2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[ike60]

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juhana%20Vartiainen%20tyollisyys-22881

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vatt:n ylijohtajan Juhana Vartiaisen mielestä elävä uskomus kotimaisen suosimisen hyödyllisyydestä on väärä.

– Työllisyystilanne perustuu markkinataloudessa työvoiman suuruuteen. Trendinomaisesti työllisyystilanne on yhtä kuin työvoima vähennettynä keskimääräisellä työttömyysprosentin osuudella, Vartiainen kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa julkaistussa kolumnissa.

Hän huomauttaa, että kotimaisten tuotteiden ja palveluiden ostaminen ei kasvata kotimaista työvoimaa. Vartiainen valaisee ajatusta esimerkillä.

– Jos suomalaiset alkaisivat juoda pelkästään kotimaista olutta ulkomaisen sijaan, kotimaisen oluen suurempi kulutus johtaisi korkeampaan oluen tuotantoon ja työllisyys panimoteollisuudessa kasvaisi.

Työntekijät jotka siirtyvät panimoteollisuuteen eivät kuitenkaan ilmestyisi tyhjästä, vaan siirtyisivät sinne muilta aloilta. Tämän muutoksen jälkeen joillakin aloilla olisi vähemmän työvoimaa ja ne kehittyisivät siten heikommin.

– Eikö kasvaneella kysynnällä sitten voi edesauttaa työttömiä löytämään työtä? Vartiainen kysyy.

– Mahdollisesti. Jos se tapahtuu matalasuhdanteessa, kulutuksen kasvattaminen voi väliaikaisesti vaikuttaa työttömyyteen, mutta silloin kun suhdannetilanne palaa normaaliin, on toki vähemmän työvoimaa jäljellä muiden alojen elvyttämiseen, hän vastaa.

Vartiainen suosittaa pienelle taloudelle erikoistumista. Jos pieni talous perustuu suureen viennin ja tuonnin osuuteen, silloin ulkomainen tuontiyrityksen perustaja tekee aina myös palveluksen kotimaiselle vientiyritykselle.

Vartiainen muistuttaa, että kalliin kotimaisen tuotteen vaihtaminen halpoihin ulkomaan tuotteisiin edistää kotimaan menestystä ja vapauttaa resursseja viedä korkean teknologian tuotteita, joissa on mahdollisuus erikoistua.

– Joten, jos pidät kotimaisista tuotteista ja palveluista, kuluta niitä ilolla – mutta älä kuvittele että tekisit isänmaalle jonkun suuremman palveluksen, Vartiainen kirjoittaa.

Tämä kuulostaa taas ihan Vartiasen logiikalta

Aikaisemmin kuvittelin, että Vartiainen puhuu höpöjä jotta saisi toteutettua jotain poliittista agendaa, mutta näyttää siltä että hän onkin tosissaan.

Mistä päästä tässä nyt alkaisi? Ensinnäkin kotimaisen tuotteen ostaminen ei paranna työllisyyttä, jos jo vallitsee täystyöllisyys. Tällöin tosiaan pätisi, että uuden ihmisen työllistäminen panimoalalle veisi työntekijän joltain muulta alalta (tosin täystyöllisyyden vallitessakin kotimaisen tuotteen ostamisella olisi hyviä puolia: se tasapainottaisi vaihtotasetta, tulisi lähempää ja olisi siis luonnonvaroja ajatellen luultavasti parempi jne.). Mutta milloin meillä on viimeksi vallinnut täystyöllisyys - siis tilanne että kaikki jotka ylipäätään voivat työllistyä ovat työllistyneet, lukuunottamatta pientä talouden kitkasta johtuvaa väliaikaistyöttömien porukkaa? 80-luvulla? Pitkän aikaa meillä on vallinnut suurtyöttömyys noususuhdanteessakin. Nyt meillä on satojen tuhansien ihmisten työvoimareservi, josta takuulla löytyy riittävästi ihmisiä panimoihin ja vaikka mihin muualle. Saattaa olla että osa kotimaisten tuotteiden kysynnän kautta työllistyvistä vain vaihtaa työpaikkaa, mutta iso osa työllistyvistä on oikeasti työttömiä. Lisäksi ne työpaikan vaihdotkin aiheuttavat siinä vaihtajan entisessä yrityksessä yleensä työvoimapulan, johon voidaan ottaa vaikka joku vähemmän kokemusta omaava tai vaikkapa tällä hetkellä työtön mutta muuten asiallinen heppu.

Toiseksi Vartiainen ei ota huomioon sitä, että kaikki eivät voi tehdä kaikkia töitä. Vaikka joku voikin työllistyä panimoalalle, hän ei välttämättä osaisi tehdä, suunnitella tai valmistaa korkean teknologian tuotteita. Kotimarkkinayritykseen työllistyvä ei välttämättä ole pois korkean teknologian vientiyrityksen työvoimapotentiaalista edes täystyöllisyyden vallitessa.

Kolmanneksi se vientiyrityskin voi saada kotimaan kysynnästä tarpeellista liikevoittoa eli pääomaa jolla se voi tehdä niitä ulkomaan valloituksiaan. Pikemminkin Suomen kotimarkkinoiden pienuus on monelle pienelle kasvupotentiaalia omaavalle yritykselle kanto kaskessa.

Neljänneksi, kuvitteleeko Vartiainen että nyt vallitsisi korkea- eikä matalasuhdanne?

Ja niin edelleen.

Ehkä on hyvä että Vartiainen tuntuu viettävän niin paljon aikaa medialle kommentoiden. Kun hänen ajattelunsa taso on tuota, hän saattaisi vain sekoittaa ja häiritä VATTin toimintaa jos puuttuisi siihen enemmän.

[Roope]

Kesäkevennys Kokoomuksen suunnalta:

Teknologian kehitys yllättää

Teknologia kehittyy, halpenee ja kutistuu eksponentiaalisesti. Vuonna 1997 supertietokone ASCI Red maksoi miljoonia ja oli pinta-alaltaan suurempi kuin omakotitalo.

Nykyään voi ostaa 450 eurolla suorituskyvyltään tehokkaamman PS4-pelikonsolin, joka mahtuu television viereen.

