2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[Mika]

Vartiainen on kieltämättä demariksi omituinen; haluaa luoda halpatyövoiman tuonnilla pysyvän alaluokan, jota työnantajat voivat pompotella miten haluavat ja samalla jo töissä olevien ihmisten palkkoihin tulisi kohdistumaan vahvaa painetta alaspäin.

Vartiainen saattaa tunnustautua demariksi vain opportunistisista syistä.  Demarius on ollut Pohjoismaissa pitkään varmin tapa päästä osalliseksi poliittisista virkanimityksistä.  Lisäksi julkidemari voi esittää vapaasti hyvin oikeistolaisiakin mielipiteitä ilman, että kukaan haukkuu natsiksi tai kapitalistisiaksi.   

[Peltipaita]

Vartiainen on kieltämättä demariksi omituinen; haluaa luoda halpatyövoiman tuonnilla pysyvän alaluokan, jota työnantajat voivat pompotella miten haluavat ja samalla jo töissä olevien ihmisten palkkoihin tulisi kohdistumaan vahvaa painetta alaspäin.

Kyllä ne kaikki demarit laulaa nykyään samaa laulua. Työvoimapula on demarien mielestä huono asia vaikka se olisi duunarin kannalta mitä iloisin asia. Demarit ei missään nimessä ole työväenpuolue.

[Jaska Pankkaaja]

Vartiainen on kieltämättä demariksi omituinen; haluaa luoda halpatyövoiman tuonnilla pysyvän alaluokan, jota työnantajat voivat pompotella miten haluavat ja samalla jo töissä olevien ihmisten palkkoihin tulisi kohdistumaan vahvaa painetta alaspäin.

Torkkupeitto on täysin valtavirtainen toimija. Suomalaisten puukottaminen naamaan on aivan yhtä paljon SDPeen, kepun kuin kokoomuksenkin politiikkaa ja Puolueen vallassapysyminen varmistetaan julkisen sektorin n. miljoonalla kk palkatulla äänestäjällä.

[Roope]

Vartiainen saattaa tunnustautua demariksi vain opportunistisista syistä.  Demarius on ollut Pohjoismaissa pitkään varmin tapa päästä osalliseksi poliittisista virkanimityksistä.  Lisäksi julkidemari voi esittää vapaasti hyvin oikeistolaisiakin mielipiteitä ilman, että kukaan haukkuu natsiksi tai kapitalistisiaksi.

Vartiainen on nykyään ainoa demariksi luettava, joka ottaa kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. Oli ilmeisen tarkoituksellinen linjaus, että Jutta Urpilainen ja Antti Rinne eivät kirjoittaneet lainkaan maahanmuutosta yhteiskuntapoliittista ajatteluaan ja työelämän tulevaisuutta käsittelevissä puheenjohtajavaalikirjasissaan.

Onko kukaan lukenut tuota uutta Suomen Kuvalehden juttua? Siinä kun voisi vihdoin olla tarpeeksi selkeitä tosiasiaväitteitä, jotka kumoamalla voisi kirjoittaa Vartiaisen maahanmuuttoteesien täydellisen teilauksen. Ehkä Vartiainen jopa todistaisi, miten "suurempi maahanmuutto on Ruotsin Suomea edullisempien työttömyyys- ja tuotantolukujen takana"̣. Olen odotellut Vartiaisen lupaamaa Graalin malja -bloggausta jo vuoden, mutta ei ole näkynyt:

Oikeasti tarvittaisiin siis noin 130 000 maahanmuuttajaa, niiden noin 300 000 maahanmuuttajan lisäksi, jotka Tilastokeskuksen väëstöennusteen mukaan jo nykytiedolla ovat muuttamassa Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana.
...
Suurempi maahanmuutto on muuten myös Ruotsin Suomea edullisempien työttömyyys- ja tuotantolukujen takana - siitä enemmän tulevissa bloggauksissa.

Suomen Kuvalehti: Juhana Vartiainen

[Roope]

Maahanmuuton "hintalappua" ei ole mahdollista esittää

Maahanmuuton onnistuminen lepää valikoitumisen, kotouttamisen ja peruskoulun varassa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.

Kaikkien Pohjoismaiden äänestäjät ja päättäjät joutuvat miettimään, miten laajat julkiset vastuut – palvelujen ja tulonsiirtojen muodossa – voidaan säilyttää huoltosuhteen muuttuessa. Maahanmuutto on ...

Suomen Kuvalehti

Otsikosta päätellen Vartiainen ottaa takaisin aikaisempia sanomisiaan, kun on esittänyt maahanmuuton "hintalapuksi" vääjäämätöntä työllisyysasteen nousua ja taloudellista hyvinvointia.

Maahanmuuton onnistuminen lepää valikoitumisen, kotouttamisen ja peruskoulun varassa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.

Niinpä. Vartiainen on aiemmin halunnut poistaa valikoimisen eli heikentää maahanmuuttajien keskimääräisiä ominaisuuksia, kotouttamistoimilla ei ole onnistuttu ratkaisemaan maahanmuuton ongelmia missään, ja koululaisten Pisa-tulosten erot maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä olivat Suomessa maailman korkeimmat. Mitähän Vartiainen esittää kirjoituksessaan ratkaisuksi?

Otin artikkelista kopion ja luin. Ei mitään uutta, ei konkreettisia ratkaisuehdotuksia, vaan kokoelma samaa tietoista harhaanjohtamista kuin Vartiaisen aiemmissakin puheenvuoroissa. Jos palvelut ja tulonsiirrot halutaan säilyttää, "maahanmuutto on todennäköisesti yksi keskeinen osa ratkaisua". Vartiainen todistelee tätä Norjaan EU-maista muuttaneiden vaikutuksella työllisyyden kasvuun. Vartiainen mainostaa (taas), kuinka Ruotsin työllisten määrän kasvusta 2010-2013 noin puolet perustui ulkomailla syntyneiden työllisten määrän kasvuun. Jotain unohtui (taas):

Ruotsin työllisyys onkin vuoden 2010 jälkeen kasvanut noin 225 000 hengellä. Maahanmuuttoon epäluuloisesti suhtautuvia suomalaisia saattaakin yllättää tieto, että 45 prosenttia tästä kasvusta eli noin 102 000 henkilöä on ulkomailla syntyneiden (maahanmuuttajien) työllisyyden kasvua.

Ei se yllätä, sillä osuus kertoo enemmänkin maahanmuuton nykyisestä volyymista Ruotsissa. Massamaahanmuuton mainitsematta jäänyt kääntöpuoli on, että myös työelämän ulkopuolelle jääneiden eli muiden elätettävien maahanmuuttajien määrä on kasvanut voimakkaasti huolimatta Reinfeldtin hallituksen valtavista satsauksista.

Vartiainen jättää kertomatta, että vaikka Ruotsissa syntyneiden työllisyysaste on kasvanut vuoden 2010 kolmannelta kvartaalilta 1,3 prosenttiyksikköä ja kaikkien ulkomailla syntyneiden vieläkin enemmän eli 1,6 prosenttiyksikköä, on Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste kasvanut samana myönteisen kehityksen aikana vain 0,1 prosenttiyksikköä eli käytännössä pysynyt ennallaan.

