2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[ämpee]

Julkisen talouden alijäämä ei kai ole hyvin hyvä asia, aika vähän minä kyllä tosin taloudesta ymmärrän.

Julkisen puolen menot ylittävät tulot, tätä on julkinen alijäämä.
Verokertymä ei siis riitä menoihin, on joko nostettava veroja tai lainattava.

[Roope]

Hallitus perustelee alijäämää heikentyneen kasvun lisäksi sairausvakuutuskulujen kasvulla sekä kasvaneella maahanmuutolla ja kotoutuksen kustannuksilla.

Julkisen talouden alijäämä ei kai ole hyvin hyvä asia, aika vähän minä kyllä tosin taloudesta ymmärrän.

Juu, mutta kun ruotsalaisessa katsannossa maahanmuuton ja kotouttamisen kulut katsotaan investoinniksi, joka tuottaa pitkällä aikavälillä silkkaa rahaa, ja sitä enemmän, mitä suuremmat kulut nyt ovat.

[P]

Julkisen talouden alijäämä ei kai ole hyvin hyvä asia, aika vähän minä kyllä tosin taloudesta ymmärrän.

Julkisen puolen menot ylittävät tulot, tätä on julkinen alijäämä.
Verokertymä ei siis riitä menoihin, on joko nostettava veroja tai lainattava.

Tai leikattava julkisen puolen menoja tarpeettomista kulueristä. Fiksumpaa kuin verojen korottaminen tai lainaaminen.

[maha54]

Hallitus perustelee alijäämää heikentyneen kasvun lisäksi sairausvakuutuskulujen kasvulla sekä kasvaneella maahanmuutolla ja kotoutuksen kustannuksilla.

Julkisen talouden alijäämä ei kai ole hyvin hyvä asia, aika vähän minä kyllä tosin taloudesta ymmärrän.

Juu, mutta kun ruotsalaisessa katsannossa maahanmuuton ja kotouttamisen kulut katsotaan investoinniksi, joka tuottaa pitkällä aikavälillä silkkaa rahaa, ja sitä enemmän, mitä suuremmat kulut nyt ovat.

MTV (Julkaistu 21.08.2013 18:46 (Päivitetty 21.08.2013 20:07): "Maailman tilastoviranomaiset mylläävät parhaillaan uusiksi tapaa laskea kansantalouden kokoa kuvaavaa bruttokansantuotetta.

Merkittävin muutos on se että tutkimus ja tuotekehitys nähdään investointina tulevaisuuteen eikä vain juoksevina menoina."

Ja tuo tietää Suomelle kasvavia jäsenmaksuja kaikkiin BKT-pohjaisiin "sopimuksiin" (EU, kehitysapu ...). Eli maksamme kaiken maailman 0-tutkimuksista ja epäonnistuneista investoinneista?

[Golimar]

Juhana Vartiainen on keksinyt omasta mielestään nerokkaan matemaattisen kaavan kuvaamaan työttömyyttä.

juhana vartiainen
‏@filsdeproust
L*=N(1-U*), missä L*=trendityöllisyys,U*=rakenteellinen työttömyysaste,N=työvoima. U* ei riipu N:stä. Siis: N:n kasvu lisää L*:ä.

(http://s11.postimg.org/rourfx7jn/Juhana_V.jpg)

Jos minä saisin päättää niin Juhana Vartiainen saisi potkut heti.

[Blanc73]

Työvoimapula on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen, mutta ilmeisesti me tarvitsemme edelleen ne 100 000 mamua? Ihan vain dynamiikan ja eksotiikan takia? Tai....?

[MW]

Työvoimapula on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen, mutta ilmeisesti me tarvitsemme edelleen ne 100 000 mamua? Ihan vain dynamiikan ja eksotiikan takia? Tai....?

Tästä työvoimapulan tilapäisestä siirtymisestä oli maanantain? aamulehdessä ihan selkokielinen juttukin, mutta en löytänyt nettiversiosta.

[Eino P. Keravalta]

Juhana af Grann Vartiainen:

N:n kasvu lisää L*:ä.

Tätähän jo kokeiltiin Neuvostoliitossa eli NL:ssä. V-tuix män sielläkin.

[Uuno Nuivanen]

Minun mielestäni joka-asiantietäjä ja "hölöttäjä" Vartiainen olisi normaalisessa yhteiskunnassa määrätty jo aikapäiviä sitten pakkohoitoon jonkin "Niuvanniemen" suljetulle

Ukkelin, joka tosissaan kuvittelee saman lääkkeen tepsivän niin työvoimapulaan kuin massatyöttömyyteenkin, täytyy tosiaan olla vähän...

Palkonkos hän mahtaa saada palkkaa?

[Iloveallpeople]

(http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/960/1305922823313?ts=89)

[Roope]

Seuraavan hallituksen tulee kääntää Suomen kehitys

Teknologiateollisuus, ETLA ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet omat tavoitteensa tulevaa hallitusta ajatellen. Myös EK on tuonut keskeisiä näkemyksiään julki.