Olemme tottuneet siihen, että koneet korvaavat tai tukevat ihmisiä voimaa vaativissa töissä, mutta ne pystyvät tulevaisuudessa samaan älyä vaativissa töissä. Australialainen Patrick Stevedores korvasi ahtaajansa roboteilla tänä vuonna. CNN ja Kauppalehti uutisoivat robottien vievän työt lakimiehiltä.

On syytä muistaa, etteivät robotit vain vie työpaikkoja. SAK:n verkkosivuilla ay-raati kommentoi robottien keventäneen töitä.

Kun puhutaan työpaikkojen luomisesta, pitäisi puhua palkkakulujen lisäämisestä, sillä menestyvien yritysten tavoitteena on tarjota tuotteensa tai palvelunsa mahdollisimman halvalla ja pienin kustannuksin, mikä johtaa robottien yleistymiseen työpaikoilla niiden kehittyessä ja halventuessa.

Tulevaisuudessa robotit tekevät rahaa ja ihmiset luovat palveluja, mutta poliitikot eivät tunnu ymmärtävän tämän aiheuttamaa muutospainetta koulutusjärjestelmälle, vaan he keskittyvät julkisessa keskustelussa oppiaineiden tuntimääriin ja pakollisuuteen.

Robotiikka on kuulunut Etelä-Korean kansallisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin vuodesta 2003. Muun muassa Ranskalla, Yhdysvalloilla ja EU:lla on robotiikkaohjelma. Stubbin hallituksen ohjelma ei maininnut robotiikkaa sanallakaan.

Roboteilla olisi mahdollisuus parantaa julkisen sektorin tuottavuutta ja palveluita, mutta Suomen tarvitsee uusia lainsäädäntöään pysyäkseen teknologisen kehityksen mukana.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee viisi vuotta kestävää kokeilulakia ilman kuljettajaa liikkuville robottiautoille.

Hollanti pyrkii saamaan robottikuorma-autot liikenteeseen viidessä vuodessa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen on useaan otteeseen vaatinut maahanmuuton kasvattamista talouskasvun lisäämiseksi.

Voisimmeko kokeilla myös robotteja?

Veijo Tikka, Kouvolan Seudun Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja, Kouvola

Kymen Sanomat 23.7.2014

[huhha]

Juhana Vartiaisen mukaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden suosimisella ei ole merkitystä työllisyystilanteeseen.

Ei Vartiainen ihan täyttä puppelia puhu, mutta jännä juttu miten työvoiman kitka voi joskus olla ongelma ja joskus taas ei: Maahanmuuttajan tulo työvoimamarkkinoille (joilla markkinoilla on muuten paljon tukia jotka on tarkoitettu suomalaisten työllistämiseksi, sivuhuom.) ei aiheuta ongelmia vaan tilanne relaksoituu välittömästi siten, että kantaväestölle löytyy vähintään yhtä hyvät työpaikat kuin aikaisemminkin. Jos taas suositaan suomalaista ja näin työllistetään väkeä panimoteollisuuteen, nämä työläiset ovat ikuisesti sidottuja mäskipannun kuuraamiseen eivätkä ymmärrä vaihtaa alaa kun Lapista löytyy tuottoisin kultakaivos tuhanteen vuoteen...

Nyt saatan puhua takapuolestani (minulla on kovin heikko käsitys talousteorioista), mutta minusta on jokseenkin selvää, että mitä pienempi ja kansainvälisestä kaupasta riippuvaisempi valtio on, sitä enemmän se muistuttaa henkilökohtaista taloutta. Näin etenkin jos valtiolla ei ole omaa rahapolitiikkaa, kuten Suomellakaan ei ole. Tämän analogian hengessä jokainen voi miettiä kumpi kuullostaa potentiaalisen työnantajan tai pankinjohtajan korvaan paremmalta, kun nämä kysyvät mitä Henkilö on tehnyt puolivuotisen työttömyysjaksonsa aikana:

• Elvytin talouttani yhteistyössä Salamaluotto oyn kanssa.
• Tein itselleni metsurinhommia parin tonnin edestä metsäpalstallani, vaikka ei tuo ihan omaa alaa sivuakaan.

[Iloveallpeople]

Twitterissähän Vartiainen pari päivää sitten myönsi vihaavansa suomalaista yhteiskuntaa, joten ei ihme, jos hän pyrkii neuvoillaan tuhoamaan sen.

[Roope]

Juhana Vartiainen: Tulevaisuus on metropolien

Euroopan integraatio, talouden globalisaatio ja julkistalouden rahoitustarpeet pahenevan huoltosuhteen oloissa ovat pakottaneet suomalaiset monenlaisiin uudelleenarviointeihin.

Moni äänestäjä ja siksi moni poliitikkokin kakistelee ilmeisiä uudistuksia, kuten eläkeiän nostoa tai maahanmuuton rohkaisemista, vaikka nämä ovat taloudellisen analyysin valossa hyödyllisiä sopeutumiskeinoja.

[...]

...logistiikan solmukohtaan perustuvien kaupunkien kohtalo on kurja. Tämän perustelee vakuuttavasti yksi maailman arvostetuimmista kaupunkitutkijoista, Harvardin professori Edward Glaeser (Triumph of the city, 2011). Detroitin kohtalo toimii varoittavana esimerkkinä.

Suuret metropolit toimivat myös maahanmuuton imureina, joiden ansiosta eri puolilta maailmaa muuttaville syntyy omaa pärjäämistä tukevia lähiyhteisöjä. Esimerkiksi suur-Tukholma ja Berliini ovat kulttuurisen monipuolisuuden varassa kasvavia ideakattiloita, joille voi ennustaa valoisaa tulevaisuutta.

[...]

Kaikkien ei tarvitse muuttaa kaupunkeihin, vaan paljon saavutettaisiin jo sillä, että nykyiset kaupungit rakennettaisiin järkevämmin. Maahanmuuttoa olisi rohkaistava ja asuntopolitiikkaa muutettava niin, että syntyisi nykyistä toimivammat ja suuremmat yksityiset vuokramarkkinat.

Suomen Kuvalehti 25.7.2014

Ettei Vartiainen sittenkin nauraisi partaansa, kun keksii näitä juttujaan.

[Rändöm]

Twitterissähän Vartiainen pari päivää sitten myönsi vihaavansa suomalaista yhteiskuntaa, joten ei ihme, jos hän pyrkii neuvoillaan tuhoamaan sen.