Ruotsin hallitus on käyttänyt samaa kikkaa maahanmuuttajien työllisyystilanteen kaunistelemiseen:

Kuulostaa vaikuttavalta sanoa, että 71 prosenttia uusista työpaikoista on vuoden 2006 jälkeen mennyt maahanmuuttajille, ainakin kun jättää mainitsematta, että se johtuu yksinomaan väestönkasvusta ja että työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut samassa suhteessa. Vaihtoehtoinen tapa kuvata samoja lukuja on, että 87 prosenttia työttömien määrän kasvusta vuoden 2006 kolmannen kvartaalin jälkeen johtuu työttömistä maahanmuuttajista.  (käännös)

Tino Sanandaji: 113.000 fler invandrare utan jobb sedan 2006, presenteras som framgång 26.10.2013

Vartiainen torjuu käsityksen, että maahanmuuttajille olisi edes mahdollista laittaa minkäänlaista "hintalappua", koska emme kuulemma voi ennustaa heidän työllistymistään. Se kun "riippuu sekä maahanmuuttajien ominaisuuksista, valikoitumisesta, tulevaisuuden työmarkkinapolitiikastamme ja näiden varassa toteutuvasta pitkän aikavälin kehitysurasta". Käsittämätön väite, sillä näitä voidaan hyvinkin arvioida erilaisin skenaarioin, kuten muiden maiden tutkijat ovat tehneet.

VATT-työryhmäkin esittää omia skenaariolaskelmiaan, joiden mukaan keskimääräisen maahanmuuttajan vaikutus julkistalouteen on maahanmuuttoiästä riippumatta negatiivinen. Vartiainen kääntää tämän ikävän faktan niin, että vaikutus olisi positiivinen, jos maahanmuuttajat työllistyisivät yhtä hyvin kuin kantaväestö ja jos heidän lapsensa syntyisivät saman tulotason perheisiin kuin kantaväestö.

Kaikkien Pohjoismaiden äänestäjät ja päättäjät joutuvat miettimään, miten laajat julkiset vastuut – palvelujen ja tulonsiirtojen muodossa – voidaan säilyttää huoltosuhteen muuttuessa. Maahanmuutto on todennäköisesti yksi keskeinen osa ratkaisua.

Työllisyyttä on pakko kasvattaa. Koska kantaväestön ikäluokat eivät kasva entiseen tapaan, työllisyyskasvun tulee perustua entistä enemmän työperäiseen maahanmuuttoon. Näin tietysti on jo pitkälti asianlaita.

Norjassa noin kaksi kolmasosaa työllisyyskasvusta on vuoden 2004 jälkeen ollut EU-maista muuttaneiden varassa. Ruotsissa työllisten määrä kasvoi vuonna 2010 vuoteen 2013 noin 225 000:lla, ja noin puolet perustui ulkomailla syntyneiden työllisyyden kasvuun.

Suomessa työikäisten määrä vähenisi tällä vuosikymmenellä selvästi ilman positiivista nettomaahanmuuttoa. Helsingin työllisyyskasvu perustuu lähes kokonaan maahanmuuttoon ja nuoret maahanmuuttaja-aikuiset perustavat hanakammin yrityksiä kuin samanikäiset suomalaiset.

Työttömyysastetta ei kannata yrittää laskea työvoimaa pienentämällä. Yhtä hyvin voi päästä eron rikkaruohoista peltoalaa pienentämällä.

Vakavammin otettava vastaväite on, että maahanmuuttajat voivat kohentaa väestöllistä huoltosuhdettamme, mutta heidän työllisyysasteensa jää liian alhaiseksi kantaväestöön verrattuna.

Karkeistaen voi sanoa, että maahanmuuton onnistuminen lepää kolmen pilarin varassa: valikoitumisen, kotouttamisen ja peruskoulun.

Suomi voi vaikuttaa, millaisia ihmisiä Suomeen muuttaa ja missä tarkoituksessa.

Pitäisin järkevänä Ruotsin tapaan purkaa kokonaan yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta, koska näin toteutuva, yrityksille ulkoistettava seulonta on todennäköisesti paras tapa saada tänne ihmisiä, jotka todella työllistyvät.

Kolmas pilari on peruskoulumme.

Jotta maahanmuutto hyödyttäisi julkistaloutta, sen on kyettävä tehokkaasti integroimaan myös maahanmuuttajien lapset, siis tavallaan tekemään heistä työmarkkinoilla pärjäämisen näkökulmasta kantaväestön lasten kaltaisia.

VATT-analyysissämme tutkitaan myös maahanmuuttajien lapsia. He ovat kaikki sen verran nuoria, että heidän työllistymistään ei ole mielekästä kartoittaa. Sen sijaan muiden pärjäämismittareiden valossa - sairastavuuden, koulutushalukkuuden, rikollisuuden - he pärjäävät suomalaislapsia heikommin.

Tarkempi tilastollinen analyysi osoittaa, että erot katoavat tai supistuvat selvästi kun heitä verrataan kantaväestön lapsiin, jotka varttuvat saman tulotason perheissä.

Maahanmuuttajalasten ongelmat johtuvat siis pääasiassa siitä, että he ovat pienituloisten lapsia, eikä siitä, että he ovat maahanmuuttajien lapsia.

Tuo yllä oleva artikkelin viimeinen virke on maahanmuuton hintalappua käsittelevältä tutkijalta oikea limbojen limbo. Maahanmuuttajien negatiiviset nettokustannukset ja heidän yhteiskunnalliset ongelmansa johtuvat siis ylijohtajan päätelmän mukaan siitä, että maahanmuuttajat eivät tienaa yhtä paljon kuin kantaväestö, ja tämä on jotenkin peräti mainitsemisen arvoista. Joka tapauksessa ei sitten varmaan kannata poistaa työlupien tarveharkintaa, kuten Vartiainen ehdotti, sillä sen myötä tänne tulisi yhä enemmän kantaväestöä vähemmän tienaavia ja huonommin pärjääviä maahanmuuttajia.

[Roope]

Juhana Vartiaisen mielestä Suomessa syytetään "helposti liikaa kiinalaisia", vaikka paljon olisi omien päätöksentekijöidemme käsissä. Hän näki toivoa myös nuoressa sukupolvessa:

– Niin neuvokkaita kuin nuoret sukupolvet ovatkin, heitä on liian vähän, Vartiainen totesi peräänkuuluttaen niin eläkeiän kuin työllisyysasteen nostamista kuin maahanmuuton lisäämistäkin.

Verkkouutiset: Brunila: "Mulle kuuluu" -asenne kauhistuttaisi 60-luvun rakentajasukupolvea 9.6.2014

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi, että globaalissa taloudessa hyvinvointivaltion saavuttamiseen tarvitaan enemmän kuin ennen. Vartiaisen mukaan työn tuottavuutta kasvattamalla Suomi voi päästä vajaan kahden prosentin talouskasvuun, mutta sitä kovempaan kasvuun tarvittaisiin työvoiman määrän lisäämistä. Hän nosti esimerkeiksi Suomen tulevaisuuden ratkaisuista maahanmuuton ja alueellisen keskittymisen.

Turun Sanomat: Kultaranta-keskustelijat: Suomalainen yhteiskunta on pysähtynyt 9.6.2014

Pitäisi ymmärtää, että maahanmuuttoa todennäköisesti tarvitaan enemmän kuin ennen, Vartiainen sanoo.

