiaisen lupaamista dynaamisista vaikutuksista, jotka maagisesti kääntäisivät heikosti koulutettujen massamaahanmuuton kansantaloudelle positiiviseksi voimatekijäksi, ei ole näkynyt Ruotsissa mitään merkkejä. Sen sijaan maahanmuuttoon liittyvät nuorisotyöttömyyden ja asuntopulan kaltaiset ilmiöt vahvistuvat kaiken aikaa.

Nyttemmin Vartiainen on tyytynyt maahanmuuttopuheissaan lähinnä puffaamaan EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnan poistoa vetoamalla "Tukholman startup-yrityksiin", joilla ei kuitenkaan ole oikein mitään yhteyttä matalapalkka-alojen maahanmuuttajatyövoiman tarveharkintasäätelyyn.

[Totti]

ominaisuuksista. Hän vieläpä vetosi tässä Ruotsin kokemuksiin, vaikka juuri Ruotsin työllisyystilastoista voi hyvin nähdä, ettei Vartiaisen teoria toimi. Työllisten määrä toki kasvaa maahanmuuttopolitiikan liberalisoimisen myötä, mutta aivan liian vähän suhteessa työttömien ja työn ulkopuolelle jäävien määrän kasvuun.

Vartiaisen teoria on alunperinkin susi. Se ei voi toimia edes teoriassa saatikka käytännössä.

Vartiaisen mukaan työvoiman kasvattaminen, eli suuri maahanmuutto, siis itsessään luo uusia työpaikkoja koska kasvava väestö tarvitsee palveluja. Käytännössä maahanmuutosta ei kuitenkaan synny työpaikkoja läheskään niin paljon kun pitäisi maahanmuuton seurauksena koska:

1. Heti kun mamu saapuu mahan, hän aiheuttaa työmäärän kasvamista julkisen sektorin tarjoamien palvelujen kautta. Mutta yhtä mamua kohden ei tarvita yhtä lisää virkamiestä. Tämän seurauksena työpaikat kasvavat huomattavasti hitaammin kun maahanmuuttajien määrä.
Tätä kautta ei siis synny työpaikkoja läheskään niin paljon kun maahanmuutto on eli työttömyysaste kasvaa maahanmuuton myötä.

2. Kun mamu menee töihin, julkisen sektorin työmäärä vähenee eli työpaikkoja häviää. Tilalle tulee yksi mamun työpaikka. Mutta koska mamulla on luonnostaan *) huomattavan heikko huoltosuhde, mamujen työpaikat kasvavat jälleen paljon hitaammin kun mitä maahanmuutto on.
Tätäkään kautta ei siis synny tarpeeksi työpaikkoja vaan työttömyysaste nousee, joskin hitaammin kun 1. tapauksessa.

Vartiaisen talousteoria on siis täysin toimimaton jos huomioidaan maahanmuuton todellisia parametreja. Käytännössä tämä on havaittu myös Ruotsissa missä mamujen työllisyys kasvaa paljon hitaammin kun maahanmuutto kasvattaen työttömyyttä. Vartiaisen talousteoria ei siis saa tukea myöskään empiriasta.

*) Jos maahanmuuttoa on edes tuhatkunta henkilöitä vuodessa, heidän työllistymisennuste on aina heikompi kun kantaväestöllä koska mamulla on korkeampi kynnys saada työpaikka ihan kielitaidonkin takia. Vain siinä tapauksessa, että mamu valitaan tiukan työvoimaseulonnan kautta, hän voi (heti) saavuttaa vähintään kantaväestön huoltosuhteen.

[ike60]

Mielestäni juuri tämän takia on oikein hyvä asia, että Vartiainen on ehdolla ja nimen omaan Kokoomuksessa. Nimittäin tämä auttaa pitämään hänen maahanmuuttoajatteluaan esillä ja siten edistämään Kokoomuksen vaalitappiota näissä vaaleissa.

Juhana Vartiainen on viime aikoina jarrutellut maahanmuuttopuheitaan ja keskittynyt enemmän demarien nälvimiseen.