Käsittelen tässä muutamaa tavoitetta tarkemmin, koska julkisessa keskustelussa niistä tuntuu olevan paljon erilaisia näkemyksiä.

Ensimmäinen kohta liittyy työvoiman tarjonnan lisäämiseen. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä pidentämällä työuria niin alusta, keskeltä kuin lopustakin, lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa ja muuttamalla sosiaaliturvajärjestelmää enemmän työntekoa kannustavaan suuntaa.

Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä myös pidentämällä työaikoja ja vähentämällä erilaisten vapaiden määrää.

Nämä toimet saattavat kuulostaa oudolta tilanteessa, jossa ensisijaiseksi ongelmaksi moni kokee työttömyyden. Työvoiman määrän kasvattaminen ei kuitenkaan lisää työttömyyttä kuin korkeintaan tilapäisesti ja silloinkin vain tilanteessa, jossa tarjonta kasvaa nopeasti. Jos työvoiman koko olisi työttömyyttä määrittävä tekijä, olisi työttömyys sitä pahempi mitä enemmän työvoimaa olisi. Tällöin esimerkiksi Ruotsissa tai Yhdysvalloissa olisi Suomea korkeampi työttömyysaste, koska siellä on myös enemmän työvoimaa.

[...]

Petteri Rautaporras
ekonomisti
Teknologiateollisuus ry

Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysaste on pienempi kuin Suomen maahanmuuttajien. Puolet "työperäisestä" maahanmuutosta suuntautuu aloille, joilla on ennestään erityisen korkea työttömyys. Työvoiman eli työmarkkinoiden käytössä olevien työikäisten määrän lisääminen maahanmuutolla ei ole johtanut samassa suhteessa työllisten määrän lisääntymiseen, koska työvoima ei ole ollut tarpeeksi haluttavaa.

Työvoiman koko ei periaatteessa ole työttömyyttä määrittävä tekijä, mutta työvoiman ominaisuudet ja työmarkkinoiden kaipaama osaaminen asettavat reunaehdot sille, kuinka suuri osa työvoimasta työllistyy. Jos työvoima ei ole työmarkkinoiden haluamaa, joko työttömien ja työvoiman ulkopuolelle jäävien määrä kasvaa tai työvoima on tehtävä haluttavammaksi laskemalla sen hintaa (palkkojen lasku/subventointi) ja tinkimällä työehdoista. Ruotsissa on tapahtunut molemmat.

[ämpee]

Ensimmäinen kohta liittyy työvoiman tarjonnan lisäämiseen.

Tarjonta ei ole se tekijä jolla työttömyys poistuisi, kuten voimme hyvin nähdä Kreikasta, Espanjasta, ja Portugalista, noissa maissa ei ole merkittävää taloudellisen toimeliaisuuden nousua, vaikka työvoiman tarjonnasta ei taatusti ole pulaa.
Yhtä hyvin voisimme väittää, että suoraksi vedettyä narua on parempi liikuttaa työntämällä kuin vetämällä.

Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä pidentämällä työuria niin alusta, keskeltä kuin lopustakin[1], lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa[2] ja muuttamalla sosiaaliturvajärjestelmää enemmän työntekoa kannustavaan suuntaan.[3]

Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä myös pidentämällä työaikoja ja vähentämällä erilaisten vapaiden määrää[4].

[1]Työurien pidentäminen vähentää vaihtuvuutta työpaikoilla, ja siten tarvittavien työntekijöiden määrää pidemmällä ajanjaksolla.
[2]Kun työpaikkoja on vähemmän kuin halukkaita tekijöitä, kaikki menetelmät lisätä halukkaiden määrää pelkästään nostaa toimea vailla olevien halukkaiden määrää entisestään.
[3]Työttömyysturvan heikentäminen lisää ainoastaan mahdollisuutta keinotella työttömillä, sekä harmaan työn määrää.
[4]Työn teettäminen pidemmillä työajoilla vähentää entisestään tarvittavaa työntekijöiden määrää.

Tavoitteena näyttäisi olevan työntekijöiden kyykyttäminen, turvautuen maahanmuuttoon ja elinolosuhteiden kiristämiseen.
Työttömyyden vähentäminen ei näillä konsteilla onnistu, lisääminen kylläkin.

Nämä toimet saattavat kuulostaa oudolta tilanteessa, jossa ensisijaiseksi ongelmaksi moni kokee työttömyyden. Työvoiman määrän kasvattaminen ei kuitenkaan lisää työttömyyttä kuin korkeintaan tilapäisesti ja silloinkin vain tilanteessa, jossa tarjonta kasvaa nopeasti.

Ekonomistelle luultavasti on tuttu käsite suuri lama, joka alkoi viime vuosisadan 30-luvulla Yhdysvalloista.
Lamaan ei johtanut työvoimapula, eikä sen seurauksena syntynyt suuri työvoiman tarjonta ratkaisut sitä.
Nyt, kuten silloinkin, työttömyys johtuu taloudesta, eikä talous työttömyydestä.