Pienellä silmäyksellä tosiaan vaikuttaa aikamoiselta kukkahattusedältä. Löytyy vuodatusta sorretuista mustalaisista, prostituution kieltämistä, mamuhehkutusta jne. Semmoinen epeli.

[huhha]

Juhana Vartiainen: Tulevaisuus on metropolien

Moni äänestäjä ja siksi moni poliitikkokin kakistelee ilmeisiä uudistuksia, kuten eläkeiän nostoa tai maahanmuuton rohkaisemista, vaikka nämä ovat taloudellisen analyysin valossa hyödyllisiä sopeutumiskeinoja.

...

Esimerkiksi suur-Tukholma ja Berliini ovat kulttuurisen monipuolisuuden varassa kasvavia ideakattiloita, joille voi ennustaa valoisaa tulevaisuutta.

Suomen Kuvalehti 25.7.2014

Ettei Vartiainen sittenkin nauraisi partaansa, kun keksii näitä juttujaan.

Tuohan alkaa jo olla patologista. Ei sillä, etteikö itse kukin pohtisi kaikkea maahanmuuton näkökulmasta (kyseessä on kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittävimmästä asiasta), mutta kun mies on lisäksi aivan totaalisen ulalla asian suhteen.

A-studioon pitäisi saada Tino Sanandaji ja Vartiainen nokat vastakkain. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi kun ruotsalainen mamu iskee talousnerolle jauhot suuhun. Mutta eipä tällaiset tule Ylelle mieleen.

[Roope]

Juha Kostiainen: Kuka saa muuttajat? Tampere voisi tavoitella 200 000:tta

Tampere voi tavoitella isoa kasvua ja ryhtyä oikeaksi kaupungiksi. Puheet Suomen kakkoskeskuksesta pitää unohtaa: ei Milanokaan halua olla Italian kakkonen, vaan muodin ja designin maailman kärkeä.

Vuoteen 2030 mennessä 500 000 suomalaista muuttaa kaupunkeihin, mikäli seuraamme suurin piirtein Ruotsin kaupungistumista. Lisäksi maahanmuutto todennäköisesti – ja toivottavasti – lisääntyy. Kiinnostavaa on, mikä kaupunki saa nämä ihmiset, jotka monin tavoin hyödyttävät tulevan kotikaupunkinsa kehitystä.

Tampereen seudulla asuu nyt noin 370 000 asukasta, joista Tampereen kaupungissa 220 000.

Tampereen seudun väestö on viime vuosina kasvanut reilulla prosentilla vuodessa. Kuten lentokoneen ikkunasta voi hyvin havaita, seutu ei silti näytä erityisen kaupunkimaiselta.

Mitäpä jos ryhdyttäisiin oikeaksi kaupungiksi?

Mainitusta 500 000 tuhannesta kaupungistujasta Tampere voisi tavoitella 200 000:tta, päälle esimerkiksi 50 000 maahanmuuttajaa. Silloin vuonna 2030 seudulla asuisi 620 000 asukasta. Se olisi puolet nykyisestä pääkaupunkiseudusta.

[...]

Mikäli haluamme pitää yllä nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa väestön ikääntyessä, yritystoiminnan rakennemuutoksen pitäisi olla nykyistä nopeampaa ja kaupunkien innovaatioympäristöjen entistä vetovoimaisempia.

[...]

Kasvavan Tampereen on entistä helpompi houkutella osaajia ja investoijia kansainvälisesti.

Puheet Suomen kakkoskeskuksesta kannattaa unohtaa: ei Milanokaan pyri Italian kakkoskeskukseksi, vaan muodin ja designin kärkeen maailmassa.

Elinkeinopolitiikassa pitää invest promotion -toiminta ja kasvuyritysten oman pääoman rahoitus saada parempaan kuntoon. Jälkimmäisessä täytyy olla mukana ahnetta ja osaavaa yksityistä pääomaa, jota voidaan houkutella epäsymmetrisellä voitonjaolla.

Se tarkoittaa, että yksityinen sijoittaja on voitonjaossa etusijalla. Oulu kokeilee tällaista mallia. Singaporessa on käytössä vielä radikaalimpi malli. Siellä yksityinen sijoittaja saa ostaa menestyneistä yrityksistä julkisen toimijan ulos alkuperäisellä arvolla lisättynä pääoman korolla. Kasvun ja työllisyyden kautta yhteiskunta saa hyödyn ja yksityinen on jakamassa riskiä.

Kirjoittaja on YIT Oyj:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja ja Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti.

Aamulehti 9.8.2014

Kokoomuksen Kostiainen nojaa Vartiaisen lailla bkt-uskontoon, eli että pelkkä muuttajien määrän mahdollisimman raju kasvattaminen johtaa automaattisesti valoisaan tulevaisuuteen. No, aivan varmasti ainakin YIT Oyj kiittäisi ja kumartaisi saamistaan valtavista infraurakoista.

Kostiaisen taloustermi "epäsymmetrinen voitonjako" sopii soveltaen myös ruotsalaisen ja suomalaisen maahanmuuttopolitiikan yhteyteen. Maahanmuuttaja on yhteiskunnalle keskimäärin nettokustannus, mutta toisaalta sellaista maahanmuuttajaa ei olekaan, josta ei jokin taho hyötyisi taloudellisesti. Siksi esimerkiksi rakennusyhtiön johtaja toivoo tietysti maahanmuuton lisääntyvän. Maahanmuuton yhteydessä voitaisiinkin puhua radikaalisti epäsymmetrisestä voitonjaosta.

[Roope]

Pääkirjoitus: Ikääntyvä väestö on haaste erityisesti Suomen taloudelle

Ihmiskunnalla on syytä iloita ihmisten elinajanodotteiden pitenemises­tä. Luottoluokittaja Moody's näkee kuitenkin tuoreessa raportissaan asian kylmän taloudellisesta näkökulmasta. Ikääntyvä väestö on seuraa­vien 20 vuoden aikana raskas talouden jarru Suomelle ja suurelle joukol­le muita maita.