Juuri sen takia, että hän ei itse pidä sitä esillä, olisi hyvä pitää esillä Vartiaisen onttoa maahanmuutto-"ajattelua". Luulen että hän on pikku hiljaa itsekin alkanut ymmärtää maahanmuuttotietämyksensä pinnallisuuden ja siksi pyrkii pitämään itselleen kiusallisen ja ehkä taakaksikin muodostuneen aiheen pois parrasvaloista. Mutta niin kauan kuin hän ei ole perunut keskeisiä maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia koskevia väitteitään, ne ovat vapaata riistaa.

Esimerkiksi joku maahanmuuttoaiheisiin perehtynyt PS:n ehdokas voisi tehdä julkisesti (lehti, blogi, vaaliesitteet) tehdä vertailua Vartiaisen maahanmuuttonäkemysten ja PS:n ajaman politiikan välillä.

[Lehtola]

Hmh, jotenkin ajattelin että nämä "Suomi tarvitsee sata viis sataa miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen xx menneessä" kaltaiset aivopierut olisivat jo historiaa vaan ei.

Jokohan vannoutuneinkin maahanmuuttomyötäilikkö tajuaa että noilla kannanotoilla ei ole realismin tai minkään muunkaan kanssa mitään tekemistä, ole tietenkään koskaan ollutkaan. Kolmesataatuhatta suomalaista raapii persettään kortistoissa, ville 25v on koulutettu, työkykyinen ja -haluinen, ja huolimatta viiden vuoden työnhakemisesta, ei saa töitä ja silti tänne pitää nyt äkkiä saada jostain 100 000 maahanmuuttajaa.

Pitäisi jo tässä vaiheessa todellisuutta olla selvää, että maahanmuutto on yksi historian paskimpia talouden elvyttäjiä. Kreikan tukieuroillakin tienaa enemmän.

Toivottavasti näitä "maahanmuutto on pelastuksemme!" -psykoosissa eläviä ehdokkaita pääsee eduskuntaan mahdollisimman vähän, nimeämättä tietenkään tässä yhteydessä ketään tiettyä henkilöä sellaiseksi.

[Faidros.]

Jörn Donnerkin on liittynyt Vartiaisen fanilaumaan.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/donner%20vartiainen-34294
Tuntuu, että älymölömystö haluaisi vain vittuilla tavalliselle kansalle!

[Roope]

Enbusken äänestyssuositukset
...
Stubbin kokoomuksesta voisin tietysti valita montakin. Talouslinjoissa lähimpänä olisi uusmaalainen Elina Lepomäki. Ehkä päätyisin silti äänestämään helsinkiläistä Juhana Vartiaista.

Vaikka moraalikysymykset ovat tärkeitä, Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeintä on juuri talous. Rakastan Vartiaisen – anteeksi epäkorrekti vertaus – jopa autistimaista kykyä hallita numeroita ja kansantaloutta. Juhana Vartiainen on kuin Osmo Soininvaara, johon on lisätty huumorintajua ja itseironiaa. Arvostan myös Vartiaista puolueenvaihdosta. Jokainen järkevä ihminen kääntää takkia, kun kohtaa parempia perusteita.

Apu-lehti: Tuomaan evankeliumi 10.4.2015

Enbusken perustelut ovat huvittavia, kun juuri Vartiainen on viimeiseen asti vältellyt omalta kannaltaan ikäviä lukuja ja maahanmuuttokäsitystensä perustelemista. Vartiainen ei ole koskaan käsitellyt Ruotsin korkeaa nuorisotyöttömyyttä, EU:n ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien vaikutusta kansantalouteen tai saatavuusharkinnan lakkauttamisen tutkittuja vaikutuksia, vaan toistelee muutamaa iskulausettaan työn tarjonnasta, dynaamisista vaikutuksista ja työelämän jäykistä rakenteista. Vartiainen on Kokoomuksen taloustoteemi.

Enbusken äänestyssuositukset voisivat yhtä hyvin olla pelkkä provo, sillä listalta löytyy muun muassa Anna Kontula, Pekka Tuomola ja Abdirahim "Husu" Hussein, mutta enpä usko.

[ike60]

Enbusken äänestyssuositukset
...
Stubbin kokoomuksesta voisin tietysti valita montakin. Talouslinjoissa lähimpänä olisi uusmaalainen Elina Lepomäki. Ehkä päätyisin silti äänestämään helsinkiläistä Juhana Vartiaista.