Yle: Kultarannassa keskusteltiin Suomen tulevaisuudesta – Yle seurasi hetki hetkeltä 9.6.2014

[-PPT-]

On alkanit tulemaan sellainen vaikutelma, että oli keskusteltava aihe mikä tahansa niin jonkin aasinsillan kautta Vartiainen pääsee sanomaan, että tarvitaan lisää maahanmuuttoa.

[Oho]

On alkanit tulemaan sellainen vaikutelma, että oli keskusteltava aihe mikä tahansa niin jonkin aasinsillan kautta Vartiainen pääsee sanomaan, että tarvitaan lisää maahanmuuttoa.

Vartiainen kenties luulee olevansa Cato vanhempi:

'Olen muuten sitä mieltä, että Suomi tarvitsee kiepeästi lisää (lukutaidottomia) maahanmuuttajia.'

[siviilitarkkailija]

Vihervasemmistolaisen roskamedian koko oikeinajattelijakööri on paikalla pohtimassa Suomen tulevaisuutta, poislukien pääministeri Katainen, jonka poissaolevasta ilmeestä näkee ettei mies mieti mitään muuta kuin itseään. Hän on paikalla mutta ei enää paikalla, ajatuksessaan siintäen isänmaan pettämisestä luvattu eurokultatuoli kuten sosialistiaatelisella Lipposella konsanaan.

Kaikkien yllättävin ja jännittävin puheenvuori lävähti pöytään VATT:n johtajan Vartiaisen suusta. Hän on keksinyt ratkaisut ongelmiimme. "lisätään maahanmuuttoa". Kukaan ei kysy että miten tämä ratkaisee tai miten vaikkapa itä-afrikasta Suomeen suuntautunut maahanmuutto on ratkaisuut ongelmiamme. Konkurssi-Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen johtaja EI ole velvollinen selittämään sitä MITEN hänen maahanmuuttonsa ratkaisee talousongelmamme. Miten työllistämme ja luomme kestävää kehitystä! Ehei.

VATT:in tehtäväksi riittää keksiä sana ja muden tehtävä on arvuutella miten se toimii. Eiköhän valtiontalouden säästöjen toimeenpanossa ole yhden tutkimuslaitoksen johtoviran verran säästettävää. Toki noin lahjakas mies kuin Vartiainen löytää paremman ja rahakkaamman työpaikan yksityiseltä sektorilta...tai sitten selittää miten oma keksintönsä muuttuu raha- ja hyvinvointivirraksi Suomelle ja suomalaisille.

[törö]

Ilman maahanmuuttoa asuntojen arvot alkavat laskea, koska suuret ikäluokat ovat poistumassa asuntomarkkinoilta, ja työn perässä tänne suurtyöttömyyden keskelle ei moni ole muuttamassa. Niinpä sitten leikitään että kamelikuskit ja vuohipaimenet ovat samanlaisia aarteita kuin vaikka saksalaiset inssit, joita tänne ei saa houkuteltua edes taikaseinän avulla.

Mistään muusta tuossa seminaarissa ei pohjimmiltaan ole kyse ja se olisi päätynyt aivan erilaiseen johtopäätökseen jos paikalle ei olisi kutsuttu ainuttakaan velkaelvistä.

[ike60]

– Niin neuvokkaita kuin nuoret sukupolvet ovatkin, heitä on liian vähän, Vartiainen totesi peräänkuuluttaen niin eläkeiän kuin työllisyysasteen nostamista kuin maahanmuuton lisäämistäkin.

Verkkouutiset: Brunila: "Mulle kuuluu" -asenne kauhistuttaisi 60-luvun rakentajasukupolvea 9.6.2014

[Vartiainen] nosti esimerkeiksi Suomen tulevaisuuden ratkaisuista maahanmuuton ja alueellisen keskittymisen.

Turun Sanomat: Kultaranta-keskustelijat: Suomalainen yhteiskunta on pysähtynyt 9.6.2014

Pitäisi ymmärtää, että maahanmuuttoa todennäköisesti tarvitaan enemmän kuin ennen, Vartiainen sanoo.

Yle: Kultarannassa keskusteltiin Suomen tulevaisuudesta – Yle seurasi hetki hetkeltä 9.6.2014

Vartiaisen monomaaninen jankutus yhdestä aiheesta - melkein aina ilman perusteluja, paitsi silloin kun perustelut ovat heikot - naurattaisi, jos asialla ei olisi vakavampikin puolensa. Nimittäin tuollainen jankuttava toisto on ennenkin saanut eliitin siirtymään kuin yhtenä henkilönä epäviisaiden ja tuhoisiksikin osoittautuneiden ajatusten taakse. Perusteluja hullutuksille ei ole ennenkään tarvinnut välttämättä esittää, eikä niiden esitettyjen perustelujenkaan ole tarvinnut olla kaksisia. Esimerkkejä ovat vaikka 1980-luvun loppupuolen dogmaattinen pitäytyminen vahvaan markkaan sekä 2000-luvun alun liittyminen euroon.

Eliitin pää ei valitettavasti kestä sitä, että sen omissa seminaareissa toistellaan jotain asiaa, vaan sen jäsenet alkavat uskoa toistettavan hokeman riippumatta sen hölmöysasteesta. Nyt on vain pidettävä peukkuja ettei kukaan pölhö-Kustaa saa päähänsä alkaa osoittamaan "vahvaa johtajuutta" ja ajamaan Vartiaisen lyhytnäköistä ja vastuutonta visiota käytäntöön.

[FadeAway]

http://www.talouselama.fi/uutiset/juhana+vartiainen+tehkaa+tyota+niin+valtio+voi+ottaa+velkaa/a2253392
*koko juttu maksullinen*

Juhana Vartiainen: Tehkää työtä, niin valtio voi ottaa velkaa

Suomenkin pitäisi tehdä kaikki työn tarjontaa lisäävät päätökset.
Mitä enemmän teemme tarjontareformeja, sitä enemmän meillä on potentiaalia eli veropohjaa tulevaisuudessa. Ja sitä enemmän me voimme antaa julkisen talouden velkaantua.

Eikö vartiaisen ratkaisu tajontareformiksi ole työvoimareservin kasvattaminen sadoilla tuhansilla maahanmuuttajilla? Aika märkä pyyhe taas suomalaisen veronmaksajan kasvoille.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Suomenkin pitäisi tehdä kaikki työn tarjontaa lisäävät päätökset.
Mitä enemmän teemme tarjontareformeja, sitä enemmän meillä on potentiaalia eli veropohjaa tulevaisuudessa. Ja sitä enemmän me voimme antaa julkisen talouden velkaantua.

Ihan alkajaisiksi pitäisi irtisanoa Juhana Vartiainen. Se lisäisi valtion velanotto kykyä.

[Roope]

Juhana Vartiainen: Hyvinvointivaltio ja markkinatalous

...

Meillä on siis suhteessa julkisen vallan vastuisiin nykymaailmassa a) liian pieni aktiivi-ikäinen väestö, b) liian alhainen osallistumisaste ja liian lyhyet työurat ja c) liian korkea rakenteellinen työttömyys. Näistä tekijöistä syntyy kestävyysvaje.