Yhdysvaltalainen Moody's arvioi luottokelpoisuusluokituksissaan Suo­men vielä korkeimpaan AAA-luokkaan. Väestöraportissa Suomi päätyy kuitenkin "superikääntyneiden" maiden joukkoon. Arvioitu vuosittainen talouskasvu on seuraavat viisi vuotta vajaan prosentin ja sen jälkeen vie­lä hitaampaa.

Moody's ei ole ennustaja vaan luottoluokittaja, joka muun muassa antoi korkeat luotettavuusarviot monille yhdysvaltalaispankkien arvopapereil­le ennen vuonna 2007 käynnistynyttä finanssikriisiä. Raportti ikääntyvis­tä talouksista antaa kuitenkin vankkaa tietopohjaa, kun arvioidaan, mi­tä asialle pitäisi tehdä. Työikäisen väestön määrän kehitys kahden vuosi­kymmenen aikavälillä on vastaansanomatonta, mutta politiikastaan maat päättävät itse.

[...]

Moody'sin ehdottamissa vastatoimissa ei ole mitään uutta Suomen kes­kustelulle: työllisyysastetta pitää korottaa, tarvitaan maahanmuuttoa, ja tuottavuutta pitää parantaa.

Mielenkiintoinen havainto on se, että Ruotsin ennustettu kehitys on mel­ko tasaista ja parempaa kuin Suomessa. Samalla Koreaa, Singaporea ja Kiinaa uhkaa romahdus. Tasaisen kehityksen malli voittaa selvästi talou­den tiikerinloikat.

Helsingin Sanomat 11.8.2014

Raportti: Moody's: Aging will reduce economic growth worldwide in the next two decades 6.8.2014

Mitä lie Moody's tarkalleen ehdottanut, kun en viitsi rekisteröityä raportin lukeakseni, mutta pelkästään maahanmuuttoa lisäämällä ei voi juurikaan parantaa taloudellista huoltosuhdetta. Päinvastoin, nopein ja helpoin tapa taloudellisen huoltosuhteen parantamiseksi olisi valikoivampi maahanmuutto, sellaisen maahanmuuton jyrkkä vähentäminen, joka aiheuttaa eniten kustannuksia yhteiskunnalle. Koulutettujen ihmisten tehokkaampi houkuttelu olisi toki plussaa, mutta vaikutukset ovat sillä saralla sittenkin melko marginaalisia.

Väestöllistä huoltosuhdetta parantava massamaahanmuutto taas on käytännössä taloudellista huoltosuhdetta heikentävää. Kuten Ruotsissa, jolle Moody's ennustaa pääkirjoituksen mukaan kehityksestä "mel­ko tasaista ja parempaa kuin Suomessa". Ennuste voi toteutua, mutta ei Ruotsin nykyisen maahanmuuton laadun ja määrän ansiosta, vaan siitä huolimatta.

[Onnikka]

Maahanmuuttaja on yhteiskunnalle keskimäärin nettokustannus, mutta toisaalta sellaista maahanmuuttajaa ei olekaan, josta ei jokin taho hyötyisi taloudellisesti. Siksi esimerkiksi rakennusyhtiön johtaja toivoo tietysti maahanmuuton lisääntyvän.

Näistä voisi innokkaimmista eri yhtiöitten johtajista tehdä listaa vähäsen. Että osaisi tuotteita ostaessaan vähän varoa heitin tuotteita.
Josko listan nimi olisi vaikka "Maahanmuuttajiin myönteisimmin suhtautuvat" ja jonkinlainen palkinto vielä parhaalle antirasistille tai antifasistille niin sehän olisi oikein hieno ja julkaisukelpoinen lista eikä vihapuheita.
Firmoilla kun on rahaa ja sen myötä vaikutusvaltaa, ovat merkityksellisempiä kuin jokin yksittäinen pikkupolitiikko tms.

[Roope]

Juhana Vartiaisella on otsaa kirjoittaa Höblään Ruotsin taloudesta ja hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta ottamatta kantaa pääministeri Reinfeldtin runsaasti huomiota saaneeseen puheeseen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Reinfeldthän myönsi, ettei ruotsalaisilla ole lähivuosina varaa julkisen sektorin parannuksiin, sillä ylimääräiset verorahat ohjataan nykymaahanmuuton kustannuksiin.

Vartiainen ylistää kirjoituksessaan Reinfeldtin hallituksen talouspolitiikkaa, mutta ounastelee vallan vaihtuvan vaalien jälkeen. Maahanmuuton Vartiainen mainitsee vain kerran kehuessaan, kuinka Ruotsi on "vuosisadan matalasuhdanteessa" nostanut työllisyysastetta huolimatta "työmarkkinoille virranneista maahanmuuttajista ja henkilöistä, joiden työllistyvyys on suhteellisen heikkoa". Vartiainen ei siis voinut edes sanoa suoraan, että juuri maahanmuuttajat ovat niitä suhteellisen vaikeasti työllistyviä, kuten tilastotkin osoittavat. Ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien työllisyysaste on pysynyt viime vuodet samalla heikolla tasollaan, kun taas keskimääräisen työllisyysasteen nousu on ollut ruotsalaisten ja eurooppalaisten ansiota.

Vartiainen piikittelee suomalaisia sosialidemokraatteja mainitsemalla, että ruotsalaiset sosialidemokraatit vähättelevät hallituksen osuutta myönteisessä työllisyyskehityksessä sanomalla, että se on ollut automaattinen seuraus työvoiman tarjonnan kasvusta. Niinpä niin, Vartiainen myhäilee, työllisyys kasvaa kun työvoiman tarjonta kasvaa, mitä taas suomalaiset sosialidemokraatit eivät suostu millään myöntämään. Asian kääntöpuoli on kylläkin se, että erityisen suuri osuus rajojen yli Ruotsiin tulevasta "työvoimasta" kasvattaa työttömien ja työvoiman ulkopuolelle jäävien määrää, joten maahanmuuton kautta saatu työllisten kasvu ei riitä rahoittamaan maahanmuuton aiheuttamia lisääntyneitä kustannuksia. Yksi tapa tarkastella tilannetta on todeta tilastoista, että ulkomailla syntyneiden maksamat tuloverot ovat keskimäärin vain 55 prosenttia Ruotsissa syntyneiden tuloveroista. Ero olisi vielä huomattavasti suurempi, jos verrattaisiin kantaväestön ja muualta kuin länsimaista saapuneiden maksamia tuloveroja.