Vaikka moraalikysymykset ovat tärkeitä, Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeintä on juuri talous. Rakastan Vartiaisen – anteeksi epäkorrekti vertaus – jopa autistimaista kykyä hallita numeroita ja kansantaloutta. Juhana Vartiainen on kuin Osmo Soininvaara, johon on lisätty huumorintajua ja itseironiaa. Arvostan myös Vartiaista puolueenvaihdosta. Jokainen järkevä ihminen kääntää takkia, kun kohtaa parempia perusteita.

Apu-lehti: Tuomaan evankeliumi 10.4.2015

Enbusken perustelut ovat huvittavia, kun juuri Vartiainen on viimeiseen asti vältellyt omalta kannaltaan ikäviä lukuja ja maahanmuuttokäsitystensä perustelemista. Vartiainen ei ole koskaan käsitellyt Ruotsin korkeaa nuorisotyöttömyyttä, EU:n ulkopuolelta saapuvien maahanmuuttajien vaikutusta kansantalouteen tai saatavuusharkinnan lakkauttamisen tutkittuja vaikutuksia, vaan toistelee muutamaa iskulausettaan työn tarjonnasta, dynaamisista vaikutuksista ja työelämän jäykistä rakenteista. Vartiainen on Kokoomuksen taloustoteemi.

Enbusken äänestyssuositukset voisivat yhtä hyvin olla pelkkä provo, sillä listalta löytyy muun muassa Anna Kontula, Pekka Tuomola ja Abdirahim "Husu" Hussein, mutta enpä usko.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että Enbusken äänestyssuositus (kaikista juuri Vartiainen) on enbuskemaista huumoria, jolle nauramme vaalien jälkeen makeasti.

Sinänsä en ihmettele että tuota Enbusken kolumnia lukiessaan meistä viisaimmatkin - ja henkilökohtaisesti suuresti arvostamani, ja tämä on tosi - voivat harhautua. Tilanne on nimittäin nyt vaalien alla, ehkä vain alle kuukaudessa, muuttunut todella paljon. Nyt on nähdäkseni jättimäinen jytky liikkeellä, ja tällä kertaa siihen ei ole Soinilla osaa eikä arpaa. Enbuskella on ilmeisesti käsi kansan pulssilla, joten hän huomaa tällaiset asiat nopeammin.

P.S. (ei puolue vaan kaksi latinalaista sanaa). Enbuske, jos luet tämän, kirjoita seuraavaksi kolumni jossa ivaat joidenkin tapaa kutsua tuntemattomia maahanmuuttajaehdokkaita totem-ehdokkaiksi, ja ehdota jotain parempaa tilalle. Keksit kyllä itse mitä. 

E: ei totemi vaan totem.

[Roope]

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että Enbusken äänestyssuositus (kaikista juuri Vartiainen) on enbuskemaista huumoria, jolle nauramme vaalien jälkeen makeasti.

Voi olla, mutta huumoria on vaikea nähdä juuri tässä tapauksessa erikseen muista Vartiaisen taakse ilmoittautuneista julkkiksista (esim. Donner) edes rivien välistä. Enbuske ilmoitti jo muutama viikko sitten Twitterissä harkitsevansa Vartiaisen äänestämistä perustellen sitä talousosaamisella ja liberaalisuudella. Apu-lehden kolumni on kirjoitettu silloisten twiittien ympärille.

[ike60]

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että Enbusken äänestyssuositus (kaikista juuri Vartiainen) on enbuskemaista huumoria, jolle nauramme vaalien jälkeen makeasti.

Voi olla, mutta huumoria on vaikea nähdä juuri tässä tapauksessa erikseen muista Vartiaisen taakse ilmoittautuneista julkkiksista (esim. Donner) edes rivien välistä. Enbuske ilmoitti jo muutama viikko sitten Twitterissä harkitsevansa Vartiaisen äänestämistä perustellen sitä talousosaamisella ja liberaalisuudella. Apu-lehden kolumni on kirjoitettu silloisten twiittien ympärille.