Keinot, joilla ongelmaa voidaan lääkitä, ovat erilaisia työvoimaan osallistumista ja työnhakua lisääviä uudistuksia, kuten eläkeiän nosto, aktivoiva ja patistava työttömyys- ja sosiaaliturva sekä suurempi maahanmuutto. Nämä ovatkin uusklassisen talousteorian valossa täsmälleen oikeita ratkaisuja kestävyysvajeeseen, mutta kaikki työväenliikkeelle vaikeita. Kaksi ensimmäistä riitelee työväenliikkeen vanhan arvopohjan kanssa, kun taas maahanmuuton tukeminen vaikeuttaa kilpailua poliittisesta tuesta opportunististen nationalististen oikeistopopulistien kanssa.

[...]

Toinen työväenliikkeelle vaikea kestävyysvajeen hoitokeino on työikäisten työperäinen maahanmuutto. Jos maahanmuuttopolitiikka on laadukasta ja tulokkaat saavuttavat kohtuullisen työllisyysasteen, maahanmuutto lääkitsee huoltosuhdeongelmaa suoraan, aktiiviväestön määrää ja sitä kautta työllisyyttä lisäämällä. Maahanmuutto on ilmeinen kestävyysvajeen hoitamisen keino, mutta sekin on työväenliikkeelle vaikea, koska se joutuu kilpailemaan nationalististen oikeistopopulistien kanssa ja on siksi suistunut itsekin nationalistiseen suuntaan.

Tällainen vaistonvarainen nationalismi näkyy erityisesti siinä, miten herkästi työn tarjonnan ideologian ja kannustinajattelun muuten torjuvat vasemmistopoliitikotkin alkavat puhua sosiaaliturvan hyväksikäytöstä ja "sosiaaliturismista" silloin, kun keskustellaan maahanmuuttopolitiikasta. Ikään kuin heille ei olisi tullut edes mieleen, että jos sosiaaliturvajärjestelmä todella tarjoaa sen hyväksikäyttäjälle mahdollisuuden liian helppoon elämään, ehkäpä joku kantaväestöstäkin haluaa sitä käyttää hyväksi.

Kestävä hyvinvointivaltio onkin rakennettava sille periaatteelle, että se on sopusoinnussa työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden ja maahanmuuton kanssa. Sitä ei voi perustaa ajatukselle, jonka mukaan kantaväestö on jonkinlaista A-luokan kansaa, jolla jo kansallisuutensa vuoksi on erioikeuksia. Jos maahanmuuttajia aktivoidaan pakollisilla työvoimapolitiikan toimilla, samanlaisia toimenpidepaketteja on sovellettava myös kantaväestöön. Tämä ajatus on kuitenkin ilmeisesti ristiriidassa monien työläisten toiveiden ja hyvinvointijärjestelmämme nationalistisen tulkinnan kanssa.

[...]

Ruotsin hyvinvointipalvelujen rahoitus on vankemmalla pohjalla myös siksi, että Ruotsi on suosinut työperäistä maahanmuuttoa ja kyennyt näin kasvattamaan työllisyyttään taukoamatta vuoden 2010 jälkeen.

[...]

Tähän liittyy se, että maahanmuutto on uutta ja vähäistä. Suomalainen loukkaantuu, jos politiikassa kyseenalaistetaan "meidän suomalaisten" suunnaton työhalu, mutta on valmis epäilemään sitä heti, jos puhe on maahanmuuttajista. Tässä muut Pohjoismaat ovat edellä: maahanmuuttajia on ollut niin kauan ja niin paljon, että on ollut pakko ja perusteltua etsiä realistisia kompromisseja sosiaaliturvan tason ja työn tekemisen kannusteiden välillä.

Olen Suomenkin suhteen kuitenkin viime kädessä optimistinen. Varmaan meilläkin tehdään lopulta samat ratkaisut kuin Ruotsi, Tanska ja Norja ovat tehneet, kunhan ensin on kokeiltu huonompia vaihtoehtoja.

Yhteiskuntapolitiikka 3/2014

Tekstin maahanmuutto-osuus joko käsittämättömän asiantuntematonta tai sitten tahallista harhaanjohtamista. Ruotsissa maahanmuutto on heikentänyt taloudellista huoltosuhdetta ja suurentanut kestävyysvajetta, ei suinkaan parantanut sitä. Vartiainen ei tosin väitäkään niin suoraan, antaa vain ymmärtää. Työperäinen maahanmuutto on Ruotsissa muuhun maahanmuuttoon verrattuna pientä, ja työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut siellä suhteessa nopeammin kuin työssä käyvien maahanmuuttajien määrä. Ruotsi ei ole maahanmuuttajien vuoksi "etsinyt realistisia kompromisseja sosiaaliturvan tason ja työn tekemisen kannusteiden välillä" vaan päinvastoin keksinyt maahanmuuttajille yhä uusia kustannuksia kasvattavia "kannusteita" (kts. uutinen alla) kuten vain heille räätälöityjä verohelpotuksia.

Aivan erityisen tietämätöntä on luulla, että kantaväestöön ja maahanmuuttajiin tepsisivät samat kannusteet samalla lailla. Eivät tepsi, kuten tutkimukset ja muiden maiden esimerkit osoittavat. Tähän uskominen tai ainakin sen uskotteleminen on kuitenkin Vartiaiselle olennaisen tärkeää, jotta hän pääsee esittämään kantaväestön sosiaaliturvan leikkauksensa ja ehdollistamisensa välttämättöminä ja väistämättöminä. Ensin Vartiainen vaatii Suomeen lisää maahanmuuttajia ja sitten valtavaa sosiaaliturvaremonttia, jotta maahanmuuttajat saataisiin töihin korjaamaan pahentamaansa kestävyysvajetta.

Vartiainen puhui toki paljon muustakin kuin maahanmuutosta. Erityisesti hän ylisti ns. Ruotsin työlinjaa, jonka mukaisesti hallitus on hätistellyt ruotsalaisia työttömiä töihin esimerkiksi työttömyysturvaa heikentämällä.

Johdonmukaisesti työttömiä kepittävän työlinjan kanssa Ruotsin hallitus on nyt päättänyt, että uudet maahanmuuttajat ("nyanlända") saavat pitää tukensa entisellä tasolla, vaikka menisivätkin töihin.

- Hallituksen linja on, ja on selkeästi ollut, että työnteon pitää kannattaa. Integroitumisen näkökulmasta aikainen yhteys työmarkkinoihin on tärkeää. Sellainen vasta maahan tullut, jolla on kolme lasta, ei riskeeraa kotouttamistuen menettämistä vain, koska on kunnianhimoinen ja tekee töitä. Tällainen lähettää vääriä signaaleja, sanoo integraatioministeri Erik Ullenhag.  (käännös)

Arbetsmarknadsdepartementet: Mer lönsamt att jobba för nyanlända invandrare 30.1.2014

[Roope]

Antti Rinne: Saksan tai Ruotsin malli ei kelpaa työpaikkojen lisäämiseen

Valtiovarainministeri Antti Rinne on luvannut politiikkaan suunnanmuutosta. Kuinka suuri siitä tulee?

"En asteista osaa sanoa, mutta painopiste pitää saada työpaikkojen luomiseen ja talouskasvuun", Rinne sanoo Talouselämän haastattelussa.

Rinteelle eivät kuitenkaan käy talouskasvun luomiseen ne keinot, joilla Saksa ja Ruotsi ovat menestyneet.