Seurauksesta koitetaan nyt tehdä syytä, ja syystä seurausta.
Pula ei helpotu lisäämällä pulaa, eikä liikatarjonta lisäämällä tarjontaa.

Jos työvoiman koko olisi työttömyyttä määrittävä tekijä, olisi työttömyys sitä pahempi mitä enemmän työvoimaa olisi. Tällöin esimerkiksi Ruotsissa tai Yhdysvalloissa olisi Suomea korkeampi työttömyysaste, koska siellä on myös enemmän työvoimaa.

Jos lehmät liikkuisivat pyörillä, ei tarvittaisi maito-autoja, tai jos niillä olisi siivet, ne voitaisiin lypsää parvekkeilla.

"Jos työvoiman koko olisi työttömyyttä määrittävä tekijä, ei Kiina olisi koskaan ollut suurvalta, eikä Intia olisi kasvanut nykyiseen väestömääräänsä.
Työvoiman tarve lienee edelleenkin se määrittävä tekijä, ja tarve nousee työvoimaan liittyvän yrittämisen kannattavuudesta.
Mikäli yrittäminen ei olosuhteista johtuen ole kannattavaa, niin olosuhteiden luominen on seuraava askel, ja nykyään näyttää siltä, että ainoa asia johon voidaan/halutaan vaikuttaa, on lisääntyvä selkänahasta nylkeminen.

Tätä politiikkaa, jota nyt hanakasti julistetaan, näyttää kannattavan niin "oikeisto" kuin "vasemmistokin", ja maahanmuutto näyttää olevan vain sen yksi väline.
Arvailen, että oikeiston tavoitteena on saada oman hyvinvointinsa takeeksi uusi "orja"työluokka, ja vasemmistolla omaksi kannatuksekseen uusi proletariaatti.
Molemmat näyttävät kalastelevan samoissa likavesissä.

[ämpee]

Uutisessa esimerkki siitä miten vastuunkantoa ei tarjota kansalaisille päähän, vaan niille jotka seikkailemaan ovat lähteneet.

Eli pankkikriisin hoitaminen islantilaisittain, joka on selkeästi sukua pankkikriisin hoitamiseen norjalaisittain tapahtumalle.
Meillä velat kansallistettiin, aivan kuten nytkin tehdään €uroopan mittakaavassa, seurauksena suurtyöttömyys.

[huhha]

Vartiainen oli jälleen Suomen kuvalehden Näkökulma-kirjoittajana. (Näkökulma on Soininvaaraa lukuunottamatta ollut aika täyttä kuraa.) Tällä kertaa puhe oli Pikettyn tiiliskivestä, eikä maahanmuutto-sanaa yllättäen näkynyt tekstissä.

Vähemmän yllättävää oli se, että Vartiainen poimi esille Pikettyn teorian pääoman merkityksen kasvamisesta suhteessa työvoimaan, ja tämän johtamisesta lisääntyvään eriarvoisuuteen. Tämä oli vielä esitetty niin, että työvoiman väheneminen tai kasvun lakkaaminen johtaisi pääoman voiman kasvamiseen! (jotakuinkin: työvoima ei kasva, pääoma kasvaa -> enemmän tuloja pääomalle, enemmän eriarvoisuutta  ) En ole itse lukenut kirjaa, mutta olen muualta saanut käsityksen, että tämä on ihan Pikettyn oma ajatus. (Maahanmuuton merkityksestä eriarvoistumiskehitykselle ei kummallakaan talousnerolla ole kovin kummoista sanottavaa. Molemmat taitavat olla niin globaaleja ajattelijoita, että pitävät maahanmuuttoa eriarvoisuutta vähentävänä tekijänä.)

Vartiainen kertoi yllättyneensä, kun kirjan aineisto oli kertonut sodanjälkeisen ajan olleen erityisen tasa-arvoista. (Itse olen järkyttynyt yllätyksestä.) Vartiainen ei kirjan lukemisesta huolimatta usko alati pahenevaan eriarvoistumiskehitykseen. Jos olisi tutustunut Yhdysvaltojen kehitykseen aina tähän päivään asti, ei tarvitsisi uskoa. Rajat avattiin 1965, ja alimman kymmenyksen reaaliansiot eivät ole hievahtaneetkaan sen jälkeen. Mediaanikaan ei ole pärjännyt kovin hyvin.

[tos]

Mikäli älyllisenä olentona lukee Vartiaisen tekstejä, ei kannata laittaa ennakkoluuloillensa mitään pohjaa.

Vartiaisella ei ole ainuttakaan omaa ajatusta taloudesta, tai siihen vaikkuttavasta asiasta.