Tämäkin pitää paikkansa, mutta Donner tuntuu ikäisekseen olevan jotenkin poikkeuksellisen vanhuudenhöperö. Esimerkiksi oma isäni on samanikäinen ja vielä kärsinyt aivohalvauksen tai pari, mutta silti on heti jyvällä asioista kun saa puhuttua riittävän lujaa että hän kuulee.

Mitä tviitteihin tulee, ehkä Enbuske luki jo tuolloin Hommaforumia...

[-PPT-]

Minusta on hyvä, että Vartiainen pääsee julistamaan ilosanomaansa jatkuvasti sillä hänellä on omat fanittajansa mutta mitä enemmän hän sanomaansa julistaa niin sitä nuivemmaksi kansa käy sillä en suin surminkaan suostu uskomaan, että suomalaisten enemmistö olisi Vartiaisesta muuta mieltä kuin, että hän on joko seinähullu tai sitten marionetti, jota on käsketty laulamaan EK:n virsiä.

[ike60]

Luin sitten tuon Enbusken kirjoituksen, ja sehän on (tahallisesti) aivan hulvaton.

Enbusken äänestyssuositukset
Apu-lehti: Tuomaan evankeliumi 10.4.2015

Enbuske näyttää käyttävän tekniikkaa jossa hän sekoittaa muutaman aidonnäköisen mielipiteen kuormalliseen nopeaa slapstick-huumoria. Tämä tietenkin hämmentää, mutta luulen sen olevan kalibroitu varsinaiselle kohdeyleisölle eli Apu-lehden lukijoille.

Konteksti on seuraava. Väärinkäsityksien välttämiseksi huomautan, että Apu-lehti on hyvin toimitettu ja sisältää mielenkiintoisia juttuja; itse en lehteä tilaa, mutta se johtuu juttujen aihepiiristä (mm. Enbusken kolumnit). Apu-lehteä tilaavat käsittääkseni lähinnä maaseudulla asuvat vanhemmat ihmiset (toki tilaajina ja etenkin lukijoina on uskoakseni käytännössä keitä vaan, nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä jne). He eivät ole kiinnostuneita kaupunkilaisten neuvoista sen paremmin perunanistutuksessa kuin äänestämisessäkään, vaikka saattavat ne kohteliaisuussyistä kärsivällisesti kuunnellakin. Lisäksi heidän on tietenkin mahdotonta äänestää helsinkiläistä Tuomolaa tai tamperelaista Kontulaa. Enbusken kirjoitus kaikuu (tahallisesti) asiasisältönsä osalta kuuroille korville ja taskuissa oleville käsille.

Tarkastellaan sitten itse "mielipidekirjoitusta". Tarkastelen vain jokusta vitsiä, koska kaikkien käsittelyssä menisi ikä ja (mielen)terveys. Kannattaa muistaa, että slapstick-huumorissa tärkeää on rytmitys, eli huippukohtia edeltää tahallinen suvantovaihe, jotta itse punchline tulee suurena yllätyksenä. Nyt muutamaan punchlineen:

Äänestän siis yleensä kokoomusta, RKP:tä tai oikeistovihreää. Pahassa puutteessa ja kännissä menee myös oikeistodemari.

Haluan siis, että somalihomot voivat sekä mennä naimisiin että pitää tienaamansa rahat. Ja polttaa häissään pilveä.

En ole kenenkään kanssa kaikesta samaa mieltä. En varsinkaan itseni.

Seuraavasta alkaa punchline-ilotulitus, eli kohta jossa Ohukainen ja Paksukainen ovat jo päässeet maalaamaan James Finlaysonin päätä.

Vaikka moraalikysymykset ovat tärkeitä, Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeintä on juuri talous.

Siis Suomen tulevaisuuden kannalta talous on sittenkin tärkeämpää kuin moraalikysymykset? No shit, Sherlock (vaikka tällä kertaa Sherlock onkin itse asiassa aika Sherlock).

Rakastan Vartiaisen – anteeksi epäkorrekti vertaus – jopa autistimaista kykyä hallita numeroita ja kansantaloutta. Juhana Vartiainen on kuin Osmo Soininvaara, johon on lisätty huumorintajua ja itseironiaa.

Ensimmäisessä punchlinessa kannattaa muistaa, että Vartiainen on kaikessa toiminnassaan ainakin ulkoisesti käyttäytynyt tavalla, jota voitaisiin pitää poliittisen korrektiuden standardina.