"Saksan taloudellisen menestyksen hinta on ollut tavallisten ihmisten hyvinvoinnin heikkeneminen", Rinne sanoo.

[...]

Ruotsin menestysresepti on ollut lisätä työn tarjontaa, joka luo kasvua. Tämän viikon Talouselämässä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli VATT:n yljiohtaja Juhana Vartiainen luettelee pitkän listan toimia, joilla työntekoa voidaan lisätä.

Eläkeiän nosto ja työurien pidentäminen ovat jo käsittelyssä. Vartiainen lisää keinolistaan opiskeluaikojen lyhentämisen lukukausimaksuilla, vuorotteluvapaan poistamisen, maahanmuuton helpottamisen ja kotihoidon tuen poistamisen.

"Varmaan jossain vaiheessa työvoiman tarjonnan lisäystäkin tarvitaan, mutta se ei ole ratkaisukeino nykyisiin ongelmiin",  Rinne sanoo.

Mitä Rinne siis aikoo tehdä? Hän työllistäisi panemalla vielä lisää valtion rahaa homekoulujen ja teiden korjaamiseen.

Talouselämä 13.6.2014

Juhana Vartiainen: Tehkää työtä, niin valtio voi ottaa velkaa

Suomenkin pitäisi tehdä kaikki työn tarjontaa lisäävät päätökset, kuten eläkeiän nosto, kotiäitien patistaminen töihin, opiskeluaikojen lyhentäminen ja ansiosidonnaiset työttömyysturvan trimmaus, opastaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. Nämä lääkkeet ovat tepsineet Ruotsissa, mikseivät ne toimisi Suomessakin, Vartiainen tuumii.

[...]

Valtio voisi etupainoisesti alentaa työn verotusta ja käynnistää infrarakentamishankkeita tai homekoulujen korjauksia taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi.

Talouselämä 13.6.2014

[Roope]

TEM: Tutkimus: erityisryhmien työllistäminen vaatii lisää kohdennettuja toimia 16.6.2014

Maahanmuuttajien työllisyysaste oli talouskriisin alkuvuosina (2009/2010) merkittävästi
alhaisempi kuin syntyperäisen työikäisen väestön keskuudessa muun muassa Ruotsissa
(-12.9  %-yksikköä). Tilanne oli aavistuksen verran parempi Tanskassa ja Norjassa
(kummassakin maassa noin -10 %-yksikön erotus). Pohjoismaista kaikista pienin ero
(-6.6 %-yksikköä) näyttää olleen Suomessa, missä se oli itse asiassa alhaisempi kuin
esimerkiksi Saksassa (-8.7 %-yksikköä).

Myös työttömyysasteessa esiintyvän kuilun suhteen Ruotsilla näyttäisi olevan
muita Pohjoismaita suurempia vaikeuksia (+8.7 %-yksikköä). Toisen sijan vie Suomi,
jossa työttömyysaste oli arviolta 8.2 %-yksikköä korkeampi maahanmuuttajien kuin
syntyperäisten keskuudessa. Sitten seuraa Norja (+7 %-yksikköä) ja viimeisenä
Tanska +5.5 prosenttiyksikön erotuksella, joka on itse asiassa hyvin lähellä Saksalle
esitettyä lukua. Lisäksi maahanmuuttajat tyypillisesti myös pysyvät työttöminä
pidempään riippumatta muodollisen pätevyytensä tasosta. Toisaalta on niin ikään
osoitettu, että todennäköisyys poistua työttömyydestä vaihtelee merkittävästi maa-
hanmuuttajien etnisyyden mukaan. Yhteistä maahanmuuttajille näyttää kuitenkin
olevan se, että heikko suoriutuminen työmarkkinoilla on usein yli sukupolvien periy-
tyvä piirre. Tämä puolestaan haittaa maahanmuuttajien sosiaalista liikkuvuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2014 16.6.2014

[FadeAway]

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/223198-vieraskielisten-tyottomyys-ampaisi-kovaan-nousuun

ILMIÖ Jo joka kolmas pääkaupunkiseudun työtön työnhakija puhuu muuta kuin suomea.


Maahanmuuttajien työttömyys pääkaupunkiseudulla on vuoden kuluessa karannut jyrkkään kasvuun. Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla keskimäärin yli 20 prosenttiyksikköä.

Huhtikuussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä lähes 15 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Edellisvuonna vastaavaan aikaan heitä oli hieman yli 12 000.

Tällä hetkellä joka kolmas pääkaupunkiseudulla liikkuva työtön työnhakija puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Vantaan kokonaistilanne on pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista suhteellisesti ottaen hankalin. Töitä hakee tällä hetkellä joka kolmas työvoimaan lukeutuva vieraskielinen.
Helsingissä liikutaan lähes samoissa lukemissa.

– Matalapalkka-alat korostuvat. Kokkeja, tarjoilijoita, siivoojia ja myyjiä on paljon työttöminä, Uudenmaan Ely-keskuksen tutkija Jouni Nupponen kuvailee.

Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi isoista kaupungeista eniten Espoossa, lähes 30 prosenttiyksiköllä.

...-..
Niin ikään vieraskielisten pitkäaikaistyöttömien osuus kasvoi Espoossa rajusti, peräti 178 prosentilla  verrattuna viime vuoteen.

Tällä hetkellä ulkomaalaisten työttömyysaste Espoossa on 20 prosenttia.

◾Helsingissä vieraskielisten työttömyys kasvoi 23 prosentilla.
◾Kaupungissa on 8 851 vieraskielistä työtöntä eli 1 659 enemmän kuin vuonna 2013.
◾Vantaalla työttömyys nousi 17 prosentilla, vieraskielisiä työttömiä on nyt 3 253 eli 482 enemmän kuin 2013.
◾Espoossa vieraskielisten työttömyys kasvoi vuodessa 29 prosenttiyksiköllä.
◾Kaupungissa on nyt 2 862 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa, 643 enemmän kuin 2013.
◾Pääkaupunkiseudulla on vieraskielisiä työttömiä yhteensä lähes 15 000.

----

Siis Vantaalla joka kolmas =33% mamuista on työttömänä, Helsingissä n. 30% ja Espoossa 20%. Tämäkö se Suomen menestystarina on ? Tähän täytyy ottaa huomioon, että työttömillä mamuilla on myös perhe. Matalapalkkaduunarin on vaikeaa olla nettoveronmaksaja, jos perheen saamat tuet, lasten koulutus, terveydenhoito, sosiaalituet,,..jne tavataan yhteen.

Jos tämä on maahanmuuton, jopa työperäisen maahanmuuton onnistumisprosentti. Kuinka edes  Vartiainen voi uskoa, että kun Suomeen saadaan lisää maahanmuuttajia= lisää tarjontaa/työvoimareserviä, niin kaikki talouden ongelmat korjaantuvat itsestään. Kestävyysvaje korjataan, työvoimapula helpottaa, huoltosuhde paranee  ja talouskasvu on vahvaa, kunhan riittävän suuri volyymi maahanmuutossa saavutetaan.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ei saata 

Tää äijä ei kykene antamaan yhtäkään lausuntoa jossa ei vaatisi lisää maahanmuuttoa:

Talouskeskustelijana tunnettu Juhana Vartiainen on kirjoittanut Yhteiskuntapolitiikka-lehteen artikkelin Hyvinvointivaltio ja markkinatalous. Hänen mukaansa ne muodostavat pohjoismaissa loistavan yhteiskuntajärjestelmän, joka kannattaa säilyttää.