Ainoa mitä Vartiainen osaa sanoa, on "Työvoiman lisäys on hyvä". Tuolle teorialle on kyllä perusteet, mutta se on Ruotsissa ja Suomessa tulkittu väärin - ehkä jopa tahallisesti.

Joskus luin englannin kielisen tutkimuksen siitä, kuinka työ kasvattaa kansantaloutta. Tutkimuksessa käytettiin termiä labour. Toisaalla tutkimuksessa käytettiin termiä work force. Jos nuo kaksi käsitettä yhdistää, tulee Vartiaisen mainostamasta työvoiman lisäämisestä lisää työpaikkoja ja kasvua. Todellisuus ei kuitenkaan ehkä näin ole.

[Kulttuurirealisti]

Olennaista on millaisen työvoiman tarjonta lisääntyy, ja missä. Pitäisi saada ulkomailta sellaisia tekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan yritysten laajennustarpeisiin ja ovat valmiita muuttamaan sinne missä halutaan lisää väkeä, toisin kuin joku suomalainen. Muu on teoriaa.

[Roope]

Pitäisi saada ulkomailta sellaisia tekijöitä, jotka pystyvät vastaamaan yritysten laajennustarpeisiin ja ovat valmiita muuttamaan sinne missä halutaan lisää väkeä, toisin kuin joku suomalainen.

Pelkkä muuttohalukkuus ei riitä, kun puhutaan ihmisten tuomisesta ulkomailta. Maahanmuuttajat jäävät suhdanteen kääntyessä ensimmäisinä työttömiksi, ja heidän uudelleen työllistämisensä on paljon kantaväestöä vaikeampaa (vrt. Kauhajoen katastrofi vietnamilaisen työvoiman hankinnassa). Heikosti koulutettujen vanhempien toisen polven pärjäämisennuste on sekin paljon heikompi kuin kantaväestöllä. Lisäksi osa ulkomaalaisista on tosiaan valmis muuttamaan minne halutaan ja vaikka tinkimään työehdoista, mutta tilaisuuden tullen siirtyy viimeistään kansalaisuuden saatuaan suuriin kaupunkeihin oman yhteisön luo, jolloin tarvitaan taas lisää maahanmuuttajia heidän tilalleen jne.

Tulijoita ulkomailla riittää, mutta on hyvin vaikea saada kuviota toimimaan niin, että yhteiskunta hyötyisi maahanmuuton kasvusta. Yhteiskunnan kannalta maahanmuuton esteiden poistaminen vain pahentaa tilannetta, mutta osalle yrityksistä se luo uusia ansaitsemismahdollisuuksia, etenkin jos ne ovat tarpeeksi häikäilemättömiä toimimaan lain rajoilla tai jopa rikkomaan lakia.

[ike60]

(http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/960/1305922823313?ts=89)

Vartiaisen kunniaksi on sanottava, että hän ei sentään keksinyt tätä ajatelmaa, vaan vain toistaa argumentin jota viime aikoina on toisteltu Ruotsin mediassa.

Mikä siinä sitten menee pieleen? Se, että työmarkkinat eivät ole homogeeniset vaan on olemassa erilaisia töitä.

Jotkut korkean ammattitaidon omaavat tekevät työtään niin taitavasti että he luovat työpaikkoja lisäämällä yrityksensä kilpailukykyä. Jotkut taas luovat työpaikkoja perustamalla itse yrityksen ja sen menestyessä palkkaamalla siihen työntekijöitä. Jotkut omaavat pitkälle vietyä ammattitaitoa tai poikkeuksellisia erityisominaisuuksia, eivätkä he tietenkään vie keneltäkään työpaikkaa koska valtaosa ihmisistä ei voisi ruveta tekemään heidän töitään.

Toisaalta on olemassa työtehtäviä, joihin palkattava tietyssä mielessä vie työpaikan joltakulta muulta. Nämä ovat tyypillisesti matalaa ammattitaitoa vaativia matalan tuottavuuden työtehtäviä. Tällaisten töiden määrä ei ole isommin lisääntymässä, koska monet niistä on helppo nyt tai tulevaisuudessa automatisoida koneen tehtäväksi. Näihin töihin on tekijöitä enemmän kuin töitä olisi, koska on olemassa paljon ihmisiä joiden koulutus tai henkilökohtaiset ominaisuudet eivät muunlaisiin töihin luo edellytyksiä. Tietenkin tällaisiakin työtehtäviä tekevät ihmiset luovat hieman työpaikkoja - hekin syövät ja pukeutuvat johonkin jne. - mutta syntyvä uusien työpaikkojen määrä on mitätön yhtä tuollaista ihmistä kohden. Jos Kalle saa tuollaisen työpaikan, Ville ei saa, eikä se tilanne tuossa työvoimaryhmässä muuksi muutu.