Vartiaisen mukaan sosialidemokraattien puheenjohtaja ja todennäköinen tuleva pääministeri Stefan Löfvén on luvannut painaa Ruotsin työttömyysasteen Euroopan pienimmäksi. Tämä onnistuu Vartiaisen mielestä vain jatkamalla rakenneuudistuksia. Vartiainen ei tule maininneeksi, että työttömyyttä on käytännössä mahdoton saada niin alas (7,9 % => 4,9 %), ellei työttömiä maahanmuuttajia saada joko töihin tai pois Ruotsista. Demareilla ei ole keinoja kumpaankaan. Todennäköisesti he vain kasvattavat työelämän ulkopuolelle päätyvien maahanmuuttoa ja heidän yhteiskunnalle aiheuttamiaan kustannuksia.

Hbl: Juhana Vartiainen: Riksdagsval och kontinuitet 1.9.2014

e: työelämä => työvoima

[Roope]

Juhana Vartiainen twiittailee työllisten määrän kasvusta kertovia ruotsalaisia tilastoja, joiden hän antaa ymmärtää todistavan sikäläisen maahanmuuton hyödyllisyyden. Tarkempi tutustuminen osoittaa jotain muuta.

juhana vartiainen @filsdeproust   2 Sep 2014

Ruotsin työllisten määrä kasvoi 62 tuhannella 2013:II-2014:II, pääosin ulkomailla syntyneiden työllisyyskasvua. http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistik-efter-amne/Arbetsmarknad/Arbetskraftsundersokningar/Arbetskraftsundersokningarna-AKU/23265/23272/Behallare-for-Press/376359/ ...

https://twitter.com/filsdeproust/status/506705559396319232

Ei sentään "pääosin", mutta melkein puolet, mikä kuulostaa sekin äkkiseltään varsin mukavalta. Työllisten määrän kasvusta (62 000) vuoden takaiseen verrattuna oli reilut 40 prosenttia (26 000) ulkomailla syntyneiden osuutta. Eli Ruotsissa menee hyvin, ja se on maahanmuuton ansiota? No, ei ihan.

Saman tilaston (s. 28) mukaan työttömien määrän kasvu johtuu kokonaan maahanmuuttajista. Vuodessa 19 000 ulkomailla syntynyttä työtöntä enemmän, kun samaan aikaan Ruotsissa syntyneiden työttömien määrä laski 17 000 hengellä. Samoin työvoiman ulkopuolella olevien ulkomailla syntyneiden määrä kasvoi 5 000 hengellä, kun taas Ruotsissa syntyneiden määrä laski vastaavasti 21 000 hengellä.

Ruotsissa syntyneet:
36 000 enemmän työllistyneitä, mutta lisäksi
17 000 vähemmän työttömiä
21 000 vähemmän työvoiman ulkopuolella

Ulkomailla syntyneet:
26 000 enemmän työllistyneitä, mutta lisäksi
19 000 enemmän työttömiä
5 000 enemmän työvoiman ulkopuolella

Siitä sitten ynnäämään, mitä tällaiset luvut tarkoittavat kansantaloudelle, etenkin kun ulkomailla syntyneiden tulot ja heidän maksamansa tuloverot ovat huomattavasti pienemmät kuin Ruotsissa syntyneillä.

Vielä loppukevennys Vartiaiselta:

juhana vartiainen ‏@filsdeproust 29 Aug 2014

Swedish expert tells me how Iraqi refugees in Sweden help Swedish companies establish themselves in the Middle East. Finns take note.

https://twitter.com/filsdeproust/status/505305442067968000

[Mika]

Tämä pelle (J. Vartiainen) ei todellakaan ansaitsisi omaa keskusteluketjua. On todella hämmästyttävää, että maailmasta löytyy niin typeriä tahoja, jotka rekrytoivat tällaiset omille palkkalistoilleen huomattavaa korvausta vastaan,

[Golimar]

Koska ne maahanmuuttajat ovat siunaus niin miksi me suomalaiset emme jakaisi sitä siunausta suomenruotsalaisten kanssa?
Ehdotan että tästä päivästä lähtien kaikki maahanmuuttajat ja varsinkin turvapaikanhakijat lähetetään ruotsinkielisille alueille.

[Jaska Pankkaaja]

Tämä pelle (J. Vartiainen) ei todellakaan ansaitsisi omaa keskusteluketjua. On todella hämmästyttävää, että maailmasta löytyy niin typeriä tahoja, jotka rekrytoivat tällaiset omille palkkalistoilleen huomattavaa korvausta vastaan,

Vartiainen on Puolueen verovaroilla palkkama tuholainen, vain yksi monien joukossa. Aivan sama onko "sossu" tai kokkeli, täysin samaa paskaa hieman eri vaalihöpöllä ja henkilöillä.

[Roope]

Tämä pelle (J. Vartiainen) ei todellakaan ansaitsisi omaa keskusteluketjua.

Hyvinkin ansaitsee.

juhana vartiainen ‏@filsdeproust  24 Aug 2014

KI: Skyll inte underskott på flyktingarna #aftonbladet http://www.aftonbladet.se/nyheter/article19417174.ab ...

https://twitter.com/filsdeproust/status/503605893976444928

Vartiainen linkittää edellisen työnantajansa edustajan pääministeri Reinfeldtin pakolaispuheesta esittämään kritiikkiin. Konjunkturinstitutetin "ennustejohtaja" Jesper Hansson ihmettelee, miksi Reinfeldt otti puheeksi pakolaisten aiheuttamat kustannukset, sillä ne eivät ole hänestä mikään erityinen syy säästää muualta. Hanssonin mukaan hallitus ei ole myöskään ottanut huomioon, että "osa pakolaisista saa töitä neljässä vuodessa, vuonna 2018, mikä tarkoittaa lisää verotuloja".

Totta tavallaan tuokin, mutta silloin puhutaan verotuloina ehkä promillen murto-osista verrattuna jatkuvasti paisuviin kustannuksiin. Migrationsverket nimittäin ennustaa Ruotsiin tulevan vuosina 2015-2018 jopa 321 000 turvapaikanhakijaa. Sekin on optimististen premissiensä vuoksi luultavasti liian varovainen arvio. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ruokkii Ruotsissa lähivuodet itseään, ja sitten se ruokkii myös muuta maahanmuuttoa: omaisten muuttoa, avioliittoja ja laitonta siirtolaisuutta.