– Säilyminen ei edellytä sosialidemokratian hegemoniaa vaan sitä, että Pohjolan porvarilliset puolueet osoittautuvat ajan mittaan päteviksi hyvinvointivaltion managereiksi, Juhana Vartiainen kirjoittaa.

Hän toteaa olevansa päätymässä myös seuraavaan johtopäätökseen:

– Laaja pohjoismainen hyvinvointivaltio on uusklassisen taloustieteilijän näkökulmasta loistava yhteiskuntamalli, mutta sen luonut työväenliike ei ajatus- ja arvopohjansa vuoksi ole kovin hyvin varustettu harjoittamaan sellaista politiikkaa, jolla hyvinvointivaltion rahoitus turvataan kestävällä tavalla.

Vartiaisen mukaan ei olekaan yllättävää, että porvarilliset puolueet ovat saavuttaneet Pohjolan politiikassa etulyöntiaseman.

– Niillä ei ole samoja arvoperinnön esteitä työnteon kannustavuuden ja maahanmuuton lisäämiselle, ja niiden näyttää olevan helpompaa hyväksyä ajatus keskiluokasta, joka sekä maksaa että saa hyvinvointipalvelut, hän perustelee.

Demaritaustaisen Juhana Vartiaisen mielestä kuluvasta vuosikymmenestä saattaa tulla "markkinatalouden opettelun, hyvinvointivaltion rahoituspohjan vahvistamisen ja monien asenteiden tarkistuksen vuosikymmen".

Vartiainen perustelee artikkelissaan laajasti, että työväenliike loi hyvinvointipalvelut joukkovoimalla ja pitäen toimintaansa luokkataisteluna ja resurssien siirtona, mutta "nykymaailma on kuitenkin kokonaan toisenlainen".

– Kaikki nämä ajatukselliset kuilut, "diskrepanssit", hyvinvointivaltion teoreettisen perustelun ja työväenliikkeen historiallisten pyrkimysten välillä heikentävät sosialidemokratian kykyä ylläpitää hyvinvointivaltiota julkistalouden kannalta kestävällä tavalla, Juhana Vartiainen katsoo.

– Minua saa kernaasti sanoa markkinahihhuliksi ja uusliberaaliksi, kunhan samalla muistetaan mainita, että olen myös hyvinvointivaltiota tukeva sosiaalitantta, hän toteaa itsestään.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vartiainen%20hyvinvointivaltio%20ty%C3%B6v%C3%A4enliike-22540

Tämä skitsofreeninen ajatus vuohipaimenien turvaamasta hyvinvoinnista saa yhä absurdimpia ilmentymiä.

[Ari-Lee]

TEM:
2011/05: työttömiä 227 000 ja tempputyöllistettyjä 113 000, yhteensä 340 000 
2012/05: työttömiä 229 000 ja tempputyöllistettyjä 113 000, yhteensä 342 000 (+2 000)
2013/05: työttömiä 269 000 ja tempputyöllistettyjä 109 000, yhteensä 378 000 (+36 000)
2014/05: työttömiä 302 000 ja tempputyöllistettyjä 127 000, yhteensä 429 000 (+51 000)

Vartiaisen tonnit tulivat systemaattisesti täyteen viime vuonna, työttömien määrä kasvoi 33 000, temppulaisten 18 000 eli kokonaisuudessaan lisäys vuoden takaiseen on 51 000. Jutta unohti mainita mihin maahan ne 100 000 työpaikkaa luodaan ulkoistamalla ne Suomesta. Nykyisen hallituksen aikana reserviä on tullut vasta 89 000 lisää ja trendi näyttää kiihtyvältä. Vielä on vajaa vuosi aikaa tsempata ennen vaaleja.
[...]
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2014/06/24/parma-sulkee-kurikassa-36lle-lopputili/20148835/137?pos=luetuimmat
http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2014/06/24/fazer-sulkee-leipomoita-146n-tyopaikka-vaarassa/20148839/12?pos=luetuimmat

Vartiainen ei ole kyvykäs hoitamaan virkaansa. Alan jo epäilemään erittäin vahvasti että hänellä on mielenterveydellisiä ongelmia.

[Ari-Lee]

Virkakössi Puupää VATT Vartiainen haluaa lisää afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä juuri niihin töihin mistä USA antaa jokavuotisen pyyhkeensä Suomen hallitukselle. Suomessa kukoistaa ihmiskauppa vuodesta toiseen.

http://hommaforum.org/index.php?topic=94416.msg1648913#msg1648913

[Roope]

– Minua saa kernaasti sanoa markkinahihhuliksi ja uusliberaaliksi, kunhan samalla muistetaan mainita, että olen myös hyvinvointivaltiota tukeva sosiaalitantta, hän toteaa itsestään.

Väitän siis hypoteesinani, että monet taloustieteilijät kannattavat sekä markkinataloutta että hyvinvointivaltiota. Tunnustaudun itse samalla auliisti juuri tällaiseksi "tuplafundamentalistiseksi" taloustieteilijäksi: olen sekä markkinafundamentalisti että hyvinvointivaltiofundamentalisti. Minua saa kernaasti sanoa markkinahihhuliksi ja uusliberaaliksi, kunhan samalla muistetaan mainita, että olen myös hyvinvointivaltiota tukeva sosiaalitantta. Koetan tässä kirjoituksessa tehdä nämä oman ajatteluni lähtökohdat mahdollisimman selviksi, jotta kaikki voivat dissektoida ajatteluani kuin hiirtä laboratoriossa. Tosin sillä reunahuomautuksella, että tässä tapauksessa hiirikin voi oppia.

Vartiaisen maahanmuuttoteesit eivät liity taloustieteeseen kuin näennäisesti. Sen sijaan, että Vartiainen tosiaan esittelisi ajattelunsa lähtökohdat mahdollisimman selvästi, hän pyrkii tarkoituksella hämärtämään maahanmuuton syy-seuraussuhteita. Toisaalla hän luo olkiukkoa, kuinka vasemmisto karsastaa "vaistonvaraisen nationalismin" vuoksi laadukasta, yhteiskuntaa hyödyttävää maahanmuuttoa, kun taas toisaalla hän vaatii valikoinnin, maahanmuuton laadunvarmistuksen, vähentämistä. Ruotsin tilastoista hän poimii työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajien määrän kasvun, mutta ei ole näkevinään työttömien maahanmuuttajien määrän vielä suurempaa kasvua eikä maahanmuuttajaryhmien välisiä eroja.

Talous lähtisi Vartiaisen mukaan nousuun kasvattamalla Euroopan ulkopuolisen heikosti koulutetun väestön määrää, mikä nyt ei missään realistisessa skenaariossa voi olla Suomen kaltaisessa maassa yhteiskunnan etu. Ruotsi on tästä todiste, mutta Vartiainen ohittaa tämän yksinkertaisesti kutsumalla mustaa valkoiseksi ja vastaanväittäjiä nationalisteiksi. Toimiakseen edes teoriassa Vartiaisen malli vaatisi ennen näkemättömän sosiaaliturvajärjestelmän remontin, joka taas toimiessaan Vartiaisen väittämällä tavalla tekisi samalla Euroopan ulkopuolisen maahanmuuton lisäämisestä turhan ja tehottoman keinon huoltosuhteen parantamiseen, sillä mitä enemmän kantaväestön huoltosuhde paranee, sitä korkeammalle nousee yhteiskuntaa hyödyttävän maahanmuuton kynnys.