Toinen punchline tuotti yllättävän oivalluksen, kuten kaikki erinomaiset punchlinet: Vartiaisen toiminnastahan tosiaan saa tikulla kaivaa huumorintajua ja itseironiaa, eikä niitä löydy sittenkään!

Arvostan myös Vartiaista puolueenvaihdosta. Jokainen järkevä ihminen kääntää takkia, kun kohtaa parempia perusteita.

Vartiainenhan "vaihtoi" puoluetta, kun niiden työvoiman tuonnin harkinnanvaraisuudesta luopumista koskenut möläytys - epäilemättä Vartiaisen itsensä suureksi yllätykseksi - aiheutti sen, että demareissa hänen ehdokkuutensa olisi ollut mahdoton ajatuksenakin. Henkilökohtaisesti arvelen, että Vartiaiselle puolueen kuin puolueen tavoitteilla ei ole niin suurta väliä, mutta ei mennä nyt siihen.

Hankalinta – näin uskonnottomana – olisi löytää ehdokas kristillisdemokraateista.

Sitten taas suvantovaihe, jossa saattaa olla aitojakin mielipiteitä. Mutta:

Ainoa särö [Lauri Ihalaisen imagossa] on se, että Ihalainen otti vaalipäällikökseen Timo Harakan. Mutta ehkä Suomen humaanein ihminen tarvitsee kampanjaansa Frank Underwoodin. Toki ilman Underwoodin charmia ja älyä.

Väliin pieni mutta napakka isku taloustieteilijöille (ja muistakaa Apu-lehden lukijakunta):

Rehnin keynesiläisyys tosin häiritsee näin Chicagon koulukunnan ystävänä.

Enbuske on todennäköisesti katsellut esimerkiksi Halla-ahon ja "Husu"n "väittelyn", mutta Apu-lehden lukijat todennäköisesti eivät (tosin jos ovat, heitäkin saattaa  naurattaa):

kepusta päätyisin todennäköisimmin äänestämään Abdirahim "Husu" Husseinia. Olen kuunnellut hänen jokaisen ohjelmansa, ja hän saa minut nauramaan. Ja huumori on merkki älystä. Onhan jo vitsi-sanan kantasana muinaisenglannin älyyn viittaava "wit".

Ja vielä loppuun, yleisön jo pukiessa takkeja päälleen elokuvan päättyessä:

Onneksi äänen vaikutus on vain yhden suhde neljään miljoonaan. En ikinä haluaisi elää maassa, jossa esim. itselläni olisi sen enempää vaikutusvaltaa.

Sain juuri idean elokuvaksi. Siinä minä olisin käsikirjoittaja ja ohjaaja, ja Enbuske olisi stuntman. Jos hän keksisi tarpeeksi hyviä repliikkejä, ne voitaisiin ottaa mukaan kunhan ne on ensin testattu kohdeyleisöllä. Minä olisin Ohukainen ja Enbuske Paksukainen. James Finlaysonia esittäisi vaikka Mauri Pekkarinen. Käsikirjoituksesta lyhyesti, että kaikenlaisia hauskoja asioita voisi tapahtua, ja aina sopivassa kohtaa minä tai Paksukainen esittäisimme jonkun hauskan repliikin. Luulen, että toteutammekin tämän Enbusken kanssa, kunhan ensin saamme Elokuvasäätiöltä rahoituksen.

[Roope]

juhana vartiainen @filsdeproust

Ruotsin työllisyskasvu marras 2013-marras 2014: +81 000. Siitä 66 000 ulkomailla syntyneitä. Työperäinen maahanmuutto lievittää ikäongelmaa.

Twitter 23.12.2014

Juhana Vartiainen tekee taas sen, mistä Osmo Soininvaara juuri syytti "muukalaisvihamielisiä". Vartiainen nimittäin kuittaa kaiken ulkomailla syntyneille kirjatun työllisten määrän kasvun työperäisen maahanmuuton ansioksi, vaikka SCB:n työllisyystilastoissa ei erikseen erotella maahantulon syitä. Tukityöllistetyt pakolaiset ja ostetun työpaikan perusteella oleskeluluvan saaneet hylätyt turvapaikanhakijat muuttuvat Vartiaisen kirjoituksissa "työperäiseksi maahanmuutoksi", joka "lievittää ikäongelmaa".