Kun suomalainen syntyy, ei tietenkään ole tietoa, millaiset henkilökohtaiset ominaisuudet tuolla vauvalla on tai minkälaisen koulutuksen hän itselleen hankkii. Hän voi aikanaan päätyä talouden dynaamiseksi osaksi ja luoda toiminnallaan työpaikkoja, hän voi päätyä ammattiin jossa ei voi mielekkäällä tavalla sanoa että hän veisi työpaikan joltakulta muulta, tai hän voi päätyä töihin jossa on paljon mahdollisia työtä vailla olevia tekijöitä eikä kyseinen työ luo dynaamisesti juurikaan uusia työpaikkoja. Vain viimemainitussa tapauksessa hänen voi sanoa vievän työpaikan joltakulta toiselta.

Valitettavasti Suomeen tulevan maahanmuuton rakenne on nykyään sellainen, että yleensä tulijat työllistyessään alkavat tekemään vähäistä ammattitaitoa vaativia matalan tuottavuuden töitä. Toinen heidän työllistymismuotonsa on, että he alkavat tekemään töitä joita ilman heitä ei olisi, mutta jossa palkan maksavat suomalaiset (yleensä veronmaksajat); tällöinkin he tavallaan vievät suomalaiselta työpaikan, koska valtion rajallista budjettia olisi voitu käyttää myös jonkun suomalaisen työllistämiseen. Niinpä voi sanoa, että tulijoista valtaosa tavalla tai toisella vie työllistyessään joltakulta suomalaiselta työn.

[Roope]

Osmo Soininvaara kommentoi Keskustan vaaliohjelmaa:

"Toimeliaisuutta ja kilpailua rajoittavaa sääntelyä puretaan esimerkiksi poistamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta."

Tämä on ainoa toimi, jolla ohjelmassa lisätään työn tarjontaa, eikä tämänkään vaikutus ole kuin marginaalinen, koska Suomi on hyvin vähän houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle. Ei ole mitään mahdollisuutta lisätä työllisyyttä 200 000 hengellä, ellei toteuteta työn tarjontaa lisääviä toimia. Muuten käy niin kuin kävi vuonna 2007.

Osmo Soininvaara: Keskustan "hallitusohjelma" (5/5) 11.2.2015

[Kulttuurirealisti]

Soininvaara on ainoita edes jonkin verran johdonmukaisia ja lähellä rehellisyyttä olevia vihreitä.

[Roope]

juhana vartiainen ‏@filsdeproust

Kokoomus&Keskusta kannattavat EU:n ulkopuolisen rekrytoinnin tarveharkinnan poistoa,ja SDP:nkin vaaliohjelman s 12 voi tulkita niin.Lupaavaa

Twitter

Katsotaanpa:

Nopeutamme investointien tekemistä ja helpotamme yritysten kasvua haittaavia normeja.

Hakemus- ja valitusruuhka on purettava, lupaprosessit tehtävä nopeiksi ja selkeiksi, vähennettävä eri viranomaisten ristiriitaisia päätöksiä sekä helpotettava yritystoiminnan käynnistämistä Suomessa. Sääntelyn selkiyttämisen yhteydessä on kuitenkin tärkeää, ettei mm. harmaan talouden torjunnasta, turvallisuudesta tai työ- ja ympäristönsuojelun tasosta tingitä.

Varmistamme kasvuhakuisten yritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää.

Viennin kapeat hartiat sekä kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten vähäinen määrä ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Kasvuhakuisten yritysten kohtaamat pullonkaulat rahoituksen, osaavan työvoiman saannin ja lupaprosessien sujuvuuden kannalta on poistettava. Luovien alojen uutta yritystoimintaa ja työllisyyttä on vahvistettava.

SDP:n eduskuntavaaliohjelma 2015

Voihan tuon niinkin tulkita, mutta toisaalta ei. Olennaista onkin, että Sdp:n ohjelmassa ei sanota maahanmuuttopolitiikasta oikeasti mitään puoleen tai toiseen. Ohjelmassa ei myöskään ole mitään konkreettista Nasima Razmyarin Pakolaisavun kanssa tekemän ohjelman älyvapaita linjauksia tukevaa.

Tässä ohjelman koko maahanmuuttopoliittinen osuus: "Maahanmuuttopolitiikan on oltava oikeudenmukaista ja reilua. Maahanmuuttaneiden osaaminen on saatava parempaan käyttöön."

Eipä ainakaan tarvitse pelätä kohuja ja irtisanoutumisia, ja Vartiainenkin ilahtui, kun hän niin myrtyi Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta.

[Jari Leino]

(http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/960/1305922823313?ts=89)

Suomalaisten syntyvyys on niin alhaisella tasolla, että suomalaisten määrä vähenee. Ekologinen jalanjälkemme on (pakostakin) kylmän talven ja pitkien liikenneyhteyksien takia iso, mutta ihan järkevällä tasolla Suomen pinta-alaan nähden. Suomalaiset eivät missään olosuhteissa ole maailman tuho.

Kun suomalaiseen perheeseen syntyy vauva, punavihreät ajattelevat (absurdisti), että suomalaisen vauvan ei olisi lainkaan pitänyt syntyä, koska kehitysmaissa on väestöräjähdys ja resurssikato ja luonnon tuhoutuminen.