Aftonbladet: KI: Skyll inte underskott på flyktingarna 24.8.2014

[kyllästynyt]

Tässä professori sanoo, jotta työvoiman tarjonnan (maahanmuuton) lisääminen on "hyvin vaarallista"
http://areena.yle.fi/radio/2344739?start=20m16s (20m16s)

Ja tässä Vartiainen (saa) taas toistaa samat höpinänsä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa
http://areena.yle.fi/radio/2328758

[Kni]

Ja tässä Vartiainen (saa) taas toistaa samat höpinänsä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa
http://areena.yle.fi/radio/2328758

Kannattaa kuunnella jos on ongelmia alhaisen verenpaineen kanssa.

Suomeen kannattaa hankkia lisää maahanmuuttajia, jotta talouskasvu kohenee. Mitä enemmän on työnhakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita. Näin väittää VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen. Miten taloustutkimus ja arkijärki voivat olla syvässä ristiriidassa?

[Roope]

Vastinetta persuille

PERUSSUOMALAISTEN valtuutetut Kimmo Heinonen ja Ilpo Heltimoinen kritisoivat mielipidekirjoituksessaan (Vartti 31.8) Lappeenrannan kaupungin tavoitetta edistää työhön perustuvaa eli työperäistä maahanmuuttoa.

Kirjoituksessa he piirtävät varsin kapean kuvan siitä, millä tavalla meidän tulisi suhtautua maahanmuuttajiin. Samalla he ehkä tarkoituksenmukaiseksi asettavat vastakkain suomalaisten työllistymisen osoittaen sormella maahanmuuttajia asenteella "ne vie meitin työpaikat".
Työperäisestä maahanmuutosta keskusteltaessa olennainen fakta on se, että työn määrä ei ole vakio. Oikein toteutettu maahanmuuttopolitiikka lisää työikäisten ja työkykyisten määrää yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa lisää yritteliäisyyttä, lisää kulutusta ja lisää työpaikkoja.

Tämän tosiasian perusteella mm. useat yhteiskunnalliset vaikuttajat kuten Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara ovat ehdottaneet maahanmuuton tuntuvaa kasvattamista talouskasvun luomiseksi.
Lappeenrannan strateginen linjaus työperäisen maahanmuuton kasvattamiseksi on mielestäni oikea. Me tarvitsemme lisää osaajia maakuntaan ja toivotan kaikki työtä tekevät ja yritteliäät tervetulleeksi Lappeenrantaan.

Maahanmuuttajien yritteliäisyydestä on jo hyviä esimerkkejä. Kaupungin osin rahoittaman, maahanmuuttajien yrittäjyyttä tukevan Mammutti-hankkeen tulokset kertovat parin vuoden aikana 19 uuden yrityksen syntymisestä. Mielestäni varsin vakuuttava luku todistamaan, että uutta työtä voidaan synnyttää oikeilla toimilla.

Lopuksi voisi ehkä vielä todeta sen, että Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelee kansainvälisiä opiskelijoita yli 60 maasta. Kaupunkimme on siis varsin kansainvälinen.
Toivottavasti moni näistä opiskelijoista kokee Lappeenrannan hyväksi paikaksi elää ja yrittää. Kansainvälistä start up -yrityskulttuuria Lappeenrantaan! Olisiko vastakkainasettelua parempi tavoite kasvavalle yliopistokaupungille?

Tuomas Telkkä
kaupunginvaltuutettu (kok)
Lappeenranta

Vartti Etelä-Karjala 4.9.2014

Telkkä kirjoittaa työperäisestä maahanmuutosta, mutta Vartiainen kannattaa ylipäätään maahanmuuton volyymin kasvattamista, jonka pitäisi johtaa automaattisesti positiiviseen kierteeseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Vartiainen ajaa maahanmuuton rajoitusten eli laadunvarmistuksen poistamista. Tällainen politiikka voi kyllä lisätä jonkin verran matalapalkka-alojen työpaikkoja, mutta niistä kertyvä vaatimaton verotulojen lisäys ei mitenkään kata lisääntyvien tulonsiirtojen tarvetta, muista kielteisistä seurauksista (mm. harmaan talouden ja työelämään liittyvän rikollisuuden kasvu) puhumattakaan.

[kkatajis]

Kaupungin osin rahoittaman, maahanmuuttajien yrittäjyyttä tukevan Mammutti-hankkeen tulokset kertovat parin vuoden aikana 19 uuden yrityksen syntymisestä. Mielestäni varsin vakuuttava luku todistamaan, että uutta työtä voidaan synnyttää oikeilla toimilla.

Kyllä hankkeella oikea nimi jos ajatellaan sen kustannuksia joita se aiheuttaa (noh en ole varma onko näin, mutta veikkaisin) 

[Onkko]

Katsotaas.

http://www.businessinnovations.fi/fi/Yhteistyo/Mammutti

MAMMUTTI

Maahanmuuttajien yrittäjyys ja työllistyminen

Toteutusaika:    1.5.2012 – 30.4.2014

2v ja 19 yritystä. onhan se lähes yritys/kk.

Ja tuosta 19....

https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S12056

Tuon mukaan 16.

Ja en löydä tuota luvattua mammutti sivustoa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 629
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 504
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 357 679
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 258 224

Eli 258000 / 16 on 16k ja risat per yritys ja koska tuo on suunniteltu "2. Toimivan maahanmuuttajataustaisen yrittäjän tuki
- Yrittäjänä toimivat maahanmuuttajat (pääasiassa mikroyrityksiä): hankkeen kehittämis- ja tukitoimenpiteet toimiville yrityksille" niin menee hetki ennenkuin on maksettu.

[Trendkill]

Katsotaas.

http://www.businessinnovations.fi/fi/Yhteistyo/Mammutti

MAMMUTTI

Maahanmuuttajien yrittäjyys ja työllistyminen

Toteutusaika:    1.5.2012 – 30.4.2014

2v ja 19 yritystä. onhan se lähes yritys/kk.