Mainitsematta jäi taas kerran se, että samojen tilastojen mukaan siinä missä kantaväestön työttömien määrä on vähentynyt, on työttömien maahanmuuttajien määrä kasvanut. Lisäksi, kun maahanmuuttajien maksamat tuloverot ovat keskimäärin vain 55 prosenttia Ruotsissa syntyneiden tuloveroista, ovat myös työllistetyt maahanmuuttajat voittopuolisesti yhteiskunnan nettosaajia, ei ikäongelman korjaajia. Toki Ruotsissa on myös yhteiskuntaa ihan oikeasti hyödyttävää maahanmuuttoa, yleensä eurooppalaista, mutta Vartiainen ei halua koskaan eritellä maahanmuuttoa tällä tasolla, koska se kumoaisi hänen teesinsä kaiken maahanmuuton hyödyllisyydestä.

Vartiainen yrittää näitä samanlaisia harhautuksia muutaman kuukauden välein, enkä ihmettele, sillä harva ymmärtää tai viitsii käydä läpi alkuperäiset tilastot tarkistaakseen todellisen tilanteen.

Ja taas:

IER-raporttimme: eniten ulkoistavat firmat työllistävät eniten myös kotimaassa; monikulttuurisuus tukee vientiä. http://www.industriradet.se/home/IK2/content.nsf/aget?openagent&key=otillracklig_infrastruktur_hotar_industrins_konkurrenskraft_1428568826777

Twitter 11.4.2015

Vartiaisen raportista s. 29-30:

Ruotsin teollisuudella on oltava saatavilla hyvää työvoimaa. Työvoiman on oltava osaavaa, käytettävissä ja hinnoiteltu niin, ettei se estä jatkossakaan positiivista tuotannon ja työllisyyden kehitystä ruotsalaisessa teollisuudessa. Jos katsotaan kauas eteenpäin, näyttää työvoiman saatavuus vähemmän itsestään selvältä kuin on perinteisesti oletettu. Lähes kaikissa Euroopan maissa on edessä pienentyvät tai tasaantuvat ikäluokat, jos ei oteta huomioon työvoiman maahanmuuttoa. Samanaikaisesti Pohjoismaat kasvattavat uusista sukupolvista luonnostaan "natiivikosmopoliitteja", jotka aiempaa enemmän harkitsevat muuttoa Ruotsista. Nuorten ikäluokat harkitsevat – kiitos aikaisen internetille altistumisen – selvästi aiempaa enemmän kansainvälistä uraa. Tämä kaikki tarkoittaa, että menestyvien Euroopan maiden on panostettava työvoiman houkutteluun, ja kaikki maat tulevat kilpailemaan nuorten sukupolvien parhaista 30-vuotiaista lahjakkuuksista. Tämä asettaa vaatimuksia Ruotsin koulutusjärjestelmälle, asuntopolitiikalle ja maahanmuuttopolitiikalle. Ruotsin yliopistojen ja korkeakoulujen on pidettävä kiinni kansainvälisestä laadusta ja tarjottava houkuttelevat koulutus- ja tutkimusympäristöt.

....

Ruotsin asema näyttää tässä suhteessa vähintään kohtuulliselta. Ruotsi on vahvistanut työmarkkinoiden kansainvälistä liikkuvuutta, ja ulkomailla syntyneen työvoiman lukumäärä nousi vuonna 2013 noin 880 000 henkeen. Lukua voi verrata koko työvoimaan, jonka suuruus on noin 4,9 miljoonaa.

Mielestämme onnistunut elinkeinopolitiikka edellyttää, että pitää maailmantaloutta resurssina myös työvoiman suhteen. Tämä tekee myös maahanmuuttajien kotouttamisesta osan elinkeinopolitiikkaa. Kykyä kotouttaa maahanmuuttajat työmarkkinoille voidaan sitäkin pitää teknologiana, sanotaan vaikka "sosiaalisena teknologiana". Tällaiset teknologiat voidaan vähitellen oppia. Maan, jolla ei ole paljon kokemusta maahanmuutosta, on siksi panostettava poliittiseen ja sosiaaliseen osaamiseen, jota onnistunut kotouttaminen edellyttää. Kouluopetusta ja työmarkkinapolitiikkaa on sopeutettava, poliittiset epäluulot on käsiteltävä, kieltenopetus on järjestettävä jne. Kaikki nämä kokemukset muodostavat lopulta sosiaalista pääomaa sekä sosiaalista ja poliittista osaamista. Tästä ja jo tapahtuneesta maahanmuutosta jaetaan myös maailman potentiaalisille maahanmuuttajille tietoa siitä, "millaista on" asua ja tehdä töitä Ruotsissa.