Kun Afrikkaan syntyy vauva, punavihreät ajattelevat (absurdisti), että se ei haittaa mitään, vaikka kehitysmaissa on väestöräjähdys ja resurssikato ja luonnon tuhoutuminen, vaan suomalaisten on elätettävä tämäkin vauva.

Kun Afrikkaan syntynyt vauva perheineen ja sukuineen lennätetään Suomeen nauttimaan kansainvälistä suojelua ja loputonta kulutusjuhlaa suomalaisten veronmaksajien kustannuksella, punavihreät ajattelevat (absurdisti), että suomalaisen vauvan ei olisi lainkaan pitänyt syntyä, koska hän on rasisti.

[MW]

Vartiaiselle suosittelen elämyksenä sukkahousuja ja appelsiineja. Niistä saa kuulemma tosi pulan tyydyttäviä komboja.

[tos]

Vartiainen kun twiittasi

juhana vartiainen
‏@filsdeproust
L*=N(1-U*), missä L*=trendityöllisyys,U*=rakenteellinen työttömyysaste,N=työvoima. U* ei riipu N:stä. Siis: N:n kasvu lisää L*:ä.

Niin onko kenelläkään tietoa, mistä tämä kaava L*=N(1-U*) tulee?  Tuo kun äkkiseltään näyttään sellaiselta kaavalta, mitä voi pyöritellä ihan miten haluaa ja todistaa sillä ihan mitä vaan.

Mistä Vartiainen on nuo muuttujat taikonut?

Tuo kaava itse asiassahan todistaa myös sen, että yhtä hyvä vaihtoehto työvoiman lisäämiselle on rakenteellisen työttömyyden vähentäminen.

Ei voi nyt oikein ymmärtää Vartiaista.

[Totti]

Vartiainen kun twiittasi

juhana vartiainen
‏@filsdeproust
L*=N(1-U*), missä L*=trendityöllisyys,U*=rakenteellinen työttömyysaste,N=työvoima. U* ei riipu N:stä. Siis: N:n kasvu lisää L*:ä.

Niin onko kenelläkään tietoa, mistä tämä kaava L*=N(1-U*) tulee?  Tuo kun äkkiseltään näyttään sellaiselta kaavalta, mitä voi pyöritellä ihan miten haluaa ja todistaa sillä ihan mitä vaan.

Mistä Vartiainen on nuo muuttujat taikonut?

Tuo kaava itse asiassahan todistaa myös sen, että yhtä hyvä vaihtoehto työvoiman lisäämiselle on rakenteellisen työttömyyden vähentäminen.

Ei voi nyt oikein ymmärtää Vartiaista.

Kaavassaan Vartiainen lähtee siitä, että rakenteellinen työttömyys olisi oma ilmiönsä, joka ei johdu työmarkkinoiden tilasta lainkaan. Kasvava työvoima ei siis missään olosuhteissa lisäisi rakenteellista työttömyyttä. Tämä olettamus voi pitää paikkansa vain jos rakenteellinen työttömyys syntyy sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity työntekoon ja työmarkkinoihin mitenkään. Mutta kuinka realistista on olettaa, että työttömyys voisi olla riippumaton työmarkkinoista?

Todellisuudessa U* nimenomaan riippuu N:stä. Rakenteellinen työttömyyshän ei ole mikään työmarkkinoista irrallaan oleva ilmiö. Se voi esim. johtua siitä, että työttömien pätevyydelle ei ole kysyntää työmarkkinoilla. U* on siten kytkettynä N:ään työmarkkinoiden kautta.

Eli jos N kasvatetaan, eli työvoiman määrä kasvaa markkinoilla, ne, joilla ei ole pätevyyttä päätyvät ryhmään U*. Eli N:n kasvu kasvattaa myös U*:ta. Tämä tarkoittaa, että työllisyys ei kasva lineaarisesti N:n mukaan kuten Vartiainen väittää vaan alati pienenevällä kertoimella eli regressiivisesti. Jossain vaiheessa L* ei kaavan mukaan kasva lainkaan tai jopa laskee vaikka N kasvaa.

Tämä trendi voidaan poistaa vain jos kaikkien ryhmän N:n henkilöiden pätevyys olisi haluttu työmarkkinoilla. Se edellyttää selektiivistä eli pätevyysharkintaan perustuvaan työvoiman lisäämistä tai pätevyyskirjon laajentamista.

Suomeksi sanottuna, U* eli rakenteellinen työttömyys ei kasva, jos maahanmuuttajat valitaan osaamisen perusteella tai kamelinpaimennustaidoista tulee kysyttyjä Suomessa.

Vartiainen ei tietääkseeni koskaan ole esittänyt selektiivistä työvoimaperäistä maahanmuuttoa vaan lähtee sitä, että mikä tahansa maahanmuutto eli työvoiman lisääminen, kasvattaa aina työllisyyttä L*. Yllä oleva argumentaatio osoittaa, että sellainen olettamus ei voi pitää paikkansa.