Ja tuosta 19....

https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S12056

Tuon mukaan 16.

Ja en löydä tuota luvattua mammutti sivustoa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 629
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 504
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 357 679
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 258 224

Eli 258000 / 16 on 16k ja risat per yritys ja koska tuo on suunniteltu "2. Toimivan maahanmuuttajataustaisen yrittäjän tuki
- Yrittäjänä toimivat maahanmuuttajat (pääasiassa mikroyrityksiä): hankkeen kehittämis- ja tukitoimenpiteet toimiville yrityksille" niin menee hetki ennenkuin on maksettu.

Puhumattakaan siitä, että mitä näille yrityksille tapahtui perustamisen jälkeen. Eihän yrityksen perustaminen ole mitenkään vaikea homma. Pelkkä perustettujen yritysten määrä ei voi olla mikään itseisarvo.

[Roope]

Ja tässä Vartiainen (saa) taas toistaa samat höpinänsä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa
http://areena.yle.fi/radio/2328758

Ajankohtainen Ykkönen: Talouskasvu tarvitsee maahanmuuttajia 4.9.2014

Suomeen kannattaa hankkia lisää maahanmuuttajia, jotta talouskasvu kohenee. Mitä enemmän on työnhakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita. Näin väittää VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen. Miten taloustutkimus ja arkijärki voivat olla syvässä ristiriidassa?

Juhana Vartiainen:
1:30 Pakolaisia vain pieni osa, mahtaako olla kymmentäkään prosenttia
2:30 Maahanmuuttajat sopivan ikäisiä, 20-30v, joten hyödymme osaamistasosta riippumatta
2:55 Työllistyvät ihan itsestään
3:20 Kun työvoima kasvaa, se työllistyy
3:50 Kun työvoima kasvaa 10 prosentilla maahanmuuton vuoksi, muutamassa vuodessa työllisten ja työttömien määrä on kasvanut 10 prosentilla, mikäli maahanmuuttajat eivät ole ominaisuuksiltaan ihan erilaisia kuin kantaväestö
4:40 Jos täällä on osaavia ihmisiä, niin kyllä kansainvälisetkin yritykset sen näkee ja tulee tänne
5:30 Ruotsalainen selvitys: työllisyys kasvaa yksyhteen työvoiman kasvun kanssa
6:30 Ei voida aktiivisesti hankkia Suomeen 20-40-vuotiaita, mutta voidaan luoda olosuhteet, että tänne on houkuttelevaa tulla
6:50 Yrityksille vapaus rekrytoida kaikkialta maailmasta kuten Ruotsissa, automaattinen työlupa
14:25 Ruotsi-Suomi-vertailu: Meillä työikäisen väestön määrä kääntynyt laskuun, Ruotsissa näin ei ole käynyt, koska isompi maahanmuuttajavirta. Ruotsissa työllisten määrä kasvanut vuoden 2009 jälkeen, toisin kuin Suomessa, vaikka on taantuma.
15:30 "En aja mitään, en halua mitään. En ole poliitikko."
16:50 Valtiolta matalapalkkatukea työllistämiseen
30:00 Ruotsissa vapaampi yritysten rekrytointi kaikkialta maailmasta ja suhtauduttu suopeammin maahanmuuttoon. Työllisyyden kasvusta vuoden 2010 jälkeen noin puolet ulkomailla syntyneiden työllisyyden kasvua.

Vartiainen vähättelee pakolaisten osuutta maahanmuutossa, vaikka hänen esikuvana pitämässään Ruotsissa humanitaarista maahanmuuttoa on paljon enemmän kuin työperäistä maahanmuuttoa. Sitä paitsi näiden ryhmien rajat ovat siellä yhä häilyvämmät. Ruotsin työlupauudistuksen jälkeen hylätyt turvapaikanhakijatkin voidaan lukea työperäiseksi maahanmuutoksi, jos he voivat esittää viranomaisille saaneensa Ruotsista jonkinlaisen työpaikan.

Emme tosiaankaan hyödy maahanmuutosta "osaamistasosta riippumatta". Vaikka osa maahanmuuttajista "työllistyy ihan itsestään", he sijoittuvat tyypillisesti sellaisiin tehtäviin, että suhdanteen kääntyessä menettävät helposti työnsä. Silloin he ovat yhteiskunnan niskoilla.

Vartiainen myöntää (ensimmäistä kertaa?), että hänen teoriansa työikäisten määrän kasvun suotuisasta vaikutuksesta talouden kasvuun edellyttää maahanmuuttajilta kantaväestön ominaisuuksia. Tämähän ei toteudu keskimäärin Suomessa, ja vielä vähemmän Ruotsissa. Erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuria.

Vartiainen painottaa jälleen kerran maahanmuuton vaikutusta työllisten määrän kasvuun Ruotsissa, mutta jälleen kerran myös unohtaa mainita niiden maahanmuuttajien määrän kasvun, jotka eivät sijoitu töihin. Työikäisten maahanmuuttajien määrän kasvu ei ole johtanut Vartiaisen teorian edellyttämällä tavalla kantaväestön lailla työllisyyden paranemiseen, vaan maahanmuuton saldo on kokonaisuutena selkeästi negatiivinen. Tilanne on vielä paljon pahempi ei-eurooppalaisilla maahanmuuttajilla, joiden maahanmuuttoa Vartiainen haluaisi erityisesti helpottaa.

[Fincum]

Ma 8.9.2014 klo 8.15 Yle Radio 1
http://areena.yle.fi/radio/2332588

18:30 -->
- Oletetaan että 2020-luvulla työvoimapula uhkaa taas.
- 2014 taantumaan  maahanmuuton lisääminen ei toimi, vaan lähinnä pitkän tähtäimen ratkaisu kestävyysvajeeseen.

[Kulttuurirealisti]

Miten taloustutkimus ja arkijärki voivat olla syvässä ristiriidassa?

Juhana:
1:30 Pakolaisia vain pieni osa, mahtaako olla kymmentäkään prosenttia
2:30 Maahanmuuttajat sopivan ikäisiä, 20-30v, joten hyödymme osaamistasosta riippumatta
2:55 Työllistyvät ihan itsestään
3:20 Kun työvoima kasvaa, se työllistyy
3:50 Kun työvoima kasvaa 10 prosentilla maahanmuuton vuoksi, muutamassa vuodessa työllisten ja työttömien määrä on kasvanut 10 prosentilla, mikäli maahanmuuttajat eivät ole ominaisuuksiltaan ihan erilaisia kuin kantaväestö
...
15:30 "En aja mitään, en halua mitään. En ole poliitikko."