Ruotsi pärjää näiden suhteen hyvin. Maalla on pitkä kokemus kansainvälisestä avoimuudesta ja se on mahdollistanut työllisyyden kasvun säilyttämisen ja kasvavan työllisyysasteen viime vuosina, kun työvoiman maahanmuutto on ollut suurta, noin 50 000 henkeä vuodessa. OECD:n analyysi Ruotsin liberaalista maahanmuuttojärjestelmästä päätyy myös varsin positiiviseen arvioon (OECD, 2011). Vuodesta 2007 alkaen Ruotsi on luopunut EU:n ulkopuolisten rekrytointien "tarveharkinnasta", ja se näyttää vaikuttaneen ainakin jossain määrin suotuisaan työllisyyskehitykseen.

Mielestämme onnistunut työvoiman maahanmuutto tulee olemaan tulevaisuudessa kriittinen osa hyvää talouspolitiikkaa ja elinkeinopolitiikkaa. Tilanne on suuressa määrin tällainen jo nytkin. Ei ole kyse vain tietyistä aloista vaan taloudesta kokonaisuudessaan. Maahanmuutto on alkanut näytellä välttämätöntä roolia Ruotsin ja Norjan kaltaisten maiden makrotaloudessa. Ruotsissa melkein puolet työllisyyden kasvusta vuoden 2010 jälkeen johtuu ulkomailla syntyneistä (Konjunkturinstitutet, 2014). Norjassa vuosina 2002-2012 60 prosenttia työllisyyden kasvusta johtuu maahanmuuttajista. Molemmissa maissa julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät olisivat huomattavasti synkemmät ilman työvoiman kasvua. Suomi sen sijaan on negatiivinen esimerkki. Työvoiman maahanmuutolla on suhteellisesti vähemmän merkitystä, ja työllisyyden tasaantuminen vuodesta 2012 lähtien johtuu osittain työikäisen väestön vähentymisestä, jota työvoiman maahanmuuton lisääntyminen ei kompensoi (Borg ja Vartiainen, 2015).

On myös uusia tutkimuksia siitä, että etninen diversiteetti, jota maahanmuutto edistää, voi sekin olla positiivinen tekijä yritysten vientitoiminnassa. Tuoreessa tanskalaista dataa käyttävässä tutkimuksessa selvitetään syy-yhteyttä etnisen monimuotoisuuden ja yritysten viennin välillä. Tutkimus havaitsi vahvan positiivisen yhteyden, eli etninen diversiteetti lisää todennäköisyyttä, että yritys ryhtyy vientiin, ja että diversiteetti vaikuttaa positiivisesti siihen, kuinka monille markkinoille yritys lanseeraa tuotteensa ja kuinka monta tuotetta se vie. Myös muut, aiemmat tutkimukset ovat viitanneet samanlaiseen yhteyteen (kts. esim. Parrotta ja muut, 2013; sekä Hiller, 2011). Ei ole vielä täysin selvää, mitä kaikkia syy-yhteyksiä on, mutta voi olla kyse siitä, että kansallinen, etninen ja kulttuurillinen monimuotoisuus voi edistää yritysten kykyä käsitellä kulttuurisia kynnyksiä ja helpottaa asiakkaiden löytämistä muista maista.  (käännös)

Industrins Ekonomiska Råd (IER): Global arbetsmarknad, lönebildning, tjänster och infrastruktur – Viktiga förutsättningar för industrins konkurrenskraft 4/2015 (pdf)

[Uuno Nuivanen]

Tyyppihän puhuu enemmän paskaa kuin Himanen.   

[Golimar]

Sen voisi palkata apulannoittajaksi pelloille.