Kutsun Vartiaista markkinahihhulin, uusliberaalin tai sosiaalitantan sijaan huijariksi, näennäistieteilijäksi.

[Roope]

Kokoomuksen maahanmuuttoasiantuntija Arto Satonen kohottaa profiiliaan:

Kokoomuksen uusi ryhmäjohtaja pidentäisi työaikaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän uudeksi puheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Arto Satonen haluaa pidentää suomalaisten työaikaa. Nykyisin monilla aloilla tehdään 7,5 tunnin päivää. Satonen palauttaisi työajan kahdeksaan tuntiin.

– Näin parannettaisiin teollisuuden kilpailukykyä ja turvattaisiin julkisen alan työpaikkoja. Kahdeksan tunnin työpäivä oli aikanaan SDP:nkin tavoite ja siihen pitäisi palata, Arto Satonen vaatii.

[...]

Arto Satosen kirjoittama kirja "Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi – 16 murrettua myyttiä" julkaistaan huomenna torstaina 26. kesäkuuta. Työaikakysymyksen lisäksi luvassa on muitakin poliittisia avauksia.

– Käsittelen kirjassa esimerkiksi ympäristöpolitiikkaa. Suomen pitää kantaa globaali vastuumme, mutta mihinkään rikkidirektiivin kaltaisiin järjestelyihin emme voi enää jatkossa lähteä. Ne heikentävät liiaksi teollisuutemme asemaa.

Satonen kertoo saaneensa monet kirjan ideat seuraamalla Ruotsin politiikkaa.

– Kirja käsittelee osittain samoja asioita, joita VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen on esittänyt, mutta eri näkökulmasta.

Keskisuomalainen 25.6.2014

Murrettava myytti numero 15 - "Oikeistolaiset haluavat ottaa Suomeen vain ne maahanmuuttajat, joista on kansantaloudelle hyötyä."

Arto Satonen - Facebook

Onhan tätä huvittavaa seurata, kun siinä missä "vasemmistolainen" Vartiainen todistelee, että viime kädessä kaikki maahanmuutto on kansantaloutta hyödyttävää, niin "oikeistolainen" Satonen puolustautuu haluavansa Suomeen myös muita kuin kansantaloutta hyödyttäviä maahanmuuttajia. Molemmilla liikuttavan samanlainen agenda.

[Jari Leino]

Samaa eurososialismia samassa paketissa.

Murrettava myytti numero 15 - "Oikeistolaiset haluavat ottaa Suomeen vain ne maahanmuuttajat, joista on kansantaloudelle hyötyä."

Itse haluaisin ottaa Suomeen vain sellaisia maahanmuuttajia, joista on kansantaloudelle hyötyä, enkä niitäkään rajattomasti.

Mukavaa, että Satonen tekee kokoomuksen linjan selväksi.

[rölli2]

satonen tahtoo että suomalaiset tekevät enemmän töitä jotta riittäisi enemmän rahaa kehitysmaalaisten elättämiseen

[Roope]

"Juhana Vartiaisen lääke tappaa potilaan"

Kouluttamattomien työlle ei ole kysyntää, toteaa sosiaalipolitiikan professori.

[...]

"Toisin kuin Vartiainen antaa ymmärtää vapaa-ajan valitseminen ei selitä pitkäaikaistyöttömyyttä. Kyse on pikemminkin rajusta työn kysynnän muutoksesta", Vartiaiselle vastaa Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogissa.

Hiilamon mukaan työn kysynnässä tapahtunut muutos on ollut raju. Ennen 1990-luvun alun lamaa töitä löytyi myös niille, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Kaksi kolmesta kouluttamattomasta oli töissä. Vuonna 2012 työllisyysaste ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa -ryhmässä oli naisilla enää 43,2 prosenttia ja miehillä 48,9 prosenttia. Toisin sanoen yli puolet kouluttamattomista työikäisistä on joko työttöminä tai työmarkkinoiden ulkopuolella.

Työn kannustaa aiempaa enemmän

Hiilamo huomauttaa perusturvan samalla heikentyneen rajusti suhteessa alimpiin palkkoihin. Työ siis kannustaa pitkäaikaistyöttömiä selvästi aikaisempaa enemmän.

"Vartiaisen tarjontateorian mukaan työllisyysasteen olisi pitänyt nousta, mutta päinvastoin se on pudonnut dramaattisesti."

Yleisen koulutustason kohoamisen vuoksi kouluttamattomia on nyt huomattavasti vähemmän kuin ennen, mutta edelleen vuonna 2012 noin viidennes työvoimasta oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Kansan Uutiset 26.6.2014

Heikki Hiilamo: Onko pitkäaikaistyötön vapaamatkustaja? 26.6.2014

Hiilamo ei kirjoituksessaan käsittele erikseen maahanmuuttajia, mutta sama pätee kouluttamattomien maahanmuuttoon. Mitkään ajateltavissa olevat sosiaaliturvan muutokset eivät takaa, että edes suoraan töihin saapuneet kouluttamattomat maahanmuuttajat työllistyisivät taas nopeasti työttömäksi jouduttuaan, vaan todennäköisempää on yhä uusien maahanmuuttajien kierrättäminen halpatöihin. Muutenkin eriytyvillä työmarkkinoilla harmaa työ on maahanmuuttajalle realistisin vaihtoehto, jos ainoa keino kilpailla työpaikoista on tinkiä palkasta ja työehdoista, ja heikennettykin sosiaaliturva on kouluttamattomalle maahanmuuttajalle houkuttelevampi vaihtoehto kuin palaaminen kotimaahan.

Jos sosiaaliturvaan rakennetut kannustimet toimivat kouluttamattomien pitkäaikaistyöttömien kohdalla huonosti, niin kouluttamattomien maahanmuuttajien kohdalla ne toimivat vieläkin huonommin.

[huhha]

Murrettava myytti numero 15 - "Oikeistolaiset haluavat ottaa Suomeen vain ne maahanmuuttajat, joista on kansantaloudelle hyötyä."

Arto Satonen - Facebook

Myytti on yksinkertaisesti epätosi. Lisäksi se murehtii aivan turhanpäiväisiä asioita. Kansantalous, pfft.

Totuus on, että oikeistolaiset haluavat Suomeen kaikki maahanmuuttajat, joista on työnantajapuolelle hyötyä. Kilpalukyvyn säilyttämiseksi on tärkeää, että määrää ei rajoiteta.