Vartiainen siis puhuu paskaa, suoraan suomeksi lausuttuna.

[tos]

Vartiainen kun twiittasi

juhana vartiainen
‏@filsdeproust
L*=N(1-U*), missä L*=trendityöllisyys,U*=rakenteellinen työttömyysaste,N=työvoima. U* ei riipu N:stä. Siis: N:n kasvu lisää L*:ä.

Niin onko kenelläkään tietoa, mistä tämä kaava L*=N(1-U*) tulee?  Tuo kun äkkiseltään näyttään sellaiselta kaavalta, mitä voi pyöritellä ihan miten haluaa ja todistaa sillä ihan mitä vaan.

Mistä Vartiainen on nuo muuttujat taikonut?

Tuo kaava itse asiassahan todistaa myös sen, että yhtä hyvä vaihtoehto työvoiman lisäämiselle on rakenteellisen työttömyyden vähentäminen.

Ei voi nyt oikein ymmärtää Vartiaista.

Kaavassaan Vartiainen lähtee siitä, että rakenteellinen työttömyys olisi oma ilmiönsä, joka ei johdu työmarkkinoiden tilasta lainkaan. Kasvava työvoima ei siis missään olosuhteissa lisäisi rakenteellista työttömyyttä. Tämä olettamus voi pitää paikkansa vain jos rakenteellinen työttömyys syntyy sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity työntekoon ja työmarkkinoihin mitenkään. Mutta kuinka realistista on olettaa, että työttömyys voisi olla riippumaton työmarkkinoista?

Todellisuudessa U* nimenomaan riippuu N:stä. Rakenteellinen työttömyyshän ei ole mikään työmarkkinoista irrallaan oleva ilmiö. Se voi esim. johtua siitä, että työttömien pätevyydelle ei ole kysyntää työmarkkinoilla. U* on siten kytkettynä N:ään työmarkkinoiden kautta.

Eli jos N kasvatetaan, eli työvoiman määrä kasvaa markkinoilla, ne, joilla ei ole pätevyyttä päätyvät ryhmään U*. Eli N:n kasvu kasvattaa myös U*:ta. Tämä tarkoittaa, että työllisyys ei kasva lineaarisesti N:n mukaan kuten Vartiainen väittää vaan alati pienenevällä kertoimella eli regressiivisesti. Jossain vaiheessa L* ei kaavan mukaan kasva lainkaan tai jopa laskee vaikka N kasvaa.

Tämä trendi voidaan poistaa vain jos kaikkien ryhmän N:n henkilöiden pätevyys olisi haluttu työmarkkinoilla. Se edellyttää selektiivistä eli pätevyysharkintaan perustuvaan työvoiman lisäämistä tai pätevyyskirjon laajentamista.

Suomeksi sanottuna, U* eli rakenteellinen työttömyys ei kasva, jos maahanmuuttajat valitaan osaamisen perusteella tai kamelinpaimennustaidoista tulee kysyttyjä Suomessa.

Vartiainen ei tietääkseeni koskaan ole esittänyt selektiivistä työvoimaperäistä maahanmuuttoa vaan lähtee sitä, että mikä tahansa maahanmuutto eli työvoiman lisääminen, kasvattaa aina työllisyyttä L*. Yllä oleva argumentaatio osoittaa, että sellainen olettamus ei voi pitää paikkansa.

Vartiainen siis puhuu paskaa, suoraan suomeksi lausuttuna.

Suht samalla tavalla asian ymmärsin. Olisi kuitenkin kiva tietää, mistä Vartiainen on tuon kaavan kehittänyt/lukenut? Itse en vastaavaa kuvausta mistään ole löytänyt.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kaavassaan Vartiainen lähtee siitä, että rakenteellinen työttömyys olisi oma ilmiönsä, joka ei johdu työmarkkinoiden tilasta lainkaan. Kasvava työvoima ei siis missään olosuhteissa lisäisi rakenteellista työttömyyttä. Tämä olettamus voi pitää paikkansa vain jos rakenteellinen työttömyys syntyy sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity työntekoon ja työmarkkinoihin mitenkään. Mutta kuinka realistista on olettaa, että työttömyys voisi olla riippumaton työmarkkinoista?

Todellisuudessa U* nimenomaan riippuu N:stä. Rakenteellinen työttömyyshän ei ole mikään työmarkkinoista irrallaan oleva ilmiö. Se voi esim. johtua siitä, että työttömien pätevyydelle ei ole kysyntää työmarkkinoilla. U* on siten kytkettynä N:ään työmarkkinoiden kautta.