...
Vartiainen myöntää (ensimmäistä kertaa?), että hänen teoriansa työikäisten määrän kasvun suotuisasta vaikutuksesta talouden kasvuun edellyttää maahanmuuttajilta kantaväestön ominaisuuksia. Tämähän ei toteudu keskimäärin Suomessa, ja vielä vähemmän Ruotsissa. Erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuria.
...
Tilanne on vielä paljon pahempi ei-eurooppalaisilla maahanmuuttajilla, joiden maahanmuuttoa Vartiainen haluaisi erityisesti helpottaa.

Muutama oma boldaus. Tuo Vartiainen käy kyllä hermoilleni, täytyy myöntää. Jätkä on päästetty auktoriteettiasemaan ja laukoo tuollaisia "totuuksia" taloudesta. Eikä ole omasta mielestään poliitikko.

Kertokaas nyt, miten pelkkä työvoiman lisääminen synnyttää ne työpaikat? Mihin ja miten se ne synnyttää? Jos meille tulee ulkomailta 10 työtöntä lisää, onko niiden ostovoimalla varaa (tai kiinnostusta!) maksaa yhdenkään uuden pikaruokalakassan ja mokkulamyyjän palkat?

[Malla]

Tuo Vartiainen käy kyllä hermoilleni, täytyy myöntää.

Myötämyönnän.

[Ink Visitor]

Jos meille tulee ulkomailta 10 työtöntä lisää, onko niiden ostovoimalla varaa (tai kiinnostusta!) maksaa yhdenkään uuden pikaruokalakassan ja mokkulamyyjän palkat?

Tärkeämpi kysymys on se, mistä niiden ostovoima on peräisin...

[Kulttuurirealisti]

Tärkeämpi kysymys on se, mistä niiden ostovoima on peräisin...

Ostovoimaa se on valtion kautta kierrätetty ostovoimakin...mutta sitä oikeanlaista ostovoimaa se ei ole.

[TheVanishedTerrorist]

Kai ne ottavat sitten syntyvyydenkin huomioon...

Pew: Fertility Rate for Muslims vs. Non-Muslims in Europe
https://muslimstatistics.wordpress.com/2014/02/06/pew-fertility-rate-for-muslims-and-non-muslims-in-europe/

[huhha]

Ajankohtainen Ykkönen: Talouskasvu tarvitsee maahanmuuttajia 4.9.2014
3:50 Kun työvoima kasvaa 10 prosentilla maahanmuuton vuoksi, muutamassa vuodessa työllisten ja työttömien määrä on kasvanut 10 prosentilla, mikäli maahanmuuttajat eivät ole ominaisuuksiltaan ihan erilaisia kuin kantaväestö

Nyt Vartiainen on päässyt villakoiran ytimeen. Aina kun käytetään abstraktioita, täytyy myös arvioida siihen sisältyviä ongelmia ja virheitä. Sitä dataa useista länsimaista voisi katsoa kaksi kertaa ja miettiä, onko oletus samanlaisista ominaisuuksista kyllin hyvä. Somalit Minnesotassa ja Ruotsissa pärjäävät huonommin kuin kiinalaiset ko. paikoissa. Ehkä luonto yrittää kertoa jotain olennaista?

Asiaan ei tarvitse kuitenkaan syventyä sen suuremmin, riittää kun päättelee datasta käyvät kertoimet tai katot keskimääräisille tuloille ja koulutukselle suhteessa kantaväestöön, kullekin lähtömaalle. Sitten voi laskea ennusteita uudestaan jos uskaltaa.

Kun MTTK:lla ja Metlalla on tietoa alkuperäluokiteltujen kantojen soveltuvuudesta Suomeen tai muuta vastaavaa hyödyllistä informaatiota, ne tiedottavat ja antavat suosituksia. Miksei sitten VATT:kin?

6:50 Yrityksille vapaus rekrytoida kaikkialta maailmasta kuten Ruotsissa, automaattinen työlupa

16:50 Valtiolta matalapalkkatukea työllistämiseen

"Tyypit jotka tulee tänne pajalle aina haluaa kahta asiaa: ne haluaa hyvinvointivaltion ja avoimet rajat... Mä käsken niiden valita ja soittaa uudestaan kun ne on saaneet prioriteetit kohdilleen."

LISÄYS:

Kyllä tuossa olisi jo perusteet irtisanoa koko heppu joko täydellisen ammattitaidottomuuden tai törkeän työnantajan etujen laiminlyönnin takia. Ei kukaan täysijärkinen voi kymmenen minuutin sisään puhua noin pahasti ristiin.

Vartiainenhan on usein vihjaillut, että eläkeiän nostaminen ei ole hyvä ratkaisu, koska yli 50-vuotiaat ovat työnantajilleen lähinnä rasite: väsyneitä ja kalkkeutuneita, vain jäähdyttelemässä kohti hyvää eläkettä. Mies tuntuu yrittävän parhaansa olla esimerkkinä tälle argumentilleen.

Nuorille ekonomian lukijoille ja ammattilaisille suosittelisin, sikäli mikäli eivät halua päätyä Vartiaisen ja Jonathan Portesin kaltaisiksi irrelevanteiksi pelleiksi 21. vuosisadalla, tutustumista evoluutioteoriaan ja sen rajapintaan taloustieteen kanssa. Gregory Clark on ainakin luettava ja mm. jasoncollins.org:in blogi listaa uutisia aihepiiristä. Tämä ala on vielä hypesyklin nousuvaiheessa, ja päättömiä tutkimuksia ja teorioita siis riittää varottavaksi. Tärkein on joka tapauksessa julkaistu Lynnin ja Vanhasen kaikin puolin pahamaineisessa tutkimuksessa IQ and the Wealth of Nations. Tutkimuksen metodeihin ym. kohdistettu kritiikki on lähinnä näykkimistä: itse ilmiö on itsestäänselvä, kun vaan uskaltaa sitä ajatella.