[Roope]

juhana vartiainen @filsdeproust  ·  Jun 30

Ulkomailla syntyneiden työllisyyskasvu muodosti 70% Ruotsin työllisyyskasvusta 2005-2013. Finland take note. http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistik-efter-amne/Arbetsmarknad/Arbetskraftsundersokningar/Arbetskraftsundersokningarna-AKU/23265/23272/Behallare-for-Press/374972/

Twitter

Vartiaisen hellimä luku kertoo vain maahanmuuton viime aikojen valtavasta volyymista Ruotsissa, kun maahanmuutto on jo syntyvyyden kanssa samaa suuruusluokkaa. Tuon linkin tiedotteen mukaan kaikkien ulkomailla syntyneiden työttömien määrä kasvoi 2005-2013 62 prosenttia ja työttömyysaste nousi kahdella prosenttiyksiköllä 16,3 prosenttiin. Ulkomailla syntyneet vastasivat 100-prosenttisesti työttömien kokonaismäärän kasvusta, tai miten tuo sitten pitäisikään ilmaista, kun Ruotsissa syntyneiden työttömien määrä väheni 0,4 prosenttia.

Vartiaisen toistaman teorian mukaan Ruotsissa tehtyjen rakenteellisten uudistuksien olisi pitänyt houkutella maahanmuuttajat töihin siinä missä kantaväestökin, mutta näin ei siis ole tapahtunut. Syy on ilmeinen, mutta ei Vartiaisen pirtaan: uusien maahanmuuttajien ominaisuuksista johtuva heikko työllistyvyys.

Joku viitseliäs voisi tutkia 2005-2013-tilastosta, miten surkeilta ei-eurooppalaisten (joiden maahanmuuttoa Vartiainen haluaa ensimmäisenä lisätä) luvut erikseen tarkasteltuina näyttävät.

Tänään Kokoomuksen Verkkouutisissa Vartiaista luonnehdittiin toisessa yhteydessä peräti talousguruksi, eikä ilmeisesti lainkaan ironisessa mielessä.

[Jari Leino]

Tänään Kokoomuksen Verkkouutisissa Vartiaista luonnehdittiin toisessa yhteydessä peräti talousguruksi, eikä ilmeisesti lainkaan ironisessa mielessä.

Melkoista soopaa oli Vartiaisen jutut jälleen kerran. "Talousguru" näyttää elävän ihan omassa maailmassaan ja pyrkivän ratkomaan sen mukaisia ongelmia.

Vartiaisen maailmassa yritysten ainoa ongelma on (halvan) työvoiman puute, ei suinkaan kotimaisen kulutuskysynnän heikkous tai liian vahva euro, joka haittaa vientiä.

Todellisuudessa - siis siinä maailmassa, jossa kaikki muut ihmiset Vartiaista lukuun ottamatta elävät - Suomessa on 500 000 ihmistä vailla työtä, matalasuhdanne päällä ja liian vahva euro tukkimassa vientiä.

[Roope]

Joku viitseliäs voisi tutkia 2005-2013-tilastosta, miten surkeilta ei-eurooppalaisten (joiden maahanmuuttoa Vartiainen haluaa ensimmäisenä lisätä) luvut erikseen tarkasteltuina näyttävät.

Puranpa vähän tuota Vartiaisen mainostamaa tilastoa: SCB: Antalet sysselsatta ökade bland de utrikes födda 11.6.2014

Ruotsissa syntyneiden työttömyys oli 6,4 % ja ulkomailla syntyneiden keskimäärin 16,3 %, mutta aasialaisilla 22,5 % ja afrikkalaisilla 31,0 % (sivu 30).

Ulkomailla syntyneiden työllisten määrän kasvusta 72 % oli ei-eurooppalaisten, mutta työttömien määrän kasvusta 82 % (sivut 44-45). Eurooppalaisten työllisten määrä sen sijaan kasvoi enemmän kuin heidän työikäisten lukumääränsä. Samalla vielä työvoiman ulkopuolella olevien eurooppalaisten määrä väheni huomattavasti.

Ei-eurooppalaisilla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten määrän yhteenlaskettu kasvu vastasi 40 % heidän kokonaismääränsä kasvusta, kun eurooppalaisilla osuus oli negatiivinen, -14 %. Eurooppalaisen ja ei-eurooppalaisen maahanmuuton hyötysuhteet ovat siis aivan eri luokkaa, eikä tässä oteta vielä mitenkään huomioon eroja esimerkiksi palkkatasossa ja kotouttamiskustannuksissa sekä hallituksen työllistämiskikkailuissa, jotka vääristävät tilastoja.

Note to Vartiainen. Keksi viimein jokin selitys, jolla äärimmilleen helpotetusta ei-eurooppalaisesta maahanmuutosta saadaan taiottua näistä Ruotsin tilastokeskuksen luvuista huolimatta yhteiskuntaa taloudellisesti hyödyttävää tai lopeta huijaaminen.

[FadeAway]

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juhana%20Vartiainen%20tyollisyys-22881

"Kotimaisen suosiminen ei hyödytä" - talousgurun mukaan yleinen käsitys on väärä

Juhana Vartiaisen mukaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden suosimisella ei ole merkitystä työllisyystilanteeseen.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen Vatt:n ylijohtajan Juhana Vartiaisen mielestä elävä uskomus kotimaisen suosimisen hyödyllisyydestä on väärä.

– Työllisyystilanne perustuu markkinataloudessa työvoiman suuruuteen. Trendinomaisesti työllisyystilanne on yhtä kuin työvoima vähennettynä keskimääräisellä työttömyysprosentin osuudella, Vartiainen kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa julkaistussa kolumnissa.

Hän huomauttaa, että kotimaisten tuotteiden ja palveluiden ostaminen ei kasvata kotimaista työvoimaa. Vartiainen valaisee ajatusta esimerkillä.

– Jos suomalaiset alkaisivat juoda pelkästään kotimaista olutta ulkomaisen sijaan, kotimaisen oluen suurempi kulutus johtaisi korkeampaan oluen tuotantoon ja työllisyys panimoteollisuudessa kasvaisi.

Työntekijät jotka siirtyvät panimoteollisuuteen eivät kuitenkaan ilmestyisi tyhjästä, vaan siirtyisivät sinne muilta aloilta. Tämän muutoksen jälkeen joillakin aloilla olisi vähemmän työvoimaa ja ne kehittyisivät siten heikommin.

– Eikö kasvaneella kysynnällä sitten voi edesauttaa työttömiä löytämään työtä? Vartiainen kysyy.

– Mahdollisesti. Jos se tapahtuu matalasuhdanteessa, kulutuksen kasvattaminen voi väliaikaisesti vaikuttaa työttömyyteen, mutta silloin kun suhdannetilanne palaa normaaliin, on toki vähemmän työvoimaa jäljellä muiden alojen elvyttämiseen, hän vastaa.

Vartiainen suosittaa pienelle taloudelle erikoistumista. Jos pieni talous perustuu suureen viennin ja tuonnin osuuteen, silloin ulkomainen tuontiyrityksen perustaja tekee aina myös palveluksen kotimaiselle vientiyritykselle.

Vartiainen muistuttaa, että kalliin kotimaisen tuotteen vaihtaminen halpoihin ulkomaan tuotteisiin edistää kotimaan menestystä ja vapauttaa resursseja viedä korkean teknologian tuotteita, joissa on mahdollisuus erikoistua.

– Joten, jos pidät kotimaisista tuotteista ja palveluista, kuluta niitä ilolla – mutta älä kuvittele että tekisit isänmaalle jonkun suuremman palveluksen, Vartiainen kirjoittaa.

Ei suoraan liity maahanmuuttoon.
Tämä kuulostaa taas ihan Vartiasen logiikalta