Eli jos N kasvatetaan, eli työvoiman määrä kasvaa markkinoilla, ne, joilla ei ole pätevyyttä päätyvät ryhmään U*. Eli N:n kasvu kasvattaa myös U*:ta. Tämä tarkoittaa, että työllisyys ei kasva lineaarisesti N:n mukaan kuten Vartiainen väittää vaan alati pienenevällä kertoimella eli regressiivisesti. Jossain vaiheessa L* ei kaavan mukaan kasva lainkaan tai jopa laskee vaikka N kasvaa.

Tämä trendi voidaan poistaa vain jos kaikkien ryhmän N:n henkilöiden pätevyys olisi haluttu työmarkkinoilla. Se edellyttää selektiivistä eli pätevyysharkintaan perustuvaan työvoiman lisäämistä tai pätevyyskirjon laajentamista.

Suomeksi sanottuna, U* eli rakenteellinen työttömyys ei kasva, jos maahanmuuttajat valitaan osaamisen perusteella tai kamelinpaimennustaidoista tulee kysyttyjä Suomessa.

Vartiainen ei tietääkseeni koskaan ole esittänyt selektiivistä työvoimaperäistä maahanmuuttoa vaan lähtee sitä, että mikä tahansa maahanmuutto eli työvoiman lisääminen, kasvattaa aina työllisyyttä L*. Yllä oleva argumentaatio osoittaa, että sellainen olettamus ei voi pitää paikkansa.

Vartiainen siis puhuu paskaa, suoraan suomeksi lausuttuna.

Tämä on täysin totta. Yritän alla antaa selkokielisen käännöksen siitä, mitä Totti toteaa. Turhia puuttumatta teknisiin termeihin.

Vartiaisen kaava kuuluu siis: L*=N(1-U*), missä L*=trendityöllisyys,U*=rakenteellinen työttömyysaste,N=työvoima. U* ei riipu N:stä. Siis: N:n kasvu lisää L*:ä.

Vartiainen lähtee siitä, että kaikkein tärkeintä on lisätä töissä olevien absoluuttista lukumäärää, riippumatta siitä kuinka monta työtöntä tai alle keskiarvon veroja maksavaa asukasta maassa on.

Esim. vuodelta 2008:
2 531 000(töissä)=2 703 000(koko porukka)*(1-0,064=0,936), jossa 2 703 000 on 15-74 vuotiaat maassa olevat työvoimaan kuuluvat asukkaat.
Suomen väkiluku oli 31.12 2008  5 326 314.

Vertaa tilanteeseen jossa maahamme tulee 500 000 työvoimaan kuuluvaa mamua, jotka ovat kaikki töissä tai tilanteeseen, jossa kaikki 500 000 ovat työttömiä.

Mamut töissä
3 031 000(töissä)=3 203 000(koko porukka)*(1-0,054=0,946), eli työttömyys olisi identtisessä maailmantaloudellisessa tilanteessa prosentin pienempi. (Eri asia halutaanko puolta miljoonaa mamua edes tämän takia, ainakin valtio säästäisi)

Mamut työttöminä
2 531 000(töissä)=3 203 000(koko porukka)*(1-0,079=0,921), eli identtisessä tilanteessa työttömyys olisi 1,5 % korkeampi ja valtion menot sen mukaiset.

Lyhyesti: Tulijoiden täytyy työllistyä paremmin, kuin nykyiset pottunokat, jotta kulut per naama olisivat alhaisemma, eli kaikkien kannalta paremmat.

[tos]

Mutta onko tuo kaava Vartiaisen omaa keksintöä, vai onko tuo peräisin jostain tutkimuksesta?

[Kapseli]

En vain ymmärrä sitä, miten tämä maa selviää siitä pakolaispaineesta, jota niin kovasti halutaan tulevaisuudessa kasvattaa? Kun ajattelen asiaa yksinkertaisesti niin, että tänään yksi, kaksi huomenna jne. niin jokaisen selväjärkisen pitäisi kyetä jatkamaan ajattelua siitä eteenpäin. Jos jo nyt on ongelmia (tosin ne kielletään) niin miten tulevaisuudessa, kun koko mamubisnes on vasta lapsen kengissä?

Yleensä kun vien ystäväpiirissä keskustelun juurikin tuohon pisteeseen, niin ihmisille tuntuu tulevan jonkin asteinen aivojen ylikuormittuminen. En ymmärrä miten kestämme sen, kun raha ei ainakaan toistaiseksi merkittävästi lisäänny.

[Kulttuurirealisti]

Yleensä kun vien ystäväpiirissä keskustelun juurikin tuohon pisteeseen, niin ihmisille tuntuu tulevan jonkin asteinen aivojen ylikuormittuminen. En ymmärrä miten kestämme sen, kun raha ei ainakaan toistaiseksi merkittävästi lisäänny.

Keskustelussa tuota on vähän hankala pyöritellä, vähemmän matemaattisilta ihmisiltä unohtuu tärkeitä lukuja välillä. Pitäisi olla teksti ja laskut koko ajan edessä, missä asiaa on avattu.

Ja onhan se myös rasssistista.